Vaasan ja Laihian yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2016

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO Vaasan ja Laihian yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2016 Toimipiste Vaasa Toimipiste Laihia ja Vähäkyrö Vaasan kaupunki / Ympäristöosasto Vähäkyrö talo, Vähänkyröntie 11 Senaatinkatu 1 B 2.krs PL 5 PL 3 66501 VÄHÄKYRÖ 65101 VAASA Puhelin: (06) 3251111 Puhelin: (06) 3251 111 Sähköpostiosoite: terveysvalvonta@vaasa.fi Internetosoite: www.vaasa.fi/ymparistokeskus

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 1/17 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2 Yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuolto... 3 2.1 Toimialue ja toimipisteet... 3 2.2. Valvonnan voimavarat... 3 2.3. Valvonnan tehtävät... 5 2.4 Koulutus... 5 2.5 Valvontatietojärjestelmä... 5 2.6 Viestintä... 6 2.7 Valvontakohteiden riskinarviointi sekä tarkastustiheydet... 6 2.8 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 6 2.9 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu ja näytteenotto... 7 2.10 Valvonnan maksullisuus... 7 2.11 Toiminnan raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 7 3. Valvonnan toimialat... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Elintarvikevalvonta... 9 3.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonta... 12 3.4 Terveydensuojelun valvonta... 13 3.5 Tupakkalain sekä nikotiinivalmisteiden valvonta... 14 4. Erityistilanteisiin varautuminen... 16 4.1 Toiminta erityistilanteissa... 16 4.2 Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä)... 16 Liite 1. Elintarvikelain mukaiset toimintaluokat ja tyypit sekä tarkastukset Liite 2. Terveydensuojelulain mukaiset toimintaluokat ja tyypit sekä tarkastukset Liite 3. Tupakka- ja lääkelain mukaiset toimintaluokat ja tyypit sekä tarkastukset Liite 4. Elintarvikelain mukaisten laitosten viranomaisnäytteenotto

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 2/17 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Vaasan kaupungin väkiluku oli elokuussa 2015 noin 67 300. Laihian vastaava asukasluku oli 8100 joten yhteistoiminta-alueen yhteenlaskettu väestö on n. 75 400. Vaasa on Pohjanmaan keskus ja työpaikkaomavaraisuutensa (n. 135 %) ansiosta myös alueen taloudellinen veturi. Työpaikkaomavaraisuus on jopa suurempi kuin Helsingissä tai muissa Vaasaa suuremmissa kaupungeissa. Vaasan asema maakunnassa merkitsee ympäristöterveydenhuollon kannalta huomattavan paljon kaupallisia ja julkisia valvontakohteita. Toimintavuotta 2016 koskeva koko ympäristöterveydenhuollon suunnitelma käsitellään Vähänkyrön ja Laihian aluejaostossa ja Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä toimitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa tulee noudattaa valvontasuunnitelma-asetusta (665/2006). Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä virastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä niiden päivitykset. Valvontasuunnitelmat ovat julkisia asiakirjoja. Yhteistoiminta-alueella oleva toimija voi halutessaan ottaa yhteyttä ympäristöosastoon ja pyytää lisätietoja omaa kohdettaan koskevasta valvonnasta. Sama oikeus on alueen asukkailla. Hyväksytty valvontasuunnitelma on luettavissa ympäristöosaston internet -sivuilla. Hyväksytty valvontasuunnitelma lisätään ympäristöterveydenhuollon valvontakohdetietojen hallintajärjestelmään vuoden 2015 loppuun mennessä. Taulukko 1 Ympäristöterveydenhuollon keskusvirastojen ohjelmat Ohjelma Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma 2015 2019. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015 2019 Terveydensuojelulain ja tupakkalain valvontaohjelma Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaohjelma Laatijat - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira - Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira -Evira -Valvira -Evira Ympäristöterveydenhuollon säännösten tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Säännöksissä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuottei-

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 3/17 den määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Hyväksyessään valvontasuunnitelman viranomainen myös kirjaa sen seurantatavan. Valvontasuunnitelmaluonnos pidetään nähtävillä 21.11. - 15.12.2015 välisen ajan ympäristöosastolla (Vaasan toimipisteessä), sekä internetissä osoitteessa http://www.vaasa.fi/ajankohtaista. Toimijoille ja asukkaille varataan mahdollisuus esittää ympäristöosastolle mielipiteitään ennen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä. 2 Yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuolto 2.1 Toimialue ja toimipisteet Ympäristöosaston toiminta-alue ympäristöterveydenhuollon osalta laajeni 1.1.2009 lähtien käsittäen Vaasan kaupungin lisäksi Laihian ja Vähänkyrön kunnat. Kuntaliitoksen myötä Vähänkyrön kunta liittyi Vaasan kaupunkiin 1.1.2013. Ympäristölautakunnan tavoitteena on edistää mm. kuntalaisten elinympäristön terveellisyyttä. Lautakunnan toimialaan kuuluvat ympäristötoimeen kuuluvina ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto. Ympäristöterveydenhuollossa on kolme osiota: Elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma 2016-2020 on käsitelty erikseen. Lautakunnan toimialaan kuuluvat kuntalain 77 :n mukaisen sopimuksen perusteella Vaasan ja Laihian ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Ympäristölautakuntana toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Ympäristölautakuntaan kuuluu kolmetoista valtuuston toimikaudeksi valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Ympäristöosaston terveysvalvonnan (elintarvikevalvonta ja terveydensuojelu) toimipaikat sijaitsevat Vaasan kaupungissa osoitteessa Senaatinkatu 1 B, 65100 Vaasa ja Vähäkyrö - talolla osoitteessa Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö. 2.2. Valvonnan voimavarat Valvontaviranomaisella tulee olla käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja valvonnan menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävän kokenutta henkilökuntaa. Valvontaviranomaisen pätevyydestä on säädetty mm. elintarvikelain 35 :ssä ja terveydensuojelulain 7 :ssä. Vaasan kaupungin ympäristöosastolla on ympäristöterveydenhuollon tehtäviin varattu seuraavat henkilöresurssit: ympäristötoimen johtaja, tarkastustehtävissä olevia viranhaltijoita 10, joista kaksi osa-aikaisesti. Lisäksi toimistohenkilö työskentelee ympäristöterveydenhuollon tehtävissä kolme päivää viikossa. Ympäristöterveydenhuollon koko toimialalla on edellä esitetyn mukaisesti käytössä vuonna 2016 valvontatehtäviin henkilöresursseja 8,6 henkilötyövuotta ja johto- ja toimistoresursseja 0,75 henkilötyövuotta. Vuonna 2016 on yksikön käytös-

