LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTO. Liitteet

LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus Liitteet

LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Asukaskyselyraportti Linnustoselvitys Natura-arviointi Lepakkoselvitys Voimajohtoreitin luontoselvitys Liito-oravaselvitys ja voimalanpaikkojen luontotyypit Muinaisjäännöskohteiden tarkistus Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta

Liite 1 Asukaskyselyraportti

Hanna Herkkola Seela Sinisalo 9.12.2011 LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTO ASUKASKYSELY- RAPORTTI

LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTO ASUKASKYSELY-RAPORTTI 1. Kyselyn toteutus 1 2. Vastaajien taustatiedot 3 2.1 Sukupuoli- ja ikäjakaumat 3 2.2 Asuminen 4 2.3 Aiemmat kokemukset tuulivoimapuistoista 5 2.4 Näkemys sähköntuotannosta 6 3. Hankealueen nykytila 7 3.1 Suhde hankealueeseen ja lähikohteisiin 7 3.2 Hankealueen ja lähiympäristön käyttö 9 3.3 Eri tekijöiden tärkeys ja nykytila asuin- ja elinympäristössä 11 3.3.1 Asuinviihtyvyyteen liittyvät tekijät 11 3.3.2 Kuntatalouteen liittyvät tekijät 13 4. Hankkeen vaikutukset 14 4.1 Tuulivoimapuiston vaikutukset 14 4.2 Sähkönsiirron 110 kv ilmajohdon vaikutukset 16 4.3 Huoltoteiden vaikutukset 18 4.4 Ääneen ja näkymään liittyvien muutosten siedettävyys 19 5. Kokonaisnäkemys hankkeesta 21 6. Tiedotus 22 7. Vapaamuotoiset vastaukset 23 LIITTEET Liite 1 Saatekirje Liite 2 Hanke-esite Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Muistutuskirje Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

1 1. KYSELYN TOTEUTUS Asukaskysely toteutettiin osana YVAn tiedonhankintaa erityisesti sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tarpeisiin, mutta hyödynnettäväksi soveltuvilta osin myös muissa vaikutusten arvioinnissa. Kyselylomakkeella haluttiin selvittää paikallisten asukkaiden näkemyksiä hankealueen ja sen lähialueiden nykytilasta, alueiden käyttöä ja merkitystä asukkaille sekä ajatuksia hankkeen mahdollisista vaikutuksista. Taustatiedoksi kysyttiin lisäksi vastaajan perustiedot (ikä, sukupuoli, asuinpaikan sijainti suhteessa hankealueeseen) ja suhtautumista eri energiamuotoihin. Hankkeen muiden vaikutusarviointien lopulliset tulokset eivät olleet vielä käytettävissä asukaskyselyn lomaketta tehtäessä, mutta hankkeesta kerrottiin kyselyn liitteenä olleessa hanke-esitteessä toteutusajankohtana käytettävissä olleiden tietojen pohjalta. Lisäksi lomakkeen kysymyksiä pyrittiin täydentämään muiden tuulivoimahankkeiden arviointien ja eri asiantuntijoiden tietämyksen pohjalta siten, että ne olisivat mahdollisimman täsmällisiä ja toisaalta havainnollisia vastaajalle. Näin pyrittiin mahdollistamaan vastaajille esim. vaikutusten häiritsevyyden arviointi myös ilman aiempaa kokemusta tuulivoimaloista. Kysely toteutettiin postitse. Postilähetyksessä vastaanottajat saivat saatekirjeen, jossa kerrottiin kyselyn tarkoituksesta ja käytännön asioista sekä yhteyshenkilöt yhteystietoineen (kyselyraportin liite 1) hanke-esitteen, jossa kuvattiin hanketta ja kerrottiin, mistä halutessaan saa lisätietoa (kyselyraportin liite 2) kyselylomakkeen (kyselyraportin liite 3) palautuskuoren, jonka postimaksu oli maksettu valmiiksi. Kyselyn jakelualue (taulukko 1 ja kuva 1) määritettiin vyöhykkeittäin. 8 km säteellä hankkeen keskipisteestä sekä kilometrin säteellä suunnitelluista voimajohtovaihtoehdoista kysely pyrittiin jakamaan joka talouteen. Osoiteluovutuskielto estää osoitetietojen luovuttamisen myös kyselytarkoitukseen, joten 100 % kattavuutta osoitepoiminnalla Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmästä ei saada. Edellä kuvatun lähialuejakelun ulkopuolelle noin 8-20 km säteelle hankealueesta (alue, jolle tuulivoimalat voivat näkyä) kyselylomake postitettiin satunnaisotannalla valittuihin talouksiin siten, että kyselyn kokonaisjakeluksi muodostui 1000 lomaketta. Talouksista valittiin osoitepoiminnassa satunnaisesti yksi 18-80-vuotias henkilö, jolle kysely postitettiin 9.11.2011. Taulukko 1. Kyselyn jakelu. talouksien kokonaismäärä poiminta/jakelu 0-8 km hankealueesta + 319 319 voimajohtoalue 8-20 km hankealueesta 5045 681 Yhteensä 5364 1000

2 Kuva 1. Kyselyn jakelualue kartalla. Osoitepoiminnan ja palautuneiden vastausten optisen luennan (muuntaminen sähköiseen muotoon) toteutti Väestörekisterikeskuksen yhteistyötaho Itella Oyj ja lomakkeiden ja oheismateriaalin painatuksen ja postituksen suoritti JP Postitus Oy. Vastaajien nimet tai osoitetiedot eivät missään vaiheessa tulleet EPV Tuulivoima Oy:n eivätkä Ramboll Finland Oy:n tietoon. Osoitetietoja käytettiin ainoastaan kyselyn ja muistutuskirjeen postittamiseen. Kyselyn suunnittelu ja aineistojen laadinta, palautuneiden vastausten tilastolliset ajot ja analyysi on tehty Rambollissa. Kyselyt postitettiin 9.11.2011. Viimeinen palautuspäivä kyselylle oli 18.11.2011. Kyselyn jo lähdettyä vastausaikaa päätettiin vielä jatkaa mm. postitukseen ja postin kulkuun kuluneesta ajasta johtuen. Asukkaille postitettiin muistutuskirje ja tieto vastausajan pidentämisestä. Uudeksi palautuspäiväksi määritettiin 25.11.2011, jonka jälkeen palautuvia lomakkeita odotettiin vielä kolme arkipäivää. Viimeiset analyysiin mukaan otetut vastaukset palautuivat siis optista luentaa varten Itella Oyj:lle 30.11.2011. Kaikkiaan vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 354, jolloin kyselyn vastausprosentiksi tuli noin 35. Rambollin toteuttamien aiempien tuulivoimahankkeiden asukaskyselyiden vastausprosentit ovat olleet keskimäärin samaa luokkaa.

3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 2.1 Sukupuoli- ja ikäjakaumat Kyselyn jakelu ulottui vaikutusalueisiin ja etäisyyksiin perustuvan jakelun vuoksi useamman kunnan alueelle. Talouksien määrä tiedetään jakelualueen perusteella, mutta ei talouksien asukkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa. Vertailutiedoksi on siksi otettu tiedot hankkeen kohdekunnan Laihian ikä- ja sukupuolijakaumasta (taulukko 2, lähde: Tilastokeskus). Yleensä postikyselyissä painottuvat miesten osuus sekä vanhemmat ikäluokat, mikä näkyy tämänkin kyselyn vastaajissa (kuvat 2 ja 3). Taulukko 2. Laihian ikä- ja sukupuolijakauma. Lähde: Tilastokeskus. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.11.2011]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/kuv.html.) Kuva 2. Vastaajien sukupuolijakauma. Kuva 3. Vastaajat ikäryhmittäin.

