Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa Kainuun Korhoset 1200-luku Muolaan ja Metsäkylän pitäjissä Korhola niminen talo 1300-luku Korhonen niminen henkilö oikeudessa nimi tuomiokirjoihin 1500-luku Karjalassa Korhosia Viipurissa Pehr Korhonen 1550 Jääksessä Olli Korho 1545 ja Olli Korhoin 1555 1500-luku Savossa Korhosia Pellosniemellä 5 savua Visulahdessa 9 savua Rantasalmella 5 savua 1600-luku Kainuun ensimmäiset Korhoset
KORHOSTEN SUKUJUURET JA -HAARAT KAINUUSSA Johtokunnassa syntyi ajatus, että ensimmäisessä perustamisen jälkeisessä sukukokouksessa luodaan perusta myöhemmille juhla-alustuksille ja mahdolliselle Kainuun Korhosten sukututkimukselle julkaisuineen. Etsittiin asiantuntijaa, mutta ei löydettyaiheeseen perehtynyttä näin lyhyellä aikataululla. Suostuin alustamaan, koska käytettävissä on kohtuulliset tiedot Korhosten alkuvaiheista Kainuussa. Alustus keskittyy aikaan ennen kirkonkirjoja. Kaikki tältä ajalta oleva tieto on peräisin niin sanotuista maallisista lähteistä eli säilyneistä veroluetteloista, uudisasukasluetteloista, muuttaneiden luetteloista, itsellisten luetteloista sekä mahdollisesti joistain renki- ja piikaluetteloista. Syntymäaikoihin liittyvät tiedot ovat pääosin päätelmiä edellä mainittujen luettelojen perusteella, joten ne ovat noin arvoja. Perustan esitykseni edesmenneen kajaanilaisen harrastajasukututkija Kauko Korhosen muistiinmerkitsemään aineistoon. Tämä aineisto on Sotkamon kirjastossa kaikkien asiasta kiinnostuneiden lainattavissa. Maallisten lähteiden tutkimisen on suorittanut Oulun maakunta-arkiston tutkija Kaisu Kynkäänniemi os. Sarkkinen. Tausta-aineistoa ja Kainuun asuttamiseen liittyviä yksityiskohtaisia tutkimustietoja olen poiminut tutkija Jorma Keräsen Jyväskylän yliopistossa laatimasta laajasta opinnäytetyöstä - Kainuun asuttaminen. ENNEN KAINUUN UUDISASUTTAMISEN ALKUA Sukunimeä on käytetty itäisessä Suomessa ja Karjalassa jo 1200-luvulla, kun taas lännessä - Hämeessä sukunimet otettiin käyttöön vasta niinkin myöhään kuin 1800- luvun puolivälissä. Tämä on suurena apuna sukututkimukselle täällä Itä-Suomessa. Poikien etunimen antamisessa oli tiettyä säännönmukaisuutta, jonka mukaan pariskunnan ensimmäisen lapsen ollessa poika, hän sai isänisän nimen. Toinen poika sai äidinisän nimen ja kolmas isän nimen. Mutta, jos ensin syntyi tyttö, perheen ensimmäiselle pojalle annettiin isän nimi. Periaatetta noudatettiin aikanaan hyvin tarkasti. Tämä auttaa jossain määrin sukututkijaa, mutta toisaalta myös vaikeuttaa taaten samannimisten poikien ilmenemisen lähisuvussa. Ensimmäiset merkit Korhosten suvusta perustuvat tietoon, että Muolaan ja Metsäkylän alueilla on ollut Korhola niminen talo jo 12OO-luvulla. Näiden talojen asukkaat lienevät olleen Korhosia. Toisen tiedon mukaan sukunimi Korhonen on merkitty tuomiokirjoihin 13OO-luvulla myös Karjalan Kannaksella. Henkilö oli ollut oikeudessa syytettynäkö vai todistajana. Niihin aikoihin 1200-luvulla, kun ensimmäiset tiedot Korhola -nimisistä taloista ja mahdollisista Korhosista ovat Muolaan pitäjässä ja Metsäkylän alueella Karjalasta, Kainuu oli lappalaisten, ilman kiinteää paikkaa eläneiden eränkävijöiden erämaata. Samanaikaisesti alueen halki kulkivat lähinnä Laatokan karjalaiset erä- ja kauppamatkoillaan Pohjanmaalla ja Perämeren rannikolla.