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 4/17 sä valvontaeläinlääkärin työpanos, josta elintarvikelain mukaiseen laitosvalvontaan kohdistuu 0,1 henkilötyövuotta. Taulukko 2. Sektorikohtainen arvio yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon kokonaishenkilövoimavaroista ja arvio säännölliseen valvontaan suuntautuvasta työpanoksesta vuonna 2016 sekä valvontakohteiden lukumäärä Valvontayksikön koko ympäristöterveydenhuollon valvonta/ (htv) Valvontasuunnitelmallisten valvontakohteiden lukumäärä Johto- ja toimistotyö 0,75 Elintarvikevalvonta 4.6 592 josta luvusta 572 elintarvikehuoneistoja jotka edellyttävät ilmoituksen tai luvan ja 20 alkutuotantopaikkoja, joissa on maidontuotantoa tai alkutuotannon elintarvikkeiden suoramyyntiä. Terveydensuojeluvalvonta 3,7 313 Tupakkavalvonta 0,3 207 YHTEENSÄ 9,35 1112 Ympäristöosastolla on resursseja valvontaan valtakunnalliseen tasoon nähden keskimääräinen määrä. Terveysvalvonnassa on toteutettu tehtävien jakaminen siten, että henkilöstö voi erikoistua ympäristöterveydenhuollon osa-alueisiin. Tehtäväjaon mukainen työskentely perustuu valvontasektori- ja kohderyhmäkohtaiseen jakoon ja siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Valvontakohteiden säännöllistä valvontaa ei ole voitu suorittaa keskusvirastojen ohjelmissa esitettyä määrää. Vuoden 2013 työyhteisökyselyn mukaan henkilöstö koki laajasti, että tehtäviä resursseihin nähden on liikaa. Ympäristöterveydenhuollossa on selkeä henkilöstön resurssivaje. Terveysvalvonnan valvontakohteissa suoritettujen riskitekijöiden arviointien perusteella valtakunnallisissa ohjelmissa olevat tarkastusmäärät ovat liian suuria. Lisäksi tarkastuksiin kuluvat ajat ovat pidempiä kuin valtakunnallisissa ohjelmissa on arvioitu. Tarkastusmäärää vähentäviä tekijöitä ovat mm. toimijoiden toimiva ja kattava omavalvonta sekä alalle kouluttautuminen. On kuitenkin kohteita, joissa tarkastuksiin ja tarkastuskertomusten laadintaan kuluu runsaasti aikaa. Tarkastajien aikaa on kulunut ja kuluu runsaasti valvontatietojärjestelmää käyttöön otettaessa. Tiedot yksikön valvonnasta 2014 välittyivät keskushallinnolle melko hyvin. Valtakunnallisella tasolla on ollut ongelmia, johon ministeriöt, keskusvirastot ja kuntaliitto kiinnittävät huomiota. Toiminnassa on suhteellisen runsaasti tarkastuksia, joissa on kaksi tarkastajaa. Tämä käytäntö johtuu turvallisuusriskeistä ja valvonnan yhdenmukaistamisen sekä perehdytyksen tarpeista. Aikaa kuluu myös säännöksiin perehtymiseen sekä laadun kehittämiseen.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 5/17 2.3. Valvonnan tehtävät Suunnitelmallisia ja säännöllisiä valvontatehtäviä toteutetaan tarkastettavissa kohteissa tämän valvontasuunnitelman ja liitteissä esitettyjen tarkastustiheyksien mukaisesti. Valvonnan tavoitteena on selvittää terveysvaaran ja haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Vuonna 2016 kaikki valvontatyötä tekevät henkilöt laativat oman tarkastajakohtaisen suunnitelmansa. Kyseessä on koko vuoden runkosuunnitelma ja tarkempi lähiaikaa käsittelevä osa. Valvontatoimiin liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Mikäli valvonnan yhteydessä havaitaan puutteita, annetaan kohteelle tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset kehotukset ja ohjeet. Mikäli uusintatarkastuksessa todetaan, että aikaisemman tarkastuksen mukaisia toimenpidekehotuksia ei ole noudatettu ryhdytään säännösten edellyttämiin pakkotoimenpiteisiin. Useimmat valvontakohteet ovat joko ilmoituksen- tai luvanvaraisia, jolloin ympäristöosastolla tehdään ilmoituksesta todistus tai hakemuksesta päätös, ennen kuin kohde tulee valvonnan kohteeksi. Osaa ilmoitusvelvollisista toiminnoista ei välttämättä tarvitse ottaa suunnitelmalliseen valvontaan, vaan ilmoituskäsittelyn jälkeen näitä kohteita tarkastetaan tarpeen mukaan. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi ympäristöosasto tekee muuta säännösten edellyttämää valvontaa. Tällaista valvontaa ovat erilaiset yllättävät valvontatapaukset, epidemiaselvitykset, asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Asuntotarkastuksia, tehdään yksityisiin kiinteistöihin kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä. Asuntotarkastuksia tehdään 70 100 vuosittain. Näiden tarkastusten sisältö kohdentuu pääsääntöisesti kiinteistön rakenteiden ja tekniikan toimintaan ja kuntoon, mutta enenevässä määrin myös asuntojen siivottomuuteen. Toimintaan kuuluu lisäksi säännösten edellyttämä neuvonta sekä ohjaus sekä lausuntojen antaminen rakennusvalvonnalle. Laatujärjestelmien laatiminen eri valvontasektoreille sekä siihen liittyvien työohjeiden laatiminen on välttämätöntä, mutta samalla myös aikaa vievää työtä. Lisäksi tutustutaan uusiin säännöksiin, keskusviranomaisten tiedotteisiin ja ajankohtaisohjeisiin, osallistutaan koulutuksiin, tehdään yhteistyötä muiden valvontayksiköiden sekä kaupungin yksiköiden kanssa sekä raportoidaan tehdyistä valvontatehtävistä valtionhallinnolle. 2.4 Koulutus Ympäristöosaston tavoitteena on, että jokainen työntekijä osallistuu vuoden aikana vähintään viiteen koulutuspäivään. Ympäristöosastolla arvioidaan vuosittain henkilökohtaisten koulutuspäivien tarve ja toteuma. 2.5 Valvontatietojärjestelmä Ympäristöosastolla on käytössä valvontatietojärjestelmä TerveKuu, jota on täydennetty vuoden 2014 alusta YHTI2-osiolla. YHTI2-osio sisältää valvontakohteen valvontatiedot tervey-

