Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla



Samankaltaiset tiedostot
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2015, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia. 2015, kesäkuu ja 2. neljännes

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia. 2015, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia. 2013, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Työllisyyden kasvu jatkui. 2018, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2011, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. 2012, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2010, joulukuu ja 4. neljännes

Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2014, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia. 2017, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia. 2017, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia. 2016, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, kesäkuu ja 2. neljännes

Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2014, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2016, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2010, maaliskuu ja 1. neljännes

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2010, kesäkuu ja 2. neljännes

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2010, syyskuu ja 3. neljännes

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Kuopion työpaikat 2017

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Kuopion työpaikat 2016

Työvoimatilasto. Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten. 2008, joulukuu ja 4. neljännes

Työpaikat ja työlliset 2014

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

KUOPION TYÖPAIKAT

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, huhtikuu

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työvoimatutkimus. Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, heinäkuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi joulukuussa , joulukuu ja 4. neljännes

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia. 2015, toukokuu

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Työpaikat ja työlliset 2015

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Aluetilinpito

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Tilastokatsaus 11:2010

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TILASTOKATSAUS 7:2018

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Toimintaympäristön muutokset

TILASTOKATSAUS 23:2016

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Suomi postinumeroalueittain palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Toimintaympäristön muutoksia

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

TILASTOKATSAUS 19:2016

Transkriptio:

Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2 Vuoden 2 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden heikkeneminen pysähtyi vuonna 2. Myös työttömyysaste pysyi miltei samalla tasolla kuin vuonna 29. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta Työllisyys ja työttömyys vuonna 2. Työllisyysasteen lasku pysähtyi vuonna 2. Työllisyysaste oli 67,8 prosenttia, mikä on vain puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 29. Miesten työllisyysaste oli edellisvuoden tasolla, 68,7 prosenttia. Naisten työllisyysaste laski yhden prosenttiyksikön 66,9 prosenttiin. Työllisiä oli 2 447 vuonna 2. Työllisten määrä väheni hengellä vuodesta 29. Työllisyyden väheneminen tasaantui vuonna 2, sillä vuonna 29 työllisten määrä oli vähentynyt 74 :lla. Työttömyystilanteessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuodesta 29 vuoteen 2. Vuonna 2 työttömyysaste oli keskimäärin 8,4 prosenttia, kun vuonna 29 työttömyysaste oli keskimäärin 8,2 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9, ja naisten 7,6 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2 keskimäärin 224, mikä oli lähes sama kuin vuonna 29. Miehiä oli työttömänä 26 ja naisia 98. Vuoteen 29 verrattuna työttömiä miehiä on 4 enemmän. Naisten työttömyydessä ei juuri ole tapahtunut muutosta. Työttömyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 989 2, 5 74-vuotiaat, % Helsinki 5.2.2 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Sisällys. Työllisyyden lasku pysähtyi vuonna 2...4 Miesten työllisyystilanne parani...5 Työllisyys heikkeni teollisuudessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa...5 Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi hieman...6 Vanhimpien ikäryhmien työllisyys parani hieman...7 2. Muutokset työttömyydessä vähäisiä vuonna 2...8 3. Työvoiman ulkopuolella olevien naisten määrä kasvoi... 4. Huomautuksia liitetaulukoihin... Taulukot Taulukko. Lomautettujen määrä 28 2 vuosineljänneksittäin...7 Liitetaulukot, aikasarjat 28 2 Liitetaulukko. Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan vuosina 28-2...2 Liitetaulukko 2. Väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...2 Liitetaulukko 3. Väestö sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...2 Liitetaulukko 4. Työvoima sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2...4 Liitetaulukko 5. Työvoimaosuudet sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2...5 Liitetaulukko 6. Työlliset sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2...6 Liitetaulukko 7. Työllisyysasteet sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2...7 Liitetaulukko 8. Työlliset sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...8 Liitetaulukko 9. Työlliset koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuosina 27-29, 5-74-vuotiaat...9 Liitetaulukko. Työlliset toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...2 Liitetaulukko. Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...22 Liitetaulukko 2. Työlliset työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...23 Liitetaulukko 3. Työlliset sukupuolen ja aluehallintovirastojen (AVI) mukaan vuosina 29-2, 5-74-vuotiaat...24 Liitetaulukko 4. Työlliset maakunnittain vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...25 Liitetaulukko 5. Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...25 Liitetaulukko 6. Osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat, %...25 Liitetaulukko 7. Palkansaajat toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...26 Liitetaulukko 8. Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat.28 Liitetaulukko 9. Palkansaajat työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...29 Liitetaulukko 2. Palkansaajat työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat, %.3 Liitetaulukko 2. Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...3 Liitetaulukko 22. Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat, %...32 Liitetaulukko 23. Työttömät sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2...33 Liitetaulukko 24. Työttömyysasteet sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2...34 2

Liitetaulukko 25. Työttömyysasteet aluehallintovirastojen (AVI) ja sukupuolen mukaan vuosina 29-2, 5-74-vuotiaat...35 Liitetaulukko 26. Työttömyysasteet maakunnittain vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat...36 Liitetaulukko 27. Työttömyysasteet koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuosina 25-29, 5-74-vuotiaat...37 Kuviot Kuvio. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 989 2, 5 64-vuotiaat, %...4 Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 989 2, 5 74-vuotiaat...4 Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 99 2, 5 74-vuotiaat.5 Kuvio 4. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 29 2, 5 74-vuotiaat...6 Kuvio 5. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 989 2, %...7 Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 997 2, 5 74-vuotiaat...8 Kuvio 7. Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 989 2, %...9 Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2, %...9 Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima iän mukaan vuonna 2... Laatuseloste: Työvoimatutkimus...38 3

. Työllisyyden lasku pysähtyi vuonna 2 Työllisyyden lasku pysähtyi vuonna 2. Vuoden 2 työllisyysaste oli 67,8 prosenttia, mikä oli vain puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 29. Työllisyysaste oli nyt vuoden 22 tasolla. Miesten työllisyysaste oli 68,7 prosenttia. Työllisyysasteessa ei juuri ollut muutosta edellisestä vuodesta. Naisten työllisyysaste laski yhden prosenttiyksikön, 66,9 prosenttiin. Naisten ja miesten työllisyysasteissa on edelleen vain vähäinen, alle kahden prosenttiyksikön, ero. (Kuvio.) Kuvio. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 989 2, 5 64-vuotiaat, % Työllisiä oli 2 447 vuonna 2, mikä oli vähemmän kuin vuonna 29. Työllisyyden väheneminen lähes tasaantui vuonna 2, sillä edellisenä vuonna 29 työllisten määrä oli vähentynyt 74 :lla. Vuonna 2 työllisten määrä oli vuoden 26 tasolla (kuvio 2). Verrattuna vuoden 29 vuosineljänneksiin, työllisyys väheni vuoden 2 kahtena ensimmäisenä vuosineljänneksenä, mutta kääntyi kasvuun kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 989 2, 5 74-vuotiaat Palkansaajia oli 2 2 henkeä vuonna 2, mikä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Kun vuonna 29 yrittäjien määrä kasvoi hengellä, kääntyi yrittäjien määrä vuonna 2 laskuun. Yrittäjien määrä väheni 7 hengellä. Yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 328 vuonna 2. Yrittäjäperheenjäsenten osuus oli tästä 4. Yrittäjien osuus työllisistä oli keskimäärin 3,4 prosenttia. 4

