EUROSETELIT JA -KOLIKOT



Samankaltaiset tiedostot
EUROSETELIT JA -KOLIKOT

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot?

EUROOPAN UUSI RAHA EURO EUROALUE EU:N NEUVOSTO EUROSANASTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. Eurometallirahojen ulkoasu

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Euro-kolikot

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki Julkinen

PIKAOPAS. Eurosetelien turvatekijät. YHTEINEN

PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät

KOULUTTAJAN OPAS. Tietoa euroseteleistä ja -kolikoista YHTEINEN

OPAS RAHAA AMMATISSAAN KÄSITTELEVILLE

Alkusanat 3. Johdanto 4. Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna Käyttöönotto maittain 6

Tiedotuspaketti. Euro-opintie. alkaa tästä!

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Eurokolikot Päivitetty Vuosi Arvo Maa Miljoonaa Variantti Huomioitavaa Kuntoluokka Hinta Linkki BELGIA snt BEL 235,2000 Isot tähdet

UUSI 50 EURON SETELI. Miksi tarvitaan uusi setelisarja? Setelinkäsittelylaitteiden päivittäminen

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

Euro Vision. Euroon siirtyminen helpoksi. Eurosetelit ja-kolikot Opas näkövammaisille. Euroopan Sokeain Unioni Euroopan komissio Euroopan Keskuspankki

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

Kolikon tie Koululaistehtävät

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI. liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä.

KATSO TARKEMMIN

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM

EUROOPAN KESKUSPANKKI

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa.

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä. (uudelleenlaadittu teksti)

EURON UUSI ILME. Uusi 10 euron seteli.

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

UUSI 10 EURON SETELI.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS,

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso Ota talteen

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

Anna ja Aleksi rahanväärentäjien jäljillä

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Osakekirjat 2 MK Suomen Teollisuuspankki Oy:n obligaatiolaina. 9 P 5 penniä 1915 (vääntynyt), 10 penniä 1907 (rvja) ja 1916 cu 3-6 1,50

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

Odpowiedzi do ćwiczeń

Myytävät kohteet luettelo Pvm

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

Bryssel 7. tammikuuta 2002

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

TOINEN EUROSETELISARJA

KULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä päivänä 12 maaliskuuta /2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 200/2014) Valtioneuvoston asetus

LEHDISTÖ EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO C/06/ /06 (Presse 323) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Teknologiateollisuuden vientiraportti

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. heinäkuuta 2011 (18.07) (OR. en) 12987/11 TRANS 216 SAATE

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Kolikon tie Opettajan materiaali

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

(Vaikeat) Eurosetelit

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Suhdannetilanne vahvistunut yhä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

EUROSETELIEN JA -KOLIKOIDEN HISTORIIKKI NÄIN EUROSTA TULI YHTEINEN RAHA

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Transkriptio:

EUROSETELIT JA -KOLIKOT

Eurorahat otettiin käyttöön 1.1.2002. Nyt niitä käyttää euroalueella yli 300 miljoonaa ihmistä.tässä esitteessä on tietoa euroseteleistä ja kolikoista ja niissä olevista aitoustekijöistä. Seteleitä on seitsemän eri kokoista ja kolikoita kahdeksan. Eurosetelien kuva-aiheet ovat samat kaikissa euroalueen maissa, ja ne edustavat seitsemää eri arkkitehtonista tyylisuuntaa Euroopan kulttuurihistorian eri aikakausilta. Kolikoiden yhteisellä puolella on kaikissa 12 maassa samanlaiset Euroopan kartat (kolme erilaista erikokoisissa kolikoissa) ja kansallisella puolella on kunkin maan kansallista identiteettiä heijastavia kuvaaiheita. Monacon ruhtinaskunnan, San Marinon tasavallan ja Vatikaanivaltion kanssa on solmittu sopimus valuuttasuhteista, ja sopimuksen perusteella myös ne saavat laskea liikkeeseen omia eurokolikoita. Kaikki eurosetelit ja -kolikot ovat laillisia maksuvälineitä kaikissa euroalueen maissa. EUROOPAN KESKUSPANKKI Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Puh: +49 69 1344 0 Faksi: +49 69 1344 6000 Sähköposti: info@ecb.int www.ecb.int

EUROSETELIEN TEKNISET TIEDOT 5 C Koko: 120 x 62 mm Väri: harmaa Arkkitehtoninen tyylisuunta: klassinen 10 C Koko: 127 x 67 mm Väri: punainen Arkkitehtoninen tyylisuunta: romaaninen 20 C Koko: 133 x 72 mm Väri: sininen Arkkitehtoninen tyylisuunta: goottilainen 50 C Koko: 140 x 77 mm Väri: oranssi Arkkitehtoninen tyylisuunta: renessanssi 100 C Koko: 147 x 82 mm Väri: vihreä Arkkitehtoninen tyylisuunta: barokki ja rokokoo 200 C Koko: 153 x 82 mm Väri: kellanruskea Arkkitehtoninen tyylisuunta: teräs- ja lasiarkkitehtuuri 500 C Koko: 160 x 82 mm Väri: purppuranpunainen Arkkitehtoninen tyylisuunta: 1900-luvun moderni arkkitehtuuri