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 6/17 densuojelun ja tupakkalain osalta. Käytössä on jo YHTI1-osio, joka sisältää valvontakohdetiedot. Vuonna 2016 lisätään valvontaa tukevan ATK- ohjelman (TerveKuu) käyttöä ja jatketaan valtakunnallisen valvontakohdejärjestelmän käyttäjänä. 2.6 Viestintä Koko henkilöstö osallistuu viestintään johon kuuluu mm. asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen mm. lehdissä ja radiossa. Kriisiviestintäohje huomioidaan soveltuvin osin. Ympäristöosaston internet-sivuilla on kuntalaisille ja toimijoille suunnattuja tiedotteita, ohjeistusta ja lomakkeita ympäristöterveydenhuollon alalta. Ympäristöosaston henkilökunta pitää luentoja toimijoille ja kuntalaisille ympäristöterveydenhuollon aiheista. 2.7 Valvontakohteiden riskinarviointi sekä tarkastustiheydet Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohteisiin tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Valtakunnallisissa toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Valvontakohteissa on tehty riskitekijöiden arviointeja osana kohteiden säännöllistä tarkastustoimintaa. Tavoitteena lähivuosina on toteuttaa arviointi jokaisella toimialalla, joka mahdollistaa tarkastustiheyksien tarkemman määrittelyn jatkossa. Valvontakohteiden kannalta tarkastustiheydellä ja tarkastuksen kestolla on merkitystä, sillä valvontamaksut määräytyvät tarkastuksen laajuuden ja tarkastusmäärien perusteella. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa on suunniteltu tarkastustiheydet ja arvio tarkastuksen kestosta valvontakohdetyypeittäin. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella ja apuna on käytetty keskushallinnon laatimia ohjeita. Kohteiden jälkivalvontaan sekä tarvittaessa pakkokeinojen käyttöön tulee panostaa. 2.8 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Sama tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastuksella tarkoitetaan ennakolta sovittua tai ennalta ilmoittamatonta tarkastusta, joka kohdistuu ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvan lainsäädännön noudattamisen tarkastamiseen. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna keskusviraston julkaisemia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Tarkastuksista laaditaan aina tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi tarkastuskohteelle ja muille asianosaisille. Havaintojen ja toimenpidekehotusten sisällöstä ja perusteista tulee mahdollisuuksien mukaan suullisesti informoida heti tarkastuksen aikana. Tarkastustoiminnassa korostetaan jälkivalvonnan (uusintatarkastus) merkitystä. Toimenpiteellä varmistetaan, että aiemmin tarkastetun kohteen toiminta on saatu hyväksyttävälle tasolle.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 7/17 Uusintatarkastus voi olla myös esim. asiakirjan pyytäminen ympäristöosastolle nähtäväksi ja tarkastettavaksi. Tarkastustoimintaa voi suorittaa myös asiakirjatarkastuksena. Tuolloin esimerkiksi toimijan omavalvontasuunnitelma pyydetään tarkastettavaksi ja siitä tehdään arvio ja kehittämisehdotukset. Aloite toimenpiteelle voi tulla viranhaltijalta tai toimijalta. 2.9 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu ja näytteenotto Elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki edellyttävät, että valvontasuunnitelmassa on esitettävä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Viranomaistutkimuksia tekeviltä laboratorioilla edellytetään, että ne ovat Eviran hyväksymiä. Ympäristöosasto varmistaa aina analyysipyynnön yhteydessä sen, että laboratoriossa tutkimukset tehdään hyväksynnän piiriin kuuluvilla säännösten mukaisilla menetelmillä. Ympäristölaboratorio on keväällä 2013 lopettanut elintarvikenäytteiden tutkimukset ja tällä hetkellä tarvittavat näytteet lähetetään Seinäjoella toimivalle SeiLab Oy:lle. Talousvesi ja uimavesinäytteet tutkitaan BotniaLab Oy: ssa, jolla on Eviran hyväksyntä. Laboratoriolla on myös talousvesinäytteiden ottamisessa tarvittava osaaminen. Asumisterveyteen ja muiden oleskelutilojen terveyshaitan selvittämiseksi otetut näytteet tutkitutetaan Työterveyslaitoksella. Talousvesinäytteet Vaasan kaupungin alueella ottaa BotniaLab Oy. Laihian kunnan alueella talousvesinäytteet ottaa ympäristöosaston henkilökunta. Uimaranta- ja uima-allasvesistä näytteet ottaa ympäristöosaston henkilökunta. Käytössä olevat laboratoriot ilmoittavat sähköpostitse terveysvalvonta(at)vaasa.fi osoitteeseen tiedon laatuvaatimusten ylityksistä ja ennakkotiedon laatuvaatimusten ylityksistä jo ennen tulosten lopullista varmistumista. 2.10 Valvonnan maksullisuus Valvontasuunnitelman mukainen tarkastustoiminta on toimijoille yhteistoiminta-alueella maksullista. Valvonnan maksullisuus perustuu ympäristöterveydenhuoltoa ohjaavaan lainsäädäntöön. Valvontamaksuja peritään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Maksutaksat on käsitelty yhteistoiminta-alueen aluejaostossa ja hyväksytty rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden tarkoituksena on tehostaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää kunnallista valvontaa sekä lisätä valvonnasta perittäviä maksuja kunnan ympäristöterveydenhuollon voimavarojen turvaamiseksi. Tämän vuoksi on ympäristöterveydenhuoltoa koskevien lakimuutosten perustelujen mukaan (HE 179/2005) ensiarvoisen tärkeää, että kunnan ympäristöterveydenhuoltoyksikön valvonnastaan perimät maksut käytetään yksikön toiminnan vahvistamiseksi. 2.11 Toiminnan raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 8/17 Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI ja VYHA korvaavat aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojärjestelmät. Valvontayksikön tiedot mm. vuoden 2015 arviointikyselyihin toimitetaan VYHA- järjestelmän kautta 31.3.2016 mennessä. Osittain tietoja lähetetään vielä keskusvirastojen lomakkeilla. Mm. talousvesitulokset vuodelta 2015 toimitetaan edelleen EXEL- taulukkoina vahan raportointikäytännön mukaisesti. Vuodesta 2016 alkaen talous- ja uimaveden laatutiedot raportoidaan YHTI järjestelmän kautta, joten raportointi jatkossa toimii sujuvammin nykytilanteeseen nähden. Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan suunnitelman toteutumisen arvioinnissa tullaan arvioimaan: tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuus, näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Toteutumisen toimialakohtaisessa arvioinnissa käytetään apuna keskusvirastojen laatimia lomakkeita, joiden avulla selvitetään toimialakohtaisesti toteutunut valvonta. Arviointia tulee tehdä myös sen suhteen, miten voimavarojen jakautuminen eri toimijoille käytännössä toteutui. Toteutumisen arvioinnin tulokset toimitetaan aluehallintovirastolle, joka toimittaa ne edelleen keskusvirastoille. Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti vuoden 2016 aikana terveysvalvonnan palavereissa. Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten määrät arvioidaan kesken vuotta ennen kesälomakauden alkua. Jos tilanne näyttää siltä, ettei suunnitelman mukaisiin lukuihin päästä suunnataan loppuvuoden tarkastukset riskiperusteisesti sekä siten, että suunnitelman painopisteiden toteutuminen mahdollisuuksien mukaan turvataan. Ympäristöosasto toimittaa terveydensuojelulain velvoittamana Vaasan Veden ja Poronkankaan Veden vesinäytteiden valvontatutkimustulokset vuodelta 2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 31.3.2016 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008) mukaisista uimarantavesistä otetut vesinäytteiden tutkimustulokset ja aistinvaraiset havaintotulokset toimitetaan vastaavalla tavalla kuukauden kuluessa uimakauden 2016 päättymisen jälkeen. 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Lainsäädäntö on esitetty toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa, kohdat 3.2-3.5. Tähän suunnitelmaan on koottu valvonnan painopisteet. Vuonna 2009 voimaantulleen ja 2011 tarkistetun toimintasäännön mukaan ympäristöterveydenhuollon sektoreiden lupa ja valvontatehtävät on delegoitu valvontatyötä tekeville viranhaltijoille lukuun ottamatta elintarvikelain mukaisia pakkotoimia, jotka kuuluvat lautakunnalle.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 9/17 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta kattaa kaikki elintarviketuotannon vaiheet alkutuotannosta kuluttajalle luovuttamiseen saakka. Laki koskee elintarvikkeiden ja niiden tuotannon, jakelun ja myynnin vaatimuksia sekä elintarvikkeiden markkinointia. Elintarvikevalvontasuunnitelma noudattelee rakenteeltaan ja sisällöltään ohjeita, joita Evira on asiasta antanut. Suunnitelman sisältö perustuu valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskienarviointiin ja säännösten vaatimuksiin sekä ympäristötoimen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, elintarvikevalvonnan tausta- ja henkilötietoihin ja suoritteisiin eli ns. Kuti - tietoihin vuodelta 2015. Eviran ohjeelliset tarkastusmäärät ovat Kuntaliiton arvion mukaan liian suuria ja valvontayksiköillä on oikeus mitoittaa ne paikallisesti riskiperusteisesti ja resurssit huomioiden realistiselle tasolle. Valvontatietojärjestelmään (TerveKuu) on siirretty tarvittavat tiedot kaikista alueen elintarvikevalvontakohteista. Evirassa on keskitetty valvontakohdejärjestelmä (KUTI 1 ja KUTI 2), johon kunnallisten valvontayksiköiden valvontatiedot siirretään sähköisesti. Vuoden 2015 elintarvikevalvonnan auditointi Elintarvikevalvontaan kohdistui EnviroVet:n suorittama ulkoinen auditointi keväällä 2015. Auditointia ennen elintarvikevalvonta toimitti materiaalia siltä osin kun auditoija ei saanut tietoja keskitetyn raportointijärjestelmän ym. kautta. Auditoijalta tuli sekä positiivisia havaintoja että kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiden edistämiseksi on syksyllä järjestetty kaksi kokousta, jossa aiheet käytiin läpi ja jokaiselle osa-alueelle määritettiin vastuuhenkilö. Kehitystyötä jatketaan ja tuloksia arvioidaan elintarvikevalvonnan palavereissa. Osa toimenpiteistä mm. laatujärjestelmän kehittäminen ja taksaan esitetyt muutokset toteutuvat pääosin vasta 2016. Elintarvikevalvonnalle tuli auditoinnissa kaksi vähäistä poikkeamaa. 1. Tarkastustiheys ei perustu toimijoiden riskinarviointiin vaan pääosin olemassa oleviin resursseihin, eikä Eviran suositusta tarkastusmääristä ole 2014 noudatettu. 2. Valvontakohteiden näytteenottovaatimukset eivät noudata komission asetusta elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista. Näihin auditoinnissa havaittuihin vähäisiin poikkeamiin reagointi on aloitettu. Auditoinnissa arvioitiin vuoden 2014 aineisto. Tarkastusmäärät ja maksutuotot ovat 2015 tehtyjen laskelmien ja ennusteen mukaan hieman paremmat verrattuna vuoteen 2014. Kehittämistoimenpiteiden avulla tarkastusmääriä pyritään lisäämään vuoden 2016 aikana. Elintarvikevalvonta suuntaa voimavaroja säännöllisen valvonnan tarkastuksiin. Elintarvikenäytteiden ottamiseen (osana omavalvonnan valvontaa) on panostettu melko vähän sen jälkeen, kun ympäristölaboratorio lopetti elintarviketutkimukset 2013. Osana kala- ja liha-alan laitosten valvontaa on suunnitelmassa kuitenkin edelleen systemaattinen näytteenotto. (LIITE 4) Evira suosittelee viranomaisnäytteenoton suuntaamista ennen kaikkea hyvin suunniteltuihin patogeeniprojekteihin (Eviran ohje 10502/1). Vuoden 2016 suunnitelman painopistealueiksi elintarvikevalvonnassa on valittu kaksi suunnattua näytteenottoprojektia, jotka täyttävät em. kriteerin.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 10/17 Oiva - järjestelmä Oiva on Eviran koordinoima elintarvikevalvontatietojen julkistamisjärjestelmä, joka käynnistyi toukokuun alussa 2013. Osana Oiva- järjestelmää valvonnan tarkastusraportit julkaistaan internetissä oivahymy.fi sivustolla. Vuodenvaihteessa 1.1.2014 raportin julkaisu muuttui siten, että yrityksen tulee sijoittaa se sisäänkäyntinsä läheisyyteen asiakkaille näkyvään paikkaan. Järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa mukana olivat kaikki elintarvikemyymälät ja kioskit sekä ravintolat ja pienemmät tarjoilupaikat sekä suurkeittiöt. Vuonna 2015 Oiva järjestelmä kattoi myös elintarvikkeiden valmistuksen laitoksissa ja tehtaissa sekä elintarvikkeiden kuljetukset. Oiva- järjestelmä laajenee vaiheittain kaikkiin elintarvikealan yrityksiin vuoteen 2016 mennessä. Riskiluokitus Tarkastustiheyden määrittämiseen vaikuttaa toiminnan riski, joka perustuu toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa on annettu valvontakohteiden riskiluokkiin perustuva tarkastusten ohjeellinen määrä. Uusi valtakunnallinen riskiluokitus on valvontasuunnitelmaa laadittaessa luonnosvaiheessa ja kokonaisuudessaan