JOUKKOKIRJE POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA N:o 4 2005 Joulukuu Puheenjohtaja vaihtuu Sivu 2 Vuoden kallein varusmies Sivu 7 Tiedotus talvisodassa Sivu 13 Turvallisuus on yhteinen asia Kuva: Silja Salmela Itsenäisyyspäivän palkintosadetta S... 18 Nuorten turvakurssi Lohtajalla S... 16 Vuori-harjoitus Haapajärvellä S... 9 Sivu... 4 Vaasan Sotilasläänin komentaja kommodori Hannu Luukkonen onnittelee Maanpuolustusmitalilla kultaisen soljen kera palkittua esikunnan toimistosihteeri Leena Holmstenia. Kuva Raimo Latvala. Pietarsaaren ja Kokkolan lukiolaisia osallistui Maanpuolustuskoulutuksen turvakurssille Neljäs Vuori-harjoitus keräsi ennätysmäärän osallistujia. Ohjelmassa oli myös korsun rakentaminen.
2 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Onko Porilaisten marssi joululaulu? Poikasina 50-luvun alkupuolella kiersimme Kalajoella joulun aikaan tiernapoikina talosta taloon. Kerroimme lauluin ja näytellen loppiaisen sanomaa, marssimme ja kalisuttelimme miekkojamme. Se saattoi näyttää aika sotilaalliselta hommalta, mutta pääasia oli toivottaa jokaiselle onnellista ja hyvää joulua. Olen yksi monista, jotka ovat ehdottaneet Porilaisten marssin vaihtamista toiseksi sävellykseksi, kun jouluaattona Suomen Turku julistaa joulurauhan. Kun sotilassoittokunta esittää Porilaisten marssia, ainakin minä tapailen sen sanoja, jotka ei- vät mielestäni sovi tähän yhteyteen. Olen miettinyt, voitaisiinko ehkä järjestää Joulumarssin sävellyskilpailu. Evankelista Luukas on kertonut tutussa jouluevankeliumissa (2:13-14), että suuri taivaallinen sotajoukko ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Sopii siksi hyvin, että sotilassoittokunta esiintyy joulurauhaa julistettaessa. Mutta voisiko sekin ylistää Jumalaa joulun evankeliumista ja toivottaa rauhaa kaikille ihmisille maan päällä? Olin jouluyönä asevelvollisena vartiossa Hiukkavaarassa. Jouluyönäkin vartijat valvovat, mutta pääasia on, että meillä on Jumalan antamat turvatakuut. Ei tarvitse liikoja pelätä eikä murehtia. Saa laulaa lasten kanssa ja yksinkin joululauluja. Jouluiloa ja rauhaa toivottaa jokaiselle Mikko Himanka Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Lohtajan kirkkoherra. Hän on mm. suorittanut 1998 alueellisen maanpuolustuskurssin sekä saanut 1994 sotilasansiomitalin ja 2002 I luokan ilmatorjuntaruusukkeen. Adventsandakt inför julen 2005 I Faderns och Sonens och den Helige Andes namn. Jak. 5:8 Ha tålamod ni också, och visa fasthet, ty Herrens ankomst är nära. I 1917 års översättning lyder ordet: Styrken edra hjärtan, ty Herrens tillkommelse är nära. Det som advent vill säga oss är att Herren alltid kommer mitt i det vanliga. Det gäller för oss att upptäcka honom där! Han kom mitt i människomyllret i den tidens Jerusalem ridande på en åsna... Gud hör inte hemma enbart i tillvarons finrum, kanske högtiderna, kyrkan och gudstjänsten, konserterna och advents- och julfesterna. Nej, han kommer mitt i vardagen. Där omringar han oss människor med andra människor och arbetsuppgifter. Det gäller att med öppna ögon se, så att vi kan ge vårt intresse, vår omtanke, vår kärlek och våra krafter åt dem som behöver oss. Vi behöver be Gud genom Jesus Kristus komma till oss, in i vårt hjärta, så att vi i vår vardag får en djupdimension och en höghet, som vi kanske inte haft en aning om tidigare. Det är skönt att få uppleva styrka, att man är beredd, jfr scouternas hälsning: Var redo! Alltid redo! redo hur Herrens tillkommelse än blir. Redo! Såsom också vårt lands reservister är tränade och redo för att ingripa i det fall att fosterlandet behöver dem! Sättet, på vilket vi tar itu med vardagslivet, är inte alldeles likgiltigt ur evighetsperspektiv det heller. Det är medan vi ännu är mitt uppe i dethär livet som vi kan få erfara det eviga livets verklighet. Dessa två griper in i varandra. Det sker genom att evangeliet om Jesus Kristus omsluter oss med Guds förlåtelse. Då sker någonting, som inte är av denna världen, men som är alldeles tillräckligt påtagligt ändå: en nyskapelse i vår personlighet. Nu lever inte längre jag, utan Kristus i mig säger aposteln Paulus. Det är det verkliga advent. Julens verkliga djupdimension. Någonting nytt skapas: ondskan tvingas släppa sitt grepp. Hela människan dras in i en ny verklighet, över på Guds sida, in i hans godhet, in i hans liv. Observera, att detta visst inte sker utan kamp. Men kraft skall bli oss given, att vi kan känna oss styrkta. Advent är inte bara en tid med tända ljus och julförberedelser. Det vill vara en tid, då ljuset tänds också i vårt inre, i mitt och i ditt inre. Kanske bränner vi oss någon gång mitt uppe i detta ljuständande, men det är till lärdom. Ljuset är inte gratis. Det skall till kamp för att vi skall få det. Genom kampen blir vi styrkta. Vi övergår från död till liv. Styrken edra hjärtan, ty Herrens tillkommelse är nära. Det är som ett löfte. Styrka finns att få. Den slutliga segern är nära. Herren Jesus Kristus skall komma. Han vill ständigt komma till oss. Han vill ständigt vara närvarande. Vi får söka honom i vår kyrka och i vår församling, i våra böner, i gemenskapen kring ordet, sången och musiken. Vi får gå tillsammans med honom i det vanliga i vardagen. Han talar till oss i Bibelordet. Han är oss nära vid sitt nattvardsbord. Han är hos oss varje dag intill tidens ände. Låt oss be: Herre, Jesus Kristus, du som kom, som kommer och som skall komma. Nu i advent ber vi om ljus från Dig, om förlåtelse, kraft och frid. Tack för att Du hör oss, möter oss och sänder oss. Ta emot vår enkla lovsång, Fader, Son och Helig Ande! För oss genom den heliga natten till nytt liv och ljus i Dig med och för varandra. Amen. Jag vill av hjärtat tillönska er alla en Frid- och fröjdefull Julhögtid 2005 och ett av Herren rikt välsignat Nytt År 2006! Henry Byskata, kyrkoherde i Vasa sv. församling Pohjanmaan Maanpuolustaja toivottaa kaikille lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Vi önskar Er alla Gud Jul och Gott Nytt År! Vöyrin kirkko, Vörå kyrka. Kuva Raimo Latvala
Joulukuu 2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 3 Tunnustuksen anto Sotilaskoulutuksessa painotettiin ennen ja myös nykyään tietoa, taitoa, tahtoa, toveruutta ja tunnustuksen antoa. Kun nämä kytketään sopivasti yhteen, tehostuu niiden vaikutus, niin yksilössä kuin joukoissakin. Tällöin voidaan sanoa, että ne korottuvat potenssiin viisi ja tukevat maanpuolustuskoulutushengen sekä mahdollisuuksien kasvua Isänmaan hyväksi. Ilokseni olen havainnut tämän suuntaista kehitystä niin Keski-Pohjanmaan maanpuolustajien piirin hallituksessa, jäsenyhdistyksissä kuin omassa Pohjanmaan Maanpuolustaja-lehdessämme. Samoin on kehittynyt ja entisestään lujittunut hyvä yhteistyö Maanpuolustuskoulutuksen, Haapajärven Asevarikon, Oulun ja Vaasan sotilasläänien esikuntien, Vaasan reserviupseeripiirin sekä eri veteraanijärjestöjen kanssa. Olemme saaneet tukea toinen toisiamme. Tämä kehitys takaa hyvän pohjan piirin ja lehtemme toiminnalle, maakuntajoukkojen muodostamiselle sekä kunnioitettujen veteraaniemme tukemiselle. Lausun parhaat kiitokseni näiden periaatteiden noudattamisesta teille kaikille, niin jäsenille kuin tukijoillemmekin. Samalla toivotan Antille menestystä tulevalle puheenjohtajakaudelle. Hyökkäämme edelleen samaan suuntaan Esko Hirviniemi Virat vaihdettu Keski-Pohjanmaan maanpuolustajien piirin syyskokous pidettiin 1.11.2005 Sievin Scanfil Oy:n tiloissa. Kokouksessa valittiin puheenjohtajisto ja hallituksen jäsenet. Tällä kertaa vaihtuvuus oli aikaisempiin vuosiin verrattuna melko suuri. Vanhan ja uuden hallituksen yhteinen kokous pidettiin 22.11.2005 Kitinkannuksen kuntoutuskodissa Kannuksessa. Kokouksessa vanha hallitus luovutti uudelle hallituksella tehtävät ja toimintalinjaukset eri henkilöiden osalta käytiin tehtäväkohdittain. Yhteisen piirin puheenjohtajana toimii kapteeni Antti Roiko-Jokela Kannuksesta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana on korpraali Mikael Skytte Pietarsaaresta vastaa urheiluasioista. Toisena varapuheenjohtajana on kapteeni Matti Kiviniemi Reisjärveltä vastuualueena veteraaniasiat. Kolmantena varapuheenjohtajana on Ari Olli Pietarsaaresta hoitaa järjestö- ja tiedotusasiat. Muut hallituksen jäsenet ovat kersantti Rauno Hautaaho Kokkolasta toimii piirin taloudenhoitajana, vääpeli Antti Wall Kannuksesta hoitaa sihteerin tehtävät, kapteeni Kimmo Tastula Kokkolasta vastaa koulutusasioista, majuri Sakari Lehto Evijärveltä hoitaa perinne- ja markkinointiasioita, yliluutnantti Hannu Laajala Haapajärveltä toimii jäsenasioiden kanssa, yliluutnantti Erkki Tunkkarin vastuualueena ovat piirilehden asiat ja rouva Päivi Sorjosen vastuualueena on naisten ja nuorten toiminta Hallitus sai selvän toimintasuunnitelman syyskokoukselta Sievissä, josta muutamia asioita voisin nostaa tässä näkyville. Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri on nimennyt Antti Roiko-Jokelan piirin keräysvastaavaksi, johon tehtävään olen suostunut. Jotta keräys onnistuu suunnitellulla tavalla, pyydän ja uskon piirin alueella olevien yhdistysten ja kerhojen ottavan omalta osuudeltaan vastuuta tähän keräykseen. Samoin toivon, että muut kansalaisjärjestöt tekisivät keräyksestä yhteisen asian. Tiedon kulku piirin ja yhdistysten/kerhojen välillä ontuu selvästi. Onko kyse tiedon puutteesta, ajan käytöstä, viitseliäisyydestä tai asiaa ei katsota tarpeeksi tärkeäksi? Tähän asiaan uusi hallitus paneutuu ja ensitöiksi järjestämme koulutustilaisuuden, jossa yhdistysten/kerhojen toimintaa selvitellään puolin ja toisin. Tiedotustoimintaa lisäämme, kun saamme yhteyshenkilöiden rekisterin päivitettyä. Piirin nettisivut ovat herättäneet kysymyksiä, joihin on vastattava. Kun saamme avattua piirin ja paikallisten yhdistysten/kerhojen tiedon väylät, niin yhteisten asioiden hoitaminen ja kehittäminen alkaa toimia kivuttomasti. Toimintaraportteja ja uusien yhteyshenkilöiden osoitetietoja odotamme piirissä 10.1.2006 mennessä, sillä tiedot täytyy olla liittotasolla 15.1.2006. Piirin tärkein viestintäväline on piirilehti Antti Roiko-Jokela. POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA. Lehti laajeni tämän vuoden aikana Vaasan alueelle ja tämä aiheutti myös nimen muutoksen. Lehden tavoitteena on välittää maanpuolustuksellista tietoa ja toimintaa koko lehden toiminta-alueelta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden välityksellä jokainen jäsen ja jäsenyhdistys voi ilmaista mielipiteensä tai ilmoittaa toiminnastaan. Kulumassa oleva vuosi on reserviläisliiton juhlavuosi ja vuosi 2006 on reserviupseeriliiton 75v juhlavuosi. Juhlavuodet tuovat tullessaan uusia mahdollisuuksia niin nytkin. Muistakaa paikallisyhdistyksissä/kerhoissa lähettää liittotasojen ansiomitalianomukset piiriin 10.1.2006 mennessä. RUL:n mitaleilla on kiintiökattoa kohotettu. Ensi kesän Tattoo-tapahtumaan Haminassa 5. 6.8.2006 on saatavilla lippuja 30 / kpl joulukuun ajan. Ottakaa yhteyttä toiminnanjohtajaan. Toimintaraportit ja anomukset voi lähettää piirin toiminnanjohtaja Lauri Appelgrenille Karitsakuja 5, 68630 Pietarsaari. Toimintavuonna 2006 piirin alueella järjestetään fyysisen kunnon kenttäkelpoisuustestejä. Testeihin kuuluu marssiosuus noin 25 km, suunnistus vähintään 5 km, rynnäkkökivääriammunta ja lihaskuntotestaus. Marssiosion suoritus käy kesäisenä vaelluksena Kannuksen Eskolasta Sieviin pikkurata-vaelluksen merkeissä kesäkuun alussa. Urheilutoimikunta tekee tammikuun aikana tarkemmat ohjelmat testeistä eri suorituspaikoilla. Ammuntoihin liittyvät kilpaurheilut järjestetään piirin alueella entisten mallien mukaisesti ja SM-kilpailuihin toivotaan jäsenistön osallistuvan aktiivisesti. Muutamissa piirin kilpaurheilutapahtumissa on ollut osallistujakatoa, johon urheilutoimikunnan on löydettävä lääkitys. Yhteistyö Keski-Pohjanmaan maanpuolustuskoulutuksen kanssa jatkuu luontevien tapojen mukaisesti. Olemme yhteistyössä maakuntajoukkojen rekrytoinnissa ja koulutustapahtumien järjestämisessä. Tulevan vuoden yhteinen huolenaihe on koulutustalon käyttöoikeuden menettäminen ja uuden toimitilan hankkiminen muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin kevätkokous pidetään Kalajoella ti 4.4.2006 Sani-Fanissa ja syyskokous Evijärvellä to 16.11.2006 Ruurikkalassa. Antti Roiko-Jokela K-P:n Maanpuolustajien piirin puheenjohtaja 2006
4 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna kunniavartiossa Perinnemuurilla Tammisunnuntaina 2004. Vaasa varuskuntakaupunkina Pohjanmaan maanpuolustus killan vuosipäivän tilaisuuksien teemana tammisunnuntaina 29.1.2006 Vapaussodan alkamisen muistoksi vietettävällä Tammisunnuntailla tammikuun viimeisellä sunnuntailla on Pohjanmaalla aina ollut merkittävä vaikka asema yhtenä maamme itsenäisyyden ja vapauden merkkipaaluna. Tammisunnuntai on myös Österbottens Försvarsgille - Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf:n vuosipäivä. Killan tämän vuoden, järjestyksessään 25. vuosipäivän teemaksi on valittu Vaasa varuskuntakaupunkina. Tällä valinnalla haluamme osaltamme korostaa 400-vuotisjuhla vuottaan viettävän Vaasan asemaa ja merkitystä isänmaamme maanpuolustukseen yleensä sekä itsenäisyytemme saavuttamiseen ja sen säi- lyttämiseen erityisesti liittyvissä kysymyksissä historian saatossa. Samalla haluamme alleviivata sitä, että Maksamaan Suojeluskunnan Perinneryhmä leijonalippuineen Perinnemuurilla Tammisunnuntaina 2004. joukkoosastotoiminta Vaasasta viime vuosikymmenen lopulla lakkautettiinkin, Vaasa on sotilasläänin esikuntapaikkana edelleen varuskuntapaikkakunta ja säilyttää tämän statuksensa Puolustusvoimissa tapahtuvan organisaatiouudistuksen jälkeenkin. Sotaveteraanimuseossa uuden näyttelyn avaus Pohjanmaan maanpuolustuskillan toiminnan painopisteeksi on viime vuosina muodostunut toimialueen maanpuolustuksellisen, erityisesti viime sotiemme veteraanien perinnön vaaliminen ja tämän perinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Konkreettisena esimerkkinä tästä työstä on vuoden 1999 alussa avattu Vaasan Sotaveteraanimuseo, jonka Kirkkopuistikko 22 A:ssa (ent. Suomen Pankin talo) sijaitseva pysyvä näyttely esittelee runsaslukuisin esinein, kartoin ja kuvin maamme kohtalonhetkiä kahdelta viime vuosisadalta. Näyttelyllä on käytössään noin 250 m 2 tilat. Esineitä aseita, pukuja, karttoja, taistelupaikkojen (Summa, Tienhaara) sekä alusten ja lentokoneiden pienoismalleja, lippuja, kirjoja, huonekaluja, puhdetöitä yms. on esillä kaikkiaan yli 2000. Joukossa on todellisia harvinaisuuksia, mm. kahden kaskislaisneidin yhtenä yönä Vapaussodan aikana ompelema upea Leijonalippu, Suomen sodan aikainen rumpu (tuttu Edelfeldtin maalauksesta Porilaisten marssi ), Lotta Svärd -ryijy, lottien täydellinen kenttäastiasto jne. Esineet näyttelyyn on saatu killan toimialueelta lahjoituksina, deponoin teina tai lainaksi. Esineistöä karttuu jatkuvasti. Sotilaspoikien rakentama, vuoden 2004 alussa avattu rintamakorsun näköispainos on ollut vierailijoiden suuren kiinnostuksen kohteena koko olemassaolonsa ajan. Vuoden 2006 erityisnäyttelyn aiheeksi on alussa todetuista syistä valittu Vaasa varuskuntakaupunkina. Näyttely avataan killan vuosipäivänä, Tammisunnuntaina 29.1.2006 klo 15 järjestettävässä tilaisuudessa. Näyttelyn avaa fil. lis. Nils-Erik Nykvist, jonka Pohjanmaan maanpuolustushistorian asiantuntemusta on laajasti käytetty hyväksi museota perustettaessa ja sen kokoelmia kehitettäessä. Seppeleenlasku Perinnemuurilla Kasarmintorin laidalla Vaasassa sijaitsee Perinnemuuri, johon on kiinnitetty sekä Vaasassa rauhan oloissa toimineiden että täällä sodan aikana perustettujen joukko-osastojen muistolaatat. Kunnianosoituksena aikaisempien sukupolvien tekemälle ja myös nykyiselle maanpuolustustyölle killan edustajat laskevat vuosijuhlapäivänä havuseppeleen Perinnemuurille. Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna juhlistaa osallistumisellaan tilaisuutta. Seppeleenlasku tapahtuu klo 16.45, jonka jälkeen siirrytään killan vuosipäivän juhlaa edeltävään kahvitilaisuuteen Upseerikerholle. Vuosipäivän juhla Vaasan Upseerikerholla Nalle-korsu Vaasan Sotaveteraanimuseossa. Vuosipäivän juhlaa vietetään klo 17.30 alkaen perinteikkäällä Vaasan Upseerikerholla. Pohjanmaan Sotilassoittokunta vastaa tilaisuuden musiikista kapt. Hannu Haahkalan johdolla. Vuosipäivän juhlaesitelmän pitää evl. Stig Roudasmaa. Hänen aiheenaan on juhlapäivän teeman mukaisesti Vaasa varuskuntakaupunkina. Roudasmaa on aiheen todellinen asiantuntija, onhan hän kirjoittanut mm. Vaasan varuskunnan historiaa käsittelevän teokseen Vaasa vapautemme vaalija (kustantaja Vaasa Oy 1991). Nykynuorison ajatuksia isänmaasta, itsenäisyydestä ja maanpuolustuksesta kuullaan, kun killan järjestämän syksyisen ainekirjoituskilpailun parhaat kirjoittajat Emmi Tienhaara ja Hanna Palm esittävät aineensa juhlayleisölle. Killan kunniapuheenjohtajan, kanslianeuvos Holger Strandbergin johdolla kilta muistaa maanpuolustustyössä ja killan toiminnassa ansioituneita jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan killan ansiomerkein. Killan järjestämiin vuosipäivän tilaisuuksiin ovat kaikki maanpuolustuksen parissa toimivat ja muut isänmaan ystävät lämpimästi tervetulleita osallistumaan. Professori Ilkka Virtanen Killan puheenjohtaja Kuvat Pohjanmaan Maanpuolustuskillan arkisto
