Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena

JOENSUUN YLIOPISTO Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta UNIVERSITY OF JOENSUU Faculty of Law, Economics and Business Administration Anssi Keinänen Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Metria -rakennuksen luentosalissa M100, Yliopistokatu 7, perjantaina 28. päivänä marraskuuta 2008 klo 12 alkaen. Joensuun yliopisto Joensuu 2008

Joensuun yliopisto, Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Law, Economics and Business Administration Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto University of Joensuu Myynti Sale Joensuun yliopiston kirjasto/ Julkaisujen myynti PL 107, 80101 JOENSUU Puh. 013-251 2652, 013-251 2677 Faksi 013-251 2691 Email:joepub@joensuu.fi Joensuu University Library/ Sales of publications P.O. Box 107, FIN-80101 JOENSUU, FINLAND Tel. +358-13-251 2652, 251 2677 Fax +358 13 251 2691 Email: joepub@joensuu.fi Copyright 2008 Anssi Keinänen ja Joensuun yliopisto 1. painos ISBN 978-952-219-169-4 Kannen suunnittelu ja tekninen toteutus: Paino: Joensuun yliopistopaino Joensuun yliopistopaino Joensuu 2008

Esipuhe Väitöskirjatutkimukseni sai alkunsa syksyllä 2004, jolloin Joensuun Kriminaalihuoltolaitokselta Markku Rautiainen otti minuun yhteyttä ja pyysi esitelmöimään heille aikaisempieni tutkimusteni vuoksi. Kriminaalihuoltolaitoksen henkilökunnan kanssa käytiin keskustelua siitä, minkälaista tutkimustietoa he tarvitsisivat työnsä tueksi. Alkuun nousi ajatus tutkia nuorisorangaistusta (koska Joensuun käräjäoikeus oli yksi nuorisorangaistuskokeilun käräjäoikeuksista), mutta tilastoaineiston saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi tutkimuskohde muuttui yhdyskuntapalvelun tutkimiseen. Ja tässä sitä nyt ollaan. Markkua minun on siis kiittäminen siitä, että päädyin ylipäänsä tutkimaan yhdyskuntapalvelua. Kiitokseni ansaitsevat myös tutkimuksiani kommentoineet henkilöt. Tutkimukseni ohjaajana on toiminut professori Matti Tolvanen. Matti on ennakkoluulottomasti kannustanut empiirisen oikeustieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Toisaalta Matin rikosoikeudellinen asiantuntemus on pelastanut minut montaa kertaa ajautumasta rikosoikeudellisiin karikoihin tutkimuksissani. Toinen merkittävä tutkimustani kommentoinut henkilö on esimieheni professori Kalle Määttä. Kallen kanssa olen lukuisat kerrat pohtinut tutkimukseeni liittyviä ongelmia. Ja mikäli minusta on tuntunut siltä, että tutkimuksissani ei ole suurempia ongelmia, on Kalle pystynyt nostamaan niitä esille. Lisäksi Tuukka Saarimaan kanssa olen keskustellut lukuisista väitöskirjani teemoista. Tuukka on myös toiminut kielenhuoltajana tutkimuksen viimeistelyvaiheessa. Haluan osoittaa myös kiitokseni talous- ja oikeustieteiden tiedekunnan henkilökunnalle. Teidän kanssanne on ilo työskennellä (siis ihan oikeasti)! Tutkimukseni esitarkastajina ovat toimineet professorit Esa Uusipaikka Turun yliopistosta ja Jussi Tapani Helsingin yliopistosta. Heitä on kiittäminen siitä, että heidän kommenttiensa avulla olen pystynyt parantamaan väitöskirjatutkimustani vielä aivan loppuvaiheessa. Kiitokset ansaitsee myös OTT Jussi Pajuoja, joka lupautui vastaväittäjäksi. Jussia on myös kiittäminen lukuisista kommenteista koskien tutkimustani. Lisäksi haluan kiittää Jussia hyvin sujuneesta yhteistyöstä vuosien varrelta. Väitöskirjatutkimusta tehtäessä olen ollut muutaman kerran virkavapaalla työstäni. Haluan osoittaa kiitokseni tutkimusta rahoittaneille tahoille. Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Alkoholitutkimussäätiön myöntämien III