Miesten työllisyystilanne parani Miesten työllisyys kääntyi lievään nousuun vuonna 2. Kuviossa 3 on esitettynä 2 vuoden aikasarja työllisten määrän muutoksista sukupuolen mukaan. Kun vuonna 29 näkyy jyrkkä pudotus työllisten miesten määrässä ( 6 ), oli tilanne selvästi valoisampi vuonna 2. Miesten työllisyys parani 4 hengellä. Työllisten naisten määrä laski edelleen 4 :lla eli saman verran kuin edellisenä vuonna. en 29 2 työllisten määrän kehityksessä nähdään sama ilmiö kuin vuosina 99 994. Myös tuolloin miesten työllisyys heikkeni naisten työllisyyttä jyrkemmin, mutta vastaavasti parani naisten työllisyyttä nopeammin. Taantumien jälkeen naisten työllisyys kohenee pidemmällä viiveellä. Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 99 2, 5 74-vuotiaat Työllisyys heikkeni teollisuudessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa Kuviossa 4 on esitetty työllisten määrän muutos edeltävästä vuodesta toimialoittain vuosina 29 ja 2. Työllisyys heikkeni edelleen eniten teollisuuden toimialalla, jossa työllisten määrä väheni 8 hengellä edeltävästä vuodesta. Tästä valtaosa koski miehiä ( 5 ). Myös terveys- ja sosiaalipalveluissa työllisyys heikkeni ( ), kun vielä vuonna 29 työllisyys tällä toimialalla kasvoi. Työllisyys kasvoi eniten koulutuksen toimialalla, jossa työskenteli henkeä enemmän kuin vuonna 29. Muilla toimialoilla muutokset työllisyydessä olivat vähäisiä. Työllisyyden lasku kohdistui yksityiselle sektorille. Yksityisen sektorin työllisten määrä laski 9 hengellä. Julkisella sektorilla työllisten määrä kasvoi 6 hengellä. Kasvu kohdistui kuntasektorille, joka työllisti 8 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna työllisyys heikkeni eniten työntekijäasemassa olevilla ja alemmilla toimihenkilöillä. Suurimmat yksittäiset ryhmät, joissa työllisyys laski, olivat teollisuuden toimialan työntekijäasemassa toimivat miehet ( 2 henkeä) ja sosiaali- ja terveysalan alemmissa toimihenkilöammateissa toimivat naiset ( 8 ). Sitä vastoin ylempien toimihenkilöiden työllisyys kasvoi 23 hengellä, mistä pääosa oli miehiä. 5

Kuvio 4. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 29 2, 5 74-vuotiaat Toimialaluokat (TOL 28) A, B C-E F G H I J K, L M, N O P Q R U 9 39 4 43 45 47 49 53 55 56 58 63 64 68 69 82 84 85 86 88 9 99 Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms. Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala Liike-elämän palvelut Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu palvelutoiminta Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi hieman Taantuman taittuminen näkyy myös työllisten tehtyjen työtuntien määrässä. Työllisten tehtyjen työtuntien määrä vuonna 2 oli prosentin suurempi kuin vuonna 29. Kun työllisten määrä pysyi lähes samana, kasvoi työpanoksen määrä työllistä kohti hieman vuonna 2. Vuonna 2 työlliset tekivät keskimäärin 633 työtuntia vuodessa, kun vastaava luku vuonna 29 oli 6 tuntia vuodessa. Tehtyjen työtuntien lisääntymiseen vaikutti muun muassa lomautusten väheneminen. Vuonna 2 lomautettuina oli keskimäärin 2 henkeä, kun edellisenä vuonna lomautettuja oli keskimäärin 37. Verrattuna edellisen vuoden vuosineljänneksiin, lomautettujen määrä pieneni jokaisena vuosineljänneksenä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä lomautettujen määrän väheneminen oli vielä vähäistä, mutta sitä seuraavilla vuosineljänneksillä lomautettujen määrä väheni selvästi. Vuoden 2 toisella vuosineljänneksellä oli jo 23 lomautettua vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. (Taulukko.) 6

Taulukko. Lomautettujen määrä 28 2 vuosineljänneksittäin neljännes 28 29 2 I 7 38 35 II 4 42 9 III 4 3 5 IV 4 36 4 keskiarvo 7 2 37 2 Alityöllisiä, eli henkilöitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä kuin on tarjolla, oli vuonna 2 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun vuonna 29 alityöllisiä oli 33 henkeä, oli luku laskenut 2 :een viime vuonna. Vanhimpien ikäryhmien työllisyys parani hieman Työllisyyden muutokset eri ikäryhmissä ovat olleet varsin vähäisiä. 35 44-vuotiaiden työllisten määrä laski eniten (kuvio 5). Tässä ikäryhmässä oli 6 työllistä vähemmän vuonna 2 kuin edellisenä vuonna. Ikäryhmän työllisyysaste laski,3 prosenttiyksikköä. Työllisyys sitä vastoin kasvoi hieman vanhimmissa ikäryhmisssä. Vuonna 2 työllisiä 55 64-vuotiaita oli 4 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän ikäryhmän työllisyysaste oli 56,2 prosenttia. Myös vanhimpien 65 74-vuotiaiden työllisten määrä lisääntyi hieman. Muutokset ikäryhmittäisissä työllisyysasteissa olivat hyvin vähäisiä, kuitenkin niin, että vanhimmissa ikäryhmissä työllisyysaste nousi hivenen ja nuoremmissa vastaavasti laski. 2 64-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,8 prosenttia. Vuoden 25 eläkeuudistuksen jälkeen eläkeikä on ollut joustava 63 68 vuotta. Tämän ikäryhmän työllisyys on ollut kasvussa, vaikkakin ryhmän työllisyys on edelleen vähäistä verrattuna nuorempiin ikäryhmiin. Ikäryhmän työllisyysaste on kasvanut vuoden 25 noin 2 prosentista noin 8 prosenttiin vuonna 2. Ikäryhmästä työllisinä oli 67 henkeä vuonna 2, kun vastaava luku oli 36 vuonna 25. Kuvio 5. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 989 2, % 7

2. Muutokset työttömyydessä vähäisiä vuonna 2 Työttömyystilanteessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuosien 29 ja 2 välillä. Vuonna 2 työttömyysaste oli keskimäärin 8,4 prosenttia, kun vuonna 29 työttömyysaste oli keskimäärin 8,2 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9, ja naisten 7,6 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2 keskimäärin 224, mikä oli 3 enemmän kuin vuonna 29. Miehiä oli työttömänä 26 ja naisia 98. Vuoteen 29 verrattuna työttömiä miehiä oli 4 enemmän. Naisten työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta. Verrattuna edellisen vuoden vuosineljänneksiin, työttömien määrä kasvoi vuoden 2 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kolmella viimeisellä vuosineljänneksellä työttömien määrä kääntyi laskuun. Työllisyystilanne siis heikkeni ja työttömyys paheni vielä alkuvuodesta, mutta tilanne kääntyi parempaan tämän jälkeen. Työttömien ohella myös piilotyöttömät voidaan katsoa työtä vailla oleviksi. Piilotyöttömyydellä tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella olevia, jotka haluaisivat ansiotyöhön, mutta eivät eri syistä johtuen hae aktiivisesti työtä. Piilotyöttömiä oli 2 vuonna 2, mikä on 8 enemmän kuin vuonna 29. Eniten piilotyöttömiä oli 5 24-vuotiaissa (32 ) ja 55 64-vuotiaissa (25 ). Yhteensä työttömiä ja piilotyöttömiä oli 326 henkeä vuonna 2, mikä vastasi vuoden 24 tasoa. (Kuvio 6.) Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 997 2, 5 74-vuotiaat Työttömyysasteen muutokset olivat hyvin vähäisiä kaikilla ikäryhmillä vuosien 29 ja 2 välillä (kuvio 7). Työttömyysasteella mitattuna työttömyys oli edelleen suurinta 5 24-vuotiailla. Nuorten työttömyysaste oli 2,4 prosenttia vuonna 2. Myös määrällisesti nuoria oli työttömänä eniten (68 ), kun verrataan lukua muihin kymmenvuotisikäryhmiin. Tulee kuitenkin huomata, että työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työvoimasta. Koska nuorista 5 24-vuotiaista suuri osa on opiskelemassa eli työvoiman ulkopuolella, nousee työttömyysaste korkeaksi. Tarkasteltaessa työttömien osuutta koko ikäluokasta nähdään, että 5 24-vuotiaista työttömänä oli joka kymmenes (kuvio 8). 8