Joulukuu 2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 5 Tämä kuva pitäisi olla leveämpi, eli aita näkyy kokonaan. Tiedosto word-tiedostossa Särkisyrjä_kiitos
6 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Ajatuksia itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen Tätä kirjoittaessani Suomen 88. Itsenäisyyspäivä on kääntymässä yöksi. Eri puolilla maata on juhlistettu päivää monella tavoin ja itsenäisyyden juhlinta huipentui tasavallan presidentin vastaanottoon linnassa. Olen yli 30 vuotta osallistunut moniin erilaisiin, erityisesti maanpuolustusjärjestöjen järjestämiin juhlatilaisuuksiin ja tehnyt havaintoja eri paikkakunnilla sekä katsonut viimeistään videolta linnan juhlat. Joka vuosi minua on askarruttanut asia, joka ei näytä menevän mitenkään opittavan/opeteltavan tai sitten kysymys on vain välinpitämättömyydestä. Jokaisesta tilaisuudesta löytyy edelleen henkilöitä, jotka kantavat kunnia- ja ansiomerkkejään väärin tai ovat pukeutuneet tilaisuuteen sopimattomalla tavalla. Mielestäni meidän maanpuolustajien, reserviläisten pitää olla näissä asioissa esikuvia ja osoittaa ja opastaa omalla oikealla toiminnalla ja käytöksellä myös muille oikeaa esimerkkiä. Seuraavassa käsittelen lähinnä nauhassa rinnassa kannettavien kunnia- ja ansiomerkkejä sekä niiden käyttöä tummassa puvussa, frakissa ja sotilaspuvussa. Komentajamerkit, suurristit ja niihin kuuluvat rintatähdet olen jättänyt tässä yhteydessä pois, vaikka niidenkin käytössä on ollut virheitä; suurristin nauhan olen ainakin kahdesti nähnyt linnan juhlissa kulkevan väärän olkapään yli. Tarkoitan esimerkeissäni sekä kunnia- ja ansiomerkkejä, vaikka käytän molempia sanoja erikseen. Ahtaasti tulkiten varsinaisia kunniamerkkejä ovat vain ritarikuntien kunniamerkit, mutta asiasta laajasti puhuttaessa käsitetään ja tarkoitetaan yleensä kunniamerkeillä myös ansiomerkkejä. Yleisin virhe rinnassa kannettavien kunniamerkkien kantamisessa on niiden kiinnittäminen täysin väärään paikkaan ja rintataskunenäliinan käyttö niiden kanssa. Kunniamerkkejä EI kiinnitetä hakaneulalla roikkumaan rintataskun reunasta. Yksittäisen nauhassa kannettavan kunniamerkin oikea paikka tummassa puvussa rintataskun kohdalla ja nauhan yläreuna noin 2 cm takin kauluskäänteen napinläven alapuolella. Useampi kunniamerkki kiinnitetään samaan kannatinsolkeen, jonka nauhojen yläreuna on 2 cm takin kauluskäänteen napinläven alapuolella. Jos merkki/ merkit on kiinnitetty oikealle kohdalle ei rintataskunenäliina voi näkyä. Jos kunniamerkkejä on useita ne kiinnitetään kannatin solkeen Meidän maanpuolustajien, reserviläisten pitää olla näissä asioissa esikuvia ja osoittaa ja opastaa omalla oikealla toiminnalla ja käytöksellä myös muille oikeaa esimerkkiä. keskinäisessä arvojärjestyksessä, arvokkain lähinnä vartalon keskiviivaa (sydäntä) ja arvojärjestyksessä viimeisin lähinnä vasenta käsivartta. Nauhassa rintaan kiinnitettävät kunniamerkit kiinnitetään aina rinnan vasemmalle puolelle. Sotilaspuvussa kunniamerkit kiinnitetään siten, että niiden nauhan (kannatinsoljen) yläreuna on noin 5 cm takin vasemman rintataskun yläsauman yläpuolella. Yksi pahimpia virheitä on se, että kunniamerkit roikkuvat eri pituisina. Kannatinsolkeen kiinnitettyjen kunniamerkkien alareunat pitää olla samalla korkeudella. Nauhan ompelemi- nen oikean pituiseksi saattaa muuttaa merkin olemusta, mutta merkkien oikea kantamispituus on Suomessa määritetty jo vuonna 1940 annetuissa kunniamerkkien kanto-ohjeissa. Suomessa nauhassa rinnassa kannettavan kunniamerkin kokonaispituus, eli merkin alareunasta nauhan (kannatinsoljen) yläreunaan, on 10 cm. Suomen Leijonan ritarikunnan nauhassa rinnassa kannettavien ristien nauhan pituuteen lasketaan mukaan myös ristin yläpuolella oleva koristerengas, jolloin merkin punainen nauha jää todella lyhyeksi. Myös eräiden ulkomaalaisten kunniamerkkien nauha lyhenee olennaisesti, niissä merkin ja varsinaisen nauhan välissä olevien koristeiden takia, mutta suomalaisen käytännön mukaisesti kunniamerkkien kokonaismitta on 10 cm. Näyttää todella ikävältä ja mauttomalta, jos esimerkiksi on kiinnitetty kolme merkkiä rintaan ja jokainen omalla hakaneulallaan ja eri korkeuksille. Kun nauhassa kannettavia kunniamerkkejä on useampia ne kiinnitetään aina samaan kannatinsolkeen asianmukaisessa järjestyksessä. Jos merkkejä on enemmän kuin neljä voidaan kunniamerkit laittaan kannakkeeseen niin, että arvokkaamman merkin nauha peittää osan seuraavan merkin nauhasta. Toisaalta pisimmät saatavilla olevat kannatinsoljet ovat 21 cm, kannatinsoljen suurimman pituuden ratkaisee tietysti merkkien kantajan rinnan ja puvun rintamuksen leveys. Pitkä kannatinsolki kiinnitetään tarvittaessa takin kauluskäänteen päälle, EI käänteen alle. Käänteen alle kiinnitettäessä arvokkain merkki jää piiloon. Sotilaspuvun kanssa menetellään samalla tavoin: kannatinsolki jatkuu takinkäänteen päälle, jos merkkejä on useita. Kunniamerkkien kiinnittäminen kannatinsolkeen kannattaa antaa alan ammattilaisten tehtäväksi, nykyisin kiinnitystöitä tekevät ainakin Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkipalvelu Helsingissä ja Profile- HML Oy Hämeenlinnassa. Ohjeistusta kunniamerkkien oikeasta käytöstä löytyy internetistä ainakin Ritarikuntien kanslian sivuilta ja tarvittaessa myös minä vastaan sähköpostilla lähetettyihin kysymyksiin ja opastan kiinnitystöissä osoitteessani juha-erik.tetri@ elisanet.fi. Haalari ei sovi juhlatilaisuuteen Maastopuku on selvästi työ- ja suojavaate. Sen jälkeen kun puolustusvoimissa siirryttiin käyttämään varusmiesten lomavaatetuksena maastopukua, puvun todellinen käyttötarkoitus on selvästi hämärtynyt myös reserviläisten keskuudessa. Viime aikoina olen nähnyt reserviläisten käyttävän maastopukua jopa juhlapukuna. Reserviläisillä on oikeus käyttää sotilaspukua, mutta juhlatilaisuuksiin olisi syytä pukeutua asianmukaisesti, ei haalari ole juhla-asu. Samoin minua ihmetyttää miksi sisällä järjestetyssä juhlatilaisuudessa esiinnytään lippuvartiossa maastopuvuissa. Huomattavasti tyylikkäämpää olisi pukeutua käyttäjän aselajin mukaiseen sotilaspukuun. Miekka on perinteinen kunniavartioase ja se ei sovi maastopuvun kanssa käytettäväksi. Usealla paikkakunnalla on jouluaaton kunniavartiot hoidettu perinteisesti lumipuvuissa tai aselajin sotilaspukuun pukeutuneena. Jouluaaton kunniavartioon sopii erittäin hyvin miekka ja päällystövyö, syntyy mielikuva tiernapojista. Lumipuku sopii hyvin jouluaaton kunniavartioasuksi, vartioaseeksi ainakin jotkin kerhot ovat jo hankkineet puolustusvoimien edelleenkin myymiä deaktivoituja Suomikonepistooleja. Järkytykseksi ole nähnyt jouluaaton kunniavartion pukeutuneena maastopukuun ja aseena on ollut reserviläiskivääri, tyylikäs asukokonaisuus, mutta ei sovi jouluaaton kunniavartiotehtävään. Joulu kun mielletään rauhan juhlaksi. Reserviläisyhdistysten kannattanee hankkia kunniavartio ja juhlakäyttöön sopiva määrä sotilaspukuja, joita voidaan tarvittaessa lainata. Nykyisin voimassa olevat sotilas- ja virkapukuohjesäännöt (vuodelta 2000) ovat laajentaneet reserviläisten sotilaspuvun käyttöoikeutta. Aikaisemmin käyttöoikeus oli vain upseereille ja aliupseereille reservissä, nyt myös kaikilla asepalveluksen suorittaneilla on oikeus käyttää sotilaspukua. Sotilaspukua voidaan nykyisin käyttää muun muassa maanpuolustusjärjestöjen edustustehtävissä, itsenäisyyspäivänä, puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, järjestöjen juhlatilaisuuksissa, sotilashäissä ja -hautajaisissa. Kaikki luetteloidut tilaisuudet ovat yleensä sen luonteisia, ettei maastopuku ole sopiva niissä käytettävissä. Aktiivisen reserviläisen, maanpuolustajan kannattaa hankkia myös itselleen edustuskelpoinen oma sotilaspuku. Ellei halua hankkia uutta sotilaspukua kannattaa tiedustella kantahenkilökunnasta eläkkeelle jäänneiltä, josko heiltä löytyisi sopivan kokoista pukua. Mitään mieltä en toisaalta näe siinä, että reserviläinen hankkii itselleen smokkia muistuttavan uuden mallisen juhlapuvun. Maa- ja ilmavoimissa palvelleet selviävät hyvin lähes kaikista tilaisuuksista hankkimalla maavoimien puvun m/58 ja ilmavoimien m/51. Molemmat asut käyvät paraati- ja vierailupukuina, vain paitaa ja solmiota vaihtamalla. Merivoimien osalta kavaijipuku m/30 on riittävä reserviläisen tarkoituksiin, ei liene tarpeen hankkia erillistä juhlapukua. Ainakin minun mielestäni vanhat maa- ja ilmavoimien juhlapuvut ovat enemmän sotilaanoloisia vaatteita kuin nykyinen juhlapuku. Lisäksi käyttäen näitä vanhentuneita malleja saadaan myös reserviläisille oma edustusasu varsin helposti ja kasvatettua yhä kasvavan laajan vapaaehtoisen maanpuolustajajoukon yhteenkuuluvuutta koko maassa. Maastopuku sopii hyvin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa suoja- ja työvaatteeksi. Juhlatilaisuudessa tulee pukeutua tilaisuutta arvostaen, useinhan kutsussa on pukeutumiskoodi ja sitä tulee noudattaa. Silloin ollaan menty täysin harhapoluille, kun tullaan maastopuvussa ja kunnia- ja ansiomerkeissä juhlatilaisuuteen, jossa kutsussa pukeutumisohjeena on tumma puku ja kunniamerkit mainitaan. Maanpuolustusjärjestöjen tulee laatia selkeä ohjeisto, miten sotilaspukuja niiden eri tilaisuuksissa käytetään, sillä järjestöjen ulkopuoliset luovat kuvan ja käsityksen järjestöistä tällaisten pieniltä tuntuvien asioiden perusteella. Juha E. Tetri Tietokirjailija, kapteeni evp Juha E. Tetri on 52-vuotias tietokirjailija ja evptoimiupseeri Vantaalta. Toiminut aktiivisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä jo 1970-luvulta. Järjestänyt yli 200 Suomalainen sotilas itsenäisyyden aikana -sotilaspukukavalkadia eri tilaisuuksissa oman kokoelmansa esineistöllä. Työskennellyt monissa eri maanpuolustusjärjestöissä, vapaaehtoisena neuvonantajana Viron puolustusvoimissa ja Suojeluskunnassa 1993- ja edelleen. Julkaisut: Kunniamerkkikirja 1994 (1.painos) 1999 (2.painos) ja 2003 (3.painos) Yhdessä Olavi Antilan kanssa Hakkapeliittain jäljillä 2001 Suomen puolustusvoimien joukkojen tunnuksia ja asevelimerkkejä 1941-1945 2004 Suomen puolustusvoimien joukkojen tunnuksia ja asevelimerkkejä 1939-1940 2005 Lisäksi useita julkaistuja lehtiartikkeleja ja kirjoittanut artikkelit kunniamerkeistä mm. kirjoihin Tuttu ja tuntematon Mannerheim, Talvisodan pikkujättiläinen ja Jatkosodan pikkujättiläinen Kääntänyt viron kielestä Ernan tarina, virolainen tiedustelujoukko toisessa maailmansodassa 1996 sekä useita virolaisten Suomessa opiskelleiden upseereiden lopputyötä. Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä kurssinjohtajana kymmenellä Sodan ajan perusyksikön vääpelikurssilla, josta muokattu MPK:n mallikurssi. Suomen Viro-yhdistysten liitto ry:n hallituksen jäsen ja Suomen-poikien kunniajäsen.
Joulukuu 2005 Kokkolan meriosastolla oli pienimuotoinen juhla Kokkolassa koulutustalolla 29.11. illalla. Vierainamme olivat Meripuolustuspiirin piiripäällikkö Kommodori Matti Mäkinen ja aluepäällikkö komentaja Matti Ketola sekä merivoimien esikunnasta alueupseeri Komentajakapteeni Pekka Ek. Pekka Ekille luovutettiin Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien Hopeinen ansiomitali kiitoksena hänen tekemästään työstä piirimme hyväksi. Mitalin luovuttivat Maanpuolustajien piirin puolesta meriosaston johtoryhmän puheenjohtaja Risto Pouttu ja meriosaston päällikkö Leo Pietilä. Piiripäällikkö ja Aluepäällikkö luovuttivat Maanpuolustusmitalit hopeisella soljella Lars Kirsilälle, Touko Myllymäelle ja Jani Puoma-Korvelalle kiitoksena heidän maanpuolustuksen hyväksi tekemästään työstä. Piiripäällikö kertoi Meripuolustuspiiriä koskevista tulevaisuudensuunnitelmista. Merivoimien esikunta siirtyvät Turkuun, josta johtuen piiritoimisto ja piiripäällikkö siirtyvät mukana. Suomenlahdelle palkataan aluepäällikkö hänen Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 7 Kokkolan meriosaston kuulumisia Kuvassa vasemmalta Jari Kivioja, Leo Pietilä, Lars Kirsilä, Touko Myllymäki, Jani Puoma-Korvela ja Pekka Ek. toimipaikkansa olisi Suomenlahden meripuolustusalueen esikunta Upinniemessä. Meidän alueemme jäisi ennalleen ja aluepäällikkö jatkaa Turussa. Meriosastoja yhdistetään ja lopetetaan, mutta meidän osastomme toimintaan ei tule muutoksia, eivätkä myöskään muutokset koske Pohjanlahden osastoja. Näitä terveisiä oli mukava kuulla. Aluepäällikkö kävi läpi kuluvan vuoden kursseja, joita oli suunniteltu pidettäväksi kymmenen, mutta toteutunut seitsemän. Näistäa yksi muun muassa oli suunniteltu pidettäväksi K/L Röytällä, joka ikävän merivaurion seurauksena joutunee naulatehtaalle. Vuodelle 2006 on meille budjetoitu seitsemän kurssia, joista myöhemmin. Tilaisuuden lopuksi suoritettiin vahdin vaihto, eli allekirjoittanut luovutti Kokkolan meriosaston päällikkyyden jo pitkään varapäälliikkönä olleelle Jari Kiviojalle. Hän vastaanotti nimityskirjan piiripäällikkö Matti Mäkiseltä. Kiitän kaikkia toiminnassa mukana olevia ja tukijoitani saamastani tuesta toimiessani Kokkolan meriosaston päällikkönä, sekä toivon kaikkea hyvää Jarille hänen ottaessaan tehtävän vastaan. Rauhallista joulua ja Hyvää uutta vuotta! Leo Pietilä P.s. Tämä oli iän ja ajan tuoma muutos, uskonkin että toimintalinjamme paranee kyseisen muutoksen myötä. Minulle jää vielä tehtäviä hoidettavaksi, joista kuulette varmasti myöhemmin. Poutun Yrjöstä vuoden kallein varusmies Alikersantti Pouttu jätti vuoden mittaisen varusmiesajan merivoimissa. Vuosi oli täynnä uusia kokemuskia, mutta yksi oli ylitse muiden. Kun maa-, meri- ja ilmavoimat pitivät ensimmäisen yhteisen leirinsä keväällä Lohtajan Vattajalla, kävi Poutun Yrjöllä tuuri. Hän sai ampua ensimmäisena suomalaisena varumsihenä Mistral M91-ohjuksen. Samalla sain Vuoden kalleimman varusmiehen tittelin, hymyilee Pouttu. Yksi ohjus maksaa noin 150 000 euroa. Ohjuksia ammuttiin yhteensä neljä. Pouttu ampui niistä yhden niinsanotulta maalavetilta. Kantahenkiklökunta ampui kolme ohjusta laivalavetilta. Kyllähän siitä olisi kuullut, jos olisi tullut huti, toteaa Pouttu rauhallisesti. Täysosuman jälkeen miinalaivueen komentaja tuli kertomaan, että alikersantti Poutulle oli myönnetty kolmen päivän kuntoisuusloma. Maavoimista viime hetkellä merivoimiin Tuuria Yrjö Poutulla oli jo vuosi sitten. Vaikka hän oli esittänyt halukkuutensa merivoimiin, hänet sijoitettiin kuitenkin Kainuun Prikaatin vanvuuteen. Kun Pouttu kuuli Kainuun Prikaatiin valinnan jälkeen, että merivoimiin voi vielä hakea, päätti hän kokeilla. Ja siirto Kajaanista Upinnie- Yrjö Poutulla ei ole vielä tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia. Ainakin nyt aluksi menen töihin, totesi kannuslainen. men kautta Turkuun onnistui. Yleensä merivoimiin valittavat alokkaat ovat kotoisin Etelä-Suomesta. Vain muutama paikka heltiää Pohjanmaan pojille, ja hekin ovat yleensä joko Vaasasta tai Kokkolaswta. Sisämaan poika pääsi kuitenkin merivoimiin, ja armeijan sinisiin Pouttu astui viime vuoden heinäkuussa. Ohjukset erikoisalaksi Parin kuukauden alokasajan olin Upinniemessä, jonka jälkeen pääsin Saaristomeren Meripuolustusalueelle laivastoaliupseerikurssille. Kurssi jakaantui kahteen osaan, AuK ykköseen ja kakkoseen. Kakkoskurssin aikana Pouttu siirtyi miinalaivalle. Koulutuksessa pidettiin harjoituksia ja oppitunteja saman saapumiserän matruuseille. Aluksi Pouttu palveli miinalaiva Hämeenmaassa, mutta myöhemmin palveluspaikka vaihtui miinalaiva Uusimaahan. Pituutta miinalaivoilla on 72 metriä ja leveyttä 11,5 metriä. Eihän ne mitään amerikkalaisista toimintaelokuvista nähtyjä suuria taistelulaivoja ole, naurahtaa Pouttu. Alikersantiksi ylentämisen jälkeen otimme johtovastuun laivalla, kertoo Pouttu, mutta huomauttaa, että kantahenkilökkunta kantoi toiminnasta kuitenkin päävastuun. Päivät laivalla olivat melko samanlaisia. Jokainen mies erikoistui omalle alalleen laivassa, toteaa Pouttu, jonka erikoisalaa olivat ohjukset. Taidoista hyötyä siviilissä Yrjö Pouttu ei ole kertaakaan katunut, että lähti merivoimiin. Matka Kainuun Prikaatiin olisi ollut huomattavasti lyhyempi, mutta Pouttua ei ole pitkä matka Turun Pansioon haitannut. - Voi olla, etä merivoimissa pääsee ainakin leiriaamujen laskussa vähemmällä. Merivoimissa lasketaan sensijaan meriviikkoja. Merivoimat kiinnosti Yrjö Pouttua jo senkin vuoksi, että Risto-isä suoritti 1970-luvulla varusmiespalvelun merivoimissa. Yrjö Pouttu uskoo, että laivastoaliupseerikursseilla opituilla tiedoilla ja taidoilla on hyötyä siviilissäkin. Marja-Leena Mattila- Numminen Lestinjoki-lehti Satoi tai paistoi! ToriParkki palvelee. Yli 800 pysäköintipaikkaa keskellä Vaasaa. Avoinna: ark. 7-21, la 7-18, su suljettu kuukausilipulla 24h/vrk JAKOBSTAD PIETARSAARI Mainos Maanpuolustajassa muistetaan!
