Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas, astaaa suo ja mustikkaturekangas cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 85 166 408 316 90 29.7 23.6 818 37.4 8.6 Harennus 2015 Mänty 85 85 209 153 56 30.2 23.7 298 19.1 3.6 Kuusi 85 81 199 163 35 29.4 23.6 320 18.2 4.9 Kuusi 15 0 0 0 0 2.9 1.8 200 0.1 0.1 Alikasoksessa pihlajaa, hieskoiua ja rakseltaan kuusta.pystylahop uu säästetään. 90 0,5 Metsämaa Lehtomainen kangas, astaaa suo ja ruohoturekangas Hienoainesmoreeni Yhteensä 92 188 379 341 37 34.7 27.7 366 30.3 11.6 Kuusi 92 182 366 332 33 34.7 27.7 354 29.3 11.3 Mänty 98 6 13 9 4 33.2 26.6 12 1.0 0.3 n keskellä lehtipuuryhmä, joka säästetään kkuussa: noin 7 m kor keaa pihlajaa ja muutama runkomainen saman kokoinen raita. Pienet hyä laatuiset alle tukkikokoiset kuuset säästetään. Männyt säästetään mais emapuina. Siemenpuukkuu 2015, Laikutus 2016, Rauduskoiun luontainen uudistaminen 2016
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 92 0,8 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienoainesmoreeni 02 - Nuori kasatusmetsikkö cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 37 179 228 25 193 16.4 16.9 2096 27.8 13.7 Harennus 2015 Raita 40 5 7 0 6 18.1 16.8 36 0.9 0.3 Pihlaja 25 2 2 0 2 9.2 10.8 73 0.4 0.1 Mänty 40 2 3 0 3 16.0 13.8 23 0.4 0.2 Rauduskoiu 40 81 104 12 90 18.2 20.3 473 10.8 4.6 Tuomi 15 2 2 0 0 4.7 3.0 671 1.1 0.6 Kuusi 38 58 74 13 58 16.8 14.9 524 9.9 6.1 Harmaaleppä 25 13 16 0 15 14.4 17.0 132 1.9 0.9 Haapa 40 16 21 0 20 14.5 17.9 164 2.4 0.9 Siu 20 (2) Länsilaidassa tammi, lpm noin 20 cm, pituus noin 16 m. Hoidon taoitte ena paa-koiualtainen lehtimetsä, kuusta sekapuuna. Ei raiausta jo tta tuomet ei esoisi ja tuomista kehittyisi puumaisia. 95 1,4 Metsämaa Lehtomainen kangas, astaaa suo ja ruohoturekangas Hienoainesmoreeni 03 - Varttunut kasatusmetsikkö Yhteensä 37 350 254 42 207 18.8 16.8 1334 31.3 10.6 Rauduskoiu 38 139 101 17 82 19.2 19.6 439 11.0 3.3 Harmaaleppä 30 11 8 0 7 14.1 13.9 81 1.1 0.3 Kuusi 40 25 18 8 10 21.4 16.7 75 2.3 1.2 Mänty 37 176 128 17 108 18.5 15.2 739 16.9 5.8 Harennus 2015 Kaakkoiskulma kosteampi ja koiualtainen. Mänty huonolaatuista, re nnuksessa suositaan koiua ja kuusta. Kaakkoiskulmassa jonkin erran altapuuston kokoisia apoja, samassa osassa alikasoksena tuomea ja m uutama raita. Polku n lki, polku pidetään auki.
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 102 0,5 Metsämaa Tuore kangas, astaaa suo ja mustikkaturekangas cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 99 154 305 240 63 31.4 22.9 437 28.9 6.8 Kuusi 95 84 167 135 31 28.6 22.9 282 15.7 4.5 Mänty 103 70 138 105 32 34.7 22.8 155 13.2 2.3 Siu 20 (3) Siemenpuukkuu 2015, Männyn luontainen uudistaminen 2016, Laikutus 2016, Rauduskoiun luontainen uudistaminen 2016 Kaikki kuuset poistetaan, mäntyjä siemenpuiksi. Ilmajohto n läpi. 104 1,6 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen 03 - Varttunut kasatusmetsikkö Yhteensä 33 300 191 44 142 18.9 16.7 1044 23.7 14.2 Harmaaleppä 30 5 3 0 3 10.9 13.7 55 0.4 0.2 Kuusi 33 203 129 38 89 19.4 15.7 677 16.9 10.9 Rauduskoiu 34 88 56 7 48 18.4 19.8 257 6.0 2.9 Haapa 30 5 3 0 3 10.9 13.9 55 0.4 0.2 Harennus 2015 Osin lehtomainen kangas. Harennus jotta lehtipuilla säilyy kasutilaa. Ennakkoraiaus tarittain osin. Lehtopensaat säästetään. Ilmajohto n lki.