4 2.2 Asuminen Kyselyyn vastanneita pyydettiin liitekartan perusteella kertomaan, millä karttaan merkityllä sektorilla heidän vakituinen ja/tai vapaa-ajan asuntonsa sijaitsee. Lisäksi kysyttiin, kauanko vastaaja on asunut tai lomaillut Laihialla tai lähiseudulla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös hankeesitteen tietojen pohjalta, näkyykö joku suunnitelluista tuulivoimaloista heidän vakituiselle tai vapaa-ajan asunnolleen. Vastaajia luonnollisesti tavoitettiin eniten tiheämmin asutuilta alueilta, kuten sektori A (voimalinjan linjauksen ympäristö hankealueelta kohti Laihian kuntakeskusta), sektori C (Jurvan kirkonkylä ja Koskimäen kylä), sektori D (pienempiä asutuskeskittymiä) ja alue F eli Laihian kuntakeskus. Vastaajista alle 8 km päässä hankealueelta kertoi asuvansa joko vakituisesti tai vapaa-ajan asukkaana 90 vastaajaa. Tilastollisia tarkasteluja varten lähiasukkaiksi on määritelty noin 8 km säteellä hankealueen keskipisteestä asuvat vastaajat (joko vakituinen tai vapaa-ajan asunto alueella). Tämä noudattaa kyselyn lähialuejakelun määritelmää. Moni vastaajista on asunut Laihialla tai lähiseudulla jo kauan, monet yli 50 vuottakin. Vastaajista yli puolet arvioi, että tuulimyllyt eivät tule näkymään heidän vapaa-ajan tai vakituiselle asunnolleen. 17 % vakituisista ja 13 % vapaa-ajan asukkaista arvioi tuulivoimaloiden näkyvän asunnolleen. (Kuvat 4, 5 ja 6.) Kuva 4. Vastaajien määrät eri sektoreilta. Kuva 5. Vastaajien asuinajat Laihialla tai lähiseudulla.

5 Kuva 6. Vastaajien arvio tuulivoimaloiden näkymisestä vakituiselle tai vapaa-ajan asunnolleen. 2.3 Aiemmat kokemukset tuulivoimapuistoista Vastaajien aiempia kokemuksia tuulivoimapuistoista kysyttiin taustatiedoksi (kuva 7). Vastanneista 24 % ei ollut nähnyt ainakaan kookasta, toimivaa tuulivoimalaa. Etäältä, yli 500 m päästä, tuulivoimalan oli nähnyt 27 % vastanneista, lähempää puolet vastanneista. Suurimmalla osalla vastaajista voidaan olettaa olevan jonkinlainen käsitys siitä, miltä toimiva tuulivoimala näyttää ja kuulostaa. Kuva 7. Vastaajien aiempi kokemus tuulivoimaloista.

6 2.4 Näkemys sähköntuotannosta Vastaajilta kysyttiin arviota siitä, millä tavoin sähköntuotantoa tulisi Suomessa muuttaa (kuva 8). Eniten kannatusta saivat uudet tuulivoimalaitokset, toiseksi eniten uudet polttolaitokset (jäte- tai monipolttoaine). Muista vaihtoehdoista erottuivat kannatuksessa myös vesivoima sekä biopolttoainelaitokset. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat vaihtoehdot saivat vain vähän kannatusta. Vapaamuotoisissa kommenteissa nostettiin lisäksi esiin aurinkovoiman lisääminen sekä muiden uusien tai olemassa olevien energiantuotantotapojen kehittäminen edelleen. Kuva 8. Vastaajien näkemykset sähköntuotannosta Suomessa.

7 3. HANKEALUEEN NYKYTILA 3.1 Suhde hankealueeseen ja lähikohteisiin Hankealueella tai sen lähiympäristössä on monia vastaajille sekä paikallisesti että seudullisesti merkityksellisiä kohteita, joista tärkeimmiksi vastaajat nostivat Kivi- ja Levalammen tekojärven sekä Kurjenkierroksen. Useille, noin puolelle, lähiasukkaista hankealue kokonaisuudessaan on merkityksellinen. Kaijan Kryytimaa on vastaajille vieraampi. (Kuvat 9, 10 ja11.) Kuva 9. Vastaajan suhde hankealueeseen ja lähialueisiin.

8 Kuva 10. Lähiasukkaiden suhde hankealueeseen ja lähialueisiin. Kuva 11. Kauempana asuvien suhde hankealueeseen ja lähialueisiin.

9 3.2 Hankealueen ja lähiympäristön käyttö Hankealueen teiden käyttö korostuu vastauksissa sekä lähellä että kauempana asuvilla. Lähiasukkailla retkeily ja ulkoilu hankealueella ovat jokseenkin aktiivista, samoin luonnon tarkkailu ja muu luonnosta nauttiminen. Lähiasukkailla on hankealueella tai lähistöllä myös jonkin verran maa- ja metsätalouskäyttöä. Muu toiminta hankealueella on satunnaisempaa, mutta myös suunnistusta, hiihtoa, marjastusta, sienestystä ja metsästystä alueella tapahtuu. Metsästys, marjastus ja sienestys ovat muutaman kerran vuodessa tapahtuvia toimintoja, jolloin ne eivät korostu keskimääräisissä tarkasteluissa, vaikka alue olisikin niiden kannalta merkityksellinen. (Kuvat 12, 13 ja 14.) Kuva12. Kaikkien vastaajien toiminta hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

10 Kuva 13. Lähiasukkaiden toiminta hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Kuva14. Kauempana asuvien toiminta hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

11 3.3 Eri tekijöiden tärkeys ja nykytila asuin- ja elinympäristössä 3.3.1 Asuinviihtyvyyteen liittyvät tekijät Vastaajat pitävät nykyisessä asuinympäristössään tärkeänä mm. yleistä asumisviihtyvyyttä, rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä, kiinteistöjen arvoa ja maisemaa (kuva 15). Ainoastaan matkailu ja turismi nähtiin selvästi vähemmän tärkeinä tekijöitä oman lähiympäristön kannalta. Tärkeimpien asioiden nykytilaan oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä. Tärkeänä pidettyjen asioiden osalta ei ole havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja lähiasukkaiden ja kauempana asuvien kesken. Tilastollisesti merkitsevä ero sen sijaan on lähiasukkaiden ja kauempana asuvien tyytyväisyydessä nykytilaan rauhallisuuden, luonnonläheisyyden ja maiseman osalta (kuvat 16, 17 ja 18). Lähiasukkaat ovat näiden nykytilaan tyytyväisempiä kuin kauempana asuvat. Kuva 15. Kaikkien vastaajien kokonaisnäkemys eri tekijöiden tärkeydestä lähiympäristössään.

12 Kuva 16. Kaikkien vastaajien näkemys eri tekijöiden nykytilasta lähiympäristössään. Kuva 17. Lähiasukkaiden näkemys eri tekijöiden tärkeydestä ja nykytilasta lähiympäristössään.

13 Kuva 18. Kauempana asuvien näkemys eri tekijöiden tärkeydestä ja nykytilasta lähiympäristössään. 3.3.2 Kuntatalouteen liittyvät tekijät Alueen työllisyyttä, kunnan taloutta sekä alueen elinkeinoelämää pidettiin kaikki tärkeinä (kuva 19). Esim. työllisyyskysymykseen otettiin kantaa joissakin vapaamuotoisissa kommenteissakin ja hankkeen toivottiin toteutuessaan työllistävän nimenomaan lähialueilla. Kuva 19. Seutu- ja kuntatalouteen liittyvien asioiden tärkeys vastaajille.

