Rakennustyön turvallisuusjohtamisen HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Rakennustyön turvallisuusjohtamisen HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MITKÄ OVAT TEHOKKAITA KEINOJA VÄHENTÄÄ TYÖTAPATURMIA? RATUKE hanke Rakentamisturvallisuuden kehittäminen Jorma Lappalainen TTL Simo Sauni VTT Päivi Piispanen TTL

RATUKE hanke Rakentamisturvallisuuden kehittäminen OPPAAN TILAUKSET: Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy PL 381 (Unioninkatu 14), 00131 Helsinki puh. (09) 12991 faksi (09) 1299 277 s-posti: RTKOY@rakennusteollisuusrt.fi www.rakennusteollisuusrt.fi/rktoy

RAKENNUSTYÖN TURVALLISUUSJOHTAMISEN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Mitkä ovat tehokkaita keinoja vähentää työtapaturmia? RATUKE-hanke Rakentamisturvallisuuden kehittäminen Työterveyslaitos, Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy Kirjoittajat: Jorma Lappalainen, TTL Simo Sauni, VTT Päivi Piispanen, TTL ISBN 952-5472-08-6 Kirjan toimitus: Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy Painopaikka: Auranen, Forssa 2003

SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 MIKSI JA MITEN OPAS LAADITTIIN?... 4 MITEN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ SOVELLETAAN YRITYKSESSÄNNE?... 5 TÄRKEIMMÄT HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 6 Hyvä käytäntö 1 JOHDON SITOUTUMINEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN JA SITOUTUMISEN OSOITTAMINEN... 8 Hyvä käytäntö 2 Hyvä käytäntö 3 Hyvä käytäntö 4 Hyvä käytäntö 5 Hyvä käytäntö 6 Hyvä käytäntö 7 TYÖMAAN TYÖTURVALLISUUDEN KOORDINOINTI JA JOHTAMINEN... 10 PANOSTUS TURVALLISUUSHENKILÖSTÖÖN... 11 HUOLELLINEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU... 13 KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN TURVALLISUUTEEN... 15 TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN JA SITOUTUMINEN... 17 URAKOITSIJOIDEN OHJAUS JA TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN KIRJAAMINEN TARJOUSPYYNTÖIHIN JA URAKKASOPIMUKSIIN... 19 Hyvä käytäntö 8 Hyvä käytäntö 9 Hyvä käytäntö 10 Hyvä käytäntö 11 PALAUTE JA PALKITSEMINEN TURVALLISESTA TOIMINNASTA... 21 TAPATURMISTA JA VAARATILANTEISTA RAPORTOIMINEN JA NIIDEN TUTKIMINEN... 22 TURVALLISUUDEN SEURANTA JA VALVONTA... 24 TYÖMAAN TURVALLISUUSOHJEIDEN LAATIMINEN... 26 KIRJALLISUUTTA... 29 LIITE 1... 30 2

ESIPUHE Rakennusalan aiemmin myönteinen työtapaturmakehitys on viime vuosien aikana pysähtynyt paikalleen. Nolla tapaturmaa -ajattelu on siksi otettu rakennusalankin päämääräksi. Valtakunnallisen rakentamisturvallisuuden kehittämishankkeen (RATUKE-hanke) päätavoitteena on parantaa oleellisesti rakennustyön turvallisuuskulttuuria. Hankkeella pyritään myös saamaan työtapaturmien määrä ja vakavuus jatkuvaan laskuun. RATUKE-hanke on tärkeä osa sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallista Työturvallisuus kohti maailman kärkeä -työtapaturmaohjelmaa 2001-2005. RATUKE-hankkeen toteutuksessa pääpaino on työpaikoilla tapahtuvassa toiminnassa. Valtakunnallinen hanke tuottaa aineistoa, koulutusta ja tiedotusta työpaikkoja varten. Jotta hanke onnistuisi, siihen tarvitaan eri osapuolten yhteistyötä, mutta avainasemassa on kuitenkin työpaikkojen aito sitoutuminen turvallisuuskulttuurin parantamiseen. Työpaikkojen RATUKE-toimintaa tuetaan tiedotuksella ja tarjoamalla välineitä turvallisen rakentamisen kehittämiseen. Hankkeen aikana käynnistetään erilaisia kehittämisprojekteja niin sanottujen hyvien käytäntöjen edistämiseksi. Tämän oppaan tarkoitus on kertoa niistä hyvistä käytännöistä, joiden avulla rakennustyömailla voidaan tehokkaasti vähentää työtapaturmia. Opas ei ole luonteeltaan ohje vaan pikemminkin virikeaineisto, jota kukin yritys voi käyttää apuna kehittäessään omaa työmaataan turvallisemmaksi. Oppaan on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Sen tekstin ovat laatineet Jorma Lappalainen ja Päivi Piispanen Työterveyslaitokselta sekä Simo Sauni VTT:sta. Oppaan laatimista on ohjannut RATUKE-hankkeen johtoryhmä, johon kuuluivat aluksi Sakari Seppänen (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto), Esa Virtanen (STM), Jussi Markkanen (Pohjola), Kari Rissa (Karissa Oy), Markku Lindholm (Toimihenkilöunioni TU), Pekka Koskipää (Yrittäjäin Fennia), Reijo Lehtinen (Rakennusteollisuus RT), Seppo Kumpulainen (YIT Rakennus Oy), Toivo Niskanen (STM) ja Veijo Huotari (Rakennusliitto ry) ja nyttemmin Esa Virtanen, Jussi Markkanen, Reijo Lehtinen, Seppo Kumpulainen ja Veijo Huotari. Kiitokset Kiitokset haastatelluille SRV Viitoset Oy:n ja YIT Yhtymä Oy:n työmaiden edustajille, RATUKE-hankkeen johtoryhmän jäsenille ja oppaan rahoittajille. 3