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 105 1,2 Metsämaa Lehtomainen kangas, astaaa suo ja ruohoturekangas Pähkinäpensas-, Osittain soistunut- cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 76 384 321 199 115 28.6 21.4 2212 32.4 8.0 Harennus 2015 Haapa 12 1 1 0 0 4.5 3.8 231 0.3 0.3 Mänty 80 358 299 188 110 30.5 22.9 437 28.3 6.1 Rauduskoiu 97 11 9 6 4 33.6 22.2 11 1.0 0.0 Rauduskoiu 12 1 1 0 0 3.9 4.0 384 0.4 0.1 Hieskoiu 12 1 1 0 0 4.4 4.2 224 0.3 0.3 Pihlaja 12 4 3 0 0 4.6 3.6 910 1.4 0.9 Kuusi 85 9 7 6 2 25.2 20.4 15 0.7 0.3 Mänty oksikasta. Mäntyä rennetaan reilusti jotta lehtipuita kehitty isi enemmän. Alikasosesakko tiheä. Mäntyä rennetaan ryhmittäin si ten että muodostuu lkaisijaltaan puun tai kahden mittaisia pienaukko ja joissa lehtipuilla tilaa kasaa. Ilmajohto n lki. 111 0,5 Metsämaa Lehtomainen kangas, astaaa suo ja ruohoturekangas Yhteensä 57 98 218 109 104 27.8 18.2 1395 25.4 7.2 Pihlaja 15 1 2 0 0 3.9 4.2 573 0.7 0.5 Hieskoiu 15 1 2 0 0 4.5 5.7 396 0.6 0.3 Hieskoiu 55 4 9 2 7 21.8 17.2 33 1.1 0.2 Mänty 60 91 201 106 94 29.6 19.1 376 22.4 6.1 Rauduskoiu 55 2 5 1 3 21.7 16.4 17 0.6 0.1 Alikasoksessa koiua, pihlajaa ja apaa, paikoitellen myös aahteraa ja tammea. Männyt oksikkaita ja lenkoja, mäntyä rennetaan. Hakkuul la pyritään ohjamaan puustoa lehtipuualtaisemmaksi ja jaloja lehtipui ta suositaan. Taoitteena tammi-aahtera-mänty-koiu -sekametsikkö. Siu 20 (4) Harennus 2015, Pienpuuston hoito 2015
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 112 0,4 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen lajittunut maalaji 03 - Varttunut kasatusmetsikkö cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 50 90 210 83 120 23.7 16.2 1626 26.9 8.1 Kuusi 45 5 11 5 6 21.2 17.3 42 1.3 0.7 Pihlaja 15 1 2 0 0 4.7 5.7 304 0.5 0.3 Mänty 55 76 177 78 98 26.0 17.2 478 21.5 5.8 Harmaaleppä 35 7 17 1 16 17.1 14.5 123 2.5 0.7 Haapa 15 1 2 0 0 5.2 4.5 315 0.6 0.3 Hieskoiu 15 1 2 0 0 4.6 5.8 364 0.5 0.3 Siu 20 (5) Harennus 2015, Pienpuuston hoito 2015 Alkasoksessa myös tuomea ja aahteraa. Harennuksen taoitteena on li sätä lehtipuiden osuutta ja suosia jaloja lehtipuita. Männyt huonolaat uisia, männyistä poistetaan puolet. Tienarrella iso raita. 113 1,5 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen lajittunut maalaji 03 - Varttunut kasatusmetsikkö Lumituho-Lieä, liito-oraa (VU)- Yhteensä 44 355 240 94 142 20.7 15.9 1224 31.7 15.9 Haapa 105 7 5 2 2 45.4 25.6 3 0.5 0.0 Rauduskoiu 40 17 11 1 10 18.4 16.4 62 1.5 0.5 Harmaaleppä 35 20 14 0 13 13.9 14.7 142 1.9 0.7 Kuusi 44 311 210 90 117 20.9 15.8 1017 27.8 14.7 Taoitteena lisätä lehtipuiden osuutta, rennus kohdistetaan ain ku useen. Lehtopensaat säästetään. Haapojen juurilla liito-oraan papanoi ta. Haapojen ympärille jätetään kuusitiheikköä. Luoteislaidalla kolme isoa runkomaista pihlajaa, muutamia noin 10 metrisiä aahteroita ja nu ori aparyhmä. Harennus 2015