apurahojen turvin olen pystynyt viemään tutkimustani eteenpäin. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Edita Oyj:lle, joka antoi minulle luvan julkaista heillä julkaisemani artikkelit tässä väitöskirjassa. Tutkimusaineiston saannista haluan osoittaa suurkiitokset Rikosseuraamusviraston ystävälliselle henkilöstölle (joista osa tosin työskentelee nykyään muualla). Timo Harrikari oli ensimmäinen, joka auttoi minua yhdyskuntapalvelutietoja kuvaavan Tyyne-tietokannan kanssa. Raino Lavikkala on myös auttanut tutkimusaineiston kanssa ja muutenkin kommentoinut tutkimuksiani. Kimmo Hypénin ja Sasu Tynin kanssa olen keskustellut paljon rikollisuuden tutkimukseen liittyvistä asioista. Ilppo A. Alataloa, Raili Matinpuroa ja Paavo Siltalaa on kiittäminen siitä, että hallinnollinen puoli tilastoaineiston saamisessa on sujunut jouhevasti. Kaikkein suurin kiitos tutkimuksen valmistumisesta lankeaa ehdottomasti perheelleni. Vaimoni Mervi ja etenkin lapseni Emilia ja Eetu ovat pitäneet huolen siitä, että kotona ollessa tutkimustyö ei ole ehtinyt pyörimään mielessä liikaa. Tutkimuksen tekemisestä hetkellinen irrottautuminen on ollut tae siitä, että tämä tutkimus on ylipäänsä valmistunut. Joensuussa syksyllä 2008 Anssi Keinänen IV

Tiivistelmä Väitöskirjatutkimuksen artikkelien yhteisenä aiheena on yhdyskuntapalvelu. Tutkimus muodostuu johdanto-luvun lisäksi viidestä empiirisestä artikkelista. Kriminologisesti ja kriminaalipoliittisesti tärkeitä tutkimusongelmia peilataan juuri yhdyskuntapalvelun kautta. Oikeusministeriön vuonna 2007 julkaistussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka julkaisussa asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Väitöskirjatutkimuksen rakenne johdanto-luvun lisäksi on seuraavanlainen. Väitöskirjatutkimuksen toinen luku muodostuu vuonna 2007 julkaistusta refereeartikkelista Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta 1997 2004. Sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkitaan luvussa 3. Tutkimuksessa selvitetään otsikon mukaisesti, kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla ja mitkä sosiaaliset ongelmat ovat keskenään yhteydessä tilastollisesti tarkasteltuna. Luku 4 perustuu vuonna 2007 julkaistuun referee-artikkeliin Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina 2003 2005 tuomituista. Tutkimuksessa tarkastellaan yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista. Rikoksiin erikoistumista mitataan tuomion perusteena olleiden rikoslajien määrillä. Luvussa 5 käsitellään yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen liittyviä tekijöitä ja luvussa 6 selvitetään, kuinka hyvin voitaisiin jo olemassa olevien tilastoaineistojen perusteella ennustaa yhdyskuntapalvelun keskeytymistä. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat seuraavat. Yhdyskuntapalveluiden määrät ja käyttöasteet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. 2000-luvun alkuvuosien jälkeen näyttää siltä, että yhdyskuntapalvelutuomioiden määrät ovat kääntyneet nousuun. Tämä johtuu kuitenkin yleisestä rikollisuuden kasvusta, ei siitä, että yhdyskuntapalvelua käytettäisiin aikaisempaa todennäköisemmin ehdottoman vankeuden sijasta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa yhdyskuntapalvelun asema osana rangaistusjärjestelmää ei ole vielä vakiintunut. V

