YLEISKATSAUS... 1 1. PERUSTIETOA KUNTAYHTYMÄSTÄ... 2 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 4

HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS V. 2006 SISÄLLYS YLEISKATSAUS... 1 1. PERUSTIETOA KUNTAYHTYMÄSTÄ... 2 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 4 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja... 4 Asiakkaat... 12 3. KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET.19 MAKE Mainiemen toiminnan kehittäminen YTYÄ PERHEESEEN perhetyön kehittämishanke HARKE harjoittelun ja käytännön oppimisen kehittämishanke 4. KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNAT JA HALLINTO... 23 Jäsenkunnat... 23 Yhtymävaltuusto... 23 Yhtymähallitus... 25 Tarkastuslautakunta... 25 Henkilöstötilinpäätös... 26 5. TILINPÄÄTÖS 2006... 28 6. TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN... 29 Tuloslaskelma... 29 Toteutumavertailu... 30 Talousarvion toteuma... 31 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 32 Tase ja sen tunnusluvut... 33 Rahoituslaskelma... 35 Oman pääoman muutokset... 36 Peruspääoma kunnittain... 37 Omaisuusluettelo... 38

YLEISKATSAUS Vuosi 2006 oli kuntayhtymän 82. toimintavuosi. Vuodelle tyypillistä oli, samoin kuin joissakin muissakin vastaavissa laitoksissa se, että kuntoutuspäivien määrä väheni ja asiakkaiden määrä lisääntyi. Mistä tämä ilmiö kertoo? Kuntayhtymä seuraa yhä tarkemmin yhteiskunnan ja alansa kehitystä ja muokkaa toimintaansa vastaamaan muuttuvia tarpeita muuttuvissa tilanteissa. Kehittyvää toimintaa on tässä toimintakertomuksessa kuvattu entistä tarkemmin. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisöjä ja niissä toteutettuja muutoksia on selvitetty sanoin ja numeroin. Vuoden aikana vauhdikkaasti aloitettu Ytyä perheeseen hanke on saanut sijansa kertomuksesta, niin myös Harke- ja Make hankkeet, samoin asiakastoimistossa tapahtuneet muutokset. Uutena palveluna aloitettiin Tampereen päihdehuollon aloitteesta opioidiriippuvaisten korvaushoidon tehostejaksot. Uutta kuntoutuksen kuvaamista on kuntoutusjaksojen toteutumisen ja keskeytymisien tilastointi ja arviointi. Kuntayhtymän luottamushenkilöhallinto on ottanut vankan roolin kehittämistyön koordinoinnissa. Yhtymähallitus on avannut uusia uria kumppanuuksien solmimisessa. Tampereen kaupunkiin solmittiin tiiviit yhteistyösuhteet, tamperelaisen Silta-valmennus ry:n kanssa solmittiin kumppanuussopimus. Yhteistyö tiivistyi myös monien vertaistuki- ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Tulevaisuudessa voinemme arvioida toiminnan tuloksia ja vaikutuksia vieläkin tarkemmin: kuntayhtymä on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä sosiaalialan kehittämishankkeen valtionavustuksen vuosille 2007-2009: Mainiemestä tulee Suomen ensimmäinen päihdetyön kehittämisyksikkö. Lammilla huhtikuussa 2007 Reijo Malila Päihdehuollon johtaja

1. PERUSTIETOA KUNTAYHTYMÄSTÄ v. 2006 HISTORIA TOIMINTAYKSIKKÖ 11.8.1923 Hämeen Läänin Kuntain Työlaitosliitto r.y. 12.5.1932 Hämeen Työlaitoksen kuntainliitto 1.1.1978 Lammin huoltolan kuntainliitto 1.1.1984 Hämeen päihdehuollon kuntainliitto 1.1.1993 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on 45 kuntoutuspaikkaa. Käyttöaste oli toimintavuotena 78,5 %. Vuonna 2005 kuntoutuspaikkoja oli 40 ja käyttöaste 90,2 %. Kuntoutumiskeskuksessa on kahdeksan eri kuntouttavaa yhteisöä, joiden toimintaa kuvataan jäljempänä. Kuntoutumiskeskuksen yhteisenä toiminta-ajatuksena on demokraattinen yhteisökuntoutus. Yhteisöissä kertyi kuntoutuspäiviä yhteensä 12 888 (13 166,5 kpl vuonna 2005). YHTEYSTIEDOT SIJAINTI Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiementie 25 16900 LAMMI Puh. (03) 6332 105, Fax (03) 6332 021 www.mainiemikk.fi etunimi.sukunimi@mainiemikk.fi toimisto@mainiemikk.fi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Mainiemen kuntoutumiskeskus sijaitsee Lammilla Ormajärven rannalla, Lammin kirkonkylästä nelisen kilometriä pohjoiseen päin.

PALVELUIDEN HINNAT V. 2006 Asiakasmaksu Kuntoutumispäivät Hoitopäivämaksusta asiakasmaksu (asiakkaan osuus) ajalla 1.1. 31.12.2006 oli kaikissa yhteisöissä 26 / vrk. Arvo-, Kunto-, Into-, Kuusi- ja Helmiyhteisöissä - jäsenkunnan osuus 94 / vrk - muun kunnan osuus 116 / vrk Huumekuntoutumisyhteisö Pähkinässä, perheyhteisö Perhossa ja itsenäistymisyhteisö Terhossa - jäsenkunnan osuus 98 / vrk - muun kunnan osuus 120 / vrk Avokäynnit Mainiemessä - jäsenkunnat 70 / käynti - muut kunnat 75 / käynti TALOUS JA HALLINTO Toimintatuotot 1 913 503 (v. 2005 1 894 789 ) Toimintakulut 1 842 464 (v.2005 1 757 249 ) Yhtymävaltuusto Yksi jäsen jokaisesta jäsenkunnasta eli vuoden 2006 alussa 41 jäsentä, yhteensä 1 326 osuutta ja ääntä. Yhtymähallitus Seitsemän jäsentä ja varajäsentä: 10.5.2005 alkaen SDP 3, Kokoomus 2, Keskusta 1 ja Vasemmistoliitto 1 jäsen. Perustietoa asiakastyöstä Toimintavuonna 2006 kuntoutumiskeskukseen tuli asiakkaita 31 jäsenkunnasta ja 19 muusta kunnasta. Jäsenkuntia on kaikkiaan 41. (Vuonna 2005 asiakkaita tuli 32 jäsenkunnasta ja 12 muusta kunnasta). v. 2006 v. 2005 Hoitopäiviä kertyi 12 888 13 166,5 - joista miehille 9 553 9 757,5 - ja naisille 3 335 3 409 Asiakkaita yhteensä 348 319 - joista miehiä 252 241 - ja naisia 96 78 Hoitokertoja 422 433 - joista miehille 308 303 - ja naisille 114 130 Keskimäärin kuntoutumisjakso kesti 30,5 vrk 30,4 vrk Avokäyntejä 27 61 Avoasiakkaita 7 13

Vuoden aikana toteutetuista kuntoutumisjaksoista ja käynneistä kaikki perustuivat vapaaehtoisuuteen. Asiakkaiden kymmenen yleisintä kotikuntaa olivat: (N= 348) Tampere 4 290 vrk 113 asiakasta 32,5 % asiakkaista Vantaa 2 403 56 16,1 Lahti 1 459 31 9,1 Kangasala 711 21 6,0 Janakkala 360 12 3,5 Valkeakoski 231 10 2,9 Lammi 214 10 2,9 Anjalankoski 337 9 2,6 Nastola 77 6 1,7 Hämeenlinna 264 5 1,5 Kymmenelle eniten asiakkaita lähettäneelle kunnalle kertyi yhteensä 10 346 kuntoutuspäivää (80,3 % kaikista). Ko. kunnista tuli yhteensä 273 asiakasta (78,4 % kaikista). 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja Toiminta-ajatus Mainiemen kuntoutumiskeskus toimii päihdehuollon erityisyksikkönä ja osaamiskeskuksena ja tuottaa päihdeongelmaisille, heidän läheisilleen ja kuntoutusta toteuttaville yhteistyötahoille palveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä. Mainiemen kuntoutumiskeskus on Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän 41 jäsenkunnan omistama alueellinen päihdehuollon erityispalveluyksikkö. Toiminta-alueenamme on Kanta-Häme, Päijät- Häme ja Pirkanmaa. Sopimuksen mukaan asiakkaaksemme voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta. Demokraattinen yhteiskuntoutus Mainiemessä on valittu toiminnan perustaksi demokraattisen yhteisökuntoutuksen ajatus. Yhteisökuntoutus perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin antaa mahdollisuuden yhteisön jäsenten yksilöllisten tarpeiden toteuttamiselle. Yhteisökuntoutumiseen siirtyminen on ollut vaativa prosessi. Mainiemessä kehitys yhteisöllisyyteen on jatkunut vuosia. Mainiemen toiminnassa yhteisöllisyys näkyy monin tavoin: hoitoyhteisöjen arjessa ongelmat ratkaistaan yhdessä avoimesti keskustellen, yhteisöt luovat omat sopimuksensa ja käytäntönsä ja sitoutuvat niihin.

