Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran tiedostuslehti 01/2004

Transkriptio

1 1(9) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran tiedostuslehti 01/2004 Sukuseuran perustaminen Pylkkösten-Pylkkästen sukuseura ry perustettiin Tetrin Kartanossa Mikkelissä ja paikalla oli 53 henkilöä lähinnä Laatokan-Karjalan sukuhaaroista. Perustamiskokouksessa päätettiin sukuseuran hallituksen kokoonpanosta ja vuosittaisesta jäsenmaksusta, sekä sukututkimuspiirin kokoamisesta sukukirjan tueksi. Sukuseuran perustamisen yhteydessä myös julkaistiin tutkielma tyyppinen kokoelma jossa oli seuraavat osat: Osa 1 Johdanto & Suku teorioita ja historiaa Osa 2 Historiallisia tautoja & Tapahtumia ja kertomuksia Osa 3 Lähteet & Liitteet ja viitteet & Kartat Tutkielman osia on saatavilla edelleen sukuseuran puheenjohtajalta Tapio Pylkkäseltä. Sukuseuran hallitus Seuran hyväksyntä Patentti- ja rekisterihallituksessa kesti yli 3 kuukautta, lopullinen hyväksyntä päätös tapahtui , jonka jälkeen sukuseuran hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseen Kylpylähotelli Kunto Hoviin Joensuuhun. Seuraava kokous päätettiin pitää sukujuhlan yhteydessä Pajarin Hovissa Kiteellä. Hallituksen jäsenet ovat vas. alkaen: Jarmo Pylkkönen Nivala Peter Ek Helsinki Tapio Pylkkänen Lahti (Puheenjohtaja) Anja Könönen Tohmajärvi (Rahastonhoitaja) Martti Rutanen (Sihteeri) Sukuseuran hallituksessa kokouksessa päätettiin mm. seuraavista asioista: 1) Pankki tilin avaamisesta, joka on myös avattu Kiteen Säästöpankkiin 2) Jäsenmaksun kannosta, joka 10 /hlö - jäsenmaksu käytetään sukujuhlien tila vuokraan, posti kuluihin, seuran lehden ja sukukirjan paino kustannuksiin 3) Hyväksyttiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle ) Sukujuhlan pitopaikasta kesäksi 2004, joka on Pajarin Hovi Kiteellä ja samalla ideoitiin sen ohjelmallista sisältöä 5) Keskusteltiin suvun tarinoiden keräämisestä sukukirjaa varten vuoteen 2005 mennessä, tarinoita voi lähettää tämän kirjeen lopussa mainituille henkilöille tai tuoda niitä mukana kesän 2004 sukujuhlille, sekä pyrimme järjestää myös tiedon keräämisen sukujuhlien yhteydessä. 6) Ideoitiin Sukuseuran lehden sisällöstä ja ilmestymis ajankohdasta Sukututkimuspiiri Sukutietoutta ovat tähän mennessä keränneet seuraavat henkilöt: Tapio Pylkkänen Jarmo Pylkkönen Erkki Pylkkönen Seija Pylkkönen Anja Könönen os. Pylkkönen Raija Nissinen os. Pylkkönen Päivikki Kulju os. Pylkkönen Kari ja Aulis Pylkkönen Olli ja Eija Pylkkönen Leena Vatanen Minna Pylkkönen Lahti Nivala Varkaus Helsinki Tohmajärvi Helsinki Terälahti Joensuu Forssa Helsinki Joensuu Toivomme sukututkimuspiirin uusia tutkijoita, sitä laajempi ja parempi sukukirja tulee olemaan vuonna 2005.