MIKSI JA MITEN OPAS LAADITTIIN? Hyvät turvallisuuskäytännöt ja niiden laaja soveltaminen ovat tärkeimpiä keinoja saada rakentamisen turvallisuus uudistumaan ja paranemaan. Hyvillä käytännöillä tarkoitetaan sellaisia turvallisuuden hallinnan keinoja, joiden avulla rakennusyrityksissä ja -työmailla on saavutettu hyvä työturvallisuus. Hyvät turvallisuuskäytännöt eivät ole levinneet rakennustyömailla tarpeeksi laajalle. Yhtenä syynä on, ettei hyviä turvallisuuskäytäntöjä ole muokattu toimintaohjeiksi ja menettelytavoiksi. Varsinkaan pienissä yrityksissä hyviä turvallisuuskäytäntöjä ei yleensä tunneta saati noudateta. Tämän oppaan kirjoittajien tavoitteena on ollut koota tietoa hyvistä turvallisuuskäytännöistä ja tiivistää keskeiset sovellettavat periaatteet selvään muotoon. Periaatteiden lähtökohtana on nolla tapaturmaa -ajattelu. Se on mahdollinen myös rakennusalalla. Jokainen tapaturma on torjuttavissa. Oppaan sisältö perustuu rakennusalalla sovellettuihin ja testattuihin turvallisuusjohtamisen periaatteisiin. Nämä periaatteet on kerätty käymällä läpi ja seulomalla parasta mahdollista suomalaista ja ulkomaista työturvallisuustietoa. Lisäksi opasta varten haastateltiin vuoden 2001 rakennusalan työmaakilpailun kahden parhaan työmaan avainhenkilöitä. Tarkoitus oli selvittää, mitä turvallisuusjohtamisen keinoja parhaat työmaat ovat käyttäneet ja se, kuinka menestyksekkäitä nämä keinot ovat. Oppaan rakenne Aluksi oppaassa kuvataan ne yleisperiaatteet, joiden avulla yritys voi noudattaa hyviä käytäntöjä. Kutakin hyvää käytäntöä käsitellään omassa luvussaan. Hyvien käytäntöjen perusteet kuvataan, ja sen jälkeen annetaan yksittäisiä esimerkkejä niiden soveltamisesta. Lukujen loppuun on poimittu esimerkkejä tutkituista työpaikkakuolemista, jotka ovat johtuneet kuvattujen käytäntöjen laiminlyömisestä. 4

TÄRKEIMMÄT HYVÄT KÄYTÄNNÖT Eri lähteiden 1,2,3,4) ja suomalaisten kokemusten pohjalta on päädytty siihen, että tärkeimpiä rakennustyön hyviä turvallisuuskäytäntöjä ovat 1. johdon sitoutuminen turvallisuuden kehittämiseen ja sitoutumisen osoittaminen 2. työmaan turvallisuuden koordinointi ja johtaminen 3. panostus turvallisuushenkilöstöön 4. huolellinen turvallisuussuunnittelu 5. koulutus ja perehdyttäminen turvallisuuteen 6. työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen turvallisuustavoitteiden toteuttamiseen 7. urakoitsijoiden ohjaus ja turvallisuustavoitteiden kirjaaminen tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin 8. palaute ja palkitseminen turvallisesta toiminnasta 9. tapaturmista ja vaaratilanteista raportoiminen ja niiden tutkiminen 10. turvallisuuden seuranta ja valvonta 11. työmaan turvallisuusohjeiden laatiminen Näiden käytäntöjen soveltamisella on monessa vaativassakin rakennushankkeessa saatu hyviä tuloksia, eli tapaturmataajuus on saatu vähenemään murto-osaan rakennustyön keskimääräisistä luvuista. Joissakin tapauksissa tapaturmat on hyvien turvallisuuskäytäntöjen avulla jopa kokonaan vältetty. Edellä luetellut käytännöt koskevat lähinnä turvallisuusjohtamista, mutta tietysti on monia yksittäisiä hyviä toimintatapoja, joilla niitä voidaan täydentää. Tässä oppaassa esiteltyjen hyvien käytäntöjen soveltaminen edellyttää, että turvallisuuden perusvaatimukset on täytetty. Tämä tarkoittaa, että tunnetaan rakentamisen turvallisuusmääräykset 5,6) ja että niiden toteuttamiseen vaaditut henkilöresurssit, laitteet ja välineet sekä muut aineelliset edellytykset ovat käytettävissä. 6

Hyvä käytäntö 1 JOHDON SITOUTUMINEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN JA SITOUTUMISEN OSOITTAMINEN Työmaan hyvälle turvallisuustoiminnalle luodaan lähtökohdat ja edellytykset yrityksen turvallisuusohjelmassa, joka tarkoittaa työsuojelun toimintaohjelmaa tai yhdistettyä toimintajärjestelmää. Siinä määritellään yrityksen turvallisuustoiminnan suuntaviivat ja se, miten turvallisuus otetaan huomioon yrityksen johtamisessa ja tuotannon suunnittelussa sekä toteutuksessa. Rakennusyrityksen johto asettaa rakennushankkeelle yhdessä työmaajohdon ja rakennuttajan kanssa turvallisuuspäämäärän ja yksityiskohtaiset tavoitteet ja allekirjoituksin vahvistaa kirjallisen työturvallisuuden kehittämisohjelman ottamisen käyttöön (ks. liite 1). Kehittämisohjelma tehdään joko yrityskohtaisesti tai erikseen jokaiselle suurimmista työmaista. Työmaajohto tiedottaa kehitysohjelmasta koko henkilöstölle. Luomalla edellytykset ja antamalla mahdollisuus turvalliseen toimintaan yrityksen ja työmaan johto osoittaa sitoutumistaan. Oleellista on, että kunkin rakennushankkeen ja urakan budjetti laaditaan siten, että se kattaa turvallisen toteuttamistavan vaatimat kustannukset. Yrityksen johto ja myös työmaajohto osallistuu aika ajoin käytännön turvallisuustoimintaan, esimerkiksi työsuojeluorganisaation kokouksiin ja työmaatarkastuksiin, ja näyttää henkilökohtaista esimerkkiä suojavälineiden käytössä. Johto puuttuu aktiivisesti havaitsemiinsa puutteisiin turvallisuudessa. Johto seuraa turvallisuutta vaatimalla siitä säännöllistä raportointia ja tekemällä tarvittaessa raporttien pohjalta päätöksiä lisätoimenpiteistä. Turvallisuus on osa työmaajohdon tulosvastuuta ja siihen pohjautuvia palkkioita. Johtamistyyli vaikuttaa työskentelyilmapiiriin. Johtaminen on avointa ja kuuntelevaa. Johto osoittaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan. Vastuuta jaetaan ja uusia menetelmiä kokeillaan. Aliurakoitsijoihin suhtaudutaan tasavertaisina kumppaneina. 8