8 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Laajalahden lentokurssi syyskuussa 1939 Noin kymmenen kilometriä Kokkolasta kasitietä etelään nipin napin Kruunupyyn puolella lukee tasaisen peltoaukean laidassa tienviitassa Bodö. Siitä oikealle, hiekkatielle. Muistelen, että tällä laajalla aukealla oli takavuosina erään valtakunnallisen herätysliikkeen kesäseurapaikka telttakaupunkeineen. Muutama sata metriä hiekkatietä ja käännymme vielä oikealle pienelle peltotielle. Parin sadan metrin ajon jälkeen olemme perillä. Kartanlukijana toiminut RUK:n kurssitoverini Juhani Haapasaari tuntee entisenä aktiivisuunnistajana nämäkin maastot kuin omat taskunsa. Tälle alueelle rakennettiin 1920 luvulla lentokenttä, jota käytettiin ensi kerran v.1927. Ilmavoimat esittäytyi, ja Aero yhtiön matkustajakone K-SALB suoritti 58 yleisölennätystä. Yleisöä oli kerääntynyt noin 2000 henkeä. Jo vuonna 1930 tällä Laajalahden lentokentällä oli Kauhavan Ilmasotakoulun leiri, jonka lentäjät majoitettiin Keski- Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin komeaan Vartiolinnaan Kokkolassa. Peltoaukealta, liki metsän laitaa, löytyy tänään noin 30m x 30m kokoinen lohkeilleen asvaltin peittämä rakennuksen pohja, jota rajaavat betoniset, rapautuvat perustusrakenteet törröttävine rautoineen. Näköjään se on nyt erinomainen paikka säilyttää muovisia rehupaaleja. Lasinsirut rahisevat jaloissamme, kun astelemme rakennuksen asvalttipohjalla. Tässä on ollut Laajalahden lentokentän lentokonehalli. Muuta Kauhavan ilmasotakoulun harjoituskentän rakenteista ei ole enää jäljellä. Halli näyttää avautuneen länteen, silloisen kentän pohjois eteläsuuntaisel- le kiitoradalle. Pohjoista kohti jatkuu tasainen peltolakeus entisellä merenpohjalla. Sillä suunnalla vajaan kahden kilometrin päässä on monen kokkolalaisen tuntema Laajalahden luontopolku ja lintutorni. Nämä tasaiset aukeat ovat olleet aikanaan ehdolla Kruunupyyn lentokentäksi, joka kuitenkin löysi paikkansa kauempaa rannikosta. *** Euroopan poliittisen ja sotilaallisen tilanteen kiristymisen vuoksi ilmasotakoulu tehosti koulutustaan 1930-luvun lopulla. Perjantaina syyskuun 1. päivänä 1939 alkoi Kauhavalla aliupseeriohjaajakurssi 9, jonka vahvuus oli 13 oppilasta, joukossa mm. Pyhäjärvellä syntynyt, sittemmin lentomestari ja Mannerheim-ristin ritari Urho Lehtovaara (1917 1949). Heti alkuun kurssi siirtyi kaksiviikkoiselle ampumaleirille Laajalahteen, jossa suoritettiin myös pommitusharjoituksia. Kenttä oli tasattu muinaiselle merenpohjalle ja oli varustukseltaan vaatimaton. Kentän reunassa oli lentokonehalli ja majoitusta varten parakkeja. Kurssin johtajana oli kapteeni Miettinen ja opettajana mm. lentomestari Osmo Metsola. Kurssilla oli käytössään Valtion Lentokonetehtaan Tuisku-koneita, tsekkoslovakialaisia Jupiter Aerokoneita sekä englantilaisperäisiä Gloster Gamecock harjoitushävittäjiä. Sattui kohtalokas onnettomuuskin, kun eräs kurssilainen menetti henkensä ollessaan palaamassa Gamecock koneella ampumaharjoituslennolta. Ohjausvirheen vuoksi kone ensin sakkasi ja kaatui sitten Valtion Lentokonetehtaan Tuisku-koneita oli ilmavoimien käytössä vuosina 1935 1950 kaikkiaan 31 kappaletta. syöksykierteeseen murskautuen kenttään muodottomaksi kasaksi. Onnettomuudesta huolimatta kurssi jatkui. Tutustuttiin aseisiin ja niiden hoitoon. Ilma-ammuntoja suoritettiin maamaaliin tai hinauskoneen maalipussiin. vetämään Tuisku-koneilla Laajalahdessa tehtiin pommitusharjoituksia. Sodan sytyttyä suuresta osasta tämän kurssin käyneistä tuli Lentolaivue 28:n Ranskasta hankituilla Mo- rane Saulnier koneilla lentäviä hävittäjälentäjiä. Erkki Tunkkari Lähteet: Jukka Piipponen: Jatkosodan ässä, Koala-Kustannus, Hämeenlinna 2001 sekä Kotiseutuneuvos Eero Huiman arkistot Lentokoneiden kuvat: Keski-Suomen Ilmailumuseo Laajalahden lentokentän konehallista ei ole paljoa jäljellä. Juhani Haapasaari toteaa kentän ympäristöineen tulleen raivatuksi viljelykäyttöön. Kuva ET Tsekkiläisvalmisteisia Aero Jupiter-koneita ilmavoimat käytti vuosina 1929 1944. Englantilaisperäisiä Gloster Gamecockeja (käytössä 1927 1944) tehtiin Suomessa myös lisenssillä.
Joulukuu 2005 Neljäs Vuori -harjoitus järjestettiin Haapajärven asevarikolla 18.-20.11. varikon ja MPK:n yhteistyönä ja noin 120 kurssilaisen voimin. Lauantai-aamun hämärissä muonituskurssilaiset tarjoilivat jo aamupalaa; heidän viikonloppunsa asevarikolla alkoi jo perjantai-iltana. SA-materiaalikurssin vähäistä osallistujamäärää paikkasivat avuliaasti Nuorten Vuoren 15-17 -vuotiaat kurssilaiset varusteiden jakolinjalla, joten harjoitus päästiin aloittamaan ongelmitta. Vuori -harjoitus koostui tänä vuonna kaikkiaan yhdeksästä erilaisesta kurssista. Täysin uudenlainen kurssi oli etsintäkurssi, jota johti reisjärvinen Heikki Jylkkä. Kurssin järjestäjätahona toimi Oulun läänin Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu eli Vapepa, joka on Suomen Punaisen Ristin koordinoima vapaaehtoistaho. Vapepa on toiminut vuodesta -64 lähtien viranomaisten apuna, eli kyseessä on koulutettu kansalaistoiminta, joka on osa virallista pelastustoimintaa, kertoo etsintäkurssilla kouluttajana toiminut Seppo Rasmus. Toiminta on erilaista etsintä-, pelastus- ja avunantotoimintaa, kuvailee Heikki Jylkkä. ulun läänissä Vapepan toiminnassa on mukana noin 2200 vapaaehtoista, jotka kutsutaan apuun, mikäli viranomaisten omat resurssit eivät riitä. Oulun läänin alueella Vapepassa on mukana myös kuutisenkymmentä koiraa, joita käytetään apuna etsinnöissä. Etsintäkurssillakin kokeiltiin yhteistyötä koiran kanssa, kun kurssille osallistunut, haapavetinen Satu Rytkönen toi lemmikkinsä mukanaan Haapajärvelle. Uusi kurssi tänä vuonna oli myös ajolupakurssi, jota johti Jouko Paananen. Kouluttajana toimi Sauli Saari. Kurssilaisten suorittaessa puolustusvoimien B-ajolupaa, toimivat he samalla harjoituksen yleiskuljettajina huolehtien kurssilaisten siirroista sekä ruokakuljetuksista. Ruokaa kuljetettavaksi tehtiin puolestaan Jarmo Someron johdolla. Kenttämuonituskurssin pääkouluttajana toimi Marjatta Tiitto. Kenttämuonittajat huolehtivat harjoitukseen osallistuneiden lisäksi myös sunnuntaiksi vierailulle osallistuneiden veteraanien ruokailusta ja kahvituksesta. Tarjoilussa auttoivat Nuorten Vuoren osallistujat Kari Mujeen johdolla. Vääpelinä nuorten kurssilla toi- Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 9 Neljäs Vuori-harjoitus tarjosi elämyksiä myös sotaveteraaneille Muonituskurssilaiset toivottivat harjoitukseen tutustuneet sotaveteraanit tervetulleeksi kahvein. Tarjoilussa auttoivat Nuorten Vuoren 15 17 -vuotiaat kurssilaiset. mi Vesa Suhonen. Esikunta- ja viestikurssia johti tänä vuonna Kari Ahola, kouluttajana Jorma Kalliomaa. Materiaalikurssia johti Ilkka Solitanner. Tuttuja kursseja edellisiltä vuosilta olivat myös linnoittaminen ja maastoutta- minen sekä kohteensuojaus. Linnoittamista ja maastouttamista johti Kaarlo Kopola, pääkouluttajana toimi majuri Tapani Keskitalo. Kurssilaisten tiiviissä yhteistyössä varikon alueelle valmistui puolijoukkueen tilapäiseen majoitukseen Maanpuolustuskoulutuksen Pyhäjärven paikallisosaston päällikkö Seppo Ruotoistenmäki johti tämänvuotista Vuori-harjoitusta. Hän esitteli harjoitusta tutustumaan kutsutulle veteraaniväelle. sopiva betonilaattakorsu. Tässä oli lauantai-aamuna vielä raaka maa ja työt aloitettiin salaojituksilla, kertoi kurssille Raahesta tullut Heikki Marjala. Ilmanvaihdolla ja kamiinalla varustettu tilapäissuoja jäi kurssilaisten jäljiltä varikon käyttöön. Kohteensuojauskurssilla kurssin johtaja Jorma Kauppila opasti kurssilaisia toimimaan kulunvalvonta-asemalla. Pääkouluttaja luutnantti Marko Alahäivälä puolestaan opetti kurssilaisille tehokasta aseenkäsittelyä. Taistelijan ensiapua harjoiteltiin Tomi Hirvisen johdolla Arto Kankaanpään toimiessa pääkouluttajana. Neljättä Vuori -harjoitusta johti MPK:n Pyhäjärven paikallisosaston johtaja Seppo Ruotoistenmäki, vääpelinä toimi Jani Pikkarainen. Sunnuntaina kunniavieraaksi saapunut veteraaniväki pääsi tutustumaan varikkoon niin teoriassa kuin käytännössäkin. Asevarikon päällikkö Kari Hautasaari esitteli varikkoa reisjärvisille ja kärsämäkisille veteraaneille kertoen sen toiminnasta ja historiasta. Monelle oli yllätys esimerkiksi se, että asevarikko on Haapajärven kolmanneksi suurin työllistäjä. Uuden lataamon valmistuminen puolestaan vahvistaa varikon asemaa myös tulevaisuudessa. Linja-autokierros varikon alueella tutustutti vieraat paitsi varastoluoliin, myös uuteen lataamoon. Samalla vieraat saivat käsityksen alueen laajuudesta. Veteraaniväki tutustui samalla Vuori-harjoitukseen ja kävi paikan päällä seuraamassa mitä eri kursseilla puuhattiin. Teksti ja kuvat: Saija Järvimäki Haapajärvi
10 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Neljänteen Vuori-harjoitukseen otti osaa ennätysmäärä kurssilaisia. Haapajärven asevarikolla kurssitettiin marraskuussa yli 120 vapaaehtoista maanpuolustajaa. Viikonloppu Haapajärven asevarikolla alkoi varusteiden jakolinjalta. Muonituskurssi tauolla. Kenttämuonitusta Haapajärven asevarikolla 18-20.11.2005 MPK ry:n kurssi Kenttämuonitus/Vuori 2005 Kurssin tavoitteena oli kenttäkeittimien käytön ja huollon hallinta joukkomuonituksessa sekä ruokalistan laatiminen poikkeusolosuhteissa. Allekirjoittaneelle kurssi oli Pauha 2005:n jälkeen lisäkurssi poikkeusolojen muonituksesta, ja koulutusta on nyt kertynyt yhteensä 32 tuntia. Meitä kurssilaisia oli kaksitoista komeaa naista ja ihana Leevi. Päävastuu koulutuksesta oli Marjatta Tiitolla, alansa osaajalla ja ammatti-ihmisellä. Kurssin johtajana toimi Jarmo Somero, myös asiansa osaava, rauhallinen pomo. Kiitos heille! Ikähaitari kurssilaisten keskuudessa oli tytöistä ikinuoriin, siviiliammattien vaihdellessa. Yhteinen nimittäjä oli kiinnostus maanpuolustustyöhön ja talkoohenki. Me kurssilaiset muonitimme noin sataseitsemänkymmentäviisi reserviläistä lauantaina 19.11. ja 265 henkilöä sunnuntaina 20.11., kun yhdeksänkymmentä sotaveteraaninaista ja -miestä omaisineen tutustui varikkoalueeseen. Syötävää tarjottiin lauantaina viidesti ja sunnuntaina neljästi. Sotaveteraanit nauttivat ruoasta ja kahvituksesta sunnuntaina omassa seurueessaan, kun taas reserviläiset saapuivat molempina päivinä ruokailuun aikataulujensa mukaan. Naisihmisen sydäntä lämmitti, kun näki Nuorten Vuori -kurssilaisten auttavan veteraanien ruokailussa. Nämä tyylikkäät nuoret miehet tarjoilivat hyvää ruokahalua -toivotuksin ateriakokonaisuuden jokaiselle henkilökohtaisesti pöytään. Tätä kunniavieraat suuresti arvostivat. Me kurssilaiset vuorottelimme eri tehtävissä arvan valitessa sen, joka pääsi pannun viereen, kattilan ääreen, leipomaan ja niin edelleen. Huolto ja tarjoilu hoidettiin me-hengessä tilanteen asettamin vaatimuksin, useimmiten puolilennossa. Suuremmilta kömmähdyksiltä vältyttiin, ja asiat sujuivat joustavasti, vaikka ärräpäitäkin pääsi ilmoille. Positiivista oli yhteen hiileen puhaltaminen, huumori, vikkelät jalat sekä osaavat kädet. Uskoakseni kaikille jäi hyvä mieli tästä viikonlopusta. Ystävinä erottiin ja Pauhassa on tarkoitus taas tavata ensi keväänä. Kiitos kouluttajille ja kiitos tyytyväisille ruokailijoille. Kiitos myös muonituksen teoriakoulutuksesta, yhteisistä luentotilaisuuksista, maanpuolustustyöstä sekä meille kurssilaisille järjestetystä ampumakoulutuksesta lumisessa ja upeassa maastossa kärsivällisen kouluttajan opastuksella, ja toki myös me kurssilaiset kiitämme hyvästä ruoasta. Pirjo Vehosalmi Pietarsaari Kurssinjohtaja ylik. Jarmo Somero ja pääkouluttaja Marjatta Tiitto lihapatojen ääressä.
Joulukuu 2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 11 Kaarlo Kopolan (2. oikealta) johtamalla linnoittamis- ja maastouttamiskurssilla rakennettiin varikon käyttöön korsu. Hymyt eivät kurssilaisilta kovan urakan edessä hyytyneet, vaikka esimerkiksi Raahesta saapunut Heikki Marjalakin (4. oik.) oli lähtenyt kurssille kotoa rakentamista karkuun. Esikunta- ja viestikurssia johti Kari Ahola, joka toimii Haapajärven Osuuspankin toimitusjohtajana. Hän esitteli kurssilaisille pankkien varautumista poikkeusolosuhteisiin. Monenlaisiin uhkakuviin on varauduttu, mutta pankkitoimintahan on riskienhallintaa ylipäätään, Ahola huomautti. Kuva: Markku Takala. MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri Vuori 2005 -harjoituksessa: MPK:n koulutustarjontaa kehitetään nousujohteisemmaksi MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri oli seuraamassa Haapajärven asevarikolla 18. 20.11. pidettyä Vuori 2005 -harjoitusta. Hän vastaili harjoitukseen osallistuneiden vapaaehtoisten maanpuolustajien sekä vierailulla käyneiden sotaveteraanien kysymyksiin erityisesti maakuntajoukoista, joka vasta pilotointina alkaneena on vielä monelle uusi asia. Tällä hetkellä maakuntajoukkojen osalta on menossa pilotointivaihe viidessä sotilasläänissä, joissa maakuntajoukkoja kasataan kukin omalla tavallaan. Sotilaslääneille on annettu toimintavapautta, jotta saadaan kokemuksia mahdollisimman paljon erilaisista toimintatavoista. Haku on päällä, ja tämän vuoden aikana pilottiläänit pyrkivät rekrytoimaan aliupseerit ja upseerit, ensi vuonna osa miehistöstä, Pekka Majuri kertoi kiinnostuneille. Hän kertoi myös, että puolustusvoimat tilaa merkittävän osan maakuntajoukkojen koulutuksesta MPK:lta. Uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tulee toivottavasti alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn ja edelleen toivottavasti voimaan vuonna 2007. Laki tulee muuttamaan MPK:n tavallisesta julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi, jolloin sille voidaan antaa jopa viranomaistehtäviä. Näin viranomaiset voivat tilata esimerkiksi juuri maakuntajoukkojen koulutusta MPK:lta. Uusi perustuslaki on tiukka sen suhteen, että viranomainen ei voi siirtää julkisen vallan käyttöä tavalliselle yhdistykselle, Majuri selittää. Maakuntajoukkojen koulutus alkaa kolmen vuoden päästä 2008. Samaan aikaan kun valmistaudutaan siihen, halutaan MPK:ssa kehittyä myös tavallisia kansalaisia varten. MPK:ssakin halutaan seurata aikaa sekä vastata kansalaisten koulutustarpeisiin, sillä koulutuksen kysyntä on MPK:n 12 vuoden toiminnan aikana jatkuvasti kasvanut. Haluamme kehittää MPK:ta niin, että koulutusta voi halutessaan hankkia entistä nousujohteisemmin, Majuri kertoi tulevista muutoksista. Majurin mukaan MPK:n koulutusohjelmat rakennetaan uudelleen niin, että koulutus muodostuu kolmiportaiseksi, jolloin koulutusta voi hankkia perus-, jatko- ja erikoiskoulutustasoilta. Jokaisen koulutusportaan hallinta osoitetaan näytöillä ja kokeilla, jonka jälkeen voi halutessaan siirtyä seuraavalle tasolle. Nykyään ei riitä enää se, että käydään vain hajanaisia kursseja. Nyt halutaan enemmän haastetta ja siihen haluamme panostaa, Pekka Majuri perustelee koulutuksen porrastamista, mutta lisää, että myös elämyksellisyys halutaan säilyttää, jolloin tiukkaan tavoitteellisuuteen ei koulutusta hakevan tarvitse sitoutua mikäli siihen ei halua ole. Uusi keskeinen ominaisuus tulee olemaan myös kurssitarjonnan moduulirakenteisuus. Tällä haluamme taata, että tarjolla olevasta koulutuksesta on helppo löytää ja valita itselle sopivat. Modulit olisivat koko maassa samansisältöiset, ja ne olisivat kukin kestoltaan noin 1 2 vuorokauden mittaisia opintokokonaisuuksia, Majuri kertoo. Opintojen osalta tullaan puolustusvoimien kanssa kehittämään myös laadunarviointia, joka erityisesti maakuntajoukkojen koulutusta ajatellen on tärkeää. Puolustusvoimat voivat näin kontrolloida maakuntajoukoille annettavan opetuksen sisältöä ja laatua. Suomalaisten runsaslukuinen ja voimakas innokkuus vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön on Pekka Majurille tuttua. Yhtä ainoaa päivää ei tarvitse aloittaa motivoimalla ketään, Majuri toteaakin työstään MPK:n toiminnanjohtajana. Haastattelemassa Saija Järvimäki. MPK:n koulutusorganisaatio on sinänsä hyvä, se vain kaipaa pientä hienosäätöä. Budjettia ja henkilöstöä on tietenkin lisättävä, mutta meillä on hyvä pohja jolle rakentaa, Pekka Majuri arvioi. Kartoitamme parhaillaan myös tarvetta ja mahdollisuuksia toimintakeskuksille, joilla MPK:lle rakennettaisiin verkosto koko maahan, Majuri kaavailee. Saija Järvimäki Haapajärvi MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri oli mukana seuraamassa Haapajärvellä marraskuussa järjestettyä Vuori 2005 -harjoitusta. Kuva: Markku Takala.