2 2(9) Sukututkimuksen tilanne Tällä hetkellä etsitään kantaisiemme ovat Esaias ja Adam (Aatami). Viimeisen tiedon mukaan he ovat oletettavasti ovat veljeksiä ja heidän isänsä nimi on Peter s. 1693, sekä Peterin isä olisi mahdollisesti Johan s. n Tietojen varmistaminen kestää voi kestää useita vuosia, joten työtä riittää. Ohessa ote Laatokan-Karjalan kantaisämme Esaias ja Adam (Aatami) tilanteesta. Adam (Aatami) Pylkoin s , k , h Ruskeala, Leppäniemi. 1. puoliso Hulkkonen, Marketta, Hulkoin s ?. Lapset: 1) Thomas s ) Anna ) Catharina s ) Mats s Ruskela, Leppälahti 5) Peter s Ruskeala, Leppäniemi. k Ruskeala, Leppälahti/Kirkkolahti haudattu Ruskeala, Leppälahti/Kirkkolahti. Bd. 6) Walborg s ) Sophia ????????????? 8) Aatami s ??????????? Esaias, Pylcköin, Pylkoin s. 1746??. k Ruskeala, Leppäniemi (Gesvollm. =pöhötys) haudattu Ruskeala. B.wärd eli maatalon isäntä. - Todennäköinen syntymäaika on , koska kuolleiden luettelon mukaan ollut kuollessaan 60-vuotias eli olisi syntynyt n.1740 (Lähde: Ruskealan kuolleiden ja haudattujen luettelot, kopioitu laitos mikrof. UK726) - tarkka aika selviä todennäköisesti alku_ peräisen kirkonkirjaa tutkimalla. 1. puoliso Pyrrö, Anna s ?. k Ruskeala, Leppäniemi (86 v, älder=vanhuus) haudattu Ruskeala. - syntymä- syntymäaika vaihtelee, osassa rippikirjoissa se , mutta tavallisin on vuosi 1732, joka sopii kuolinikään 86 v. (Lähteet: Ruskealan rippikirjat v , 3.I.A, UK723 s. 89 ja v , 4.I.A, mikrof. 14.) - rippikirjoissa merkitty asuinpaikaksi Kaalamo, mikä panee olettaamaan, että olisi viettänyt ainakin osan vanhuuajastaan Elin-tytären taloudessa Lapset: 1) Peter s Ruskeala, Leppäniemi. k Ruskeala, Leppäniemi (colique=vatsatauti) haudattu Ruskeala 2) Esaias s Ruskeala, Leppäniemi. k. n Ruskeala. 3) Elin s Ruskeala, Leppäniemi. k Ruskeala, Kaalamo (h. feber= kuumetauti) haudattu Ruskeala. - Ripille pääsi Ruskeala Suvun taustat Otteita ja tiivistys sukukokouksessa esitetystä tutkielmasta Tutkimuksessani tuli ilmi että Pylkkösen- Pylkkäsen sukunimi on joidenkin lähteiden mukaan alkujaan germaanista alkuperää (Lähde: Savon historia I s. 397) ja samalla selvisi myös että Pylkköset-Pylkkäset ovat lähtöisin toden-näköisesti jostakin Keski- Euroopan suunnalta, josta ovat mahdollisesti lähteneet kohti pohjoista ja itää n luvun vaiheilla mustaa surmaa pakoon.. Toinen vaihtoehtoinen tulo suunta on saksalaisten kauppiaiden käynnit luvuilla Suomen etelä rannikolla, josta osa kauppiasta tai mukana olleista olisi jäänyt asumaan nykyiseen Uudemaan läänin etelä osiin Tenholan kylän seutuville. Tutkimukseni yli viiden vuoden aikana kohdistui Laatokan Karjalan-, Kannaksen Karjalan, Pohjois- ja Etelä Karjalan ja Savon historian kirjoihin, sekä vastaavien ajankohtien kirkonkirjoihin ja arkistoihin mm. Mikkelin Maakunta-arkisto on ollut ahkerassa käytössä. Tutkin sukua ensin Pylkkäsen sukunimen perusteella pitäjien kirjoja ja niistä tehtyjä historian kirjoja, huomasin että tietoa löytyy aina 1392-luvulta asti. Ensimmäinen toteamus oli että Pylkköset- Pylkkäset ovat alkujaan Suomessa Karjalalaista alkuperää ja että suku olisi kotoisin Laatokan Karjalasta, mutta kun tutkin tarkemmin, totesin että Pylkköset-Pylkkäset ovakin aitoja Savolaisia ja kuuluvat 200 suurimmam savolais suvun joukkoon.

