243 Pöytäkirjan liitteet 16.-18. HUHTIKUUTA 1960 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXV puoluekokouksen osanottajat ÄÄNIOIKEUTETUT EDUSTAJAT Helsingin piiri Järvinen, Veikko * Leskinen, Laila * Suontausta, Tauno * Valpas, Olavi * Altti, Kalle * Koskinen, Aarne * Nurminen, Uno Helander, Kerttu * Bryggari, Tuomas * Uudenmaan piiri Luja, Olavi * Suojanen, Veikko * Litja, Toivo * Parkkonen, V. A. * Alho, Viljo * Virtanen, Helge * Valtavuori, Kalle * Kanerva, Alpo * Palonen, Lauri * 'Tuomi, Paavo * Laakso, Uuno * Ojanne, Pauli * Linna, Ilmari * Manelius, Urho * Laitinen, Erik * Saaristo, Paavo * Turun et. piiri Koikkalainen, Johannes * Hellgren, Armi * Munter, Heikki * Jokinen, Kalle Ikonen, Veli * Salo, Jorma * Kälviäinen, Vilho * Saari, Väinö * Koivu, Mauri * Paasio, Kosti * Aalto, Lauri * Satakunnan piiri Fallila, Vihtori * Eskola, Aili * Lindell, Into * Huhtanen, Esko * Roslöf, Vilho * Ojala, Väinö * Suojanen, Urpo * Rosendahl, Ilmari * Saarinen, Erkki * Suvanto, Leo * Laven, Pauli * Korpiluoma, Keijo * Komi, Aulis * Mäkelä, Uljas * Harolin, Eero * Hämeen et. piiri Nöjd, Petu * Hakala, Olavi * Porttikivi, Eino * Aalto, Lauri * Ojanen, Sulo J. * Eskman, Margit * J ) Tähdellä merkityt edustajat olivat saapuvilla avauksen jälkeen, toimitetussa nimenhuudossa.
244 Jyly, Kalle * Heinonen, Aarne * Seppänen, Viljani * Karlsson, Helge * Mikkola, Aarne * Lekola, Leo * Anttila, Pentti * Saarikko, Kauko * Vuori, Aarne * Hämeen pohj. piiri Lehtinen, Paavo * Laakso, Taisto * Lahti, Matti * Kanerva, Unto * Ollila, Thelma * Laakso, Eino * Stälhammar, Lauri * Ahola, Eino K. * Peltonen, Rudolf * Valoranta, Sulo * Huovinen, Erkki * Harju, Tarmo * Päivärinta, Hannes * Kyrönpalo, Reino * Mäkinen, Sulo E. * Kymen piiri Torniainen, Vilho * Kivinen, Erkki * Lahtinen, Lauri * Lahtinen, Alli * Neittola, Edvard * Ahoma, Arvo * Klinga, Lauri * Rouvinen, Väinö * Tiilikainen, Paavo * Laakso, Väinö * Salakka, Eino * Litmanen, Reino * Eloranta, Oiva * Rajamäki, Lauri * Pöljö, Hugo * Rissanen, Veikko * Varis, Toivo * Pirinen, Sigurd * Huoppila, Väinö * Mäkelä, Mauno * Nevalainen, Aarne * Rastas, Toivo * Mikkelin piiri Auvinen, Mauno * Kuusisto, Veikko * Wasten, Eino * Salo, Tuomo * Kämppi, Taavi * Pulkkinen, Juho * Laaksovirta, Kauko * Häkkinen, Erkki * Väisänen, Reino * Kuusela, Elbe * Haapasalo, K. F. Kuopion piiri Hyvärinen, Veikko * Kokko, Pekka * Lukkarinen, Juho * Nurmi, Yrjö * Saastamoinen, Matti * Happonen, Ananias * Matilainen, August * Joensuun piiri Kosonen, A. J. * Muikku, Otto * Leppänen, Aulis * Romppanen, Eino * Törnqvist, Kaarlo * Väisänen, Jalmari * Rintanen, Onni * Vänttinen, Yrjö * Hyttinen, Ville * Vaasan it. piiri, tekstissä myös Keski-Suomen piiri Rasinaho, Sulo *
240 Holm, Hannes * Virtanen, Paavo * Rantanen, Paavo * Sinipaasi, Arvi * Puro, Toivo * Ahonen, Onni * Hietaniemi, Jaakko * Väisänen, Mauri * Björk, Aatu * Helander, Kalle * Koskinen, Artturi * Souru, Niilo * Vaasan et. piiri Mäkynen, Lauri * Roden, Akseli * Vierinen, Antero * Hautamäki, Pentti * Kokkolan piiri Itola, Sulo * Pöyhölä, Jaakko * Oulun piiri Lindqvist, Alpo * Väyrynen, Antero * Mehtälä, Vilho * Kolhi, Jarmo * Majava, Mirjam * Kajaanin piiri Kemppainen, Onni * Okkonen, Artturi * Tölli, Väinö * Lapin piiri Minkkinen, Hilja * Snäkin, Alvia * Hämäläinen, Tyko * Ruotsalainen Työväenllltto Lindgren, Harry * Friman, Rolf * Tiihonen, Eero * Björklund, Per * Heinström, Valdemar * Laine, Yrjö * LAUSUNTO- JA ESITYSOIKEUTETUT EDUSTAJAT Tanner, Väinö Lindblom, Olavi Hiltunen, Onni Pitsinki, Kaarlo Henriksson, Gunnar Puoluetoimikunnan jäsenet: Leskinen, Väinö Paasio, Rafael Viitanen, Martti Rantala, Yrjö Kalavainen, Meeri Kaivola, Oiva Karjalainen, Eetu Helle, Veikko Siltanen, Sylvi Oksanen, Onni Kuoppala, Erkki Saarinen, Erkki Sinkka, Paavo Varajäsenet: Laitinen, Valtter Manninen, Sulo Lehto, Lempi Paasivuori, Tyyne Hätinen, Yrjö Siukkola, Veikko Siren, Eino Tilintarkastajain edustaja: Sirjola, Albert Sos.-dem. Eduskuntaryhmän edustaja
246 Helsingin piiri Uudenmaan piiri Turun et. piiri Satakunnan piiri Hämeen et. piiri Hämeen pohj. piiri Kymen piiri Mikkelin piiri Kuopion piiri Joensuun piiri Vaasan it. piiri Vaasan et. piiri Kokkolan piiri Oulun piiri Kajaanin piiri Lapin piiri Ruotsalainen Työväenliitto Sos.-dem. Suomen Sosialidemokraatti Turun Päivälehti Uusi Aika Hämeen Kansa Kansan Lehti Eteenpäin Kansan Työ Vapaus Kansan Voima Pohjanmaan Kansa Pohjolan Työ Svenska Demokrateh TST LAUSUNTO-OIKEUTETUT EDUSTAJAT Sos.-dem. piiritoimikuntien edustajat: Hietanen, Tauno Helle, Veikko Salo, Jorma Vilponiemi, Väinö, piirisihteeri Pelkonen, Mauno Vuorinen, Eero Kuoppala, Erkki, piirisihteeri Monola, Veikko Utriainen, Veikko Väisänen, Jalmari Kähkönen, Tauno, piirisihteeri Lepistö, Eeli, piirisihteeri Lassila, Lassi Väyrynen, Antero Kovalainen, Leevi, piirisihteeri Kallio, O. ja Uksila, H. Lindeman, Lars puoluelehtien edustajat: Pohjanmaa, Atte Paasio, Rafael Rantanen, Vilho Pelkonen, Mauno Tuominen, Arvo Salokangas, Holger Kaatonen, Reino Tiitinen, Alpo Moilanen, Tommi Ketola, Pentti Nykänen, Toivo Henriksson, Gunnar Kalkkinen, Eino Puolueneuvoston jäsenet, Puolueen eduskuntaryhmän jäsenet, puoluetoimitsijat Saarikivi, Santeri Toivonen, Otto Kunniajäsenet: Tanner, Väinö Tokoi, Oskari (USA:ssa) Sinisalo, Maria Malmivuori, J. E.