se otetaan käyttöön 2017. Liitteessä 1 on esitetty alueella toimivat elintarvikevalvontakohteet toimintatyypeittäin, yhteen tarkastukseen käytettävä aika ja suunniteltu tarkastustiheys vuonna 2016. Valvontayksikön omassa suunnitelmassa on osittain huomioitu Eviran uusi riskinarviointiohjeistus. Mikäli kohteen valvontahistoria osoittaa, että toimija noudattaa lainsäännöksiä ja toimijalla on riittävä omavalvonta, kohteen tarkastustiheyttä voidaan laskea. Jos tarkastuskohteen tulokseksi Oiva-arvioinnissa tulee korjattavaa tai huono, tehdään kohteeseen uusintatarkastus. Elintarvikevalvonnan työ, joka ei ole kohteiden säännöllistä valvontaa Elintarvikevalvonnassa on runsaasti tehtäviä, jotka eivät ole säännöllistä suunnitelmallista valvontaa. Uusista elintarvikehuoneistoista tai kohteista, joissa tehdään olennaisia muutoksia, elintarvikevalvontaviranomainen tekee todistuksen. Näitä on vuositasolla noin 50. Kohteet tulevat ympäristöosaston tietoon yrittäjän ilmoituksella tai rakennusvalvonnan kautta. Lisäksi poikkeuksellisissa tapauksissa uusi kohde todetaan esim. mainoksesta jossakin viestimessä. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta valvontakohteessa toimija ilmoittaa ympäristöosastolle. Tilapäisistä elintarvikkeiden myyntitapahtumista tekee toimija tai tilaisuuden järjestäjä tiedotuksen elintarvikevalvonnalle. Ilmoituksen perusteella laaditut todistukset ja laitoshyväksynnät toteutetaan Eviran malliasiakirjojen avulla siten, että säännösten vaatimukset asioiden käsittelylle ja sisällölle toteutuvat. Toimijan tulee esittää säännösten edellyttämät liitteet. Ruokamyrkytysepäilytapausten käsittely ja sen vaatimat tarkastukset on kuvattu kohdassa 4.2. Valvontakohteiden rakennuslupapiirustuksista annetaan lausuntoja rakennusvalvontaviranomaiselle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselle lähetetään pyynnöstä kohteen lupa/ilmoitustilanteesta tieto alkoholin myynti- ja/tai anniskelu-luvan käsittelyä varten. Lisäksi valvontakohteista tehdään vuosittain noin 20 kuluttajavalitusta, joiden selvittelyyn liittyviä

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 11/17 tarkastuskäyntejä ei voida ennakolta suunnitella. Tällaisen tarkastuksen toteuttaminen on nopeampi toimenpide verrattuna Oiva-tarkastukseen. Evira lähettää kaikkiin valvontayksiköihin yhtäaikaisesti kuntatiedotteita, joilla suoritetaan elintarvike-erien takaisinvetoja mm. vähittäiskaupoista, ravintoloista ja suurtalouksista. Tiedotteita on tullut viime vuosina enenevä määrä. Kuntien elintarvikevalvontaviranomaisia pyydetään valvontakäyntien yhteydessä tai muulla tavoin varmistamaan, että takaisinvedon mukaisia tuotteita ei ole myytävänä. Näytteenottosuunnitelma Ympäristöosasto voi ottaa tarvittaessa osana säännöllistä valvontaa ja omavalvonnan valvomiseksi elintarvikevalvontakohteista elintarvikenäytteitä. Tarvittavat näytteet lähetetään Seinäjoella toimivalle SeiLab Oy:lle. Näytteistä tutkitaan mikrobiologinen ja kemiallinen laatu sekä suoritetaan tarvittaessa aistinvarainen arvio. Lisäksi otetaan elintarvikenäytteitä ruokamyrkytysepäilytapausten tai elintarvikkeisiin kohdistuvien kuluttajavalitusten selvittämiseksi ja mahdollisiin projekteihin liittyviä näytteitä. Viranomaisvalvonnan painopiste on tarkastuksissa sekä toimijan vastuulla olevan omavalvonnan valvonnassa. Elintarvikkeiden myyntipaikkoihin suunnattua rutiiniomaista näytteenottoa ei toteuteta. Valvontaviranomaisella on kuitenkin oikeus ottaa korvauksetta valvontaa varten tarvittava määrä näytteitä esimerkiksi epäiltäessä että elintarviketurvallisuus vaarantuu. Liha-, kala ja maitoalan laitosten osalta toteutetaan säännöllinen viranomaisnäytteenotto. Viranomaisen näytteenottotarve on riippuvainen laitoksen ja sen omavalvonnan tasosta sekä omavalvonnan puitteissa otettujen näytteenoton tulosten tasosta. Laitoskohtainen näytteenottosuunnitelma, joka sisältää tiedot näytteidenotosta ja tutkimusparametreista on liitteessä 4. Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvistä erillisistä näytteiden otoista ympäristöosasto perii valvontataksan mukaisen maksun ja laboratoriot perivät näytteiden tutkimisesta ja näytteidentuloksista oman taksansa mukaisen maksun. Ruokamyrkytysepäilyn ja elintarvikkeisiin kohdistuvien kuluttajavalitusten selvittämiseen liittyvät näytteenotot ja laboratoriokulut maksaa ympäristöosasto. Näytetulokset sekä niihin liittyvä laboratorion lasku ja näytteenottomaksu postitetaan laboratoriosta kohteeseen. Kopio näytetuloksesta toimitetaan ympäristöosastolle mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Uusintanäyte otetaan jos toimija on saanut huonon näytetuloksen. Tarkastustoiminta ja hallinnolliset pakkokeinot Kaikki elintarvikevalvonnan säännöllisen valvonnan tarkastukset suoritetaan Oiva- järjestelmän mukaisesti 2016. Tarkastuksia voidaan suunnata myös liikkuviin elintarvikehuoneistoihin, joita valvontayksikön alueelle tulee tapahtumiin muualta Suomesta tai EU- alueelta. Kaikista tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomukset. Mikäli tarkastuksissa havaitaan epäkohtia, annetaan toimijoille kehotuksia ja määräaikoja. Jos uusintatarkastuksessakin havaitaan, että epäkohtia ei ole korjattu, ryhdytään tarvittaessa hallinnollisiin pakkokeinoihin. Hallinnolliset pakkokeinot on kuvattu elintarvikelain 23/2007 seitsemännessä luvussa. Toimenpide käynnistyy toimijan kuulemisella ja se suoritetaan käyttämällä hyväksi Eviran pakkokeinoopasta sekä soveltuvia malliasiakirjoja. Elintarvikelain mukaiset hallinnolliset pakkokeinot ovat elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen (55 ), kielto (56 ), markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen (57 ), haltuunotto (58 ), käyttöä ja hävittämistä koskeva