Kaksi kertaa viikossa pidetään koko Mainiemen yhteinen palaveri Mainiemikokous - jossa asiakkaat ja henkilökunta pohtivat ja päättävät kuntoutumiskeskuksen sisäisistä asioista. Tavoitteena on saada kaikkien ääni kuuluviin. Myös henkilökunnan koulutukset tähtäävät yhteisökuntoutuksen parempaan osaamiseen. Toiminta demokraattisessa yhteisökuntoutuksessa on asioiden suunnittelua niiden toteuttamista ja arviointia yhdessä, mahdollisimman tasa-arvoisesti, yksilöä kunnioittaen. Demokraattinen yhteisö pyrkii olemaan mahdollisimman keskusteleva ja avoin. Tavoitteena on yhteisön ja yksilön jatkuva kehittyminen arvioinnin, palautteen antamisen ja vastaanottamisen kautta. Mainiemen kuntoutumista ohjaavan perussopimuksen mukaisesti eri yhteisöjen kaikki jäsenet pyrkivät tukemaan toisiaan siihen, että Mainiemessä vallitsee turvallisuutta, hoitorauhaa ja päihteettömyyttä edistävä ilmapiiri. PALVELUT Avopalvelut Korvaushoidon tehostejaksot Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa tarjotaan miehille, naisille ja perheille kattavia päihdehuollon palveluja katkaisuhoidosta pitempiaikaiseen kuntoutukseen. Laitoskuntoutuksen pituus vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa lähikunnissa asuville avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen tai polikliinisina käynteinä. Avopalvelujen lisäksi Mainiemi hoitaa paikallisen terveyskeskuskuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti rattijuoppojen arviointia ja kuntoutusta. Mainiemen kuntoutumiskeskus hoitaa lammilaisten ja tuuloslaisten ajokelpoisuuden arviointiin liittyvät terapiakäynnit. Tampereen päihdehuollon aloitteesta alettiin toimintavuoden aikana kehitellä opioidiriippuvaisten korvaushoitoa tukevaa tehostehoitoa opioidiriippuvaisille asiakkaille Mainiemessä. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on antanut toimintaan tarvittavan luvan. Käytännössä on kysymys opiaatteja (heroiinia, bubrenorfiinia, jne) käyttäneistä henkilöstä, joille ilmaantuu metadoni-, ym. korvaushoidon aikana oheiskäyttöä eli huumeiden, lääkeaineiden ja alkoholin käyttöä ohi hoitosopimuksen. Vuodessa arvioidaan Mainiemen tehostejaksoja tarvittavan muutamia vuonna 2006 tehostejaksolla oli kaksi asiakasta. Jaksot ovat arviolta parin viikon mittaisia. Kerrallaan tehostehoidossa on 1-2 asiakasta. Henkilökunta on saanut hoitoon liittyvää koulutusta Tampereen K- klinikalla. Tehostejaksojen toteuttamiseen tarvitaan nykykäytäntöihin lisäyksenä sairaanhoitajien viikonloppu- ja pyhätyötä. Lisäksi voidaan tarvita ylimääräisiä lääkärikonsultaatioita. Palvelua myydään tarvittaessa muillekin kuin tamperelaisille.

YHTEISÖT Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimii kahdeksan yhteisöä: Arvo Toimintavuoden aikana Arvon asiakkaille kertyi 1 395 hoitopäivää. Arvo on arviointi-, vastaanotto- ja katkaisuhoitoyhteisö miehille. Arvossa pyritään lievittämään asiakkaan mahdollisia vierotusoireita mm. lääkehoidon keinoin ja erilaisten vaihtoehtoisten hoitojen avulla. Arvon päätehtävänä on asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan arviointi sekä päihdeongelman kartoitus. Tavoitteena on asiakkaan pysähtyminen Mainiemessä olemiseen, tutustuminen Mainiemen toimintaan sekä muutoksen käynnistäminen ja asiakkaan omien tavoitteiden selkiyttäminen. Suurin osa Mainiemeen tulevista miesasiakkaista tulee ensin Arvoon, jossa asiakkaan tilannetta arvioidaan ja josta asiakas siirtyy muihin kuntoutumisyhteisöihin. Arvossa on kuusi arviointi- ja vastaanottopaikkaa sekä kolme alkoholikatkaisupaikkaa. Toimintavuoden aikana haluttiin Arvossa panostaa entistä enemmän uuden asiakkaan vastaanottamiseen. Arvon henkilökunta kunnosti yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa Tammen alakerrassa olevasta tyhjästä toimistohuoneesta vastaanottohuoneen. Uuden asiakkaan tulotilanne on rauhallisessa huoneessa mahdollisimman miellyttävä ja rauhallinen. Into Toimintavuoden aikana Innossa kertyi 1 883 hoitopäivää.. Mainiemessä on kaksi toiminnallisesti samankaltaista miesten yhteisöä Into ja Kunto jonne asiakkaat tulevat kuntoutumisjaksolle Arvoyhteisön kautta. Molemmissa yhteisöissä on kahdeksan asiakaspaikkaa. Miesten yhteisöissä tarjotaan asiakkaille mahdollisuus päihteettömän elämäntavan omaksumiseen ja ajattelutavan muutokseen. Tavoitteena yhteisöissä on toipumiseen keskittyminen ja uuteen elämäntapaan opetteleminen. Kuntoutumisjakson aikana pyritään rakentamaan asiakkaan ja hänen yhteistyötahojensa kanssa tarkoituksenmukainen ja riittävä tukiverkosto päihteettömän arjen tueksi. Miesten yhteisöissä kuntoutumisjakson pituus voi vaihdella muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Kuntoutumisjaksojen pituus suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden sekä yhteisön arvioinnin pohjalta. Kuntoutumisjakson jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus jatkaa intervalliasiakkaana. Intervallijakso on kuntoutumista tukeva, päihteettömyyttä edellyttävä 1-2 viikon pituinen jakso, jolle asiakas tulee Mainiemestä kotiutumisensa jälkeen. Intervallijaksot suunnitellaan kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Into-yhteisö aloitti vuoden 2006 toimimalla miesten jatkokuntoutumisja intervalliyhteisönä. Asiakkaat siirtyivät Intoon Kunto-yhteisön kautta