ENSIMMÄINEN KAINUUN UUDISASUTUSKAUSI (1530 1585) Kainuun uudisasuttaminen alkaa 15OO-luvun alkupuolella. Ensimmäisen uudisasutuskauden aikana Kainuuseen saapuu yhteensä 199 sukua pääosin Savosta. Joukossa ei ole yhtään Korhosta, joka olisi asettunut alueelle pysyvästi asumaan. Kainuun asukasluvun arvioidaan olleen Rappasodan alla 1570-luvun puolivälissä jopa 1800 henkeä. Sukunimikirjassa mainitaan tuohon aikaan Karjalan Kannaksella asuneen Viipurin pitäjässä Pehr Korhonen 1550 sekä Jääksessä Olli Korho 1545 ja Olli Korhoin 1555. Lisäksi Rantasalmella asui 1543 Heikki Korhonen ja Yrjö Korhonen. Rantasalmelta Korhosia on saapunut 1500-luvun puolivälissä Kuopion seudulle, Rautalammille ja Rautavaaralle. Savossa Korhosia asui 15OO-luvun puolivälissä Pellosniemellä 5 savua, Visulahdessa 9 savua ja Rantasalmella 5 savua. 16OO-luvun alkupuolella myös Juvalla, Säämingissä ja Tavinsalmella eli kaikissa Savon kolkissa. 157O-luvulla Savosta Kainuuseen lähteneet Korhoset menivät Vanhaan Kainuuseen eli Pohjois-Pohjanmaalle Pohjanlahden rannalle. Erään lähteen mukaan löytyy myös merkintä Kainuun ensimmäisestä Korhosesta Säräisniemen Kivesjärven seudulta 1570-luvulle mennessä. Tämä tieto ei ilmene kuitenkaan missään käyttämistäni varsinaisista tietolähteistä. Mahdollinen Korhonen poistuu täysin niiltä ajoilta olevista lähteistä. Kyseisellä kylällä ei kuitenkaan tavata Korhosta seuraavaan sataan vuoteen. TOINEN KAINUUN UUDISASUTUSKAUSI- TÄYSSINÄN RAUHASTA KAJAANIN VAPAAHERRAKUNTAAN Rappasodan päätyttyä Kainuun väkiluku käy hyvin alhaisena. Alueelta on löydettävissä vain noin 20 taloa. Voidaan oikeutetusti sanoa, että Kainuu asutetaan toisen uudisasutuskauden aikana uudelleen. Kuten Nälkämaan laulun sanoissa todetaan "Meidän on uudesta luotava maa". Kainuusta on tavattu vuoteen 1600 mennessä 220 sukua. Ensimmäisten Korhosten ilmaannuttua Kainuuseen täällä oli asukkaita arviolta noin 150 henkilöä. Sotkamon historia -teoksen mukaan Sotkamon ensimmäinen Korhonen on ollut Eskill, jonka esitetään tulleen Jormaskylällle 1605 tienoilla. Hän kuitenkin katoaa, jos häntä onkaan - nimittäin mitkään varsinaiset käyttämäni lähteet eivät tunne tätä Eskilliä. Olof Korhonen löydetään ensimmäisen kerran merkittynä asiakirjoihin vuonna 1611 verolle pantujen uudisasukkaiden luettelosta. Tuolloin oli tavanomaista, että Kainuuseen saapuneille myönnettiin kuusi verovapaata vuotta aikaisemman käytännön mukaisesta kolmesta vuodesta poiketen. Tästä säännöstä on tuohon aikaan helposti joustettu. Olof Korhosen on arvioitu saaneen kymmenen verovapaata vuotta ja näin on laskettu Olof Korhosen saapumisvuodeksi 1599. Nämä ovat kuitenkin päätelmiä. Ainoa yksiselitteinen tieto on tuo mainitsemani vuosi 1611 uudisasukkaiden luettelossa.