Tutkimuksessa tulokseksi saatiin, että sosiaaliset ongelmat kasautuvat siten, että yhden sosiaalisen ongelman olemassaolo lisää todennäköisyyttä muiden sosiaalisten ongelmien esiintymiselle. Etenkin päihdeongelmalla näytti olevan vahva tilastollinen yhteys muihin tutkimuksessa tarkasteltuihin sosiaalisiin ongelmiin. Koska sosiaaliset ongelmat kasautuvat rikoksentekijöille ja ongelmien syy seuraus-suhteet ovat monimutkaisia, on esitetty ajatuksia, että rikollisille suunnatuissa toimenpideohjelmissa tulisi keskittyä useamman sosiaalisen ongelman vaikuttamiseen yhdellä kertaa. Empiiristen tulosten perusteella voidaan sanoa, että vanhemmat rikolliset, naiset ja matalan rikosintensiteetin omaavat tekevät muita vähemmän erityyppisiä rikoksia. Tulos on yhteneväinen aikaisemman kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Lisäksi tuomitun päihde- ja toimeentulo-ongelmalla sekä työmarkkinatilanteella oli vaikutusta tietynlaisiin rikoksiin erikoistumisessa. Rikoksiin erikoistuminen asettaa haasteita myös rikollisille suunnatuille toimenpideohjelmille. Rikollisille, jotka syyllistyvät esimerkiksi pelkästään rattijuopumuksiin, voi olla riittävää tarjota pelkästään päihdeongelmaisille tarjottuja hoitomenetelmiä. Toisaalta rikollisille, jotka syyllistyvät monentyyppisiin rikoksiin, tulisi tarjota toimenpiteitä, jotka keskittyvät useampaan rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavaan tekijään. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että rikosoikeudellisilla tekijöillä ja yksilön dynaamisilla tekijöillä on vaikutusta yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen, mutta vaikutukset vaihtelevat rikostyypin mukaan. Päihdeongelma on selvin indikaattori yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. Toiseksi suurin yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin vaikuttava tekijä on yli 100 tunnin tuomio. Kolmanneksi suurin tekijä yhdyskuntapalvelun keskeytymisessä on asumisvaikeudet. Tilastollisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin ne tuomitut, joiden palvelun keskeytymisen todennäköisyys on pientä. Soveltuvuusselvityksien avulla on saatu pääsääntöisesti karsittua pois yhdyskuntapalvelusta ne rikolliset, jotka todennäköisesti tulisivat sen keskeyttämään. Siinä mielessä soveltuvuusselvityksen tarkoitus tuntuu toteutuvan hyvin yhdyskuntapalveluseuraamusta harkittaessa. Korkeimman ennustetun keskeytymisriskin tuomituilla yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ei ole läheskään varmaa. Toisaalta korkean keskeytymisriskin omaaville tuomituille voisi olla tehokasta laatia erilainen palvelusuunnitelma kuin alhaisen keskeytymisriskin omaaville. Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksessä joudutaan arvioimaan eli ennustamaan sitä, tulisiko tuomittu suorittamaan rangaistuksensa, mikäli hänelle VI

tuomittaisiin yhdyskuntapalvelua. Tutkimuksessa tarkastellaan, voisiko tilastollinen ennustaminen, käyttämällä hyväksi soveltuvuusselvityksestä saatavaa aineistoa, auttaa kriminaalihuoltolaitoksen työntekijää päätettäessä soveltuuko tuomittu yhdyskuntapalveluun vai ei. Päihdeongelma ja pitkät tuomiot olivat voimakkaimpia keskeytymisriskiä lisääviä tekijöitä. Vastaavasti tuomio seksuaalirikoksesta vähensi huomattavasti keskeytymisriskiä. Empiirisen mallin avulla voidaan löytää melko hyvin erilaisia riskitasoja yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. On kuitenkin muistettava, että viime kädessä päätöksen soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun tekee kriminaalihuoltolaitoksen työntekijä ja siinä päätöksessä tulee ottaa huomioon myös tekijöitä, joita empiirisessä mallissa ei ole huomioitu. Yhteenvetona tutkimustuloksista etenkin yksilötason tutkimuksista on todettavissa lyhyesti seuraavaa. Kaikkein pahin sosiaalinen ongelma tuomituilla on päihdeongelma. Päihdeongelma oli tilastollisessa yhteydessä moneen muuhun sosiaaliseen ongelmaan sosiaalisten ongelmien kasautumista tutkittaessa (luku 3). Päihdeongelma oli myös merkittävin selittäjä rikoksiin erikoistumista selitettäessä (luku 4). Lisäksi päihdeongelma oli kaikkein voimakkain yhdyskuntapalvelun keskeytymistä selittävä ja ennustava tekijä (luvut 5 ja 6). Yhdyskuntapalveluun tuomittujen yhteiskuntaan kiinnittyminen ei näyttäisi onnistuvan ilman riittävää päihdekuntouttamista. Lisäksi tuomitulla tulisi olla mahdollisuus jatkaa päihdekuntoutuksessa yhdyskuntapalvelun jälkeenkin. Avainsanat: empiirinen tutkimus, ennustaminen, rikoksiin erikoistuminen, sosiaaliset ongelmat, yhdyskuntapalvelu VII