ns. perusjaksolta ja olivat selkeästi pidemmällä toipumisessaan ja jäämässä pidemmälle kuntoutumisjaksolle Mainiemeen. Into toimi myös intervalliyhteisönä, jonne tulivat kaikki Kunto- ja Into-yhteisön intervalliasiakkaat. Tasapainoisuuden ja yhteisöllisyyden vuoksi Innon toimintaa muutettiin helmikuussa 2006. Into muuttui miesten kuntoutumisyhteisöksi, jossa asiakkaiden jaksojen pituudet voivat vaihdella paljonkin. Kunnon ja Innon toiminta eriytettiin ja samalla yhteistyötä tiivistettiin. Tämä muutos oli haasteellinen. Asiakkaat olivat selkeästi huonokuntoisempia ja työn luonne muuttui hektisemmäksi. Muutos on vastannut tarpeeseen asiakasmäärien tasapainottamisessa ja kuntoutumispolkujen sujuvuuden parantamisesta. Kevään muutosten tuulissa Into-yhteisöön luotiin toimintaa ohjaavat arvot koko yhteisön voimin. Prosessi oli haastava ja aikaa vievä, mutta kannattava ja tarpeellinen. Into-yhteisö järjesti loppukesästä Into-päivän, jonne kutsuttiin kaikki Into-yhteisöstä suunnitellusti kotiutuneet asiakkaat. Päivä oli mukava ja ajatuksia herättävä. Esille tuli vahvasti toipumisen prosessiluonteisuus. Paikalle saapui entisiä intolaisia sillä hetkellä Innossa olevien asiakkaiden lisäksi. Kokemukset ja palautteet päivästä olivat niin positiivisia, että tulemme järjestämään vastaavan myös tulevaisuudessa. Kunto Toimintavuoden aikana Kunto-yhteisössä kertyi 2 369 hoitopäivää. Kunto oli vielä vuoden 2006 alussa miesten peruskuntoutumisyhteisö, josta jatkokuntoutumiseen sitoutuneet asiakkaat siirtyivät ns. perusjakson jälkeen Into-yhteisöön. Helmikuussa Kunto- ja Intoyhteisöjen toimintaa tasapainotettiin ja Kunnosta tuli miesten kuntoutumisyhteisö, johon asiakkaan oli mahdollista jäädä kuntoutumaan pidemmäksikin aikaa. Kunnossa muutos on näkynyt jaksojen pidentymisinä ja se on tuonut mukanaan myös intervallijaksot. Uudet asiakkaat ovat kokeneet intervallijaksot tärkeäksi tueksi päihteettömyydelleen ja arjessa elämiselle. Yksi Kunto-yhteisön asiakas on jatkanut kuntoutumistaan päiväasiakkaana koko vuoden ajan osallistuen yhtenä tai kahtena päivänä viikossa yhteisön päiväohjelmaan. Haasteellista muutoksessa on ollut pitkillä kuntoutumisjaksoilla olevien asiakkaiden tukeminen ja motivoiminen. Toisaalta pidemmät jaksot ovat hiukan rauhoittaneet työn luonnetta. Vuonna 2006 aloitettiin uutena kuntoutumismuotona korvaushoidon tehostejaksot. Mainiemessä ensimmäinen asiakas saapui Kuntoyhteisöön kahden viikon kuntoutumisjaksolle. Kokemukset tästä olivat myönteisiä kaikilta osin. Asiakas koki jakson hyödylliseksi. Se antoi hänelle tukea korvaushoidon jatkamiselle ja vahvisti edelleen pyrkimystä päihteettömyyteen.

Kuusi Toimintavuoden aikana Kuusen asiakkaille kertyi 1 750 hoitopäivää. Kuusi-yhteisö on tarkoitettu naisille ja miehille katkaisuhoidon jälkeiseen kuntoutukseen. Kuusessa asiakkailta edellytetään sitoutumista neljän viikon mittaiseen yhteisö- ja ryhmäkeskeiseen toimintaan. Yhteisön pyrkimyksenä on omatoimisuus ja vastuullisuus. Tärkeitä toimintaperiaatteita ovat päihteettömyys, luottamus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Kuusi-yhteisön toiminta perustuu demokraattisen yhteisökuntoutuksen arvoihin. Keskusteluryhmissä käsitellään riippuvuuteen, muutokseen, elämänhallintaan ja retkahdukseen liittyviä asioita. Yhteisössä on kahdeksan asiakaspaikkaa. Toiminnassa pyritään mahdollisimman vähäiseen lääkitykseen. Helmi Helmi-naistenyhteisössä kertyi vuoden 2006 aikana kuntoutumispäiviä 2 107. Helmi-yhteisö on tarkoitettu naisille, jotka ovat halukkaita tutustumaan itseensä selviytyäkseen päihdeongelmastaan. Työskentelyssä keskeisintä on omien voimavarojen löytäminen ja niiden vahvistaminen. Vuoden 2006 Helmi sinnitteli remontin keskellä. Kuntoutumisjaksojen keskeytymisiä tapahtui 32, joista remontin aikana 19. Intervallijaksoja toteutettiin hyvällä menestyksellä. Jaksoja toteutettiin yksilöllisesti, pisimmillään asiakaskontaktit kestivät puolitoista vuotta. Uutena toimintana aloitettiin korvaushoitoasiakkaiden tehostejaksot. Kesällä toteutettiin Helmi-päivä Helmiyhteisön entisille asiakkaille. Saatu palaute oli pelkästään myönteistä. Toimiva yhteistyö jatkui Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Helmen työryhmä kehitti työkäytäntöjään osana koko Mainiemen kehittämishanketta. HAMK:n sosionomiopiskelijat tekivät Helmessä projektityönsä. Vuoden aikana Helmessä oli kolme opiskelijaa työssäoppimisjaksolla. Pähkinä Pähkinä-yhteisössä hoitopäiviä kertyi 1 615. Pähkinä-yhteisö on tarkoitettu 18 30 - vuotiaille nuorille aikuisille. Yhteisö tarjoaa pitkäaikaista vähintään kolmen kuukauden pituista lääkkeetöntä kuntoutumista turvallisessa ja motivoivassa ympäristössä. Kuntoutuminen on kokonaisvaltaista, vuorovaikutukseen ja verkostotyöhön perustuvaa. Tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan kehittyminen ja itsetuntemuksen lisääntyminen. Yhteisön pyrkimyksenä on omatoimisuus ja vastuullisuus. Tärkeitä toimintaperiaatteita ovat päihteettömyys, tavoitteellisuus, avoimuus, ihmisläheisyys, vuorovaikutus ja välittäminen. Jokaisella asiakkaalla on oma ohjaaja. Toiminnallisissa ryhmissä järjestetään retkiä, harrastetaan liikuntaa monipuolisesti ja harjoitellaan arkirutiineja. Vertaistukiryhmät (NA) kuuluvat Pähkinän viikko-ohjelmaan.

Syksyllä järjestettiin erikseen sekä Pähkinä-päivä vanhoille asiakkaille että omaisten päivä asiakkaiden läheisille. Omaisilla oli mahdollisuus tutustua Pähkinä-yhteisöön, saada tietoa päihdeongelmasta sekä päihteiden käytön vaikutuksista paitsi itse käyttäjälle, myös hänen läheisilleen. Molemmat tilaisuudet onnistuivat erittäin hyvin ja saivat myönteistä palautetta. Terho Terhossa on kaksi asiakaspaikkaa, ja se tarjoaa luontevan jatkon pitkälle yhteisökuntoutukselle. Kuntoutuspäiviä kertyi 448. Tavoitteena on itsenäiseen elämään harjaantuminen oman vastuunottamisen ja arjesta selviytymisen kautta. Terhoon voivat siirtyä eri yhteisöjen asiakkaat sovituksi ajaksi jatkamaan kuntoutumistaan. Perho Perho-yhteisössä kertyi hoitopäiviä yhteensä 1 351. Perho-yhteisö on perheiden jatkokuntoutumisyhteisö katkaisuhoidon jälkeen. Kuntoutus suunnitellaan yhdessä perheen sekä verkoston kanssa. Asiakasperheiden erilaiset viranomais- ja läheisverkostot ovat osa Perhon toimintaa. Perhekuntoutuksessa osallistutaan koko Mainiemen toimintaan. Perhepaikkoja on neljä. Kuntoutuksessa huomioidaan perheen erityistarpeet. Kuntoutukseen sisältyy ryhmiä, toiminnallista kuntoutusta sekä yksilö-, pari- ja perhekeskusteluita. Perhettä tuetaan ja avustetaan kodin arjen askareissa. Lapsen näkökulma huomioidaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lasten kanssa työskennellään ryhmä- ja yksilötasolla. Kuntoutuksen tavoitteena on päihteettömän elämäntavan omaksuminen ja vanhemmuuden kasvattaminen. Perheille on varattu kalustetut rivitaloasunnot Mainiemen alueella. Lastenhoito on järjestetty ja koulu sijaitsee lähellä. Vuosi 2006 oli Perho-yhteisössä täynnä muutoksia. Koko Perhon työryhmä vaihtui. Tiimissä aloitti uutena työntekijänä kahden ohjaajan lisäksi lastenhoitaja. Muutokset vaikuttivat luonnollisesti Perhon toimintaan. Aikaisemmalla työparilla oli terapeutin koulutus ja työssä oli siksikin vahvasti terapeutin näkökulma. Nykyisellä työryhmällä koulutuksellinen ja työkokemuksellinen pohja on hieman erilainen. Perhe- ja päihdetyön osaaminen luo pohjan nykyiselle toiminnalle. Perho-yhteisön tiloissa on alkamassa v. 2007 perusteellinen remontti. Tarkoituksena on kunnostaa jokainen asunto ja yhteiset tilat vastaamaan entistä paremmin perhekuntoutuksen tarpeita.