ESIMERKKEJÄ: Sitoutuminen turvallisuuteen osoitetaan omalla käytöksellä ja toiminnalla. Oma esimerkki on välttämätön, eivätkä pelkät juhlapuheet riitä. Sitoutumista turvallisuuteen johto voi osoittaa Ottamalla käyttöön koko yritystä sitovan työturvallisuuden kehittämisohjelman. Ottamalla työturvallisuuden yhdeksi käsiteltäväksi kohdaksi jokaiseen työmaa- ja hankekokoukseen. Osallistumalla jokaisen sattuneen tapaturman ja vaaratilanteen tutkintaan. Puuttumalla vaaratilanteisiin ja vaarantavaan käyttäytymiseen aina ja heti sekä osoittamalla, että työmaalla ei hyväksytä vaarallista työskentelytapaa edes kiireeseen vedoten. Käyttämällä itse työmaalla henkilönsuojaimia, esimerkiksi tienrakennustyömaalla näkyvää varoitusvaatetusta. Suojakypärän käyttöä ei voi vaatia, jos ei itse käytä sitä aina työmaalla kulkiessaan. Keskustelemalla turvallisuusasioista työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden kanssa ja ottamalla turvallisuusasiat esiin työtehtävän antamisen yhteydessä. Valitsemalla työmaalle urakoitsijoita, jotka toimivat työmaan turvallisuusohjeiden mukaisesti. Valinnan perusteena käytetään tietoja ko. yrityksen työturvallisuusasioiden hoidon tasosta. Olemalla jämäkkä turvallisuusasioissa ja poistamalla työmaalta työntekijät, jotka eivät noudata työmaan turvallisuusohjeita eli eivät esimerkiksi käytä henkilönsuojaimia. Ottamalla töiden suunnittelussa työn vaarat ja turvallisuusasiat huomioon esimerkiksi tekemällä vaarojen arvioinnista työmaan turvallisuussuunnitelman perustan. Hyvä käytäntö 1 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 37/89 TYÖNJOHTAJALLE SATTUI TYÖTAPATURMA ELEMENTIN KAATU- ESSA ELEMENTTIVALIMOSSA. Ilmeisesti työturvallisuuskysymykset eivät olleet selvinneet työnjohtajalle, koska viranomaiset olivat kiinnittäneet jo monia vuosia huomiota mm. itse tehtyihin nostoapuvälineisiin. Työpaikalla oli myös sattunut noin kuukautta aikaisemmin toinen, vakavaan loukkaantumiseen johtanut tapaturma, kun elementti oli kaatunut. TOT 12/00 TYÖNTEKIJÄ JÄI PURKUTYÖSSÄ ROMAHTANEEN KATTOLAATAN ALLE. Rakennusliike oli tehnyt rakennuttajalle aikaisemmin pääasiassa puusepäntöitä. Kahvipöytäkeskusteluissa oli tullut esille, että rakennusliike voisi tehdä myös purkutöitä, minkä jälkeen rakennusliike oli valittu kyseiseen tehtävään. 9

Hyvä käytäntö 2 TYÖMAAN TYÖTURVALLISUUDEN KOORDINOINTI JA JOHTAMINEN Jokaisella rakennushankkeella on oltava päätoteuttaja, joka toimii rakennushankkeen pääkoordinoijana. Päätoteuttajalla on kokonaisvastuu rakennushankkeesta. 7) Päätoteuttajana voi toimia rakennuttaja, rakennuttajakonsultti, pääurakoitsija tai projektinjohtourakoitsija. 8) Päätoteuttaja nimeää työmaata varten pätevän vastuuhenkilön ja tälle tarvittaessa sijaisen. Päätoteuttaja huolehtii turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta, osapuolten välisestä yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Jos päätoteuttajana toimii pääurakoitsija tai projektinjohtourakoitsija, nimetään työmaan vastuuhenkilöksi useimmiten rakennustyömaan niin sanottu vastaava mestari tai työmaapäällikkö. Turvallisuustehtävät kuuluvat kuitenkin kaikille työmaalla toimiville urakoitsijoille ja niiden linjaorganisaatioille sekä itsenäisille työnsuorittajille. 7) Linjaorganisaation tehtävänä on vastata turvallisuustoimien suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta. Näiltä osin jokainen urakoitsija pääsääntöisesti vastaa omista työntekijöistään ja heidän turvallisuuskäyttäytymisestään. Jokaisen työnantajan tulee nimetä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten pätevä vastuunalainen henkilö. Kukin työnantaja vastaa työturvallisuudesta omalla vastuualueellaan. 10

Hyvä käytäntö 3 PANOSTUS TURVALLISUUSHENKILÖSTÖÖN Joka hankkeelle nimetään työsuojelupäälliköksi kokenut työnjohdon edustaja. Huolehditaan, että työsuojelupäällikkönä toimiva saa työsuojelun peruskoulutuksen ja että hän pääsee tarvittaessa lisäkoulutukseen. Samoin huolehditaan, että työntekijät valitsevat joka työmaalle kaikkien urakoitsijoiden työntekijöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun, jonka työsuojelukoulutuksesta huolehditaan. Työsuojeluvaltuutettu toimii kiinteässä yhteistyössä työmaan johdon kanssa, seuraa säännöllisesti työympäristön tasoa ja raportoi siitä työmaan johdolle. Päätoteuttaja huolehtii, että vastuuhenkilöksi nimetään pätevä henkilö, joka tuntee työturvallisuusmääräykset ja päätoteuttajan turvallisuustehtävät. Kaikki urakoitsijat velvoitetaan nimeämään pätevä työsuojelun vastuuhenkilö. ESIMERKKEJÄ: Teollisuuden suurissa rakennus- ja laiteinvestoinneissa, joiden työmailla on päästy hyvään turvallisuustasoon, on työmaalla ollut ainakin päätoiminen työsuojelupäällikkö. Usein näillä työmailla on ollut muitakin päätoimisia turvallisuusasiantuntijoita. Työsuojelupäällikön asema näillä työmailla on ollut myös kiistaton. Työsuojelupäälliköllä on ollut projektin johdon tuki, usein projektin johto on seurannut tiiviisti työmaan turvallisuustasoa ja sattuneita tapaturmia. Työsuojelupäällikön sana ja päätökset ovat pitäneet, niitä ei linjajohto ole muuttanut. Tyypillisesti työsuojelupäällikkö on kokenut ja arvostettu henkilö, jota uskotaan ja kuunnellaan myös urakoitsijoiden taholta. Työsuojelupäällikön tehtävä vaatii laajaa kokemusta ja tietämystä. Yleensä ei ole hyvä ratkaisu, jos nuorin ja kokemattomin työnjohtaja valitaan työmaan työsuojelupäälliköksi. 11

Hyvä käytäntö 3 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 37/89 TYÖNJOHTAJA KUOLI ELEMENTIN KAADUTTUA ELEMENTTIVA- LIMOSSA. Työsuojeluorganisaatiota yrityksessä ei ollut, eikä myöskään työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelupäällikkönä ilman varsinaista nimitystä on katsottu toimineen tapaturmassa menehtyneen työnjohtajan. TOT 31/86 ELEMENTTIMUOTTIEN PURKAMISTYÖSSÄ SATTUI TAPATURMA. Kaupungilla oli työsuojelupäällikkö sekä apulaistyösuojelupäällikkö. Työmaalle, jolla tapaturma sattui, ei ollut määrätty erityistä, työmaakohtaista työsuojelupäällikköä. Tätä perusteltiin sillä, että työ oli vasta alussa. TOT 2/91 PURETTAVANA OLEVA SEINÄ KAATUI YLLÄTTÄEN JA AIHEUTTI TYÖTAPATURMAN. Työtä suorittaneen purkuyrityksen toimitusjohtaja toimi työsuojelupäällikkönä. Hänen kertomansa mukaan työsuojeluasioista ei yrityksessä ollut sen enempää keskusteltu. Työsuojeluvaltuutettua yrityksessä ei ollut. 12