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 12/17 päätös (59 ) sekä elintarvikehuoneiston hyväksymistä koskevan päätöksen peruuttaminen (61 ). Elintarvikelain 63 :n mukaan viranhaltija, jolle ei ole siirretty toimivaltaa käyttää pakkokeinoja on kiireellisessä tapauksessa oikeutettu ryhtymään 55, 56 ja 58 :ssä tarkoitettuihin hallinnollisiin pakkokeinoihin. Tämän pykälän mukainen päätös on viipymättä saatettava lautakunnan käsiteltäväksi. Omavalvonnan valvonta Toimijan omavalvonta-aineisto on usein laaja ja siihen tutustuminen on tarkastustilanteessa hankalaa. Tämän vuoksi kirjallisia suunnitelmia voidaan pyytää ennalta luettavaksi ennen kohteeseen suoritettavaa tarkastusta. Omavalvonnan tarkastaminen suoritetaan systemaattisesti ja tarvittaessa, jos huomioita on paljon, voidaan käyttää tarkastuslomaketta. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten osalta omavalvonnan tutkiminen voidaan suorittaa sähköisesti osana tarkastukseen valmistautumista. Liitteessä 1 on valvontayksikön alueella toimivat elintarvikelainsäädännön mukaiset valvontakohteet, yhteen tarkastukseen käytettävä arvioitu kesto sekä suunniteltu tarkastustiheys. Valvonnan painopisteet 2016 1. Elintarvikealan toimijoiden Oiva- järjestelmän mukaisia säännöllisen valvonnan tarkastuksia jatketaan systemaattisesti. 2. Vähittäismyymälöiden salaattibaareihin suunnataan elintarvikenäytteiden näytteenottoprojekti. 3. Osallistutaan valtakunnalliseen viipaloitujen juustojen salmonellojen ja Listerian tutkimusprojektiin. 4. Elintarvikevalvonnan laatujärjestelmän kehittämistä suoritetaan päivittämällä ja ajankohtaistamalla olemassa olevaa pohjaa. Erityisesti huomioidaan keväällä 2015 suoritetun elintarvikevalvonnan auditoinnin havainnot ja kehittämisehdotukset. 3.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Ympäristöosasto vastaa kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnasta Kuluttajaturvallisuuslain nojalla 1.5.2016 asti, kunnes tämä valvonta siirtyy kokonaisuudessaan Turvallisuusja kemikaalivirastoon. Tämä muutos on yksi valtion toimista vähentää kuntien tehtäviä. Vuosittain ympäristöosasto on käyttänyt kuluttajapalveluun henkilöresurssia ainoastaan 0,10 htv, joten muutoksen merkitys on käytännössä vähäinen. Kuluttajapalvelutarkastukset on pääosin tehty osana muuta tarkastusta. Ympäristöosasto varautuu 1.1. 30.4.2016 kuluttajilta tulevien valitusten / ilmoitusten käsittelyyn sekä mahdollisten erityistilanteiden käsittelyyn. Mainitut tehtävät siirtyvät valtiolle 1.5.2016 alkaen.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 13/17 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuksen sisällön painopisteenä on kohteen kokonaisturvallisuuden tarkastaminen, kuten palvelun turvallisuussuunnitelman ja onnettomuuskirjanpidon tarkastaminen. Kuluttajapalveluntarjoajiin, joilla on useita ylläpidettäviä kohteita mm. leikkikenttiä tai kuntosaleja kohdennetaan valvonta ylläpitäjän omavalvonnan toimivuuteen. Kuluttajapalveluntarjoajan tulee laatia toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon liittyy merkittäviä riskejä, kuten leikkikenttä, seikkailu- ja elämyspalvelu ja uimaranta. 3.4 Terveydensuojelun valvonta Terveydensuojelun tavoitteena on ihmisten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja. Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet vaativat joko viranomaisen hyväksynnän tai ovat ilmoituksenvaraisia, jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Suunnitelman liitteessä 3 ilmenee tarkastuksen tavoite ja sisältö valvontakohdetyypeittäin. Terveydensuojelun valvonnassa tukeudutaan usein näytteenottoon ja näytteiden analysointiin laboratorioissa (TsL 6 2 mom.). Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti tarvittavat näytemäärät ja näytteistä tehtävät analyysit. Talous- ja uimavesien näytteenoton voi suorittaa myös muu sertifioitu ympäristönäytteenottaja. Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: - STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista - STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: - Allasvedet: STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista - Uimarantavedet: STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen valvonnasta. STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta sovelletaan EU:lle raportoitavien uimarantojen valvontaan. STM:n asetuksen (315/2002) mukaan uimahallien, kylpylöiden sekä vastaavien sisällä ja ulkona olevien yleisten altaiden säännöllistä valvontaa varten on laadittu valvontatutkimusohjelma, jossa kohteen ominaispiirteet on otettu huomioon. Uimarantojen uimaveden laadun säännöllistä valvontaa varten laaditaan seurantakalenteri ennen kauden alkua yhteistyössä rannan omistajan tai haltijan kanssa. Uimaveden laatutulokset ilmoitetaan rannoilla, ympäristöosaston internet-sivuilla sekä lehdissä Pohjalainen, Vasabladet, Pohjankyrö ja Kyrönmaa sekä radioissa Yle ja Radio Vaasa.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 14/17 Laboratorio toimittaa terveydensuojeluviranomaiselle heti sähköpostitse tiedot laatuvaatimusten ylityksistä, sekä ennakkotiedot laatuvaatimusten ylityksistä jo ennen tulosten lopullista varmistumista. Asuntoja ja muita oleskelutiloja koskevat toimenpidepyynnöt ovat merkittävä osa muuta terveydensuojelun tarkoittamaa valvontaa. Valvontaan sisältyy tarkastuksia ja mahdollisia mittauksia ja näytteenottoja. Ympäristöosastolta on henkilö Vaasan kaupungin sisäilmatyöryhmässä. Ympäristöosasto varautuu tarkastamaan ja antamaan todistuksia kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta. Lisäksi varaudutaan antamaan ruumiinkuljetuslupia. Ympäristöosasto suorittaa Vaasan Aluetyöterveyden pyynnöstä sisäilmaselvityksiin liittyviä näytteenottoja. Myös toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen ja erilaiset raportointitehtävät vaativat voimavaroja. Liitteessä 2 on valvontayksikön alueella toimivat terveydensuojelulainsäädännön mukaiset valvontakohteet, yhteen tarkastukseen käytettävä arvioitu kesto sekä suunniteltu tarkastustiheys vuonna 2016. Joidenkin tarkastuskohteiden valvontatiheyttä on vähennetty valtakunnallisesta ohjeistuksesta, mikäli aikaisemmissa tarkastuksissa kohde on todettu toimivaksi ja toiminnanharjoittajan asenne ja asiantuntemus on todettu hyväksi. Lisäksi on otettu huomioon kohteiden toiminta-aika vuodessa. Valvonnan painopisteet 2016 1. Talousvesi: Jatketaan 2015 aloitettua valvontayksikön talousveden laadun turvaamiseksi laadittavan erityissuunnitelman tekoa yhteistyössä talousvettä toimittavien laitosten ja muiden viranomaisten kanssa. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 tarkoitettua kunnan valmiussuunnitelmaa. 2. Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely: Ihon läpäisevien toimintojen valvominen ja ohjaus (esim. tatuointi, kuppaus) 3. Terveydellisten olojen valvonta: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä. Jatketaan koulujen yhteistarkastuksia eri tahojen kanssa valtioneuvoston asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, 12 mukaisesti. 4. Sidosryhmät: Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaavat, ympäristöluvat jne.) 3.5 Tupakkalain sekä nikotiinivalmisteiden valvonta Tupakkalain valvonta Tupakkalain valvontaan kuuluu ympäristöosaston osalta tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkojen sekä tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta. Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 15/17 Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on valtakunnallisesti yksinkertaistettu siten, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin voidaan edelleen kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvonnan painopistealueena. Muutenkin tupakkalain toteutumista, esimerkiksi koskien tupakointikieltoja ja rajoituksia, voidaan valvoa muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakointikieltoja ja -rajoituksia valvottaessa tarkastetaan, että tupakointi on kielletty ja tupakointikieltoja noudatetaan. Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia, mutta tarvittaessa tukeudutaan Työterveyslaitoksen laboratorioihin. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikoille tehtävillä tarkastuksilla valvotaan muun muassa, ettei tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä myydä tai luovuteta alle 18-vuotiaille ja että tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpitokieltoa noudatetaan. Myös tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien vähittäismyyntiä valvotaan tarkastamalla, ettei näiden tuotteiden esillepano ole mainonnallista. Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Nikotiinivalmisteiden myynnistä säädetään lääkelaissa (395/1987). Lääkelaissa on säädetty kunnalle tehtäviä nikotiinivalmisteiden lupa- ja valvontaviranomaisena. Nikotiinikorvaushoitoon tarkoitetut itsehoitovalmisteet on luokiteltu lääkkeiksi ja niitä saadaan myydä valvotusti yli 18-vuotiaille. Valvontakäynneillä tarkastetaan, että myyntiolosuhteet vastaavat myyntiluvassa mainittuja olosuhteita. Lääkelakiin perustuvaa nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä valvotaan ensisijaisesti muun tarkastuksen yhteydessä niissä kohteissa kun se on mahdollista, muut kohteet tarkastetaan erikseen tarvittaessa. Liitteessä 3 on valvontayksikön alueella toimivat tupakka- sekä lääkelain mukaiset valvontakohteet, yhteen tarkastukseen käytettävä arvioitu kesto sekä suunniteltu tarkastustiheys vuonna 2016. Valvonnan painopisteet 2016 1. Tarkastetaan vähittäismyyntipaikoissa, ettei tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien esillepano ole mainonnallista. 2. Jatketaan tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvontaa ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa.

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 16/17 4. Erityistilanteisiin varautuminen 4.1 Toiminta erityistilanteissa Elintarvike-, terveydensuojelu- ja eläinlääkintähuoltolaissa on määräykset siitä, että kunnan on ennakolta varauduttava erityistilanteisiin. Tässä tarkoituksessa ympäristöosasto on laatinut tärkeimmät osa-alueet kattavan ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelman. Pelastuslaitos pyytää lisäksi vuosittain ympäristökeskusta päivittämään toimenpidesuunnitelmansa erityistilanteiden varalle. Kriisitilanteen tiedottamisen toimintaohjeina käytetään kaupungin kriisiviestintäohjetta ja lisäksi terveysvaarakansion malleja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisua: Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteet. Elintarvikenäytteiden tutkimusten osalta voi valvontayksikkö tukeutua erityistilanteessa tapauskohtaisesti Eviran elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikköön. Kaupunki sopinut BotniaLab Oy:n kanssa, että eritystilanteiden selvittelyssä laboratorio on käytettävissä myös normaalin työajan ulkopuolisina aikoina. Laboratorion palvelut ympäristöosastolle voivat olla mm. analyysi-, näytteenotto-, pakkaamis- ja kuljetustehtäviä. 4.2 Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Epidemioiden selvittäminen kuuluu kunnan tehtäviin ja niiden selvittämiseen on varauduttava myös budjetissa. Ympäristöosaston talousarviossa on varauduttu ruokamyrkytysten selvittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yhteistoiminta-alueen laajentumisen vuoksi Vaasalle ja Laihialle on nimetty yhteinen työryhmä ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten. Selvitystyöryhmään on nimetty asetuksen 251/2007 mukaiset jäsenet. Ruokamyrkytysten selvittämiseksi selvitystyöryhmälle on päivitetty 2015 kirjallinen toimintamalli sekä vastuualueet. Ryhmän jäsenlukua on 2014 vahvistettu kahdella henkilöllä ja yhteisvahvuus on nyt 7. Ryhmässä on sosiaali- ja terveysvirastosta kolme edustajaa, Vaasan Vedeltä kaksi ja ympäristöosastolta kaksi henkilöä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa ja tarpeen vaatiessa. Vaasan kaupungin ja Vaasan keskussairaalan tietojen vaihtoa elintarvikevälitteisissä epidemiaselvityksissä vahvistetaan 2016. Elintarvikkeiden aiheuttamissa vaaratilanteissa käytetään soveltuvin osin terveysvaarakansion ohjeistusta ruokamyrkytysten käsittelyyn. Selvitystyöryhmän tehtävänä on: 1) Huolehtia, että epidemian selvittämiseksi vaadittavat epidemiologiset ja laboratoriotutkimukset suoritetaan; 2) Huolehtia epidemian hallintaan tähtäävien toimenpiteiden yhteensovittamisesta;

VAASAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOSASTO 17/17 3) Vastata tiedonkulusta tutkimuksia tekevien viranomaisten ja laboratorioiden välillä; 4) Huolehtia tarvittaessa yhteydenpidosta sairaanhoitopiiriin, asiantuntijoihin ja viranomaisiin; 5) Tiedottaa epidemiasta väestölle ja tiedotusvälineille; 6) Tehdä STM: n asetuksen 251/2007 mukaiset ilmoitukset muille viranomaisille; sekä 7) Tehdä muut tarvittavat selvitykset.