Kuvio 7. Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 989 2, % Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2, % 9

3. Työvoiman ulkopuolella olevien naisten määrä kasvoi Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa 9 hengellä vuodesta 29 vuoteen 2. Vuonna 2 Suomen väestöstä työikäisiä 5 74-vuotiaita oli 4 43 henkeä. Eniten kasvoi 55 64-vuotiaiden määrä (4 ). 55 64-vuotiaat muodostavatkin suurimman ikäryhmän työikäisistä (kuvio 9). Vaikka työikäisten määrä kasvoi, väheni työvoima 6 hengellä vuonna 2. Työvoiman ulkopuolella oli 372 henkeä. Määrä kasvoi 25 hengellä, josta valtaosa oli naisia (23 ). Eniten kasvoi työvoiman ulkopuolella olevien 25 34-vuotiaiden määrä. Yleisimmin tästä ikäryhmästä oli siirrytty joko opiskelemaan tai hoitamaan omia lapsia tai muuta omaista. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä vähentyi edelleen 55 64-vuotiaiden ryhmässä. Työvoimaosuus kasvoi 55 64- ja 65 74-vuotiaiden ikäryhmässä noin prosenttiyksikön. Tätä nuoremmissa ikäryhmissä työvoimaosuus pysyi ennallaan tai laski hivenen vuosien 29 ja 2 välillä. Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima iän mukaan vuonna 2

4. Huomautuksia liitetaulukoihin Työvoimatutkimus, Aikasarjatiedot 2 29 -julkaisussa (3..2) oli virhe ylempää korkeakoulu- ja tutkijakoulutusastetta (7,8) koskevissa työttömyysastetiedoissa (liitetaulukko 25). Korjatut tiedot löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 27. Käsitteiden määritelmät löytyvät työvoimatutkimuksen kotisivulta kohdasta Käsitteet ja määritelmät sekä painetusta vuositilastosta ja sen pdf-versiosta. Liitetaulukoissa esitettäviin pieniin, korkeintaan 4 henkeä koskeviin lukuihin on suhtauduttava varauksella. Niiden taustalla oleva vastaajien määrä on vähäinen. Taulukoissa käytetyt symbolit Määrä pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Ei mitään ilmoitettavaa tai tieto liian epävarma esitettäväksi. Koulutustiedot vuodelta 2 ovat saatavissa vasta myöhemmin. Aluehallintovirastojen (AVI) mukaiset tiedot ovat saatavissa vasta vuodesta 29 alkaen. Sosioekonomisen aseman ja työnantajasektorin mukaisissa tiedoissa yhteensä-luokka sisältää ne, joilla kyseinen tieto on tuntematon. Pyöristyksistä johtuen taulukoiden summat eivät aina täsmää. Muutokset on laskettu pyöristämättömistä luvuista.

Liitetaulukot, aikasarjat 28 2 Liitetaulukko. Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan vuosina 28-2 28 29 2 Prosenttiyksikköä Tunnusluku Sukupuoli Työllisyysaste, 5-64-vuotiaat Sukupuolet yhteensä Miehet 7,6 72,3 68,3 68,8 67,8 68,7 -,5 -, Naiset 68,9 67,9 66,9, Työttömyysaste, 5-74-vuotiaat Sukupuolet yhteensä Miehet 6,4 6, 8,2 8,9 8,4 9,,,2 Naiset 6,7 7,6 7,6, Työvoimaosuus, 5-74-vuotiaat Sukupuolet yhteensä Miehet 67,5 69,9 66,5 68,4 66, 68,4 -,5, Naiset 65, 64,7 63,7, Liitetaulukko 2. Väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Sukupuoli Työmarkkina-asema Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Työvoima yhteensä 4 4 2 73 4 25 2 678 4 43 2 672 9-6,5 -,2 - työlliset 2 53 2 457 2 447 -,4 - työttömät 72 22 224 3,5 Työvoiman ulkopuolella olevat 3 347 372 25,9 Miehet Väestö yhteensä 2 3 2 4 2 24,5 Työvoima yhteensä 4 377 385 8,6 - työlliset 35 255 259 4,3 - työttömät 85 22 26 4 2,9 Työvoiman ulkopuolella olevat 63 637 639 2,3 Naiset Väestö yhteensä 2 2 2 2 9,4 Työvoima yhteensä 33 3 287 4, - työlliset 26 22 88 4,2 - työttömät 87 99 98 -,2 Työvoiman ulkopuolella olevat 698 7 733 23 3,2 2

Liitetaulukko 3. Väestö sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 5-74 5-64 4 4 3 536 4 25 3 547 4 43 3 555 9 8,5,2 5-24 659 658 659, 25-34 666 678 684 6,8 35-44 689 675 666-9,3 45-54 76 758 754-3 -,5 55-64 762 777 79 4,7 65-74 468 478 489 2,2 Miehet 5-74 2 3 2 4 2 24,5 5-64 787 793 797 4,2 5-24 337 337 338,2 25-34 342 348 35 3,8 35-44 35 343 339-4,2 45-54 382 38 379 -,4 55-64 377 384 39 6,5 65-74 25 22 227 6 2,6 Naiset 5-74 2 2 2 2 9,4 5-64 749 754 758 4,2 5-24 322 322 322, 25-34 324 33 333 3,8 35-44 339 332 327-4,4 45-54 379 377 375-2 -,5 55-64 385 393 4 8,9 65-74 252 257 262 5,8 3

Liitetaulukko 4. Työvoima sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2 28 29 2 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 5-74 5-64 2 73 2 669 2 678 2 644 2 672 2 634-6 -,2 -,4 5-24 34 322 37-6,8 25-34 573 579 575-4 -,7 35-44 624 6 598 3-2, 45-54 677 673 669-3 -,5 55-64 455 46 476 6 3,5 65-74 34 34 38 4,4 Miehet 5-74 4 377 385 8,6 5-64 376 355 36 5,4 5-24 69 58 58, 25-34 35 36 38 2,6 35-44 327 32 34-6 -2, 45-54 338 336 337,2 55-64 228 225 234 9 3,9 65-74 24 22 25 3 3, Naiset 5-74 33 3 287 4, 5-64 293 289 274 5, 5-24 72 64 59-6 -3,5 25-34 259 263 257-6 -2,3 35-44 297 29 284-7 -2,3 45-54 339 337 333-4,2 55-64 226 234 242 8 3,2 65-74 2 3 5,2 4

