OHJE 1 (17) Palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteen ohjeet
OHJE 2 (17) Sisällysluettelo 1 Palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenne... 3 1.1 Palvelussuhde- ja vuosiansiotietojen ilmoittaminen... 3 1.2 Ilmoitusliikenteen aikataulut... 3 1.2.1 Palvelussuhteiden neljännesvuosi-ilmoitukset... 3 1.2.2 Vuosiansioilmoitukset... 3 1.2.3 Korjaukset... 3 1.3 Ilmoitusvälineet... 4 1.4 Ilmoitettavat tiedot... 5 1.4.1 Palvelussuhdeilmoitus... 5 1.4.2 Vuosiansioilmoitus... 5 1.4.3 Ilmoituksen tiedot... 6 1.4.4 Milloin tehdään palvelussuhdeilmoitus?... 6 1.4.5 Takautuvat ansiot... 7 1.4.6 Negatiiviset ansiot... 7 1.4.7 Henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta... 8 1.4.8 Tietuekuvaus ja koodistot... 8 2 Ilmoitettavat palvelussuhteet ja eläkkeeseen oikeuttavat työansiot... 9 2.1 Ilmoitettavat palvelussuhteet... 9 2.1.1 Yleistä... 9 2.1.2 Työ- ja virkasuhteet... 9 2.1.3 Toimeksiantosuhteet... 9 2.1.4 Luottamustoimet... 10 2.1.5 Omaishoitajat - KuEL... 12 2.1.6 Perhehoitajat - KuEL... 12 2.2 Eläkelakien väliset rajanvetotilanteet eräissä erityistapauksissa... 12 2.2.1 Yksityiset yliopistot - VaEL... 12 2.2.2 Peruskoulujen ja lukioiden opetustehtävät - VaEL ja KuEL... 13 2.2.3 Yksityiset ja kuntayhtymien omistamat laitokset - VaEL... 13 2.2.4 Erityissäännösten perusteella VaEL:n piiriin kuuluvat... 13 2.3 Eläkkeeseen oikeuttavat työansiot... 14 2.3.1 Eläkettä kartuttavat ansiot... 14 2.3.2 Ansiot jotka eivät oikeuta eläkkeeseen... 15 2.3.3 Erityiskysymyksiä... 16
OHJE 3 (17) 1 Palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenne 1.1 Palvelussuhde- ja vuosiansiotietojen ilmoittaminen Keva hoitaa kunnallisen eläkelain (KuEL), valtion eläkelain (VaEL) sekä suomen evankelisluterilaisen kirkon eläkelain (KiEL) mukaisten palvelussuhteiden rekisteröintiä. Keva huolehtii myös Kelan toimihenkilöiden palvelussuhteiden rekisteröinnistä. Kelasta annetun lain (KelaL) perusteella myös Kelan henkilöstön eläkkeet määräytyvät VaELin mukaan. Kevalle toimitetut palvelussuhde- ja vuosiansiotiedot rekisteröidään työeläkealan yhteiseen, Arek Oy:n ylläpitämään ansaintajärjestelmään. Ilmoitettujen tietojen perusteella määräytyvät työnantajan palkkaperusteiset eläkemaksut sekä henkilöasiakkaiden eläke-etuudet. 1.2 Ilmoitusliikenteen aikataulut 1.2.1 Palvelussuhteiden neljännesvuosi-ilmoitukset Palvelussuhteiden neljännesvuosi-ilmoituksissa ilmoitetaan - uusien palvelussuhteiden alkamiset - palvelussuhteiden päättymiset - lyhyiden palvelussuhteiden alkamiset ja päättymiset Palvelussuhdeilmoitukset toimitetaan Kevalle neljännesvuosittain seuraavasti: 1. neljännes (1.1. 31.3.) 30.4. mennessä 2. neljännes (1.4. 30.6.) 31.7. mennessä 3. neljännes (1.7. 30.9.) 31.10. mennessä 4. neljännes (1.10. 31.12.) 31.1. mennessä 1.2.2 Vuosiansioilmoitukset Edellisen vuoden vuosiansiot ilmoitetaan Kevaan 31.1. mennessä. 1.2.3 Korjaukset Palvelussuhde- ja vuosiansioilmoitusten rekisteröinnissä syntyneet virheilmoitukset korjataan Palvelussuhderekisteri -verkkopalvelussa. Rekisteröinnin virheet ja huomautukset tulee käsitellä 2 viikon kuluessa.