14 4. HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Tuulivoimapuiston vaikutukset Vastaajien arvioita tuulivoimapuiston toteuttamisen vaikutuksista on arvioitu kaikkien vastausten perusteella (kuva 20) sekä erikseen lähiasukkaiden (kuva 21) ja kauempana asuvien (kuva 22) näkökulmasta. Yhteistä kaikille vastaajille on, että huoli linnustovaikutuksista korostuu riippumatta asuinpaikan sijainnista. Toinen huolenaihe on hankkeen toteuttamisen vaikutus ulkoilu- ja virkistysreitteihin. Vastausten jakaumia tarkasteltaessa on merkittävää, että suurin osa vastauksista näkökulmasta riippumatta sijoittuu luokkaan "ei vaikutusta". Lähiasukkailla huoli linnustovaikutuksista korostuu erityisen paljon. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset arvellaan kielteisemmiksi kuin kauempana asuvilla. Tulokset kuvastavat sitä, että tuulivoimahankkeen hyödyt kohdentuvat seudullisesti ja laajemmallekin, mutta mahdolliset haitat kohdistuvat lähialueelle. Näkemyksissä hankkeen vaikutuksista on jokaista mainittua vaikutusnäkökulmaa tarkasteltaessa tilastollisesti merkitseviä ja erittäin merkitseviä eroja sen mukaan, kuuluuko vastaaja lähiasukkaisiin vai asuu kauempana hankealueesta. Kuva 20. Hankkeen toteuttamisen vaikutukset kaikkien vastaajien mielestä keskimäärin.

15 Kuva 21. Lähiasukkaiden (alle 8 km hankealueen keskipisteestä) näkemys hankkeen toteuttamisen vaikutuksista. Kuva 22. Kauempana asuvien (yli 8 km hankealueen keskipisteestä) näkemys hankkeen toteuttamisen vaikutuksista.

16 4.2 Sähkönsiirron 110 kv ilmajohdon vaikutukset Vastaajilta pyydettiin hanke-esitteen tietojen pohjalta arviota myös sähkönsiirron 110 kv ilmajohdon vaikutuksista asuin- ja elinympäristölleen. Suurin osa vastanneista on sitä mieltä, että ilmajohto ei aiheuta haittoja heidän asuin- ja elinympäristölleen (kuva 23). Mahdollisista haitoista merkittävimmiksi arvioitiin vaikutukset maisemaan, linnustoon sekä maa- ja metsätalouteen. Voimalinja sijaitsisi kyselykartan sektorilla A eli hankealueelta kohti Laihian keskustaajamaa. Voimajohtokysymystä on tarkasteltu siksi erikseen myös sektorilla A asuvien näkökulmasta suhteessa muiden sektorien asukkaisiin. Sektorijako tehtiin vastaajan vakituisen asunnon sijainnin mukaan. Koska kaikki vastaajat eivät ole ilmoittaneet, millä alueella he asuvat ja koska jako tehtiin vakituisen asunnon mukaan, kaikki vastaajat eivät ole tarkastelussa mukana. Tarkastelusta nähdään kuitenkin selvästi, että alueella A asuvat vastaajat näkevät voimajohdon haitallisempana kuin muut vastaajat (kuva 24). Mm. vaikutukset maisemaan ja maa- ja metsätaloudelle nähdään erityisen suurina. Muualla kuin alueella A asuvat vastaajat ovat eniten huolissaan ilmajohdon haitoista linnustolle. Alueella A asuvat ovat muita useammin huolissaan vaikutuksista asuinviihtyvyyteen, kiinteistöjen arvoon ja terveyteen. Ilmajohdon reittivaihtoehdot ovat vastaajien mielestä melko tasavertaiset. Riippumatta vastaajan asuinalueesta tai etäisyydestä hankealueeseen, vaihtoehto 1 nähdään vaikutuksiltaan hiukan kielteisempänä. Kielteisimmin voimajohtoon suhtautuvat alueella A asuvat vastaajat, vaikka heistäkin suurin osa on sitä mieltä, ettei voimajohdosta aiheudu vaikutusta. (Kuvat 25, 26 ja 27.) Kuva 23. Sähkönsiirron ilmajohdon vaikutukset kaikkien vastaajien mielestä keskimäärin.

17 Kuva 24. Sähkönsiirron ilmajohdon vaikutukset asuin- ja elinympäristölle sektorin A asukkaiden näkökulmasta verrattuna muilla alueilla asuviin. Kuva 25. Näkemykset ilmajohdon linjausvaihtoehtojen vaikutusten suunnasta (myönteinen/kielteinen) ja eroista lähiasukkaiden ja kauempana asuvien näkökulmasta.

18 Kuvat 26 ja 27. Näkemykset ilmajohdon linjausvaihtoehdoista VE1 ja VE 2 sektorin A asukkaiden näkökulmasta verrattuna muihin vastaajiin. 4.3 Huoltoteiden vaikutukset Vastaajat arvioivat huoltoteiden vaikutukset keskimäärin melko vähäisiksi. Mahdollisten haittojen uskottiin kohdistuvan ensisijaisesti maisemaan, virkistyskäyttöön, linnustoon sekä maa- ja metsätalouteen (kuva 28). Lähiasukkaat ovat huolissaan myös vaikutuksista asumisviihtyvyydelle.

19 Kuva 28. Vastaajien arvio huoltoteiden vaikutuksista. 4.4 Ääneen ja näkymään liittyvien muutosten siedettävyys Vastaajia pyydettiin arvioimaan tuulivoimaloiden näkymisen ja kuulumisen siedettävyyttä ja vaikutusta omassa elämässään. Suurin osa vastanneista koki, etteivät tuulivoimaloiden näkyminen, varjostusefekti, ääni tai varoitusvalot vaikuta heidän elämäänsä (kuva 29). Lähiasukkaat arvioivat muita useammin vaikutukset melko tai täysin sietämättömäksi, erityisesti tuulivoimaloiden ääneen suhtauduttiin varauksella. Toisaalta äänikysymys jakoi voimakkaimmin lähiasukkaiden mielipiteitä, eli moni piti tuulivoimaloiden ääntä siedettävänä. Lähiasukkaiden ja kauempana asuvien näkemyksissä on tilastollisesti erittäin merkitsevä ero jokaisessa aihekokonaisuuden kysymyksessä. (Kuvat 30 ja 31.) Kuva 29. Kaikkien vastaajien näkemys maisemaan ja ääneen liittyvien vaikutusten siedettävyydestä.

20 Kuva 30. Lähiasukkaiden näkemys maisemaan ja ääneen liittyvien vaikutusten siedettävyydestä. Kuva 31. Kauempana näkemys maisemaan ja ääneen liittyvien vaikutusten siedettävyydestä.

21 5. KOKONAISNÄKEMYS HANKKEESTA Kaiken kaikkiaan vastaajat suhtautuivat tuulivoimaan ja toteuttamisvaihtoehtoihin hyvin myönteisesti (kuva 32). Suurin osa kauempana asuvista vastaajista nimesi myönteisimmäksi vaihtoehdoksi vaihtoehdon 1 eli laajemman toteuttamisvaihtoehdon. Lähiasukkailla suppeampi vaihtoehto 2 sai hieman enemmän kannatusta kuin vaihtoehto 1. Noin 12 % kaikista vastaajista (23% lähiasukkaista, 9 % kauempana asuvista) piti parhaana vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättämistä. Asuinpaikasta riippumatta suurin osa vastaajista piti hankkeen myönteisiä vaikutuksia suurempina kuin haitallisia (kuva 33). Vaikka lähiasukkaiden ja kauempana asuvien arviot vaihtoehdosta ja hankkeesta kokonaisuutena ovat samansuuntaisia, erot ovat kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitseviä. Lähiasukkaat näkevät hankkeella enemmän haittoja kuin kauempana asuvat. Kuva 32. Vastaajien arviot myönteisimmästä arvioitavasta vaihtoehdosta. Kuva 33. Vastaajien kokonaisnäkemys tuulivoimahankkeesta.

22 6. TIEDOTUS Vapaamuotoisessa palautteessa vastaajat kommentoivat usein kyselyn mukana lähetetyn hankeesitteen karttojen laatua huonoksi. Kysely oli monelle myös ensimmäinen tieto hankkeesta. Etenkin lähiasukkaat ovat kokeneet tiedottamisen liian vähäiseksi sekä vaikeaselkoiseksi. Kauempana asuvat ovat tyytyväisempiä, vaikka myös he osaltaan kritisoivat tiedottamisen vähäisyyttä. Ero on tilastollisesti merkitsevä. (Kuva 34) Kuva 34. Lähiasukkaiden ja kauempana asuvien näkemys hankkeen tiedotuksen riittävyydestä ja ymmärrettävyydestä.