Liitetaulukko 5. Työvoimaosuudet sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2 2 29 28 Prosenttiyksikköä Ikäluokka Sukupuoli -,5 66, 66,5 67,5 5-74 Sukupuolet yhteensä -,4 74, 74,5 75,5 5-64 -,9 48, 49, 5,7 5-24,3 84, 85,4 86, 25-34 -,8 89,7 9,4 9,5 35-44, 88,7 88,7 89, 45-54, 6,2 59, 59,7 55-64,6 7,7 7, 7,3 65-74, 68,4 68,4 69,9 5-74 Miehet, 75,7 75,6 77, 5-64 -, 46,8 46,9 5, 5-24 -,2 9,5 9,7 92, 25-34 -,7 92,4 93, 93,3 35-44,5 88,7 88,2 88,5 45-54,3 6, 58,7 6,6 55-64,,,,9 65-74, 63,7 64,7 65, 5-74 Naiset, 72,5 73,5 73,9 5-64,8 49,3 5, 53,4 5-24 -2,5 77,3 79,7 79,8 25-34 -,8 86,8 87,6 87,6 35-44 -,6 88,7 89,3 89,5 45-54,7 6,3 59,5 58,8 55-64,2 4,8 4,6 4,2 65-74 5

Liitetaulukko 6. Työlliset sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2 28 29 2 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 5-74 5-64 2 53 2 497 2 457 2 423 2 447 2 4 3 -,4 -,5 5-24 285 253 249-4,6 25-34 54 53 53 -,2 35-44 596 576 56 6-2,7 45-54 647 632 626-6 -,9 55-64 43 43 445 4 3,2 65-74 34 34 37 3, Miehet 5-74 35 255 259 4,3 5-64 29 233 234, 5-24 4 2 2,5 25-34 298 289 292 2,9 35-44 35 3 294-7 -2,4 45-54 323 33 32-2 -,5 55-64 25 2 27 7 3,4 65-74 23 22 25 3 3,3 Naiset 5-74 26 22 88 4,2 5-64 26 9 76 4,2 5-24 45 33 28-5 -3,5 25-34 242 242 239-4,5 35-44 28 275 267-9 -3, 45-54 323 38 34-4,3 55-64 25 22 228 7 3, 65-74 2 2 4,2 6

Liitetaulukko 7. Työllisyysasteet sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2 2 29 28 Prosenttiyksikköä Ikäluokka Sukupuoli -,5 6,5 6, 63,2 5-74 Sukupuolet yhteensä -,5 67,8 68,3 7,6 5-64 -,7 37,8 38,4 43,2 5-24 -,8 77,6 78,4 8, 25-34,3 84, 85,3 86,4 35-44 -,4 82,9 83,3 85, 45-54,8 56,2 55,5 56,5 55-64,5 7,6 7, 7,2 65-74 -, 62,2 62,3 65,6 5-74 Miehet -, 68,7 68,8 72,3 5-64, 35,7 35,6 4,5 5-24, 83, 83, 87,3 25-34, 86,5 87,6 89,9 35-44 -, 82, 82,3 84,7 45-54, 55,6 54,6 57, 55-64,,,,8 65-74, 58,8 59,8 6,8 5-74 Naiset, 66,9 67,9 68,9 5-64,5 39,9 4,4 45, 5-24,7 7,8 73,4 74,6 25-34,5 8,5 83, 82,9 35-44 -,7 83,8 84,4 85,4 45-54,6 56,9 56,3 55,8 55-64, 4,7 4,6 4, 65-74 7

Liitetaulukko 8. Työlliset sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Sukupuoli Sosioekonominen asema Sukupuolet yhteensä Työlliset yhteensä Palkansaajat yhteensä 2 53 2 27 2 457 2 23 2 447 2 2-3 -,4 -, - ylemmät toimihenkilöt 67 63 626 23 3,8 - alemmat toimihenkilöt 83 86 85,4 - työntekijät 764 697 682 5-2,2 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 324 334 328-7 -2, - joista yrittäjäperheenjäseniä 3 3 4 2,8 Miehet Työlliset yhteensä 35 255 259 4,3 Palkansaajat yhteensä 95 29 38 9,9 - ylemmät toimihenkilöt 329 324 343 9 6, - alemmat toimihenkilöt 29 22 23,4 - työntekijät 543 49 478-2,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 22 226 22-5 -2, - joista yrittäjäperheenjäseniä 8 8 8-6,3 Naiset Työlliset yhteensä 26 22 88 4,2 Palkansaajat yhteensä 2 94 82 2, - ylemmät toimihenkilöt 279 279 283 4,3 - alemmat toimihenkilöt 6 64 592 2-2, - työntekijät 22 27 23-4,9 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 4 9 7-2,9 - joista yrittäjäperheenjäseniä 5 5 6 8,3 8

Liitetaulukko 9. Työlliset koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuosina 27-29, 5-74-vuotiaat Sukupuoli Sukupuolet yhteensä Miehet Naiset Koulutusaste Yhteensä Keskiasteen koulutus (3) Korkea-aste yhteensä (5,6,7,8) - alin korkea-aste (5) - alempi korkeakouluaste (6) - ylempi korkeakoulu- tai tutkijakoulutusaste (7,8) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste tuntematon Yhteensä Keskiasteen koulutus (3) Korkea-aste yhteensä (5,6,7,8) - alin korkea-aste (5) - alempi korkeakouluaste (6) - ylempi korkeakoulu- tai tutkijakoulutusaste (7,8) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste tuntematon Yhteensä Keskiasteen koulutus (3) Korkea-aste yhteensä (5,6,7,8) - alin korkea-aste (5) - alempi korkeakouluaste (6) - ylempi korkeakoulu- tai tutkijakoulutusaste (7,8) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste tuntematon Työlliset, 27 28 29 2 492 2 53 2 457 38 55 8 98 942 952 367 364 353 269 282 29 28 297 39 436 434 387 289 35 255 627 639 64 46 49 45 4 42 33 28 33 32 38 44 49 256 257 226 22 26 22 5 56 54 5 524 537 228 222 22 4 49 58 43 53 6 8 76 6 9

Liitetaulukko. Työlliset toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Prosenttia Toimiala TOL 28 Toimialat yhteensä -99 2 53 2 457 2 447 -,4 A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta -9 9 9 5-3 -2,8 Maatalous 88 88 84-4 -4,8 C Teollisuus -33 47 379 362 7-4,5 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus 5 5 46 45,4 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen 68 72 6 59-2,2 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus 9-23 53 52 49-3 -5,8 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 24-25 68 63 6-3 -4,4 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus 26-3 35 2 5-6 -5, Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus 3-33 39 37 33-3 -9,2 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemärija jätevesihuolto 35-39 25 27 26-2, F Rakentaminen 4-43 86 75 72-3,5 Talonrakentaminen 4 69 59 6 2 2,8 Erikoistunut rakennustoiminta 43 96 93 9-2,8 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 45-47 3 296 298 2,8 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus 45 47 4 4 -,2 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 9 93 3 3, Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 47 62 65 64 -,2 H Kuljetus ja varastointi 49-53 53 53 56 3,8 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne 49-5 98,3 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta 52-53 55 52 55 2 4,7 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55-56 88 85 83-2 -2,8 J Informaatio ja viestintä 58-63 95 94 95,5 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala 64-68 7 7 7,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 69-75 5 46 5 4 2,7 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 7 6 58 56-2,2 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 77-82 2 98 2,6 Kiinteistön- ja maisemanhoito 8 6 6 6,8 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 84 7 6 7,4 P Koulutus 85 65 64 74 5,9 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 86-88 382 388 379-2,4 2