Hyvä käytäntö 4 HUOLELLINEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Huolellinen turvallisuussuunnittelu on vaarojen ennakointia ja kokonaisuuksien ja aikataulujen hallintaa siten, että tehdään turvallinen työskentely mahdolliseksi. Turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on rakennuttajan tekemä turvallisuusasiakirja ja hankkeen vaarojen arviointi, joka tehdään ennen töiden aloittamista työmaalla. Siinä tunnistetaan erityistä vaaraa aiheuttavat työt, myrkylliset tai muuten vaaralliset aineet ja materiaalit ja eritystä koulutusta tai menettelytapoja vaativat työt. Jos turvallisuusasiakirjaa ei ole tehty, vaarojen tunnistamisvastuu tältä osin siirtyy päätoteuttajalle. Tehdään havainnollinen työmaasuunnitelma, jonka avulla kaikki osapuolet voidaan perehdyttää työmaahan. Työmaasuunnitelmassa kerrotaan, miten järjestystä ja siisteyttä pidetään yllä. Järjestyksen ja siisteyden kannalta tärkeitä ovat muun muassa materiaalien varastointi ja siirrot. Vaarallisista töistä tehdään erillissuunnitelmat, jotka perustuvat kunkin työvaiheen vaarojen arvioinneille. Näitä ovat ainakin: putoamissuojaussuunnitelmat telinesuunnitelmat elementtiasennussuunnitelmat nosto- ja siirtosuunnitelmat sähkö- ja valaistussuunnitelmat kaivantojen tuentasuunnitelmat palontorjuntasuunnitelmat ensiapusuunnitelmat Urakoitsijat tekevät omista töistään tarvittavat turvallisuussuunnitelmat ennen töiden aloittamista. Päätoteuttaja tarkastaa ja hyväksyy ne etukäteen. Tarvittaessa turvallisuussuunnitelmien teossa opastetaan urakoitsijoita. Mikäli työmaan olosuhteet olennaisesti muuttuvat, on niihin liittyvät turvallisuussuunnitelmat tarkistettava. Tarkistamiseen kuuluu esimerkiksi vaarojen arvioiminen uudelleen. Mikäli suunnitellusta turvallisesta työtavasta joudutaan jostain syystä poikkeamaan, siitä tehdään päätös sovitun menettelytavan mukaisesti. 13

Hyvä käytäntö 4 ESIMERKKEJÄ: Joka työvaiheesta tehdään ennen töiden aloittamista vaarojen arviointi. Telineet suunnittelee ja rakentaa pääsääntöisesti urakoitsija ja tarkastaa tilaaja, esimerkiksi rakennuttaja tai pääurakoitsija. Korkeat, suuret tai muuten vaativat telineet suunnittelee ja tekee pääurakoitsija. Työmaalle, jolla on paljon putoamisvaaroja, laaditaan putoamissuojaussuunnitelma. Seuraavassa on esimerkki putoamissuojaussuunnitelman sisällöstä. 1. Työmaan kuvaus 2. Putoamissuojaus, työtasot ja työturvallisuus 2.1 Nousutiejärjestelyt 2.2 Tasojen kaidejärjestelyt 2.3 Aukkojen suojaus 2.4 Asennusaikaiset työtasot 3. Tarvittava kalusto 3.1 Työpukit ja telineet 3.2 Henkilönostimet 3.3 Kaiteet Suurille peruskorjaustyömaille, joilla on vähän pysäköinti- ja varastointitilaa, laaditaan logistiikkasuunnitelma. TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 28/85 RAKENNUSAPUMIES PUTOSI PIIKKAAMANSA TIILISEINÄN SORTUESSA TELINEEN MUKANA JA JÄI TIILIEN ALLE. Rakennuspiirustuksiin päätyseinä oli merkitty purettavaksi. Mitään kirjallista purkusuunnitelmaa ei ollut laadittu, eikä rakennepiirustuksessa ollut merkintöjä esim. purkujärjestyksestä. TOT 15/98 VOIMALAITOKSEN YLÄPUOLELLA OLLUT SILTA SORTUI KANSI- RAKENNETTA PURETTAESSA. KANNELLA OLLEET KOLME TYÖNTEKIJÄÄ PUTOSIVAT VETEEN. YKSI HUKKUI VOIMAKKAASSA VIRTAUKSESSA. Työntekijöiden hukkumisvaaraan ei ollut varauduttu riittävästi. Purkusuunnitelmassa ei ollut esitetty toimenpiteitä hukkumisvaaran torjumiseksi. TOT 12/00 PURKUTYÖNTEKIJÄ JÄI ROMAHTANEEN KATTOLAATAN ALLE. Purettavvia rakenteita ei ollut tutkittu eikä niistä ollut käytettävissä piirustuksia. Purkutyöstä ei ollut turvallisuusasiakirjaa, purkutyöselitystä tai purkutyösuunnitelmaa. TOT 28/00 ASENTAJA PUTOSI HENKILÖTAVARANOSTIMEN (NS. MASTOLA- VAN) TYÖLAVAN JA SEINÄN VÄLISTÄ NOIN 5,5 METRIN MATKAN MAAHAN. Putoamisvaarallisesta työstä ei ollut laadittu putoamissuojaussuunnitelmaa. TOT 14/97 AUTONKULJETTAJA MENEHTYI SÄHKÖISKUUN, KUN KUOR- MAUSNOSTURIN PUOMI OSUI SÄHKÖLINJAAN NOSTON AIKANA. Varastoalueen keskeisintä vaaraa eli sähkölinjaa ei ollut otettu riittävästi huomioon koko varastoalueen suunnittelussa. 14

Hyvä käytäntö 5 KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN TURVALLISUUTEEN Perehdyttäminen, työnopastus ja turvallisuuskoulutus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Niiden avulla varmistetaan, että työntekijät tietävät vaarat ja keinot niiden torjumiseksi sekä turvalliset työtavat. Perehdyttämisessä on olennaista oppia työmaan erityisominaisuudet ja turvallisuusohjeet. Jokaisen työmaalle tulijan perehdyttää joko päätoteuttaja tai oma työnantaja. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että kaikki urakoitsijat tuntevat työmaan perehdyttämisaineiston ja toimintatavat. Osaamisensa voi osoittaa eri turvallisuuskorteilla kuten tulityökortilla, tietöiden turvallisuuskortilla, nostolaitteen käyttäjän kortilla tai uudella työturvallisuuskortilla. Osaamisen osoittaminen ei vähennä perehdyttämistarvetta. Perehdyttämisen välineenä käytetään muistilistaa, jonka avulla varmistetaan, että kaikki tarpeellinen tulee käytyä läpi järjestelmällisesti. Perehdyttämismuistilistan avulla annettu perehdyttäminen kirjataan ylös. Perehdyttäminen ja kulkuluvan myöntäminen voidaan yhdistää siten, että perehdytykseen osallistuminen on ehto kulkuluvan saamiselle. Ennen vaarallisten töiden aloittamista käydään työntekijöiden kanssa lyhyesti läpi niiden vaatimat turvallisuustoimet. Sama koskee uusia ja vaativia työtehtäviä. Vastuuhenkilö huolehtii, että kun käytetään uutta tai muuten outoa työmenetelmää, kemikaalia, konetta tai työvälinettä, omat työntekijät saavat riittävän opastuksen. Lisäksi hyvä käytäntö on, että päätoteuttaja järjestää urakoitsijoille aika ajoin turvallisuuskoulutusta. Kunkin työnantajan tulisi myös järjestää aika ajoin työntekijöilleen syventävää työturvallisuuskoulutusta keskeisistä turvallisuusasioista. 15