23 7. VAPAAMUOTOISET VASTAUKSET Vapaamuotoisia kommentteja antoi 128 vastaajaa. Kaikkiaan kommenteista oli eroteltavissa 153 mainintaa (yksi vastaaja on voinut kommentoida useampaa asiaa). Maininnat on tilastollista tarkastelua varten luokiteltu muutamiin eri luokkiin. Eniten kommenteissa ilmaistiin tukea hankkeelle. Toiseksi eniten palautetta annettiin kyselyn mukana toimitetun kartta-aineiston huonosta laadusta. Vapaamuotoiset kommentit täydentävät muuhun kyselyaineistoon perustuvaa analyysiä ja vaikutusarviointia. Kaikki kommentit on kirjattu ylös ja luokiteltu, mutta oheen on poimittu niistä vain osa. Esimerkeiksi on nostettu kommentteja, jotka kuvastavat oheiseen aihepiiriin annettuja muitakin kommentteja eivätkä toisaalta sisällä sellaista tietoa, josta voisi tunnistaa vastaajan. Esimerkiksi otetuissa kommenteissa on pyritty tuomaan tasapuolisesti esiin sekä kielteisiä että myönteisiä kommentteja. Kuva 35. Vapaamuotoisten kommenttien jakautuminen aihealueittain. Kannatan hanketta (27 kommenttia) Ei muuta kun propellit pyörimään! Byrokratiaesteet pois tuulivoimanrakentamisen nopeuttamiseksi. Kurikasta tuulivoimakäytön malliesimerkki ja vetonaula. Ideointia asian ympärille! Hyvä kun rakennetaan lisää tuulivoimaloita! Kartat huonot (14 kommenttia) Kartat aivan liian pienet ja epäselvät. Nyt kartta oli liian suuripiirteinen ja täytyi itse aktiivisesti selvittää voimajohdon kulkureitti. Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä, kun tiedustelin tarkempaa karttaa voimalinjasta. Vaikutukset luontoon, linnustoon, eläimiin (12 kommenttia) Suurin huolenaihe on alueen luonnon tuhoutuminen ja eläimistön kärsiminen. Lisäksi alue on suosittua suunnistus- ja virkistysaluetta, jolla varmasti on merkitystä monelle.

24 Hankkeen vaikutus alueen eläimistöön selvitettävä tarkasti, koska alue on tunnetusti eläinrikasta. Vastustan hanketta (11 kommenttia) Toivon, että hanketta ei toteuteta missään muodossa. Hanke on täysin tuomittava ja lähentelee ympäristö (luonnonsuojelu) rikosta! Muitakin tarpeita kunnalla olisi! Tiedotus (11 kommenttia) Tietoa suunnitelmasta annettu liian vähän. Olisi hyvä jos lähellä olevien metsän- ja maanomistajien luona käytäisiin henkilökohtaisesti selvittämässä asioita. Jatkakaa avointa tiedotuslinjaa, kysykää ja ottakaa huomioon asukkaiden mielipiteet niin hyvä tulee! Kyselyä koskevat kommentit (7 kommenttia) Aivan turhanpäiväinen kysely. Kyselyn toteuttamisaikataulu: pidempi vastausaika olisi säästänyt "karhukirjeiden" postikuluissa. Hyvä kysely, vaikka se ei kosketa läheisesti. Sijainti (7 kommenttia) Myllyt pienemmälle alueelle. Rakentakaa tuulivoimalat rantaan tai sen läheisyyteen!!! Paras paikka tuulivoimalalle. Vaikutus virkistyskäyttöön (7 kommenttia) Koska alue on vilkkaassa retkeily-, marjastus- ja metsästyskäytössä tulee nämä sallia alueella edelleen. Suunnitellun tuulivoimapuiston sijoituspaikka on täysin väärä. Alueella on merkittävä virkistysarvo, joka hankkeella tuhotaan. Rajoittaa todella paljon asuinympäristöstä nauttimisesta ja luonnossa liikkumista. Talvella isoja jääpuikkoja/lohkareita lentää lavoista, ei voi kuvitellakkaan että talvella uskaltais enää lähteä luontoon. Kryytimaan ja Rajavuoren kämpän välinen alue tulisi jättää koskemattomaksi! Fossiilisista energialähteistä ja/tai ydinvoimasta luovuttava (6 kommenttia) Ydinvoimaa tulisi välttää, lisäämällä uusiutuvien energiavarojen käyttöä. Fossilisista polttoaineista pakko luopua! (rajallinen määrä joka vähenee.) Vaikutukset liikenteeseen ja tiestöön (5 kommenttia) Kannan huolta Kaijunmaan yksityistielle tulevasta lisääntyvästä liikenteestä ja sen myötä kasvavista hoitokustannuksista, jotka me asukkaat maksamme. Liikennehaittojen määrä riippuu ihan siitä mitä reittiä käytetään. Laihia-Jurva välinen tieosuus on jo huono, mikä tulee huononemaan liikennöinnin myötä!!! Muut kommentit (vähemmän kuin 5 kommenttia/aihealue) Työllisyyden kannalta hyvä (3 kommenttia) Kompensaatiota lähiasukkaille (3 kommenttia) Maakaapeli ilmajohdon sijaan (4 kommenttia) En osaa sanoa (3 kommenttia) Muu kommentti (33 kommenttia, yksittäiset aiheet, kommentit, huomautukset)

Hyvä vastaanottaja EPV Tuulivoima Oy suunnittelee Laihian Rajavuoren alueelle tuulivoimapuistoa. Hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi, johon liittyen toteutetaan oheinen asukaskysely. Vaikutusten arvioinnista sekä kyselyn toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta. Hankkeesta on tietoa oheisessa esitteessä. Lisätietoja hankkeesta löytyy myös internetistä osoitteesta www.epvtuulivoima.fi/fi/hankkeet/laihia. Osana YVA-menettelyä arvioidaan myös hankkeen mahdollisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Asukkaat ovat asuin- ja elinympäristönsä parhaita asiantuntijoita, ja oheisella kyselylomakkeella haluammekin selvittää Teidän näkemyksiänne vaikutuksista. Tämän kirjeen kääntöpuolella on kartta hankealueesta, sitä tarvitset myös lomakkeen kysymyksiin 3 ja 4 (kiinteistösi sijainti) vastataksesi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa lähtötietona ja EPV Tuulivoima Oy julkaisee niitä mm. hankkeen internetsivuilla. Vastaukset käsitellään Ramboll Finland Oy:ssä luottamuksellisesti ja nimettöminä eikä tulosten raportoinnista pysty tunnistamaan yksittäistä vastaajaa. Kysely on lähetetty lähes kaikkiin talouksiin noin 8 km säteellä hankealueen keskipisteestä, noin kilometrin säteellä suunnitellusta voimajohtolinjauksesta sekä pienellä satunnaisotannalla noin 20 km säteellä oleville alueille. Kaikkiaan kyselyitä on postitettu noin tuhanteen talouteen. Mm. suoramarkkinointikielto on voinut estää jonkin yksittäisen talouden osoitteen luovuttamisen kyselyn toteuttajalle. Pyydämme postittamaan vastauksenne viimeistään perjantaina 18.11.2011 oheisessa palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu puolestanne. Myöhemmin postitettuja vastauksia emme valitettavasti pysty ottamaan huomioon. Kiitos osallistumisestanne! Lisätietoja antavat Vaula Väänänen Joonas Hokkanen EPV Tuulivoima Oy Ramboll Finland Oy puh. 050 351 0576 puh. 0400 355 260 vaula.vaananen@epv.fi joonas.hokkanen@ramboll.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 HELSINKI