28 29 2 Prosenttia Terveyspalvelut 86 79 85 79-6 -3,4 Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 76 79 79 -,3 Sosiaalihuollon avopalvelut 88 26 24 2-3 -2,3 R Taiteet, viihde ja virkistys 9-93 52 53 55 2 3,4 S-U Muu palvelutoiminta yms. 94-99 84 85 84, X Toimiala tuntematon 2 9 2 2 25,5 2

Liitetaulukko. Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat Toimiala Toimialat yhteensä A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta Maatalous C Teollisuus Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto F Rakentaminen Talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) H Kuljetus ja varastointi Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus TOL 28-99 -9-33 5 68 9-23 24-25 26-3 3-33 35-39 4-43 4 43 45-47 45 46 47 49-53 49-5 52-53 55-56 58-63 64-68 69-75 7 77-82 8 84 28 Miljoonaa tuntia 42,6 25,8 96, 723,2 85,9 2, 89,2 22,5 238,8 66,6 43,8 342, 25, 78, 58,5 84,9 82,5 25, 27,7 86, 84,8 4,9 53,7 9,7 256,5 4,5 6, 94, 88,8 29 Miljoonaa tuntia 3958,5 244,9 92,5 69,5 74,5 95,7 82,6 99,7 97, 6, 44,5 38,6 3, 67, 48, 73,7 55,5 25,9 262, 85,2 76,9 32,6 5,4 4, 234,4 94,9 54,7 94,4 86,2 2 Miljoonaa tuntia 3998,2 239,6 83,9 65,6 73,8 94,5 82,6 2,8 95,2 56,7 43,8 33, 9,5 68,4 49, 78, 58,9 254, 27,3 89,5 8,8 3,4 58,3 2,8 24, 92,6 55,4 94,8 84,5 Miljoonaa tuntia 39,7-5,3-8,6-3,9 -,7,2, 3,,8-3,3 -,8 4,4 6,4,3, 4,4 3,4 2, 9,2 4,3 4,9-2,2 6,9,3 6,6-2,3,7,4,7 Prosenttia, %, -2,2-4,5 -,6 -,9,3, 3, -,9-5,6,7,4 6,2,8 2, 6, 2,2,8 3,5 2,3 6,4,6 4,6, 2,8-2,4,5,4 -,9 22

P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S-U Muu palvelutoiminta yms. X Toimiala tuntematon 85 86-88 86 87 88 9-93 94-99 28 Miljoonaa tuntia 23,6 582,6 27,7 23, 88,7 74,8 33, 7,9 29 Miljoonaa tuntia 225,4 588,2 28,3 24,3 82,5 76,6 28,9 5,3 2 Miljoonaa tuntia 245,7 577, 272,3 26,9 77,7 8,7 3, 8, Miljoonaa tuntia 2,3,2-9, 2,6-4,8 4,, 2,8 Prosenttia, % 9,,9-3,2 2, -2,6 5,4,8 8, Liitetaulukko 2. Työlliset työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Sukupuoli Työnantajasektori Sukupuolet yhteensä Työnantajasektorit yhteensä Yksityinen sektori 2 53 856 2 457 794 2 447 774 9 -,4, Julkinen sektori 666 657 663 6,9 - valtio 57 55 53-2,2 - kunta 59 52 5 8,6 Miehet Työnantajasektorit yhteensä 35 255 259 4,3 Yksityinen sektori 24 7 7, Julkinen sektori 87 82 85 3,4 - valtio 79 76 74-2 -3, - kunta 7 6 5 4,7 Naiset Työnantajasektorit yhteensä 26 22 88 4,2 Yksityinen sektori 732 724 74-2 -2,7 Julkinen sektori 479 475 478 4,7 - valtio 78 79 79,7 - kunta 42 396 399 3,7 23

Liitetaulukko 3. Työlliset sukupuolen ja aluehallintovirastojen (AVI) mukaan vuosina 29-2, 5-74-vuotiaat 29 2 Sukupuoli Aluehallintovirasto Sukupuolet yhteensä Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomen AVI 2 457 84 2 447 79-5 -,4 -,5 Lounais-Suomen AVI 39 3-8 -2,5 Itä-Suomen AVI 229 236 7 2,9 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 534 533 -,3 Pohjois-Suomen AVI 22 99-2,2 Lapin AVI 74 74, Miehet Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 255 259 4,3 Etelä-Suomen AVI 546 546, Lounais-Suomen AVI 6 59 -,8 Itä-Suomen AVI 8 23 6 4,7 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 279 28,4 Pohjois-Suomen AVI 6 5, Lapin AVI 38 38 -,5 Naiset Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 22 88 4,2 Etelä-Suomen AVI 538 533-5 -,9 Lounais-Suomen AVI 59 52-7 -4, Itä-Suomen AVI 2 3, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 255 253-3, Pohjois-Suomen AVI 96 94,4 Lapin AVI 37 37,5 24

Liitetaulukko 4. Työlliset maakunnittain vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Maakunta Koko maa 2 53 2 457 2 447 -,4 Uusimaa 752 739 738 -, Itä-Uusimaa 48 45 45,8 Varsinais-Suomi 226 29 23-6 -2,6 Satakunta 5 98-2 -2,3 Kanta-Häme 8 77 77,7 Pirkanmaa 226 22 22, Päijät-Häme 92 88 88,4 Kymenlaakso 8 79 76-3 -3,8 Etelä-Karjala 6 57 55-2,4 Etelä-Savo 65 62 64,8 Pohjois-Savo 6 2 5 2 2,4 Pohjois-Karjala 67 65 68 3 4,7 Keski-Suomi 8 6 6 -,6 Etelä-Pohjanmaa 88 85 84 -,3 Pohjanmaa 85 83 82,2 Keski-Pohjanmaa 33 3 3-2,7 Pohjois-Pohjanmaa 72 67 66 -,3 Kainuu 34 34 33,4 Lappi 77 74 74, Ahvenanmaa 5 4 5 2,7 Liitetaulukko 5. Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Sukupuolet yhteensä 338 343 358 5 4,3 Miehet 6 5 25 8,8 Naiset 22 228 232 5 2, Liitetaulukko 6. Osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat, % 28 29 2 Prosenttiyksikköä Sukupuolet yhteensä 3,3 4, 4,6,7 Miehet 8,9 9,2,,8 Naiset 8,2 9, 9,6,6 25

Liitetaulukko 7. Palkansaajat toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Toimiala TOL 28 Toimialat yhteensä -99 2 27 2 23 2 2-3 -, A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta -9 4 38 39,9 Maatalous 7 8 7-3,6 C Teollisuus -33 392 355 34 5-4, Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus 5 45 4 4, Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen 68 67 55 55 -,9 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus 9-23 52 5 48-3 -6,5 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 24-25 63 58 56-2 -3, Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus 26-3 32 8 3-5 -4, Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus 3-33 33 32 28-4,8 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto 35-39 25 26 26,7 F Rakentaminen 4-43 45 32 32 -,4 Talonrakentaminen 4 52 42 45 3 7, Erikoistunut rakennustoiminta 43 73 68 68 -,9 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 45-47 27 257 258,3 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus 45 38 34 32-3,8 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 9 8 82 2 2, Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 47 43 43 44,3 H Kuljetus ja varastointi 49-53 32 29 3 2,5 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne 49-5 78 77 77, Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta 52-53 54 5 53 2 3,9 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55-56 78 74 7-3 -3,7 J Informaatio ja viestintä 58-63 89 86 86 -,2 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala 64-68 66 64 64 -,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 69-75 9 6 2 5 3,9 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 7 53 5 5,6 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 77-82 9 84 87 3 3,2 Kiinteistön- ja maisemanhoito 8 53 5 54 2 4,5 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 84 7 6 7,6 P Koulutus 85 6 6 7 6, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 86-88 364 369 362-6,7 26