Hyvä käytäntö 5 ESIMERKKEJÄ: Teollisuuden suurissa rakennus- ja investointihankkeissa on usein käytäntönä, että päätoteuttaja (rakennuttaja) perehdyttää jokaisen työmaalle tulijan. Suurissa hankkeissa järjestetään viikoittain, joskus jopa päivittäin, perehdyttämistilaisuuksia työmaahan. Seuraavassa on esimerkki perehdyttämistilaisuuden ohjelmasta. Hankkeen yleisesittely ja aikataulu Tilaajaorganisaation esittely Työmaan työsuojelu- ja paloturvallisuusjärjestelmän esittely Muistutus työmaan riskeistä ja vaaroista Työmaasuunnitelman läpikäynti Työmaan turvallisuus- ja järjestyssääntöjen läpikäynti Perehdyttämisessä käydään läpi työmaan turvallisuusohje tai säännöt. Joissakin tapauksissa saatu aineisto pitää tenttiä ennen työmaalle pääsyä. Esimerkiksi Tiehallinto käyttää tenttejä. Se edellyttää, että jokaisen yleiselle tielle työskentelemään tulevan on käytävä yhden päivän kestävä Tieturva 1 kurssi, joka päättyy kokeeseen. Kurssin sisältö on seuraava: 1. Riskit tiellä työskentelyssä 2. Miten huolehdin muun tienkäyttäjän turvallisuudesta 3. Miten huolehdin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta 4. Kirjallinen loppukoe TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 32/85 ERISTÄJÄ KUOLI PUDOTTUAAN KATTOAUKOSTA. Eristäjät olivat juuri saapuneet työmaalle. Työnjohdon taholta heille oli esitelty varsinainen työ, mutta katolla olevista aukoista ei ollut mainittu tässä yhteydessä. Koska eristäjät olivat aliurakoitsijan työntekijöitä ja ammattimiehiä, työmaan johto ei selvitellyt heille työn suorittamista kovin tarkasti. TOT 25/90 TYÖTAPATURMA JOHTI KUOLEMAAN KATTORISTIKOITA ASEN- NETTAESSA. Työpaikalla ei ollut ammattitaitoista työnjohtoa opastamassa telineiden ja kulkuteiden rakentamisessa eikä valvomassa oikeiden työmenetelmien käyttöä. TOT 26/91 TYÖNTEKIJÄ MENEHTYI TELINETORNIA PURETTAESSA. Tapaturmassa menehtynyt oli ensimmäistä päivää töissä tällä työmaalla. Ilmeisesti hänelle ei ollut työkohteessa annettu työnopastusta, eikä paikalla ollut asennusohjeita käytettävissä. TOT 31/91 TERÄSRUNKOISEN TEOLLISUUSHALLIN TYÖTASOJEN RITILÖITÄ KIINNITTÄNYT TYÖNTEKIJÄ PUTOSI AUKOSTA JA KUOLI. Tapaturmassa menehtynyt oli vasta kyseisenä aamuna tullut työkohteeseen. Työnjohtaja ei ollut perehdyttänyt häntä työmaan työolosuhteisiin eikä työtehtävään. 16

Hyvä käytäntö 6 TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN JA SITOUTUMINEN Työntekijöiden mukana olo ja panos on välttämätöntä, jotta työskentely olisi turvallista. Työntekijöiden mielipiteitä kuunnellaan, ja he osallistuvat turvallisuustoimenpiteisiin. Työntekijät ovat mukana tavoitteiden asettamisessa, minkä vuoksi he sitoutuvat niihin. Työntekijöiden oikeutta kieltäytyä selvästi liian vaarallisen työn tekemisestä tuetaan. Samoin tuetaan aloitteiden tekemistä. Työntekijät seuraavat työnantajan antamia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Työntekijät muutoinkin ylläpitävät työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä toimivat huolellisesti ja varovaisesti noudattaen turvallisia ja terveellisiä työtapoja. Työntekijät myös huolehtivat kokemuksensa, ammattitaitonsa sekä työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen mukaisesti niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijät eivät työpaikalla kohtele muita työntekijöitä häiritsevästi tai muuten epäasiallisesti, koska se vaarantaa näiden turvallisuuden tai terveyden tai haittaa niitä. ESIMERKKEJÄ: Työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista turvallisuusasioihin voi lisätä ottamalla työntekijät mukaan turvallisuussuunnitteluun tai seurantaan ja riskien arviointiin antamalla työntekijöille perehdyttämis- ja opastustehtäviä antamalla työntekijän hoidettavaksi muita turvallisuustehtäviä kuuntelemalla työntekijöiden mielipiteitä turvallisuuskysymyksissä perehdyttämällä kukin työntekijä työntekijöiden turvallisuusvelvoitteisiin 17

Hyvä käytäntö 6 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 25/90 KATTORISTIKOITA ASENNETTAESSA SATTUI TYÖTAPATURMA. Tapaturmassa menehtynyt oli istunut hajareisin kattoristikon päällä, kun ristikoita irrotettiin tilapäisestä kiinnityksestään. Työpari oli kertomansa mukaan varoitellut tämän työmenetelmän vaarallisuudesta. Tapaturmassa menehtynyt oli tästä huolimatta jatkanut entiseen tapaansa. TOT 36/91 APUMIES PUTOSI SAUNANRAKENNUSTYÖMAALLA. Tapaturmassa menehtynyt oli astumassa asettamalleen lankulle. Työkaveri varoitti häntä menemästä lankulle, koska lankku heilahteli. Apumies ehti kuitenkin astua askeleen tai pari lankulla, jolta sitten putosi. TOT 7/00 MAALARI PUTOSI PARVEKKEELTA. Maalarit ottivat suuren riskin istuessaan tupakalla kaiteettomalla parvekkeella. Päätoteuttaja oli kiinnityttänyt parvekkeen oven sisäpuolelle kyltin, jossa kiellettiin menemästä parvekkeelle. 18