Laihian Rajavuoren tuulivoimapuisto Kuvasovite hankevaihtoehdosta VE1 toteutettuna 140 metriä korkeilla torneilla. Kuvasovite on laadittu Kivi- ja Levalammen rannalta (Maalarinmaalta) otettuun valokuvaan. HANKE JA SEN PERUSTELUT Valtioneuvoston 6.11.2008 hyväksymän Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulisi rakentaa seuraavan noin kymmenen vuoden jaksolla noin 2 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Nykyisellä tuulivoimatekniikalla toteutettuna tämä tarkoittaa käytännössä, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että maalle sijoitettavia tuulivoimapuistoja. EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Laihian Rajavuoren alueelle. Suunnitelmissa on enintään 25 tuulivoimalaitoksen 50 125 MW:n tuulivoimapuisto Laihian Rajavuoren alueelle. Rakennettavia tuulivoimaloita palvelemaan tarvitaan lisäksi huoltotieverkosto sekä sähkönsiirtoyhteydet. Hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Menettelyn aikana vertaillaan vaihtoehtoisia toteutustapoja. Yhtenä vaihtoehtoja vertailussa on myös hankkeen toteuttamatta jättäminen. Hankevaihtoehdon VE1 mukainen alustava sijoituspaikkasuunnitelma. Kartalla on esitetty 21 suunniteltua voimalanpaikkaa sekä alustavat huoltotiesuunnitelmat. Voimaloiden lukumäärä voi suunnittelun edetessä lisääntyä siten että tuulivoimaloiden yhteismäärä on maksimissaan 25 kappaletta.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään hankkeen mahdolliset vaikutukset ympäristöön. Etukäteen tässä hankkeessa keskeisiksi arvioitaviksi rakentamisen ja toiminnan aikaisiksi vaikutuksiksi on arvioitu: Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luontoon - Vaikutukset linnustoon - Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset virkistyskäyttöön Hankkeen vaikutukset ovat osittain pysyviä, osittain väliaikaisia ja osittain vain rakentamisen aikaisia. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti virkistyskäyttöön ja liikenteeseen. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu mm. maisemalle ja linnustolle. Suunnitelmista hankkeen vaikutusten arvioimiseksi on kerrottu tarkemmin YVAohjelmassa, linkki lisätietoihin on esitteen lopussa. Myöhemmin julkaistavassa YVA-selostuksessa esitellään laadittujen selvitysten tuloksia ja arvioidaan hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä ja liikenteessä on myös suuri määrä muuta liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Esimerkiksi yhden tuulivoimalan teräsbetoniperustuksen rakentamisessa tarvittava betonimäärä merkitsee yli sata käyntikertaa tavalliselta betonisäiliöautolta. Perustusten rakentamiseen liittyvän liikenteen lisäksi myös huoltoteiden rakentamiseen ja olemassa olevien teiden kantamisen parantamiseen liittyvä liikenne kasvattaa merkittävästi alueen nykyistä liikennettä. Vaikutuksia virkistyskäyttöön voi aiheutua mm. rakennusaikaisesta liikenteestä. Rakentaminen kestää vähintään vuoden. Toiminnan aikaisia vaikutuksia virkistyskäyttöön voi aiheutua mm. maiseman muutoksesta. Tuulivoimalat voidaan henkilöstä riippuen kokea joko alueen vetovoimatekijänä tai vetovoimaisuutta vähentävänä tekijänä. Pysyviä vaikutuksia linnustoon voi aiheutua elinympäristömuutoksista ja törmäysriskistä. Törmäysriski vaihtelee lajikohtaisesti ja siihen vaikuttavat myös sääolosuhteet. Voimajohdon yhteystarve hankealueelta Laihian sähköasemalle. HANKKEEN VAIHTOEHDOT Hankkeeseen kuuluu enintään 25 kappaletta yksikköteholtaan 2-5 MW:n tuulivoimalaitoksia, joiden tornin korkeus on 125-165 metriä ja lavan pituus 55-65 metriä. Vaikutusten arvioinnissa arvioitavat vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto 0 (VE 0) Vaihtoehdossa 0 (VE0) Laihian Rajavuorelle suunniteltua tuulivoimapuistoa ja sen liityntävoimajohtoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla tuulivoimalla tai muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 (VE1) Laihian Rajavuoren alueelle rakennetaan enintään 25 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 2 5 MW. Arvioitavat tuulivoimaloiden tornien korkeudet ovat 125, 140 ja 165 metriä. Kääntöpuolen kuvassa on esitetty 21 suunniteltua voimalanpaikkaa, voimaloiden lukumäärä voi suunnittelun edetessä lisääntyä siten että tuulivoimaloiden yhteismäärä on maksimissaan 25 kappaletta. Vaihtoehto 2 (VE2) Laihian Rajavuoren alueelle rakennetaan enintään 15 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 2 5 MW. Arvioitavat tuulivoimaloiden tornien korkeudet ovat 125, 140 ja 165 metriä. Hankkeen suunnittelut edetessä ja arviointien tulosten valmistuttua on mahdollista että hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 pohjalta muodostetaan uusi hankevaihtoehto. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle tapahtuu maakaapelein. Maakaapelit pyritään pääosin sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Sähkönsiirto sähköasemilta valtakunnalliseen sähköverkkoon tapahtuu 110 kv voimalinjalla ilmajohtona. Tuulivoimapuisto on tarkoitus liittää Laihian sähköasemaan, jolle etäisyyttä on noin 15 kilometriä. Voimajohtoreitin eteläpäässä reitille on kaksi vaihtoehtoa. Voimajohtoreitti VE1 kiertää Lounaalan kylän länsipuolelta ja VE2 sijoittuu Lounaalan itäpuolelle. Molemmat voimajohtoreittivaihtoehdot päättyvät Laihian sähköasemalle, voimajohtoreitin pohjoisosassa vaihtoehdot eivät eroa toisistaan. YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: EPV Tuulivoima Oy Postiosoite: Frilundintie 7, 65170 Vaasa Yhteyshenkilö: Vaula Väänänen puh. 050 351 0576 etunimi.sukunimi@epvtuulivoima.fi Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) Postiosoite: PL 262, 65101 VAASA Yhteyshenkilö: Martta Ylilauri, puh. 040 488 1582 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Postiosoite: Yhteyshenkilö: Ramboll Finland Oy Terveystie 2, 15870 Hollola Joonas Hokkanen, puh. 0400 355 260 etunimi.sukunimi@ramboll.fi Lisätietoja hankkeesta löytyy EPV Tuulivoima Oy:n internetsivuilta: www.epvtuulivoima.fi/fi/hankkeet/laihia