28 29 2 Terveyspalvelut 86 68 73 67-5 -3, Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 74 77 78, Sosiaalihuollon avopalvelut 88 22 8 7-2,4 R Taiteet, viihde ja virkistys 9-93 4 4 43 2,7 S-U Muu palvelutoiminta yms. 94-99 65 65 62-3 -4,3 X Toimiala tuntematon 8 3 33,3 27

Liitetaulukko 8. Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 28) vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat Toimiala Toimialat yhteensä A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta Maatalous C Teollisuus Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto F Rakentaminen Talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) H Kuljetus ja varastointi Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus TOL 28-99 -9-33 5 68 9-23 24-25 26-3 3-33 35-39 4-43 4 43 45-47 45 46 47 49-53 49-5 52-53 55-56 58-63 64-68 69-75 7 77-82 8 84 28 Miljoonaa tuntia 3553,6 75,6 35, 67,4 75,5 9,4 87,4 9,8 232,8 56,5 43, 255,4 89,2 29,3 435, 65,9 6, 28,2 22,4 37,8 82,6 6,2 43,7, 22, 9,5 4,2 8,2 88, 29 Miljoonaa tuntia 332, 73,4 37,2 563, 66,9 86,7 8, 87,4 9,3 5,5 43,2 225,8 7, 7,5 399,4 56,2 36,4 26,8 28,6 33,3 75,2 4, 38,9 4,5 84,9 8,8 28,2 76,8 85,7 2 Miljoonaa tuntia 3357,9 75,3 36,3 565, 66,2 88, 79,7 92,9 9,9 46,3 42,6 23,3 77,2 2, 46,3 57,8 38,3 2,2 24,3 35, 79,3 3,5 43,,7 95, 8,4 3,7 79,7 84,4 Miljoonaa tuntia 56,,9 -,9 2, -,7,4 -,4 5,4,5-4,2 -,6 4,5 6,3 2,5 6,9,6,9 3,4 5,7,7 4, -,7 4, -2,8,2 -,4 3,5 2,9,3 Prosenttia, %,7 2,6-2,4,4,,6 -,5 6,2,3-8,3,4 2, 8,8 2,2,7 2,9,4,6 2,8,3 5,4 -,7 2,9-2,6 5,5 -,5 2,7 3,8 -,7 28

P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S-U Muu palvelutoiminta yms. X Toimiala tuntematon 85 86-88 86 87 88 9-93 94-99 28 Miljoonaa tuntia 225,3 552, 253,8 7,7 8,4 57,9 99,8 6,5 29 Miljoonaa tuntia 29,7 554,9 262,7 8,9 73,3 59,2 94,9 3,6 2 Miljoonaa tuntia 239,6 552,4 257,2 24, 7, 6,8 94,6 7,2 Miljoonaa tuntia 9,9-2,4-5,5 5,3-2,2,5 -,3 3,6 Prosenttia, % 9, -,4-2, 4,4,2 2,6 -,3 26,9 Liitetaulukko 9. Palkansaajat työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Sukupuoli Työsuhde Sukupuolet yhteensä Kaikki palkansaajat - jatkuva kokoaikatyö 2 27 678 2 23 6 2 2 58-3 -3 -,,9 - jatkuva osa-aikatyö 96 2 29 8 3,8 - määräaikainen kokoaikatyö 248 229 244 5 6,6 - määräaikainen osa-aikatyö 84 8 85 4 4,8 Määräaikainen työ yhteensä 332 3 329 9 6, Osa-aikainen työ yhteensä 279 283 294 4, Miehet Kaikki palkansaajat 95 29 38 9,9 - jatkuva kokoaikatyö 93 865 85 4,7 - jatkuva osa-aikatyö 58 55 58 3 5,8 - määräaikainen kokoaikatyö 97 83 99 7 2, - määräaikainen osa-aikatyö 26 26 3 3 3, Määräaikainen työ yhteensä 23 9 29 2 8,3 Osa-aikainen työ yhteensä 84 8 88 7 8, Naiset Kaikki palkansaajat 2 94 82 2, - jatkuva kokoaikatyö 765 746 73 6-2, - jatkuva osa-aikatyö 37 47 5 4 3, - määräaikainen kokoaikatyö 5 46 44-2, - määräaikainen osa-aikatyö 58 55 55,9 Määräaikainen työ yhteensä 29 2 2 -,5 Osa-aikainen työ yhteensä 95 22 27 5 2,4 29

Liitetaulukko 2. Palkansaajat työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat, % 28 29 2 Prosenttiyksikköä Sukupuoli Työsuhde Sukupuolet yhteensä Kaikki palkansaajat - jatkuva kokoaikatyö, 76,, 75,9, 74,6,,3 - jatkuva osa-aikatyö 8,9 9,5 9,9,4 - määräaikainen kokoaikatyö,3,8,5,7 - määräaikainen osa-aikatyö 3,8 3,8 4,,2 Määräaikainen työ yhteensä 5, 4,6 5,5,9 Osa-aikainen työ yhteensä 2,7 3,3 3,9,6 Miehet Kaikki palkansaajat,,,, - jatkuva kokoaikatyö 83,4 84, 82, -2, - jatkuva osa-aikatyö 5,3 5,3 5,6,3 - määräaikainen kokoaikatyö 8,9 8, 9,6,5 - määräaikainen osa-aikatyö 2,4 2,6 2,9,3 Määräaikainen työ yhteensä,3,6 2,4,8 Osa-aikainen työ yhteensä 7,7 7,9 8,4,6 Naiset Kaikki palkansaajat,,,, - jatkuva kokoaikatyö 68,8 68,2 67,5 -,7 - jatkuva osa-aikatyö 2,4 3,4 4,,6 - määräaikainen kokoaikatyö 3,6 3,4 3,4, - määräaikainen osa-aikatyö 5,2 5, 5,, Määräaikainen työ yhteensä 8,8 8,4 8,5, Osa-aikainen työ yhteensä 7,6 8,4 9,,7 3

Liitetaulukko 2. Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Sukupuoli Työsuhde Sukupuolet yhteensä Kaikki palkansaajat - jatkuva kokoaikatyö 47 88 392 42 393 3 2,2-8,7 - jatkuva osa-aikatyö 5 46 42-4 -9,2 - määräaikainen kokoaikatyö 69 46 6 6,9 - määräaikainen osa-aikatyö 62 58 59 2,4 Määräaikainen työ yhteensä 232 24 22 7 8,5 Osa-aikainen työ yhteensä 3 4-3 -2,7 Miehet Kaikki palkansaajat 27 69 85 6 9,3 - jatkuva kokoaikatyö 3 8 8 -,5 - jatkuva osa-aikatyö 7 5 3-9,5 - määräaikainen kokoaikatyö 67 54 7 6 29,9 - määräaikainen osa-aikatyö 9 9 2 6,6 Määräaikainen työ yhteensä 87 74 9 8 23,8 Osa-aikainen työ yhteensä 36 34 34 -,3 Naiset Kaikki palkansaajat 253 223 28 5-6,8 - jatkuva kokoaikatyö 74 62 5 2 9,4 - jatkuva osa-aikatyö 34 32 29-3 -9, - määräaikainen kokoaikatyö 2 9 9 -,5 - määräaikainen osa-aikatyö 43 38 39,3 Määräaikainen työ yhteensä 45 3 29 -,3 Osa-aikainen työ yhteensä 77 7 67-3 -3,9 3