TUKITOIMINNOT Asiakastoimisto Vuosi 2006 toi mukaan suuria muutoksia asiakastoimiston toimintaan. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa 43 vuotta työskennelleen kanslisti Terttu Larjanteen jäädessä eläkkeelle lähdettiin miettimään toimiston tulevaisuutta. Kaksi uutta työntekijää palkattiin; 1.4.2006 aloitti Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimistosihteeri Ulla Vuorenpää ja hänen työparinaan 6.3.2006 kuntoutussihteeri Eija Koskela. Työparin tehtävänä oli käytännön töiden lisäksi kehittää asiakastoimistoa sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Tehtävä olikin haasteellinen. Toimistotehtävät oli hoidettu vuosikymmeniä vankalla ammattitaidolla ja rutiinilla. Näiden rutiinien selvittäminen ja haltuunotto kysyi voimia sekä toimiston työntekijöiltä että koko Mainiemen henkilökunnalta. Hyvin pian kävikin selväksi, että varsinaiseen kehittämistyöhön ei koko vuoden aikana vielä kunnolla päästy käsiksi. Alussa toiminta keskittyi käytännön tehtävien hoitamiseen sekä asiakastoimiston työtehtävien kartoittamiseen ja uudelleen jakamiseen. Pitkäjänteisen ja kärsivällisen työskentelyn avulla työ alkoi sujua ja kehittämiselle jäi yhä enemmän aikaa. Kesällä asiakastoimisto muutti Tammen eli päärakennuksen tiloista vanhaan toimistorakennukseen, joka myöhemmin Mainiemikokouksessa sai nimekseen Vaahtera. Työskentelyn aikana kävi yhä ilmeisemmäksi, että manuaalisen tietojenkäsittelyn sijaan Mainiemen kuntoutumiskeskukseen tarvitaan sähköinen asianhallintajärjestelmä. Syksyn aikana aloitettiin selvitystyö sähköisen asianhallintajärjestelmän hankkimiseksi. Tämä olikin varsin vaativaa sitoen toimiston henkilökunnan voimavaroja runsaasti. Tähän liittyen vierailtiin Hämeenlinnan a-klinikalla ja Järvenpään sosiaalisairaalassa tutustumassa näiden laitosten järjestelmiin. Vierailut antoivat paljon tietoa, joka auttoi valitsemaan juuri Mainiemen tarpeita vastaavan asianhallintajärjestelmän. Vuoden 2006 lopussa asia oli edennyt siihen, että sähköisen asianhallintaohjelman hankinta oli jätetty Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän hallituksen päätettäväksi. Keittiö Keittiön henkilökunnalla on takanaan työntäyteinen vuosi 2006. Ruokasalin remontti aloitettiin keväällä ja se jatkui pitkälle syksyyn. Tämä osoittautui henkilökunnalle melkoiseksi voimainkoetukseksi. Remontin vuoksi monet työtehtävät piti tehdä toisin: asiakkaat ruokailivat osittain yhteisöissään, jonne ruoka kuljetettiin joko talon autolla tai käsikärryillä. Astioiden tiskaaminen tapahtui osan ajasta käsin, koska koneita ei voinut käyttää. Lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen. Uusi ruokasali on valoisa ja ajanmukainen. Tilojen toimivuutta parantaa rakennettu linjasto, jonka avulla ruoka saadaan paremmin esille ja sen kylmäsäilyvyys paranee.

Henkilökunta valmisti vuoden aikana noin 30 000 ruoka-annosta. Kuntoutumisjaksolla olevien asiakkaiden lisäksi ruokaa valmistettiin lukuisille vierailijoille ja ryhmille. Erityisruokavalioiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Yhteisöllisyys on näkyy voimakkaasti toiminnassa: syyskesällä koko Mainiemen yhteisö keräsi piha-alueelta marjoja ja omenia keittiön käytettäväksi. Asiakkaat osallistuvat muutenkin keittiön työtehtävien hoitamiseen esim. tiskaamalla ja siivoamalla. Keittiössä on vuonna 2006 suorittanut yhdyskuntapalveluaan yksi henkilö, samoin työtoiminta keittiössä on mahdollista. Kiinteistönhoito Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisöt ovat kuudessa eri rakennuksessa. Lisäksi alueella on kokous-, ryhmä-, verstas- ja liikuntatiloja. Kuntoutustoimintaa on kaikkiaan yhdeksässä rakennuksessa. Alueella on lisäksi myös rantasaunoja. Valtaosa kunnostuksista tehtiin omin voimin. Osa töistä tehtiin yhdessä urakoitsijoiden ja ammattiliikkeiden kanssa. Asiakkaita on ollut koko vuoden työtoiminnassa ja työkokeiluissa. Asiakkaat ovat saaneet työstään pientä motivointirahaa tai työkokeilukorvauksia työvoimatoimistosta. Keittiörakennuksessa toteutettiin ruokasalien kunnostus. Samalla saatiin wc-tilat asialliseen kuntoon. Rakennukseen tuli myös hissi, jolla pääsee ruokailutiloihin ja yläkerran Helmi-yhteisöön. Yläkertaan johtavat runkolinjat (vesi ja viemäri) uusittiin. Helmi-yhteisön käytävän lattioita uusittiin. Keittiörakennuksen sadevesiviemärit rakennettiin. Tammi-päärakennuksen kellarissa olevan saunan löylyhuone uusittiin. Henkilökunnan uudemman rantamökin alimpia hirsiä uusittiin ja pukuhuoneen lattia korjattiin. Lämpimän veden kehittämiseen tarvittavat vaihtimet uusittiin Tammipäärakennuksessa, keittiörakennuksessa ja verstasrakennuksessa. Kaukolämpölinja vaihdettiin verstasrakennuksen ja liikuntahallin välillä. Kuntoutumiskeskuksen puiston kunnostusta jatkettiin Leena Veikkolan laatiman suunnitelman mukaisesti asfaltoimalla käytäviä, poistamalla ja uusimalla istutuksia. Hankittiin uusi pikkubussi henkilökuljetukseen.

Asiakkaat Asiakkaiden tulohaastattelujen tiedot Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat vastaavat kuntoutuksen alkuvaiheessa tulohaastatteluun. Vuonna 2006 vastaajia oli 283 (vuonna 2005 luku oli 269). Vastaajista naisia oli 61 eli 21,6 % (31 %) ja miehiä 222 eli 78,4 % (69 %). Vastaajia on vähemmän kuin kuntoutuksessa olleita asiakkaita, sillä osa asiakkaista ei ole ehtinyt vastata haastatteluun lyhyeksi jääneestä kuntoutumisjaksosta johtuen. Vastaukset ovat asiakkaiden omia arvioita ja käsityksiä tilanteestaan. Kotikunta (10 yleisintä) 2006 2005 Tampere 89 (31,4 %) Tampere 81 (30,1 %) Vantaa 48 (17,0 %) Vantaa 52 (19,3 %) Lahti 32 (11,3 %) Lahti 25 (9,3 %) Kangasala 18 (6,4 %) Kangasala 15 (5,6 %) Valkeakoski 10 (3,5 %) Mäntsälä 11 (4,1 %) Janakkala 7 (2,5 %) Anjalankoski 9 (3,3 %) Hämeenlinna 5 (1,8 %) Lammi 3 (3,0 %) Forssa 5 (1,8 %) Valkeakoski 6 (2,2 %) Lammi 5 (1,8 %) Janakkala 5 (1,9 %) Nastola 5 (1,8 %) Hoitokerrat 2006 2005 ensimmäistä kertaa Mainiemessä 201 (71,0 %) 181 (67,3 %) ollut aiemmin Mainiemessä 63 (22,3 %) 62 (23,1 %) ollut Mainiemessä viim. 6 kk aikana 18 (6,4 %) 24 (8,9 %) ei tietoa 1 (0,4 %) 2 (0,7 %) Siviilisääty 2006 2005 naimaton 137 (48,4 %) 105 (39,0 %) avoliitossa 28 (9,9 %) 27 (10,0 %) naimisissa 35 (12,4 %) 40 (14,9 %) asumuserossa tai asuu muuten erillään 9 (3,2 %) 11 (4,1 %) eronnut 68 (24,0 %) 78 (29,0 %) leski 6 (2,1 %) 4 (1,5 %) ei tietoa - 4 (2,7 %) Pääasiallinen toiminta 2006 2005 ansiotyössä 26 (11,7 %) 39 (14,5 %) työttömänä 139 (61,1 %) 155 (57,6 %) eläkeläinen 36 (17,0 %) 44 (16,4 %) opiskelija 5 (1,8 %) 10 (3,7 %) kotitaloutta hoitava 1 (0,4 %) 1 (0,4 %) muu / ei tietoa 23 (8,1 %) 20 (7,4 %)