A Laihian Rajavuoren tuulivoimapuisto, Asukaskysely Vastatkaa rastittamalla valitsemanne vastausvaihtoehdon edessä oleva ruutu tai kirjoittamalla viivalle. 1/4 A 1. Sukupuolenne 2. Ikäryhmänne 1 Nainen 1 18 30 v 3 51 65 v 2 Mies 2 31 50 v 4 yli 65 vuotta 3. Millä lähetekirjeen kartan sektorilla vakituinen asuntonne sijaitsee? 1 A 3 C 5 E 2 B 4 D 6 F 7 kartan ulkopuolella 4. Millä lähetekirjeen kartan sektorilla mahdollinen vapaa-ajan asuntonne sijaitsee? 1 A 3 C 5 E 2 B 4 D 6 F 7 kartan ulkopuolella 5. Kuinka kaukana tuulivoimapuistoalueesta (kts. hanketiedotteen kartta) vakituinen asuntonne sijaitsee? 6. Jos Teillä on vapaa-ajanasunto Laihian seudulla, kuinka kaukana se sijaitsee tuulivoimapuistoalueesta? noin km noin km 7. Miten arvelette, näkyisikö joku suunnitelluista tuulivoimaloista vakituiselta asunnoltanne? 1 Kyllä 2 Ei 3 En osaa sanoa 8. Miten arvelette, näkyisikö joku suunnitelluista tuulivoimaloista vapaa-ajan asunnoltanne? 1 Kyllä 2 Ei 3 En osaa sanoa 9. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut Laihialla tai lähiseudulla? 1 Alle 5 vuotta 2 5 9 vuotta 3 10 29 vuotta 4 30 49 vuotta 5 50 vuotta tai yli 10. Oletteko nähnyt noin 100 metriä korkean tai korkeamman tuulivoimalan (kts hankeesitteen kuva)? 1 En ole 2 Olen nähnyt toimivan tuulivoimalan etäältä (yli 500 m) 3 Olen nähnyt toimivan tuulivoimalan lähietäisyydeltä (alle 500 m) 4 Olen seissyt toimivan tuulivoimalan vieressä 11. Kuinka usein (keskimäärin) ja miten toimitte tuulivoimapuistoalueella (kts. tiedote) ja/tai sen välittömässä läheisyydessä? Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin En koskaan Retkeilen, vaellan tai ulkoilen alueella 5 4 3 2 1 0 Hiihdän alueella 5 4 3 2 1 0 Suunnistan alueella 5 4 3 2 1 0 Marjastan tai sienestän 5 4 3 2 1 0 Metsästän alueella 5 4 3 2 1 0 Käytän Rajatupaa tai Erätupaa 5 4 3 2 1 0 Metsänhoito, maanviljelys alueella 5 4 3 2 1 0 Käytän alueen teitä 5 4 3 2 1 0 Tarkkailen ja nautin luonnosta alueella, esim. linnut, maisema Jotain muuta, mitä? 5 4 3 2 1 0 5 4 3 2 1 0 A A

B 12. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten suhdettanne hankkeen lähialueeseen? En tunne aluetta eikä sillä ole minulle merkitystä. Tiedän alueen, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä. Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä. 2/4 Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu. Kaijan Kryytimaa 1 2 3 4 Muu hankealue (kts. hanke-esite) 1 2 3 4 Levaneva 1 2 3 4 Kivi- ja Levalammen tekojärvi 1 2 3 4 Kurjen kierros 1 2 3 4 13. Arvioikaa seuraavien asioiden tärkeyttä ja nykytilaa omassa lähiympäristössänne tällä hetkellä? Asian tärkeys Asian nykytila B Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Erittäin huono Melko huono Ei hyvä eikä huono Melko hyvä Erittäin hyvä Asumisviihtyisyys (vakituinen tai loma) 3 2 1-2 -1 0 1 2 Rauhallisuus 3 2 1-2 -1 0 1 2 Luonnonläheisyys 3 2 1-2 -1 0 1 2 Maisema 3 2 1-2 -1 0 1 2 Liikenne 3 2 1-2 -1 0 1 2 Ulkoilu, virkistysalueet 3 2 1-2 -1 0 1 2 Linnusto 3 2 1-2 -1 0 1 2 Matkailu, turismi 3 2 1-2 -1 0 1 2 Kiinteistön arvo 3 2 1-2 -1 0 1 2 14. Miten arvioitte Laihian Rajavuoren tuulivoimapuiston toteuttamisen vaikuttavan omaan elinympäristöönne? Asumisviihtyisyyteenne tuulivoimaloiden rakentamisen aikana Asumisviihtyisyyteenne tuulivoimaloiden toiminnan aikana Erittäin kielteisesti Melko kielteisesti Vaikutuksen suunta Ei vaikutusta Melko myönteisesti Erittäin myönteisesti -2-1 0 1 2-2 -1 0 1 2 Rauhallisuuteen -2-1 0 1 2 Luonnonläheisyyteen -2-1 0 1 2 Maisemaan -2-1 0 1 2 Liikenneturvallisuuteen rakentamisen aikana -2-1 0 1 2 Raskaan liikenteen määrään rakentamisen aikana -2-1 0 1 2 Liikenteeseen käytön aikana -2-1 0 1 2 Ulkoilu- ja virkistysreittien käyttöön -2-1 0 1 2 Matkailuun, turismiin -2-1 0 1 2 Linnustoon -2-1 0 1 2 Kiinteistönne arvoon -2-1 0 1 2 B B

C 3/4 15. Aiheuttaako Laihian Rajavuoren sähkönsiirron 110 kv ilmajohto mielestänne haitallisia vaikutuksia omalle asuin- ja elinympäristöllenne? Valitkaa 3 haitallisinta vaikutusta 1 Ei haittoja 6 Haittoja kiinteistöjen arvoon 2 Haittoja asumisviihtyvyydelle 7 Haittoja linnustolle 3 Haittoja virkistyskäyttöön 8 Haittoja maisemaan 4 Haittoja hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan 9 Haittoja terveydelle 5 Haittoja maa- ja metsätaloudelle 10 Muita vaikutuksia? C 16. Miten arvioitte sähkönsiirron 110 kv ilmajohdon linjausvaihtoehtojen vaikutuksen asuin- ja elinympäristöllenne? Erittäin kielteisiä vaikutuksia Melko kielteisiä vaikutuksia Ei vaikutusta Melko myönteisiä vaikutuksia Erittäin myönteisiä vaikutuksia Sähkönsiirron 110 kv ilmajohto VE 1-2 -1 0 1 2 Sähkönsiirron 110 kv ilmajohto VE 2-2 -1 0 1 2 17. Aiheuttavatko hankkeen vaatimat huoltotiet (kts. hankekuvaus) mielestänne haitallisia vaikutuksia omalle asuin- ja elinympäristöllenne? Valitkaa 3 haitallisinta vaikutusta. 1 Ei haittoja 2 Haittoja asumisviihtyvyydelle 3 Haittoja virkistyskäyttöön 4 Haittoja hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan 5 Haittoja maa- ja metsätaloudelle 10 Muita vaikutuksia? 6 Haittoja kiinteistöjen arvoon 7 Haittoja linnustolle 8 Haittoja maisemaan 9 Haittoja terveydelle 18. Miten arvioitte seuraavien hankkeeseen liittyvien asioiden vaikuttavan omaan elämäänne? Tuulivoimaloiden näkyminen horisontissa esim. Levaneva, Kurjen kierros (voimaloiden kokonaiskorkeus 180-380 m, katso hanke-esite) Vilkkumis-/varjostusefekti (esiintyy kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa) Tuulivoimalan ääni (syntyy pääosin lapojen pyörimisestä) Varoitusvalot (ns. lentoestevalot, vrt korkeissa mastoissa olevat varoitusvalot) Täysin sietämätön Melko sietämätön Vaikutus Ei vaikutusta Melko siedettävä Täysin siedettävä -2-1 0 1 2-2 -1 0 1 2-2 -1 0 1 2-2 -1 0 1 2 19. Kuinka tärkeänä pidätte seuraavia asioita? Asian tärkeys Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Kunnan talous 3 2 1 Alueen imago 3 2 1 Alueen työllisyys 3 2 1 Alueen elinkeinoelämä 3 2 1 C C