ELINTARVIKEVALVONTA, VALVONTAKOHTEET 2016 Liite 1 Evira Valvontayksikön oma suunnitelma Toimintaluokka Toimintatyyppi Alkutuotanto Maidontuotanto 16 0,3 1-3 5 5-15 0,3 4 5 20 Valvontakohteiden lukumäärä Muu alkutuotanto 4 0,1 1-3 1 1-3 0,3 3 1 3 Elintarvikekontaktimateriaalit Muovit 2 0,7 4-6 1 4-6 0,7 5 1 5 Elintarvikkeiden kuljetukset Elintarvikkeiden kuljetus 6 0,7 1-3 4 4-12 0,7 3 4 12 Elintarvikkeiden pakastekuljetus 1 0,7 1-3 1 1-3 0,7 3 1 3 Elintarvikkeiden kuljetukset yhteensä 7 Elintarvikkeiden myynti Elintarvikkeiden tukkumyynti 4 0,3-1 1-2 2 1-6 0,7 4 3 12 Elintarvikkeiden vähittäismyynti 122 0,3-3 1-5 122 122-610 0,5 4 61 244 Ulkomyyntialue 1 1 1 1 1 1 3 1 3 Elintarvikkeiden myynti yhteensä 127 Elintarvikkeiden tarjoilu Grilli- tai pikaruokatoiminta 46 3 3-5 138 414-690 0,5 4 23 92 Kahvilatoiminta 56 3 3-5 168 504-840 0,5 3 28 84 Pubitoiminta 22 0,7 1 15 15 0,2 3 5 15 Ravintolatoiminta 130 3 3-5 390 1170-1950 1 5 130 650 Suurtalous, keskuskeittiötoiminta ja pitopalvelu 23 4 4-6 92 368-552 1,5 5 35 175 Suurtalous, laitoskeittiö (koulut, sairaalat ym.) 69 2 3-4 138 414-552 0,7 4 48 192 Suurtalous, tarjoilukeittiötoiminta 54 1 1-2 54 54-108 0,5 3 27 81 Elintarvikkeiden tarjoilu yhteensä 400 Tarkastustiheyssuositus krt/v Tarkastukseen käytettävä aika (h) Vuosittaisten tark. määrä suositusten mukaan Valvontaan käytettävä aika, suositusten muk. (h) Tarkastustiheys Tarkastukseen käytettävä aika (h) Vuosittaisten tark. määrä Valvontaan käytettävä aika (h)

Toimintaluokka. Liite 1 jatk. Toimintatyyppi Elintarvikkeiden varastointi ja Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 2 1 2-3 2 4-6 0,5 3 1 3 pakastaminen Elintarvikkeiden pakkaaminen 1 1 2-3 1 2-3 1 3 1 3 Valvontakohteiden lukumäärä Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi 1 2 2 2 4 1 3 1 3 Eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 1 2 2 2 4 1 3 1 3 Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen yhteensä 5 Elint. valm., ei maito/liha/kala/ Juomien valmistus 1 2 3-5 2 6-10 1 4 1 4 muna/vilja-kasvis Makeisten valmistus 2 2 3-5 4 12-20 0,5 4 1 4 Muu valmistus, esim. kahvinpaahto, hunajapakkaamo ym. 1 2 3-5 2 6-10 0,3 2 0 0 Elint. valm., ei maito/liha/kala/muna/vilja-kasvis yhteensä 4 Kala-ala Kalajalosteiden valmistus 3 5 3 15 45 2 5 6 30 Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely 1 5 2 5 10 2 5 4 20 Kala-ala yhteensä 4 Liha-ala Lihavalmisteiden valmistus (kypsä) 2 5 2 10 20 2 5 4 20 Liha-ala yhteensä 2 Maitoala Juuston valmistus 1 4 3 4 12 2 5 2 10 Maitoala yhteensä 1 Vienti ja tuonti Elintarvikkeiden maahantuonti 3 0,5 1-2 2 2-4 0,35 4 1 4 Vilja- ja kasvisala Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 1 3 3-4 3 9-12 1 3 1 3 Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuvia 6 3 2-5 18 36-90 1 5 5 25 Muiden viljatuotteiden valmistus 1 1 1-3 1 1-3 0,5 2 1 2 Myllytoiminta 4 1 1-2 4 4-8 0,5 4 1 4 Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta 1 1 2-3 1 2-3 0,5 3 1 3 Ruoka- ja kahvileipien valmistus 4 1 1-3 4 4-12 0,5 4 3 12 Vilja- ja kasvisala yhteensä 17 Tarkastustiheyssuositus krt/v Tarkastukseen käytettävä aika (h) Vuosittaisten tark. määrä suositusten mukaan Valvontaan käytettävä aika, suositusten muk. (h) Tarkastustiheys Tarkastukseen käytettävä aika (h) Kaikki yhteensä 592 1214 3265-5649 408 1744 Vuosittaisten tark. määrä Valvontaan käytettävä aika (h) 435-753 htpv 233 htpv 2-3,4 htv 1,06 htv

TERVEYDENSUOJELU, VALVONTAKOHTEET 2016 Liite 2 Valvira Valvontayksikön oma suun. Toimintaluokka Terveydensuojelulaki Talousveden toimittaminen Kokoontuminen, julkiset huvija kokoontumishuoneistot Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset Majoitustoiminta, majoitushuoneistot Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset Sosiaalihuollon palvelut Toimintatyyppi Valvontakohteiden lukumäärä Riskiluokka Tarkastustiheyssuositus krt/v Tarkastukseen käytettävä aika (h) Vuosittaisten tark. määrä suositusten mukaan Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (461/2000): EU-raportoitava vedenjakelualue, vedentoimitus >1000 m3/d tai väh. 5000 käyttäjää Muu vedenjakelualue, vedentoimitus 10-999 m3 päivässä tai 50-4999 henkilölle Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (401/2000): Pieni vedenjakelualue, vedentoimitus < 10m3/vrk tai alle 50 henkilölle 2 6 5 3 3 2 2 1 2-1 (0,5*) 1-0,5 (0,3*) 8-15 4-8 2-6 4 12 5 32 24 10 1 1 0,5 8 4 4 2 6 3 16 24 10 Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot 6 2-1 0,3 2-4 2 4 0,3 3 2 5 Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus 78 2-1 0,3 5-15 23 117 0,3 4 23 94 Hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne. 7 2-1 0,2 2-4 1 3 0,2 3 1 4 Kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely tai hoito 17 2-1 0,3 2-3 5 10 0,3 2 5 10 Solarium 2 0,2 2 Lasten päiväkodit ja vastaavat 97 49 97 29 116 Lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat 7 4 7 2 8 2 0,5-0,3 2-6 0,3 4 Vanhainkodit ja vastaavat 28 14 28 8 34 Muut sosiaalialan yksiköt 25 13 25 8 30 Valvontaan käytettävä aika (h) Tarkastustiheys Tarkastukseen käytettävä aika (h) Vuosittaisten tark. määrä Valvontaan käytettävä aika (h)