Liitetaulukko 22. Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin ja sukupuolen mukaan vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat, % 28 29 2 Prosenttiyksikköä Sukupuoli Työsuhde Sukupuolet yhteensä Kaikki palkansaajat - jatkuva kokoaikatyö, 39,9, 36,3, 33,, -3,2 - jatkuva osa-aikatyö,8,8,7, - määräaikainen kokoaikatyö 36, 37, 4, 4, - määräaikainen osa-aikatyö 3,2 4,8 5,,3 Määräaikainen työ yhteensä 49,3 5,9 56,2 4,3 Osa-aikainen työ yhteensä 24, 26,6 25,8 -,8 Miehet Kaikki palkansaajat,,,, - jatkuva kokoaikatyö 52,3 47,7 43,4-4,3 - jatkuva osa-aikatyö 7,7 8,6 7,,5 - määräaikainen kokoaikatyö 3, 32,2 38,2 6, - määräaikainen osa-aikatyö 9,,5,2 -,3 Määräaikainen työ yhteensä 4, 43,7 49,4 5,8 Osa-aikainen työ yhteensä 6,7 2, 8,3,8 Naiset Kaikki palkansaajat,,,, - jatkuva kokoaikatyö 29,3 27,7 23,9-3,7 - jatkuva osa-aikatyö 3,4 4,2 3,9 -,3 - määräaikainen kokoaikatyö 4,4 4,9 43,6 2,8 - määräaikainen osa-aikatyö 6,9 7,2 8,6,3 Määräaikainen työ yhteensä 57,3 58, 62,2 4, Osa-aikainen työ yhteensä 3,3 3,5 32,4, 32

Liitetaulukko 23. Työttömät sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2 28 29 2 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 5-74 5-64 72 72 22 22 224 224 3, 3,,5,5 5-24 56 69 68-2, -2,3 25-34 33 47 44-3, -6,4 35-44 28 35 37 3, 8,2 45-54 3 4 43 3, 6,3 55-64 25 29 3 2, 8,5 Miehet 5-74 85 22 26 4, 2,9 5-64 85 22 26 4, 2,9 5-24 29 38 38,,5 25-34 6 27 26, -2,2 35-44 2 9 2, 4,9 45-54 4 23 25 2, 9,9 55-64 3 6 7 2, 9,7 Naiset 5-74 87 99 98, -,2 5-64 87 98 98, -,3 5-24 27 3 3, -3,2 25-34 7 2 8-2,,7 35-44 6 6 7 2, 2,2 45-54 6 8 9,,8 55-64 3 4, 7, 33

Liitetaulukko 24. Työttömyysasteet sukupuolen ja iän mukaan vuosina 28-2 28 29 2 Prosenttiyksikköä Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 5-74 5-64 6,4 6,4 8,2 8,4 8,4 8,5,,2 5-24 6,5 2,5 2,4 -, 25-34 5,8 8,2 7,7 -,5 35-44 4,5 5,7 6,3,6 45-54 4,4 6, 6,5,4 55-64 5,4 6,2 6,5,3 Miehet 5-74 6, 8,9 9,,2 5-64 6,2 9, 9,3,2 5-24 7, 24, 23,8 -,4 25-34 5,2 8,4 8,2 -,2 35-44 3,6 6, 6,4,4 45-54 4,2 6,8 7,4,7 55-64 5,8 7, 7,4,4 Naiset 5-74 6,7 7,6 7,6, 5-64 6,7 7,6 7,7, 5-24 5,8 9, 9,, 25-34 6,5 7,9 7, -,8 35-44 5,4 5,3 6,,8 45-54 4,6 5,4 5,6,2 55-64 5, 5,5 5,7,2 34

Liitetaulukko 25. Työttömyysasteet aluehallintovirastojen (AVI) ja sukupuolen mukaan vuosina 29-2, 5-74-vuotiaat 29 2 Prosenttiyksikköä Sukupuoli Aluehallintovirasto Sukupuolet yhteensä Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomen AVI 8,2 6,9 8,4 7,3,,4 Lounais-Suomen AVI 7,5 8,3,9 Itä-Suomen AVI,,2 -,9 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,2 8,9 -,3 Pohjois-Suomen AVI 9,9,, Lapin AVI,6,3 -,3 Miehet Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 8,9 9,,2 Etelä-Suomen AVI 7,5 7,8,2 Lounais-Suomen AVI 8, 8,9,8 Itä-Suomen AVI,9,2 -,7 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,5 9,8,3 Pohjois-Suomen AVI,9,7 -,2 Lapin AVI,7 2,8, Naiset Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 7,6 7,6, Etelä-Suomen AVI 6,2 6,8,6 Lounais-Suomen AVI 6,8 7,7,9 Itä-Suomen AVI,3 9,,2 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 8,8 7,9 -,9 Pohjois-Suomen AVI 8,6 9,2,5 Lapin AVI,5 9,6,9 35

Liitetaulukko 26. Työttömyysasteet maakunnittain vuosina 28-2, 5-74-vuotiaat 28 29 2 Prosenttiyksikköä Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 6,4 8,2 8,4, Uusimaa 4,9 6,2 6,3, Itä-Uusimaa 3,3 6,7 7,7, Varsinais-Suomi 5,7 7,5 8,,7 Satakunta 6, 7,5 8,8,2 Kanta-Häme 5,8 7,2 9,,9 Pirkanmaa 7,, 9,7 -,3 Päijät-Häme 6,2 8,7 8,9,2 Kymenlaakso 7,7 7,9, 3, Etelä-Karjala 6,6,7, -,6 Etelä-Savo 7,9 9,6 7,9,7 Pohjois-Savo 7,8,8, -,8 Pohjois-Karjala,7 3, 2,5 -,4 Keski-Suomi 8,,2 9,9,3 Etelä-Pohjanmaa 5,4 7,9 8,2,4 Pohjanmaa 4,7 5,9 6,6,7 Keski-Pohjanmaa 6, 6,4 6,8,4 Pohjois-Pohjanmaa 8,3,,2,2 Kainuu,2 9,3 9, -,4 Lappi 9,9,6,3 -,3 36