OHJE 4 (17) Palvelussuhderekisteri-verkkopalvelun käyttöön tarvitaan Katso-tunniste sekä oikea Katso-rooli. Ole yhteydessä organisaatiosi Katso-pääkäyttäjään saadaksesi tarvittavat oikeudet verkkopalvelujen käyttöön. Kevan verkkosivuilta löydät lisätietoa Katso-tunnisteesta sekä työnantajien Astapalveluiden käytöstä: https://www.keva.fi/fi/tyonantajille/sivut/default.aspx 1.3 Ilmoitusvälineet Suurin osa palvelussuhde- ja ansiotiedoista tulee Kevaan koneellisessa muodossa, joten ilmoittaminen edellyttää oman palkkajärjestelmän tuntemista. Koneellisen ilmoittamisen aloittamisesta on sovittavat erikseen Kevan kanssa. Palvelussuhdeilmoitukset voidaan antaa seuraavilla ilmoitusvälineillä: Tyvi-palvelut Palvelussuhde- ja vuosiansiotiedot voidaan toimittaa Kevaan Tyvi-palveluita (CGI:n Tyvi- ja Aditron linkki -palvelut) käyttäen. Tyvi-palveluiden käyttöön ottamiseksi tulee olla yhteydessä Tyvi-palvelujen tarjoajaan. Linjasiirto Tietoa linjasiirron vaihtoehdoista ja ohjeista saa omalta palkkajärjestelmätoimittajalta. Muistitikut ja CD:t Koneellinen aineisto voidaan toimittaa Kevaan myös muistitikulle tai CD:lle tallennettuna. Palvelussuhderekisteri-verkkopalvelu Palvelussuhde- ja vuosiansiotiedot voidaan ilmoittaa myös Palvelussuhderekisteripalvelussa, joka löytyy työnantajien Asta-palvelusta. Palveluihin kirjaudutaan Katsotunnisteella. Jos ilmoitettavia tietoja on paljon, suosittelemme koneellista ilmoittamista. Lomakkeet Kevan verkkosivuilta löytyvät lomakkeet palvelussuhde- ja vuosiansioilmoitusten tekemiseen. Lomakkeiden sijaan suosittelemme Palvelussuhderekisteri-palvelun käyttöä. Suuremmat aineistot tulee toimittaa koneellisessa muodossa.
OHJE 5 (17) 1.4 Ilmoitettavat tiedot 1.4.1 Palvelussuhdeilmoitus Palvelussuhdeilmoituksella ilmoitetaan palvelussuhteiden alkamiset ja päättymiset. Palvelussuhdeilmoitukset tehdään lakikohtaisesti ilmoittajittain. Ilmoitus sisältää seuraavat tiedot - Työnantajatunnus - Ilmoittajatunnus - Toimintayksikkö - Lakitieto - Henkilötunnus, sukunimi ja etunimi - Palvelussuhteen alkamispäivä ja mahdollinen yksilöintitunnus - Palvelussuhteen päättymispäivä ja päättymissyy - Ammattinimike - Palvelussuhteen laji Samana päivänä alkavat palvelussuhteet tulee yksilöidä yksilöintitunnuksella. Palvelussuhteen tunnistetietoja ovat työnantajatunnus, ilmoittajatunnus, alkamispäivä ja yksilöintitunnus sekä lajitieto. Näitä tietoja ei voi muokata. Jos joku näistä tiedoista on alun perin ilmoitettu virheellisenä, palvelussuhde tulee poistaa ja ilmoittaa uusi palvelussuhde oikeilla tiedoilla. Toistuvien sijaisten tai palkkionsaajien lyhyet palvelussuhdejaksot voi ilmoittaa yhtenäisenä palvelussuhteena eikä niitä tarvitse ilmoittaa lyhyinä jaksoina. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia, että kun henkilön työt eivät enää jatku, tulee rekisterissä oleva yhtenäinen palvelussuhdejakso päättää. 1.4.2 Vuosiansioilmoitus Vuosiansioilmoituksella ilmoitetaan lakikohtaiset vuosiansiot maksuvuoden mukaan. Ansiot eivät liity palvelussuhdejaksoihin vaan jokaiselle henkilölle ilmoitetaan kokonaisvuosiansio ilmoittajittain ja palvelussuhteen lajeittain. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot - Työnantajatunnus - Ilmoittajatunnus - Toimintayksikkö - Lakitieto - Henkilötunnus, sukunimi ja etunimi - Ansiovuosi - Vuosiansiot - Ammattinimike - Palvelussuhteen laji
OHJE 6 (17) 1.4.3 Ilmoituksen tiedot Ilmoittajatunnus Jos työnantajalla on useampia itsenäisiä ilmoitusliikennettä hoitavia ilmoittajia, tulee ilmoittaja perustaa toimittamalla ilmoittajan tiedot Kevan verkkosivuilta löytyvällä ilmoittajan yhteystiedot-lomakkeella. Ilmoittajatunnus on enintään 6 merkin mittainen, mieluiten numeerinen tunnus. Ilmoittaja voi toimia myös maksupisteenä, jolloin se tilittää itsenäisesti eläkemaksut ilmoittajakohtaisista ansioista omilla viitteillään. Maksupisteenä toimimisesta pitää sopia Kevan kanssa erikseen. Kunnat käyttävät maatalouslomittajien ilmoittamiseen ilmoittajatunnusta 888. Jos valtio- tai