247 Tainio, Olga Salovaara, Väinö V. Huhta, Vihtori Säteri, Juho Metsola, Edvard Kesti-Helia, Aapo Ehdotetut kunniajäsenet: Reinikainen, Oskari Luhtala, Alma Pyy, Juho Bryggari, Tuomas Kosonen, A. J. Lehtinen, Mooses Järjestöjen ja jaostojen edustajat: Sos.-dem. Naisten Keskusliitto Rinne-Virolainen, Taimi Sos.-dem. Nuorison Keskusliitto Virtanen, Viljo Nuoret Kotkat Sulonen, Pentti Sos.-dem. Raittiusliitto Saarinen, Yrjö A. Kasvatustoimikunta Oittinen, R. H. Kunnallisasiani j aosto Typpö, Sulo A. Sos.-dem. Maaseutuvaltuuskunta Simonen, Heikki Maaseudun ohjelmatoimikunta Salonen, Ahti Talouspoliittinen, toimikunta. Juuti, Jyrki Kristillisten Sos.-dem. Liitto Alanen, Paavo Työväenlehdistö Wuokko, Eino A. Työväen Urheiluseurojen Keskus Anttila, Pentti Työväen Sivistysliitto Hautamäki, Arvi Työväen Matkailuliitto Railo, Pekka Ammattiliittojen Yhteistyöjärjestö Lahtinen, Orvo Suomen Pienviljelijäin Liitto Pyy, Juho Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto Heinonen, Reino Veljespuolueiden edustajat: Ruotsin Sosialidemokr. Työväenpuolue Norjan Työväenpuolue Tanskan Sosialidemokraattinen Puolue Saksan Sosialidemokraattinen Puolue Itävallan Sosialistinen Puolue Eestin Sosialistinen Puolue (maanpaossa oleva) Erlander, Tage Nilsson, Ernst Lundgren, Stig Bratteli, Trygve Tabor, P. A. "VVehner, Herbert Brauer, Max Piperger, Alois Mihkelsson, Johannes Kolk, Raimond
248 PUOLUETOIMIKUNNAN EHDOTUS PUOLUEKOKOUKSEN VIRKAILIJOISTA JA VALIOKUNNISTA Puheenjohtajat (4) Sihteerit (3) Väinö Tanner Aatto Väyrynen A. J. Kosonen (Joensuun piiri) Olli Laitinen Vihtori Fallila (Satakunnan piiri) Aaro Kärkkäinen Uno Nurminen (Helsingin piiri) Ääntenlaskijat (5) Pöytäkirjan tarkistajat (3) Uuno Laakso (Uudenmaan piiri) Olavi Luja (Uudenmaan piiri) Armi Hellgren (Turun et. piiri) Laila Leskinen (Helsinginpiiri) Petu Nöjd (Hämeen et. piiri) Kalle Altti (Helsingin piiri) Paavo Rantanen (Vaasan it. piiri) Keijo Korpiluoma (Satakunnan piiri) Menettelytapavaliokunta (11) Johannes Koikkalainen (Turun et. piiri) Pentti Anttila (Hämeen et. piiri) Aarne Koskinen (Helsingin piiri) Paavo Tiilikainen (Kymen piiri) Juho Lukkarinen (Kuopion länt. piiri) Antero Väyrynen (Oulun piiri) Valdemar Heinström (Ruotsalainen Työväenliitto) Matti Lahti (Hämeen pohj. piiri) Artturi Koskinen (Vaasan it. piiri) Aili Eskola (Satakunnan piiri) Paavo Saaristo (Uudenmaan piiri) Väinö Tanner (Puoluetoimikunnan edustaja) Valde Nevalainen (sihteeri) Ohjelma- ja julkiiausumavaliokunta (11) K. F. Haapasalo (Mikkelin piiri) Alli Lahtinen (Kymen piiri) Jaakko Pöyhölä (Kokkolan piiri) Antero Vierinen (Vaasan et. piiri) Jalmari Väisänen (Joensuun piiri) Toivo Puro (Vaasan it. piiri) Leo Suvanto (Satakunnan piiri) Kaarlo Pitsinki (Puoluetoimikunnan edustaja) Jyrki Juuti (sihteeri)
249 Sääntövaliokunta (7) Tauno Suontausta (Helsingin piiri) Thelma Ollila (Hämeen pohj. piiri) Jorma Salo (Turun et. piiri) Veikko Rissanen (Kymen piiri) Väinö Tölli (Kajaanin piiri) Veikko Hyvärinen (Kuopion länt. piiri) Akseli Roden (Vaasan et. piiri) Veikko Helle (Puoluetoimikunnan edustaja) Aatto Väyrynen (sihteeri) Talousvaliokunta (7) Sulo J. Ojanen (Hämeen et. piiri) Toivo Litja (Uudenmaan piiri) Mirjam Majava (Oulun piiri) Harry Lindgren (Ruotsalainen Työväenliitto) Alvia Snäkin (Lapin piiri) Mauno Auvinen (Mikkelin piiri) Rudolf Peltonen (Hämeen pohj. piiri) Onni Hiltunen (Puoluetoimikunnan edustaja) Aarne Paananen (sihteeri) SÄÄNTÖVALIOKUNNAN EHDOTUS PUOLUEEN UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI 1 (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 2.-8. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 9 4 momentti: Jäsenen, joka 60 vuoden ikään tultuaan on suorittanut täyden jäsenmaksun vähintään 25 vuodelta, voi puolueosasto vapauttaa kaikista maksuista. Vapauttamisesta on tehtävä ilmoitus piiritoimikunnalle. Ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa saavutettu pysyvä vapaajäsenen etu on jatkuvasti voimassa.
250 10.-13. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 14. 4 momentti: Äänestyspaikkojen vaalilautakunnat asettaa vaaliyhtymään kuuluvien puolueosastojen esityksestä kunnallistoimikunta, sitä vastaava paikallistoimikunta tai puoluetoimikunnan suostumuksella piiritoimikunta. Vaalilautakunnassa on oltava vähintään neljä jäsentä. 15. Ehdokkaat puoluekokousedustajani vaaliin nimetään puolueosastojen kokouksissa ja ilmoitetaan kunnallistoimikunnalle, sitä vastaavale paikallistoimikunnalle tai piiritoimikunnalle oikeiksi todistetuilla pöytäkirjan otteilla. Ehdokkaiksi voidaan nimetä vain sellaisia henkilöjäseniä, jotka sääntöjen mukaan ovat puoluekokousedustajia koskevassa vaalissa äänioikeutettuja. Vaalilipun edustajaehdokkaista laatii ja valmistuttaa kunnallistoimikunta, sitä vastaava paikallistoimikunta tai piiritoimikunta ottaen huomioon, että jokaiseen vaalilippuun on otettava vaaliyhtymän kaikkien ehdokkaiden nimet sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja että jokaisessa vaalilipussa on selvästi mainittava, montako ehdokasta kukin saa vaalissa äänestää. Muita kuin kunnallis-, paikallis- tai piiritoimikunnan äänestyspaikoille toimittamia vaalilippuja ei vaaleissa voida käyttää. Jollei ehdokkaita ole asetettu useampia kuin vaaliyhtymässä on valittava puoluekokousedustajia, ei erityistä äänestystoimitusta tarvitse suorittaa, vaan näin nimettyjen ehdokkaiden katsotaan tulleen valituiksi. 16. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 17. Kunnallis- ja paikallistoimikunnan tulee ilmoittaa valituksi tulleiden edustajaehdokkaiden saamat äänimäärät piiritoimikunnalle viimeistään 30 päivää ennen puoluekokousta. Piirijärjestön kokous hyväksyy vaalien perusteella edustajat puoluekokoukseen. Piiritoimikunta tiedoittaa sen jälkeen vaalien tulokset puolueosastoille ja toimittaa edustajavaltakirjat puoluetoimikunnalle viimeistään 7 päivää ennen puoluekokousta.