Liitetaulukko 27. Työttömyysasteet koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuosina 25-29, 5-74-vuotiaat Työttömyysaste, % 25 26 27 28 29 Sukupuoli Koulutusaste Sukupuolet yhteensä Yhteensä Keskiasteen koulutus (3) 8,4 8,8 7,7 8, 6,9 7, 6,4 6,5 8,2 9,3 Korkea-aste yhteensä (5,6,7,8) 4,6 3,9 3,7 3,5 4,4 - alin korkea-aste (5) 4,8 4, 3,9 3,3 3,8 - alempi korkeakouluaste (6) 5,2 4,6 4, 3,9 5,6 - ylempi korkeakoulu- tai tutkijakoulutusaste (7,8) 3,6 3, 3,2 3,2 4, Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste tuntematon 3,9 3,6 2,3,9 3,8 Miehet Yhteensä 8,2 7,4 6,5 6, 8,9 Keskiasteen koulutus (3) 8,4 7,5 6,4 5,9 9,9 Korkea-aste yhteensä (5,6,7,8) 4,2 3,4 3,4 3, 4,4 - alin korkea-aste (5) 4,4 3,7 3,6 2,9 4,8 - alempi korkeakouluaste (6) 5,2 4,2 4, 3,2 5, - ylempi korkeakoulu- tai tutkijakoulutusaste (7,8) 3, 2,4 2,7 3, 3,3 Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste tuntematon 2,9 2,5,4, 3,6 Naiset Yhteensä 8,6 8, 7,2 6,7 7,6 Keskiasteen koulutus (3) 9,2 8,9 7,9 7, 8,5 Korkea-aste yhteensä (5,6,7,8) 4,9 4,3 4, 3,8 4,5 - alin korkea-aste (5) 5, 4,2 4, 3,6 3,3 - alempi korkeakouluaste (6) 5,3 4,9 4,2 4,6 6, - ylempi korkeakoulu- tai tutkijakoulutusaste (7,8) 4,2 3,7 3,7 3,4 4,6 Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste tuntematon 5,4 5, 3,4 3,3 4, 37

Laatuseloste: Työvoimatutkimus. Tilastotietojen relevanssi Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan 5 74-vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tutkimuksen tietosisältö perustuu EU:n asetukseen, ja tutkimusta varten haastatellaan joka kuukausi noin 2 henkilöä. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 5 74-vuotiaan väestön toiminnasta työmarkkinoilla yhden viikon aikana. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Tutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työllisyyden ja työttömyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina. Vuodesta 23 alkaen on saatu osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä kotitalouden kaikkien 5 74-vuotiaden toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Työvoimatutkimuksen tietosisällöstä on kuvaus osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_28-29_tlu_.html. Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositulokset kertovat työllisyyden kausi- ja suhdannevaihteluista. Työvoimatutkimuksen aikasarjat taas kuvaavat työmarkkinoiden muutoksia pitkillä ajanjaksoilla. keskiarvot kuvaavat työvoimaa eli työllisiä ja työttömiä sekä työvoiman ulkopuolella olevia esimerkiksi toimialan, ammatin, koulutuksen, iän, sukupuolen ja alueen mukaan ryhmiteltynä. Tutkimuksen tuloksia käytetään muun muassa työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätösten teon tukena sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni. Tilastokeskuksessa tietoja käytetään esimerkiksi kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Euroopan unionin tilastovirasto, Eurostat, ohjaa tutkimuksen sisältöä ja seuraa sen laatua. Eurostat tuottaa sille toimitetuista neljännesvuosiaineistoista omia rakenneindikaattoreitaan ja muita tilastoja. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskeviin asetuksiin (577/98, 2257/23 ja 43/25). Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta löytyy tarkempi kuvaus osoitteesta: http://forum.europa.eu.int/irc/dsis/employment/info/data/eu_lfs/index.htm. Vuodesta 999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty EU-maiden yhteinen ad hoc -lisätutkimus, jonka aihe vaihtelee vuosittain. Ad hoc -tutkimuksista tarkemmin osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_25_men_.html. Käsitteitä: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen tai on ollut tilapäisesti pois työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on oma sairaus tai äitiys- tai isyysvapaa tai poissaolo on kestänyt alle 3 kk. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustavia. Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työt kahden viikon sisällä. Työvoimaan kuuluvat kaikki ne, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä. 38

Työvoiman ulkopuolella oleva väestö koostuu henkilöistä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös nimitystä työvoimaan kuulumaton väestö. Muita työvoimatutkimuksen käsitteitä on selitetty osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/kas.html. Työvoimatutkimuksessa vuonna 2 käytettyjä luokituksia ovat Toimialaluokitus 28 (TOL 28, NACE Rev. 2), Ammattiluokitus 2 (ISCO-88), Sosioekonomisen aseman luokitus 989 ja Koulutusluokitus 997 (ISCED 997) sekä alueluokituksista suuralue, aluehallintovirasto (AVI), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä maakunta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Työvoimatutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat 5 74-vuotiaat henkilöt. Perusjoukkoon kuuluvat myös tilapäisesti ulkomailla (alle vuoden) oleskelevat sekä Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt ulkomaalaiset, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/vtj). Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 5 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 2 henkilöä, keskimäärin noin joka 3. henkilö perusjoukosta. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri aikoina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista 3/5 on samoja. Peräkkäisten vuosien otosten päällekkäisyys on 2/5. Tietoja kerätään kaikilta vuoden viikoilta. Suurimmassa osassa Euroopan maita työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu kotitalousotokseen, mikä tarkoittaa sitä, että haastatellaan samalla kertaa kaikki tietyssä osoitteessa asuvat saman kotitalouden jäsenet. Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä otos on henkilöpohjainen, eli haastateltavana on vain otokseen poimittu kohdehenkilö. EU:n asetus kuitenkin edellyttää tietoja myös kotitaloudesta, ja Suomessa tämä on ratkaistu hyödyntämällä työvoimatutkimuksen paneeliominaisuutta. Viidennellä haastattelukerralla tehdään perushaastattelun lisäksi kotitaloushaastattelu, jossa selvitetään kohdehenkilön kotitalouden jäsenet sekä kotitalouteen kuuluvien 5 74-vuotiaiden toiminta työmarkkinoilla. Jotta aineisto kuvaisi koko väestöä, siihen on lisätty ylimääräisen otoksen avulla myös sellaisia kotitalouksia, joiden kaikki jäsenet ovat 75 vuotta täyttäneitä. Alle 5-vuotiaita lapsia ja yli 75-vuotiaita ei työvoimatutkimuksessa haastatella, vaan heille luodaan muutamia työmarkkina-asemaa kuvaavia tietoja keinotekoisesti. Kotitalousaineiston avulla voidaan tarkastella esimerkiksi perheen yhteyttä työllisyyteen sekä molempien puolisoiden työmarkkina-asemaa yhdessä. Vuonna 29 kotitalousaineistossa oli noin 59 henkilöä, jotka muodostivat 24 kotitaloutta. Työvoimatutkimuksen kotitalousosaa on kerätty nykymuotoisena vuodesta 23, ja tiedot ovat julkaistavissa pääsääntöisesti vuodesta 24 lähtien. Tutkimuksen tietosisältö vaihtelee eri tutkimuskerroilla. Ensimmäisellä tutkimuskerralla kysytään tarkemmin joitakin perustietoja, joiden ennallaan pysyminen tarkistetaan seuraavilla tutkimuskerroilla. Viimeisellä eli viidennellä tutkimuskerralla tietosisältö on laajempi, kun mukana on kotitalousosa ja vuosittain eri aiheesta tehtävä ad hoc -osa sekä joitain lisäkysymyksiä päätyöhön liittyen. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät tiedot tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vuonna 2 tehtiin noin haastattelua. Tutkimuksen vastauskato oli keskimäärin 22 prosenttia. Otoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan koko 5 74-vuotiasta väestöä. Vastauskadon vaikutuksia tuloksiin korjataan käyttämällä niin kutsuttua painojen kalibrointia, jossa painotuksella tuotetaan oikeat väestöjakaumat alueen, sukupuolen ja iän mukaan. Aputietona käytetään lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin tietoja. Työvoimatutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon 39