17. ERNSTJOHANALFONS BAHR IVA

17. ERNSTJOHANALFONS BAHR IVA I 25. 10. 1856 Seiniijoki - 26.09. 1888 Lappeenranta Maanmittari. Hiin lienee toiminut jonkin aikaa Pietarissa, koska hiin on ottanut 27.04.188I muuttokirjan mainittuun kaupunkiin. Seuraava muuttokirja on otettu Alavudelta Lappeenrantaan vuonna 1885. Koko perhe lienee kuollut keuhkotuberkuloosiin. Ensin kuoli perheen isii, toiseksi keskimmiiinen tytiir. Nuorin tytiir syntyi 9 kuukautta isiin kuoleman jiilkeen. Vauvan ollessa nelikuinen kuoli iiiti ja pienokainen eli vain 9- kuiseksi. Vanhin tytiir eli viel2i vuoden, mutta kuoli ehtimiittii tayidtai,. kolmea vuotta. Emme tiedii kuka huolehti viimeksi elossa olleista tytdistii. Isoisii Jobben oleskeli jonkin aikaa perheessii. Hiinkin sairastui kuolettavasti tiihiin tautiin. kuten hiinen kohdallaan on aiemmin kerrottu. 2. Johan Adolf (Jobben) Bahr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki KirjanpitajA, maakauppias, isiintii. Karoliina(Liina)Elisabet s. Grrinfors, 05.07.1831Vaasa - 13.04.1875 Alavus Puoliso 26.05.1885 Wilhelmina s. Pursiainen, 26.05.1864 Kuopio - 29.09.1889 Lappeenranta 4. Wilhelminan vanhemmista ei ole tietoa. 5. 1. Hilja Johanna Helena, 21.07.1885 Lappeenranta - 09.03.1898 Lappeenranta 2. Helmi Sofia Elisabeth, 07.03.1887 Lappeenrantz - 28.04.1889 Lappeenranta 3. Anna Wilhelmina, 26.05.1889 Lappeenranta - 01.03.1890 Lappeenranta

18. KARL EDWARD WALDEMAR BAHR IVA I 04.04. 1858 Seiniijoki - 04.06. 1859 Seiniijoki Viime vuosisadalla monet vaarat vaanivat pieniii lapsia. Isonveljen synrymasta oh kulunut puolitoista vuotta kun Karl ilmestyi perheeseen. Emme tied?i olivatko hiinen kuolemansa syynii ravitsemukselliset puufteet, jokin tauti vai olisiko hiin jo osannut taap ertaa onnettomuuteen 2. Johan Adolf (Jobben) Biihr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpi6ja, maakauppias, is2intii. Karoliina (Liina) Elisabet s. Grdnfors, 05.07.1831 Vaasa - 13.04.187 5 Alavus 3. 4. 5.