Varmuuslanka Valoa vasten setelissä näkyy tumma viiva. Nauhamainen hologrammi Kun seteliä kallistellaan, hologrammissa voi nähdä euron tunnuksen (C) ja setelin arvomerkintänumeron. AITOUSTEKIJÄT 5, 10 JA 20 EURON SETELEISSÄ Euroseteleissä on useita aitoustekijöitä. Niiden avulla on helppo tarkastaa, että seteli on aito. Eurosetelit valmistetaan puuvillakuiduista, ja siksi setelipaperi tuntuu erilaiselta kuin tavallinen paperi. Seteleiden etusivuilla on monessa kohtaa kaiverruspainatusta, joten ne voi tunnistaa koskettelemalla. Osa aitoustekijöistä tulee näkyviin, kun seteliä katsotaan valoa vasten tai kun sitä tarkastellaan eri katselukulmista. Vesileima Valoa vasten setelissä erottuu kuvio ja arvomerkintänumero. Helmiäisvärillä painettu raita Helmiäisvärillä painettu raita loistaa kirkkaassa valossa. Erikoispainovärit Seteliä kallistettaessa arvomerkintänumeron väri muuttuu purppuranpunaisesta vihertävänruskeaan. AITOUSTEKIJÄT 50, 100, 200 JA 500 EURON SETELEISSÄ Arvoltaan suurissa seteleissä (50, 100, 200 ja 500 euroa) on osittain eri aitoustekijät kuin arvoltaan pienemmissä seteleissä. Tämä vaikeuttaa entisestään niiden väärentämistä. Vesileima Valoa vasten setelissä erottuu kuvio ja arvomerkintänumero. Varmuuslanka Valoa vasten setelissä näkyy tumma viiva. Hologrammi Kun seteliä kallistellaan, hologrammissa voi nähdä arkkitehtonisen kuvion ja setelin arvomerkintänumeron

YHTEINEN PUOLI 2 L 1 L 50 SENTTIÄ EUROKOLIKOIDEN TEKNISET TIEDOT Läpimitta: 25,75 mm Syrjän paksuus: 2,20 mm Paino: 8,50 g Väri: rengas hopeanvärinen, keskiosa kullanvärinen Läpimitta: 23,25 mm Syrjän paksuus: 2,33 mm Paino: 7,50 g Väri: rengas kullanvärinen, keskiosa hopeanvärinen rengas nikkelikuparia, keskiosa kolmikerrosmetallia (uushopea nikkeli uushopea) rengas uushopeaa, keskiosa kolmikerrosmetallia (nikkelikupari nikkeli nikkelikupari) tiheä rihlaus sekä maittain vaihteleva tekstireunustus jaksottainen rihlaus Läpimitta: 24,25 mm Syrjän paksuus: 2,38 mm Paino: 7,80 g Väri: kullanvärinen nikkelitöntä metalliseosta harva rihlaus 20 SENTTIÄ Läpimitta: 22,25 mm Syrjän paksuus: 2,14 mm Paino: 5,74 g (espanjalainen kukka) Väri: kullanvärinen nikkelitöntä metalliseosta sileä, 7 lovea 10 SENTTIÄ Läpimitta: 19,75 mm Syrjän paksuus: 1,93 mm Paino: 4,10 g Väri: kullanvärinen nikkelitöntä metalliseosta harva rihlaus 5 SENTTIÄ Läpimitta: 21,25 mm Syrjän paksuus: 1,67 mm Paino: 3,92 g Väri: punainen kuparipinnoitettua terästä sileä 2 SENTTIÄ Läpimitta: 18,75 mm Syrjän paksuus: 1,67 mm Paino: 3,06 g Väri: punainen kuparipinnoitettua terästä sileä, keskellä ura 1 SENTTI Läpimitta: 16,25 mm Syrjän paksuus: 1,67 mm Paino: 2,30 g Väri: punainen kuparipinnoitettua terästä sileä

KANSALLINEN PUOLI BELGIA Belgian eurokolikoihin on kuvattu kuningas Albert II monogrammeineen (iso A-kirjain kruunun alla) Euroopan unionin 12 tähden ympäröimänä. SAKSA Yhden ja kahden euron kolikoissa on perinteinen Saksan valtion symboli, kotka, Euroopan unionin 12 tähden ympäröimänä. Saksan jakautumista ja uutta yhdistymistä symboloiva Brandenburgin portti on kuva-aiheena 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa. Tammenlehvä 1, 2, ja 5 sentin kolikoissa tuo mieleen Saksan vanhoista kansallisista kolikoista tutun kuva-aiheen. KREIKKA Kahden euron kolikon kuva-aihe on otettu spartalaisesta mosaiikista, ja siinä esiintyy kreikkalaisen mytologian Europaneito, jonka mukaan maanosamme on nimetty. Yhden euron kolikon pöllö on peräisin antiikin Ateenan neljän drakman kolikosta. Merkittäviä kreikkalaisia 1700-, 1800- ja 1900-luvuilta on valittu 10, 20 ja 50 sentin kolikoihin, ja 1, 2 ja 5 sentin kolikoiden aiheina ovat ateenalainen kolmisoutu, korvetti ja avomerikelpoinen säiliöalus. ESPANJA Espanjan 1 ja 2 euron kolikoiden aiheena on kuningas Juan Carlos I de Borbón y Borbón. Espanjalaisen kirjallisuuden isä, Miguel de Cervantes, on kuvattu 10, 20 ja 50 sentin kolikoihin muistutuksena hänen yleismaailmallisesta merkityksestään. Santiago de Compostela, joka on kuva-aiheena 1, 2, ja 5 sentin kolikoissa, on yksi maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista. RANSKA Ranskan 1 ja 2 euron kolikoissa on elämää, jatkuvuutta ja kasvua symboloiva puu. Puuta ympäröi tasavaltalaisten tunnuslause liberté, égalité, fraternité (vapaus, veljeys, tasaarvo). Klassinen kylväjäaihe on valittu 10, 20 ja 50 sentin kolikoihin, ja 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on nuori ja naisellinen Marianne, joka tunnetaan Ranskan tasavallan symbolina.