Sosiaalinen asema 2006 2005 yrittäjä 9 (3,2 %) 21 (7,8 %) toimihenkilö 13 (4,6 %) 14 (5,2 %) työntekijä 159 (56,9 %) 139 (51,7 %) eläkeläinen 46 (16,3 %) 40 (14,0 %) opiskelija 6 (2,1 %) 13 (4,8 %) muu / ei tietoa 46 (16,3 %) 35 (13,0 %) ei vastausta 4 (1,4 %) 7 (2,6 %) Peruskoulutus 2006 2005 ylioppilas 43 (15,2 %) 40 (14,9 %) keskikoulu 28 (9,9 %) kansakoulu / peruskoulu 207 (73,1 %) 193 (71,8 %) ei peruskoulutusta 2 (0,7 %) 2 (0,7 %) ei tietoa 3 (1,1 %) 2 ( 0,7 %) Ammattikoulutus 2006 2005 korkeakoulu 17 (6,0 %) 3 (1,1 %) opistoaste 16 (5,7 %) ammattikoulu 104 (36,7 %) ammattikurssi 33 (11,7 %) ei ammattikoulutusta 110 (38,9 %) ei tietoa 3 (1,1 %) Asumismuoto 2006 2005 oma asunto 54 (19,1 %) 61 (22,7 %) vuokra-asunto 130 (45,9 %) 118 (43,9 %) alivuokralainen 3 (1,1 %) 1 (0,4 %) tukiasunto 4 (1,4 %) 8 (2,9 %) asuntola tai yhteismajoitus 5 (1,8 %) 5 (1,9 %) kokonaan vailla asuntoa 72 (25,4 %) 65 (24,2 %) asuu vanhempiensa luona 14 (4,9 %) 11 (4,1 %) ei tietoa 1 (0,4 %) - Käytetyt päihteet 2006 2005 Pelkästään alkoholi miehet (N=222) 128 (57,7 % miehistä) 120 (58,0 %) naiset (N=61) 39 (63,9 % naisista) 37 (61,0 %) kaikki asiakkaat (N=283) 167 (59,0 % kaikista) 157 (58,0 %)

Monikäyttö miehet 94 (42,3 % miehistä) 84 (77,3 %) naiset 22 (36,1 % naisista) 20 (22,7 %) kaikki asiakkaat 116 (41,0 % kaikista) 104 (40,2 %) Asiakkaan ilmoittama pääasiallisin päihde kolmen viimeisen käyttökuukauden aikana v. 2006 I=tärkein, II=toiseksi tärkein, III=kolmanneksi tärkein I II III alkoholi 219 14 6 korvike - 2 1 lääkeaine 10 34 3 kannabis 5 19 15 amfetamiini 20 7 12 opiaatit 4 1 3 bubrenorfiini 7 8 - muut päihteet 4 2 3 ei tietoa 13 - - Tupakoiko asiakas 2006 2005 kyllä 236 (83,4 %) 207 (77,0 %) ei 47 (16,6 %) 60 (22,3 %) ei tietoa 2 (0,7 %) Kyselyyn vastanneiden asiakkaiden iät ikä v. 2006 2005 18 19 3 (1,1 %) 1 (0,4 %) 20 24 20 (7,1 %) 21 (7,8 %) 25 29 36 (12,7 %) 24 (8,9 %) 30 39 56 (19,8 %) 56 (20,8 %) 40 49 94 (33,2 %) 86 (31,9 %) 50 59 53 (18,7 %) 65 (24,2 %) 60 20 (7,1 %) 16 (6,0 %) ei tietoa 1 (0,4 %) N = 283 N = 269

Vuoden 2006 kuntoutusjaksot Kuntoutumisjaksojen toteutumiset ja keskeytykset Vuoden 2006 alusta alettiin seurata asiakkaiden kuntoutumisjaksojen toteutumisia yhteisöittäin. Jokaista vastoin kuntoutussuunnitelmaa keskeytynyttä jaksoa arvioitiin. Arviointiin osallistuivat yhteisön työryhmä, usein asianomainen asiakas ja varsin usein koko yhteisö eli asiakkaat ja henkilökunta yhdessä. Suuressa Mainiemikokouksessa keskeytymisistä on keskusteltu tarpeen mukaan. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen perussopimuksessa keskeisintä on päihteettömyyden turvaaminen ja turvallisen kuntoutumisilmapiirin säilyminen. Tärkeää on myös toipumisen ja kuntoutumisen eteneminen tavoitteiden mukaisesti. Keskeytymisiä on arvioitu myös suhteessa perussopimukseen. Vuoden aikana kuntoutusjakso keskeytyi henkilökunnan toimesta 23 kertaa, mikä on 19 % kaikista keskeytymisistä. Asiakas itse keskeytti kuntoutumisjaksonsa 81 kertaa, sairaalaan siirtyi 14 asiakasta ja kaksi asiakasta joutui luopumaan kuntoutuksesta, koska rahoitus ei järjestynyt. Asiakkaiden kuntoutuspolut Mainiemessä voivat olla moninaiset: arvioinnista siirrytään kuntoutusyhteisöön, ehkä vielä toiseenkin ja sitten vielä itsenäiseen asumiskokeiluun. Lisänä voivat olla myös sovitut intervallijaksot pitkänkin ajan kuluessa. Näin laskien kuntoutumisjaksoja kertyi vuoden aikana 578, mikä on enemmän kuin Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa tilastoidut varsinaiset kuntoutusjaksot eli hoitokerrat (422). Hoitokerralla tarkoitetaan jaksoa Mainiemeen tulon ja Mainiemestä lähdön välillä. Kaikista kuntoutusjaksoista keskeytyi vuoden 2006 aikana 120 eli 20,1 %. Kuntoutusjaksoja vuoden aikana Yhteisö Alkoi Keskeytyi Keskeytyneitä % Arvo 193 41 21,2 Kunto 67 20 29,9 Into 89 11 12,4 Kuusi 79 4 5,1 Helmi 82 32 39,0 Pähkinä 40 7 17,5 Perho 17 + 11 lasta 5 17,9 Yhteensä 578 120 20,1

Kuntoutusjaksojen keskeytyksen perusteet v. 2006 Asiakkaan Henkilö- oma Siirtyi Maksu- Yhteisö kunnan harkinta sairaalaan syyt Yht. Arvo 7 26 7 1 41 Kunto 1 19 - - 20 Into 2 9 - - 11 Kuusi 0 2 2-4 Helmi 9 19 4-32 Pähkinä 0 6 1-7 Perho 4 - - 1 5 Yhteensä 23 81 14 2 120 Kunto-yhteisössä oli vuoden 2006 aikana neljä päiväasiakasta, joista yhden kuntoutumisjakso keskeytyi. Yhteisöissä on kirjattu seuraavia perusteita keskeytymisiin: Asiakkaiden esittämiä: ahdistus, kuntoutus ei vastannut odotuksia, perhesyyt, töiden alkaminen, taloudelliset syyt, toisen asiakkaan tulo Mainiemeen, ei halunnut Mainiemeen, lähti kotiin odottamaan päihdearvioon pääsyä, motivaation puute, asunnottomuus, ei hyödy kuntoutuksesta, hoitamattomia asioita kotona, kuoli asiointivapaalla, oli tullut muiden tahdosta, kyllästynyt laitoshoitoon, puolison sairastuminen, vetohalut, väärä paikka ja aika, yhteisökuntoutus ei sovi. Henkilökunnan esittämiä: päihteiden käyttö, päihdetestistä kieltäytyminen, ei halunnut sitoutua sopimuksiin, uhkaava käytös, lähti salaa, jäi asioimaan, juomishalu, muiden häiritseminen, ei sopeutunut yhteisöön, huono käytös. Käytössä olevasta materiaalista johtuen tarkastelu perusteittain ja yhteisöittäin ei voinut olla tämän tarkempaa. Tärkeää on seurata kehitystä vuosittain. Siihen antaa paremman mahdollisuuden vuonna 2007 käyttöön otettava asiakashallintaohjelma.