12 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Toinen vuoro Isänmaalle Reisjärven kunnan teknisenä johtajana toimivalle res. kapteeni Matti Kiviniemelle käsitteet Koti, Uskonto ja Isänmaa ovat hyvin läheisiä. RUK kurssin 141 laskuvarjojääkäri on uhrannut suuren osan vapaa-ajastaan maanpuolustus- ja nuorisotyöhön. Matin perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, ja viisi lastenlasta. Kun paikallisosasto Atrain perustettiin yli vuosikymmen sitten ei päälliköstä tarvinnut äänestää. Reisjärven Reserviupseerien riveissä on kulunut jo 15 vuotta. Puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät ovat tulleet tutuiksi. MPK:n kursseja on käytynä useita. Harjoituksen ja kurssin johtajan tehtävät ovat tulleet tutuiksi. Puolustusvoimat muistaa kutsua kertaamaan tiuhaan tahtiin. Harrastuksiin kuuluu hiihto, suunnistus, lenkkeily ja erävaellus. Luottamustoimia riittää liiaksi asti. Kapt. Matti Kiviniemi. Kun otin yhteyttä tässä talven kynnyksellä oli puhelimessa vakavasanainen insinööri pilke kuitenkin silmäkulmassa: On se vaan niin, ettei sitä osaa olla koskaan mieliksi jos ei hiekoita valitetaan, että on liukasta, jos hiekoittaa niin naristaan, ettei potkuri luista. Hyviä vuosia Matille Atraimen varressa. Heikki Pääjärvi Uutta johtamiskoulutusta: Taistelustressin hallinta ja sotilasjohtaminen Taistelustressi on yhtä vanha kuin taistelukin. Taistelustressi-ilmiöt ovat läsnä erityisesti aikamme sotanäyttämöillä, joille on tyypillistä nopeasti vaihtuvat tilanteet, jatkuvasti muuttuvat olosuhteet sekä informaatiosodankäynnin mukanaan tuoma psyykkinen rasitus. Taistelustressin hallinta onkin nykyajan sotilasjohtajan erityishuoli. Taistelustressi-ilmiöihin tarjotaan siviilielämän kriisityön mallituksia, jotka voivat olla erittäin haitallisia ja sodan voittamisen päämäärän kannalta tuhoisia. Viihtymisen korostaminen, johtamisen demokratisoiminen ja yksilöllisyyden vääränlainen korostu- minen murtavat sotilasjohtamisen perusteita vaikeuttaen siten menestyksekästä sotilaallista toimintaa. Maanpuolustuskoulutus ry järjestää taistelustressiilmiöihin liittyvän koulutuksen Kokkolassa. Kouluttajana toimii psykoterapeutti VET, kapteeni res. Jussi Rytkönen, joka toimii taistelustressinhallinta kouluttajana muun muassa Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskuksen (PvKK) järjestämillä kursseilla. Koulutusajankohta on 4.2.2006, koulutustalo Kokkola klo 8.30 17.00. Kurssi on tarkoitettu reservin päällystölle ja alipäällystölle, ja sille otetaan 15 henkilöä. Terho Tattari PL 13, 69101 KANNUS Puh. (06) 874 7311 Keskipohjalaisille johtamisoppia Joukko keskipohjalaisia ahersi marraskuisina viikonloppuina johtamisperusteiden parissa. Kurssi oli Maanpuolustuskoulutus ry:n Keski-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin järjestämä. Koulutuksen tavoitteena oli perehtyä syväjohtamiseen ja sen hyödyntämiseen myös arjen työssä. Suuren suosion saaneet kurssit on arvioitu tehokkaiksi ja hintansa väärteiksi. Kokkolassa pidetyn koulutuksen osallistujat olivat pääosin keskipohjalaisia reserviläisiä, mutta kurssilaisia oli myös eteläisestä Suomesta ja Oulusta. Koulutus nojautui vahvasti osallistujien aktiivisuuteen. Heidät pantiin harjoittelemaan ryhmätyötaitoja. Piti oppia antamaan myönteistä palautetta ja kritiikkiä. Kouluttajina toimineet Pentti Koskinen ja Jari Kivioja johdattelivat osallistujat pohtimaan omia johtamistaitojaan ja etsimään polkuja niiden parantamiseen. Kurssilaiset saivat tietoa muun muassa tunneälystä ja työkaluja kehittää itseään hyviksi johtajaksi. Vesa Nissisen kehittämän syväjohtamisen kulmakivet olivat opetuksen perustana. Kulmia ovat luottamuksen rakentaminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi ja yksilöllinen kohtaaminen. Tavoitteena oleva erinomainen johtajuus on asia, jota on vaikea tyväinen tavoittaa, mutta johon kannattaa koko elinajan pyrkiä. Kyse on elinikäisestä oppimisesta. Kuntajohtajalla pitää olla selkeä näkemys tehtävästä Kurssilaisille puhunut maakuntajohtaja Altti Seikkula totesi Keskipohjanmaan lii- Tervehdykset ovat tärkeäasä osassa ihmisten kohtaamisessa. Maakuntajohaja Altti Seikkula (vas.) ja pääkouluttaja, tekn.toht. Pentti Koskinen kättelemässä. ton tehneen työtä maakunnan parhaaksi, jo 75 vuotta. Työssä on tarvittu useasti syväjohtamisen periaatteita. Työ on perustunut maakunnan ihmisten tarpeisiin ja tuntemukseen. Maakunnan kuin myös yksittäisen kunnan johtaminen perustuu vahvuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen. Altti Seikkula painotti alustuksessaan, että kuntajohtajalla pitää olla selkeä näkemys tehtävästä. Hänen pitää olla myös vahva tahto viedä määrätietoisesti asioita eteenpäin. Lisäksi hänen pitää olla luova ja innovatiivinen ja sitkeä saattamaan aloitetut työt loppuun. Maakuntajohtaja oli tyy- Keski-Pohjanmaan viimeaikaiseen kehitykseen. Maakunnan väestömäärä on kasvussa, näin erityisesti Kokkolassa. Kasvu nojautuu useaan tukijalkaan. Kaupunki on vahva kemian teollisuuden keskus jopa pohjoismaisella tasolla. Lisäksi vene- ja ohjelmistosuunnittelu on viime aikoina alueelle runsaasti uusia työpaikkoja. Seikkula näki Kaustisille ja Kälviällä avattavat kaivokset sellaisiksi toimiksi, jotka saattavat vivuta maakunnan uudelle kasvu-uralle. Hän toivoi alueelle saatavaksi lisää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Niihin panostaminen on Keski-Pohjanmaalla muuta maata vähäisempää. Kurssilaisten kokemuksia Kokkolassa asianajajana toimiva Kari Autio sanoo tarvitsevansa johtamisosaamista erityisesti perintöasioita sovitellessaan. Hän toteaa: Asianajan on tarvittaessa otettava johtajan ja sovittelijan rooli, jotta perhe- ja perintöselvitykset saadaan etenemään. Muulloin varsinainen johtamistaitojen osaaminen ei erityisemmin korostu, sillä työ on asiantuntijan työtä. Silti vertaisjohtamistaidoista on hyötyä arjenkin askareissa. Kurssi on ollut tarpeellinen, koska haluan pitää tietoni ajan tasalla, kertoo Autio. Hän kiteyttää, asianajan työssä tarvitaan ihmis- Sanna Laine, Erno Mäkineimi ja Jarkko Männikkö harjoittelemassa neuvottelutaitoja. ten ymmärtämistä ja luottamuksen rakentamisen taitoa eli taitoja joita tarvitaan myös johtamisessa. Kalajokinen opettaja Sirpa Huotilainen opettaa lukiolaisille englantia. Hän sanoo kurssin oppien olevan hyödyllisiä luokkatilanteissa. Niissä opettajan on motivoitava oppilaita päivittäin ja jatkuvasti tarvitaan vuorovaikutustaitoja sekä myös tunneälyä. Jotkut oppilaat tarvitsevat suoria määräyksiä ja toiset taas ohjausta. Opettaja käyttää johtajuudessaan useita eri johtamisen tyylejä. Opettajan työ on kontrollointia esimerkiksi kokeiden muodossa, mutta toisaalta oppilaita tulee kasvattaa itseohjautuvuuteen. Joskus työssä tarvitaan itsehillintää, mutta myös luottamusta oppilaisiin. Toisin sanoen pitää jatkuvasti hyödyntää syväjohtamisen kulmakiviä. Oululainen yrittäjä-kauppias Mika Lindvall sanoo kurssin tuoneen monia uusia toimintamalleja ratkaista työssä kohdattavia ongelmia. Ihmisten kiire estää useasti oikeanlaisen asioihin paneutumisen ja kuuntelun. Hän arvioi, että asiakkaan kuuntelemisen taidon lisääminen nopeuttaisi myös ongelmien ratkaisua. Hän kertoo kurssin parantaneen hänen työntekijöiden kohtaamistaitojaan. Työntekijöiden erilaisuudesta huolimatta heidän tasavertainen ja tasapuolinen kohtelu johtamisessa on korostunut kurssin aikana. Mika Lindvall pohti lopuksi taloudellisten paineiden merkitystä käytännön johtamisessa. Johtamisesta ei saa tulla hiostusta, mutta talouspaineissa motivoinnin merkitys korostuu entisestään. Kurssin nuorin, kokkolalainen amk-opiskelija Tommi Virkkala tulee tarvitsemaan tulevassa työssään potilaiden kohtaamistaitoja. Potilaat voivat olla myös mielenterveysongelmaisia, sillä hän on erikoistumassa psykiatriseen terveydenhuoltoon. Työssä on varmistuttava potilaan tiedollisesta vastaanottokyvystä, on varmistettava toimiiko hän normaalisti vai jollain muulla tavalla. Asioita on lähestyttävä potilaslähtöisesti. Kurssilta olen saanut lisää herkkyyttä tilanteiden kohtaamiseen ja myös tietoa eri johtamistavoista, mm. passiivisesta ja kontrolloivasta johtamisesta. Tommi Virkkala arvioi, että syväjohtaminen pitää tarvittaessa sisällään molempia tapoja. Jouko Kuismin Kokkola
Joulukuu 2005 Länsimaihin suuntautunut tiedotus Suomesta talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen marraskuun lopussa 1939 oli koko kansalle ja julkiselle hallinnolle yllätys, olihan yleisesti uskottu sen vain hämäävän. Näin oli tiedotustoiminta melko valmistautumaton sille asetettuun haasteeseen. Puolustusvoimissa oli kylläkin jo 1930-luvulla perustettu sanomatoimisto, jonka päätehtäväksi oli annettu sekä sisäinen että ulkoinen tiedotustoiminta. Vuonna 1937 olivat alkaneet tiedotusalan kertausharjoitukset, joissa ehdittiin kouluttaa kuutisenkymmentä propagandistia ennen sodan puhkeamista. Jo vuonna 1937 kertausharjoituksissa olleet olivat perustaneet Propagandaliitto ry:n. Yhdistyksen tarkoitus oli Suomi-tietouden levittäminen muihin maihin ja erityisesti tehdä Suomea tunnetuksi vuoden 1940 Olympialaisten isäntänä. Toinen tärkeä tarkoitus oli oman jäsenistön maanpuolustustahdon kehittäminen sekä valmentaminen sodan ajan propagandatyöhön. Tuolloin pidettiin vielä elokuvan ja valokuvauksen arvoa propagandatyössä vähäisenä sanaan verrattuna. Valmius edessä olevaan vaativaan tehtävään oli kuvaalalla heikko. Päämajaan propagandaosasto Ylimääräisten harjoitusten (YH) alettua perustettiin Päämajan propagandaosasto. Tämän tehtävänä oli valmistella kaikki sekä kotimaahan että ulkomaille suunnattava tiedotus ja propagandaan liittyvät asiat. Talvisodan aikana osaston päätehtäviin kuului Päämajan päivittäisten tilanneilmoitusten ja ylipäällikön päiväkäskyjen välittäminen lehdistölle, radioon ja tietotoimistoille. Sodan alettua virallistettiin organisaatioon erilliset sisä- ja ulkopropagandaosastot. Kuvaalan edustajia ei ollut sijoitettu organisaatioihin lainkaan vaan heidät oli sijoitettu Päämajan tiedustelujaokseen. Marraskuussa 1939 oli propagandaosastoon liitetty Propagandaliiton tiedotuselin Finlandia Uutistoimisto, Puolustusvoimien tiedotuslaitos -nimisenä. Koko sodan ajan se toimi Finlandia Uutistoimisto, Finlan- dia Presstjänst, Finlandia News Service -nimillä, tarkoituksena häivyttää kiinteä yhteys Propagandatoimistoon. Finlandia Uutistoimisto toimi myös Valtion tiedotuskeskuksen alaisuudessa, jonka tehtävänä oli ensisijaisesti Päämajan ulkopropagandaosasto suunnitteli ja toteutti Suomen asian tiedottamista ulkomaille käyttäen tärkeimpänä kanavanaan Finlandia Uutistoimistoa. valtioneuvoston alaisen tiedotustoiminnan valvominen ja edistää maamme puolettomuuspolitiikan tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Siksi olivat ulkomaiset kirjeenvaihtajat keskuksen tärkein kohderyhmä. Päämajan ulkopropagandaosasto suunnitteli ja toteutti Suomen asian tiedottamista ulkomaille käyttäen tärkeimpänä kanavanaan Finlandia Uutistoimistoa. Se jakoi tiedotusmateriaalia, huolehti ulkomaille suunnattujen radiolähetysten aineistosta, lähetti esitelmöitsijöitä ja jopa taiteilijoita ulkomaille sekä toimitti halukkaille elokuvamateriaalia. Tärkeimmät kohdemaat olivat luonnollisesti Skandinavian maat sekä Yhdysvallat, Englanti, Ranska, Saksa, Italia ja Viro. Talvisodan alettua virtasi maahamme runsaasti ulkomaisia kirjeenvaihtajia ja kuvaajia, sattuihan juuri tuolloin olemaan Euroopan muilla rintamilla hyvin rauhallinen aika ja sieltä oli uutisoitavaa vähän. Tänne oli tultu seuraamaan Suomen lyhyttä luhistumista ja taistelun pitkittyessä lehtimiehet pyrkivät palvelemaan päämiehiään mahdollisimman hyvin ja yrittivät kaikin tavoin saada tietoa ja pääsemään rintamalle raportoimaan taisteluista. Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 13 Rintamakäyntejä ja vieraita kieliä Lehtimiesten innokkuus aiheutti ajoittain varsinkin sensuurille ongelmia. Lehtimiehille järjestettiin ohjattuja rintamakäyntejä, mutta useimmat komentajat siellä suhtautuivat varsin kielteisesti vierailijoihin. Poikkeuksia oli kuten esimerkiksi Lapin ryhmän komentaja kenraalimajuri K. M. Wallenius, joka värikkään persoonana ja itsekin lehtimiehenä ja kirjailijana toimineena, osasi käyttää lehdistöä taitavasti hyväkseen. Ulkomaalaisten tekemien uutiselokuvien katsottiin kuitenkin olleen hyvin arvokkaita asenteiden muokkaamisessa meille myönteisiksi ulkomailla. Ulkopropagandatoimisto suuntasi siis toimintansa lähes kaikkiin maihin. Aineistoa välitettiin runsaasti kirjallisena ja radion kautta. Jo joulukuussa 1939 lisättiin huomattavasti ruotsinkielisiä ohjelmia ja ulkomaille suunnattiin radiolähetyksiä myös ranskan, saksan, englannin, italian ja viron kielillä. Matkaan lähetettiin ulkomaille tunnettuja taitelijoita, urheilijoita ja tiedemiehiä, joiden tarkoituksena oli kohdemaissaan toimia mielipiteiden muokkaajina ja erilaisten keräysten vetonauloina. Finlandia Uutistoimisto toimitti heille tarvittavan materiaalin. Hyvänä esimerkkinä ovat urheilijat Paavo Nurmi ja Taisto Mäki, jotka tekivät pitkän kiertueen Yhdysvalloissa. He esiintyivät amerikkalaisille suunnatussa propagandaelokuvassa, jossa esitellään Suomea ja pyritään saamaan myötätuntoa aikaan. Elokuvissa nationalistisia ikoneita Elokuva Finland Fights on tyypillinen aikansa tuote. Suomi esitellään kansallismaisemansa, kulttuurinsa ja modernin arkkitehtuurinsa kautta edistyneenä ja kehittyvänä demokratiana, jonka kimppuun on provosoimatta käyty. Nationalistiset ikonimme ovat elokuvassa runsaasti käytössä, taustalla soi Sibeliuksen musiikki, urhea kansa kamppailee ainakin elokuvassa näkymätöntä pommittavaa vihollista vastaa. Entinen USA: n presidentti Herbert Hoover on valjastettu vetoamaan Suomen puolesta, mutta hänkin vaatii vain antamaan apua, ja korosti USA:n pyrkimystä pysyä sodan ulkopuolella. Juoksijakuuluisuutemme Paavo Nurmi ja Taisto Mäki on asetettu kulisseihin sotisovassa esittämään vetoomusta Suomen puolesta. Nurmen huonoa englannin ääntämistä voidaan nyt ilkkua, mutta on muistettava, että hänen nuoruudessaan ei englannin opiskelu ollut lainkaan yleistä, silloin piti opiskella venäjää. Toinen esimerkki on elokuva Finland försvarar Nordens Frihet Suomi puolustaa Pohjolan vapautta, joka on suunnattu ruotsalaisille katsojille. Samat teemat: demokraattinen, sosiaalinen ja kehittynyt maa, esiintyvät myös tässä elokuvassa. Uskomme kansainvälisiin sopimuksiin ja rauhanrakkautemme tuodaan esille. Kuuluminen Pohjolaan ja pohjoismainen yhteistyö tuodaan vetoavasti esiin. Sankarillinen taistelumme ja vihollisen pommitukset ovat korostetusti esillä. Katsojille halutaan luoda voimakas käsitys, että punaisen imperialismin hyökätessä on länsimainen kulttuuri ja elämänmuoto vaarassa. Talvisodan Elokuva Finland Fights on tyypillinen aikansa tuote. Suomi esitellään kansallismaisemansa, kulttuurinsa ja modernin arkkitehtuurinsa kautta edistyneenä ja kehittyvänä demokratiana, jonka kimppuun on provosoimatta käyty. Sotahistorian asiantuntija Juhani Vakkuri. ulkomaille suunnattu tiedotustoiminta lähti kankeasti käyntiin, johtuen osittaisesta yhdistyspohjasta ja liian myöhäisestä käynnistyksestä juuri ennen sotaa. Myöhemmin sitä on myös pidetty liian hajanaisena tehokkaan tiedotustoiminnan aikaansaamiseksi. Tiedotustarve oli kuitenkin kaikilla aloilla oletettua suurempi ja henkilöstöä lisättiin koko ajan. Sodan lopussa oli propagandalaitos saatu jo hyvin toimivaksi, sisäisessä tiedotuksessa jopa liiankin hyvin. Kansamme usko mahdollisuuksiimme selviytyä taistelusta oli todellisuutta suurempi ja siksi raskaisiin rauhanehtoihin suostumista ei ymmärretty. Juhani Vakkuri Helsinki Lataa ja varmista Asento! Olalle vie! Käännös oikeaan päin! Käännös vasempaan päin! Kukas siellä kolmannen ryhmän hännillä kääntyilee kuin viirinkukko tuulessa? Joukkue, maahan! No, tuo viimeinen komento tuli vahingossa sieltä yli viisikymmentä vuotta vanhasta pölyttyneestä ja päivittämättömästä sulkeisjärjestyksen komentotiedostosta, joka ei taida enää olla voimassakaan. Moni tämän päivän peruskoulutettava taitaisi moista kuullessaan juosta sosiaalikuraattorin vastaanotolle, ja kouluttaja olisi kohta päävartiossa ilman kännykkää, vyötä ja henkseleitä. Tosiasia on, että tuota pahamaineista maahan-komentoa viljelivät peruskoulutuskautena vielä 1950-luvulla eniten sodan käyneet maineikkaat sotatyönjohtajat kanta-aliupseerit, joiden hermo oli joskus sodan rasitusten ja ovella odottavien eläkevuosien takia lopussa. Ylikersantti Niilo Lauttamuksen hermo piti. Uunituore au-koulun joukkueemme oli