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 114 0,9 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen lajittunut maalaji 03 - Varttunut kasatusmetsikkö Noro-Metsälain tärkeä elinympäristö cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 45 287 315 162 149 22.7 18.9 1065 34.7 17.8 Harennus 2015 Kuusi 45 283 311 162 145 22.7 18.9 1050 34.3 17.7 Rauduskoiu 45 4 4 0 4 18.7 20.3 15 0.4 0.1 Norouoma n lki (piirretty kartalle), noron reunoilla soistumaa. Aukkopaikoissa pähkinäpensasta. 117 0,7 Metsämaa Tuore kangas, astaaa suo ja mustikkaturekangas Yhteensä 62 170 240 160 68 24.6 18.3 4544 28.2 10.3 Harennus 2015 Hieskoiu 15 2 3 0 0 3.9 4.3 846 1.0 0.8 Rauduskoiu 98 10 13 7 6 38.0 22.3 14 1.5 0.1 Kuusi 15 0 0 0 0 0.0 0.9 900 0.0 0.0 Mänty 95 18 26 21 5 36.6 22.7 25 2.5 0.4 Pihlaja 15 4 5 0 0 3.9 4.2 1690 1.9 1.5 Haapa 15 2 3 0 0 5.1 4.6 590 1.1 0.5 Kuusi 65 134 190 132 57 26.1 20.2 479 20.2 7.0 Siu 20 (6) Harennetaan kuusta reilusti koska kuuset huonokuntoisia. Pohjoisosass a alikasoksessa noin 4 m korkea tammi. Raiaus osittain, kasatuskelp oinen alikasos säästetään kuten apoja ja puumaisia pihlajia. Tienre unassa kuollut koiu. 120 0,6 Metsämaa Lehtomainen kangas, astaaa suo ja ruohoturekangas Yhteensä 97 267 449 383 64 32.1 27.5 486 35.0 12.6 Mänty 125 13 22 15 7 39.1 22.4 18 2.2 0.4 Rauduskoiu 95 6 10 6 4 30.5 23.8 14 1.0 0.0 Kuusi 95 248 417 362 53 31.7 28.0 454 31.8 12.2 Siemenpuukkuu 2015, Laikutus 2016, Rauduskoiun luontainen uudistaminen 2016
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla cm m kpl/ m²/ / Siu 20 (7) Koska kuusikko melko tiheä ja järeä sekä kasupaikka reheä, uudistami nen aukkokkuulla. Harennus lisäisi tuulituhoja. Mäntyjä ja koiuja jätetään maisemapuiksi. Taoite koiualtainen metsikkö. 125 0,1 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen 02 - Nuori kasatusmetsikkö Entinen maatalousmaa- 127 1,7 Metsämaa Lehtomainen kangas, astaaa suo ja ruohoturekangas 03 - Varttunut kasatusmetsikkö Lumituho-Lieä Yhteensä 35 35 287 22 257 16.5 14.8 2072 38.9 18.4 Rauduskoiu 35 1 8 0 8 14.2 15.7 78 1.1 0.2 Lehtikuusi 35 34 279 22 249 16.6 14.8 1994 37.8 18.2 Yhteensä 42 504 302 157 141 23.4 17.4 1144 37.5 16.1 Rauduskoiu 35 26 15 1 14 17.5 15.9 98 2.1 0.3 Hieskoiu 35 37 22 0 21 15.6 17.0 161 2.8 0.7 Kuusi 43 442 264 156 106 24.5 17.5 885 32.6 15.1 Talella 09/10 tullut jonkin erran lumituhoja. n pohjoisosassa p uro (rajattu omaksi ksi), puro laskee tien luoteispuolelta. Kuust a rennetaan puroon saakka, taoite lisätä lehtipuiden osuutta puron arrella. n itäosassa muutama aahtera. Ensirennus 2015 Harennus 2015