19. SOFIA EVELINA HOLM S. BAHR IVA 23.01.1860 Seiniijoki - 15.0L1922 Viipuri Evelina joutui, iiitinsii kuoltua ja perheen hajaannuttua, ensin tiitinsii Sofian luo Ruovedelle. Tiimiin kuoltua hiin avusti Christian v. Biirin toistakin vaimoa tiimiin jiiiityii leskeksi ja siirtyi Virroille perheen mukana. Sen jiilkeen hiin oli iiitinsii tiidin Carolina Amalia Bergrothin (s. Stenbiick) luona Ahtiirin pappilassa, autellen taloudessa, hoidellen kirkonkirjoja jne. Vuoden verran hiin sen jiilkeen oli Maarian seurakunnan kirkkoherran Tallgrenin kodissa. Evelina avioituija sai kaksi tytiirtii. Miehen aivokasvain hankaloitti perheen eliimiiii. Lyhytkasvuinen, mutta kauniskasvoinen Evelina oli kaikkien suuresti rakastama ja kunnioittama. Hiin oli Kirurgisessa sairaalassa ja Diakonissalaitoksella saanut sairaanhoitajan koulutusta ja ilman mitiiiin korvausta hiin hoiti sairaita laaialti kotinsa vmoiiristcissii. 2. Johan Adolf (Jobben) Biihr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias, isiintii. Karoliina (Liina) Elisabet s. Grdnfors, 05.07.1831 Vaasa - 13.04.1875 Alavus 3. Puoliso 06.01.1894 PetterGustaf Holm. 02.01.1853 Oulu - 17.03.1917 Yirr:at Vuori-insinciori Isiinsii kuoltua Petter liihti pariksi vuodeksi merille. Sen jiilkeen hiin kiivi Teknillisen valmistavan koulun ja valmistui Polyteknises&i opistosta vuori-insindririksi. Hiin perusti vuonna 1886 Killinkoskelle Virtain Kehruu- ja kutomateos Oy:n. Pian hiin sai aivokasvaimen, joka aiheutti epilepsian tapaisia tajuttomuustiloja johtaen tytikyvyttiimyyteen. Mydhemmin ttimii yritys, ollen jo toistenjohdossa, teki vararikon. Kun Holm tilapiiisesti parani, hiin oli ensin Kuokkastenkosken (liihella Nurmesta) rautatehtaan palveluksessa ja sen jiilkeen, vuonna 1899, hiin perusti Killinkosken nauhatehtaan. Samana vuonna hiinen terveytensii toistamiseen murtui. 1901 yritys muutettiin osakeyhtidksi nimellii Ab. P.G.Holm Oy. Toimitusjohtajaksi tuli Evelina Holmin sisar Edith Rrinnqvist. A T. Petter Holm, Ltivinger, Ruotsi Viirjiiri Jacobina s. Piponius 5. l. Anna. 09.05.1896 Vaasa 2. Maria. 06.02.1898 Vinat 05.05.1978 Helsinki 16.10.1900 Virrat

20. AI\NA AUGUSTA STENBACK S. BAHR IVA I 25.07.1862 Sein?ijoki - 10.03.1949 Helsinki Liina-iiidin kuoltua Annan ottivat kasvatikseen hiinen isoisiinsti serkku, Karl Fredrik n. Stenbtick ja tiimiin vaimo Ottilia s. von Essen. Hiin oli myds heidiin tyttiirensa Ottilian ( Tiila) kasvatti ja uskottu. Tiila ja hiinen sisaruksensa olivat Annan iiidin pikkuserkkuja ja kun Anna avioitui kasvatusveljensi Josefin kanssa olivat heidiin lapsensa myiis iiitinsii kolmansia serkkuja. Annan sanotaan olleen pitkiin ja sisaruksista kauneimman. Luonteeltaan hitn oli tyyni, arvokas ia svdimellinen. 2. Johan Adolf (Jobben) Biihr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias, isdntii. Karoliina(Liina)Elisabet s. Grcinfors, 05.07.1831Vaasa - 13.04.1875 Alavus 3. Puoliso 29.03.1883 Josef (Juuso,Jola)Daniel Stenbiick, 02.05.1854Alavus - 27.O4.I929Helsinki Yo Jyviiskyliin alkeisopistosta 1872, Siviili-insindiiri Polyteknillisestii opistosta 1877. Harjoitti rakennustaiteen opintoj a Stuttgartissa 1878-80. Perusti Suomen teollisuuslehden ja toimitti sitii 1883-89, julkaisi "Linjaalipiirustuksen alkeet I-fV". Hiin laati lukuisten kirkkojen piirustukset. Hiin oli rahoittajana mukana P.G.Holmin perustamassa Virtain kehruu- ja kutomo Oy:ssii ja menetti yhtiiin konkurssissa paljon varoja. Myiis Holmin uudessa yrityksessit, nauhatehtaassa hiin oli osakas, nyt hyviilli menestyksella. ( L:ihde Bergholmin Sukukirja) Josef ja Anna antoivat neljiille vanhimmalle pojalleen toiseksi etunimeksi Kivekiis. Vain Lauri J. jatettiin ilman. Hiin, samoinkuin veljensii Matti, otti Kivekkiiiin sukunimekseen. 4. Karl Fredrikn. Stenback, 1798-1875 Alavuden kirkkoherra, ldiininrovasti Ottilia (Emilie) Kristina s. von Essen f. 1. Kaarlo Kivekiis, 26.01.1884 Kuopio - 28.011965 2. Antero Kivekiis, 18.03.1885 Helsinki - 23.01,J928 3. Lyyli, 17.08.1886-06.01.1887 4. Matti Kivekds, 01.01.1888-03.04.1918 Tampere 5. Jaakko Kivekiis, 18.02.1890-22.09.1895 6. Anna-Liisa, 11.02.1892 Helsinki - 22.01.1983 Helsinki 7. Katri, 11.07.1894 Helsinki - 25.02.1987 Helsinki 8. Maija, 19.08.1898 Helsinki - 08.12.1977 Helsinki 9. Lauri Jaakko Jooseppi, 07.07.1903 Muuruvesi -

21. MATIIILDA ELISABETH ROSINA BAHR IVA I 01.07.1864 Seiniijoki - 19.06.1865 haudattu Lapualle 2. Johan (Jobben) Adolf Bahr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Griinfors, 05.07.1831 Vaasa - 13.04.1875 Alavus 3. 4. ).

22. WIVI KATHARINA BAHR IVA 1 19.19.1866 Ei l6ydy Seiniijoen kaste- eikii kuolleitten kirjasta. 2. Johan (Jobben) Adolf Bahr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpitiij?i, maakauppias ja isiintii Karoliina(Liina)Elisabet s.griinfors, 05.07.1831Vaasa - 13.04.1875Alavus 3. 4. 5.

t i.: 23. ELLI (ELLEN) MARIA BAHR STENBACK IVA t 25.02.I868Alavus - 22.06.1949 Vaasa Ellen varttui enopuolensa asessori Johan Josef Stenbiickin kasvattina ja omaksui hiinen sukunimensii. H2in oli Vaasan hovioikeuden puhtaaksikirjoittaja. Hiintii puhuteltiin nimellii "Glada moster". 2. Johan (Jobben) Adolf BAh, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirj anpitiija, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Grdnfors, 05.07.1831 Vaasa - 13.04.1875 Alavus 3. 4. 5.

24. EDITHJOIIANNA NEU S.BAHR RONNQVIST IVA 1 14.06.1870Alavus - 05.08.1948 Virrat Edith oli 5-vuotiaasta kasvattina enopuolensa kauppias G.Riinnqvistin (oikeastaan Stenbiick) perheessii ja omaksui heidiin sukunimensl. Edith oli liikenaisena harvinaisen etevii. Kun hdnen lankonsa Petter Holmin terveys lopullisesti murfii tuli Edith hiintii auttamaan tilapiiisesti, kuten aluksi luuli, mutta jiiikin pysyvtisti Killinkosken nauhatehtaan palvelukseen. Hiin oli aluksi toimitusjohtaja, teknillinen johtaja, konttoripiiiillikkti ja kauppamatkustaja, kaikki samassa persoonassa. Kun yritys 1901 muutettiin osakeyhtiriksi, hiinet nimitettiin toimitusjohtajaksi, jossa asemassa hiin oli kuolemaansa asti. Teknilliseksi johtajaksi tuli samoihin aikoihin tekstiili-insintidri Karl Neu. Niiiden kahden johdolla Ab. P.G.Holm Oy kasvoi suureksi yritykseksi. Vuonna 1914 Edithistii tuli rouva Neu. Toiminta laajeni varsinkin sen jzilkeen kun yhtiti osti kilpailevan yrityksen Helsingin Silkkikutomo Oy:n osakekannan 1933. Piiiosakas tiissii yrityksessii oli ollut Edithin sisarenpoika Antero Stenbiick vuodesta 1919 aina kuolemaansa saakka 1928. Omistamansa osake-enemmistijn Ab. P.G.Holm Oy:ssii Edith Neu, pari vuotta ennen kuolemaansa, lahjoitti Stiftelsen ftir Abo Akademiile. Killinkoskella Edith omisti Isomiiki-nimisen tilan vuodesta 1913. Sitii hoiti kuolemaansa saakka hiinen serkkunsa./pikkuserkkunsa Kristian n. Biir. Hiinen leskensii, piiiiasiassa poikiensa Martin ja Anteron kanssa jatkoi tilan hoitoa kunnes, Maanluovutuslain johdosta 1948, Edith Neu joutui luovuttamaan tilan valtiolle. Tila jaettiin kahtia. E.m. pojat saivat ostaa valtiolta isiinsii eliimtintyon, raivatut pellot ja osan metsistii. Toinen puoli tilasta, n.100 ha metsiiii, myytiin huutokaupassa Ab J.W.Enqvist Oy:lle. Vuoden 1984 syyskuun Kotiliedessii nr. 17 on sivuilla 30-33 kuvaus Killinkosken Nauhalasta sek[ Edith ja Karl Neusta. Aukeamalla 32-33 on kuva Aili Biirin syntymiipiiiviltii Isossamliessii. Kuvan henkiltit vasemmalta alkaen Anna Biir, Edith Neu, Aili Btir, talon syytinkimummu, Kristian n. Biir ja Selma Biir. 2. Johan (Jobben) Adolf Bah, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpitiija, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Griinfors, 05.07.1831 Vaasa - 13.04.1875 Alavus 3. 4. 5.

7< SIGNE KAROLINA BAHR IVA I 16.06.1872 Alavus - 12.06.1873 Alavus Neljii vuorokautta ennen l-vuotissyntymiipiiiviiiinsii menehtyneen Signen kuolinsyytii el tiedetii 2. Johan (Jobben) Adolf BAhr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias ja isiintii Karoliina(Liina)Elisabet s. Grtinfors, 05.07.1831Vaasa - 13.04.1875 Alavus +. ).

26. PIKKUJULIA(LILLT) HAYRYT\EN S.BAHR ERTKSSON rva I 27.06.1874 Alavus - 26.08.1953 Kerimiiki Lilli tuli l4-kuisena Alavuden Sapsalammin kyliin Ilkassa asuneen kauppias Alfred Erikssonin ja hiinen puolisonsa Emilie Amanda s. Stenbergin ottolapseksi ja kiiytti nimeii Eriksson. Hiin suoritti kiitiliikurssin, mutta avioitui pian sen jiilkeen jiiiiden hoitamaan omaa talouttaan. Lapsia ei Hiiyrysillii ollut. 2. Johan (Jobben) Adolf Bahr, 12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Gr0nfors, 05.07.1831 Vaasa - 13.04.1875 Alavus 3. Puoliso 03.05.1903 Heikki Hiiyrynen, 08.05.1874 MikJ<eli - 17.07.1943 Kerimiiki Kiiynyt 6 luokkaa Mikkelin Klassillista lyseota. Suorittanut yksityisesti alempaa hallintotutkintoa vastaavat kuulustelut Helsingin Yliopistossa. Nimismies Kangasalla, Messukyliissii, Padasjoella, Sysmiissii ja Kerimiiellii. Sotakamreerin arvonimi 1931. Rauhalinna-nimisen tilan isiintli Kerimiiellii. Hiin keriisi etnografisia esineit?i, mistii johtui hiinen kansalta saamansa nimi "Romu-Heikki". Hiin lahjoitti valtiolle kaksi Hytermii-nimist?i saarta luonnon puistoksi. Vuoteen 1919 H2iyrysten kasvattina oli kaukainen sukulainen Kerttu Lagerstrdm. Hiiyryset on haudattu pienempiiiin Hytermiin saareen, jota siksi kutsutaan Hautasaareksi. Heikki Hiiyrysestii on Hugo Nousiaisen kirjoittama laaja kuvaus Uudessa Suomessa 26.03.1954. 4. A.J. H?iyrynen Kauppias Eva Aurora 5.