Summary A common theme of this doctoral dissertation is community service. The dissertation is comprised of an introduction and five individual empirical articles. The purpose of the research is to evaluate the position of community service in the current Finnish penal system. Furthermore, linkages between offenders social problems and criminal behaviour are analysed. More precisely, the purpose of this study is to examine what factors affect the probability of revocation of community service in Finland, and furthermore, how accurately the revocation of community service can be predicted. A serious breach of service conditions or new offences may lead to revocation of service and taking the matter to the prosecutor. On the prosecutors presentation, the court may convert the remaining sentence into imprisonment. Empirical results show that judicial factors such as the length of service, the type of offence and offender s dynamic (criminogenic) factors, such as substance abuse and housing conditions, are associated with significantly the risk of revocation of community service. Furthermore, empirical results establish that because of assessment of suitability, mainly offenders with a low risk of revocation are selected into community service. Therefore it can be concluded that the assessment reaches one of its goals. To sum up the empirical findings, we noticed that substance abuse is the worst social problem for offenders. Substance abuse was connected, for example, to accumulation of social problems as well as to offence specialisation. In the case of community service, offenders integration to society does not seem to be very successful without reducing alcohol- and drug-related problems through some interventions on offenders behaviour. Keywords: assessment of suitability, community service, prediction, statistical analysis VIII

Alkuperäiset artikkelit Väitöskirjatutkimus perustuu seuraaviin artikkeleihin. Artikkelit julkaistaan tässä tutkimuksessa lähes muuttamattomia. Suurimmat muutokset koskevat otsikoiden, taulukoiden ja kuvioiden numerointia. Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta 1997 2004. Edilex lakikanava, www.edilex.fi/lakikirjasto/4377.pdf. (Luku 2.) Keinänen Anssi (2006) Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista. Edilex lakikanava, http://www.edilex.fi/lakikirjasto/3697.pdf. (Luku 3.) Keinänen, Anssi (2007) Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina 2003 2005 tuomituista. Edilex lakikanava, www.edilex.fi/lakikirjasto/4220.pdf. (Luku 4.) Keinänen, Anssi (2006) Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu. Edilex lakikanava, http://www.edilex.fi/lakikirjasto/3700.pdf. (Luku 5.) Keinänen, Anssi (2007) Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi. Edilex lakikanava, www.edilex.fi/lakikirjasto/4723.pdf. (Luku 6.) IX

Sisällys Esipuhe...III Summary...VIII Sisällys...X Kuvioluettelo...XIII Taulukkoluettelo...XIV 1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää...1 1.1 Johdanto...1 1.2 Yhdyskuntapalvelun tavoitteista...7 1.3 Tutkimuksen metodeista...11 1.3.1 Taustaa...11 1.3.2 Tilastotieteen käyttö oikeustieteellisessä tutkimuksessa...13 1.3.3 Mihin empiiristä tutkimusta voidaan käyttää oikeustieteellisessä tutkimuksessa?...16 1.3.4 Empiirisen tutkimuksen vaiheet...17 1.4 Yhteenveto tutkimustuloksista...23 1.5 Yhdyskuntapalvelurangaistuksen lisätutkimustarpeista...29 Lähteet...39 2 Yhdyskuntapalvelun käyttö rangaistuksena: tilastotietoja yhdyskuntapalvelusta vuosilta 1997 2004...48 2.1 Johdanto...48 2.2 Aikaisempia empiirisiä tutkimuksia yhdyskuntapalvelusta...51 2.3 Tilastotietoja yhdyskuntapalvelun käytöstä...55 2.3.1 Yhdyskuntapalvelun käyttö ikäluokittain...55 2.3.2 Yhdyskuntapalvelun käyttö sukupuolen mukaan...56 2.3.3 Yhdyskuntapalvelun käyttö alueellisesti...57 2.3.4 Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa...60 2.3.5 Yhdyskuntapalvelun käyttö kansalaisuuden ja asuinpaikan mukaan...62 2.4 Yhdyskuntapalvelurangaistuksen käyttö regressioanalyysin valossa..62 2.5 Yhdyskuntapalvelurangaistus tulevaisuudessa...65 2.6 Jälkikirjoitus...69 Lähteet...71 3 Kasautuvatko sosiaaliset ongelmat rikollisilla? tutkimus yhdyskuntapalveluun tuomituista...73 3.1 Johdanto...73 X