3 3(9) Jatkettuani tutkimusta, vahvistui olettamus, että ensimmäiset asuinsijat n luvuilla ovat olleet nykyisen Uudenmaan alueella oleva Tenholan kylä, Hämeessä silloisessa Hollolan pitäjässä, sekä Etelä-Savossa oleva Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä. Myöhemmin n luvuilla he siirtyvät kohti nykyisiä Mikkelin, Juvan, Mäntyharjun, Rantasalmen, Säämingin- Savonlinnan, Ristiinan ja Suomeniemen Seutua, sekä osa suvusta muutti Pohjois-Savon ja Pohjois- Pohjanmaan alueille. Muutama suvun jäsen on mahdollisesti muuttanut Savon Hopeaveroluettelo v mukaan 1500-luvulla Kainuuseen saakka, mutta tälle olettamukselle ei ole löytynyt vahvistusta tähän päivään mennessä. Sukumme asui Savossa ainakin 1600-luvun loppupuolelle asti, jonka jälkeen osa suvusta muutti mahdollisesti Ruotsin ja Venäjän sotien takia kohti itää, jossa avautui uudisraivaajille paljon uusia mahdollisuuksia ja ns. Lahjoitustiloja. Historiakirjojen muuttovirtojen valossa näyttää siltä, että osa Pohjois-Savon ja Kainuun suvun haaroista on myös siirtyneet myös kohti itää ja myöhemmin kohti Laatokan Karjalaa. Suku asettui luvun tienoilla mahdollisesti aluksi nykyisen Pielisjärven tai Sortavalan alueelle, josta siirtyivät myöhemmin vielä idemmäksi ja pohjoisemmaksi, silloista Kontioleppälahden (myöhemmin vain Leppälahti), Soanlahden, Pälkjärven ja Ruskealan kuntien alueelle. (Tämän vahvistaa Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto 1600-luvulta) Ensimmäinen Pylkkönen-Pylkkänen on tavattu Ruskealan kirkonkirjoissa lukujen tienoilla, mutta he ovat muuttaneet todennäköiseti alueelle jo huomattavasti aikaisemmin.tarkempi tieto puuttuu koska vanhemmat kirkonkirjat ovat palanneet, kirkonkirjoista on löytynyt varma tieto Peter Pylköin syntymästä vuonna Leppäniemessä, joka oli silloisen Ruskealan- Leppälahden aluetta. Suvun asutuksesta myös Sortavalan, Pielisjärven, Iisalmen, Kiteen ja Pälkjärven seuduilta löytyy myös selviä viitteitä Käkisalmen tuomiokirjoista talonpoikaluettelosta v luvulta. Pylkkösiä-Pylkkäsiä muutti ns. Kanta- Suomeen huomattava määrä 1800-luvun lopussa. Osa suvusta lähti Laatokan Karjalasta pois hyvissä ajoin ennen talvi- ja jatkosotaa, osa Värtsilä-Tohmajärven seudulle ja jopa Helsingiin saakka. Viimeiset suvun Pylkköset-Pylkkäset asuivat Laatokan Karjalassa aina talvisotaan 1939 asti, jolloin he joutuivat evakkoon Pohjanmaalle Lappajärvelle, josta he palasivat takaisin , mutta joutuivat taas evakkoon vaihteessa. Otteita sukunimen eri muodoista v välillä Pylko (Tenhola v. 1392, kylänimi myöhemmin Pölko v. 1683, Pölcko v. 1719) Pylkä (Hollola v.1460), Pylky (Hollola v.1460), Pylcki (Hollola v.1461) Pylkkänen (Pellosniemi n ) Pylkki (Vesilahti v.1540) Pylkkänen (Tavinsalmi v. 1548) Pylkkänen (Pellosniemi v.1541), Pylken (Pellosniemi v.1541) Pylkkähäinen (Savo v ) Pylkkäinen (Savo v ) Pylkkänen (Hirvensalmi v ) Pylkkä (inen) (Pohjois-Pohjanmaa v ) Pylkkä(hä)inen (Kainuu v ) Pylkkähäinen (Kainuu v ja 1580) Pylkkäinen (Kainuu v ja 1580) Pylkkänen (Pellosniemi, Vesu(i)lahti, Tavinsalmi, Sääminki, Kannas v. 1550) Pylkkänen (Kainuu n ) Pylkkäinen (Savon itärajan yli karanneita Säämingistä 1601 ja 1607, v ) Pylkkänen (Juva, Joroinen ja Rantasalmi v.1562) Pylcköine (Kivennapa v.1564) Pylkkäinen (Rautalammi v ), Pylkäs (Rautalammi v ), Pölkkyinen (Rautalammi v ) Pylkkäinen (Ruovesi v ) Pylkäs (Ruovesi v ) Pylkkä (Pohjois-Pohjanmaa v ) Pylkkänen (Pohjois-Pohjanmaa v ) Pylki (Vesilahti v.1571) Pylkes (Laukaa v.1571) Pylkäinen (Virrat v.1571) Pijlchein (Vesulahti, Melckoila v.1571), Pijlheijn (Vesulahti, Melckoila v.1571), Pijlchein (Vesulahti, Melckoila v.1571) Pijlckein (Pellosniemi, Hallila v. 1571), Pijlckain (Pellosniemi, Hallila v.1571), Pijnnein (Pellosniemi, Hallila v.1571),

4 4(9) Pijlchin (Pellosniemi, Hallila v.1571), Pijlchein (Pellosniemi, Pellosniemi v. 1571) Pylckäs (Rautu v.1613), Pylckes (Rautu v.1591), Pylkein (Rautu v.1592) Pylkkä(hä)inen (Savo v.1614), Pylkkäinen (-öinen) (Savo v. 1614), Pylkkköinen (Savo v.1614) Pylköin (Kitee v. 1631), Pyllkäjn (Kitee v. 1638) Pylkkänen (Hirvensalmi v.1640) Pykö (kisalmi/rautu v. 1640) Pylkkänen (Kerimäki v. 1644) Pijlkoi (??? v.1645), Pylkoinen (??? v.1645) Pylkkänen (Kerimäki v.1646) Pylkkänen (Savonlinna ) Pylcköin (Helylä by/sortavala v. 1661) Pylkin (Sortavala v. 1663) Pylkinen (Sortavala v ) Pylköinen (Sortavala v. 1667) Pylkkänen (Hirvesalmi v.1664) Pylkkänen (Kerimäki v. 1667) Pyköi (Kitee v. 1678) Pylkkönen (Rantasalmi v.1669) Pylköinen (Salmi v. 1667) Pyllkin (Sortavala v. 1667) Pyllkinen (Sortavala v. 1667) Pyllkoijnen (Sortavala v. 1667) Pyllkoinen (Sortavala v. 1667) Pyllkonen (Sortavala v. 1667) Pycköj (Ilomantsi v. 1671) Pylkkänen (Kerimäki v.1673) Pykötär (Hötönvaara/Kylänlax/Pielisjärvi v ) Pylckönen (Sortavala v. 1681) Pylköin (Räisälä v. 1682) Pylköin (Räisälä v. 1683) Pylköin (Sortavala v ) Pylköin (Lahdenkylä/Sortavala v. 1685) Pylköin (Salmi, Suistamo, Sorta v. 1686) Pylköin (Kurkijoki,Räisälä v. 1686) Pylkkänen (Hirvensalmi v. 1688) Pylkes (Pielisjärvi v. 1688) Pylkäs (Pielisjärvi v. 1688) Pycköin (Juuka/Pielisjärvi v ) Pylckös (Lieksa/Pielisjärvi v. 1693) Pylkkänen (??? v. 1697) Pykä (Rautu v. 1697) Pylckinen (Lieksa/Pielisjärvi v. 1697) Pyköin (Polvijärv/Monnulax/Pielisjärvi