kesäaamuna 1954 sulkeisessa kasarmin kentällä, kiväärit selässä, rivissä ja aamuaurinko selkämme takana. Oli ojennettu, ja lepo oli napsahtanut ylikersanttimme tyyliin viimeisenä komentona. Paikkani sattui olemaan melkein Lauttamuksen kohdalla. Seuraavaa komentoa ei alkanutkaan kuulua. Miksi Lauttamus tuijottaa suoraan minua kohti? Silmänurkastani näen edessämme rivin varjohahmot, joissa pystykorvat törröttävät oikean olkapään ylitse. Paitsi yhdessä, jossa kiväärin varjo jatkuu vasemmalta olalta. Sehän onkin oma varjoni! Siinä syy Lauttamuksen vaikenemiseen ja tuijottamiseen! Vähintäänkin lipputanko kentän toisessa päässä tulee varmasti kierrettäväksi ja luultavasti miinusta mahdolliselle Haminaan lähdölle, ehdin miettiä ennen kuin Lauttamus avaa suunsa: Oppilas X, emme ole nyt konekiväärisulkeisessa, korjatkaa! Ei mitään vaahtosuista maahan ylös -höykkyä kuten perusyksikössäni kkkomppaniassa pahimmillaan; vain korjauskomento, joka osoitti kouluttajan ymmärtävän oppilaan menettelyn mutta edellytti tietysti välitöntä parannuksen tekoa. Ylikersantti Niilo Lauttamus osoittautui jatkossa alansa erinomaiseksi kouluttajaksi tekisi mieli sanoa kasvattajaksi joka siirtyi kohta täysaikaiseksi sotakirjailijaksi. *** Ruotuväki, Puolustusvoimien tiedotuslehti n:o 19, 3.11.2005 tietää, että sulkeisjärjestysohjesääntöä ollaan uudistamassa ja yksinkertaistamassa. Meillähän on lehden mukaan ainoana länsimaana käytössä vanha Preussin ammattisotilaiden perinne, jossa oikeanpuoleinen jonokin ohimarssissa katsoo oikeaan, ohimarssin vastaanottajaan. Marssijat ottavat silloin vaistomaisia askeleita oikeaan. Kun vielä kulmamies on usein pitkä(raajainen) eikä välttämättä paras tahtimarssija, seuraa kiemurtelua ja peräpää alkaa helposti lompsia epätahdissa. Tuttu tilanne, kun mentiin kiireellä varuskunnan ruokalaan? Muualla yleinen tapa on seisoa lepoasennossa kädet selän takana, suomalaisten kädet ovat sivulla. Rynnäkkökivääri siirtyisi koko sulkeisjärjestyksen ajaksi rinnalle, poikittain 45 asteen kulmaan (asento!). Olalle vie-komento veisi oikean käden aseen kahvalle levynä vasemman käden pysyessä vasemmalla sivulla. Eteen vie-komennolla oikea käsi säilyy aseen kahvalla käsi levynä. Vasen käsi viedään aseen etummaiselle käden suojukselle käsi levynä. Ja ohimarssissa siis oikean puoleinen jono katsoo koko ohimarssin ajan suoraan eteenpäin ja joukkueenjohtajan paikka siirtyy muodostelman keskelle, joukon eteen, jne. Pääesikunnan koulutusosastolla suhtaudutaan ennakkoluulottomasti mm. marssin uudistamiseen, mutta osastopäällikkö, eversti Erkki Nordbergin mukaan meillä on tällä hetkellä paljon tärkeämpiäkin projekteja meneillään. *** Kun koulutettavilla ja komentajatason päällystöllä ei ennen vanhaan ollut käytännössä yhteistä kieltä, syntyi helposti väärinymmärrystä ruotsinkielisten aatelisherrojen pyrkiessä tarkastuksissa tutustumaan tavallista kansaa edustaviin rivimiehiin. Suomen entisen sotaväen päällikkö vv.1880 1901, jalkaväenkenraali ja paroni Georg Edvard Ramsay (1834 1918) oli tarkastamassa Vierumäen reservipataljoonaa. Reserviläiset seisoivat rintamassa kentällä, ja kenraali pysähtyi jättiläiskokoisen sotilaan kohdalle ja kysyi: Miike niimi? M o i l a n e n, herra kenraali, karjaisi sotilas. Miike kristi niimi? Sotilas epäröi sekunnin, otti sitten entistä paremman asennon ja karjaisi: J i e s u s, herra kenraali! (Matti Kuusi) Hurtti-Ukko
14 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Kannus on on nuori nuori ja ja kehittyvä kaupunki keskellä keskipohjanmaata Keski-Pohjanmaata www.kannus.fi Torjuntataistelu 1944 II osa syyskokouksen alussa Kannuksen Vapaa-aikakeskuksen rikerhon syyskokous hy- takkahuoneessa väksyi toimintasuunnitel- seurattiin silmä ja korva man vuodelle 2006 ja sitä tarkkana Heikki Pöyhtärin valmistamaa power pointmyötäilevän talousarvion. Keskeisiä toiminnallisia esitystä torjuntataistelusta tapahtumia ovat reserviläisten 1944 II osaa. Kannuksen reserviläisjärjestöjen kanssa yhdessä hoi- dettavat veteraanijärjestö- kevät ja nyt jen luovuttamat tehtävät, syyskokouksen alussa nähdyt esitykset muistuttavat joita ovat kunniavartiot, lippujenkannot ja kynttilöiden nuorempaa sukupolvea sytytykset sankarihaudoille millä hinnalla me saamme elää itsenäisessä Suomessa. Heikki on tehnyt suuren työn valmistaessaan torjuntataistelusta hyvin mukaansa tempaavan ja vaikuttavan teoksen, jonka esitystä voimme suositella niin vanhemmalle kuin itsenäisyys päivänä ja jouluaattona. Seppeleen lasku ja muistopuhe sekä kunniaosaston muodostaminen jouluaaton hartauden jälkeen kirkkopihassa on kunniaasia reserviläisjärjestöille. Koulutustehtävät maanpuolustuskoulutuksen myös nuoremmille sukupolville. eri Kannuksen Reserviupseekursseilla kuuluu myös toimintaamme ja Reserviupseeriliiton 75v juhlavuotena osallistumme ja järjestämme tilaisuuksia. joissa jokainen omasta fyysisestä kunnosta kiinnostunut henkilö voi testata oman kuntonsa kenttäkelpoisuustestillä. Testejä järjestetään Kannuksen lisäksi useilla muillakin paikkakunnilla piirin alueella. Ensi vuoden Veteraanikeräyksessä olemme yhdessä reserviläisten ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tukemassa keräystä eri tavoilla. Piirin ja eri urheiluseurojen järjestämiin kilpailuihin tulemme osallistumaan järjestäjinä ja kilpailijoina. Kitinkannuksen maanpuolustusjuhliin ja esitelmätilaisuuksiin tulemme osallistumaan mielenkiinnolla. Reserviupseerikerhon syyskokous valitsi hallituksen vuodelle 2006. Puheenjohtajaksi Markku Törmän ja varapuheenjohtajaksi Seppo Ojalan. Muut jäsenet ovat Kalervo Niemelä, Juhani Asiainen, Johanna Törmä, Joni Pyykkö, Timo Joki-Suikko ja Antti Roiko-Jokela. Uudet ja myöskin vanhat jäsenet ovat tervetulleita toimintaan mukaan. Hallituksen jäsenet kertovat asioista tarkemmin. Tervetuloa liikkumaan ja toimimaan yhteisten asioiden puolesta! Kannuksen Reserviupseerikerhon hallitus SUORITAMME: ERILAISIA KAIVUUja NOSTOTÖITÄ Huuki Raimo p. 040-5567 539 Huuki Reijo p. 0500-931 715 TOIMITAMME: MULTAA, SALAOJASORAA, HIEKKAA JA MURSKETTA Huuki Marko p. 0400-767 346 Huuki Alpo p. 050-3513 980 Kirjoittaja toivoo vapaaehtoisen maanpuolustuksen palon syttyvän myös nuorisomme sydämiin. Kuva nuorten turvakurssin nuotiontekokisasta. Maanpuolustus on yhä kodin, uskonnon ja isänmaan asialla Maanpuolustus on yhä kodin, uskonnon ja isänmaan asialla. Maanpuolustus minulle on sanana tuttu, pitäähän se sisällään sanat koti, uskonto ja isänmaa. Suomalaiset kuitenkin kokevat puolustusvoimien toimivan perinteisten arvojen puolesta niitä kunnioittaen. Niitä arvoja minäkin haluan puolustaa, kunnioittaa. Itsenäinen Suomenmaa, Siniristilippu, oma kielemme sekä päätösvaltamme maatamme koskevissa asioissa. Toivoisin näin aina olevan, ettei yksilön eikä yhteisön sananvapautta eikä päätösvaltaa kukaan kyseenalaistaisi. Siniristilippumme sini-valkoisin värein hulmuaa vapautta uljaana itsenäisyyspäivänä sekä juhlavasti kesäkuun neljäntenä päivänä. Moni vapautemme puolesta taistellut saatetaan viimeiseen lepoon, iltahuutonsa kutsuttuna lippumme surun merkkinä puolitankoon laskettuna kunniaa tehden. Vapaaehtoinen maanpuolustus tekee arvokasta työtä, onnistuukin siinä. Kunhan muistamme, mistä kaikki hyvä meille tulee. Siihen turvaten ja luottaen uskomme nuorisomme kerran ottavan vastuun meidän jälkeemme. Irja Mottinen Kannus
Joulukuu 2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 15 Nordea Kannus 69100 KANNUS Ammunnan perusasiat käsittelyssä kouluttajana Janne Isohanni ja oppilaina Antti Wall,Jouni Kakkuri ja Vesa Isokungas. Kohteensuojausta Hietakankaan ampumaradalla Marraskuun 26. pävänä kokoonnuimme klo 8.00 Hietakankaan ampumaradalle. Viisitoista henkilöä oli noudattanut kutsua ja alku- puhuttelujen ja esittelyjen jälkeen osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Janne Isohanni toimi ammuntojen kouluttajana ja valvojana, Taisto Hakkarainen ohjasi ja valvoi kohteen vartiointisuunnittelua ja Antti Roiko-Jokelan rastilla valmistettiin Pienoiskivääriammuntojen tulokset tarkistuksessa vas. Tapio Karhintala, Ilkka Mäki-Petäjä, Taisto Hakkarinen, Urpo Haasala ja Janne Vuollet Samassa tilaisuudessa Esko Hirviniemi sai vastaanottaa myös Keski - Pohjanmaan Maanpuolustajien Piirin viirin. MPK ry:n vuosijuhlassa Partio Jylhässä 9.12. palkittiin MPK ry.n plaketti: Kapteeni Matti Kiviniemi Reis- toiminnalliset puitteet kulunvalvontaan ja harjoitukset päälle. Päivän tehtäviin kuului myös ammuntakilpailu ilma-aseilla ja pienoiskiväärillä sekä kohteensuojausammunnan rastilla piirin rynnäkkökivääreillä. Tarkkojen ampujien joukosta palkittiin jaetulla I- palkinnolla Urpo Haasala ja Vesa Isokangas, kolmannen palkinnon pokkasi Janne Vuollet. Kurssin muonituksesta vastasi keittiön puolella Anne Harju ja vääpelin tehtävät hoiti Antero Isokungas. Kurssilaisten palaute koulutuksesta oli positiivinen ja kannustava, joten harkitsemme ensi vuodelle vastaavassa paikassa harjoitukselle jatkoa. Antti Roiko-Jokela Kurssinjohtaja Palkintosadetta Kannuksessa Piirin tilaisuudessa 29.11. palkittiin Reserviläisliiton erikoisluokan ansiomitali ansioista vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ojennettiin everstiluutnantti Esko Hirviniemelle, kapteeni Alpo Koivuniemelle ja kapteeni Antti Roiko-Jokelalle Kannuksessa 29.11.2005 Esko Hirviniemi, Antti Roiko-Jokela ja Alpo Koivuniemi palkittiin MPK:n vuosijuhlassa Kannuksessa. järvi, Vääpeli Lauri Appelgren Pietarsaari Keski Pohjanmaan Maanpuolustajien hopeinen ansiomitali: Yliluutnantti Markku Törmä Kannus, Luutnantti Petri Jylhä Halsua, Vänrikki Antti Mäki Helsinki ja Sotilasmestari Peter Buddas Kokkola Pronssinen ansiomitali: Tomi Hirvinen Kokkola PALVELEE: MA-PE 6.30-21 LA 8-21 SU 8-21 Elintarvikemyynti Kahvio Veikkaus Polttoöljy suoramyynti Auton pesupoletit Kannus puh. 06-870144 KANNUKSEN MINKINREHU Saarelantie 5, 69100 KANNUS Puh. 06-870 019, 0500-815 265 mrehu@nettilinja.fi KAUKO LÄMPÖ KANNUKSEN KAUKOLÄMPÖ O Y Puhelin... (06) 874 3800 Päivystys... 044-026 5633 Fax... (06) 873 490
16 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Anna Uusitalo laskeutumassa tornista köyden avulla. Nälän yllättäessä valmistimme ruoan trangialla. Turvakurssi Lohtajalla 2. 4.9.2005 Maanpuolustuskoulutus ry:n järjestämä turvakurssi käytiin taas tänä vuonna. Tällä kertaa Kokkolan ja Pietarsaaren lukiot tekivät yhteistyötä keskenään. Yhteispeli sujui moitteettomasti ja tuloksena oli tietenkin hyvin koulutettu kaksikielinen nuorisoryhmä. Yhteistyön myötä saivat oppilaat myös kaksi kurssijohtajaa. Kokkolan lukioiden kurssijohtaja oli Esko Karhumaa, kun taas Pietarsaaren lukiota luotsasi Hannu Sulkakoski, Pietarsaaren lukion rehtori. Karhumaa on reserviarvoltaan kapteeni ja Sulkakoski yliluutnantti. Muonituksesta vastasi Salli Kivinen, joka on vanha tekijä niin maanpuolustuskoulutus-, kuin sotilaskotitehtävissäkin. Kurssin ensimmäisenä päivänä, joka oli perjantai 2.9., saavuimme Lohtajan ampumaleirialueelle hieman ennen kurssin alkamista. Kurssi alkoi kello 17.00, jolloin oli kurssin avausja esittelytilaisuus ja jolloin myös jaettiin ohjeet ja varusteet. Varusteisiin siis kuului maastopuku, pipo, vyö, olkaimet, pakki, lusikkahaarukka-yhdistelmä, makuualusta sekä sadeviitta. Tämän kaiken ohjeistuksen jälkeen pääsimme lopulta pystyttämään puolijoukkuetelttojamme. Jakaannuimme neljään ryhmään, jotka muodostuivat kätevästi kahdesta Kokkolalaisesta ryhmästä sekä kahdesta Pietarsaarelaisesta ryhmästä, joista kaksi oli tyttö- ja kaksi poikaryhmää. Telttojen pystytys sujui suuremmitta ongelmitta. Lopulta alueella seisoi neljä koreaa telttaa sievässä muodostelmassa. Ensiapukoulutusta ja etsintää Illan mittaan saimme ensiapukoulutusta, jolloin muun muassa saimme elvyttää nukkea, paketoida kavereita ja pelastaa kolme henkilöä pulasta. Saimme tiedon, että metsään oli kadonnut kolme vanhusta. Me siis muodostimme ketjun ja haravoimme metsän kunnes löysimme heidät. Kaikki onneksi olivat kunnossa, sillä kyseessä oli todellisuudessa kaksi kurssin henkilökuntaan kuuluvaa sekä nukke. Paluu takaisin leirialueelle sujui nopeasti marssien. Illalla istuimme nuotiolla, paistoimme makkaraa ja keskustelimme. Kipinävuorojen jakaminen sujui ongelmitta, sillä kaikki halusivat pysyä lämpiminä yön yli. Nukkumaan meno viivästyi hiukan. Kuka nyt ensimmäisenä iltana haluaisi mennä aikaisin nukkumaan? Yöllä joillakin telttajoukkueilla oli vaikeuksia kamiinan kanssa, jolloin jouduttiin tekemään kompromisseja. Ammuntaa ja itsepuolustusta Herätys lauantaiaamuna oli valvomisesta huolimatta kello 8.00. Aamupalan jälkeen pääsimme kokeilemaan maanpuolustuskurssin uutuutta; nimittäin tornista laskeutumista köyden avulla. Meidät jaettiin kahteen ryhmään, joka käytännössä tapahtui niin, että toinen ryhmä muodostui leirin tytöistä ja toinen pojista. Tytöt pääsivät ensiksi laskeutumaan tornista, sillä aikaa kun pojat ampuivat kasa-ammuntaa ilmakiväärillä. Ja sitten vaihdettiin. Ampumisessa oli kyse kilpailusta. Pisteet voitiin laskea vain, jos sai kymmenen osumaa tauluun. Kilpailun voitti kokkolalainen Mikko Tikkakoski ja toiseksi tuli kokkolalainen Anna Uusitalo. Palkintona oli hieno maanpuolustuskoulutuslippalakki. Saimme myös koulutusta itsepuolustuksesta sekä poliisitoimesta. Nälän yllättäessä ryhmän, valmistimme ruoan trangialla. Ruoka oli hyvää, vaikkakin makkarat meinasivat loppua kesken. Onneksi kuitenkin saimme niitä lisää ja valmistus saattoi jatkua. Illan hämärtyessä pääsimme saunomaan. Lämmin sauna piristi ja seurauksena olikin pitkään nuotiolla istuminen. Kipinävuorojen jako onnistui taaskin yli odotusten, Vaikka yhdessä nimeltä mainitsemattomassa teltassa väsymys yllätti kipinä-mikon. Sunnuntaiaamuna tunnelma oli jo hiukan haikea. Nuorison herätessä aamupalalle mielessä piili ajatus, että tänään lähdetään kotiin. Aamupalan jälkeen saimme koulutusta palo- ja pelastustoimesta. Palomiesten tulo peruuntui, mutta onneksi jotkut oppilaat kuitenkin hallitsivat oikean sammutustavan. Toiveena oli, että olisimme päässeet tutustumaan leirialueen armeijakalustukseen. Mutta se ei ollut tällä kertaa mahdollista. Haikein mielin sakki ryhtyi purkamaan telttojaan ja pakkamaan. Kotiin lähdön aika koitti ja kiitokset ja hyvästit vaihdettiin puolin ja toisin. Tutustuminen Kainuun prikaatiin Maanpuolustuskurssin sisältöön kuului tutustuminen Kainuun prikaatiin. Lähtö tapahtui Pietarsaaren torilta lauantaina 8.10. kello 6.00. Matka jatkui Kokkolaan, josta bussi nouti lukiolaisia linja-autoasemalta kello 6.35. Lisäksi bussi nouti nuorisoa Kannuksesta. Matka jatkui matkustajien torkahdellessa. Kurssilaiset piristyivät bussin pysähtyessä Kärsämäelle, jolloin itse kukin sai ostettua matkaevästä. Perille Kainuun prikaatiin pääsimme noin kello 10.00. Kurssilaisten yllätykseksi maanpuolustuskurssilaisia oli enemmänkin tutustumassa prikaatiin. Ryhmiä oli meidän lisäksemme Reisjärveltä, Limingasta, Kuusamosta sekä Vetelistä. Ensimmäiseksi meidät johdatettiin elokuvasaliin, jossa meidät toivotettiin tervetulleiksi ja saimme nähdä lyhyen tutustumisvideon. Tiesitkö, että Kainuun prikaati on Suomen suurin varusmieskouluttaja? Lisäksi kapteeni Leppänen piti meille pienen infotilaisuuden muun muassa joukkoyksiköistä sekä niiden toimenkuvista. Lounaalle pääsimme muonituskeskukseen ja ruoka oli hyvää. Sen jälkeen vuorossa oli linja-autokierros alueen halki. Siinä sivussa näimme armeijan kalustoa ohimennen ja tutustuimme muutenkin alueeseen. Tutustuminen ampumaradalle oli seuraavana vuorossa. Epäonneksemme siellä ei juuri silloin ollut ampumaharjoituksia käynnissä. Esikuntakomppaniaan (EK) tutustuminen sen sijaan oli menestyksekäs, sillä paikalla oli varusmiehiä ja saimme tutustua muun muassa rynkkyyn (rynnäkkökivääri). Kokelas Laitinen näytti meille alakerran tykkihuoneen, joka on varasto ja vapaa-ajanviettopaikka. Kyseisen tuvan kaapit olivat hyvässä järjestyksessä ja sängyt sievästi pedattuina. Päivystäjävuorossa oli naisalikersantti Kauppinen, joka kertoi meille muun muassa naisilla olevan omat tupansa ja pesupaikkansa, mutta esimerkiksi leireillä nukutaan samoissa teltoissa miesten kanssa. Lopuksi meille oli järjestetty poistumiskahvit, jolloin kokkolalaisille ja pietarsaarelaisille jaettiin kurssitodistukset. Kurssi oli antoisa ja monipuolinen. Kiitokset saamme esittää maanpuolustuskurssin henkilökunnalle ja muille järjestäjille. Ja kaikki tämä sisältyi kurssimaksuun, joka oli määrältään 20 euroa. Silja Salmela lukiolainen, Pietarsaari Jee. Telttatunnelmia. Ampumisessa kilpailtiinkin.