251 Jollei valittu edustaja voi osallistua puoluekokoukseen, piiritoimikunnan tulee antaa valtakirja äänimäärässä lähinnä vuoroon tulleelle. Jos edustaja on valittu ilman äänestystoimitusta, valtakirja annetaan tällöin vaaliyhtymän asettamalle varamiehelle. Valtakirjojen ennakkotarkastuksen puoluekokousta varten suorittavat puoluetoimikunnan määräämät valtakirjojen tarkastajat. 18. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 19 3 momentti: Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. 20. 2 momentti: Läsnäolo- ja puheoikeus puoluekokouksessa on puolueneuvoston ja eduskuntaryhmän jäsenillä, Puolueeseen kuuluvilla valtioneuvoston jäsenillä, puoluetoimistoa edustavilla valtuutetuilla toimitsijoilla, piiritoimikuntien edustajilla ja piirisihteereillä, puoluelehtien valtuutetuilla edustajilla sekä kotimaisilla ja ulkomaisilla kutsuvierailla. 21. d) valita puolueneuvoston puheenjohtaja sekä piirijärjestöjen kokousten esittämistä ehdokkaista puolueneuvoston jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet, 22.-23. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 24. Puolueneuvostoon kuuluu puoluekokouksen erikseen valitseman puheenjohtajan lisäksi puoluekokouksen piirijärjestöjen kokousten esittämistä ehdokkaista valitsemat jäsenet, yksi kultakin piirin puolueosastojen yhteenlasketun jäsenmäärän alkavalta 1.500-luvulta. Valittujen jäsenten henkilökohtaiset varamiehet valitaan samassa kokouksessa piirijärjestön esittämistä ehdokkaista.
252 Puolueneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan puoluekokousten väliseksi ajaksi. Puolueneuvoston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ilmoitettava ajoissa esteestään henkilökohtaiselle varamiehelleen ja puolueneuvoston puheenjohtajalle. Puoluetoimikuntaan kuuluva henkilö ei voi kuulua puheenjohtajana, jäsenenä eikä varajäsenenä puolueneuvostoon. 25. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 26. Puolueneuvoston kokouksessa on jokaisella saapuvilla olevalla äänivaltaisella jäsenellä yksi ääni. Vaadittaessa on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. 27. Läsnäolo- ja puheoikeus puolueneuvoston kokouksessa on Puolueeseen kuuluvilla valtioneuvoston jäsenillä, puoluetoimistoa edustavilla valtuutetuilla toimitsijoilla, piiritoimikuntien edustajilla, piirisihteereillä ja puoluelehtien valtuutetuilla edustajilla sekä läsnäolooikeus henkilöillä, joille puheenjohtaja puoluetoimistoon viimeistään kaksi päivää ennen kokousta toimitetun kirjallisen pyynnön perusteella sellaisen oikeuden myöntää. 28. h) päättää muista näiden sääntöjen mukaan puolueneuvoston ratkaistaviin kuuluvista asioista, kuten puoluetoimikunnan varajäsenten vaalista sääntöjen 29 :n 4 mom:ssa tarkoitetussa tapauksessa, piirijärjestön hyväksymisestä Puolueen jäseneksi, puolueosaston jäsenen erottamista koskevan vaatimuksen esittämisestä ja alemman puoluejärjestön erottamisesta ylemmästä puoluejärjestöstä. 29. Puolueen täytäntöönpanevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena toimivaan puoluetoimikuntaan kuuluu 12 puoluekokouksen valitsemaa jäsentä. Näistä valitaan puheenjohtaja, Puolueen puheenjohtajana, sekä puoluesihteeri ja ruotsinkielisten puoluejärjestojen edustaja erikseen, ja sen jälkeen muut yhdeksän jäsentä, kaikki tarvittaessa suljetulla lippuäänestyksellä.
253 Varapuheenjohtajan puoluetoimikunta valitsee keskuudestaan järjestäytymiskokouksessa. Puoluetoimikunta on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä. Henkilö, joka on jäsenenä valtioneuvostossa, ei voi sinä aikana toimia puoluetoimikunnan jäsenenä. Tällaista tapausta varten voi puolueneuvosto valita puoluetoimikunnan jäsenille tarpeellisen määrän varajäseniä. Puoluetoimikunnan jäsenyys on palkaton. Puolueneuvoston puheenjohtajalla on puhe- ja esitysoikeus puoluetoimikunnan kokouksessa. 30.-34. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 35. Puolueen pää-äänenkannattajana on Puolueen Helsingissä ilmestyvä päivälehti. Maakunnallisten ja alueellisten puoluelehtien nimen ja ilmestymispaikan määräävät niitä kustantavat yritykset, sitten kun asiassa on hankittu puoluetoimikunnan lausunto. Puoluekokous voi puolueneuvoston tai puoluetoimikunnan esityksestä ottaa käsiteltäväkseen kysymyksen Puolueen pää-äänenkannattajan ja Puolueen muiden lehtien toimittamisesta. 36. Puoluelehtiä kustantavien yritysten tulee etukäteen neuvotella lehden päätoimittajan ottamista, ilmestymiskertojen lukumäärän muuttamista ja muista lehtien julkaisemista koskevista tärkeistä toimenpiteistä puoluetoimikunnan ja piiritoimikunnan valtuuttamien edustajien kanssa, mikäli lehden asema puoluelehtenä halutaan säilyttää. Kustannusyritykset ovat samoin ehdoin velvolliset antamaan puoluetoimikunnalle sen pyytämät tiedot taloudellisesta asemastaan sekä alistamaan puoluetoimikunnalle lausunnon saamista varten suunnitelmat, jotka koskevat kiinteistön rakentamista, laajentamista tai luovutusta taikka muuta huomattavaa taloudellista hanketta. 37.-43. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). 44. Jos Puolue purkautuu tai lakkautetaan, on Puolueen varat puoluekokouksen päätöksen mukaisesti käytettävä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen päämääriä edistäviin tarkoituksiin.