Kuntayhtymän jäsenkunnista ja muista kunnista tulleiden asiakkaiden ja heille kertyneiden hoitopäivien määrät v. 2006, 2005 ja 2004. Jäsenkunnat Asiakkaita Hoitopäiviä 2006 2005 2004 2006 2005 2004 Anjalankoski 6 12,5 6 337 321 113 Asikkala 2 5,5 2 40 167 35 Elimäki 0 0 1 0 0 17 Forssa 5 1,5 8 132 63 331 Hattula 2 3 1 88 41 13 Hauho 1 1 0 5 28 0 Hausjärvi 0 1 2 0 40 44 Humppila 0 0 0 0 0 0 Hämeenkoski 1 1 0 28,5 36 0 Hämeenlinna 5 5 8 264 360 305 Janakkala 12 9 14 360 433,5 370 Jokioinen 0 1 2 0 28 47 Juupajoki 2 1 4 37 14 195 Kalvola 1 0 1 33 0 29 Kangasala 21 17 12 711 555 329 Kuhmalahti 1 1 1 43 50 28 Kylmäkoski 2 0 0 191 0 0 Kärkölä 2 2 0 18 84 0 Lahti 31 27 40 1 458,5 1 205 2118 Lammi 10 10 3 214 230 112 Lempäälä 3 4 4 298 139 109 Loppi 1 1 3 26 29 99 Luopioinen 1 1 2 32 4 33 Längelmäki 0 0 0 0 0 0 Mänttä 1 1 2 26 43 35 Nastola 6 3 1 77 128 87 Orivesi 4 0 1 115 0 19 Padasjoki 2 0 0 60 0 0 Pirkkala 3 3 1 86 90 37 Pälkäne 0 1 0 0 14 0 Renko 0 2 2 0 33 60 Riihimäki 1 2 1 33 137 7 Ruovesi 2 2 0 88 54 0 Tammela 1 3 1 43 199 40 Tampere 113 92 87 4 290 4 064 3055 Toijala 2 3 3 11 25 153 Tuulos 1 0 0 28 0 0 Valkeakoski 12 9 7 231 179 432 Vesilahti 0 0 0 0 0 0 Vilppula 0 1 0 0 19 0 Ypäjä 0 1 0 0 26 0 Yhteensä 257 227,5 221 9404 8 838,5 8 266

Muut kunnat Asiakkaita Hoitopäiviä 2006 2005 2004 2006 2005 2004 Artjärvi 0 0 1 0 0 7 Halikko 1 0 0 4 0 0 Heinola 1 0 0 6 0 0 Helsinki 0 2 2 0 39 181 Hollola 5 4 6 74 183 93 Hyvinkää 0 0 1 0 0 17 Hämeenkyrö 1 0 0 109 0 0 Joensuu 1 0 0 7 0 0 Järvenpää 2 0 1 63 0 31 Kuhmoinen 1 0 0 27 0 0 Kuru 1 0 0 19 0 0 Loimaa 0 0 1 0 0 1 Lohja 0 2 0 0 209 0 Loviisa 0 1 0 0 12 0 Mäntsälä 4 9 3 223 469 93 Orimattila 0 4 3 0 158 198 Perniö 0 0 1 0 0 29 Raahe 0 1 0 0 42 0 Rise-virasto* 0 0 1 0 182 61 Salo 0 0 3 0 0 96 Savonlinna 2 0 0 21 0 0 Suomussalmi 0 0 1 0 0 50 Tammisaari 1 0 0 7 0 0 Tuusula 2 1 1 59 42 36 Urjala 1 0 0 45 0 0 Uusikaupunki 1 0 0 133 0 0 Vammala 2 1 0 34 27 0 Vantaa 56 61,5 55 2 403 2 770 2 254 Viiala 1 0 1 2 0 14 Virrat 3 0 0 85 0 0 Ylöjärvi 5 5 0 163 195 0 Yhteensä 91 91,5 80 3 484 4 328 3 147 Kaikki kunnat 348 319 301 12 888 13 166,5 11 413 yhteensä * kaksi samaa asiakasta

3. KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET MAKE Mainiemen toiminnan kehittäminen Syksyllä 2005 virisi ajatus kuntoutumistoiminnan laadun kehittämisestä yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa. Sovittiin ns. MAKE-yhteistyöstä. Taustalla oli mm. HAMK:n ja Mainiemen yhteistyönä toteutettu Kuntouttavan yhteisön ohjaaminen koulutusohjelma. MAKE-toiminta aloitettiin koko henkilökunnan reflektioryhmissä. Ryhmissä määriteltiin yhdessä, mistä demokraattisessa yhteisökuntoutuksessa on kysymys ja miten ajatuksia voitaisiin parhaiten toteuttaa koko Mainiemessä ja sen eri yhteisöissä. Maketoiminta jatkuu v. 2007. Sitä ohjaavat HAMK:n lehtorit Pirkko Rimmi, Juha Santala ja Päivi Veikkola. YTYÄ PERHEESEEN perhetyön kehittämishanke Mainiemen päihdeosaamisen ja kuntien perhepalveluiden yhteistyöhanke Ytyä perheeseen syntyi vuosina 2003-2005 toteutetun Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Reitit Selviksi hankkeen pohjalta. Helmikuussa 2006 Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi Ytyä perheeseen hankkeelle rahoituksen ja hanke käynnistyi 1.3.2006 ja päättyy 31.8.2008. Kevään aikana valittiin hankkeelle ohjausryhmä, joka kokoontui vuonna 2006 kaksi kertaa. Ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin terveydenhoitaja Ulla Ahtokivi (Kangasalan terveyskeskus), projektisuunnittelija Riitta Hyytinen (Ensi- ja turvakotien liitto), suunnittelija Mervi Janhunen (Pikassos Oy), lehtori Pirkko Rimmi (HAMK), Päivi Veikkola (Hämeen päihdehuollon ky:n hallituksen jäsen), sosiaalityöntekijä Marjatta Viljamaa (Janakkalan kunta), ohjaaja Isto Rantalainen (Mainiemen kuntoutumiskeskus) sekä projektiryhmän jäsenet. Isto Rantalaisen siirryttyä muihin tehtäviin hänen tilalleen kutsuttiin sairaanhoitaja Irma Honkanen-Lilja (Mainiemen kuntoutumiskeskus). Hankkeen projektiryhmä kokoontui viikoittain, kokouksista tehtiin muistio. Projektiryhmään kuuluivat pilottityöntekijöiden lisäksi Mainiemestä johtaja Reijo Malila, jalkautuva päihdetyöntekijä, sairaanhoitaja Terttu Virtanen, kuntoutussihteeri Eija Koskela sekä erikoissuunnittelija Matti Mäkelä Pikassos Oy:stä. Kevään ja kesän ajan osa-aikaisena hanketyöntekijänä toimi ohjaaja Silja Koivisto Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta. Kehittäjä -perhetyöntekijäksi valittiin kahdeksi vuodeksi perhekeskuksen johtaja Lea Lemetyinen Lahdesta.

Pilottikunniksi / kuntapareiksi valittiin Asikkala-Padasjoki, Hämeenlinna sekä Lammi-Tuulos. Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta pilottityöntekijöiksi valittiin ohjaaja Joni Hinkkala, vastaava sairaanhoitaja Sirpa Pimiä sekä sairaanhoitaja Arja Vuoristo. Tavoitteet Hankkeen päätavoite on päihdeasiantuntemuksen vahvistaminen kuntien lapsiperheille suunnatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Osatavoitteet muotoutuivat viidestä suunnitellusta kolmeksi, sisältöjen pysyessä samana: 1. Päihdeosaamisen lisääminen, 2. Mainiemen lapsiperhenäkökulman vahvistaminen, 3. Jalkautuvan päihdetyön työmenetelmän kehittäminen. Tarveanalyysi Kesän aikana lähetettiin sähköpostilla tarvekartoituskysely kaikkiin kuntayhtymän 41 kuntaan. Kyselyjä lähetettiin kaikkiaan yli tuhannelle lapsiperhetyöntekijälle. Vastauksia palautui 38 kunnasta yhteensä 41 kappaletta. Pienestä palautusmäärästä riippumatta vastausten katsottiin antavan suuntaviivoja kuntien ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteistyön tarpeelle. Vastauksista tehtiin kooste ja analyysi, jonka pohjalta aloitettiin mm. koulutusten suunnittelu. Kaikkiin pilottikuntiin tehtiin osallistava tarveanalyysi fokusryhmähaastattelulla. Haastattelutilanteet olivat antoisia ja käytännön toiminta käynnistyi osin jo tässä yhteydessä (esim. reflektioryhmästä sopiminen). Kaksi asiakasperheen vanhemmista koostuvaa fokusryhmähaastattelua pidettiin kesän aikana ja ne dokumentoitiin mahdollisimman tarkasti sellaisenaan. Kahden lastensuojelutoimenpiteiden kohteena aiemmin olleen lapsen toiveita hankalan perhetilanteen auttamiseksi kuultiin. Fokusryhmähaastattelut tehtiin myös Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle. Henkilökunnan fokusryhmät pidettiin yhdelle kolmasosalle henkilökuntaa kerrallaan (enintään 10 henkeä / ryhmä). Lisäksi jokaisessa Mainiemen yhteisössä tehtiin asiakashaastattelu. Fokusryhmien, haastattelujen ja sähköpostikyselyn vastausten pohjalta suunniteltiin käytännön toiminnan aloittaminen. Jalkautuva työ Jalkautuvaa päihdetyötä toteutettiin kaikissa pilottikunnissa / kuntapareissa sekä perheiden parissa että kuntien työntekijöiden