KANSALLINEN PUOLI IRLANTI Irlannin eurokolikoiden kansallisella puolella on kelttiläinen harppu, Irlannin perinteinen symboli. Kolikoissa lukee maan nimi iirin kielellä (Éire). ITALIA Dante Alighierin muotokuva 2 euron kolikossa perustuu Rafaelin piirrokseen. Yhden euron kolikossa on Leonardo da Vincin piirros, joka kuvaa ihmiskehoa ja sen ihanteellisia mittasuhteita. Italian 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden aiheina ovat Botticellin Venuksen syntymä, Umberto Boccionin veistotaide sekä keisari Marcus Aurelius Antoninuksen patsas. Yhden euron kolikossa on Castel del Monten linna, kahden sentin kolikossa Mole Antonelliana -torni ja viiden sentin kolikossa amfiteatteri Colosseum. LUXEMBURG Luxemburgin eurokolikoihin on kuvattu suurherttua Henri. Niissä lukee maan nimi luxemburgiksi (Lëtzebuerg). ALANKOMAAT Alankomaiden eurokolikoissa esiintyy kahta erilaista kuningatar Beatrixin profiilikuvaa. Yhden ja kahden euron kolikoissa kuningattaren profiilin oikealla puolella on hollanninkielinen teksti Beatrix, Alankomaiden kuningatar. Muissa kolikoissa teksti ympäröi kuningattaren profiilia. Kaikissa kolikoissa on Euroopan unionin 12 tähteä. ITÄVALTA Kahden euron kolikossa on rauhanaktivisti Bertha von Suttner. Yhden euron kolikossa on kuuluisa itävaltalainen säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart. Wienin kuuluisimpia rakennuksia esitellään 10 sentin (Pyhän Tapanin katedraali), 20 sentin (Belvederen linna) ja 50 sentin (Secession) kolikoissa, ja 1, 2 ja 5 sentin kolikoiden kuva-aiheet ovat alppiesikko, alppitähti ja katkeronkukka.

KANSALLINEN PUOLI PORTUGALI Yhden ja kahden euron kolikoissa on portugalilaisia linnoja ja vaakunoita Euroopan unionin 12 tähden ympäröiminä. Keskiössä on kuninkaan sinetti vuodelta 1144. Sinetti 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa on vuodelta 1142, ja 1, 2 ja 5 sentin kolikoiden keskiössä on Portugalin ensimmäinen kuninkaallinen sinetti vuodelta 1134 sekä maan nimi. SUOMI Suomen 2 euron kolikossa on lakan marjoja ja kukkia ja 1 euron kolikossa kaksi lentävää joutsenta. Suomen vaakunaleijona on kansallisella puolella 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa. MONACO Kahden euron kolikossa on ruhtinas Rainier III Euroopan unionin tähtien ympäröimänä. Yhden euron kolikossa tähtien keskellä ovat ruhtinas Rainier III ja prinssi Albert. Ruhtinaan sinetti on aiheena 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa, ja 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on Monacon ruhtinaiden vaakuna. SAN MARINO Maan hallintorakennus (Palazzo Pubblico) on valittu 2 euron kolikkoon, ja 1 euron kolikossa on tasavallan virallinen vaakuna. Titano-vuoren kolme linnoitustornia, la Guaita, la Cesta ja il Montale, ovat 50 sentin kolikon aiheena, 20 sentin kolikossa on Pyhä Marinus ja 10 sentin kolikossa Basilica del Santo. Pienistä kolikoista 1, 2 ja 5 senttiä suurimmassa on il Montale -torni, 2 sentin kolikossa Stefano Gallettin veistos ja 1 sentin kolikossa la Guaita -torni. VATIKAANIVALTIO Kaikissa Vatikaanin eurokolikoissa on paavi Johannes Paavali II:n profiilikuva, joka katsoo vasempaan. Lisäksi kolikoissa on teksti CITTÀ DEL VATICANO, Euroopan unionin 12 tähteä sekä suunnittelijan ja kaivertajan nimikirjaimet (GV ja UP).