v. 1697) Pykoin (Ylivieki/Pielisjärvi v. 1698) Pylköin (Kontioleppälahti/Pälkjärvi v. 1699, tämä on vahvin lähde) Pylkinen (Lahdenkylä/Sortavala, Suistamo v. 1700) Pylkä (Weijala/Räisälä,Kurkijoki v. 1700) Pylkkänen (Tohmajärvi v. 1708) Pylkyn (Sortavala v.1727) Pylkoin (n nykyinen rajaseutu Sääminki, Rantasalmi, Ruskeala) Pylkäs (Virrat v.1749) Pylköin (Ruskeala v ) Pylkkänen (Savo v ) Pylkkö (Savitaipale v.1772) Pylkkänen (Hirvensalmi v.1778) Pylkkänen (Kerimäki v.1794) Pylkoin (Ruskeala v. 1781) Pylkkönen (Soanlahti v.1791) Pylkoin (Maaninka, Tavinsalmi v.1799) Pylkoin (n nykyinen rajaseutu Sääminki, Rantasalmi, Ruskeala) Pylkinen (Viitasaari v.1807) Pylkkänen (Pankakoski >Ilomantsi, v ) Pylkkänen (Hirvensalmi v ) Pylkköin (Ruskeala v ) Pylkkönen (Soanlahti v. << 1854) Pylkkönen (Ruskeala n ) Pylkkänen (Hirvensalmi v.1860) Pylkkönen (Soanlahti v.1894) Pylkkänen (Ruskeala v.1917) Pylkkönen (Ruskeala < ), Pylkkänen (Ruskeala > ) Pylkkönen (Ruskeala v ), Pylkkänen (Ruskeala v. 1941) Sukunimen eri vastineita Pylkki Pylkkinen Pylkky Pylkkynen Pylkkä Pylkkähäinen Pylkkäinen Pylkkänen Pylkkö Pylkköinen Pylkkönen Pylko Pylkäs, Saarela, Pylkkönen, Pölkki, Pölkki > Pylkkö, Pylkkönen, Pylkäs, Pylväinen, Rinne, Pylkkö, Pölkki Suvun levinneisyys luvuilla Asutus Savossa 1500-luvulla Vesulahden pitäjässä neljännekunnittain, 3 ruokakuntaa Pellosniemellä pitäjässä neljänneskunnittain, 15 ruokakuntaa

5 5(9) Asutus Savossa v ja Tavinsalmella v Pellosniemen pitäjä neljänneskunnittain v. 1541, 16 ruokakuntaa Vesulahden pitäjä neljänneskunnittain v.1541, 3 ruokakuntaa Tavinsalmen pitäjä neljänneskunnittain v ruokakunta Asutus Savossa v Pellosniemen pitäjä neljänneskunnittain 18 ruokakuntaa Vesulahden pitäjä neljänneskunnittain 4 ruokakuntaa Asutus Savossa v Pellosniemen pitäjä neljänneskunnittain 10 ruokakuntaa Vesulahden pitäjä neljänneskunnittain 2 ruokakuntaa Säämingin pitäjä neljänneskunnittain 2 ruokakuntaa Asutus Savossa Rautalammin pitäjässä ruokakuntaa Asutus Savossa Ruoveden pitäjässä ruokakuntaa Asutus Pohjois-Pohjanmaalla ruokakuntaa Asutus Kainuussa ruokakuntaa Savon itärajan yli siirtyneitä ruokakuntaa Asutus Savossa v Pylkkänen Pylkkönen Mikkeli: 2 ruokakuntaa 5 ruokakuntaa Mälkölä: 1 ruokakunta ei yhtään Ristiina: 6 ruokak 1 ruokakunta Juva: 4 ruokak. ei yhtään Kerimäki: 2 ruokak. ei yhtään Sääminki: 3 ruokak. 