V V 4/4 20. Miten arvioitte EPV Tuulivoiman tiedotusta Laihian Rajavuoren tuulivoimapuistosta? Hankkeen suunnitelmasta ja selvityksistä on kerrottu riittävästi 5 4 3 2 1 liian vähän ymmärrettävästi 5 4 3 2 1 vaikeatajuisesti 21. Millainen näkemys Teille on muodostunut Laihian Rajavuoren tuulivoimapuistosta? Merkitkää rasti siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa kokonaisnäkemystänne. (Vain yksi rasti) 3 Laihian Rajavuoren tuulivoimapuisto on lähialueelle ja koko Suomelle tärkeä ja tarpeellinen. 2 Laihian Rajavuoren tuulivoimapuiston edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. 1 Vaikka Laihian Rajavuoren tuulivoimapuistoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 0 Laihian Rajavuoren tuulivoimapuistossa on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan. -1 Vaikka Laihian Rajavuoren tuulivoimapuistoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. Myönteinen Kielteinen -2 Laihian Rajavuoren tuulivoimapuiston haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. -3 Laihian Rajavuoren tuulivoimapuisto on lähialueelle ja koko Suomelle haitallinen ja tarpeeton. 22. Mikä on mielestänne myönteisin Laihian Rajavuoren tuulivoimahankkeen arvioitavista vaihtoehtoista? 1 VE 0 (hanketta ei toteuteta) 2 VE 1 (hanke toteutetaan, enintään 25 tuulivoimalaa) 3 VE 2 (hanke toteutetaan, enintään 15 tuulivoimalaa) 23. Millä tavoin sähköntuotantoa pitäisi mielestänne muuttaa Suomessa? 1 Rakentamalla uusia ydinvoimalaitoksia 2 Rakentamalla uusia kivihiilivoimalaitoksia 3 Rakentamalla uusia vesivoimaloita 4 Rakentamalla uusia tuulivoimalaitoksia 5 Rakentamalla uusia maakaasuvoimalaitoksia 6 Rakentamalla uusia biopolttoainevoimalaitoksia 7 Rakentamalla uusia polttolaitoksia (jäte tai monipolttoaine) 8 Rakentamalla uusia turvevoimalaitoksia 9 Rakentamalla uusia öljyvoimalaitoksia 10 Sähkön kulutus täytyy pitää nykyisellään, jolloin tuotantoa ei tarvitse lisätä 11 Sähkön kulutusta täytyy vähentää, jolloin tuotantoa ei tarvitse lisätä 12 Lisäämällä sähkön tuontia 13 Muuten, miten? 24. Mitä muuta haluatte kommentoida tähän hankkeeseen tai kyselyyn liittyen? KIITOS VASTAUKSESTANNE! V V

Hyvä vastaanottaja Saitte noin viikko sitten asukaskyselyn koskien EPV Tuulivoima Oy:n Laihian Rajavuoren tuulivoimapuistohanketta. Vaikutusten arvioinnista sekä kyselyn toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta. Hankkeesta on tietoa kyselyn mukana tulleessa esitteessä sekä internetissä osoitteessa www.epvtuulivoima.fi/fi/hankkeet/laihia. Jos olet jo vastannut kyselyyn, kiitos ajastasi ja vastauksestasi. Kyselyn tulokset raportoidaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteydessä. Tämän hetken arvion mukaan selostus on julkisesti nähtävillä alkuvuodesta 2012. Nähtävilläolosta tiedotetaan erikseen alueen lehdissä. Jos et ole vielä vastannut kyselyyn, toivottavasti ehdit vastata ja postittaa vastauksesi saamassasi palautuskuoressa. Jokainen vastaus on meille tärkeä, ja olemme jatkaneet kyselyn vastausaikaa saadaksemme vastauksia mahdollisimman kattavasti. Postitathan vastauksesi viimeistään PERJANTAINA 25.11.2011. Myöhemmin postitettuja vastauksia emme valitettavasti pysty ottamaan huomioon tulosten analyysissä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa lähtötietona ja EPV Tuulivoima Oy julkaisee niitä mm. hankkeen internetsivuilla. Vastaukset käsitellään Ramboll Finland Oy:ssä luottamuksellisesti ja nimettöminä eikä tulosten raportoinnista pysty tunnistamaan yksittäistä vastaajaa. Kysely on pyritty lähettämään kaikkiin talouksiin noin 8 km säteellä hankealueen keskipisteestä ja noin kilometrin säteellä suunnitellusta voimajohtolinjauksesta sekä pienellä satunnaisotannalla noin 20 km säteellä oleville alueille. Kaikkiaan kysely on postitettu noin tuhanteen talouteen. Mm. suoramarkkinointikielto on voinut estää jonkin yksittäisen talouden osoitteen luovuttamisen kyselyn toteuttajalle. Kiitos osallistumisestanne! Lisätietoja antavat Vaula Väänänen Joonas Hokkanen EPV Tuulivoima Oy Ramboll Finland Oy puh. 050 351 0576 puh. 0400 355 260 vaula.vaananen@epv.fi joonas.hokkanen@ramboll.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 HELSINKI

Liite 2 Linnustoselvitys

Päivämäärä 17.11.2011 EPV TUULIVOIMA OY LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS

EPV TUULIVOIMA OY LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 17/11/2011 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Asko Ijäs, Ville Yli-Teevahainen Kaisa Torri Laihian Rajavuoren tuulivoimapuistoalueen linnustoselvitys Palokärjen pesäkolo rajavuoren pohjoisosissa Viite 82135361-05 Ramboll Finland Oy Ylistönmäentie 26 40500 Jyväskylä Puhelin 020 755 6550 Fax 020 755 6551 www.ramboll.fi

LAIHIAN RAJAVUOREN TUULIVOIMAPUISTOALUEEN LINNUSTOSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PESIMÄLINNUSTO 2 2.1 Kerätty aineisto ja menetelmät 2 2.2 Selvitysalueen pesimälinnuston yleiskuvaus 6 2.3 Uhanalaiset ja muut linnustonsuojelun kannalta huomionarvoiset lajit 11 3. LINTUJEN KEVÄTMUUTTO RAJAVUOREN ALUEELLA 18 3.1 Kerätty aineisto ja laskentamenetelmät 18 3.2 Lintujen kevätmuutto Rajavuoren alueella 21 4. LINTUJEN SYYSMUUTTO RAJAVUOREN ALUEELLA 27 4.1 Kerätty aineisto ja laskentamenetelmät 27 4.2 Lintujen syysmuutto Rajavuoren alueella 28 5. YHTEENVETO 34 6. KIRJALLISUUS 36 LIITTEET 1. Linjalaskennan laskentareitti sekä voimalakohtaisten kartoituslaskentojen laskentaruudut Rajavuoren selvitysalueella. 2. Hankealueella tehdyn linjalaskennan tulokset 3. Tuulivoimaloiden sijoitusalueilla tehtyjen kartoituslaskentojen tulokset 4. Orvoonnevan kartoituslaskennan tulokset 5. Lista Rajavuoren selvitysalueella pesivistä lajeista 6. Havaitut sekä epävarmat metson soidinpaikat Rajavuoren selvitysalueella (LUOTTAMUKSELLINEN, toimitetaan ainoastaan viranomaiskäyttöön 7. Petolintureviirit Rajavuoren selvitysalueella kesällä 2011 (LUOTTA- MUKSELLINEN, toimitetaan ainoastaan viranomaiskäyttöön)

1. JOHDANTO EPV Tuulivoima Oy käynnisti keväällä 2011 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn (YVA-menettely) maatuulivoimapuiston rakentamiseksi Laihian Rajavuoren alueelle. Suunniteltu tuulivoimapuistoalue (kutsutaan tässä selvityksessä nimellä selvitysalue) sijoittuu Laihian kunnan eteläosiin pääosin Jurvantien (seututie 687) ja Kaunisharjuntien väliselle alueelle. Kokonaisuudessaan suunnitellun tuulivoima-alueen pinta-ala on noin 1 970 hehtaaria, jolle on suunniteltu enimmillään 25 yksikköteholtaan 2 5 MW suuruista tuulivoimalaitosta (EPV Tuulivoima Oy 2011). Rajavuoren selvitysalue sijoittuu pääosin Rajavuoren ja Ylimaan metsävaltaisille kivennäismaaalueille sekä niitä ympäröiville suoalueille. Selvitysalueen metsiä luonnehtivat nykyisin pääasiassa käsitellyt, mäntyvaltaiset kangasmetsät. Erityisesti Rajavuoren alueella on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana suoritettu laajoja metsätaloustoimia, minkä vuoksi alueen maisemakuvaa leimaavat monin paikoin keski-iältään melko nuoret kasvatusmetsiköt ja avohakkuualat. Alueella on kuitenkin paikoitellen (mm. Penssoninluhdalla, Frouvankurkulla, Porraskorvenrämäkän laidealueilla sekä Kaijan Kryytimaan) jäljellä myös varttuneempien kuusimetsien alueita. Selvitysalueen sisään rajautuvat suokuviot on nykyisin valtaosin ojitettu, mikä on osaltaan vaikuttanut niiden nykytilaan. Luonnontilaisia suoalueita on selvitysalueella nykyisin jäljellä pääasiassa alueen itäreunaan rajautuvalla Orvoonnevalla sekä alueen itäreunassa sijaitsevan Kiimanevan keskiosissa, joiden suoluontoa leimaavat pääasiassa karut rahkarämeet ja rahkanevat Hankealueen pesimälinnustoa sekä alueen kautta muuttavaa linnustoa selvitettiin vuoden 2011 aikana maastossa tehtyjen linnustokartoitusten ja -seurantojen avulla. Tässä selvitysraportissa esitellään selvityksessä käytetyt menetelmät sekä esitellään selvitysten tulokset. Linnustoselvitys on tehty EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta ja sen ovat laatineet biologi FM Asko Ijäs ja luontokartoittaja (eat) Ville Yli-Teevahainen Ramboll Finland Oy:stä. Samat henkilöt ovat myös vastanneet selvityksen yhteydessä tehdyistä maastotöistä (pesimälinnustokartoitukset sekä kevät-, petolintu- ja syysmuutonseurannat).