3.2 Sosiaalisten ongelmien kasautuminen...75 3.2.1 Voidaanko sosiaalisten ongelmien kasautumista selittää tilastollisesti?...75 3.2.2 Mitä sosiaalisten ongelmien kasautumisesta tiedetään Suomessa?...76 3.3 Tutkimusaineisto ja tilastollinen menetelmä...79 3.3.1 Aineiston kuvaus...79 3.3.2 Aineiston tilastollinen kuvaus...81 3.3.3 Tilastollinen menetelmä...84 3.4 Empiiriset tulokset...86 3.5 Johtopäätökset...97 Lähteet...98 4 Rikoksiin erikoistuminen: tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina 2003 2005 tuomituista...102 4.1 Johdanto...102 4.2 Aikaisemmat tutkimukset...104 4.3 Tilastoaineisto ja menetelmä...107 4.3.1 Tilastoaineiston kuvaus...107 4.3.2 Rikoslajimäärät suhteessa tuomittujen staattisiin tekijöihin...112 4.3.3 Tilastomenetelmä...114 4.4 Empiiriset tulokset...116 4.5 Yhteenveto...119 Lähteet...120 Liite 4.1 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä...123 Liite 4.2 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi...124 Liite 4.3 Marginaalivaikutukset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä, kun tuomitun rikoslajimäärästä on vähennetty yksi...125 5 Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat riskitekijät: rikostyyppien välinen vertailu...126 5.1 Johdanto...126 5.2 Yhdyskuntapalvelu rangaistusmuotona...128 5.3 Tutkimusaineisto...131 5.3.1 Aineiston kuvaus...131 5.3.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...134 5.3.3 Rikosoikeudelliset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...138 5.3.4 Staattiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...143 5.3.5 Dynaamiset muuttujat ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...149 XI

5.4 Tilastollinen menetelmä...157 5.5 Empiiriset tulokset...162 5.5.1 Yleistä...162 5.5.2 Rattijuopumusrikokset...163 5.5.3 Omaisuusrikokset...168 5.5.4 Väkivaltarikokset...172 5.5.5 Kaikki rikostyypit yhdessä...177 5.6 Toimenpidesuositukset...192 5.7 Yhteenveto...194 Lähteet...197 Liite 5.1 Suhteellisen riskin laskeminen odds ration perusteella...200 Liite 5.2 Marginaalivaikutukset rikostyypeittäin...201 Liite 5.3 Marginaalivaikutukset kaikki rikostyypit yhdessä...202 6 Yhdyskuntapalvelun keskeyttävien tilastollinen profilointi...203 6.1 Johdanto...203 6.2 Tilastollisten ennusteiden käytöstä: periaatteet ja käytäntö...205 6.2.1 Tarvitaanko tilastollista ennustemallia?...205 6.2.2 Periaatteita rikollisten luokittelussa...213 6.2.3 Mitä hyvältä riskimittarilta vaaditaan?...215 6.2.4 Ennusteen tulema...217 6.3 Tilastoaineisto ja -menetelmä...219 6.3.1 Tutkimusaineisto...219 6.3.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen taustatekijöiden suhteen 220 6.3.3 Tilastollinen menetelmä...238 6.4 Empiiriset tulokset...239 6.4.1 Vuosina 2003 2004 tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytymisen selittäminen...239 6.4.2 Vuonna 2005 yhdyskuntapalveluun tuomittujen palvelun keskeytymisen ennustaminen...245 6.5 Johtopäätökset...253 Lähteet...255 XII