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 129 2,9 Metsämaa Tuore kangas, astaaa suo ja mustikkaturekangas Kiinen keskikarkea tai karkea Y1 - Ylispuustoinen taimikko Aina Pähkinäpensas-, Katajia-, Tammia- cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 68 314 109 45 47 17.3 13.8 2862 16.4 6.1 Rauduskoiu 19 50 18 0 16 11.8 13.4 314 2.7 1.5 Hieskoiu 18 12 4 0 2 6.6 8.6 338 1.0 0.5 Pihlaja 18 37 13 0 2 5.9 5.3 1755 4.2 1.8 Kuusi 14 0 0 0 0 0.6 1.5 50 0.0 0.0 Haapa 18 25 9 0 7 9.8 9.6 303 1.8 0.8 Mänty 139 190 66 45 20 30.3 21.2 102 6.7 1.5 Osin lehtomainen kangas. Noin 15 pähkinäpensasta/, 4-5 m korkeita. E teläosassa pähkinäpensaita ähemmän, pohjoisosassa tiheämmin. Pähkinää myös kallioisemmalla alueella. Pähkinäpensas runsastunut aokkuun t akia. Paikoin hyin tiheä nuori lehtipuusto. Seassa pari tammentaimea. Harennus jotta nuori puusto kehittyy nopeammin ja helpompi liikkua a lueella. Pähkinäpensaat ja tammet säilytetään, katajat raiataan esill e. Raiaus puiden ollessa lehdessä. Ylispuut säilytetään. Kalliolla hi retpitäät esakon matalana, raiataan osin koska matalaksi syöty e sakko on ankkaa ja nkaloittaa liikkumista. 134 1,7 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen 03 - Varttunut kasatusmetsikkö Pähkinäpensas- Nuoren metsän kunnostus 2015 Yhteensä 47 536 324 159 161 22.3 19.9 1056 33.4 17.2 Harennus 2015 Rauduskoiu 45 3 2 0 2 15.4 18.6 11 0.2 0.1 Haapa 45 10 6 0 6 15.8 16.9 41 0.7 0.2 Raita 45 12 8 0 7 17.1 17.1 45 0.9 0.3 Kuusi 47 511 309 158 146 22.6 20.1 959 31.6 16.6 Hoitamaton nuorehko puusto. Ei kasatuskelpoista alikasosta. Taoite sekapuustoinen metsä, kuusta rennetaan suosien hyälataisia ja ter eitä puita. Suositaan lehipuita. Myös lehtokasillisuus hyötyy ren nuksesta koska aloisuus lisääntyy. Siu 20 (8)
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 137 0,1 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen 03 - Varttunut kasatusmetsikkö cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 50 44 449 238 206 22.3 22.1 1239 40.8 20.7 Harennus 2015 Kuusi 50 44 449 238 206 22.3 22.1 1239 40.8 20.7 Siu 20 (9) Ei alikasosta arjostuksen takia. 147 2,6 Metsämaa Tuore kangas, astaaa suo ja mustikkaturekangas T2 - Taimikko yli 1,3 m Yhteensä 12 83 32 0 9 5.9 5.8 4950 9.8 10.3 Hieskoiu 10 17 7 0 0 4.2 4.8 1852 2.3 2.3 Rauduskoiu 13 62 24 0 9 6.5 6.3 2702 7.0 7.4 Kuusi 15 2 1 0 0 3.9 3.5 278 0.3 0.3 Lehtikuusi 15 2 1 0 0 5.8 5.1 118 0.2 0.3 Taimikonrennus 2015 Reikäperkaus lehtikuuselle heti, lehtikuusi jäämässä koiun alle. Sama lla oi ottaa esiin myös taallisia kuusia. Varsinainen taimikonhoito suunnitelmakauden puoliälissä.