254 45. (Kuten puoluetoimikunnan ehdotuksessa). Päätökseen: Vanhaa tapaa noudattaen sääntövaliokunta esittää, että puoluekokous antaisi puoluetoimikunnalle valtuudet yhdistysrekisteritoimiston mahdollisesti toivomien vähäisempien muutosten ja muodollisten tarkistusten tekemiseen käsiteltävinä oleviin Puolueen uusiin sääntöihin. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN SÄÄNTÖKOKOELMA 1960 Kahdennessakymmenennessäviidennessä puoluekokouksessa hyväksytyt säännöt ja mallisäännöt PUOLUEEN SÄÄNNÖT Puolueen tarkoitus 1 Puolueen tarkoituksena on kerätä kaikki ruumiillista tai henkistä työtä tekevät miehet ja naiset poliittiseen, taloudelliseen ja sivistykselliseen yhteistoimintaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi kansanvaltaisten sosialististen periaatteiden ja tavoitteiden mukaan. Tarkoitustensa toteuttamiseksi Puolue pyrkii periaateohjelmansa ja puoluekokousten hyväksymien toimintaohjelmien ja menettelytapapäätösten mukaisesti työväenliikkeen yhtenäisyyden rakentamiseen kansanvaltaisella pohjalla, palkansaajain, pienviljelijäin, pienyrittäjäin ja ammatinharjoittajain yhtenäisen poliittisen järjestäytymisen aikaansaamiseen, sosialidemokratian tavoitteita edistävän valtiollisen ja kunnallisen toiminnan järjestämiseen ja tukemiseen, kansanvaltaisten voimien varaan rakentuvan parlamentaarisen yhteistyön edistämiseen, eri aloilla toimivien sosialidemokraattien luottamuksellisen yhteistyön ylläpitämiseen ja kehittämiseen, sekä maan eri kieliryhmiä yhdistävien siteiden lujittamiseen
255 tekemällä poliittista, taloudellista ja sivistyksellistä valistus- ja järjestäytymistyötä, valmistamalla toimintaa yleisiä vaaleja varten, järjestämällä kokouksia sekä harjoittamalla sanomalehti- ynnä muuta julkaisu- ja kustannustoimintaa. Yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi Puolue harjoittaa rauhanomaista kansainvälistä yhteistoimintaa yli kansallisten ja valtiollisten rajojen ylläpitämällä suhteita varsinkin muiden maiden sosialidemokraattisiin järjestöihin. Puolue on näiden sääntöjen mukaan järjestynyt rekisteröidyksi yhdistykseksi, jonka nimenä on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ry., laissa tarkoitettuna kotipaikkana Helsingin kaupunki ja toimintaalueena koko maa. Puolueen järjestörakenne ja jäsensuhteet 2 Saman kunnan alueella toimivat puolueosastot, mikäli niitä on useampia kuin kaksi, muodostavat kunnallisjärjestön. Kunnallisjärjestöt ja kunnallisjärjestöihin kuulumattomat erilliset puolueosastot liittyvät piirijärjestöiksi, jotka yhdessä muodostavat Puolueen. Puolue on kiinteä liitto, jossa piirijärjestön ja kunnallisjärjestön jäsenet (kunnallisjärjestöt ja puolueosastot) ovat samalla puolueen orgaaneja ja kunnallisjärjestön jäsenet (puolueosastot) piirijärjestön orgaaneja. Piirijärjestön alueena on vaalipiirin alue tai puolueneuvoston määräämä osa siitä. Pääkaupungin alueella toimii yhdistetty kunnallis- ja piirijärjestö. Ruotsinkieliset puolueosastot voivat muodostaa keskenään ruotsinkielisiä kunnallisjärjestöjä alueille, joissa puoluetoimikunta katsoo sellaisia tarvittavan. Puolueosaston jäsenenä voi olla jokainen Suomen kansalainen, joka hyväksyy Puolueen tarkoituksen ja periaateohjelman, noudattaa Puolueen päätöksiä ja täyttää sääntöjen mukaiset jäsen velvollisuutensa. Varsinaisena jäsenenä henkilö voi olla vain yhdessä puolueosastossa. Kullakin pulueosaston varsinaisella jäsenellä tulee olla puoluetoimikunnalta saatava jäsenkirja, joka on perustana jäsenoikeuksien käyttämiseen. Henkilö, joka on jonkin puolueosaston varsinainen jäsen, voi olla puhe- ja esitysoikeutettuna, mutta äänestysoikeutta vailla olevana kannatusjäsenenä toisessa puolueosastossa, jota hän haluaa kannatusjäsenmaksuja suorittamalla tai muulla tavalla taloudellisesti tukea tai jonka toimintaan hän haluaa muutoin osallistua.
256» Kannatusjäsenelle annettavasta jäsenkortista päättää piiritoimikunnan suostumuksella puolueosaston johtokunta. 3. Piirijärjestön hyväksymisestä Puolueen jäseneksi päättää puolueneuvosto. Piirijärjestöllä on oikeus saada jäsenhakemuksensa puoluekokouksen lopullisesti ratkaistavaksi. Kunnallisjärjestön hyväksyy piirijärjestön jäseneksi piiritoimikunta. Kunnallisjärjestö voi kuulua jäsenenä vain yhteen piirijärjestöön. Puolueosaston hyväksyy kunnallisjärjestön jäseneksi kunnallistoimikunta. Puolueosasto voi kuulua jäsenenä vain yhteen kunnallisjärjestöön. Puolueosastosta, joka ei kuulu kunnallisjärjestöön, on voimassa, mitä edellä 2 momentissa on sanottu kunnallisjärjestöstä. Ruotsinkielisten kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen muodostamalla ruotsalaisella työväenliitolla on Puolueessa piirijärjestön asema. Rekisteröimätön tai ilman puoluetoimikunnan lupaa rekisteröity yhdistys ei voi toimia näissä säännöissä tarkoitettuna Puolueen piirijärjestönä, piirijärjestöön kuuluvana kunnallisjärjestönä eikä myöskään kunnallis- tai piirijärjestöön kuuluvana puolueosastona. 4. Jäsenten hyväksyminen puolueosastoon tapahtuu puolueosaston johtokunnan esityksestä, mikäli mahdollista siinä järjestyksessä kuin jäseniksi pyrkivien kirjalliset ilmoittautumiset ovat johtokunnalle saapuneet. Jäsenen hyväksymisestä päättää puolueosaston kokous. Ennen kuin hyväksymispäätös on tehty, jäseneksi ilmoittautunut ei voi osallistua asioiden käsittelyyn puolueosaston eikä muunkaan puoluejärjestön toimielimissä. Jäsen, joka ei ole kuulunut puolueosastoon vähintään kolmea kuukautta ja suorittanut siltä ajalta sääntöjen edellyttämää täyttä jäsenmaksua, ei voi tulla valituksi poliittiseen eikä järjestölliseen luottamustehtävään. Tämä ei kuitenkaan koske puolueosastosta toiseen välittömästi siirtynyttä jäsentä, joka on aikaisemmin ollut puolueosaston jäsenenä vähintään kolme kuukautta. 5. Puolueosaston jäsen, joka on jäsenenä toiseen puolueeseen kuuluvassa järjestössä tai osallistuu puolueosastoa tai Puoluetta vastustavaan tai muutoin vahingoittavaan toimintaan taikka petollisella tai muulla epälojaalilla menettelyllä puolueosastossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttaa puolueosaston, kunnallisjärjestön, piiri-
257 järjestön tai Puolueen toimintaa, voidaan erottaa puolueosastosta. Erottamisesta päättää puolueosaston kokous varattuaan sitä ennen asianomaiselle puolueosaston jäsenelle tilaisuuden selityksen antamiseen. Puolueosaston jäsenen erottamista koskevan vaatimuksen Voi 1 momentissa mainituilla perusteilla esittää myös Puolue. Vaatimuksen esittämisestä päättää puolueneuvoston kokous varattuaan sitä ennen asianomaiselle puolueosaston jäsenelle tilaisuuden antaa selityksensä ja puolueosaston johtokunnalle siitä lausuntonsa. Puolueosasto, joka sen mukaan kuin puoluetoimikunta on todennut, ei ole toimeenpannut puolueneuvoston esittämää erottamisvaatimusta, on vailla sääntömääräisen puoluejärjestön oikeuksia, kunnes puolueneuvoston päätöksen edellyttämä erottaminen on suoritettu. Puolueosastosta eronnut tai erotettu henkilö on samalla menettänyt luottamustoimensa ja järjestöllisen edustuskelpoisuutensa Puolueen kaikissa järjestöelimissä. 6.. Piirijärjestö, joka ei täytä sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai toimii vastoin Puolueen ohjelmaa ja puoluekokouksen tai puolueneuvoston päätöksiä, voidaan erottaa Puolueesta. Erottamisesta päättää puolueneuvosto. Ennen kuin asia puolueneuvoston kokouksessa lopullisesti ratkaistaan, erotettavalle piirijärjestölle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Jos piirijärjestö, jonka puolueneuvosto on erottanut Puolueesta, ei tyydy päätökseen, sillä on oikeus vedota puoluekokoukseen toimittamalla puoluekokoukselle osoitetun kirjallisen vetoomuksensa puoluetoimikunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun piirijärjestö on saanut erottamispäätöksestä puoluetoimikunnan kirjallisen ilmoituksen. Mitä 1 momentissa on sanottu piirijärjestön erottamisesta Puolueesta, on vastaavasti voimassa myös kunnallisjärjestön ja puolueosaston erottamisesta piirijärjestöstä sekä puolueosaston erottamisesta kunnallisjärjestöstä. Erotettu puoluejärjestö on vailla sääntömääräisen puoluejärjestön oikeuksia erottamispäätöksestä lukien. Erottamispäätös tulee lopullisesti voimaan, ellei edellä 1 momentissa tarkoitettua vetoomusta tehdä määrätyssä järjestyksessä tai kun puoluekokous on erottamispäätöksen vahvistanut. Ilman puoluetoimikunnan suostumusta ei erotettua kunnallisjärjestöä voida hyväksyä, uudelleen jäseneksi piirijärjestöön eikä erotettua puolueosastoa piiri- tai kunnallisjärjestöön. 17 Sos. dem. P. Pöytäkirja
258 7 -.. Puolueosaston jäsen voi erota osastostaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti puolueosaston kokouksen pöytäkirjaan.. Puolueosastosta toiseen siirtyessään jäsenellä on oikeus saada jäsenkirjaansa merkintä siitä, minkä ajan hän on aikaisemmin kuulunut jäsenenä puolueosastoon. Puoluejärjeston jäsenenä oleva järjestö ei voi erota puoiuejärjestöstä eikä purkautua, jos vähintään kolme jäsenjärjestön jäsentä sitä vastustaa. Piirijärjestön eroamisesta Puolueesta on ilmoitettava kirjallisesti puoluetoimikunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka valtuutetun välityksellä suullisesti puoluekokoukselle. Kunnallisjärjestön ja kunnallisjärjestöön kuulumattoman puolueosaston eroamisesta piirijärjestöstä on ilmoitettava kirjallisesti piiritoimikunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka valtuutetun välityksellä suullisesti piirijärjestön kokoukselle, sekä puolueosaston eroamisesta kunnallisjärjestöstä kirjallisesti kunnallistoimikunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka valtuutetun välityksellä suullisesti kunnallisjärjestön edustajiston kokoukselle. Päättävät ja toimeenpanevat järjestöelimet 8. Päättävinä toimieliminä Puolueen järjestörakenteessa ovat puolueosaston kokous, kunnallisjärjestön edustajiston kokous, piirijärjestön kokous ja puoluekokous sekä, puoluekokousten väliaikoina, puolueneuvosto. Puolueosaston vuosikokous valitsee puolueosaston johtokunnan, kunnallisjärjestön edustajiston kokous kunnallistoimikunnan, piirijärjestön kokous piiritoimikunnan ja puoluekokous puoluetoimikunnan, joista kukin toimii järjestönsä lainmukaisena hallituksena. Milloin kunnan alueella on vain yksi puolueosasto, on tämän puolueosaston johtokunnan kunnallistoimikuntaa vastaavana paikallistoimikuntana hoidettava alueellaan myös kunnallisjärjestölle kuuluvat tehtävät. Jos puolueosastoja kunnassa on kaksi, on niiden vuosikokousten asetettava puolueosastojen jäsenmäärien suhteessa valittava kuusihenkinen paikallistoimikunta huolehtimaan kunnallisjärjestölle kuuluvien tehtävien suorittamisesta kunnan alueella. Tarvittaessa voidaan tällaiseen paikallistoimikuntaan nimetä kolme varajäsentä.
259 Toiminnan rahoittaminen 9...'"' Puolueosaston jäsenen on suoritettava kalenterikuukausittain määräytyvä jäsenmaksu, johon sisältyvät puolueosaston, kunnallisjärjestön, piirijärjestön sekä Puolueen määräämät maksut. Näin koostuvaa jäsenmaksua kutsutaan näissä säännöissä täydeksi jäsenmaksuksi. Ensimmäinen täysi jäsenmaksu on suoritettava siltä kalenterikuukaudelta, jona maksuvelvollinen on hyväksytty puolueosaston jäseneksi. Asevelvollisuutta suorittava tai työttömänä tai työkyvyttömänä oleva puolueosaston jäsen voidaan puolueosaston päätöksellä vapauttaa 1 momentissa mainituista maksuista, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin minkä asevelvollisuus, työttömyys tai työkyvyttömyys todistettavasti kestää. Kuukautta lyhyemmältä ajalta jäsenmaksuvapautusta ei voida myöntää. Jäsenen, joka 60 vuoden ikään tultuaan on suorittanut täyden jäsenmaksun vähintään 25 vuodelta, voi puolueosasto vapauttaa kaikista maksuista. Vapauttamisesta on tehtävä viipymättä ilmoitus piiritoimikunnalle. Ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa saavutettu pysyvä vapaajäsenen etu on jatkuvasti voimassa. Jäsenmaksujen suuruuden määräävät päättävät järjestöelimet, kukin oman järjestönsä osalta. Kukin puoluejärjestö pyrkii rahoittamaan tavanomaiset juoksevat menonsa varsinaisilla jäsenmaksuilla. Erikoistarpeisiin, kuten kokous-, vaalivalmistelu-, kurssitoimintaynnä muiden sellaisten kulujen peittämistä varten, on puoluejärjestöillä oikeus hankkia varoja määräämällä jäsentensä suoritettaviksi tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömiä ylimääräisiä jäsenmaksuja. Puolueen varsinaisen jäsenmaksun suuruuden vahvistaa puoluekokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puolueen ylimääräisistä jäsenmaksuista päättää puoluekokous ja puoluekokousten väliajoilla puolueneuvosto. Puolueen varsinainen jäsenmaksu voidaan vahvistaa noudattamalla puoluekokouksen päättämällä tavalla porrastettua enintään kolmen maksuluokan järjestelmää. 10. Jäsenmaksut suorittaa henkilöjäsen puolueosastolle, puolueosasto kunnallisjärjestölle, kunnallisjärjestö piirijärjestölle ja piirijärjestö
260 Puolueelle. Kukin puoluejärjestö pidättää täydestä jäsenmaksusta itselleen omaa osuuttaan vastaavan määrän. Piirijärjestölle ja Puolueelle tulevat jäsenmaksut on tilitettävä kahdesti vuodessa, piirijärjestölle tulevat viimeistään huhti- ja lokakuun loppuun mennessä sekä Puolueelle tulevat viimeistään touko- ja marraskuun loppuun mennessä. Kunkin tilityksen tulee käsittää koko siltä kalenterivuoden puoliskolta kertyneet maksut, jonka kuluessa tilitys tapahtuu. Piirijärjestö, joka ei ole määräajan kuluessa suorittanut Puolueelle tulevia varsinaisia ja ylimääräisiä jäsenmaksuja, on menettänyt sääntömääräisen piirijärjestön oikeudet siksi kunnes kaikki maksamatta olevat jäsenmaksu jäämät on suoritettu ja hyväksyttävä tilitys tehty. 11 Puolue voi omistaa osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa majoitus-, ravitsemus-, elokuvateatterija kirjakauppaliikettä, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa Puolue hankkii taloudelliselle toiminnalleen asianomaisen luvan. Ennen kuin puoluejärjestöt päättävät kiinteistöjen rakentamisesta, laajentamisesta tai luovutuksesta taikka muuta huomattavaa taloudellista toimintaa tai yritystä koskevasta asiasta, niiden tulee neuvotella siitä puoluetoimikunnan kanssa ja käyttää hyväkseen Puolueen tarpeen mukaan suosittelemaa asiantuntija-apua. Puoluekokous 12. Puolueen ylimpänä päättävänä elimenä on puoluekokous. Varsinainen puoluekokous pidetään joka kolmas vuosi, lähinnä vuoden alkupuoliskolla. Kokouspaikasta ja -ajasta päättää puoluetoimikunta. Varsinaisesta puoluekokouksesta on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin puoluelehdissä tai kirjallisella kutsulla puoluejärjestöille. Kokouskutsu on julkaistava puoluelehdissä viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta. Ylimääräinen puoluekokous on pidettävä, kun varsinainen puoluekokous on niin päättänyt tai vähintään kaksi kolmasosaa puolueneuvoston jäsenten määrästä tai vähintään viiden piirijärjestön kokoukset sitä tiettyä erityisesti ilmoitettua asiaa varten puoluetoimikunnalta kirjallisesti vaativat taikka kun puoluetoimikunta katsoo sen tarpeelliseksi. Ylimääräisen puoluekokouksen ilmoittamisesta ja sitä koske-
261 van kutsun laatimisesta ja julkaisemisesta on vastaavasti voimassa mitä edellä on varsinaisesta puoluekokouksesta määrätty. Kiireellisissä tapauksissa voi puolueneuvosto puoluelehdissä vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin julkaistavin kutsuin kuuluttaa koolle sellaisen ylimääräisen puoluekokouksen, jossa edustajina ovat edelliseen puoluekokoukseen valitut edustajat, käsittelemään kokouskutsussa lueteltuja asioita. 13. Puoluekokousedustajani vaalit suoritetaan piirijärjestöittäni ja vaaliyhtymittäin. Vaaliyhtymistä ja niiden oikeudesta saada edustajia puoluekokoukseen on voimassa, mitä tässä pykälässä jäljempänä määrätään. Jokainen piirijärjestöön kuuluva kunnallisjärjestö, jonka alaisten puolueosastojen henkilö]äsenluku on yhteensä vähintään 200, muodostaa vaalissa itsenäisen vaaliyhtymän ja on sillä oikeus saada puoluekokoukseen yksi edustaja sanottua 200-lukua kohden sekä sen ylittävältä osalta edelleen yksi edustaja kutakin täyttä 500:aa jäsentä kohden. Kunnallisjärjestöllä, jonka alaisten puolueosastojen henkilöjäsenluku ei riitä edustajan saamiseen, on oikeus liittoutua vaaliyhtymäksi lähinnä sijaitsevien yhden tai useamman kunnallisjärjestön tai puolueosaston kanssa ja siten saada edustaja tai edustajia samojen perusteiden mukaan kuin 2 momentissa mainittu erillinen kunnallisjärjestö. Kunnallisjärjestön puuttuessa voivat tällaisen vaaliyhtymän muodostaa yksi tai useampi puolueosasto. Samaan vaaliyhtymään tulevien järjestöjen on edustettava mikäli mahdollista alueellisesti yhtenäistä osaa piiristä. Vaaliyhtymän perustamisesta päättää piiritoimikunta. Tässä pykälässä tarkoitettuja henkilöjäsenlukuja laskettaessa on perusteeksi otettava siltä kalenterivuoden puoliskolta tehty hyväksytty tilitys, jolta jäsenmaksut on piirijärjestöistä suoritettu viimeis» tään kuukautta ennen vaalia. 14. Puoluekokousedustajain vaali, joka tapahtuu henkilö jäsenäänestyksenä vaaliyhtymittäin määrätyissä äänestyspaikoissa, lähinnä puoluejärj estojen tavanomaisissa kokoontumistiloissa, on suoritettava puoluetoimikunnan määrääminä päivinä viimeistään kuusi viikkoa ennen puoluekokousta, samanaikaisesti koko maassa. Äänioikeutettu vaalissa on jokainen mies ja nainen, joka on hyväksytty varsinaiseksi jäseneksi kunnallis- tai piirijärjestöön kuuluvaan puolueosastoon ennen sen kalenterivuosipuoliskon päättymistä, jolta 13 :n 4 momentissa tarkoitettu tilitys on tehty, edellyttäen että hän
262 on suorittanut täyden jäsenmaksun jäseneksipääsykuukaudelta ja vähintään kahdelta seuraavalta kuukaudelta. Vaalissa käytettävän vaaliluettelon tulee sisältää kaikkien vaaliyhtymään kuuluvien puolueosastojen äänioikeutettujen jäsenten nimet, joiden tulee vastata piirijärjestölle ja edelleen Puolueelle tehdyn tilityksen tilityslistoissa olevia nimiä. Vaaliyhtymän äänestyspaikkojen vaalilautakunnat ja niiden valvojina kunnallis- ja paikallistoimikunnat vastaavat siitä, että vaaliluettelosta nimi nimeltä tarkoin selviää, kenellä vaalissa on äänioikeus ja keltä se puoluekokousedustajani vaalissa puuttuu. Äänestyspaikkojen vaalilautakunnat asettaa vaaliyhtymään kuuluvien puolueosastojen esityksestä kunnallistoimikunta, sitä vastaava paikallistoimikunta tai puoluetoimikunnan suostumuksella piiritoimikunta. Vaalilautakunnassa on oltava vähintään neljä jäsentä. Puoluetoimikunta ja omalla alueellaan myös piiritoimikunta voi tarpeen vaatiessa asettaa valtuutettuja vaalitarkkailijoita valvomaan, että vaalitoimitus äänestyspaikoilla tapahtuu laillisesti sekä sääntöjen ja asianomaisten järjestöelinten vahvistamien ohjeiden mukaisesti. 15. Ehdokkaat puoluekokousedustajani vaaliin nimetään puolueosastojen kokouksissa ja ilmoitetaan kunnallistoimikunnalle, sitä vastaavalle paikallistoimikunnalle tai piiritoimikunnalle oikeiksi todistetuilla pöytäkirjan otteilla. Ehdokkaiksi voidaan nimetä vain sellaisia henkilöjäseniä, jotka sääntöjen mukaan ovat puoluekokousedustajia koskevassa vaalissa äänioikeutettuja. Vaalilipun edustajaehdokkaista laatii ja valmistuttaa kunnallistoimikunta, sitä vastaava paikallistoimikunta tai piiritoimikunta ottaen huomioon, että jokaiseen vaalilippuun on otettava vaaliyhtymän kaikkien ehdokkaiden nimet sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja että jokaisessa vaalilipussa on selvästi mainittava, montako ehdokasta kukin saa vaalissa enintään äänestää. Muita kuin kunnallis-, paikallis- tai piiritoimikunnan äänestyspaikoille toimittamia vaalilippuja ei vaaleissa voida käyttää. Jollei ehdokkaita ole asetettu useampia kuin vaaliyhtymässä on valittava puoluekokousedustajia, ei erityistä äänestystoimitusta tarvitse suorittaa, vaan näin nimettyjen ehdokkaiden katsotaan tulleen valituiksi. 16. Puoluekokousedustajani vaalissa voi kukin äänestäjä antaa äänensä enintään niin monelle ehdokkaalle kuin vaalissa on vaaliyhtymästä edustajia valittava. Vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla, ja oft vaalia
263 varten varattava kussakin äänestyspaikassa aikaa vähintään kolme tuntia. ~ Vaaliin saa osallistua henkilö, jonka nimi On äänestyspaikan vaah> luettelossa ja joka esittää vaalilautakunnalle jäsenkirjan, josta tarpeelliset jäsenmaksusuoritukset ja jäsenyyttä koskevat muut välttämättömät tiedot ilmenevät. Vaalissa on kullakin äänioikeutetulla oikeus äänestää vain yhdessä äänestyspaikassa ja vain yhden kerran. Äänioikeuden käyttämisestä on tehtävä merkintä sekä vaaliluetteloon että jäsenkirjaan. Vaaleja koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä antaa tarvittaessa piiritoimikunta tai sen valvonnan alaisena käytännöllisissä kysymyksissä kunnallis- tai paikallistoimikunta. Nämä määräykset eivät saa olla ristiriidassa puoluetoimikunnan antamien vaaliohjeiden kanssa. 17. Kunnallis- ja paikallistoimikunnan tulee ilmoittaa valituksi tulleiden edustajaehdokkaiden saamat äänimäärät piiritoimikunnalle viimeistään 30 päivää ennen puoluekokousta. Piirijärjestön kokous hyväksyy vaalien perusteella edustajat puoluekokoukseen. Piiritoimikunta tiedottaa sen jälkeen vaalien tulokset puolueosastoille ja toimittaa edustajayaltakirjat puoluetoimikunnalle viimeistään 7 päivää ennen puoluekokousta. Jollei valittu edustaja voi osallistua puoluekokoukseen, piiritoimikunnan tulee antaa valtakirja äänimäärässä lähinnä vuoroon tulleelle. Jos edustaja on valittu ilman äänestystoimitusta, valtakirja annetaan ijällöin vaaliyhtymän asettamalle varamiehelle. Valtakirjojen ennakkotarkastuksen puoluekokousta varten suorittavat puoluetoimikunnan määräämät valtakirjojen tarkastajat. 18. Puolueosaston jäsenellä, joka katsoo, että puoluekokousedustajani vaalissa on harjoitettu vaalivilppiä tai muutoin menetelty vastoin lakia, sääntöjä ja vahvistettuja ohjeita, on oikeus vedota asiassa piiritoimikuntaan. Piiritoimikunnalle osoitettu, kirjalliseen muotoon laadittu vetoomus on toimitettava perille viimeistään viikon kuluessa siitä päivästä lukien, jona vaali on loppuun suoritettu. Jos piiritoimikunta vetoomuksen johdosta tai valtuutettujen vaalitarkkailijoiden tekemien ilmoitusten perusteella toteaa, että vaalissa on tapahtunut virheellisyys, joka ilmeisesti on voinut ratkaisevasti vaikuttaa vaalin tulokseen, sen on määrättävä toimitettavaksi vaaliyhtymässä tiusi vaali. Määräystä uuden vaalin toimittamisesta on viivytyksettä noudatettava.
284 19 Puoluekokouksessa on jokaisella hyväksytyllä kokousedustajalla yksi ääni. Milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista kokousedustajista niin vaatii, kokouksessa on toimitettava nimiäänestys tai vaali suljetuin lipuin siten, että kullakin kokousedustajalla on se kokonaisella luvulla ilmaistu äänimäärä, joka saadaan kun asianomaisen vaaliyhtymän puolueosastojen jäsenmäärä jaetaan yhtymästä valittujen edustajain luvulla. Vaalit suoritetaan vaadittaessa suljetuin lipuin niin, että kuhunkin lippuun merkitään vaalisalaisuutta loukkaamatta äänestykseen osallistuvan henkilön edustama äänimäärä, ennen kuin se leimataan ja otetaan vastaan vaaliuurnaan. Avustavana elimenä vaalissa toimii kokouksen asettama vaalilautakunta. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. Tarkistusluettelona nimiäänestyksissä ja suljetuin lipuin tapahtuvissa vaaleissa käytetään puoluetoimikunnan laatimaa edustajaluetteloa, johon kokousedustajain äänimäärät on merkitty. 20. Puhe- ja esitysoikeus puoluekokouksessa on puoluetoimikunnan jäsenillä, Puolueen tilintarkastajien puheenjohtajalla, sosialidemokraattisten naisten ja sosialidemokraattisen nuorison keskusjärjestöjen edustajilla sekä Puolueen eduskuntaryhmän edustajalla. Läsnäolo- ja puheoikeus puoluekokouksessa on puolueneuvoston ja eduskuntaryhmän jäsenillä, Puolueeseen kuuluvilla valtioneuvoston jäsenillä, puoluetoimistoa edustavilla valtuutetuilla toimitsijoilla, piiritoimikuntien edustajilla ja piirisihteereillä, puoluelehtien valtuutetuilla edustajilla sekä kotimaisilla ja ulkomaisilla kutsuvierailla. 21. Varsinaisen puoluekokouksen tehtävänä on, kuultuaan puoluetoimikunnan selostuksen vallitsevasta yleisestä tilanteesta ja Puolueen tilasta, a) käsitellä ja vahvistaa Puolueen toimintakertomus sekä tilintarkastajien antamien lausuntojen perusteella tilikertomukset kuluneen puoluekokokouskaudert kalenterivuosilta, b) päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluetoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille, c) käsitellä Puolueen eduskuntaryhmän toimintakertomus, d) valita puolueneuvoston puheenjohtaja sekä piirijärjestöjen
265 kokousten esittämistä ehdokkaista puolueneuvoston jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet, e) valita puoluetoimikunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet niin kuin jäljempänä näissä säännöissä on määrätty, f) valita kolme tilintarkastajaa, jotka keskuudestaan nimeävät yhden puheenjohtajakseen, sekä kaksi varatilintarkastajaa, g) vahvistaa Puolueen varsinaisten jäsenmaksujen maksuluokat ja suuruus, h) päättää ylimääräisistä jäsenmaksuista, i) päättää suorittamansa tilannearvioinnin perusteella kulloinkin tarpeellisista taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä tehtävistä, j) käsitellä esille tulevat sääntömuutokset ja muut mahdollisesti esille tulevat asiat. 22. Esityksiä puoluekokoukselle voi tehdä puolueosasto ja puolueosaston jäsen, kunnallisjärjestö, piirijärjestö, puolueneuvosto, puoluetoimikunta ja Puolueen eduskuntaryhmä. Puolueosaston jäsenen esitys, jolla katsotaan olevan yleisempää merkitystä, voidaan puoluetoimikunnan harkinnan mukaan ottaa puoluekokousesitysten listalle siinäkin tapauksessa, että esitys on lähetetty suoraan puoluetoimistoon tai että puolueosasto ei ole sitä kannattanut. Jos puolueosaston, puolueosaston jäsenen, kunnallisjärjestön, piirijärjestön tai eduskuntaryhmän esitys koskee Puolueen periaateohjelman muuntamista tai sitovaa tulkitsemista, se tulee toimittaa puoluetoimikunnalle vähintään viisi kuukautta ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona puoluekokous pidetään. Muutoin esitykset on toimitettava puoluetoimikunnalle vähintään neljä kuukautta ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista esityksistä ön puoluetoimikunnan annettava lausuntonsa. Puoluekokousesitykset ja niihin liittyvät lausunnot painatetaan ja toimitetaan puoluejärjestoille esitysvihkona viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta.. Esitysvihkossa mainitsematonta asiaa ei voida ottaa puoluekokouksessa käsiteltäväksi, jollei kokousedustajain kahden kolmanneksen enemmistö puoluetoimikunnan ehdotuksesta siihen suostu. Puolueneuvosto 23. Puoluekokousten välisinä aikoina on Puolueen ylimmän päätäntävallan haltijana puolueneuvosto.
266 Puolueneuvoston varsinainen kokous pidetään joka vuosi, lähinnä vuoden alkupuoliskolla. Kokouspaikasta ja -ajasta päättää puoluetoimikunta.' Puolueneuvoston ylimääräinen kokous on pidettävä, jos vähintään 1/3 puolueneuvoston varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii tai jos puoluetoimikunta katsoo sen tarpeelliseksi. Puolueneuvoston kokouksen kutsuu koolle puoluetoimikunta. Kokouskutsu lähetetään piirijärjestöille kirjallisena. 24. Puolueneuvostoon kuuluu puoluekokouksen erikseen valitseman puheenjohtajan lisäksi puoluekokouksen piirijärjestöjen kokousten esittämistä ehdokkaista valitsemat jäsenet, yksi kultakin piirin puolueosastojen yhteenlasketun jäsenmäärän alkavalta 1500-luvulta. Valittujen jäsenten henkilökohtaiset varamiehet valitaan samassa kokouksessa piirijärjestön esittämistä ehdokkaista. Puolueneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan puoluekokousten väliseksi ajaksi. Puolueneuvoston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ilmoitettava ajoissa esteestään henkilökohtaiselle varamiehelleen ja puolueneuvoston puheenjohtajalle. Puoluetoimikuntaan kuuluva henkilö ei voi kuulua puheenjohtajana, jäsenenä eikä varajäsenenä puolueneuvostoon. > 25.. Edellisessä pykälässä mainittua henkilöjäsenlukua laskettaessa on perusteeksi otettava siltä kalenterivuoden puoliskolta tehty hyväksytty tilitys, jolta jäsenmaksut Puolueelle on suoritettu viimeistään kuukautta ennen vaalipäivää. 26. Puolueneuvoston kokouksessa on jokaisella saapuvilla olevalla äänivaltaisella jäsenellä yksi ääni. Vaadittaessa on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. 27.. Edellä 20 :n 1 momentissa mainituilla henkilöillä on puhe- ja esitysoikeus myöskin puolueneuvoston kokouksessa.