Joulukuu 2005 Nuorten Vuori 2005 Marraskuinen aamu saavuimme Haapajärven Asevarikolle poikien, iältään noin 15 17 -vuotiaitten reippaiden miestenalkujen kanssa noin 07.15. Pojat saivat omat varusteet päälle ja kuitattua, jonka jälkeen alkoivat tositoimet. Rupesimme auttamaan Ilkaa materiaalin jaossa, josta olimme sopineet edellisessä suunnittelukokouksessa. Meni pieni rupeama kunnes hommat oli hoidettu, eikä tullut moitteita. Pojat saivat ensikokemuksen, miten homma lähtee käyntiin, ja miten jatketaan. Tästä jatkoimme omassa harjoituksessa tarvittavan materiaalin kuittauksella. Varusteisiin kuuluivat muun muassa teltta, kamina ja trangia-keittimet. Tämän jälkeen oli harjoitusjoukkojen katselmus, tulokahvit ja asevarikon esittely. Osa pojista oli jo täysin mukana. Omalta osalta aloitimme majoitumisen alueelle, teltan pystyttämisellä ja kaminan asennuksella. Oli muuten komet teltan alustat, aivan uudet. Lounaan aikakin tuli, söimme nakkikeittoa ja muut hyvät tarjotut päälle. Meilläpä pojilla oli mukavaa, mahat täynnä ja uudet haasteet edessä. Lähetimme tiedustelupartioon pyynnön, josko kurssin vääpeli Vesa Suhonen kävisi kysymässä, voisimmeko käydä kursitelemassa Esikunta- ja viestikurssilla. Lupa tuli ja monelta pojalta kommenttia jälkeen päin: Olipa siellä radioita! Ei kumminkaan ollut yhtään CD-soitinta. Tutustuimme kenttälääkintään. Meidän kaverimme laitetiin paareille ja käärittiin siihen asentoon, missä tosi tilanteessa viedään haavoittunutta saamaan jatkohoitoa. Kävimme ampumaradalla oikein autokyydillä. Siellä näimme rk-ammuntaa kertatulella ja opimme, miten rk toimii ammuttaessa. Lisäksi tuli tietoon, Varusteiden vastaanotto Ruuan valmistusta maastossa. Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 17 miksi ei voi ampua sarjatulta. Ampumaradalta palasimme vääpelin ja muutaman kaverin tahdittamana marssien noin kolme kilometriä ja muodossa. Marssi meni hyvin, kahvitkin juotiin eikä kukaan valittanut, että olipa rankkaa. Päivällistä tehtiin. Kylläpä oli pojilla hyvät eväät. Heittokangas Riitta, Somero Jarmo ja Tiitto Marjatta: teille pojat lähettää erikoisterveiset no, minä ja meidän vääpeli myös. Siinäpä sitten rupesi ilta tulemaan. Kaminaan puita ja iltapalan tekoon. Paistoimme vähän lettuja ja makkaraa. Unta kaaliin ja aamulla ylös. Sunnuntaiaamuna herätyksen jälkeen laitoimme Ryhmä kuvassa vasemmalla allekirjoittanut, pojat ja kurssin vääpeli Vesa Suhonen. aamupalan, pakkasimme kampeet ja purimme teltan. Aamupäivän aikana saapui veteraaneja ympäristökunnista. Pojat auttoivat heitä ruokailussa kantaen tarjottimet pöytiin ja takaisin. Aika vierähti iltapäivän puolelle. Menimme vastaan ottamaan varusteita hallille ja pojat toimivat reippasti. Tuli kotiinlähdön aika. Useampi poika sanoi tulevansa uudelleen. Reippaita poikia. Käyttäytyminen oli erinomaista Kari Muje Kurssinjohtaja Arkipäivän rasismi Nationalismi on terve ilmiö. Ylpeyttä omasta kansasta ja tietoisuutta sen mahdista ja suuruudesta. Muut kansat eivät ole parempia, eikä niiden pyyteille tule alistua, mutta yhteistyötä voidaan tehdä molempia osapuolia hyödyttävillä talouden sektoreilla, kuten vanha neuvostoaikainen termi kuuluu. Kun nationalismi kuohuu yli äyräiden, se horjahtaa sangen helposti muukalaisvihaksi elikkä rasismiksi. Se ei ole terve ilmiö. Haisevatko neekerit pahalle? Varmasti haisevat nälkäpalkkauksen, riiston ja huonojen yhteiskunnallisten olojen kurimuksessa. Venäjän rikkain mies juutalainen Hodorkovskikin saa pian uuden hajun työleirillä, jossa on tilaisuus peseytymiseen kerran viikossa Venäjällä uskotaan yhä pakkotyön tervehdyttävään vaikutukseen. Ankaran työn ja rahan välinen yhteys kirkastuu leiriläisen älykkäissä aivoissa. Muuan mies kertoi lähipiiriinsä ilmestyneestä mustasta miehestä vuosia sitten. Tuntui olevan suuri henkinen koettelemus ja mielen autioittava pettymys. Jäykät eleet kertoivat saman asian ihan ruumiillisella tavalla. Mies sanoi harrastavansa arkipäivän rasismia Juuri siinä se on: vieras ihon väri, vieraat tavat ja kielimuuri ympärillä. Kun kokemuspiirissä on yksikin epämiellyttävä kohtaus, tunne-elämä hyökkää vastaan. Monilla on ikäviä kokemuksia mustilaisista. He ovat Koillis-Intiasta. Karkotettiin naapuriheimojen toimesta suuren petoksen takia. Alkoi ikuinen vaellus ja levottomuus. Bosporin salmeen vankkurit ilmestyivät noin vuonna 1300. Kolmetoista vuotta myöhemmin munkki Schwartz keksi ruudin, joka todettiin kaikenlaisten kiusallisten vastustajien kurissapidossa tehokkaaksi. Ammuntaa ja pommien jytkettä on sittemmin riittänyt. Näin opetti Harry Eriksson Karttulan lukiossa. Opettaja oli kotoisin Suomen Turusta. Kotonani annettiin aina heiniä kulkevaisten hevosille, vettäkin kaivosta ja lämmin leipä käteen. Kun heiniä lopulta otettiin ilman lupaa ja polttoainetta imettiin ajopelin tankista lapposysteemillä, asenne muuttui. Rasistiseen suuntaan. Ammuttiin perään haulikolla. Kavioiden kapse sai tiheämmän rytmin Niin kauan kuin hyvä käytös ja rehellisyys ovat vallan päällä, ei ole mitään syytä katsoa henkilöön. Siinä on raja. Sen rikkoutuessa paluuta ei ole. Pakolaiset ja maahan muuttajat ovat sangen neutraalia väkeä, aluksi. Kun harrastus viittaa rikokseen ja pimeyden puuhiin, kielteinen asenne pukkaa päälle väkisin. Kyyditys laivalle. Merimatkan maksattaminen omalla työllä on oikea rat- Onko maan puolustus varmalla pohjalla, jos turkkilaisia ja arabeja sekä suklaapoikia alkaa olla pari kolme yhtä kivääriryhmää kohti? kaisu. Säpsähtävät, vilungin pelaajat. Säpsähtävät kuin kiireestä kantapäähän rautaan puetut pappenheimilaiset. Taistelukentällä he olivat tottuneet tekemään mitä tahansa. Nyt rynnäkkö kilpistyi suomalaisen ratsuväen piikkeihin ja tuleen. Päällikkö kaatui. Hengissä selvinneet hajaantuivat hillitsemättömään pakoon... Rehelliset opiskelijat ja työläiset ovat toivottuja vieraita. He tuovat väriä etnisesti kovin puhtaaseen armeijaamme, sekä poliisikuntaan. Onko maan puolustus varmalla pohjalla, jos turkkilaisia ja arabeja sekä suklaapoikia alkaa olla pari kolme yhtä kivääriryhmää kohti? Kriittisessä tilanteessa Siinailla arabit ottivat paon. Heittivät maihinnousukengätkin jaloistaan, koska muhamettilaisen opin mukaan on arveluttavaa kuolla saappaat jalassa. Rintama repesi, ja sen seurauksia selvitellään tänäkin päivänä tulokseen johtamattomissa neuvotteluissa. Ne keskeytyvät vähän väliä. Syynä on ihmisen suuri himo käyttää munkki Schwartzin keskiaikaisen laboratorion huipputuotetta, ruutia. Se kehitettiin muukalaisten ja muiden vihan kohteiden tuhoamiseen, eikä parempaa konstia ole vieläkään tiedossa. Onko Saksa yhä rasismin linnake ja Schwartz ensimmäinen eurooppalainen käytännön arkipäivän rasisti? Esa Ovaskainen Pyhäjärvi
18 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Itsenäisyyspäivän ylennykset ja kunniamerkit Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 06.12.2005 Everstiluutnantiksi: Telén Karl Timo Nurmo Majuriksi: Alaluusua Aarno Olavi Jalasjärvi, Asumus Matti Sameli Nurmo, Autio Mikko Juhani Lappajärvi, Havela Veli-Pekka Kaustinen, Myllyaho Erkki Ensio Vaasa, Niemelä Pertti Juhani Kurikka, Siljamäki Erkki Samuel Teuva, Vainiola Maunu Veli Lauri Kristiinankaupunki. Kapteeniksi: Hautala Seppo Kaarlo Matti Vaasa, Helenius Pertti Juhani Kauhava, Karjanmaa Jari Jaakko Nurmo, Kervinen Vesa Veikko Tapani Kokkola, Kotiaho Pekka Roope Ilmari Kokkola, Nikunen Mikko Väinämö Toholampi, Pekkala Reijo Samuli Vimpeli, Saari Jari Veli Johannes Kokkola, Salmela Jouko Jari Kälviä ja Valkosalo Kari Juhani Nurmo. Lääkintäkapteeniksi: Niemi Risto Tapani Kristiinankaupunki ja Rintala Hannu Untamo Mustasaari. Yliluutnantiksi: Ahonen Esko Olavi Evijärvi, Airiola Olli-Matti Kälviä, Anias Jukka Olavi Kokkola, Aro-Koivisto Janne Johannes Kauhava, Hakala Antti Kalervo Kurikka, Hamberg Karl Gunnar Maalahti, Heinonen Seppo Juhani Kurikka, Hovi Jouko Juhani Vaasa, Hänninen Jyrki Ilmari Kokkola, Ilomäki Kari Toivo Johannes Seinäjoki, Jakobsson Matti Antero Vaasa, Järvenpää Marko Juhani Nurmo, Kaappola Marko Jukka Seinäjoki, Kaivola Ensio Kokkola, Karppinen Ari Kalle Juhani Vähäkyrö, Kaunisto Esa Hannu Olavi Vimpeli, Keski- Kasari Timo Jaakko Jalasjärvi, Keskinen Aki Tapani Vaasa, Kurtti Pekka Tapani Isokyrö, Kurvinen Viljo Antero Karijoki, Laasanen Juha Tapani Laihia, Laide Erkki Juhani Kaustinen, Lammi Arto Juhani Soini, Latvala Ahti Jaakko Lapua, Lehto Erkki Juhani Seinäjoki, Lintilä Lasse Antero Seinäjoki, Marttila Rauno Antero Vaasa, Marttinen Kari Juhani Pietarsaari, Mikkilä Juha Yrjö Kurikka, Muhonen Yrjö Tuomas Ähtäri, Mustonen Heikki Tapani Laihia, Nevanpää Tomi Petri Kauhajoki, Palomäki Esa Juhani Vaasa, Parkkonen Jari Antero Mustasaari, Penninkangas Mauri Tapani Alajärvi, Pirttimäki Jaakko Ihanto Kurikka, Puputti Eero Mikael Kurikka, Puumala Pekka Erkki Johannes Kaustinen, Riissanen Jani Juhani Espoo, Ruokoja Ismo Kalevi Kälviä, Saari Jaakko Antero Veteli, Saarikoski Jorma Yrjö Johannes Teuva, Salonen Matti Kalervo Kaustinen, Sandström Kaj-Erik Vaasa, Sillanpää Hannu Martti Vaasa, Tuononen Martti Olavi Vaasa, Urrila Pasi Armas Ähtäri, Uunila Eero Tapani Luoto, Varila Heikki Ensio Lohtaja, Virtaniemi Seppo Ilmari Kuortane, Yli-Rahnasto Sami Matti Kauhajoki ja Österberg Frey Yngve Närpiö. Luutnantiksi: Aaltonen Ville Ilmari Turku, Alakotila Sami Matti Johannes Kokkola, Aukia Timo Jaakko Antero Seinäjoki, Aura Kari Matias Mustasaari, Avantola Jari-Pekka Kurikka, Backman Mats Erik Johan Pietarsaari, Eskola Mika Kristian Kannus, Ferm Thomas Gustav Vaasa, Hakkarainen Mika Antero Vaasa, Hautamäki Tapio Samuel Alavus, Heikkinen Juha-Matti Lapua, Hietakangas Jussi Heikki Kuortane, Hietalahti Matti Tapani Halsua, Hirvikoski Heino Uolevi Kokkola, Hongisto Timo Henrik Jalasjärvi, Huhtakangas Jouni Juha Matias Vaasa, Hyvösaho Pekka Vesa Ähtäri, Häikiö Mikko Tapio Mustasaari, Ilvesoksa Antti Mikael Seinäjoki, Junni Reijo Ensio Kälviä, Jurva Jussi Petteri Kurikka, Jämsä Tomi Johannes Seinäjoki, Kallio Esa Antero Mustasaari, Kantola Harri Tapio Vaasa, Karlsson Jarl Peter Vaasa, Keisala Jouni Tapani Alavus, Kiili Jari Jaakko Kokkola, Kinnunen Antti Tapio Seinäjoki, Kiviniemi Matti Juhani Kokkola, Kohtamäki Tuomas Matti Jalasjärvi, Koskela Marko Tapio Halsua, Kotala Esa Juhani Lapua, Kuokkanen Hannu Pekka Kalevi Vaasa, Kuoppamäki Janne Heikki Ähtäri, Kurvinen Kosti Antero Kokkola, Kuusinen Jyrki Juhana Seinäjoki, Kärnä Sami Sakari Ylistaro, Lahti Veli Aulis Seinäjoki, Laitala Eero Ensio Kokkola, Laurila Heikki Tapio Kokkola, Lehto Jarkko Mikael Evijärvi, Lehto Mikko Heikki Tapani Seinäjoki, Lindholm Patrik Kalle Allan Isokyrö, Länsikallio Juha-Matti Jalasjärvi, Maidell Ari Jukka Johannes Vähäkyrö, Manninen Markku Salomon Alavus, Marjamäki Lari Mikael Seinäjoki, Matintupa Aimo Tapio Alajärvi, Moilanen Veikko Uolevi Kauhava, Mustonen Juha Petri Kokkola, Myllymäki Jyri Kristian Veteli, Mäkelä Petri Johannes Alajärvi, Mäki-Ikola Aki Tapani Seinäjoki, Mäki-Krekola Timo Samuel Vaasa, Nieminen Ville-Petteri Vaasa, Nikula Pekka Sakari Kaustinen, Noponen Jari Kalevi Seinäjoki, Nuutila Milko Johannes Mustasaari, Nygård Stefan Matias Vaasa, Ojanperä Janne Matti Vaasa, Olkkonen Kristian Kalevi Vaasa, Penttilä Timo Erkki Nurmo, Perälä Anssi Pekka Lapua, Perälä Ari Marko Lapua, Perälä Timo Tapani Teuva, Pinta Juha Kristian Nurmo, Piri Jaakko Tapani Seinäjoki, Poutanen Ari Juhani Vaasa, Raatikainen Olli Petteri Laihia, Rajala Matti Ensio Ilmajoki, Ranta-aho Matti Juhani Evijärvi, Rekilä Mika Olavi Lohtaja, Rintala Ilkka Aleksi Kokkola, Rintamäki Pasi Juhani Lapua, Ristimäki Juha Jaakko Antero Seinäjoki, Ruusuvirta Sami Juhani Korsnäs, Råtts Kim Olof Vaasa, Saari Antti Johannes Lapua, Sammallahti Markus Antero Kokkola, Sippola Asko Lauri Juhani Kuortane, Sundström Nils Jesper Kokkola, Suomela Jaakko Juha Petteri Nurmo, Takamaa Jani Juhani Evijärvi, Tarvonen Risto Juhani Vaasa, Teir Niklas Erik Vaasa, Tikkakoski Tapani Antero Kokkola, Torppa Jarmo Antero Kokkola, Tuunanen Timo Juhani Seinäjoki, Tynjälä Heikki Jari Alavus, Tyynelä Alpo Tapani Vaasa, Törnroos Kennet Per Olof Kokkola, Uitto Anssi Markus Kauhava, Ulvila Pekka Sakari Nurmo, Vihla Pasi Antero Vaasa, Virrankoski Petri Aleksi Kauhava, Voutilainen Jani Juhani Vaasa, Vuorinen Jukka Tapani Alavus, Vuorinen Kimmo Aatu Matias Helsinki, Välipakka Jarkko Ilari Ähtäri, Yli-Peltola Matti Iisakki Pori, Yliluoma Antti Sakari Ylistaro, Ylitalo Jani Jaakko Matias Kokkola Luutnantiksi: Junka Arto Juhani Kokkola, Samaletdin Rizvan Vaasa, Säynäjoki Pasi Heikki Antero Seinäjoki. Lääkintäluutnantiksi: Hietaniemi Ossi Tapani Perho Vänrikiksi: Sysilampi Timo Eero Elias Seinäjoki Insinöörimajuriksi: Insinöörikapteeni Lehtinen Juha- Petri Tapio (HaapajAseV) Reserviupseeriylennykset (OulSl) Everstiluutnantiksi: Martti Pihlajaniemi Tyrnävä Kapteeniksi: Suominen Janne Seppo Tapio Ylivieska Yliluutnantiksi: Hylkinen Markku Juhani Haapajärvi, Kinnunen Mikko Pekka Johannes Reisjärvi, Niinikoski Marko Jousia Haapajärvi, Saarela Jari Antti Ylivieska. Luutnantiksi: Suvanto Heikki Juhana Nivala. Kunniamerkkejä muun muassa seuraaville Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: Betlehem, Kurt Olav, verkställande direktör, Uusikaarlepyy. Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali kultaristein: Tiitto, Marjatta, ruokapalvelupäällikkö, Haapajärvi. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi: Mämmi, Timo Erkki Ilmari, kunnanjohtaja, Kälviä. Suomen Leijonan ritarimerkki: Myllymäki Touko Johannes, ylikomisario, Kokkola. Vaasan Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12. 2005 Sotilasmestariksi: Kohtala Kaleva Johannes Lappajärvi, Pietilä Leo Erkki Antero Kokkola Vääpeliksi: Anttila Aulis Eino Matias Lohtaja, Haveri Jani Mikael Seinäjoki, Heikkilä Ju- hani Kullervo Teuva, Hietaharju Arto Tapani Vaasa, Honkakoski Hannu Matias Vaasa, Honkanen Tapio Juhani Pietarsaari, Iivari Hannu Olavi Kälviä, Ilomäki Hannu Juhani Seinäjoki, Kalervo Pasi Ahti Tapio Vaasa, Koski Janne Jukka Ähtäri, Lassila Olavi Ilmari Perho, Liikanen Pertti Ensio Pietarsaari, Lindgren Kimmo Kristian Vaasa, Myllymäki Tapio Juhani Isokyrö, Mäntyharju Erkki Uolevi Mustasaari, Peltokangas Jukka Tapani Alajärvi, Pörsti Pertti Kalervo Johannes Vaasa, Rajala Jari Antero Vaasa, Riihiluoma Tapio Juhani Kauhajoki, Rinta-Hiiro Jaakko Antero Seinäjoki, Rintamäki Mauri Ilmari Ilmajoki, Toivonen Jyrki Tapio Seinäjoki, Tuuri Juha Petri Nurmo, Vatanen Veli Juhani Kokkola, Vänskä Juha Antero Nurmo, Örnmark Markus Jalasjärvi Ylikersantiksi: Aaltonen Erkki Matti Kurikka, Ahlholm Arvi Esa Matias Kokkola, Ahlskog John Martin Mustasaari, Aho Terho Kullervo Alajärvi, Ala-Fossi Mika Matias Ilmajoki, Alamylläri Veli Matti Vaasa, Alatyppö Pekka Johannes Kannus, Aro Sami Jaakko Kauhava, Aspholm Timo Sakari Evijärvi, Asunmaa Pertti Ilari Laihia, Eirola Hannu Jaakko Kannus, Foxell John Allan Vaasa, Franssila Ari Juhani Vaasa, Haanmäki Kari Juhani Kaustinen, Haapamäki Kari Antero Ähtäri, Haavisto Tauno Jaakko Lapua, Hannu Jyrki Kalervo Seinäjoki, Harju Tero Jaakko Tapani Ylistaro, Haukkala Jari Juhani Seinäjoki, Hautala Janne Osmo Tapani Vimpeli, Hautamäki Jari Pekka Jalasjärvi, Heinola Jari Samuel Jalasjärvi, Helo Petri Tapani Vaasa, Hemminki Pekka Antero Vaasa, Hietala Petri Juhani Lohtaja, Hietamäki Kari Pekka Jurva, Hietanen Reino Matias Kristiinankaupunki, Hirvinen Timo Juha Kauhajoki, Hjulfors Krister Per-Ole Pedersöre, Hudd Kari Matti Vaasa, Huhtala Heikki Tapio Vaasa, Huhtanen Pasi-Pekka Ilmajoki, Huuhka Jari Uolevi Pietarsaari, Hykkönen Timo Kalevi Seinäjoki, Häkkinen Mika Juhani Vaasa, Högnabba Anders Mikael Pietarsaari, Ikola Jukka Matias Ylihärmä, Isosalo Antti Johannes Kauhava, Jaskari Vesa Tuomas Kuortane, Junkala Eero Veli Johannes Kannus, Jurmu Vesa Aatos Vaasa, Juurakko Manu Hannes Seinäjoki, Kallio Juha Erkki Jaakko Laihia, Kankilampi Tero Heikki Juhani Seinäjoki, Kariniemi Heikki Petteri Laihia, Keko Jukka Tapani Vaasa, Kemppainen Jukka Kalervo Seinäjoki, Keski-Ruismäki Timo Petri Vaasa, Kilpiö Veli Kalevi Johannes Ylistaro, Kivelä Aulis Allan Seinäjoki, Kiviniitty Esko Uolevi Kurikka, Koho Teemu Pekka Ensio Vaasa, Koivisto Risto Juhani Kristiinankaupunki, Kolppanen Jukka Markus Lohtaja, Korkeala Ari Juhani Vaasa, Korpitie Jouni Henrik Lapua, Koski Riku Petri Jalmari Jalasjärvi, Koskinen Asko Johannes Kaustinen, Kukila Jouni Tuomo Antero Nurmo, Kuusisto Tomi Petteri Kauhajoki, Kykkänen Juha Armas Kauhajoki, Laine Kari Juhani Lapua, Lakso Ari Johannes Kauhava, Lapinoja Jari Tapani Kokkola, Latvala Vesa Tapani Ylistaro, Lauri Juhani Antero Himanka, Lepistö Jari Johannes Lehtimäki, Luukko Petri Matias Nurmo, Majaniemi Tapio Juhani Vaasa, Manninen Pekka Tapani Vaasa, Myllyniemi Jussi Toivo Jyrki Kurikka, Mäki Mika Lasse Feliks Ylihärmä, Mäkinen Timo Juhani Jalasjärvi, Mäntylä Mikko Uolevi Pietarsaari, Märsylä Pekka Elias Himanka, Naakka Jaakko Urmas Samuel Vaasa, Niemi Harri Antero Kortesjärvi, Nummela Markku Juhani Ilmajoki, Nummi Kari Tapani Vaasa, Ojala Jari Juhani Alahärmä, Ojanperä Heikki Matti Vaasa, Ojatalo Jaakko Antero Kokkola, Paajanen Pekka Antero Vaasa, Paananen Urpo Hemmo Juhani Karijoki, Perkiö Teemu Matias Seinäjoki, Pihakari Eino Elias Kokkola, Pohjoispää Janne Antero Vimpeli, Pohjola David Joel Vaasa, Poranen Jukka-Pekka Kokkola, Posio Risto Juhani Kannus, Potinkara Pasi Markus Seinäjoki, Puronhaara Kari Markku Tapio Soini, Puusaari Tero Kalervo Kokkola, Pyylampi Martti Johannes Alavus, Rajala Erkki Tapio Matias Vaasa, Rantala Jarmo Jaakko Mustasaari, Rauha Lassi-Matti Ilmajoki, Rauhala Pertti Jaakko Nurmo, Rintala Tapio Juhani Lapua, Riskumäki Pertti Juhani Jalasjärvi, Rissanen Jarmo Timo Eemil Seinäjoki, Ruokoja Jukka Kullervo Kälviä, Rytkönen Mika Petri Vaasa, Rönnqvist Hans Peter Mikael Närpiö, Salminen Petri Ilmari Vaasa, Salo Jukka Olavi Iisakki Seinäjoki, Salo Tapani Matti Kauhava, Salonen Sami Allan Maalahti, Seppä Heikki Riku Himanka, Sinkkonen Timo Sakari Kuortane, Sipilä Jarmo Kalevi Lestijärvi, Sipilä Kyösti Tapani Ähtäri, Sippus Rolf Edvin Mustasaari, Sorjonen Harri Sakari Lohtaja, Suopelto Mikko Juhani Ähtäri, Syri Kalevi Henrikki Kokkola, Taipalus Timo Jaakko Alavus, Tala Jari Seinäjoki, Toikkanen Aapo Janne Antero Laihia, Tuomi Ville Kalevi Vaasa, Vainio Marko Tapani Kokkola, Vähäkuopus Samppa Olavi Seinäjoki, Välikangas Heikki Johannes Lohtaja, Wilén Asko Alarik Kristiinankaupunki, Ylinen Juha Henrik Seinäjoki, Ylipulli Jyrki Kaarlo Juhani Vaasa Kersantiksi: Aho Kyösti Juhani Vimpeli, Ahvenlampi Aimo Elias Vaasa, Akolahti Jari Juhani Lohtaja, Ala-Hiiro Tero Marko Lapua, Ala-Mattinen Mika Uolevi Lehtimäki, Alahäivälä Markku Kalevi Vaasa, Alakojola Hannu Heikki Vaasa, Alakoskela Jussi Hermanni Nurmo, Alakoskela Matti Aleksanteri Lapua, Alanen Timo Antti Nurmo, Alaviitala Teemu Tapani Alahärmä, Alavillamo Kai Kristian Vaasa, Alkula Rami Petri Rainer Jalasjärvi, Antila Tauno Sakari Mustasaari, Arvila Pekka Tapio Vaasa, Autio Pekka Jussi Vaasa, Backlund Johan Elof Valdemar Pietarsaari, Bergdahl Johan Mattias Kokkola, Biskop Jan Peter Kokkola, Biskop Kai Mikael Kokkola, Björkbacka Eino Antero Kokkola, Björkqvist Robert Mattias Kokkola, Björkvik Toni Anders Pietarsaari, Boberg Torolf Niklas Mathias Vaasa, Borén Pekka Matias Kälviä, Brandt Mårten Karl-Gustav Kokkola, Bärnlund Johan Bengt Gösta Kaskinen, Carlsson Jonas Carl Vilhelm Mustasaari, Dahl Jaakko Reino Ilmari Kokkola, Dahl Niclas Henrik Alfred Pietarsaari, Eklund Anders Mathias Kokkola, Eloranta Ilkka Juhani Henrik Isojoki, Erkkilä Ari Pekka Himanka, Erkkilä Kimmo Tapio Nurmo, Erkkilä Sami Jaakko Alahärmä, Fred
Joulukuu 2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2005 19 Perinnerikkaalla Vaasan Upseerikerholla saatiin jälleen kokea juhlava hetki kun Vaasan Sotilasläänin Esikunta järjesti Itsenäisyyspäivän aattona kahvitilaisuuden, johon oli kutsuttu ylennettäviä reserviläisiä. Kutsun olivat saa- Tommy Mikael Vaasa, Frilund Tom Krister Kokkola, Granfors Thomas Ralf Henrik Kristiinankaupunki, Greggilä Erkki Juhani Isokyrö, Grönbacka Juha Tapio Vaasa, Haapala Kai Jaakko Juhani Teuva, Haapaniemi Jaakko Niilo Juhani Jalasjärvi, Haapoja Jouko Tapio Lohtaja, Haarala Veli-Matti Sakari Kokkola, Hakomäki Janne Matias Ylihärmä, Hakoneva Jukka Pekka Nurmo, Hankilanoja Juha Samuel Soini, Harju Jari Juhani Alavus, Harju-Panula Vesa Jukka Kauhajoki, Harjula Juha Matias Ilmajoki, Hautala Joni Kalervo Kälviä, Hautala Mikko Antero Seinäjoki, Hautala Pasi Kalevi Veteli, Hautala Petri Mikael Vaasa, Hautalaakso Tommi Olavi Kauhajoki, Hautamäki Pasi Marko Johannes Kuortane, Hautamäki Timo Juhani Ylistaro, Hautaniemi Marko Petri Mikael Karijoki, Hautaniemi Mika Petri Kuortane, Hautasaari Rami Hasse Vaasa, Heikkilä Mika Antero Kauhajoki, Heininen Ari Johannes Kannus, Henriksson Markus Johan Werner Kruunupyy, Hietala Lassi Pekka Lapua, Hilli Lasse Petteri Kälviä, Himanka Timo Sakari Lohtaja, Hinkka Pekka Sakari Evijärvi, Hintsala Heikki Eljas Kokkola, Hintsala Mikko Juhani Kokkola, Hirsikangas Pasi Tapani Ullava, Hirvi Kai Ensio Lohtaja, Hirvi Kari Olavi Vaasa, Holkko Erkki Tapio Töysä, Holm Jonni Matias Kokkola, Holmlund Juha Mikael Pietarsaari, Holmström Thomas Karl-Gustav Pietarsaari, Holopainen Teemu Tapio Mustasaari, Honkala Juho Urho Ales Ilmajoki, Honkanen Miro Alvar Lapua, Honkaniemi Antti Matias Ähtäri, Honkaniemi Heikki Tapani Lappajärvi, Huhmarsalo Petri Armas Mikael Evijärvi, Huhtala Arto Kristian Seinäjoki, Huhtala Petri Juha Mikael Ylistaro, Huttu Mikko Tapio Seinäjoki, Hyytinen Jarmo Tapani Seinäjoki, Händelin Tom Per Mikael Vaasa, Hästbacka Mattias Carl-Johan Pietarsaari, Högbacka Jukka Antero Kannus, Högfors Roy Alfons Mustasaari, Ilvola Tommi Matias Kuortane, Ingalsuo Pasi Johannes Kälviä, Isokangas Jari Tapani Kokkola, Itäluoma Jarmo Tapani Kauhajoki, Jungerstam Magnus Matts Henry Vaasa, Junka Markku Tapio Kannus, Järvenpää Jussi Pekka Lohtaja, Kaleva Markku Tapani Vaasa, Kalliokoski Janne Markus Ilmajoki, Kalliomäki Timo Jaakko Lapua, Kangas Jani Johannes Nurmo, Kangas Ossi Uolevi Kauhava, Kangasluoma Tuomo Matti Lapua, Kankaanpää Tero Juhani Nurmo, Kannisto Tapio Antero Kristiinankaupunki, Karhunen Jyrki Tapio Alajärvi, Karlsson Jan Kristian Mustasaari, Karvonen Ari Väinö Eemeli Kokkola, Kataja-aho Jarmo Pekka Soini, Katajamäki Ari Jaakko Isokyrö, Kauppinen Jouni Pekka Kälviä, Kekola Jarkko Juhani Seinäjoki, Keskinen Jyrki Juhani Seinäjoki, Keskinen Tarja Tuulikki Vaasa, Ketola Jukka Kalevi Vaasa, Ketolainen Timo Kalevi Isokyrö, Kinnunen Seppo Sakari Lohtaja, Kiviharju Juha Jarmo Mikael Vaasa, Kivikangas Pekka Juhani Kortesjärvi, Kivilahti Jyrki Tapani Kauhava, Kivistö Jari-Pekka Jalasjärvi, Knuuttila Jyrki Juhani Ilmajoki, Kohtamäki Toni Johan Krister Seinäjoki, Koivisto Henri Kustaa Nurmo, Koivisto Martti Kaarle Kristian Kurikka, Koivupuro Kari Juhani Vaasa, Koivusalo Esa Ilmari Kokkola, Kokkonen Jari Eino Tapio Kannus, Kolppanen Jaakko Petteri Kannus, Komulainen Kai Juhani Kaje Kokkola, Korkonen Lasse Johannes Ilmajoki, Kor- Ylentämis- ja palkitsemistilaisuus Vaasan Upseerikerholla neet upseereista kapteeniksi, majuriksi ja everstiluutnantiksi ylennetyt. Aliupseereista sotilamestareiksi ylennetyt ja aliupseerista reservin upseeriksi reservissä -kurssin suorittanut ja vänrikiksi ylennetty Timo Sysilampi Seinäjoelta. te Mika Kalervo Perho, Koskenranta Vesa Juhani Laihia, Koski Janne Matias Nurmo, Koski-Säntti Marko Sakari Kurikka, Krohn Kjell-Ove Mustasaari, Kuitunen Ahti Juhani Vaasa, Kujala Ari Jaakko Nurmo, Kujala Janne Juhani Kokkola, Kujala Jouni Tapani Alajärvi, Kujala Paavo Pellervo Alajärvi, Kukila Jarmo Timo Juhani Jalasjärvi, Kukkeenmäki Jorma Kalevi Ähtäri, Kulmala Jari Samuel Vaasa, Kurkikangas Tapio Kaleva Lehtimäki, Kurunmäki Tomi Ilmari Lehtimäki, Kuusisto Tero Juhani Petteri Kauhajoki, Kuusisto Yrjö Vesa-Pekka Kurikka, Kytölä Kari Mikko Jaakko Seinäjoki, Kytömäki Kari Matias Vöyri, Känsälä Jarkko Ilkka Kaustinen, Kärki Jouni Kokkola, Laamanen Petteri Markus Seinäjoki, Lahdenmäki Petri Tapani Alajärvi, Lahnalakso Juha Lassi Kuortane, Lahtela Jarmo Eerik Seinäjoki, Lahti Pekka Tapani Ilmajoki, Lakso Juha Pekka Jaakko Laihia, Lammi Matti Sakari Kauhava, Lamminmäki Petri Juhani Ähtäri, Lassila Juha Tapani Kokkola, Latomäki Hannu Tapani Kauhajoki, Latvala Harri Heikki Vimpeli, Latvala Juha- Pekka Vimpeli, Latvala Miika Alpo Johannes Jalasjärvi, Laurila Rauno Matti Antero Lapua, Lehtinen Jaani Viljami Vaasa, Lehto Mikko Juhani Laihia, Lehtonen Jorma Juhani Isokyrö, Lempiälä Jarno Juha Matias Veteli, Leppälä Jari Antero Kruunupyy, Leppämäki Janne Matias Seinäjoki, Lepänhaara Timo Juhani Nurmo, Liesjärvi Timo Johannes Vaasa, Liikala Keijo Johannes Alavus, Liimatainen Pasi Juhani Vaasa, Lilja Timo Jaakko Seinäjoki, Lindell Sebastian Daniel Pietarsaari, Lindholm Pekka Juhani Kauhajoki, Loukasmäki Sami Mikael Kurikka, Louvesniemi Vesa Tapani Lisäksi tilaisuuteen oli kutsuttu Vaasan Sotilasläänin Esikunnassa työskentelevät, joille oli myönnetty maanpuolustusmitali kultaisella soljella. Paikalle saapuneiden ylennettävien ryhmityttyä ilmoitti esikuntapäällikkö Esikuntapäällikkö everstiluutnantti Jarmo Seppä ilmoitti ylennettävät Sotilasläänin komentajalle kommodori Hannu Luukkoselle. Kuva Raimo Latvala. Seinäjoki, Lund Patrik Mats Gustav Mustasaari, Luokkala Ari Pekka Kokkola, Luomala Veli Sakari Kokkola, Majamäki Kari Lauri Olavi Kokkola, Mantela Olli Markku Kalevi Kokkola, Maris Karl Gustav Närpiö, Martin Simo Juhani Vaasa, Marttila Harri Janne Juhani Kurikka, Maskulin Mika Matias Vaasa, Mastokangas Timo Päiviö Vimpeli, Meriläinen Seppo Valtteri Kokkola, Metsäranta Juha Kristiinankaupunki, Mikkilä Sulo Yrjö Matias Ylistaro, Moilanen Tero Tapio Kauhajoki, Muhonen Matti Juhani Ähtäri, Murtomäki Kari Juhani Kauhava, Murtonen Ari Pekka Tapani Jurva, Murtosaari Ville Petteri Alavus, Myllykoski Jari Tapani Lapua, Myllylä Ilmo Sakari Kälviä, Myllymäki Raine Tapani Kauhajoki, Mylläri Janne Ilmari Nurmo, Mäenpää Jarmo Antero Nurmo, Mäenpää Juha Pekka Kannus, Mäenpää Matti Väinö Mikael Nurmo, Mäkelä Juha Niilo Henrik Ilmajoki, Mäki-Ikola Eki Petri Seinäjoki, Mäki-Jussila Tuomas Jorma Johannes Seinäjoki, Mäki-Kihniä Pentti Simo Ähtäri, Mäki-Leppilampi Aki Sakari Kokkola, Mäkimarttunen Antti Johannes Jurva, Mäntylä Tapio Olavi Lapua, Nelimarkka Eero Johannes Alajärvi, Nevala Tero Heikki Seinäjoki, Nevanperä Juha Markus Nurmo, Niemi Jarkko Päiviö Lohtaja, Niemi Tommi Tapani Kokkola, Niemistö Juha Mikael Seinäjoki, Niinimäki Asko Matias Ähtäri, Niskala Mauri Olavi Kälviä, Nissilä Tero Veli Johannes Lohtaja, Nisula Jukka Pekka Mustasaari, Nivala Markku Juhani Toholampi, Norrby Dan Markus Kristiinankaupunki, Nurmela Jukka Olavi Alavus, Nybäck Jonny Matias Uusikaarlepyy, Nykänen Kai Johannes Kokkola, Nylund everstiluutnantti Jarmo Seppä joukot Vaasan Sotilasläänin Komentajalle kommodori Hannu Luukkoselle. Asemies marssin sävelten kajahdettua suorititti kommodori Hannu Luukkonen ylentämisen ja onnittelujen myötä jokainen sai myös ylennykseen liittyvän kunniakirjan. Porilaisten marssin viimeiset tahdit kaikuivat vielä Upseerikerhon vankoista hirsiseinistä, kun sotilaslääninkomentajan jakoi henkilöstölleen myönnettyjä Maanpuolustusmitaleja kultaisella soljella. Juhlakahvin aikana Pohjanmaan Sotilassoittokunta juhlisti tilaisuutta kapellimestarinsa kapteeni Hannu Haahkalan johdolla. Tilaisuuden kunniavieraina olivat Vaasan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja kanslisneuvos Holger Stradberg ja Vaasan Rintama- ja Sotaveraanien puheenjohtaja Tapani Grönholm. Juhlava tilaisuus päättyi Sotilassoittokunnan ja yleisön yhteiseen Maamme lauluun. Raimo Latvala Tasavallan presidentti, joka on myös eri ritarikuntien Suurmestari on 6.12.2005 myöntänyt ansioituneille kansalaisille tänä vuonna runsaat 5800 kunniamerkkiä. Alueemme reserviläisistä on toimitusjohtaja,reservin majuri Martti Ilmari Ehrnrooth ille myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki. Markus Matias Vaasa, Nyqvist Jyrki Juhani Vaasa, Oikari Markku Tapani Kälviä, Oja Esko Heikki Ähtäri, Ojaluoma Timo Antero Seinäjoki, Ojanperä Jouni Jaakko Kristian Seinäjoki, Ojanperä Mika Petri Jaakko Jurva, Ollikainen Ari-Pekka Juhani Kokkola, Oravamäki Petri Matias Kauhajoki, Ormiskangas Lasse Eerik Evijärvi, Paavola Sami Henrik Johannes Lohtaja, Pajala Timo Olavi Kannus, Palolammi Kari Antero Isokyrö, Palomäki Eero Antti Vaasa, Patana Marko Juhani Toholampi, Paulaharju Mika Veikko Johannes Kauhajoki, Pekkala Janne Antero Vaasa, Peltokoski Marko Antero Vaasa, Peltomäki Ilpo Johannes Alavus, Peltoniemi Jyrki Tapani Kaustinen, Pentinmäki Juha Tuomas Seinäjoki, Penttilä Hannu Aulis Alajärvi, Penttilä Mikko Unto Alavus, Pienimäki Hannu Pekka Töysä, Pienimäki Jussi Tapio Töysä, Pietilä Harri Kalervo Lohtaja, Pihlaja Pasi Antero Kurikka, Pihlajaniemi Jarmo Juhani Seinäjoki, Piirto Mika Paavo Johannes Nurmo, Pirinen Tero Aatos Ähtäri, Pollari Raimo Antero Seinäjoki, Pummila Jouni Juhani Ylistaro, Puska Göran Petri Vaasa, Pynttäri Veli-Matti Alavus, Pääkkölä Mika Tapio Vaasa, Pöppönen Timo Johannes Kälviä, Rabb Stig Peter Mustasaari, Rahkola Ilkka Tuomas Kauhajoki, Raitokoski Jani Kalevi Kaustinen, Rajala Jarkko Lauri Laihia, Rajala Juha Petteri Vaasa, Rajamäki Kari Kristian Jalasjärvi, Rannisto Janne-Pekka Kokkola, Ranta Marko Petri Juhani Vaasa, Rantasalo Jarkko Johannes Vaasa, Rantonen Jani Martti Ensio Kauhava, Rantonen Janne Matti Nurmo, Rauma Jarmo Osvald Kokkola, Ridanpää Hanna-Leena Vaasa, Rinne Arttu Pekka Armas Vaasa, Rintamäki Juha Pekka Vaasa, Ritari Hannu Matti Seinäjoki, Roiko-Jokela Timo Jukka Kokkola, Rönnkvist Stefan Kristoffer Kokkola, Rönnqvist Kari Boris Luoto, Saarela Simo Jukka Vaasa, Saari Jarmo Matti Nurmo, Saariaho Petri Jarkko Mustasaari, Saarikko Petri Eino Johannes Mustasaari, Sairberg Panu Ossian Kauhava, Salo Jouni Antero Lapua, Sandström Nils Robert Arnold Maalahti, Satokunnas Jari Matti Kauhajoki, Savolainen Seppo Kalevi Vaasa, Sax Bo Erik Stefan Närpiö, Sillanpää Jouni Juhani Kälviä, Siniketo Jussi Johannes Kurikka, Sirjonen Jarmo Kalevi Lapua, Sirén Hannu Kristian Kokkola, Sivula Risto Tapani Alajärvi, Store Staffan Pontus Mikael Kokkola, Strengell Kimmo Veli Sakari Vaasa, Strömbäck Mats Gustaf Wilhelm Vaasa, Strömsholm Peik Johannes Vaasa, Suomela Arto Rainer Maalahti, Suutarinen Marko Einari Seinäjoki, Sved Stefan Dan-Göran Närpiö, Syynimaa Markus Mikael Vimpeli, Särkijärvi Ari-Pekka Alajärvi, Taijala Mika Jarno Juhani Ylistaro, Takala Marko Tapani Jalasjärvi, Takala Mika Severi Lehtimäki, Takalo-Kippola Markus Sakari Kokkola, Takanen Kauko Matti Vaasa, Talvitie Jari Heikki Nurmo, Tammela Jouni Matias Ähtäri, Tapanainen Jukka Markus Kurikka, Tiainen Ari Markus Kokkola, Tiainen Jouni Juhani Toholampi, Tiensivu Timo Matias Seinäjoki, Tiisijärvi Jouni Jaakko Seinäjoki, Tikkanen Timo Ilkka Antero Seinäjoki, Timlin Petri Allan Lohtaja, Timo Anssi Aatos Olavi Vimpeli, Toivonen Mikko Samuli Alavus, Toivonen Raimo Juhani Kälviä, Tyni Tarmo Antero Alahärmä, Tyynismaa Juha Jaakko Nurmo, Uimonen Markku Toivo Juhani Vaasa, Uitto Hannu Matias Seinäjoki, Uusi-Kauppila Mika Tapani Teuva, Uusisalo Jarkko Markus Kälviä, Vainionpää Ari Matti Vaasa, Vainioranta Petri Tuomas Samuel Teuva, Valli Toni Kristian Vaasa, Vanhakangas Tero Mikael Kokkola, Vartiainen Mikko Tapio Vaasa, Vasanko Mikko Juhani Seinäjoki, Viertola Visa Panu Pellervo Seinäjoki, Viita-aho Jukka Johannes Vaasa, Viitala Markku Johannes Alavus, Viitasaari Reima Olavi Jalasjärvi, Vilpakka Antti Kalervo Lapua, Vimpari Aki Valtteri Alahärmä, Virkamäki Heikki Ilmari Ähtäri, Virkkala Kari Johannes Kaustinen, Vuolle Jouko Heikki Lapua, Vuollo Heikki Juhani Kokkola, Vuorenmaa Heli Maria Vaasa, Vähä-Ypyä Jari Veikko Kannus, Vähämöttönen Janne Ilmari Perho, Väisänen Martti Antero Ylistaro, Välimaa Erkki Sakari Vähäkyrö, Västi Ari Juhani Seinäjoki, Väänänen Aki Pekka Töysä, Wegelius Markus Mikael Kokkola, Wikström Jesper Andreas Mustasaari, Willfors Anton Gustav Pedersöre, Winberg Ulrik Nils Wilhelm Vaasa, Witick Tony Robin Göran Kokkola, Wärnman Kenneth Ole Christian Kruunupyy, Yli- Peltola Reijo Ilmari Jalasjärvi, Yliaho Antti Tapani Vaasa, Yliannala Esa Tapio Ismo Seinäjoki, Ämmälä Pasi Juhani Seinäjoki, Åbacka Jan Fredrik Kruunupyy Kersantiksi: Heinonen Marko Johan Vaasa, Puntanen Mikko Antero Lohtaja, Takamaa Teijo Erkki Kauhava, Widlund Kaj Henrik Laihia Alikersantiksi: Aaltonen Jari Johannes Seinäjoki, Ahlfors Hannu Juhani Lapua, Aho Jari-Pekka Juhani Seinäjoki, Aho Jarkko Tapani Alajärvi, Aho Keijo Antero Vaasa, Aho Petri Lasse Heikki Alajärvi, Ahola Vesa Ensio Nurmo, Ahonen Arto Jalmari Pietarsaari, Ahonen Jarmo Tapani Vimpeli, Ahopelto Tero Antti Kauhava, Aila Jouni Osmo Jaakko Ylistaro, Akolahti Ilkka Tapani Kälviä, Ala-Norppa