Kuvioluettelo Kuvio 2.1 Yhdyskuntapalvelurangaistusten määrät ikäluokittain...55 Kuvio 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ikäluokittain...56 Kuvio 2.3 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste vuosina 1997 2004 sukupuolen mukaan...57 Kuvio 2.4 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste ja valitusaste vuosina 1997 2004, %...58 Kuvio 2.5 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste 1997 2004 eri hovioikeuden alueilla...59 Kuvio 2.6 Yhdyskuntapalvelun tuomioiden määrät vuosina 1997 2004 hovioikeuden mukaan...60 Kuvio 2.7 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuosina 1993 2000...61 Kuvio 2.8 Vankien ja käytössä olevien vankitilojen määrän kehitys vuosina 2000-2005...66 Kuvio 2.9 Vankimäärän kehitys 1.1.1995 1.5.2008. Tumma viiva kuvaa 1.1.1995 30.9.2005 välistä aikaa ja katkoviiva 1.10.2005 1.5.2008 välistä aikaa...69 Kuvio 2.10 Yhdyskuntapalveluiden toimeenpanojen lukumäärä 2003 2007...70 Kuvio 3.1 Kausaalisuuden tulkinnan ja mittaamisen ongelmia...76 Kuvio 3.2 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma...84 Kuvio 3.3 Sosiaalisten ongelmien merkittävimmät riippuvuussuhteet...94 Kuvio 4.1 Rikoskäyttäytymisen laajuus 1995 2004...105 Kuvio 4.2 Rikoslajimäärien jakauma...109 Kuvio 4.3 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma...112 Kuvio 4.4 Rikoslajimäärä suhteessa tuomittujen ikään...113 Kuvio 5.1 Yhdyskuntapalveluaineistoon valikoituminen...134 Kuvio 5.2 Rangaistuksen keskeytymisen ajankohta, suoritettu osuus prosentteina tuomitusta rangaistuksesta...138 Kuvio 5.3 Yhdyskuntapalvelun keston jakauma rikostyypeittäin...139 Kuvio 5.4 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski rangaistuksen keston ja rikostyypin mukaan...141 Kuvio 5.5 Yhdyskuntapalveluun tuomittujen ikäjakauma rikostyypeittäin...144 Kuvio 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskit ikäryhmittäin ja rikostyypin mukaan...146 Kuvio 5.7 Päihdeongelmien vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin...150 XIII

Kuvio 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisriski rikostyypeittäin eri työmarkkinatiloissa suhteessa töissä oleviin...152 Kuvio 5.9 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin...177 Kuvio 5.10 Yhdyskuntapalvelun ennustetut keskeytymisen todennäköisyydet...187 Kuvio 5.11 Keskeytyneiden yhdyskuntapalveluiden osuus eri riskiryhmissä rikostyypeittäin...188 Kuvio 6.1 Toimenpiteen vaikutus tarkasteltavaan riskiin...208 Kuvio 6.2 Staattisten ja dynaamisten tekijöiden suhde ennustettavaan tapahtumaan...209 Kuvio 6.3 Rangaistuksen keston ja yhdyskuntapalvelun keskeytymisen välinen suhde...224 Kuvio 6.4 Rikoslajien määrä tuomion perusteena...227 Kuvio 6.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain...231 Kuvio 6.6 Ennustettu ja todellinen keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan...245 Kuvio 6.7 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan...247 Kuvio 6.8 Havaittu ja ennustettu keskeytymisaste ennustetun keskeytymisasteen mukaan...250 Taulukkoluettelo Taulukko 1.1 Aineiston analyysin ja tilastollisen päättelyn erot...22 Taulukko 2.1 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste eri rikoksissa vuonna 2004...62 Taulukko 2.2 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste -regressioanalyysin tulokset...64 Taulukko 3.1 Sosiaalisten ongelmien määrä prosentteina vankilakertaisuuden mukaan...79 Taulukko 3.2 Sosiaaliset ongelmat...82 Taulukko 3.3 Sosiaalisten ongelmien esiintyminen...83 Taulukko 3.4 Asumisongelmaan liittyvät tekijät...87 Taulukko 3.5 Toimeentulo-ongelmaan liittyvät tekijät...88 Taulukko 3.6 Päihdeongelmaan liittyvät tekijät...89 Taulukko 3.7 Sosiaalisten suhteiden vaikutukseen uusintarikollisuudelle liittyvät tekijät...90 Taulukko 3.8 Ajankäytön vaikutukseen uusintarikollisuuteen liittyvät tekijät..91 Taulukko 3.9 Työttömyyteen liittyvät tekijät...92 Taulukko 3.10 Aikaisempaan rikosrekisteriin liittyvät tekijät...93 XIV

Taulukko 4.1 Tilastotietoja tutkimusaineistosta rikoslajeittain...110 Taulukko 4.2 Rikoslajien väliset riippuvuudet...111 Taulukko 4.3 Tilastolliset tulokset rikoslajimääriin vaikuttavista tekijöistä...119 Taulukko 5.1 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rikostyypeittäin...135 Taulukko 5.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytymien syyt rikostyypeittäin...137 Taulukko 5.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rangaistuksen keston mukaan rikostyypeittäin...140 Taulukko 5.4 Muiden rikosten vaikutus yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen rikostyypin mukaan...142 Taulukko 5.5 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ja aikaisempi rikosrekisterimerkintä rikostyypeittäin...143 Taulukko 5.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen iän mukaan rikostyypeittäin...145 Taulukko 5.7 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan rikostyypeittäin...147 Taulukko 5.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen oikeuspiirin mukaan rikostyypeittäin...148 Taulukko 5.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski päihdeongelman mukaan rikostyypeittäin...149 Taulukko 5.10 Työmarkkinatila ja yhdyskuntapalvelun keskeytymien rikostyypeittäin...152 Taulukko 5.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan rikostyypeittäin...154 Taulukko 5.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan rikostyypeittäin...155 Taulukko 5.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan rikostyypeittäin...156 Taulukko 5.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan rikostyypeittäin...157 Taulukko 5.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksesta tuomituilla...165 Taulukko 5.16 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen rattijuopumuksista tuomituilla...167 Taulukko 5.17 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet rattijuopumuksesta tuomituilla...168 Taulukko 5.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla...170 Taulukko 5.19 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen omaisuusrikoksista tuomituilla...171 XV

Taulukko 5.20 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet omaisuusrikoksista tuomituilla...172 Taulukko 5.21 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla...174 Taulukko 5.22 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen väkivaltarikoksista tuomituilla...175 Taulukko 5.23 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet väkivaltarikoksista tuomituilla...176 Taulukko 5.24 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...183 Taulukko 5.25 Tilastollisen mallin kyky luokitella yhdyskuntapalvelun keskeytyminen koko aineiston perusteella...184 Taulukko 5.26 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen ja keskeytymisen lukumääräennusteet koko aineiston perusteella...185 Taulukko 5.27 Suurimman keskeytymisriskin yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...189 Taulukko 5.28 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut...190 Taulukko 5.29 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut...191 Taulukko 6.1 Ennustemallien tuottamat ennusteet suhteessa toteutuneeseen 218 Taulukko 6.2 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen tarkasteluvuoden mukaan221 Taulukko 6.3 Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen syyt tarkasteluvuoden mukaan...222 Taulukko 6.4 Rangaistuksen kesto ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...223 Taulukko 6.5 Eri rikostyyppien esiintyminen yhdyskuntapalvelutuomioissa (prosenttia tuomioista)...225 Taulukko 6.6 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen prosentteina suhteessa rikostyyppiin...226 Taulukko 6.7 Rikoslajimäärät ja yhdyskuntapalvelun keskeytyminen vuosina 2003 2005...228 Taulukko 6.8 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen aikaisemman rikoshistorian mukaan vuosittain...229 Taulukko 6.9 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ikäluokittain...230 Taulukko 6.10 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sukupuolen mukaan vuosittain...232 Taulukko 6.11 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen alueen mukaan vuosittain...233 Taulukko 6.12 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen työmarkkina-aseman mukaan vuosittain...234 Taulukko 6.13 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen asumistilanteen mukaan vuosittain...235 XVI

Taulukko 6.14 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen ajankäytön mukaan vuosittain...235 Taulukko 6.15 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen päihdeongelman mukaan vuosittain...236 Taulukko 6.16 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen sosiaalisten suhteiden mukaan vuosittain...237 Taulukko 6.17 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen toimeentulon mukaan vuosittain...237 Taulukko 6.18 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, staattiset tekijät...241 Taulukko 6.19 Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen, dynaamiset tekijät...244 Taulukko 6.20 Yksinkertaisen tilastollisen mallin tuottamat ennusteet...246 Taulukko 6.21 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset yksinkertaisessa ennustemallissa...248 Taulukko 6.22 Monimutkaisemman tilastollisen mallin tuottamat ennusteet.249 Taulukko 6.23 Havaitut ja ennustetut keskeytymiset monimutkaisessa ennustemallissa...250 Taulukko 6.24 Pienimmän ja suurimman keskeytymisriskin tuomittujen yhdyskuntapalvelun keskeytyminen...251 Taulukko 6.25 Pienimmän ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna 2005...252 Taulukko 6.26 Suurimman ennustetun keskeytymisriskin tuomitut vuonna 2005...253 XVII