Kuva 1-1. Selvitysalueen sijainti 2. PESIMÄLINNUSTO 2.1 Kerätty aineisto ja menetelmät Suunnitellun tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustoa kartoitettiin kevään ja kesän 2011 aikana useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Erityisesti linnustoselvityksen tavoitteena oli kartoittaa suojelullisesti merkittävien lajien esiintymistä hankealueella, jotta tuulivoimaloiden vaikutuksia niihin pystyttiin arvioimaan. Linnustonsuojelun kannalta merkittävimmiksi lajeiksi arvioitiin tässä yhteydessä erityisesti luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, Birdlife Suomi 2011a) sekä Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Em. suojeluluokitusten ohella selvityksessä kiinnitettiin lisäksi huomiota lajeihin, joiden tiedettiin kirjallisuustietojen (mm. Langston & Pullan 2003) perusteella olevan alttiita tuulivoimaloiden aiheuttamille vaikutuksille (mm. petolinnut ja kurki). Pääasiallisia laskentamenetelmiä pesimälinnustoselvityksessä olivat linja- ja kartoituslaskenta-

menetelmät, joiden avulla kerättyä aineistoa alueen uhanalaisesta lajistosta täydennettiin edelleen erillisten metson soidinpaikkakartoitusten, yöaikaisten kehrääjäkartoitusten sekä päiväpetolintuseurannan avulla. Hankealue sijoittuu pääosin metsätalousvaltaiselle alueelle, jonka pesimälinnustosta ei ole käytettävissä kattavia lähtötietoja petolintuja lukuun ottamatta. Tästä syystä eri laskentamenetelmien yhdistäminen arvioitiin tässä yhteydessä parhaaksi lähestymistavaksi selvitysalueella pesivän lintulajiston selvittämiseksi. Maastokartoitusten lisäksi erityisesti tietoa alueen petolinnustosta saatiin linnustoselvitystä varten Rajavuoren alueen hyvin tuntevalta petolinturengastajalta. Rajavuoren alueella on tehty vuodesta 1989 alkaen petolinturuutuseurantaa 10 km x 10 km kokoisella alueella (ruutu 697:324), minkä vuoksi alueen petolintulajistosta on nykyisin olemassa melko runsaasti tietoa. Petolintujen ruutututkimus on osa Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Ympäristöministeriön valtakunnallista yhteisseurantahanketta, jossa seurataan vuosittain petolintujen pesä- ja reviirimääriä tutkimusruuduittain. Viime vuosina valtakunnallisessa tutkimuksessa on ollut mukana noin 124-134 petoruutua (Honkala ym. 2011), joiden tutkimuksesta vastaavat sadat vapaaehtoiset petolintuharrastajat. Varsinaisten laskentojen lisäksi alueen linnustoa havainnoitiin jatkuvasti myös yleisemmin mm. pesimälinnustokartoitusten välisten siirtymien sekä muutonseurantojen yhteydessä, jolloin kirjattiin erityisesti muistiin havaintoja uhanalaisista ja muuten harvalukuisista lajeista. Tätä aineistoa käytettiin selvityksessä edelleen täydentämään varsinaisten pesimälinnustoselvitysten antamaa kokonaiskuvaa alueen pesimälinnustosta. Pesimälinnustokartoitukset suoritettiin lintujen aktiivisimpaan lauluaikaan touko-kesäkuulla. Laskennat suoritettiin yölaulajalaskentaa ja petolintuseurantaa lukuun ottamatta klo. 3.00 12.00 välisenä aikana, jolloin useiden lintulajien lauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista siten helpoiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin erityisesti selkeille, heikkotuulisille aamuille, kun taas sadesäässä laskennoista luovuttiin. Seuraavassa esitellään yksityiskohtaisemmin pesimälinnustolaskennoissa käytetyt laskentamenetelmät sekä maastotöiden laskenta-ajankohdat. Linjalaskennat Alueen yleistä lintulajistoa kartoitettiin pesimälinnustoselvityksen yhteydessä maalinnustolaskennassa yleisesti käytettyä linjalaskentamenetelmää käyttäen. Linjalaskennan avulla selvitettävän alueen yleisestä pesimälintulajistosta sekä eri lajien keskimääräisistä runsaussuhteista pystytään luomaan edustava kokonaiskuva (Koskimies & Väisänen 1988). Maastossa linjalaskenta toteutetaan kulkemalla läpi ennalta selvitysalueelle sijoitettu laskentalinja, jolta kirjataan ylös sekä varsinaiselta laskentalinjalta (nk. pääsarka) että sen ulkopuolelta (nk. apusarka) havaittavat lintulajit. Pää- ja apusaralta kerättävien havaintojen perusteella muodostetaan edelleen laskennalliset estimaatit eri lajien keskimääräiselle esiintymistiheydelle tarkasteltavalla alueella nk. kuuluvuuskertoimia käyttäen (mm. Väisänen ym. 1998). Menetelmänä linjalaskenta soveltuu erityisesti laajojen alueiden pesimälinnuston kartoittamiseen, jossa koko selvitysaluetta ei ole mahdollista käydä kattavasti läpi. Sen sijaan yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi harvalukuisten lajien esiintymisestä sen avulla ei pystytä keräämään, koska näiden lajien reviirien osuminen laskentalinjalla on runsaslukuisempia lajeja pienempi ja linjalaskentojen antamat tulokset voivat erityisesti pienessä laskenta-aineistossa aliarvioida niiden esiintymistä alueella. Tästä syystä menetelmän käyttökelpoisuus erityisesti yksityiskohtaisen pesimälinnustoaineiston keräämisen kannalta on rajallinen. Rajavuoren selvitysalueella laskentalinjan pituus oli kaikkiaan 6,05 km ja se laskettiin 16.6. klo. 3.52 8.07 välisenä aikana. Laskentalinja on esitetty kartalla liitteessä 1. Kartoituslaskennat Linjalaskennan antamaa kokonaiskuvaa suunnitellun tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustosta tarkennettiin edelleen kartoituslaskentamenetelmää käyttäen. Kartoituslaskenta on linjalaskentaa työläämpi maalinnuston laskentamenetelmä, jossa koko selvitysalue käydään läpi siten, ettei mikään selvitysalueen kohta jää yli 50 metrin päähän laskijasta (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994). Rajavuoren selvitysalueella kartoituslaskentoja toteutettiin kertalaskentana kullakin tuulivoimaloiden suunnitellulla rakentamispaikalla (250*250 metrin suuruinen alue, Kuva 2-2). Tällä tavoin pyrittiin keräämään yksityiskohtaisempaa tietoa tuulivoimaloiden suunniteltujen rakentamisalueiden pesimälinnustosta. Maastokartoituksissa hyödynnettiin GPS-laitetta, jolloin