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 155 1,3 Metsämaa Lehtomainen kangas, astaaa suo ja ruohoturekangas cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 87 250 197 125 66 31.4 22.3 1941 19.5 5.9 Pihta 27 8 6 0 5 9.8 7.9 232 1.4 0.7 Sembramänty 107 5 4 3 1 38.1 26.2 3 0.3 0.1 Pihlaja 17 5 4 0 0 3.4 6.6 1397 1.1 0.8 Tammi 12 1 0 0 0 5.6 2.9 112 0.2 0.1 Pihta 87 24 19 13 5 33.4 25.1 19 1.6 0.5 Kuusi 137 5 4 4 0 46.6 29.2 2 0.3 0.1 Rauduskoiu 117 11 8 4 4 37.4 25.3 7 0.8 0.1 Tammi 55 16 13 3 10 22.4 16.3 50 1.8 0.4 Mänty 102 127 100 70 30 37.3 24.7 89 9.0 2.3 Lehtikuusi 106 49 39 28 11 36.4 29.0 30 3.0 0.8 Siu 20 (10) Erikoiskkuu 2015, Pienpuuston hoito 2015
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 157 0,7 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen Kaadetaan huonokuntoisia puita miestyönä 158 0,3 Metsämaa (ja ruohoturekangas) Hienojakoinen 02 - Nuori kasatusmetsikkö Entinen maatalousmaa-, Tammia- cm m kpl/ m²/ Yhteensä 84 126 169 143 17 33.3 20.4 2228 18.0 Saarni 40 1 1 1 1 20.0 19.2 4 0.1 Vaahtera 20 2 2 0 0 4.0 6.9 667 0.6 Lehtikuusi 105 22 30 29 2 36.0 27.2 26 2.5 Kuusi 75 3 4 4 0 29.0 23.6 8 0.4 Kuusi 20 4 5 0 0 2.0 2.1 67 0.0 Pihlaja 10 1 1 0 0 2.0 5.5 1000 0.2 Rauduskoiu 89 13 17 16 1 33.0 21.6 26 1.8 Mänty 119 40 54 54 1 47.0 24.8 28 5.0 Raita 85 15 20 19 1 38.0 20.1 19 2.2 Tammi 25 7 10 0 9 11.0 8.5 338 2.4 Vaahtera 50 2 3 3 1 26.0 22.4 7 0.3 Tammi 75 16 22 20 2 32.0 19.4 38 2.5 / Yhteensä 20 9 36 0 29 9.8 8.5 1429 8.6 5.6 Vaahtera 20 2 7 0 6 10.2 7.5 287 1.9 1.1 Hieskoiu 20 4 14 0 10 8.5 8.0 758 3.6 2.4 Raita 20 2 7 0 6 11.2 9.4 192 1.6 1.0 Harmaaleppä 20 2 8 0 7 11.1 10.0 192 1.5 1.1 Siu 20 (11) Erikoiskkuu 2015, Pienpuuston hoito 2015 Ensirennus 2015, Taimikonrennus 2015
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 173 3,5 Metsämaa Kuiahko kangas, astaaa suo ja puolukkaturekangas Kiinen keskikarkea tai karkea T2 - Taimikko yli 1,3 m Katajia-, Kallio- cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 24 284 81 4 65 11.7 7.3 2471 19.2 9.7 Taimikonrennus 2015 Kuusi 19 3 1 0 1 9.9 6.1 30 0.2 0.1 Mänty 21 243 69 0 59 11.2 6.9 2167 17.2 8.6 Kataja 30 3 1 0 0 7.9 4.2 67 0.3 0.1 Haapa 14 1 0 0 0 7.2 6.1 27 0.1 0.1 Mänty 134 19 5 4 1 38.1 21.9 5 0.5 0.1 Hieskoiu 19 5 1 0 1 7.8 7.6 85 0.3 0.2 Rauduskoiu 19 10 3 0 3 10.4 9.7 90 0.6 0.5 Epätasainen taimikko, tiheiköille rennus. Osin kallioinen. Suositaa n mäntyä. Katajat säästetään. Alueella käynnistyy asemakaaoitus uonn a 2014 nimellä Eerikinkartano. 