Hyvä käytäntö 7 URAKOITSIJOIDEN OHJAUS JA TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN KIRJAAMINEN TARJOUSPYYNTÖIHIN JA URAKKASOPIMUKSIIN Turvallisuus on yksi kriteeri urakoitsijoiden valinnassa. Tilaajan määrittelemät turvallisuusperiaatteet ja -vaatimukset kirjataan tarjouspyyntöihin, ne otetaan mukaan kaikissa urakkasopimusneuvotteluissa, ja ne kirjataan sopimuksiin. Tilaaja määrittelee turvallisuuden minimiehdot, joista ei koskaan tingitä. Tilaaja tiedottaa urakoitsijoille turvallisuuden minimiehdoista ja arvostamistaan turvallisuusasioista, jotta urakoitsijat voivat panostaa niihin. Vaatimusten tulee olla realistisia ja tarkkoja, ja ne tulee panna selvään tärkeysjärjestykseen. Tilaaja arvioi urakoitsijoiden toimintaa, mukaan lukien työturvallisuutta, ja antaa siitä palautetta. Tekemällä laadukasta työtä urakoitsija pääsee tilaajan hyväksyttyjen urakoitsijoiden luetteloon. Urakoitsijoiden toimintaa seurataan ja ohjataan. Tarvittaessa urakoitsijoita koulutetaan laadukkaaseen toimintaan. Toisaalta muistetaan, että urakoitsijoilla on hyvää erikoisosaamista, mikä kannattaa ottaa työmaalla käyttöön. Työturvallisuutta ja muita yhteisiä asioita käsitellään viikoittain urakoitsija- ja aikataulukokouksissa. Tilaaja ja urakoitsija sopivat selvät pelisäännöt, joissa määritellään, mitä seuraa turvallisuusvelvoitteiden laiminlyömisestä. 19

Hyvä käytäntö 7 ESIMERKKEJÄ: Urakoitsijoita velvoitetaan osoittamaan, kuinka turvallista heidän toimintansa on. Tähän urakoitsijoiden on käytettävä jotakin itsearviointimenetelmää, esimerkiksi Turvallisuuskymppi-menetelmää 9). Urakoitsijat velvoitetaan tekemään omista töistään turvallisuussuunnitelmat ennen töiden aloittamista. Päätoteuttajan edustaja tarkastaa suunnitelmat. Ennen töiden aloittamista pidettävässä urakan aloituspalaverissa varmistetaan, että kukin urakoitsija on ymmärtänyt tilaajan turvallisuusvaatimukset ja varautunut niiden vaatimuksiin. TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 40/87 ERISTÄJÄ PUTOSI MAAHAN RAKENNUKSEN KATOLTA. Pääurakoitsija ja sivu-urakoitsija eivät tarkasti suunnitelleet tai sopineet, pitikö vuorivillapaalit viedä katolle nostamisen jälkeen välittömästi työpisteisiin vai oliko katto välivarasto, josta vuorivillaa piti hakea työn etenemisen mukaan. Jonkin ajan kuluttua katolta poistettiin suojakaiteet ja lippusiimat katon reunan pellitystyön tieltä, ja näin ollen katolta puuttuivat putoamissuojausrakenteet. TOT 1/88 PUTKIASENTAJA PUTOSI RITILÄTASOLTA. Ritilätasoa tehnyt työryhmä ei tiedottanut muille työryhmille tason keskeneräisyydestä. Tasolle ei myöskään ollut laitettu mitään varoitusta kiinnittämättömistä ritilöistä. Putkistotyötä tekevä asennusryhmä ei siksi ollut tietoinen siitä, että ritilät olivat irrallaan. Kiinnityksen puuttumista oli vaikea havaita kuljettaessa tasolla normaalisti. TOT 24/92 SÄHKÖASENTAJA PUTOSI SANEERAUSTYÖMAALLA 15 METRIÄ URHEILUHALLIN LATTIALLE. Huonoista työtasoista oli jo huomautettu työmaan viikkotarkastuksissa. Työsuojeluvastuiden epäselvyys oli ilmeisesti johtanut siihen, että kunnollisten työtasojen tekeminen ei edennyt. Eri urakoitsijat eivät olleet sopineet keskenään työsuojeluyhteistyöstä. Työmaakokouksissakaan ei käsitelty työsuojeluasioita. TOT 26/95 IKKUNA-ASENTAJA PUTOSI SUOJAAMATTOMAAN PORRASAUK- KOON. Rakennustyö oli jaettu moneksi pieneksi aliurakaksi. Lisäksi aliurakoitsijat olivat siirtäneet töitä edelleen kolmansille osapuolille. Työmaan urakointi oli monimutkaisesti järjestetty, ja pääurakoitsijan työnjohdon oli vaikea hallita sitä. Päätoteuttaja ei huolehtinut riittävästi töiden ja työvaiheiden ajoituksesta, työmaan yleisjohdosta eikä tiedonkulusta. Työmaalla tehtiin samanaikaisesti sellaisia töitä, jotka saattoivat aiheuttaa vaaraa toisille työntekijäryhmille. Tämä johti siihen, että tasoitetyön tieltä poistettuja suojalevyjä ei ehditty laittaa paikoilleen, ennen kuin ikkunoiden asentajat tulivat huoneistoihin. 20

Hyvä käytäntö 8 PALAUTE JA PALKITSEMINEN TURVALLISESTA TOIMINNASTA Hyvät turvallisuuskäytännöt velvoittavat kaikkia työmaalla työskenteleviä. Jotta saataisiin turvalliset toimintatavat juurrutettua työmaalle, turvallisista työsuorituksista annetaan positiivista palautetta. Positiivinen palaute kannustaa ja ohjaa turvalliseen toimintaan. Johdon antama palaute omalle henkilöstölle voi olla sanallinen tunnustus oikeasta toiminnasta, jota voi tehostaa rahallisen palkkion antaminen. Positiivisen palautteen antamisella voidaan ratkaisevasti kannustaa urakoitsijaa turvallisuuteen ei vain kyseisellä työmaalla vaan jatkossakin. ESIMERKKEJÄ: Työmailla voidaan palkita ja antaa palautetta esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Myönnetään jollekin aliurakoitsijalle Turvallinen urakoitsija kunniakirja. Annetaan rahallinen palkkio hyvin toteutetusta projektista, jossa turvallisuus on otettu esimerkillisesti huomioon. Jaetaan joillekin henkilöille kunniakirjoja hyvästä turvallisuustyöstä. Tarjotaan kahvia tai ruokaa koko työmaaporukalle palkkioksi hyvästä turvallisuustasosta, esimerkiksi sen merkiksi, että tiettynä aikana ei työmaalla ole sattunut yhtään tapaturmaa. Annetaan välitöntä, usein suullista, palautetta turvallisesta toiminnasta. 21