reflektioryhmissä, erilaisissa tiedotustilaisuuksissa ja verkosto-, konsultaatiotyössä. Päihdeosaamisen lisääminen Lammi-Tuuloksen ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnan yhteinen koulutusiltapäivä puheeksiottamisesta oli marraskuussa Mainiemessä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilkökunnalle oli kesän aikana koulutusta verkosto- ja perhetyöstä. Muutaman koulutuksen sarjaa keväällä 2007 pidettäväksi suunniteltiin projektiryhmässä. Koulutusaiheina suunnitelmissa olivat kuntien ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen tarpeiden pohjalta: päihteidenkäytön tunnistaminen ja mittaaminen motivoinnin välineenä, päihdekuntoutuksen perhetyötä ohjaava säädöstö, lapsen kohtaaminen ja päihdeongelma miten tukea vanhempia, kaksoisdiagnoosi. Osallistuimme myös ulkopuolisiin koulutuksiin: Hanketyöntekijöiden tapaaminen Forssassa, Päihdeäiti vanhempana ja puolisona -koulutus Lamkissa, Kehittämis-hankkeiden yhteistyöseminaari Pasilassa, Projektityön koulutuspäivä Lahdessa, Tytöt, naiset ja alkoholi koulutusilta Nastolassa sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen alueellinen seminaari Hämeenlinnassa. Mainiemen lapsiperhenäkökulman vahvistaminen käynnistyi perheyhteisön remonttisuunnitelmien myötä. Erityistä huomiota tilojen suunnittelussa, kuten muutenkin, vaatii lasten aseman huomioiminen perhekuntoutuksessa ja Mainiemiyhteisössä kokonaisuudessaan. Tiedotus Hankkeesta tehtiin lehdistötiedote ja lähetettiin kuntayhtymän alueen lehtiin. Hankkeelle tehtiin oma esite jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa ja annettavaksi asiakkaille. Hankkeesta tiedotettiin myös Mainiemen kotisivuilla. Projektin elinkaariajattelun mukainen vaihe Tavoitteiden tarkennusvaiheesta (tarveanalyysi) siirryttiin syksyn kuluessa toimeenpano- ja seurantavaihe-sykliin. Kulumassa oleva työmenetelmien kokeilemisen ja juurruttamisen vaihe on hankkeen keskeinen vaihe ja jatkuu loppuarviointiin saakka, ainakin vuoden 2007 loppuun. Arviointisuunnitelma Fokusryhmät kokoontuvat arvioimaan hankkeen etenemistä ja tarkentamaan tavoitteita noin puolen vuoden välein. Fokusryhmien kokoontumiset toimivat myös hankkeen tulosten juurruttajana kuntiin ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökuntaan. Ohjausryhmän kokouksissa arvioidaan hankkeen suunnitelman mukaista toteutumista.

Viikoittain myös projektiryhmä arvioi ja suuntaa hankkeen toimintaa tavoitteiden mukaisesti. Ytyä perheeseen hanke käynnistyi innostuneessa ilmapiirissä ja ensimmäisestä vuodesta jäi työn tekemisen maku. Jäi myös hyvä tunne siitä, että ollaan tekemässä oikeita asioita, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja yhdessä. HARKE käytännön opiskelun ja harjoittelun kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Harke hankkeessa kehitetään opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimiskäytäntöjä yhteistyössä Mainiemen kuntoutumiskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun, Pikassos Oy:n ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Hankkeessa mallinnetaan opiskelijoiden harjoitteluprosessia, realisoidaan harjoittelun tavoitteita sekä kehitetään harjoittelun ohjausta ja mentorointia. Hanke aloitettiin syksyllä dokumentoimalla harjoitteluprosessin vaiheet ja kehittämällä lomakkeita ja materiaaleja. Syksyn aikana tehtiin yksityiskohtainen prosessinkuvaus ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen siihen asti kun harjoittelija on ollut Mainiemessä muutaman viikon ja harjoittelujaksolle luodaan tavoitteita. Kevään 2007 aikana keskitymme harjoittelujakson sisältöön, laatuun ja ohjaukseen. Prosessia on työstetty erilaisissa foorumeissa. Olemme pitäneet Harketyöryhmän palavereita kerran kuussa, lisäksi Mainiemessä syksyn aikana olleet opiskelijat on haastateltu ja osallisiksi on päässyt myös koko henkilökunta. Syksyllä käytimme paljon aikaa tulevan kevään koulutustarjonnan suunnitteluun ja eteenpäin viemiseen. Osa-aikaisena Harke-suunnittelijana on toiminut ohjaaja Silja Koivisto.

4. KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNAT JA HALLINTO Jäsenkunnat Kuntayhtymään kuului kertomusvuonna 41 jäsenkuntaa. Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Anjalankoski (38) Asikkala (22) Elimäki (15) Forssa (22) Hattula (17) Hauho (16) Hausjärvi (29) Humppila (10) Hämeenkoski (7) Hämeenlinna (85) Janakkala (20) Jokioinen (11) Juupajoki (9) Kalvola (10) Kangasala (33) Kuhmalahti (6) Kylmäkoski (5) Kärkölä (11) Lahti (150) Lammi (18) Lempäälä (22) Loppi (21) Luopioinen (11) Längelmäki (12) Mänttä (15) Nastola (14) Orivesi (5) Padasjoki (14) Pirkkala (10) Pälkäne (5) Renko (10) Riihimäki (70) Ruovesi (14) Tammela (17) Tampere (431) Toijala (10) Tuulos (10) Valkeakoski (51) Vesilahti (15) Vilppula (25) Ypäjä (10) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on 1 326 osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n. 665 000. Jäsenkunnat sijaitsevat Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Kuntayhtymällä on yksi toimintayksikkö eli Mainiemen kuntoutumiskeskus Lammilla. Vahvistettu hoitopaikkaluku on 45. Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Valtuustokausi on v. 2005 2008. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimii Kari Kaistinen Riihimäeltä, I varapuheenjohtajana Asta Lehtiö Janakkalasta ja II varapuheenjohtajana Sirpa Rauhala Tammelasta. Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden aikana 2 kertaa.

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet Nro Jäsenkunta Osuuksia Jäsen Henkilökohtainen ja ääniä varajäsen 1 Anjalankoski 38 Anne Heinä Anna Pajunen 2 Asikkala 22 Heikki Päärilä Antti Haapanen 3 Elimäki 15 Mikko Jokinen Raija Virolainen 4 Forssa 22 Antti Paunila Seppo Ruuska 5 Hattula 17 Timo Koskinen Johanna Koivula 6 Hauho 16 Antero Mantere Maija Pulkkinen 7 Hausjärvi 29 Tuulikki Nurmi Antti Lappalainen 8 Humppila 10 Reijo Syrjälä Tiina Jokinen 9 Hämeenkoski 7 Martti Korteniemi Lotta Mertsalmi 10 Hämeenlinna 85 Janne Väinölä Kimmo Laiho 11 Janakkala 20 Asta Lehtiö Helena Puistola 12 Jokioinen 11 Veijo Virtanen Pirjo Järvi 13 Juupajoki 9 Kirsi Mäkinen Pirjo Sahra 14 Kalvola 10 Jouko Koivisto Kalevi Rämö 15 Kangasala 33 Mikko Meurman Anna Markkinen 16 Kuhmalahti 6 Tiina Mattila Heli Kari 17 Kylmäkoski 5 Aarre Numminen Seija Korte 18 Kärkölä 11 Leif Ingström Raimo Suni 19 Lahti 150 Pekka Sormunen Merja-Liisa Kerkkä 20 Lammi 18 Marja-Leena Lehtinen Sinikka Lindholm 21 Lempäälä 22 Heikki Laurila Markku Paaso 22 Loppi 21 Ritva Heikkilä Ritva Nummela 23 Luopioinen 11 Kirsi Saarinen Veikko Jokela 24 Längelmäki 12 Aini Turpiainen Mirjami Koivunen 25 Mänttä 15 Kauko Koivisto Eero Pirttijärvi 26 Nastola 14 Pirkko Aule n Marja-Leena Pellikka 27 Orivesi 5 Irma Koskela Seppo Grönqvist 28 Padasjoki 14 Kauko Jalli Ismo Mäkinen 29 Pirkkala 10 Esko Mälkönen Tapio Kangasniemi 30 Pälkäne 5 Veikko Nummela Anita Lindholm 31 Renko 10 Mira Impola Esko Järvenpää 32 Riihimäki 70 Kari Kaistinen Antti Koskimäki 33 Ruovesi 14 Leena Pirttijärvi Ari-Pekka Nenonen 34 Tammela 17 Sirpa Rauhala Anja Silmälä 35 Tampere 431 Matti Nyberg Matti Leino 36 Toijala 10 Pentti Laine Timo Taivaljärvi 37 Tuulos 10 Hanna Sinkkonen Pirjo Likolahti 38 Valkeakoski 51 Minna-Maria Solanterä Marko Itkonen 39 Vesilahti 15 Helena Ojanen Antti Nieminen 40 Vilppula 25 Riitta Nalli Mirja Suntila 41 Ypäjä 10 Vesa Oja Jussi Rastas Yhteensä 41 jäsenkuntaa.

Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymävaltuusto valitsi 10.5.2005 yhtymähallituksen kaudelle 2005 2008. Puheenjohtajaksi määrättiin Erkki Valta Hausjärveltä ja varapuheenjohtajaksi Leena Lehtimäki Hämeenlinnasta. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Yhtymähallitus 2005 2008: Jäsen Erkki Valta, Hausjärvi Leena Lehtimäki, Hämeenlinna Jorma Lehtisaari, Tampere Sanna Mäkinen, Lahti Outi Poutiainen, Nastola Reijo Toivonen, Hattula Päivi Veikkola, Lammi Henkilökohtainen varajäsen Reima Numminen Lammi Jaana Jokivalo, Hämeenlinna Jussi Santala, Valkeakoski Kaj Mönkkönen, Lammi Hanna Tommola, Nastola Irma Heikkinen, Orivesi Ansa Mikkola, Forssa Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2005 2008: Varsinainen jäsen Marja-Leena Lehtinen, Lammi Janne Väinölä, Hämeenlinna Martti Korteniemi, Hämeenkoski Henikilökohtainen varajäsen Hanna Sinkkonen, Tuulos Mikko Meurman, Kangasala Pekka Sormunen, Lahti Puheenjohtajana toimii Marja-Leena Lehtinen ja varapuheenjohtajana Janne Väinölä. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jarmo Paananen. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat myös yhtymävaltuuston jäseniä tai varajäseniä. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa.

Henkilöstötilinpäätös Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta 31.12.2006: Täytettyinä olleet virat ja toimet vuoden päättyessä 2004 2005 2006 Johtaja 1 1 1 Sairaanhoitaja 4 7 4 Vastaava sairaanhoitaja 1 1 1 Lääkäri, osa-aikainen ½ ½ ½ Vastaava ohjaaja 1 1 1 Ohjaaja 12 12 14 Lastenhoitaja 1 Kuntoutussihteeri 1 Kanslisti 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 Laitosmies 1 2 2 Yövalvoja 2 2 2 Keittäjä 3 3 3 Oppisopimusopiskelija 2 3 3 Yhteensä 29,5 34,5 35,5 Kehittäjä-perhetyöntekijä, Ytyä-hanke 1 Vuosien 2005 ja 2006 aikana kuntayhtymän palveluksessa oli: 2004 2005 2006 vakituisessa työ- ja virkasuhteessa: 21 34 33 määräaikaisessa työ- ja virkasuhteessa: 22 9 13 Yhteensä 43 43 46 henkilöä Henkilökunnan keski-ikä oli 31.12.2006 41 vuotta (v. 2005 41v.). Pisin virkasuhde on kestänyt 44 vuotta. Vuonna 2006 alkoi 11 (8) työsuhdetta ja päättyi 9 (6) työsuhdetta. Töissä oli 1.1.2006 34 henkilöä ja 31.12.2006 38 henkilöä. Työssäolopäiviä kertyi poissaolot huomioiden 7 468 (7 070). Vuosilomapäiviä kertyi 1 282 (829) kalenteripäivää 35 henkilölle. Sairauspäiviä kertyi 740 (269) 35 henkilölle. Vuoden aikana oli kolme pitkää sairauslomaa, joista kertyi yhteensä 376 päivää. Lastenhoitovapaata 15 (20) päivää 5 henkilölle. Oppisopimuskoulutusta 87 (17) päivää 3 henkilölle. Opintovapaata 376 (123) päivää 2 henkilölle. Palkattomiin toimivapaisiin 20 (1 317) päivää 3 henkilölle.

Sopimus kirjanpitoyhteistyöstä Vuodesta 1999 alkaen taloushallinnon palvelut, kirjanpito, reskontra ja palkanlaskenta on ostettu Pääjärven kuntayhtymältä Lammilta. Työnohjaukset Henkilökunnan koulutukset Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin v. 2005 MAKEnimellä yhteisöjen työryhmien kehittämis- ja ohjausprosessi (Mainiemen kehittäminen), joka jatkuu vuonna 2006. Kaksivuotisessa yhteisöhoidon koulutuksessa jatkoivat ohjaajat Heli Soisalo, Pekka Larkovuo, Marketta Huostila sekä Joni Hinkkala. Vastaavan sairaanhoitajan Sirpa Pimiän erityistason voimavarakeskeinen terapiakoulutus päättyi joulukuussa 2006. Saman koulutuksen aloitti sairaanhoitaja Irma Honkanen-Lilja. Ohjaaja Minna Hellqvist aloitti syksyllä sairaanhoitaja - (AMK) opinnot (työn ohessa). Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut useisiin lyhytkursseihin ja neuvottelupäiviin. Opiskelijat Lähiseudun oppilaitosten kanssa on tehty sopimus opiskelijoiden ohjaamisesta. Oppisopimuskoulutuksena suoritettavan päihdetyön perustutkinnon sai päätökseen ohjaaja Jukka Sundberg. Satu Malon päihdetyön opinnot jatkuvat, samoin kiinteistöhoidon ammattitutkinnon opintoja suorittavan John Wahlstenin. Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n hallituksessa ovat jäseninä yhtymähallituksen jäsen Reijo Toivonen ja hänen jälkeensä yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Valta ja päihdehuollon johtaja Reijo Malila. Erkki Valta on myös keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja. Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄIVYT) Päihdekuntoutuksen keskusliiton edustajana toimii johtaja Reijo Malila. Lisäksi johtaja Reijo Malila on mukana Sosiaalialan kehittämishankkeen Kanta-Hämeen jaostossa sekä päihdetyön substanssiryhmässä.

5. TILINPÄÄTÖS 2006 Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahojen ja talousarvion seurannan lisäksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt kuntayhtymän toimintaa koskevat määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Keskeisin määrällinen tavoite, hoitopäivien määrä alitettiin 0,9 %. Yhtymävaltuuston asettama tavoite oli 13 000 hoitopäivää, toteutuma oli 12 888 päivää. Ennakoidut palvelujen hinnat riittivät hyvin: tilinpäätös oli ylijäämäinen. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja talousarvion toteutumisvertailu Toteutumisvertailussa esitetään yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Talousarviovalvonta kohdistuu tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion laatimisen yhteydessä arvioidaan kertyvien hoitopäivien määrä. Arvio tehdään aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Hoitopäivien hinta on kiinteä. Sitä voidaan tilivuoden aikana muuttaa vain yhtymävaltuuston päätöksellä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Hoitopäivät, asiakasmäärät ja käyttömenot 2000 2006 2002 2003 2004 2005 2006 Hoitopäiviä 9 215 10 237 11 413 13 167 12 888 Asiakkaita 298 289 301 319 348 Käyttömenot 1 203 1 272 1 496 1 757 1 842 (1 000 ) Seuraavalla sivulla on kuntayhtymän tilinpäätökseen liittyvä tuloslaskelma. Tuloslaskelman termejä: Poisto on rakennusten, koneiden ja laitteiden kulumisen ja vanhenemisen huomioon ottamista. Poisto merkitään kuluksi ja siirretään käyttöpääomaan. Vuosikate kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän tuloista jää kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja