Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Kosmisten säteiden EMMA-koe

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

LAGUNA- MAANALAISEN FYSIIKAN TUTKIMUSKESKUKSEN

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Rikasta Pohjoista, Kemi, Marko Holma, päägeologi

Paula Eerola

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Strategia eurooppalaisen maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen saamiseksi Suomeen

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

Neutrinica oy Raportti ν MAANALAISEN FYSIIKAN TUTKIMUSKESKUKSEN PERUSTAMINEN SUOMEEN

KERTTU SAALASTI SÄÄTIÖ

Myonien ja antimyonien lateraalijakaumat kosmisen. säteilyn energiaspektrin polven alueella

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

SPEKTROGRAFIT. Mitataan valon aallonpituusjakauma

Lataa Maailmanlopun hiukkanen - Sean Carroll. Lataa

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Kosmos = maailmankaikkeus

Neutriino-oskillaatiot

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa

erilaisten mittausmenetelmien avulla

Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

CERN-matka

Kemian syventävät kurssit

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Kesätöihin CERNiin? Santeri Laurila & Laura Martikainen Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Santeri Laurila & Laura Martikainen / HIP

Suomen Kulttuurirahasto

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto?

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu ja e- learning

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

Hiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Lataa Voiko Linnunradalla kävellä? - Risto Heikkilä. Lataa

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä

EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

T&K-tiedonkeruu. Mervi Härkönen Kota-seminaari

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

INFRA Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, Helsinki, Finland Tel

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Lataa Ensimmäinen sekunti - Silminnäkijän kertomus - Kari Enqvist. Lataa

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Theory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto

Testausseloste (1) Vesinäyte

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta /2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Vuorovaikutuksien mittamallit

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Oulu Mining School. Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö

Lataa Kosmoksen hahmo - Kari Enqvist. Lataa

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

Supernova. Joona ja Camilla

Neutriinot paljastavat maapallon salat

TuHa Tupo kokous Tampere,

Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Utön merentutkimusasema

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Akatemian rahoitusinstrumentit

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)

Triggeri. Tuula Mäki

Transkriptio:

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 1/10

Kosminen Säteily Yleistä suurienergiset kosmiset säteet 1 Avaruudesta tulevat suurienergiset hiukkasia energia välillä 10 14 ev 10 20 ev uskotaan: hiukkasia (atomi-ytimiä) aina rautaan saakka historiallinen syy: kosmiset säteet γ, e, p, d, raskaat ytimet,... Koostumus ja alkuperä tunnetaan huonosti suurilla energioilla syntypaikkoja esimerkiksi supernovaräjähdyksen shokkiaallot Energiaspektrin erityispiirteitä: polvi- ja nilkka-alueet jotain tapahtuu, mutta mitä??? Tutkimuksen päämäärä: kosmisten säteiden koostumuksen ja alkuperän (lähteiden ja kiihdytysmekanismien) selvittäminen: suurilla energioilla epäsuora menetelmä ongelma: pitää luottaa fysiikkaan, jota ei ole testattu Kosmisten säteiden mahdollisia lähteitä supernovaräjähdykset, pulsarit, kvasaarit,... nilkka-alue: siirtymä Linnunradan ulkopuolelle? IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 2/10

Kosminen Säteily Yleistä suurienergiset kosmiset säteet 2 Kosmisen säteilyn vuoksi LAGUNA-ilmaisimet syvälle maan alle µ-vuo maan pinnalla noin 150 Hz/neliö Hyötykäyttö muinaisen pyramidin tutkiminen Meksikossa sopisi joissain tapauksissa malmioiden etsimiseen ilmakuuron yhteys pilvien muodostumiseen? Hiukkaskiihdyttimillä ei päästä (vielä) tutkimaan näin suuria energioita LHC Cernissä auttaa Tutkittu jo useita vuosikymmeniä (alkoi 1912) ilmapallot satelliitit ja suuret maanpäälliset ilmaisimet Tutkimus erittäin aktiivista maailmalla käynnissä lukuisia kosmisten säteiden kokeita polvialueen yläpuolella (kuten Pierre Auger ja KASKADE- Grande -kokeet) EMMA Experiment with MultiMuon Array Kosmisten säteiden koe Pyhäsalmella IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 3/10

Kosminen Säteily Energiaspektrin polvi-alue IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 4/10

Experiment with MultiMuon Array Uudentyyppinen kosmisten säteiden koe Pyhäsalmen kaivoksessa 75 metrin syvyydellä Ensimmäinen suuremman luokan fysiikan koe Pyhäsalmella oma tieteellinen ohjelma tärkeä osoitus LAGUNA-yhteisölle, että Pyhäsalmella pystytään kvtason tutkimustyöhön Tutkitaan suurienergisiä kosmisia säteitä polvialueen koostumus Idea: kallio suodattaa pois matalaenergiset myonit (50 GeV) Uudentyyppinen koe: mitataan myonien lukumäärää ja levenemää maan alla matalalla syvyydellä IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 5/10

Experiment with MultiMuon Array Kokeen suunnittelu alkoi 2005, rakentaminen 2006 ja valmistuu 2010 tieteelliset mittaukset saadaan käyntiin jo syksyllä 2009 kokeen kesto 5 10 vuotta EMMA-koe koostuu yhdeksästä noin 15 neliön mökistä Ilmaisinpinta-ala noin 130 m 2 (yhdessä tasossa), kaikkiaan noin 250 m 2 Ilmaisimina käytetään sekä Cernistä saatuja LEP-törmäyttimen ilmaisimia (DELPHI-koe) että Venäjällä valmistettavia uusia EMMA-kokeeseen räätälöityjä pienikokoisia tuikeilmaisimia saataneen ilmaisimia myös Karlsruhesta IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 6/10

Ilmaisimien suojarakennukset mökit 75 metrin syvyydellä Luolan olosuhteet ph 3 (vesi) RH 100 % T (9±1) C Mökkien sisällä RH 40 60 % T 15-20 C hyvät laboratorioolosuhteet IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 7/10

Ilmaisimien suojarakennukset sisäkuva IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 8/10

Yhteenveto Suurienergisten kosmisten säteiden koostumus ja alkuperä edelleen huonosti tunnettuja EMMA-koe on ensimmäinen suuri fysiikan koe Pyhäsalmen kaivoksessa rakennusvaiheessa, valmistuu 2010 ensimmäiset tieteelliset mittaukset alkuun syksyllä 2009 kesto 5 10 vuotta Uudenlainen kosmisten säteiden koe mitataan vain suurienergisiä myoneja Tutkii kosmisten säteiden koostumusta niin sanotulla polvialueella protoni/rauta -suhde Koetta toteuttaa kansainvälinen kollaboraatio Rahoitus: EU EAKR / OLH IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 9/10

Kollaboraatio & Kiitokset T. Enqvist, J. Joutsenvaara, P. Kuusiniemi, L. Olanterä, T. Räihä, J. Sarkamo, T. Jämsén, I. Usoskin University of Oulu, Finland E. Heikkilä, P. Jones, T. Kalliokoski, K. Kolos, W.H. Trzaska University of Jyväskylä, Finland L. Bezrukov, L. Inzhechik, B. Lubsandorzhiev, V. Petkov RAS/INR, Moscow, Russia H. Fynbo University of Århus, Denmark Tieteellistä yhteistyötä myös Karlsruhen teknillisen korkeakoulun ja Pariisin yliopiston kanssa Kiitokset Suomen Akatemia, Magnus Ehrnroothin Säätiö, Väisälän Rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Wihurin Rahasto IX Kerttu Saalasti -seminaari, 12.06.2009, Pyhäsalmi 10/10