20 4/2005 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2005 Sami Paavo Petteri Kannus, Alakoski Erkki Mikko Johannes Vaasa, Alanko Aki Ilmari Kurikka, Alanko-Luopa Kari Tuomo Kurikka, Alaste Antti Aarre Lehtimäki, Alatalo Janne Kaleva Lehtimäki, Alho Juha Ilmari Kälviä, Alkula Mikko Tapani Vaasa, Andlin Jan Kristian Närpiö, Annila Erkki Tapio Laihia, Antila Ossi Mikael Ilmajoki, Anttila Mikko Tuomas Alavus, Anttila Tomi Mikael Kaustinen, Armilo Lasse Kalervo Laihia, Back Harry Kaleva Evald Seinäjoki, Berg Asko Juhani Matias Lapua, Berg Esa Johannes Kauhava, Björkblom Patrik Närpiö, Björkman Sören Lars Göran Kokkola, Björkroth Jan Peter Kokkola, Blomqvist Marko Olavi Vaasa, Bodbacka Rune Heikki Jamie Pedersöre, Broman Henrik Mikael Vaasa, Ehrman Jonas Erik Mustasaari, Elomaa Mika Tuomas Jalasjärvi, Enlund Markku Allan Kruunupyy, Enlund Torvald Mattias Kokkola, Eriksson Kjell Stig-Gustaf Oravainen, Erkkilä Marko Tapani Kokkola, Erkkilä Matti Tapani Lohtaja, Filppula Janne Johannes Vaasa, Finnäs Magnus Mikael Kristiinankaupunki, Fräntilä Tuomas Antero Lapua, Grims Mikko Felix Vaasa, Gripenberg Mats Henrik Pietarsaari, Grön Martin Valdemar Pedersöre, Haakana Jarmo Tapani Kokkola, Haapasaari Tomi Armas Alahärmä, Haapoja Aulis Vilho Kustaa Seinäjoki, Haapolahti Timo Juhani Jalasjärvi, Hakala Juha Pekka Jurva, Hakala Pasi Juhani Ilmajoki, Hakamäki Esa Tapio Johannes Isojoki, Hakanpää Jussi Petteri Seinäjoki, Hakola Jere Petri Kauhajoki, Hakonen Jari Matti Lapua, Hakorinta Toni Pekka Kuortane, Hanhikoski Jouko Johannes Kaustinen, Harju Jarmo Tapio Perho, Harju Jorma Michael Kaustinen, Harju Sami Jaakko Töysä, Hartikka Olavi Matias Ähtäri, Hassinen Ville Matti Kokkola, Haukilahti Eero Antero Kannus, Hautala Petri Mikael Kurikka, Hautala Simo Aatos Lehtimäki, Hautaluoma Ismo Yrjö Juhani Jalasjärvi, Hautamäki Taisto Tapani Alavus, Hautanen Juha Pekka Kauhava, Heikinkangas Eero Hannu Mikael Vaasa, Heikkilä Esa Yrjö Juhani Kauhajoki, Heikkilä Tommi Tapio Laihia, Heinonen Jari Tapio Kokkola, Heir Kjell- Erik Oravainen, Heittola Tero Juhani Kurikka, Hernesniemi Jari Aulis Lappajärvi, Hernesniemi Matti Antero Kannus, Herronen Sami Mika Veteli, Hetekorpi Sauli Johannes Ähtäri, Hietakangas Asko Tapani Ähtäri, Hietakangas Eero Antero Seinäjoki, Hihnala Mika Matias Himanka, Himanka Jyrki Matti Nurmo, Hirvikoski Petri Kaarlo Kokkola, Hokkanen Tommi Allan Vaasa, Holkko Esa Juhani Laihia, Hollström Jukka Antero Kokkola, Honkaniemi Torsti Markus Kokkola, Huhtanen Juha- Matti Teuva, Humalajoki Samuli Mooses Perho, Husu Tapio Vaasa, Hynynen Reijo Jussi-Petteri Kokkola, Hyvärinen Jouko Tapio Vaasa, Hyyppä Kimmo Kalevi Kokkola, Hänninen Jaakko Lauri Edvard Pietarsaari, Isokoski Rauno Juhani Nurmo, Isosomppi Janne Sakari Kauhava, Jormanainen Sami Henrik Seinäjoki, Judin Petri Markus Vaasa, Juurikka Markus Ilmari Vaasa, Kaasinen Kari Juhani Kokkola, Kaataja Timo Sakari Seinäjoki, Kallio Timo Johannes Töysä, Kallio-Kujala Jukka Matti Seinäjoki, Kalliomäki Hannu Antero Nurmo, Kananoja Teemu Kristian Seinäjoki, Kangasmaa Veli-Jussi Raineri Seinäjoki, Kankaanpää Alpo Johannes Lapua, Kankaanpää Ari Heikki Lapua, Kankaanpää Hannu Tapani Nurmo, Kankkonen Ari Juhani Ullava, Kankkonen Asko Tapani Toholampi, Kannas Heikki Salomon Seinäjoki, Kant Esa Martti Kalevi Kokkola, Kantola Antti Aaro Antero Kauhava, Karhunen Janne Mikko Olavi Vaasa, Kari Harri Tapio Kauhava, Karvonen Ismo Kalevi Lapua, Kaunismäki Juha Jaakko Kurikka, Kauppinen Ari Juhani Kokkola, Kauppinen Jorma Olavi Halsua, Kauranen Jari Paavo Juhani Kokkola, Kaustinen Kari Matti Himanka, Kautonen Keijo Juhani Ähtäri, Keiski Esa Antero Kokkola, Kempas Ilpo Tapio Seinäjoki, Kenkkilä Jarmo Päiviö Ilmajoki, Keppo Markku Juhani Lapua, Kero Ahti Johannes Lohtaja, Keski-Korpi Matti Juha Kurikka, Keski-Mattila Perttu Juhani Kauhajoki, Keskinen Jari Antero Lappajärvi, Keskinen Pasi Markus Seinäjoki, Kesseli Pekka Antero Vaasa, Kettunen Antti Johannes Pietarsaari, Kielaankangas Timo Hemminki Lappajärvi, Kinnari Harri Jaakko Laihia, Kinnari Jukka Matias Jurva, Kirjala Jorma Veli Tapani Vimpeli, Kiviaho Jani Kauko Vaasa, Kivijärvi Sakari Tapio Evijärvi, Kiviluoma Ilkka Tapani Kauhajoki, Kivimäki Kai Mikael Seinäjoki, Kiviniemi Ari Pekka Kokkola, Kiviniemi Jarmo Jalo Alahärmä, Kivioja Jyri Tapani Kannus, Kivioja Teppo Matias Kokkola, Kivistö Antti-Jussi Seinäjoki, Knutar Per Mikael Kruunupyy, Koivisto Pasi Ari Pekka Alahärmä, Koivula Sami Pekka Seinäjoki, Koivumäki Jarkko Antero Karijoki, Koivunen Jarno Mikael Ähtäri, Kola Jouko Kalevi Pietarsaari, Komulainen Mikko Juhani Alavus, Korhonen Jari-Pekka Jalasjärvi, Korkeaniemi Terho Johannes Ilmajoki, Korkiakoski Jaakko Antero Jalasjärvi, Korpaeus Vesa Pekka Vöyri, Korpela Arto Juhani Teuva, Korpela Marko Jukka Ilmari Seinäjoki, Korpi Petri Juhani Himanka, Korpi Väinö Matti Jalasjärvi, Korpijärvi Tuomo Pentti Antero Kälviä, Korpinen Kari Jaakko Vaasa, Koski Juha-Ville Ylistaro, Koskimäki Seppo Matias Jurva, Koskiniemi Marko Juhani Seinäjoki, Kotala Harri Olavi Lapua, Kotila Pasi Johannes Toholampi, Krohn Toni Sebastian Pietarsaari, Kujala Mika Tapani Lapua, Kujanpää Jari Juhani Nurmo, Kujansuu Timo Johannes Vaasa, Kukko Matti Simo Kalevi Kristiinankaupunki, Kukkola Mika Tapani Kuopio, Kultti Matti Vilho Lapua, Kuoppamaa Raimo Allan Kortesjärvi, Kuoppamäki Harri Antero Jalasjärvi, Kurhela Timo Einari Alavus, Kurki Arto Juhani Jalasjärvi, Kuusela Martti Ilmari Seinäjoki, Kuusela Timo Petri Vimpeli, Kuusisaari Veli-Matti Kauhajoki, Kuusisto Timo Juhani Kurikka, Kylkisalo Ari Juhana Lapua, Kynnäs Reijo Kalevi Teuva, Kähtävä Esa Markus Ilmajoki, Käkelä Pertti Severi Isokyrö, Känsäkangas Tarmo Elias Kaustinen, Lahti Vilho Johannes Alavus, Laitamäki Harri Mikael Kauhajoki, Lammila Harri Juhani Kurikka, Lamminaho Jyrki Reijo Matias Töysä, Lamminen Olli-Pekka Antero Lappajärvi, Lamminsivu Jarmo Juhani Ähtäri, Lampakka Teuvo Markus Seinäjoki, Lampi Jaakko Tapani Alavus, Lampila Juha Kustaa Ähtäri, Lampinen Mika Markku Pietarsaari, Lapiolahti Sami Henrik Laihia, Lassila Jussi Petteri Nikolai Perho, Latomäki Markku Jaakko Kauhajoki, Latosaari Veli-Matti Seinäjoki, Latva Kari Sampo Juhani Seinäjoki, Latva-Korpela Veli-Matti Kurikka, Latvala Teuvo Juhani Jalasjärvi, Laurila Kari Juhani Kannus, Laurila Seppo Ilmari Teuva, Lax Patrick Mikael Vaasa, Lehtimäki Juha Päiviö Toholampi, Lehtimäki Teemu Juha Veikko Jalasjärvi, Lehtinen Ari Jörgen Töysä, Lehto Martti Rainer Aukusti Seinäjoki, Lehtola Mikko Matias Vaasa, Leinonen Lasse Antero Ähtäri, Leppilahti Hannu Viljami Ilmajoki, Leppäranta Antti Kari Allan Isojoki, Leskelä Pasi Tapio Kokkola, Levonperä Juha Tapani Toholampi, Liedes Jarkko Tarmo Kullervo Kokkola, Liedes Marko Juhani Kokkola, Lieska Raimo Uljas Veteli, Lindfors Jan Guy Mikael Pedersöre, Lindqvist Andrej Klaus Jürgen Pedersöre, Lindqvist Johnny Henrik Vaasa, Lindström Matti Juhani Kokkola, Linna Tuomo Sakari Toholampi, Lintula Manu Armas Jurva, Lokasaari Ilkka Kullervo Veteli, Loukiainen Ismo Jaakko Kaleva Kokkola, Luhtanen Tarmo Olavi Seinäjoki, Luokkanen Jani Tapio Himanka, Lähde Jukka Tapio Vaasa, Lähde Vesa Jaakko Seinäjoki, Lämpsä Jarmo Aimo Kalervo Vaasa, Läspä Petri Kalervo Veteli, Läspä Toni Tapani Kruunupyy, Lågland Rune Erik Alexander Kokkola, Maimanen Marko Jouko Mikael Nurmo, Majabacka Tom Patrik Vöyri, Majaniemi Jarno Markus Lehtimäki, Malinen Matti Sakari Kokkola, Manninen Jukka Tapani Vaasa, Marjomäki Timo Juhani Kauhajoki, Matikainen Kari Kalervo Ensio Kokkola, Matinlassi Kari Leo Vaasa, Matintupa Seppo Juhani Alajärvi, Mattila Joonas Emil Juhana Töysä, Mettomäki Raimo Juhani Jalasjärvi, Mietala Marko Olavi Lappajärvi, Mikkilä Jaakko Antero Teuva, Moilanen Sami Veikko Petteri Seinäjoki, Muhonen Risto Aapo Tapio Ähtäri, Murtomäki Jarmo Mauri Matias Lapua, Mustonen Jarmo Antero Seinäjoki, Myllykangas Janne Rainer Kälviä, Myllykoski Timo Juhana Lapua, Myllykoski Tommi Tapio Seinäjoki, Myllymäki Janne Jouko Matias Ylistaro, Myllyviita Arto Ahti Vähäkyrö, Mäenpää Miika Lauri Lapua, Mäenpää Pekka Tapani Vaasa, Mäkelä Janne Petteri Nurmo, Mäkelä Jukka Tapani Lappajärvi, Mäkelä Jussi Tapani Alavus, Mäkelä Tapio Juhani Evijärvi, Mäki Sami Ari Tapani Töysä, Mäki-Asiala Harri Samuli Toholampi, Mäki-Jouppila Erkki Juhani Kurikka, Mäkinen Esko Aukusti Seinäjoki, Mäkinen Janne Eerikki Kauhajoki, Mäkinen Tapio Antero Ylistaro, Männikkö Jari Pekka Vaasa, Männikkö Marko Juhani Jalasjärvi, Mäntylä Harri Juhani Kauhajoki, Märsylä Juha Petteri Kokkola, Nevala Pasi Jussi Mikael Teuva, Nevala Timo Kalevi Vaasa, Niemelä Ari Juhani Vaasa, Niemi Jyrki Matti Lappajärvi, Niemi Kyösti Kalervo Teuva, Niemi Toni Mikael Vaasa, Niemi-Korpi Antti Ilmari Kannus, Nieminen Jyrki Samuli Vimpeli, Nieminen Sami Nils Valter Kokkola, Niemissalo Mikko Juhani Kokkola, Niemistö Arne Ilmari Mustasaari, Niemistö Sami Henrik Alavus, Niemitalo Jouko Tapani Vimpeli, Niiranen Jyrki Juhani Kaustinen, Nikki Juha Erkki Toholampi, Niva Reima Tapani Kokkola, Norrgård Johnny Matias Mustasaari, Nousiainen Mika Petteri Soini, Nuotio Ilkka Juhani Ilmajoki, Nurmela Esa-Petri Seinäjoki, Nurmela Pasi Olavi Vaasa, Nykvist Mika Kristian Kokkola, Nylund Kim Kristian Kokkola, Nyyssölä Raimo Mikael Lappajärvi, Näkki Jonne Juhani Kokkola, Näsi Markku Antero Alahärmä, Nåls Andreas Karl Johan Mustasaari, Ojala Juho Antero Lohtaja, Ojala Tapio Jaakko Lapua, Oksa Esa Tapani Lappajärvi, Paalanen Mikko Johannes Oskari Evijärvi, Paananen Timo Pekka Pedersöre, Paaso Reijo Kalervo Nurmo, Pahkala Risto Jaakko Himanka, Pajunen Mika Olavi Ähtäri, Pakkala Janne Heikki Vähäkyrö, Paldanius Raimo Kalevi Isokyrö, Peitso Jari Juhani Kälviä, Peltola Kauko Sakari Maalahti, Peltomaa Kari Antero Isojoki, Penninkangas Matti Armas Alajärvi, Pentilä Markku Juhani Kauhajoki, Penttilä Pekka Juhani Kaustinen, Perkiö Kari Antero Seinäjoki, Perälampi Jukka Pekka Kokkola, Perälä Ismo Kalevi Kokkola, Perälä Pami Mikael Laihia, Perälä Tapani Juhani Iisakki Lapua, Perämäki Jarkko Matias Lapua, Petäjäniemi Jukka Henrik Kuortane, Pihlajamaa Jari Jaakko Juhani Lapua, Pihlajamäki Esa Antero Vaasa, Pihlajaniemi Kari Jaakko Ilmajoki, Pihlajaniemi Taisto Antero Ylistaro, Piispanen Keijo Tapio Kokkola, Pikkala Timo Tapani Seinäjoki, Pilli Jukka Veikko Antero Ähtäri, Pirttisalo Antti Ensio Kälviä, Pitkäranta Mika Kristian Alahärmä, Pohjo Pertti Ilmari Evijärvi, Pohjonen Jari Lauri Juhani Kruunupyy, Porko Raimo Sakari Kälviä, Pukkila Tomi Kristian Kurikka, Pulakka Matti Kalervo Teuva, Pulli Ismo Ilari Ähtäri, Pursiainen Juha Petteri Kaskinen, Puska Jari Jukka Olavi Seinäjoki, Pykälämäki Pasi Juhani Alavus, Pynttäri Mauno Johannes Alavus, Pöytälaakso Tommi Reijo Mikael Laihia, Raak Pasi Anssi Olavi Seinäjoki, Raatikainen Teuvo Johannes Lappajärvi, Rahja Jarmo Kullervo Vaasa, Rahkonen Ari Isto Elias Ullava, Raiskio Marko Johannes Alahärmä, Rantala Petteri Vaasa, Rantala Simo Tapani Lappajärvi, Rantamäki Harri Ilmari Ilmajoki, Rasinmäki Jorma Matti Johannes Kauhajoki, Rauhala Heikki Eljas Lapua, Rauhala Jouni Mikael Ilmajoki, Rauma Janne Vilho Leander Kaustinen, Reinikka Arto Juhani Alavus, Reinilä Pasi Johannes Lapua, Riihimaa Sami Petteri Kurikka, Riihimäki Juha Erkki Kälviä, Rintala Petri Esko Juhani Nurmo, Risku Timo Juhani Nurmo, Ristiharju Mika Petteri Isojoki, Ristimäki Hannu Jaakko Ilmajoki, Ritamäki Petri Juhani Seinäjoki, Riutta Tomi Kristian Himanka, Roos Pasi Juha Nurmo, Ruotsala Kalle Matti Elias Alahärmä, Saarela Hannu Aatos Seinäjoki, Saarela Jani Juhani Kokkola, Saari Heikki Johannes Laihia, Saari Kimmo Seppo Juhani Kokkola, Saari Marko Veikko Jalasjärvi, Saarikoski Timo-Jaakko Vaasa, Sadeharju Tapio Kalevi Nurmo, Saksa Jukka Aulis Teuva, Salo Ilkka Johannes Kaustinen, Salo Ilkka Sakari Pietarsaari, Salo Juhani Sakari Nurmo, Salo Pekka Raimo Antero Kaskinen, Salo Tero-Matti Vaasa, Salonen Arto Juhani Kauhajoki, Salonen Toni Henrik Kauhava, Santanen Hannu Jaakko Tapio Kuortane, Saranen Jari Ensio Vaasa, Saukko Kalevi Ensio Alajärvi, Saunamäki Jouni Kalevi Kurikka, Savola Hannu Jukka Töysä, Seppäkoski Markus Mikael Vihtori Ähtäri, Sihto Olli Matias Ilmajoki, Siljander Petri Tapio Laihia, Sillanpää Hannu Olavi Kurikka, Sillanpää Jani Marko Ylihärmä, Siltala Arvo Iisakki Seinäjoki, Siltala Janne Kari Juhana Töysä, Silvasti Heikki Kullervo Kokkola, Silvola Marko Tapani Laihia, Silvola Timo Juhani Kurikka, Similä Sakari Kullervo Lestijärvi, Sivula Jari-Pekka Jalasjärvi, Smith Karl Martin Kristiinankaupunki, Snellman Peter Alexander Pedersöre, Soini Martti Jaakko Antero Jurva, Soirio Jani Kalervo Seinäjoki, Soukkala Pauli Ensio Alavus, Suomalainen Tommi Gabriel Nurmo, Suomela Kaj Jonni Vaasa, Suonperä Perttu Matias Kälviä, Syrjälä Asko Juhani Kannus, Syrjälä Tommi Olavi Kokkola, Syväoja Antti Markku Karijoki, Söderström Kenneth Jani Petri Kokkola, Södervik Timo Johannes Kokkola, Tainio Ismo Juhani Kannus, Takala Matti Johannes Seinäjoki, Takala Tapani Johannes Ilmajoki, Talja Jari Antti Johannes Seinäjoki, Tammela Claes Fredrik Kokkola, Teiri Juhani Ensio Jalasjärvi, Teräs Jari Pekka Laihia, Tihinen Peter Sebastian Vaasa, Tikkala Ari Pekka Alavus, Timo Aki Petteri Laihia, Toiviainen Juha Seppo Ilmari Vaasa, Tolonen Jari Kalevi Laihia, Torssonen Jouko Tapani Seinäjoki, Tuomaala Kai Eelis Kokkola, Tuomela Tapani Heikki Ähtäri, Tuominen Jarmo Mauno Johannes Ilmajoki, Tuomisto Hannu Ilmari Kurikka, Tuomisto Jukka Markus Kurikka, Tupila Markku Salomon Ilmajoki, Turigin Juha Kalevi Kuortane, Turpeinen Juha Risto Seinäjoki, Tuuri Jouni Juhani Alahärmä, Tynjälä Harri Kalevi Seinäjoki, Töyräskoski Matti Tapani Ullava, Uitto Janne Jorma Samuel Kauhajoki, Ukskoski Bror Seppo Mathias Kokkola, Uusitalo Arto Matias Pietarsaari, Vainionpää Harri Mikael Teuva, Vainionpää Pasi Markus Ähtäri, Vainionpää Ville Juhani Vimpeli, Vaismaa Ari-Pekka Ilmajoki, Valkama Kari Ilmari Jalasjärvi, Vallbacka Heikki Jaakko Juhani Kortesjärvi, Valli Mika Ilmari Seinäjoki, Vannesluoma Marko Tuomas Vaasa, Veijalainen Kaarle Kaarlo Kalervo Jalasjärvi, Veijovaara Mika Olavi Vaasa, Vesakoski Juha Sami Kortesjärvi, Vesala Simo Markus Pietarsaari, Vierikko Seppo Tapio Lapua, Vihanta Veli- Matti Kannus, Viherlampi Juha Antti Ilmari Kauhajoki, Vihtari Reino Antero Kokkola, Viinamäki Mika Kristian Lappajärvi, Viinikka Erkki Viljami Kauhava, Viiperi Jussi Ensio Kaustinen, Viitala Kari Allan Perho, Viitala Kari Juhani Kauhajoki, Viitamäki Veli Jukka Ylistaro, Viljanen Esa Johannes Lapua, Virkkala Jukka Sakari Kaustinen, Vironen Ilkka Olavi Kokkola, Vuoriluoma Ari Eero Alavus, Välimäki Rauno Ilmari Kauhajoki, Westerholm Sami Vaasan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Jari Parkkonen ylennettiin yliluutnantiksi. Seppo Matias Seinäjoki, Willman Jani Petteri Kokkola, Yli- Keturi Kauno Johannes Ilmajoki, Yli-Peltomaa Ari Jukka Seinäjoki, Yli-Torala Jorma Tapani Seinäjoki, Ylihärsilä Juha-Pekka Kurikka, Ylikorpi Kari Matias Kokkola, Ylikoski Janne Oskari Kaskinen, Ylimäki Tapani Veli Nurmo, Ylisaari Asko Juhani Seinäjoki, Ylitalo Kari Jaakko Ylistaro, Ylitalo Mika Sakari Kokkola, Ylitalo Timo Tapio Vaasa, Ämmälä Marko Juhani Alavus, Österholm Johan Erik Vaasa Alikersantiksi: Aho Timo Kalevi Vaasa, Byholm Peter Alvar Herman Vaasa, Hynynen Juha Pekka Mustasaari, Kakkuri Sauli Kullervo Vaasa, Kuusisaari Seppo Jussi Seinäjoki, Ovaska Petri Markku Olavi Seinäjoki, Peltonen Jarmo Tapio Vaasa, Pitkänen Mika Petteri Vaasa, Puskala Harri Kalevi Kälviä, Saari Janne Kalevi Kokkola, Saarinen Tomi Kim Petteri Kurikka, Sjöholm Tom Holger Vaasa Korpraaliksi: Ahopelto Toni Kristian Seinäjoki, Aila Tommi Juhani Seinäjoki, Alaviitala Pekka Eerik Alahärmä, Arentti Juha William Ylistaro, Borg Björn Kim-Henrik Mustasaari, Hautala Markus Miikael Kauhajoki, Heikkinen Reetta Salla Katariina Vaasa, Hetekorpi Henri Johannes Ähtäri, Ilomäki Heikki Johannes Seinäjoki, Jokinen Kai Mikael Seinäjoki, Kitinprami Juha Petteri Seinäjoki, Koiramäki Jouni Samuli Ähtäri, Koivuporras Erkki Juhani Laihia, Kuja-Perälä Mikko Antero Jalasjärvi, Kulmala Antti Matias Seinäjoki, Lassfolk Bengt Ove Christian Pedersöre, Lindroos Jani Reijo Kristian Laihia, Luoma Sami Juhani Kaustinen, Mustalammi Pasi Harri Nurmo, Mäki-Mustapää Jani Kristian Kuortane, Norrvik Mikael Kristian Kristiinankaupunki, Oksala Pasi Johannes Jalasjärvi, Olli Teemu Kaleva Kauhava, Peltoniemi Jarmo Olavi Ähtäri, Pöntinen Heikki Olavi Vaasa, Rajalahti Mika Kristian Mustasaari, Rantala Kari Tapio Samuel Jalasjärvi, Rantala Kimmo Tapio Kokkola, Rantanen Panu-Antti Kyösti Teuva, Ruonansuu Seppo Kalevi Kaskinen, Salmenaho Seppo Sakari Ähtäri, Salomäki Jari Johannes Kauhava, Syrjälä Kimmo Marko Tapio Soini, Säilä Antti Jussi Laihia, Takala Pasi Ilmari Jalasjärvi, Tuominen Jukka Tapani Ilmajoki, Tähtinen Lars Tapani Vaasa, Udelius Rami Marko Juhani Vaasa, Vikman Tero Tapio Ähtäri Ylimatruusiksi : Gästgivar Mattias Ralf Vilhelm Maalahti