6 ruokakuntaa Rantasalmi: 2 ruokak. ei yhtään Ii: ei yhtään 8 ruokakuntaa Savon itärajan yli siirtyneitä (Savon karkurit) Jaakko Jaakonpoika Pylkkänen Sääminki (Haapala) v.1635 Pertti Pylkkänen Juva (Vehkamäki) v Paavo Pylkkö Mikkeli (Jokioinen) v Lauri Antinp. Pylkkönen Mikkeli (Seppälä) s > Sääskmäki (Rantala) Olli Pylkkönen Sulkava (Ruokoniemi) v > Rääkkylä (Oravinsalo) v Pekka Antinpoika Pylkäs Iisalmi v > Käkisalmenlääni Savon itärajan yli siirtyneitä (Savon karkurit) Pekka Pylkkänen Ristiina (Kylänlahti) v.1666 Savon itärajan yli siirtyneitä (Viipurin läänin karkurit) Eero Juhonp. Pylkkänen Muolaa v.1614 > Uukuniemi (Latvasyrjä) v Lauri Laurinp. Pylkkänen v > Liivinmaa Taipale

6 6(9) Hannes Laurinp. Pylkkö Uusikirkko v > Tuuteri Lauri Pylkkö Kivennapa (Väätha (?) v Simo Pylkkö Uusikirkko (Ino) v Ylä-Savoon ilmestyneet suvut Mikkelistä Iisalmelle Karjalan talonpoikien sukunimet, Käkisalmen läänin tuomiokirjakortiston mukaan Pielisjärvi Pycköin, Pykoin, Pyköin, Pykötär, Pylckös, Pylkes, Pylkäs Sortavala Pyhoin, Pylcköin, Pylkin, Pylkinen, Pylköin, Pylköinen, Pyllkin, Pyllkinen, Pyllkoijnen, Pyllkoinen,Pyllkonen Rautu 1697 Pykä, kisalmi/rautu Pykö kisalmi/sortavala Pylköin Kitee Pyköi, Pyllirin Räisälä, Kurkijoki Pylkä Räisälä Pylköin Kurkijoki, Räisälä Pylköin Salmi,Suistamo, Sortavala Pylköin Salmi Pylköinen Pälkjärvi (Pylköin Johan) gg18/ v/2 - Pylköin (Kotoisin Kontioleppälahdelta, voi olla Esaiksen isänisä) Huom! Esaiksen vaimon Anna Pyrrön suku löytyy myös Käkisalmen läänin tuomiokirjoista Pälkjärven kohdalta vuosilta 1674, 1680 ja Suvun asuinpaikat ennen ja nyt Kursivoitu ja alleviivatut paikkakunnat ovat olleet myös suvun asuinpaikkoja ennen 1900 lukua. Uusimaa Tenhola, Vantaa, Espoo, Helsinki, Mäntsälä, Sipoo ja Porvoo. Päijät-Häme Hollola, Heinola (Vierumäki), Lahti ja Orimattila. Keski-Suomi Sysmä, Jyväskylä, Mänttä, Kuorevesi, Kuortaneen, Vaajakoski, Laukaa, Keuruu, Äänekoski, Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti. Pirkanmaa Tampere, Lempäälä, Ylöjärvi, Virrat, Vesilahti, Orivesi, Viiala, Ikaalinen, Pirkkala, Kangasala ja Akaa. Vakka-Suomi Turku, Kaarina, Kankaanpää, Forssa ja Hämeenlinna. Kymeenlaakso Kouvola ja Elimäki. Savo Pellosniemi, Vesulahti, Lapinlahti, Pielavesi, Maaninka-, Kuopio, Tavinsalmi, Hirvensalmi, Mäntyharju, Juva, Mikkeli, Pieksämäki, Iisalmi, Varkaus, Joroinen, Karstula, Ristiina, Ruovesi, Kiuruvesi, Rautalammi, Savitaipale, Rantasalmi, Kerimäki, Savonlinna ja Sääminki. Laatokan Karjala Värtsilä, Pälkjärvi, Soanlahti, Ruskeala-, Leppälahti, Suistamo-, Impilahti, Kivennapa, Rautu, Uukuniemi, Lumivaara, Sortavala, Räisälä, Salmi, Kurkijoki ja Viipuri. Nykyinen Karjala Kuhmo, Nilsiän(evakossa), Ilomantsi, Tohmajärvi, Värtsilä, Kitee-, Tyrnävä-, Kiihtelysvaara, Lieksa, Pyhäjärvi, Liperi, Eno, Juuka, Joensuu, Pielisensuu, Pielisjärvi, Imatra, Lappeenranta, Kontiolahti, Vieremä ja Ruokolahti.