1 Yhdyskuntapalvelu osana suomalaista rikosoikeusjärjestelmää 1.1 Johdanto Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on analysoida empiirisesti yhdyskuntapalvelurangaistukseen liittyviä kriminologisia tutkimuskysymyksiä. Kriminologia määritellään rikollisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkivaksi tieteeksi 1. Kriminologia tarkastelee tieteellisesti toisaalta rikollisuutta, rikoksiin syyllistyneitä ja uhreja sekä toisaalta rikollisuuden kontrollia ja kontrollikoneiston toimintaa. Kriminologia empiirisenä tieteenä tuottaa kriminaalipoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa tarvittavaa tutkimustietoa reaalimaailmasta. 2 Kriminologia eli rikollisuuden tutkiminen ja kriminaalipolitiikka eli rikollisuutta koskeva päätöksenteko eivät ole toisistaan irrallisia, sillä molemmat kohdistuvat samoihin asioihin 3. Suomessa empiirisen oikeustutkimuksen tarve on kiistaton ja määrä vähäinen verrattuna esimerkiksi yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen 4. Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa vuosille 2007 2012 korostetaan tietoon perustuvan toimintapolitiikan merkityksen korostumista tulevaisuudessa. Keskeisinä keinoina tällaisessa toimintapolitiikassa ovat olemassa olevan tutkimuksen hyväksikäyttö, uusien tutkimusten teettäminen sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen päätöksenteossa 5. Oikeusministeriön kriminaalipoliittisessa ohjelmassa vuosille 2007 2011 korostetaan tarvetta muun muassa yhdyskuntaseuraamusten käytön arvioimiselle kehitettäessä seuraamusjärjestelmää monipuolisemmaksi ja sosiaalisesti tasa-arvoisemmaksi 6. Lisäksi samaisessa julkaisussa Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka asetetaan kriminaalipolitiikan yhdeksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi 1 Ks. esim. Tolvanen 2005. 2 Tolvanen 2005, s. 3. 3 Näin mm. Laitinen ja Aromaa 2005. 4 Ks. empiirisen tutkimuksen ja oikeustieteen välisestä suhteesta esim. Ervastin (2004) väitöskirjatutkimus Käräjäoikeuksien sovintomenettely. 5 Oikeusministeriö 2007b, s. 5. 6 Oikeusministeriö 2007a.

ennustettava, rationaalinen ja kustannustehokas seuraamusjärjestelmä. Julkaisussa todetaan, että tärkeä tavoite on myös vankiluvun hallitseminen. Uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroimisen tavoitteisiin päästään parhaiten kohdistamalla kuntouttavia toimia vapaudessa, ei yhteiskunnassa eristettynä vankilassa. Vapaudessa suoritettavien rangaistusten, kuten yhdyskuntapalvelun käyttöä tuleekin edistää. Käsillä olevan väitöskirjatutkimuksen toivotaan osaltaan palvelevan edellä mainittuja tavoitteita. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus ja se käsittää vähintään 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä palkatonta työtä 7. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista 8. Rikoksiin erikoistuminen on yksi kriminologisen tutkimuksen keskeisimmistä kysymyksistä. Rikoksiin erikoistumistutkimus auttaa muotoilemaan kriminologisia käyttäytymistä selittäviä teorioita, kriminologista tutkimusta ja rikollisille tehtyjä interventioita. Mikäli rikoksiin erikoistumista ei tapahdu, kriminologiset teoriat voivat olla yleisiä, jolloin yhden rikostyypin analyysin avulla voidaan ymmärtää muiden rikostyyppien rikollisia ja rikollisille tehtyjen interventioiden ei tarvitse poiketa rikostyypeittäin. Mikäli rikoksiin erikoistumista tapahtuu, rikoksiin vaikuttavien tekijöiden analyysi tulee olla rikoskohtaista ja interventiot suunnitella rikostyyppikohtaisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös yhdyskuntapalvelurangaistuksen vaikuttavuutta 9. Esimerkiksi Bottoms (2001) mainitsee neljä mahdollista 7 Laki yhdyskuntapalvelusta (YKPL) 12.12.1996/1055, 1. Enintään kymmenen tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin tai käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja Kriminaalihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. 8 Tutkimuksessa rikoksiin erikoistumista mitataan tuomiossa olleiden rikoslajien määrillä. Mitä vähemmän tuomiossa mainitaan erityyppisiä rikoksia, sitä erikoistuneempia rikolliset ovat keskimäärin. 9 Esimerkiksi Reynor (2002) on listannut joukon tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimenpiteen vaikuttavuuteen. 2