seurakunta- työnantaja ei ole perustanut erikseen ilmoittajia, käytetään ilmoittajatunnuksena työnantajatunnusta. Toimintayksikkö Toimintayksikkötieto kuvaa työntekijän toimipaikkaa. Toimintayksikkötunnus on 2-9 merkin mittainen numeerinen tunnus. Keva suosittelee käyttämään palvelussuhteiden ja vuosiansioiden toimintayksikköjen ilmoittamisessa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston toimipaikkarakennetta. Toimintayksikkötietoja ylläpidetään Palvelussuhderekisterin verkkopalvelussa. VaEL:n ja KiEL:n ilmoituksilla toimintayksikkötieto ei ole pakollinen ajalla ennen 1.1.2014. Ammattinimike Ammattinimikkeenä ilmoitetaan lakikohtaisen ammattinimikekoodiston mukainen ammattinimike. KuEL:n osalta uudet ammattinimikkeet pyydetään Kevasta (palvelussuhderekisteri@keva.fi). VaEL:n ammattinimikkeet ilmoitetaan Valtiokonttorin Hallinnonohjauksen virka- ja ammattinimiekoodiston mukaisesti. TAHTI-koodistoista löydät lisätietoa Valtiokonttorin internet-sivuilta: http://www.valtiokonttori.fi/fi- FI/Tietoa_Valtiokonttorista/Julkaisut_ja_tilastot/Tilastot/Henkilostojohtamisen_tukeminen /Tahtikoodistoja KiEL:n mukaiset ammattinimikkeet ovat samat kuin Pesti-tilastossa, joka toimitetaan Kirkon työmarkkinalaitokselle. Kirkon työmarkkinalaitos perustaa tarvittaessa uudet ammattinimikkeet. 1.4.4 Milloin tehdään palvelussuhdeilmoitus? Palvelussuhdeilmoitus tehdään palvelussuhteen alkaessa ja päättyessä. Lisäksi on tilanteita, joissa palvelussuhde pitää syystä tai toisesta katkaista teknisesti. Tällöin palvelussuhteen päättyminen tulee ilmoittaa käyttäen tiettyä päättymissyytä, joka ilmoittaa palvelussuhteen olevan jatkuva. Seuraavasta päivästä alkaen tulee ilmoittaa uusi alkanut
OHJE 7 (17) palvelussuhde niin, että palvelusaikaan ei tule katkosta. Palvelus tulee katkaista ainakin seuraavissa tilanteissa: Kun työnantajatunnus vaihtuu esimerkkinä fuusiotilanteet, kuntien yhdistyminen, kuntayhtymän purkautuminen tai toimintojen muu siirtäminen siten, että palvelussuhteet jatkuvat katkeamatta saman eläkelain piirissä uuden työnantajatunnuksen alla Kun palkkajärjestelmä vaihtuu Katkaisu on tehtävä, jos vanhasta palkkajärjestelmästä ei siirry tietoja uuteen järjestelmään niin, että vanha alkamispäivä säilyisi tulevilla ilmoituksilla. Jos palkkajärjestelmä vaihtuu kesken vuoden, tulee huomioida, että samalla työnantajalla ja samalla ilmoittajalla voi olla vain yksi vuosiansio kullakin vuodella. Jos koko vuoden ansiota ei saada ilmoitettua yhdellä ilmoituksella, tulee palkkajärjestelmän vaihtuessa ottaa käyttöön uusi ilmoittajatunnus, jolloin osavuoden ansiot ilmoitetaan käyttäen eri ilmoittajatunnuksia. Koska palvelussuhteisiin ei enää liity ansioita eikä esimerkiksi työaikatietoja, ei palvelussuhteita tarvitse katkaista osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen alkaessa tai henkilön täyttäessä 53 vuotta, jos työskentely jatkuu saman työnantajan palveluksessa. Myöskään palvelussuhteen palkattomia keskeytyksiä ei enää ilmoiteta. 1.4.5 Takautuvat ansiot Ansiot ilmoitetaan aina maksuvuodelle. Jos palvelus on päättynyt edellisenä vuonna ja ansioita maksetaan takautuvasti seuraavan vuoden aikana, ilmoitetaan nämä takautuvat ansiot maksuvuoden vuosiansiona. Jos työnantaja päättyy vuodenvaihteessa ja palvelussuhteet on tämän vuoksi katkaistu teknisesti, tulee takautuvasti maksettavat ansiot ilmoittaa tässäkin tapauksessa maksuvuodelle sen työnantajan ansioina, jolla palvelussuhde jatkuu ja joka tilittää eläkemaksut kyseisestä ansiosta. Vuoden loppuun päätetylle työnantajalle ei voi rekisteröidä ansioita enää seuraavalle vuodelle. Jos työnantajan päättymistilanteessa aiheutuu ongelmia ansiotietojen ilmoittamisessa, ota yhteyttä Kevan rekisteriyksikköön, niin selvitämme vaihtoehtoja. 1.4.6 Negatiiviset ansiot Ilmoitettavan vuosiansion määrä ei voi olla negatiivinen. Jos palkkoja peritään takaisin eikä kyseisenä vuonna ole ansiota, josta summa voitaisiin vähentää, tulee se vähentää siltä vuodelta, jonka ansioihin perintä kohdistuu.