175 0,8 Metsämaa Kuiahko kangas, astaaa suo ja puolukkaturekangas Kiinen keskikarkea tai karkea T2 - Taimikko yli 1,3 m Yhteensä 18 30 37 0 25 9.3 4.8 2207 11.7 7.6 Taimikonrennus 2015 Kuusi 14 3 3 0 1 6.4 4.8 385 1.1 0.8 Hieskoiu 14 1 1 0 0 5.5 5.0 121 0.3 0.2 Rauduskoiu 10 1 1 0 0 5.9 5.1 188 0.5 0.3 Mänty 19 26 31 0 24 9.9 4.8 1513 9.8 6.3 Siu 20 (12) Tiheiden ryhmien rennus. Suositaan mäntyä. Alueella käynnistyy asem akaaoitus uonna 2014 nimellä Eerikinkartano. 177 1,0 Metsämaa Tuore kangas, astaaa suo ja mustikkaturekangas Kiinen keskikarkea tai karkea T2 - Taimikko yli 1,3 m Yhteensä 19 34 36 0 28 9.6 7.9 1561 8.7 6.9 Kuusi 19 4 4 0 1 7.2 5.9 326 1.1 0.9 Rauduskoiu 19 24 26 0 21 9.9 8.7 968 5.9 4.9 Mänty 17 6 7 0 5 10.0 6.4 267 1.7 1.1 Taimikonrennus 2015
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla Tammia- lla noin 10 kpl tammea, noin iisi metriä korkeita. Tammista suur in osa n eteläosassa. Kasupaikka osin kuiahko kangas. Taimikko epätasainen: paikoin ra, paikoin hyin tiheä. Alueella käynnistyy a semakaaoitus uonna 2014 nimellä Eerikinkartano. 183 1,3 Metsämaa Kuiahko kangas, astaaa suo ja puolukkaturekangas T2 - Taimikko yli 1,3 m cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 15 53 40 0 25 8.1 8.9 2353 8.8 6.7 Kuusi 14 4 3 0 0 4.5 5.0 588 0.9 0.8 Rauduskoiu 14 22 16 0 12 9.1 10.0 646 3.3 2.6 Haapa 14 2 2 0 1 8.9 9.8 67 0.3 0.3 Hieskoiu 15 22 16 0 9 7.6 9.2 954 3.6 2.5 Mänty 18 4 3 0 2 10.4 6.7 98 0.7 0.5 n eteläosa osin kallioinen. Kallioalueen pohjoispuolella tuoreen kankaan alue jossa koiun alla kuusta. Karummilla alueilla suositaan m äntyä. Tuoreen kankaan osassa kuusi apautetaan hieskoiun alta, raudu skoiuja jätetään. Ylispuut, koiu jaiso hieno kuusi, säästetään. Yli spuukuusi pidetään esillä raiaamalla kuusen ympäriltä lehtipuuesakko pois. Harennus tehdään tienreunaan saakka, tienreunametsikön on hyä olla aara. Alueella käynnistyy asemakaaoitus uonna 2014 nimellä Ee rikinkartano. Nuoren metsän kunnostus 2015 Siu 20 (13)
Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 192 2,5 Metsämaa Tuore kangas, astaaa suo ja mustikkaturekangas Y1 - Ylispuustoinen taimikko Pieniä kallioalueita- cm m kpl/ m²/ / Yhteensä 56 106 42 19 9 16.4 11.0 5159 7.9 4.7 Taimikonrennus 2015 Mänty 152 61 24 17 7 41.8 26.2 15 2.1 0.4 Hieskoiu 11 7 3 0 0 4.0 4.5 847 1.0 0.8 Kuusi 12 0 0 0 0 0.0 0.9 70 0.0 0.0 Rauduskoiu 11 16 6 0 0 4.0 4.6 1856 2.2 1.8 Pihlaja 10 7 3 0 0 4.5 3.1 967 1.4 0.8 Mänty 12 4 2 0 0 2.8 2.3 1400 0.7 0.9 Rauduskoiu 132 11 4 2 3 40.7 22.3 4 0.5 0.0 Eteläosassa noin neljän metrin pituisia tammia. Osin kuiahko kangas. Paikoin pieniä soistuneita painanteita kallioiden älissä joissa mm. n uoria teraleppiä, lepät säästetään. Aluksi reikäperkaus männyntaimill e, asta noin kuuden metrin pituudessataimikonhoito. Hiriä. Taoitte ena rauduskoiu-mäntysekametsä. Alueella käynnistyy asemakaaoitus uo nna 2014 nimellä Eerikinkartano. Siu 20 (14)