267 Läsnäolo- ja puheoikeus puolueneuvoston kokouksessa on Puolueeseen kuuluvilla valtioneuvoston jäsenillä, puoluetoimistoa edustavilla valtuutetuilla, toimitsijoilla, piiritoimikuntien edustajilla, piirisihteereillä ja puoluelehtien valtuutetuilla edustajilla sekä läsnäolo-oikeus henkilöillä, joille puheenjohtaja puoluetoimistoon viimeistään kaksi päivää ennen kokousta toimitetun kirjallisen pyynnön perusteella sellaisen oikeuden myöntää. 28. Puolueneuvoston tehtävänä on a) päättää suorittamiensa tilannearviointien perusteella kulloinkin tarpeellisista taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä ratkaisuista,, ' antaa ohjeita puoluekokouspäätösten soveltamisesta ja ratkaista puoluetoimikunnan puolueneuvostolle alistamat menettelytapakysymykset, b) määritellä Puolueen kanta hallituskysymykseen, jolleivät puoluetoimikunta ja Puolueen eduskuntaryhmä ole voineet siitä yhtyä, c) evästää asianomaisia puolue- ja muita elimiä puoluelehdistöä ja puolueen harjoittamaa taloudellista toimintaa koskevissa asioissa, d) tarkastaa ja puoluekokousta varten omasta puolestaan hyväksyä Puolueen toimintakertomus sekä tilintarkastajain antaman lausunnon perusteella päättyneen kalenterivuoden tilit, e) hyväksyä.puolueelle talousarvio kuluvaa vuotta varten ja päättää ylimääräisistä jäsenmaksuista, f) käsitellä ja omasta puolestaan hyväksyä Puolueen eduskuntaryhmän kertomus päättyneeltä kalenterivuodelta, g) ratkaista puoluekokousten välisenä aikana sellaiset kiinteistön ostamista tai myymistä taikka kiinnittämistä koskevat asiat, joiden siirtämistä puoluekokouksen päätettäväksi ei pidetä välttämättömänä, h) päättää muista näiden sääntöjen mukaan puolueneuvoston ratkaistaviin kuuluvista asioista, kuten puoluetoimikunnan varajäsenten vaalista sääntöjen 29 :n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, piirijärjestön hyväksymisestä Puolueen jäseneksi, puolueosaston jäsenen erottamista koskevan vaatimuksen esittämisestä ja alemman puoluejärjeston erottamisesta ylemmästä puoluejärjestosta. Puolueneuvostolla on oikeus milloin hyvänsä tarkastuttaa Puolueen varainhoidon tila ja kirjanpito, ja jos tarkastuksen tulos antaa siihen aihetta, erottaa puoluevirkailija ja päättää ryhdyttäväksi muihin tarpeellisiksi katsottuihin toimenpiteisiin. Edellä kohdissa e) ja f) mainitut asiat voidaan käsitellä vain puolueneuvoston varsinaisessa kokouksessa.
268 Puoluetoimikunta 29. Puolueen täytäntöönpanevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena toimivaan puoluetoimikuntaan kuuluu 12 puoluekokouksen valitsemaa jäsentä. Näistä valitaan puheenjohtaja, Puolueen puheenjohtajana, sekä puoluesihteeri ja ruotsinkielisten puoluejärjestöjen edustaja erikseen, ja sen jälkeen muut yhdeksän jäsentä, kaikki tarvittaessa suljetulla lippuäänestyksellä. Varapuheenjohtajan puoluetoimikunta valitsee keskuudestaan järjestäytymiskokouksessa. Puoluetoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä. Henkilö, joka on jäsenenä valtioneuvostossa, ei voi sinä aikana toimia puoluetoimikunnan jäsenenä. Tällaista tapausta varten voi puolueneuvosto valita puoluetoimikunnan jäsenille tarpeellisen määrän varajäseniä. Puoluetoimikunnan jäsenyys on palkaton. Puolueneuvoston puheenjohtajalla on puhe- ja esitysoikeus puoluetoimikunnan kokouksessa. 30. Päätökset puoluetoimikunnan kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide. / 31. Puoluetoimikunnan tehtävänä on, sen lisäksi mitä näissä säännöissä on erittäin määrätty, a) huolehtia puoluekokousten ja puolueneuvoston päätösten täytäntöönpanosta, b) johtaa puoluetoimistoa ja vastata juoksevien asioiden hoidosta sitä varten asetetuissa toimi- ja apuelimissä sekä valvoa Puolueen varainhoitoa ja kirjanpitoa, c) kantaa ja vastata Puolueen puolesta kaikissa sitä koskevissa oikeus- ja hallintoasioissa, d) valita sääntöjen edellyttämät Puolueen nimenkirjoittajat, e) päättää puoluelehden oikeuksien antamisesta ja peruuttamisesta, f) julkaista ja kustantaa puolueen valistus- ja kasvatustyössä tarvittavaa ohjekirjallisuutta, lentolehtisiä, vaalijulisteita, tekstija kuvajulkaisuja, puhe-, lausunta- ja musiikkiesitysaineistoa, juhlamainoksia, esittelylehtisiä ynnä muita julkaisuja ja painotuotteita sekä päättää maksullisten vappu- ja puoluemerkkien levittämisestä,
269 g) tukea, avustaa ja ohjata puoluejärjestöjä, erityisesti piirijärjestöjä, kasvatus-, valistus- ja järjestötyön suorittamisessa, h) laatia puolueneuvoston varsinaiselle kokoukselle Puolueen toiminta- ja tilikertomukset päättyneeltä kalenterivuodelta sekä esitys Puolueen talousarvioksi kuluvaa vuotta varten, i) esittää Puolueen tilit, pöytäkirjat ja muut varainhoitoa tai hallintoa koskevat asiakirjat kahden kuukauden kuluessa kunkin kalenterivuoden päättymisestä puoluekokouksen valitsemille tilintarkastajille ja tarkastuksen tapahduttua puolueneuvostolle sekä, puoluekokousvuotena, puoluekokoukselle, j) vastata siitä, että varsinainen puoluekokous saa käsiteltävikseen Puolueen toiminta- ja tilikertomukset kuluneen puoluekokouskauden kultakin kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien niistä antamat lausunnot, k) valvoa puoluejärjestöjen, puoluetoimitsijani ja puoluevirkailijani toimintaa ja huolehtia yhteishengen ja hyvän järjestyksen säilymisestä Puolueen toimieliniissä. Neuvoa-antava puolueäänestys 32. Puoluetoimikunta voi herätetyn kysymyksen johdosta toimeenpanna puoluejärjestoissa neuvoa-antavan puolueäänestyksen. Puoluetoimikunta on velvollinen toimituttamaan tällaisen äänestyksen, jos vähintään kolmen piirijärjestön kokoukset sitä samasta määrätystä asiasta vaativat. Ilmoitus neuvoa-antavan puolueäänestyksen toimeenpanemisesta on julkaistava puoluelehdissä vähintään kuukautta ennen sitä päivää, jona äänestys tullaan suorittamaan. Äänestyspäivät määrää puoluetoimikunta ja ilmoittaa kiertokirjeellä kaikille puoluejärjestöille. Neuvoa-antava puolueäänestys toimitetaan samassa järjestyksessä kuin puoluekokousedustajain vaali. Äänestystä koskevat ohjeet antaa puoluetoimikunta. Puolueen nimen kirjoittaminen 33. Puolueen nimen kirjoittavat puoluetoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, puoluesihteeri ja enintään kaksi puoluetoimikunnan tehtävään määräämää puoluetoimiston toimihenkilöä, kulr loinkin kaksi yhdessä. '