OHJE 8 (17) 1.4.7 Henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta Jos ilmoitetaan tietoja henkilöstä, jolla ei ole virallista suomalaista henkilötunnusta ilmoitetaan henkilötunnuksen sijasta henkilön syntymäaika ja sukupuoli. Syntymäaika ja sukupuoli ilmoitetaan vain, jos henkilötunnusta ei ole. Ilmoitukset voi tehdä koneellisesti tai verkkopalvelun kautta 1.4.8 Tietuekuvaus ja koodistot Tarkemmat ilmoitusliikenteen tietuekuvaukset ja käytettävät koodit löytyvät tämän ohjeen liitteenä.
OHJE 9 (17) 2 Ilmoitettavat palvelussuhteet ja eläkkeeseen oikeuttavat työansiot 2.1 Ilmoitettavat palvelussuhteet 2.1.1 Yleistä Rekisteriin ilmoitetaan kaikki eläkkeeseen oikeuttavat palvelussuhteet. Palvelussuhde voi alkaa aikaisintaan 18-vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta ja sen tulee päättyä viimeistään 68-vuoden täyttämiskuukauden loppuun. Palvelussuhteen kestolla tai maksettavien ansioiden määrällä ei ole vaikutusta palvelussuhteen ilmoittamiseen. KuEL:ssa ennen 1.1.1940 syntyneiden henkilöiden palvelussuhteet, jotka ovat alkaneet ennen 1.1.2005 oikeuttavat eläkkeeseen niin pitkään kuin ne jatkuvat yhdenjaksoisina (ilman 68-vuoden ikärajaa). 2.1.2 Työ- ja virkasuhteet Työ- ja virkasuhteessa tehty työ kuuluu eläketurvan piiriin. Palvelussuhdeilmoitus tehdään työ- tai virkasuhteen alkaessa tai päättyessä. Työeläkelakeja sovellettaessa lähtökohtana on työsopimuslain mukainen työsuhdekäsite. Jos sopimussuhde täyttää työsuhteen tunnusmerkit, ei voida sopia eläkelaitosta sitovasti työn tekemisestä yrittäjäasemassa. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, eläkelaitos voi jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi, jossa maksetusta palkasta tulee suorittaa eläkemaksut ja josta henkilöllä on aikanaan oikeus eläkkeeseen. Ensisijaisesti työn tilaajan on tiedettävä, onko työn suorittaja otettu työsuhteeseen vai toimiiko hän itsenäisenä yrittäjänä. Suositeltavaa on, että kaikista työsuorituksista tehdään kirjallinen sopimus. Sopimuksesta tulee käydä ilmi, tehdäänkö työ työsuhteessa vai ei. Lisäksi siinä tulee olla maininta siitä, kuka hoitaa eläketurvan Tarkempaa tietoa työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedosta löydät Kevan yleiskirjeestä 4/2010 http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/yleiskirjeet/sivut/yleiskirje_4_2010.aspx. 2.1.3 Toimeksiantosuhteet Eläketurvan piiriin kuuluu myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella tehty työ, jos työ tehdään toimimatta yrittäjänä eikä toimintaa harjoiteta yhtiön tai muun yhteisön muodossa. Toimeksiantosuhteiden vakuuttamisen edellytyksenä on, ettei henkilö ole yrittäjien eläkelaissa (YEL) tarkoitettu yrittäjä. Jos toiminta kuuluu YEL:n piiriin tai sitä harjoitetaan yhtiön tai muun yhteisön nimissä, siitä ei tehdä ilmoitusta rekisteriin eikä
OHJE 10 (17) peritä eläkemaksuja. Kopio YEL-vakuutuskirjasta tai vakuutusmaksukuitista osoittaa, että toimeksisaaja on yrittäjä. Toiminnan tulee tällöin kuulua YEL:n piiriin vakuutettuun toimialaan. Henkilöä ei tarvitse ilmoittaa palvelussuhderekisteriin silloin jos hänellä on Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 2002 antama päätös vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamisesta (voi olla voimassa vielä ennen 1961 syntyneillä henkilöillä). Jos toiminta on niin vähäistä (yrittäjätoiminnasta saatu työtulo on vähemmän kuin YEL - vakuuttamisen alaraja), ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu ilmoittaa rekisteriin. Samoin jos henkilö on vanhuuseläkkeellä eikä sen vuoksi velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Toimeksiantosuhdetta ilmoitettaessa pitää ilmoituksessa olla työn tehneen henkilön nimi ja henkilötunnus. Ilmoitusta ei voi tehdä Y-tunnuksella eikä toiminimellä. 