7 7(9) Nykyisen itärajan tuntumassa Imatralta aina Ilomantsiin saakka asui ennen talvi- ja jatkosotaa ( ) Pylkkösen-Pylkkäsen nimen eri versiota. Kannaksella on asunut myös ennen talvi- ja jatkosotaa ( ) Pylkkösen-Pylkkäsen nimen eri versiota. Esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan kersantti Rokka, alkuperäinen henkilö Antti Pylkäs oli kotoisin Kannakselta. Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Lohtaja(evakossa), Lappajärvi (evakossa), Oulainen, Oulu, Nivala, Sumiainen ja Karjasilta. Muisteloja ja hauskoja tapahtumia Keräämme sukukirjaan muisteloja ja hauskoja tapahtumia, sukukirja ilmestyy vuonna 2005 Tiedon kerääminen on tärkeää, voit kertoa mm. seuraavia asioita: - tarinoita ja kertomuksia suvun vaiheista ja henkilöistä mm. evakkoon lähdöstä, sekä muutoista ja niiden syistä hauskoja tarinoita tai tapahtumia jne. - valokuvia (kuvat palautetaan takaisin kirjattuna kirjeenä) perhepotretteja - henkilökuvia - kuvia syntymäpäivistä, häistä, hautajaista jne. Kaikkia vastauksia ja aineistoja mielenkiinnolla odottaen sukuseuran hallituksen jäsenet:

8 8(9) Henkilö galleria Suurimman osan työelämästään hän toimi matkavartijana vankivaunussa. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna Risto jäi leskeksi vuonna Hänellä on 4 lasta, 10 lastenlasta, 19 lastenlastenlasta. Risto Pylkkönen asuu nykyisin poikansa Pekan kanssa Nurmon palvelukeskuksessa. Historiikin teki: Päivi Kuju os. Pylkkönen Kuvassa RistoPylkkönen on 80-vuotias Risto on ollut taitava koristemaalari aikana, jolloin ornamentit eivät olleet hirveästi muodissa. Hän kuitenkin maalasi ruusuja tilauksesta ihmisten tuomiin kirstuihin ja vakkoihin. Kuvan kello ja kaapin ovet ovat isän maalaamat. Risto Pylkkönen syntyi Helsingissä Alma Aleksandra Pylkkösen, o.s. Saarinen, ja Aleksander Pylkkösen seitsemäntenä lapsena. Riston sisaruksista ainoastaan vanhempi sisar Vivi Matilda Lahtinen on vielä elossa. Kolme sisarusta kuoli pienenä, ja veljet Bernhard, Pentti ja Martti ovat kuolleet ja 1980-luvuilla. Riston äiti kuoli 41-vuotiaana ja isä 46vuotiaana. Isän kuollessa Risto oli 9-vuotias. Helsingin diakonissalaitos järjesti orpopojan kasvatiksi Etelä-Pohjanmaalle Nurmoon Jaakko ja Liisa Koiviston luo. Koivistossa Risto sai olla aikuiseksi asti. Aliupseerikoulun jälkeen hän lähti opiskelemaan Turun Ammattiopistoon ja palasi sieltä maalarinkisällinä Nurmoon. Risto meni naimisiin maaliskuussa 1937 nurmolaisen Alma Maria Salon ( ) kanssa. Lapsia syntyi neljä: Tuula Helena (1937), Pekka Tapani (1939), Lauri Antero (1942) ja Päivikki Maria (1949). Talvisodan syttyessä perhe asui Lappeenrannassa, mistä Risto vei vaimon ja