Vuonna 1616 mainitaan Vuottolahdessa ja myöhemmin siitä erotetussa Murtomäessä asuneen Matts Korhonen. Hän joutuu vuoteen 1629 mennessä huonemieheksi eli itselliseksi ja katoaa verotileistä vuoteen 1633 mennessä. Vuodesta 1617 lähtien puolestaan Jormaskylällä tiedetään eläneen ensin Jöran ja sitten Lars Korhonen. Tämä tila autioituu vuoden 1636 tienoilla. Jormaskylältä ei näy mitään merkkiä talollisista Korhosista vuonna 1650. Näin Olof Korhosen tila jää Kainuun ainoaksi Korhosten tilaksi tänä aikana. Poika Olof siirtyy Vihtamon Korholan isännäksi 1632. Katermalle tulee vuoteen 1650 mennessä Pehr Korhonen. Vuonna 1650 Kainuun ainoat talolliset Korhoset olivat veljekset Olof ja Pehr Korhonen. Olof III 4 poikaa; lastenlapset yhteensä 13 poikaa ja 13 tytärtä Olof IV perhe ei ole vuoden 1698 rippikirjassa vaan perhe on pakomatkalla Myöhemmin muutama pojista palaa takaisin Älänteelle. Erich ainakin yksi poika ja kaksi tytärtä kuolee ennen aikuisikää. Peer ei täsmennyksiä Johan perheestä jäi eloon isän lisäksi vain yksi tytär Swen 6 poikaa; lastenlapset yhteensä 25 poikaa ja 17 tytärtä Kolmen vanhimman pojan lapset perheineen asuivat Vihtamo - Mujehoulu alueella. Yli-Sotkamoon muuttaneiden poikien lapset perheineen asuivat Sipisillä. Hans 4 poikaa ei tarkempaa tietoa: sukuhaara tutkimatta käyttämissäni lähteissä. Peer Olof Peer asui Tikkasen lesken kanssa Ala-Sotkamolla. Myöhemmin vielä toinen vaimo. Mahdolliset ensimmäisen avioliiton lapset ovat kuolleet lapsina. Josef Lienee syntynyt myös Vihtamon Korholassa, josta muuttanut Mieslahteen isännäksi ennen vuotta 1687. On ilmeisesti edellisten veli. Johan Joko saman veljessarjan kuopus tai Josefin poika. Eli Mieslahdessa, mutta meni venäjälle ennen. vuotta 1698. Peer Peer' Asui 1686 Lammasperässä, kuolee nuorena -34 vuotiaana Yksi poika ja kaksi tytärtä. Tyttäret avioituvat Kilpeläisen ja Sutisen kanssa, pojan elinkaaresta ei ole tietoa.
ENSIMMÄISEEN SOTKAMOON TULLEESEEN KORHOSEEN LIITTYVÄ SUKUTARINA Sukutarinan mukaan isällä oli Karjalan Kannaksella kotona kolme poikaa, kun tuli tieto, että pohjoisessa saa verovapaita talon paikkoja. Vanhin poika ei innostunut, koska hän saisi perinnöksi isän tilan. Innostus iski nuorempiin poikiin lähteä etsimään verovapaa oma tila, koska kotitanhuvilta sitä ei saisi. Vaihtoehtona olisi kolmannen pojan armeijaan joutuminen. Matka kotoa alkoi luvatuille verovapaille maille heti, kun matkalle tarvittavat lupalaput olivat taskussa. Pohjois-Savossa matkatessaan he osuivat hyvin kauniiseen korpimetsän siimekseen. Sitä ihailtuaan toinen veli päätti, että hänelle tuleva talo rakennetaan siihen paikkaan. Yhteisvoimin he ryhtyivät taloa rakentamaan. Talon valmistumisen jälkeen kolmas poika jatkoi perheineen matkaansa ja saapui Sotkamoon, sitoi lehmänsä puuhun ja ensi töikseen rakensi turvemajan tilapäiseksi asunnoksi. Kaadettuaan hirsiä uudispirttiin hän poltti loput puut ja risut kaskimaaksi kylväen siihen naurista, ruista ja ohraa. Toisaalta Savossa tiedetään Nilsiästä, että sinne on muuttoluvan mukaan tullut Karjalan Kannakselta mies nimeltä Peer Korhonen. Nilsiään Peerille oli rakennettu niin iso talo, että hän ei yksin pystynyt sitä rakentamaan. Hänellä on tarvinnut olla ainakin yksi tai useampi apumies. Lisäksi uskotaan, että Sotkamoon matkaa jatkanut henkilö oli tämä toinen rakennusmies, koska lähiseudulla ei asunut miehiä. Savoon jäänyt veli olisi silloin ollut Sotkamoon saapuneen Olofin nuorempi veli, koska nuorempaa oli tapana auttaa. Näistä vuosista ja elämänvaiheista on edetty niin, että olemme keskimäärin 16. sukupolvea. PÄÄTOSSANAT Esittämäni otti kantaa Kainuun ensimmäisiin Korhosiin ja heidän jälkeläisiin. Tästä nykyisyyteen päin kukin voi jatkaa tutkimalla hyvin säilyneitä kirkollisia lähteitä ja laajentaa osaltaan tutkimusta. Voidaan todeta, että toistaiseksi - kuinka tulevaisuudessa - ei voida varmuudella sanoa, mistä ensimmäiset Korhoset Kainuuseen saapuivat. Vahvimmat ja todennäköisimmät vaihtoehdot ovat Suur-Savo ja Karjalan Kannas. Kuitenkin tiedetään Korhosia asuneen Kainuussa pysyvästi 400 vuotta. Toki tämän jälkeenkin Kainuuseen on tullut Olof Korhosia. Korhonen Useimmat heistä lienevät muuta kuin tätä esittämääni, Kainuussa yhtäjaksoisesti 1560-1632 400 vuotta asunutta, sukua. Kaikesta huolimatta meillä on yhteinen Kainuun Korhosten sukuseura, joka pitää sisällään kaikki tähän suureen sukuun kuuluvat jäsenet sukuhaarasta riippumatta. Kiitos!