2.1.4 Luottamustoimet KuEL Luottamushenkilöitä ovat: - valtuutetut ja varavaltuutetut - kunnan ja kuntayhtymän toimielimiin valitut jäsenet - muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt kuten kunnanhallituksen ja kunnallisten lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet sekä luottamushenkilötilintarkastajat - Muiden Kevan jäsenyhteisöjen luottamushenkilöt Luottamushenkilöitä eivät ole esimerkiksi: - käräjäoikeuden lautamiehet - työpaikan luottamusmiehet - koulujen vanhempainneuvoston tms. jäsenet - kunnan viranhaltijat, jotka virkansa perusteella ovat jäsenenä kunnan toimielimessä KuEL:n piiriin kuuluvien luottamushenkilöiden osalta rekisteriin ilmoitetaan ainoastaan vuosiansiot. Palvelussuhdejaksoja ei ilmoiteta. Kunnalliseen eläkkeeseen oikeuttavia ansioita ovat luottamushenkilöiden osalta: määräajalta maksetut palkkiot sekä ansionmenetyskorvaukset. Kokouspalkkiot eivät oikeuta KuEL:n mukaiseen eläkkeeseen. VaEL Luottamustoimi/-tehtävä ei perustu työsopimukseen/virkamääräykseen, vaan nimittämiseen esim. lautakunnan tms. jäseneksi edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöpiiriä tai asiantuntemusta ja jossa tehtävässä ei olla työ- tai virkasuhteessa eikä toimita yrittäjien eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä.
OHJE 11 (17) Luottamustoimessa vastike on yleensä vähäinen, esimerkiksi vain kulukorvaus tai palkkio, jonka ei voida arvioida vastaavan tehtävän vastuullisuutta tai henkilön työmäärää tehtävässä. Luottamustoimia/-tehtäviä ovat: - toimikunnan, neuvottelukunnan, lautakunnan tai muun vastaavan elimen jäsenyys tai sihteerinä toimiminen - käräjäoikeuden lautamies - erilaisten lautakuntatyyppisten muutoksenhakuasteiden asiantuntijajäsenet (ei henkilökunta). Tällaisia lautakuntia ovat mm. tarkastuslautakunta ja työttömyysturvalautakunta. - erilaisten suosituksia antavien elinten asiantuntijajäsenet (ei henkilökunta), mm. kuluttajavalituslautakunta Palvelusajaksi puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille ilmoitetaan se aika, joksi toimielin on asetettu. Kunkin toimielimen jäsenyys ilmoitetaan omana palveluksenaan riippumatta siitä, että samalta työnantajalta löytyy useitakin rinnakkaisia palveluksia tai että toinen työnantaja maksaa toisen työnantajan päävirkaan kuuluvia palkkioita. Ansioina ilmoitetaan mahdollinen kuukausipalkkio ja tehtävästä maksetut kokouspalkkiot sekä muut mahdolliset palkkiot. KiEL Luottamushenkilöitä ovat - kirkkovaltuuston valtuutetut - kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet - kirkon johtokuntien, toimikuntien ja lautakuntien jäsenet ja varajäsenet Luottamushenkilöitä eivät ole esimerkiksi - työpaikan luottamusmiehet - viranhaltijat, jotka virkansa perusteella ovat jäsenenä toimielimessä KiEL-eläkkeeseen oikeuttavia ansioita ovat luottamushenkilöiden osalta määräajalta maksetut palkkiot, esim. kuukausi-tai vuosipalkkiot sekä ansionmenetyskorvaukset. Kokouspalkkiot eivät oikeuta KiEL:n mukaiseen eläkkeeseen. Luottamustoimi ilmoitetaan KiEL:ssä käyttäen lajia L ja ammattinimikettä 4246
OHJE 12 (17) 2.1.5 Omaishoitajat - KuEL Omaishoitajat tulivat KuEL:n piiriin 1.7.1993 alkaen. Omaishoitajat tekevät työtä toimeksiantosopimuksen perusteella. Kunnalliseen eläketurvaan oikeuttavan toimeksiantosuhteen edellytyksenä on, että kunta laatii hoitajan kanssa omaishoidon tuesta annetun lain mukaisen sopimuksen. Ennen vuotta 1940 syntyneisiin omaishoitajiin sovelletaan vanhoja säännöksiä. Rekisteriin ilmoitetaan vain sellaiset toimeksiantosuhteet jotka ovat alkaneet alle 65 vuotiaana. Palvelussuhde päätetään vasta sen päättyessä todellisesti. Omaishoitajien KuEL-palvelussuhteet ilmoitetaan lajilla 08 ja ammattinimikkeellä 72704. 2.1.6 Perhehoitajat - KuEL Perhehoitajat tulivat KuEL:n piiriin 1.7.1992 alkaen. Perhehoitajan palvelussuhteen alkamispäivä palvelussuhderekisterissä ei siten voi olla tätä aikaisempi. Perhehoitajat tekevät työtä toimeksiantosopimuksen perusteella. Kunnalliseen eläketurvaan oikeuttavan toimeksiantosuhteen edellytyksenä on, että kunta on tehnyt henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen. Perhehoitajan eläkkeeseen oikeuttavana ansiona ilmoitetaan perhehoitajan toimeksiantosuhteen perusteella maksettu palkkio. Kulukorvaukset eivät ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Perhehoitajien KuEL-palvelussuhteet ilmoitetaan lajilla 06 ja ammattinimikkeellä 73180. 2.2 Eläkelakien väliset rajanvetotilanteet eräissä erityistapauksissa 2.2.1 Yksityiset yliopistot - VaEL VaEL:n mukaan vakuutetaan 1.1.2010 alkaen ennen 1.1.1980 syntyneiden työntekijöiden kaikki palvelussuhteet (ei edellytä aikaisempaa VaEL-palvelussuhdetta). Palvelussuhteet ilmoitetaan palvelussuhteen lajikoodeilla 52, 37, 38, 17 tai 18.