Hyvä käytäntö 9 TAPATURMISTA JA VAARATILANTEISTA RAPORTOIMINEN JA NIIDEN TUTKIMINEN Vaikka nolla tapaturmaa -tavoite kirjattaisiin rakennushankkeen suunnitelmiin ja rakennuttaja aktiivisesti toimisi tavoitteen toteuttamiseksi muun muassa huolehtimalla siitä, että tavoite näkyy kaikissa sopimuksissa, työmaalla sattuu silti joskus tapaturmia ja vaaratilanteita. Näistä työmaalla sattuneista työtapaturmista ja vaaratilanteista tehdään aina tutkinta, jossa mietitään erityisesti keinoja vastaavien tilanteiden välttämiseksi. Tutkinnassa ovat mukana työmaan vastuuhenkilö, tapaturman uhrin lähin esimies, työsuojeluvaltuutettu sekä mahdollisesti tapaturman uhri itse. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan syitä tapaturmaan. Hyvä väline tähän on tapaturmatutkimusmalli 10). Tutkimusmallissa on tavoitteena löytää tehokkaita ja laaja-alaisia keinoja vastaavien tapaturmien torjumiseksi. Rakennuttaja velvoittaa muut urakoitsijat ilmoittamaan ja tutkimaan työntekijöilleen sattuneet tapaturmat. Tapaturmat käsitellään urakoitsija- tai viikkopalavereissa. Vakavista tapaturmista tehdään välittömästi ilmoitukset poliisille ja työsuojelupiiriin, sähkötapaturmista lisäksi Turvatekniikan keskukselle. Tutkinnan perusteella laadituista tapaturmantorjuntakeinoista tiedotetaan rakennustyömaalla sekä mahdollisesti laajemminkin yrityksen sisällä. 22

ESIMERKKEJÄ: Tapaturmien ja vaaratilanteiden raportoinnissa on ollut käytössä seuraavia tapoja: Aliurakoitsijoiden tapaturmat tutkivat päätoteuttaja ja aliurakoitsija yhdessä. Tapaturmat ja niistä tehdyt tutkintaraportit käydään läpi työmaan kokouksissa ja palavereissa. Tapaturmista ja vaaratilanteista on kerrottu suullisesti koko työmaan henkilöstölle esimerkiksi ruokailun jälkeisessä lyhyessä infotilaisuudessa. Projektin johto vaatii säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain, raportin sattuneista tapaturmista. Työmaalla käytetään ilmoita vaaroista lomakkeita. Käytäntöä voidaan tehostaa pienin tavarapalkinnoin. Hyvä käytäntö 9 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 41/87 TYÖNTEKIJÄN KUOLI VIEMÄRIKAIVANNON SORRUTTUA. Kaivannon reuna oli sortunut aikaisemminkin työn kuluessa. Tällöin myöhemmässä tapaturmassa menehtynyt sekä toinen työntekijä olivat jääneet jaloistaan sortuvan maaaineksen alle. Tästä ei kuitenkaan ollut riittävästi kerrottu työnjohtajalle, eikä aikaisempaa tapaturmaa muutenkaan otettu huomioon työtä jatkettaessa. 23

Hyvä käytäntö 10 TURVALLISUUDEN SEURANTA JA VALVONTA Turvallisuusseurantaan kuuluvat sekä turvallisuuden normaali yleisvalvonta että työmaan turvallisuustarkastukset, kuten työmaan viikoittaiset kunnossapitotarkastukset, kaluston vastaanottotarkastukset ja telineiden ja nostokaluston käyttöönottotarkastukset. Vastuu turvallisuusseurannasta kuuluu päätoteuttajalle. Valvontaan kuuluu, että ilmi tulleisiin vaaratilanteisiin puututaan, jotta niitä ei enää sattuisi lisää. Työmaalla puututaan aina vaaralliseen toimintaan, kuten vaaralliseen työmenetelmään, turvallisuusohjeiden noudattamatta jättämiseen ja suojaimien käytön laiminlyöntiin. Kunnossapitotarkastuksessa tarkastetaan työmaan ja työkohteiden yleisjärjestys, putoamissuojaus, valaistus, rakennustyön aikainen sähköistys, nosturit, henkilönostimet ja muut nostolaitteet, nostoapuvälineet, rakennussahat, telineet, kulkutiet sekä maan ja kaivantojen sortumavaarat. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, että työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien tehtäväjaosta, yhteistoiminnasta ja vaaroista tiedottamisesta on huolehdittu. Tarkastetaan, että työt voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle ja että eri työvaiheet on ajoitettu oikein. Kunnossapitotarkastuksessa kiinnitetään huomiota koneiden ja laitteiden sekä työkalujen turvallisuuteen. Lisäksi tarkastellaan töiden tekotapaa, työntekijöiden ammattitaidon riittävyyttä, ylikuormituksen välttämistä, paloturvallisuutta ja ensiapuvalmiutta sekä perehdyttämistä ja työnopastusta. Tarkastuksessa seurataan myös muita työmaalla tehtävien turvallisuustarkastuksia ja niissä ilmi tulleiden puutteiden korjaamista. Säännöllisissä kunnossapitotarkastuksissa ennakoidaan tulevan viikon työtehtäviä ja turvallisuusasioita. Tarkastuksessa varmistetaan tulevan viikon vaarallisten töiden turvallisuussuunnittelu, jolloin siitä tulee osa koko työmaan turvallisuussuunnittelua. Tarkastusten tuloksia käsitellään urakoitsijakokouksissa tai niin sanotuissa mestari- tai nokkamiespalavereissa, ja niiden pohjalta sovitaan uusista tarkastuskäytännöistä. Tarkastuksissa voi ilmetä tarvetta lisätä tai muuttaa työmaan turvallisuus- 24

sääntöjä ja ohjeita. Tärkeää on, että annetaan välittömästi palautetta niille urakoitsijoille ja työntekijöille, joiden toiminta vaarantaa joko heidän itsensä tai muiden turvallisuuden tai joiden TR-mittaus osoittaa turvallisuustason heikkenemistä. Päätoteuttaja voi sopimuksissa tai työmaan turvallisuusohjeissa edellyttää, että työmaalla toimivat muut urakoitsijat ja itsenäiset työnsuorittajat huolehtivat käytössään olevien työvälineiden vastaanottotarkastuksista sekä nostokaluston että telineiden käyttöönottotarkastuksista. Tällöin on hyvä tapa velvoittaa muita osapuolia toimittamaan kopiot näistä tarkastuspöytäkirjoista päätoteuttajalle. Hyvä käytäntö 10 ESIMERKKEJÄ: Turvallisuuden seurantaan käytetään TR -mittaria, joten pysytään selvillä siitä, miten työmaan turvallisuus viikoittain kehittyy. Samalla voidaan verrata eri työmaiden tuloksia keskenään. Uusi tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia kirjata TR-mittaustuloksia kannettavalla päätelaitteella, esimerkiksi matkapuhelimella tai kämmentietokoneella. Vastuuhenkilöitä voidaan muistuttaa virheistä ja odottaa näiltä kuittausta, kun virhe on korjattu. Järjestetään turvallisuuskilpailu, jossa seurataan työmaiden turvallisuustasoa säännöllisesti eri mittareilla. Turvallisuuskilpailu voidaan järjestää eri yritysten välillä, mutta myös yhden yrityksen sisällä eri työmaiden kesken. Tarkastetaan työmaita ristikkäin. Toiselta työmaalta voi tulla työsuojelupäällikkö ja valtuutettu mittamaan työmaan turvallisuustason TR-mittarilla. Päätoteuttaja tekee itse työmaan kunnossapitotarkastukset, koska tämä on yksi tehokkaista keinoista valvoa työmaan yleistä turvallisuutta. Suurilla työmailla tarkastukset voidaan ohjelmoida siten, että ne tehdään työmaan eri osissa eri päivinä. Työntekijöiden edustajalle eli yleensä työsuojeluvaltuutetulle ja kunkin työkohteen urakoitsijan edustajalle on varattava tilaisuus olla mukana tarkastuksissa. Joissain tapauksissa esimerkiksi erittäin laajalla alueella olevalla työmaalla voidaan viikoittaiset kunnossapitotarkastukset antaa urakoitsijoille tehtäväksi alueittain. Jokaisessa työkohteessa urakoitsijat tekevät itse myös viikoittaiset kunnossapitotarkastukset. Tässäkin tapauksessa päävastuu tarkastusten toteutumisesta on päätoteuttajalla. TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 40/87 ERISTÄJÄ PUTOSI MAAHAN RAKENNUKSEN KATOLTA. Työn valvonnassa oli puutteellista se, että eristäjä pääsi hakemaan katolta vuorivillapaaleja, vaikka putoamissuojaus oli hoitamatta. TOT 19/96 KIRVESMIEHEN PUTOSI TYÖTELINEIDEN KAADUTTUA. Työmaalla ei ollut nimetty, kuka vastaa turvallisuudesta, eikä käytännön tarkastuksia tehty. TOT 30/96 RAKENNUSTYÖNTEKIJÄ PUTOSI TIKKAILTA. Telineitä ei ollut tarkastettu ennen niiden ottamista käyttöön. Säännöllisiä viikkotarkastuksia ei myöskään ollut tehty. 25