lapset evakkoon Nurmoon ja lähti itse sotaan. Hän joutui mukaan myös jatkosotaan, aina Syvärille asti. Maaliskuulla 1942 päästettiin vanhimmat ikäluokat aina 1911 syntyneisiin asti siviiliin. Ristokin sai olla kotona kolme ja puoli kuukautta, kunnes joutui uudelleen sotaan, nyt Kannaksen taisteluihin. Sotaa kesti vielä runsaat kaksi vuotta. Ennen sotia Risto oli maalarina Seinäjoella, Helsingissä sekä Lappeenrannassa Paraisten Kalkin tehtailla. Sodan jälkeen hän pääsi vartijaksi Vaasan lääninvankilaan. Mauno Pylkkönen s Värtsilä k Tohmajärvellä Muistoni isästä Muistan isäni iloisena, ystävällisenä ja suuren lämpimän sydämen omaavana ihmisenä, aina pieni pilke silmäkulmassa. Vielä toiseksi viimeisenä elinpäivänään hän katsoi meitä kirkain silmin herkeämättä, uskaltamatta ummisttaa silmiään meidän vierellä ollessaan. Hän sanoi ettei näe meitä, jos sulkee silmänsä. Muistan kun menin elokuun 14 päivän iltana noin kello puoli kahdeksan isän luo. Kaikki muut omaiset olivat jo lähteneet. Isä oli aseteltu nukkumaan, huone oli hämärä. Hän sanoi: Merttihän se siinä. Istuin siinä sitten Isän sängyn vieressä, pidin häntä kädestä kiinni, olimme aivan hiljaa, vain katsoimme toisiamme. Olimme siinä noin tunnin verran, kunnes läksin. Isä sanoi sinä päivänä minulle tahtovansa veljensä Aarnen luo. Aarne kuoli huhtikuussa samana vuonna. Seuraavana aamuna kävin vielä sairaalassa. Lähtiessäni sanoin isälle: mene vaan sinne veljesi luo, kyllä me pärjätään. Lähtiessäni hän nosti vielä sairauden väsyttämänä päänsä, katsoi ovelle ja vilkutti minulle hyvästit. Kirjoittanut Koti-Karjala lehteen Merja Leinonen os. Pylkkönen Lyhenelmän tehnyt: Tapio Pylkkänen

9 9(9) Liity jäseneksi sukuseuraan Sukuseuran jäsenmaksu vuonna 2004 on 10/ henkilö ja sen voi maksaa tilille: Kiteen Seudun Osuuspankki Sukuseuran sääntöjen mukaan sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joko isän tai äidin puolelta sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Sukuseuran tapahtumakalenteri Sukuseura perustettiin Tertin Kartanossa Mikkelissä Sukuseuran hakemus lähti postissa Sukuseura hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Sukuseuran hallitus kokoontui ensimmäisen kerran Sukujuhla Pajarinhovissa Kiteellä Sukuseuran yhteystiedot Hallituksen jäsenet: Tapio Pylkkänen (Puheenjohtaja) Veräjämäenkatu Lahti Puh , fax gsm Mail: Anja Könönen (Rahastonhoitaja) Mäntytie Tohmajärvi Puh Mail: jarmo.kononen@pp1.inet.fi Martti Rutanen (Sihteeri) Kuntalanpolku Joensuu gsm Mail: martti.rutanen@abloy.com Jarmo Pylkkönen Kullerotie Nivala gsm Mail: jarmo.pylkkonen@kotinet.com Peter Ek Kivitorpantie 3 A Helsinki Gsm Mail: peter.ek@fennia.fi