OHJE 13 (17) 2.2.2 Peruskoulujen ja lukioiden opetustehtävät - VaEL ja KuEL Henkilö on syntynyt ennen 1.1.1970 Palvelus on VaEL:n piirissä, mikäli tehtävistä yli 50 % on perusopetus- tai lukiolain mukaisia (katsotaan tehtävistä työtunneista). Jos perusopetus- tai lukiolain mukaista opetusta on tasan 50 % työtunneista, palvelus vakuutetaan KuEL:n mukaisesti. Yllä mainittu ohjeistus koskee myös esiopetusta. Kun ennen 1.1.1970 syntynyt lastentarhanopettaja antaa esiopetusta yli 50% työtunneistaan hän kuuluu VaEL:n piiriin. Henkilö on syntynyt 1.1.1970 tai sen jälkeen Ennen 1.1.1999 alkanut VaEL:n piiriin kuulunut palvelus säilyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin ko. määräys tai sopimus jatkuu. Uusi palvelus (uusi sopimus tai määräys) kuuluu KuEL:n piiriin. KuEL:n piiriin kuuluva palvelus voi alkaa välittömästi seuraavasta päivästä. Virkavapaudet eivät vaikuta asiaan. Uusi palvelus voi olla myös rinnakkainen, jolloin henkilö voi kuulua samanaikaisesti sekä VaEL:n että KuEL:n piiriin. Koulunkäyntiavustaja Jos ennen 1.1.1970 syntynyt koulunkäyntiavustaja toimii opettajan sijaisena, palvelussuhde vakuutetaan VaEL:n mukaisesti. Peruskoulun ja lukion rehtori Pääsääntö on, että ennen 1.1.1970 syntyneet rehtorit kuuluvat VaEL:n piiriin riippumatta siitä, ovatko heidän tehtävänsä pääasiassa opetustyötä vai hallinnollista työtä. Mikäli rehtori on syntynyt 1.1.1970 tai sen jälkeen, hänen ennen 1.1.1999 alkanut VaEL:n piiriin kuulunut palveluksensa säilyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin ko. määräys tai sopimus jatkuu. Uusi palvelus (uusi sopimus tai määräys) kuuluu KuEL:n piiriin. Käyttöhenkilöt Kun kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään, valtion oppikoulun palveluksesta siirtyneet toimihenkilöt ja yksityisoppikoulusta siirtyneet ns. välttämättömät käyttöhenkilöt säilyttivät VEL-oikeutensa. Myös ne ns. välttämättömät käyttöhenkilöt, jotka ovat aloittaneet palvelussuhteensa kunnan lukiossa peruskoulujärjestelmään siirtymisen jälkeen mutta ennen 1.8.1985, kuuluvat VaEL:n piiriin. VaEL-oikeutensa säilyttäneiden henkilöiden palvelussuhteet rekisteröidään, oli kyseessä virka- tai työsuhde. Palvelussuhteet ilmoitetaan palvelussuhteen lajikoodeilla 40 2.2.3 Yksityiset ja kuntayhtymien omistamat laitokset - VaEL Erilaisten yksityisten ja kuntayhtymien omistamien laitosten VaEL-vakuuttamista koskevista säännöistä ohjeistetaan erikseen. VaEL:n piiriin kuulumiseen liittyvissä kysymyksissä neuvontaa antaa Kevan rekisteritiimi. 2.2.4 Erityissäännösten perusteella VaEL:n piiriin kuuluvat
OHJE 14 (17) - Suomessa sijaitsevan pohjoismaisen instituutin palveluksessa oleva henkilö. Palvelussuhteet ilmoitetaan palvelussuhteen lajikoodeilla 54 tai 37. - Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission palveluksessa oleva Suomen kansalainen. 1.7.1998 lukien Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission palveluksessa olevat työntekijät ovat voineet voivat valita, kuuluvatko he VaEL:n piiriin. Palvelussuhteet ilmoitetaan palvelussuhteen lajikoodeilla 01, 10 tai 37. - Pohjoismaiden Investointipankin, Saamelaiskäräjien ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan palveluksessa oleva henkilö. 1.1.2007 lukien Tieteellisten seurain valtuuskunnan palveluksessa olevat työntekijät kuuluvat VaEL:n piiriin vain niin kauan kun heidän ennen 1.1.2007 alkanut palveluksensa jatkuu. Palvelussuhteet ilmoitetaan palvelussuhteen lajikoodeilla 01, 10 tai 37. 