Hyvä käytäntö 11 TYÖMAAN TURVALLISUUSOHJEIDEN LAATIMINEN On tärkeää määritellä, miten työmaan turvallisuus varmistetaan. Työmaan turvallisuusohjeet pohjautuvat rakennuttajan laatimaan turvallisuusasiakirjaan ja muihin turvallisuusvaatimuksiin. Työmaan turvallisuusohjeet perustuvat ennen töiden aloittamista tehtyihin turvallisuussuunnitelmiin, muun muassa turvallisuus- ja työmaasuunnitelmaan sekä riskinarviointeihin. Työmaan turvallisuusohjeissa on koko työmaata koskevia sääntöjä merkittävistä turvallisuusriskeistä, jotka kaikkien on otettava huomioon työskennellessään ja liikkuessaan samoissa työtiloissa. Työmaan turvallisuusohjeet voidaan painaa esimerkiksi työmaan turvallisuusoppaana, työmaan järjestysohjeina tai työmaaohjeena. Hyvä käytäntö on jakaa työmaan turvallisuusohjeet esimerkiksi taskupainoksena jokaiselle työntekijälle. Työmaan turvallisuussääntöjen lisäksi laaditaan yksityiskohtaisempia, teknisluonteisia turvallisuusohjeita tietyiltä erityisvaaroilta suojautumista varten tai tietyn turvallisen toimintatavan varmistamiseksi. Yksityiskohtaisiin turvallisuusohjeisiin voidaan liittää myös muiden tahojen antamia turvallisuusohjeita. Näitä tahoja ovat mm. sähkö-, tele- ja kaasuyhtiöt, koneita ja kemikaaleja valmistavat yritykset, eri viranomaiset, vakuutusyhtiöt sekä kunnat. 26

ESIMERKKEJÄ: Koko työmaata koskevia sääntöjä voi olla esimerkiksi työmaan järjestyksestä, työmaan liikenteestä ja yleisestä liikenteestä sähkövirran saannista ja käytöstä valaistuksesta työmaan suojelu- ja turvallisuussuunnitelmista sekä niiden laatimisesta toimintaohjeista onnettomuustilanteissa riskien arvioinnista tapaturmista sekä esiin tulleista vaaroista ja puutteista ilmoittamisesta töiden tekemisjärjestyksistä, ajoituksista sekä näiden muutoksista yhteistyötavoista ja yhteisistä säännöistä työmaahan perehdyttämisestä tiedonkulusta töiden yhteensovittamisesta tarkastuksista vastuurajoista ja alueista käyttäytymisestä, esimerkiksi suojaimien käytöstä pätevyyksistä lupakäytännöistä siisteydestä ja yleisestä järjestyksestä, kuten jätehuollosta työsuojeluyhteistyöstä, esimerkiksi työmaan työsuojeluorganisaatiosta työmaalla noudatettavista yksityiskohtaisista turvallisuusohjeista Seuraavassa on esimerkkejä asioista, joista tulisi antaa yksityiskohtaiset turvallisuusohjeet. henkilönsuojaimet ja niiden käyttö putoamissuojauksen järjestäminen valutyöt nostotyöt muottityöt elementtityöt palovaarallisten työt ja tulityöt säiliötyöt työmaan liikennejärjestelyt kaluston käyttö Hyvä käytäntö 11 OHJEISTA TIEDOTTAMINEN Ruokatunnin tai kahvitunnin jälkeen järjestetään suullisia tiedotustilaisuuksia kulloinkin ajankohtaisesta turvallisuusteemasta. 27

Hyvä käytäntö 11 TUTKITTUJA KUOLEMANTAPAUKSIA: TOT 42/87 SALAOJAKAIVANNON SORTUMINEN JOHTI TYÖTAPATURMAAN. Tiedossa ei ole, millaisia ohjeita vastaava mestari oli antanut kaivinkoneen kuljettajalle, esimerkiksi millaista kaivannon reunan kaltevuuskulmaa mestari oli käskenyt käyttää kaivuutyössä. TOT 6/98 KIITORATATYÖMAALLA PÄÄTOTEUTTAJAN YHDYSHENKILÖNÄ TOIMINUT TEKNIKKO JÄI PERUUTTAVAN MAANSIIRTOAUTON ALLE. Rakennustöiden turvallisuusmääräysten (VNp 629/94) tarkoittamia muita kuin suullisia työmaaohjeita ei työmaalla ollut. TOT 10/98 MITTAUSTYÖTÄ TEKEVÄ TYÖPÄÄLLIKKÖ MENEHTYI, KUN SUO- JA-AUTO SYÖKSYI HÄNEN PÄÄLLEEN TAKAA TULLEEN AUTON TÖRMÄT- TYÄ SIIHEN. Suoja-autona olleen mittausauton havaittavuudesta, koosta tai käytöstä ei yrityksellä ollut ohjetta. Sen laatukäsikirjassa oli mittauksen työohje, mutta siinä ei ollut yksityiskohtaisempia ohjeita työmaan turvallisuudesta tai mittaustyön liikenteenjärjestelyistä. TOT 12/00 TYÖNTEKIJÄ JÄI PURKUTYÖSSÄ ROMAHTANEEN KATTOLAATAN ALLE. Työntekijöille ei annettu tiiliseinien purkutyöhön liittyviä työ- tai turvallisuusohjeita. 28