27. GUSTAFADOLF (GOSTA/"OJU/BAHRINPTJLLA) BAEHR IVA I 07.I2.I878 Alavus - 09.11.1914 Sahalin G6sta kiivi koulua ensin Jyviiskyliissii ja suoritti viidennen luokan Vaasan Suomalaisessa Realilyseossa 1894-95. Hiinen tiedetiiiin aikoneen kadettikouluun ja ven?ijiinkieltii oppiakseen olleen 8 kuukautta Novgorodissa. Hiin kuitenkin muutti suunnitelmiaan, I 899 hfin tuli ylimti2ir?iiseksi oppilaaksi Mustialan maanviljelysopistoon. "Tiiydellistii todistusta" sieltii saamatta han lahd pastori Johannes Grandn kehotuksesta Siperiaan. Luultavasti Gran0n suosituksesta hdn 1902 sai meijerin tarkastajan toimen Omskissa, missii hiin kohtasi Valentina Wadimirovna Lawjaginan. Tytrin isii, kenraali Lawjagin, vastasi kieltiiviisti tuntemattoman Gdstan kosintaan, josta seurasi,ett[ nuoret karkasivat vihille. Moisesta tottelemattomuudesta viilit nuorikon kotivtikeen katkesivat. Baltian saksalaisia ollut kenraalitar heltvi vasta Lilly Julian synnyftya ja alkoi etsiii viivylleen parempaa virkapaikkaa. Nykyiien Uzbekistanin alueelta Turkestanin Tashkentista ltiytyikin siirtolaisuuspiiiillikiin virka 1906. Vauraan ja onnellisen jakson aikana syntyi poika, mutta sopu loppui viiden avioliitlovuoden jiilkeen. Vuonna 1908 puolisot muuttivat erilleen. Onnettomuutta lisiisi se, ett?i molemmat olivat vuotta aikaisemmin saaneet tuberkuloosin. G6sta saapui sopivan toimen toivossa Suomeen. Toiveessaan onnistumatta hiin palasi Ven?ijiille. Hiintii seurasivat talouden- ja lastenhoitajina neidit Maria Arppe ja tiimiin veljentytiir Ilmi Arppe. Eleuiin vuotta 1909. Gdsta oli jiilleen siirtolaisuuspaiillikkd asuen ensin Nikolsk- Ussurijskissa ja sittemmin Blagoveschenskissii kaukaisimmassa Itii-Siperiassa Amurin varrella. Tiitilliikin oli suomalainen siirtokunta. Eriiiiltii suomalaiselta hiin osti Saimikka-nimisen tilan piiiittiien kokonaan antautua maanviljelijiiksi ja erosi siksi virastaan. Tilaa hoiti jonkin aikaa Gtistan pikkuserkku Kristian n. Biir. Isiint?i ja tilanhoitaja riitaantuivat ja viimemainittu palasi Suomeen. Kun lliheisen rajan takaa oli saatavissa halpaa kiinalaista tytivoimaa nlytti silt2i, ettii maanviljelys menestyisi. Myyjlt olivat vakuuttaneet tilan olleen rasitteista vapaan. Pian kuitenkin ilmestyi velkojia, jotka ajoivat Gdstan vararikkoon. 1911 Gtistasta tulee liiiininagronomi maatalousdepartementin alaisena Spasskissa, 1914 hiin on maanviljelyksen tarkastajana piiriniiiin suurin osa Veniijiin Tyynen valtameren rannikkoaluetta (TJumenin liiiini) asuen Post-Svetoi-Olgi-nimisessii virkamieskyliissii. Mytihemmin samana vuonna hdn on varakuverntitiri ja maanviljelystarkastaja Sahalinilla. Gdsta Baehrillii lienee nuoruudessaan ollut aatteellisia harrastuksia. Luonteeltaan hiin oli epiitasainen, lapsilleen hellii ja huolehtivainen, suosittu seuramies, mutta kiivas ja joutui alituisiin riitoihin sukulaisten kanssa. Jostain loukkaantuneena hiin piiiitti erottautua muusta suvusta ja alkoi kirjoittaa nimensii ae:llii. Hiinen on tiiytynyt olla lahjakas ja tarmokas, muuten ei voi selitt?iii hiinen nopeaa edistymistiiiin virkauralla. Vuonna 1913 hiin oli hankkinut purjeveneen, jolla joutui kerran taifuunin kouriin, vilustui perusteellisesti ja tuberkuloosi mm. kurkussa paheni nopeasti Kuollessaan hiin oli vain 36-vuotias iatkuu)

Johan (Jobben) Adolf Bahr, 12.06.1829 Seiniijoti - ts.o:1996 Hetsinki KirjanpitajA, maakauppias, isiintii Fanny Emita Neppensffiim s. Ingman, 1836-31.12.1927 Jyviiskylii Puoliso 1903 Valentina Wadimirovna s. Lawjagina, 1882 Omsk - 1913 Wladimir Lawjagin Kenraali Vaimo Baltian saksalaisia l. Lilly hlia, 2O.02.1905 Omsk 2. Viljo Antero Johannes, 1902 Tashkent - 1911 Blagoveschensk