2.3 Eläkkeeseen oikeuttavat työansiot 2.3.1 Eläkettä kartuttavat ansiot Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Eläkkeeseen oikeuttavaan työansioon luetaan peruspalkan lisäksi erilaiset palkan lisät sekä tulos- ja kannustepalkkiot Eläkettä karttuu työansioista, jotka on ansaittu henkilön 18-vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta 68-vuoden täyttämiskuukauden loppuun. Ansion maksamisella ei siis ole karttumisen kannalta merkitystä vaan ratkaisevaa on ansaintaajankohta. Palkanlisät ja korvaukset Eläkkeen perusteena olevaan ansioon luetaan mukaan erilaiset palkanlisät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ylityökorvaukset, erilaiset vuorolisät ja ikälisät. Lisäksi esim. arkipyhäkorvaukset, viikkolepokorvaukset ja muut vastaavat erät ovat eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Tulos- ja kannustepalkkiot Erilaiset tulospalkkiot tai kannustinpalkkiot ovat eläkkeeseen oikeuttaa työansiota. Vaikka palkkion perusteena oleva tulos ei olisi suoraan sidottu työntekijän työpanokseen, katsotaan se vastikkeeksi tehdystä työstä. Sen sijaan erilaiset osakepalkkiot tai esimerkiksi yhtiön osakekurssin kehitykseen sidotut palkkiot eivät ole vastiketta tehdystä työstä eivätkä siten ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Myöskään työntekijöille yhtiökokouksen perusteella voitonjakona maksetut palkkiot eivät ole eläkkeen perusteena oleva työansiota silloin, kun palkkio maksetaan
OHJE 15 (17) koko henkilöstölle (tai esim. koko tietyn jakson palveluksessa olleille vakituisille työntekijöille eikä vain pienelle ryhmälle). Selvitettäessä, onko tietty erä eläkkeeseen oikeuttavaa ansiota, ratkaisevaa on suorituksen tosiasiallinen luonne eikä se, miten suoritus kussakin tilanteessa on nimetty. Luontoisedut Luontoisedut ovat eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Luotoisedulla tarkoitetaan työntekijän muussa muodossa kuin rahana saamaa etua. Luontoisetuja ovat muun muassa autoetu, puhelinetu, ravintoetu, asuntoetu ja työsuhdematkalippu. Luontoisedun arvo määräytyy verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan. Myös silloin, kun henkilön palvelussuhde on keskeytyneenä, ovat hänen saamansa luontoisedut eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Irtisanomisajan palkka Irtisanomisajan palkka on eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota riippumatta siitä, onko henkilöllä työntekovelvoite irtisanomisaikana. Irtisanomisajan palkka oikeuttaa eläkkeeseen myös silloin, kun sen maksetaan kerralla eikä normaaliin tapaan esim. kuukausittain. Jos irtisanomiajan palkkaa maksetaan pidemmältä ajalta kuin työsopimuslaissa oleva 6 kuukauden enimmäisirtisanomisaika, on enimmäisajan ylittävältä osalta maksettava irtisanomisajan palkka eläkkeeseen oikeuttavaa, jos työsuhde on voimassa ja henkilöllä on työntekovelvoite palkanmaksun ajalla. Tilanteissa, joissa työntekijällä on lomautuksen johdosta (vähintään 200 päivää kestänyt lomautus) oikeus irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti, on työntekijä oikeutettu saamaan irtisanomisajan palkan samoin perustein kuin työantajan irtisanoessa työsopimuksen. Tällöin maksettu irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus ei ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota, koska sen ei katsota olevan vastiketta tehdystä työstä. 2.3.2 Ansiot jotka eivät oikeuta eläkkeeseen Suoritukset, jotka eivät oikeuta eläkkeeseen on lueteltu kussakin eläkelaissa. Säännökset löytyvät KuEL:n 68 :stä, VaEL:n 59 :stä ja KiEL:n 7 :stä. Alla on käsitelty yleisimmät suoritukset, joiden perusteella ei ole oikeutta eläkkeeseen. Henkilökuntaedut Henkilökuntaedut eivät ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Henkilökuntaedulla tarkoitetaan koko henkilökuntaa tai ainakin muita kuin lyhytaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä koskevia etuuksia, jotka eivät liity työsuhteen ehtoihin. Henkilökuntaetuja ovat muun muassa henkilökunta-alennukset, henkilökuntalainan korkoetu, työantajan järjestämä ilmainen terveydenhuolto tai sairauskuluvakuutus sekä virkistys- tai harrastustoiminnan tukeminen. Jos etu annetaan vain joillekin työntekijöille, ei kyseessä ole henkilökuntaetu vaan eläkkeeseen oikeuttavaksi katsottava etuus.
OHJE 16 (17) Palvelussuhteen päättyessä maksettu korvaus Palvelussuhteen päättyessä maksettu eroraha tai ns. kultainen kädenpuristus ei ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Ratkaisevaa on suorituksen todellinen luonne. Jos esim. työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksetaan irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta pidemmältä ajalta kuin laissa säädetty enimmäisaika (6kk), ei enimmäisajan ylittävältä ajalta maksettu korvaus ole eläkkeeseen oikeuttaa työansiota, jos henkilöllä ei ole työntekovelvoitetta kyseisenä aikana. Vahingonkorvaus Erilaiset vahingonkorvauksen luonteiset suoritukset eivät ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Vahingonkorvausta voidaan maksaa joko sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella. Käyttökorvaus ja tekijänoikeuspalkkiot Esimerkiksi taideteoksen käytöstä tai esittämisestä tai tekijänoikeudella suojatun teoksen hyödyntämisestä maksettavaa palkkiota ei pidetä eläkkeeseen oikeuttavana työansiona. Kokouspalkkiot KuEL:n ja KiEL:n mukaan kokouspalkkio ei ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Sen sijaan VaEL ei sulje kokouspalkkioita eläkkeeseen oikeuttavan työansion ulkopuolelle, joten VaEL:ssa kokouspalkkiot luetaan eläkkeeseen oikeuttaviksi ja niistä tilitetään eläkemaksut. KVTES:n perusteella maksetut kertapalkkiot (KVTES:n piiriin kuuluville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetut palkkiot kokouksista, joihin he osallistuvat oman virkansa tai työsuhteensa perusteella), ovat eläkkeeseen oikeuttavia työansioita. 2.3.3 Erityiskysymyksiä Kustannusten korvaukset Työnantaja voi maksaa verottomia kustannusten korvauksia (päivärahat, kilometrikorvaukset ym.) verohallituksen vahvistamien määrien mukaisesti. Tällaiset verottomat kustannusten korvaukset eivät ole eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Jos maksetaan verohallituksen vahvistamia määriä ylittäviä korvauksia, ovat ne eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota siltä osin, kun määrä ylittää verohallituksen vahvistaman enimmäismäärän. Jos työnantaja maksaa verotettavia kustannusten korvauksia, ovat ne eläkkeeseen oikeuttavaa työansiota. Jos henkilö saa automaattisesti lukea hyväkseen kustannuksen korvausta vastaavan vähennyksen verotuksessa ja kustannusten korvaukset maksetaan ilman ennakonpidätystä (0-verokortti), ei verotettavakaan kustannusten korvaus ole eläkkeeseen oikeuttaa työansiota. Palvelusetelit Jos kunta maksaa palveluntuottajalle korvauksen tehdystä työstä palvelusetelin
OHJE 17 (17) perusteella, katsotaan kyseessä olevan eläkkeeseen oikeuttava toimeksiantosuhde, jos kunta on osoittanut tietyn palveluntarjoajan, jolta palvelu on hankittava. Tällöin kunnan tulee vakuuttaa toimeksiantosuhde KuEL:n piiriin samoilla edellytyksillä kuin toimeksiantosuhteisiin yleisestikin sovelletaan. Eläinlääkärien toimenpidepalkkiot Kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon virkapalkka sekä toimenpidepalkkiot. Kunnan tulee vahvistaa kalenterivuoden loppuun mennessä kullekin eläinlääkärille toimenpidepalkkioiden määrä seuraavaksi vuodeksi. Toimenpidepalkkioiden määrä ei saa ylittää kunnaneläinlääkärille kunnallisessa virkaehtosopimuksessa sovittua, kalenterivuoden alussa voimassa ollutta alimman peruspalkan loppupalkkaa kaksinkertaisena. Keva ohjeistaa toimenpidepalkkioiden enimmäismäärästä vuosittain yleiskirjeellä.