Maisemaselvitys Misskärrin tuulivoimahankkeelle

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAALERITEHDAS OY Maisemaselvitys Misskärrin tuulivoimahankkeelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19596

Misskärr - maisemaselvitys 1 (16) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Misskärr - maisemaselvitys 2 (16) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 1.1 Käytetyt menetelmät...3 1.2 Sijainti ja laajuus...3 2 Maisema...4 2.1 Maiseman yleispiirteet...4 2.2 Arvot...4 3 Kaava-alueen lähimaisema...6 3.1 Maisemarakenne...6 3.2 Maisemakuva...6 4 Tuulivoimapuisto maisemassa...6 5 Havainnekuvat...7 6 Yhteenveto...8 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Liite 2: Maisemakuvallinen tarkastelu -kartta Valokuvasovitteet: Hans Vadbäck, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Misskärr - maisemaselvitys 3 (16) Maisemaselvitys Misskärrin tuulivoimahankkeelle 1 Yleistä Misskärrin tuulivoimapuiston maisemaselvitys on laadittu Taaleritehdas Oy:n toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Taaleritehdas Oy:stä yhdyshenkilönä on toiminut Olli Hagqvist. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisema-arkkitehti MARK Eeva Rapola. Maisemaselvitys on laadittu Misskärrin tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Maisemaselvityksen ohella raportissa on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan ja maisemakuvaan. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka, sillä maastokäynti ei sisältynyt toimeksiantoon. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin sekä aiemmin alueelta tehtyihin selvityksiin. Maisemaselvitysraportin laatijat eivät ole tehneet alueelle maastokäyntiä. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internetsivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisemaaluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisemaaluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö sekä FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatimat Misskärr, Kemiönsaari tuulivoimapuisto, ympäristöselvitys (5/2011), Misskärr näkyvyysanalyysi (5/2012) sekä Misskärr havainnekuvat (5/2012). Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Varsinais-Suomen liiton maakuntakaavaa, Suomen ympäristökeskuksen Herttatietokantaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa sekä Varsinais-Suomen paikkatietokeskusta eli Lounaispaikkaa on myös hyödynnetty. Hankealueen sijaintikartta Arvioinnissa on käytetty apuna FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä laadittuja näkyvyysanalyysejä ja havainnekuvia. Vaikutusarvioinnissa on keskitytty hankealueen lähiympäristön arvokohteisiin (etäisyys enintään 5 kilometriä hankealueesta). Vaikutuksia hankealueesta 12 kilometriä kauempiin kohteisiin ei ole käsitelty, sillä viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. 1.2 Sijainti ja laajuus Misskärrin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Västafjärdin taajaman lounaispuolella noin kilometrin etäisyydellä Västanfjärdin kirkosta. Tuulipuiston laajuus on noin 235 ha.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Misskärr - maisemaselvitys 4 (16) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet 2.2 Arvot Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Kemiönsaari kuuluu Lounaismaahan ja tarkemmin määriteltynä Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Lounaisrannikkoa ja Saaristomerta voidaan pitää luonnonoloiltaan maamme ehkä erikoislaatuisimpana luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Maaperälle ja topografialle ovat ominaisia laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin muualla Suomessa. Kumpuilevan ja monin paikoin paljaan kalliomaaston maiseman tärkein peruselementti on kuitenkin meri, joka luo seudun laajan ja rikkonaisen saariston. Seudulta löytyy myös runsaasti savikoita. Lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit ovat karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella yleisiä johtuen suotuisasta ilmastosta ja maa- ja kallioperän paikoittaisista kalkkiesiintymistä. Suuri osa maamme rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueella. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. (Ympäristöministeriö 1993) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin arvoalue, Saaristomeren kulttuurimaisemiin lukeutuva Högsåran saariryhmä, sijoittuu lähimmillään noin 16 kilometrin etäisyydellä hankealueen rajasta. Högsåran seutu kuuluu välisaaristoon, jossa on havaittavissa ulko- ja sisäsaariston piirteitä. Suurten saarien ryhmissä on sisäsaariston vehmautta. Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Högsåran kulttuurimaisema, joka on esitelty valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä, sijoittuu lähimmillään noin 16 kilometrin etäisyydelle hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähin kohde sijoittuu lähimmillään noin 24 kilometrin etäisyydelle hankealueen rajasta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueella ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kaksi kohdetta: - Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko, etäisyys n. 900 metriä Kemiön saaren eteläosassa sijaitseva Västanfjärdin kirkonmäki ja kirkonkylä ovat rakentuneet kapean merenlahden pohjukan rinteisiin. Kahdelta eri aikakaudelta peräisin olevat 1700-luvun punamullattu puukirkko ja 1900-luvun alun kansallisromanttinen kivikirkko muodostavat hyvin säilyneen kirkkoympäristön. Västanfjärdin vanhan puukirkon on rakentanut vuosien 1759-60 aikana turkulainen rakennusmestari Isak Olin. Kirkkomaata on laajennettu useaan otteeseen ja sitä ympäröi kiviaita. Nykyiset portit ovat valmistuneet vuonna 1870. Västanfjärdin uudemman, vuonna 1912 valmistuneen kirkon on suunnitellut arkkitehti Helge Rancken. Kohteeseen tuulivoimapuiston rakentamisen myötä kohdistuvia maisemavaikutuksia on arvioitu kohdassa 5 Havainnekuvat kuvasovitteiden 2 ja 3 yhteydessä. Lisähuomiona mainittakoon kuitenkin, että näkyvyysanalyysin mukaan Lammalantieltä kohtisuoraan itä-länsisuunnassa uutta kirkkoa katsottaessa (tärkeä näkymäakseli, karttaliite 2) ei pitäisi olla näköyhteyttä tuulivoimaloille. Tämä on todennäköisesti oletetusta tienvieruspuustosta syntyvä harha. Tien ja kohteen väliin jää sen verran paljon avotilaa, että on varsin todennäköistä, että ainakin osa tuulivoimalaitoksista näkyy kirkkomaiseman taustana. Näkymäakselin kohdalla uusi kirkko näkyy kokonaan (toisin kuin jostain muista kohdista vain vähän tornia) ja tällä nimenomaisella akselilla maisemallinen haittavaikutus on suuri. Tuulivoimalaitokset heikentävät kirkon asemaa maisemakuvassa. Lisäksi kontrasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen ja valtavankokoisen tuulivoimalaitoksen välillä on suuri. - Björkbodan ruukinalue, etäisyys lähimmillään vajaat viisi kilometriä Björkboda on monipuolinen historiallinen ruukkiympäristö, joka kuvastaa hyvin ruukkiyhdyskunnan hierarkkista järjestystä. Ruukinkartano kuuluu maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin. Björkbodan ruukinalue sijaitsee Björkbodan järven pohjukassa viljelysmaiseman ympäröimänä. Näkyvyysanalyysin mukaan ruukinalueelta ei ole juurikaan näköyhteyttä suunnitelluille tuulivoimalaitoksille. Hyvin kapealta sektorilta saattaa näkyä osittain voimalaitos tai kaksi. Alueen maisemakuvaan kohdistuva haittavaikutus jää näin ollen melko vähäiseksi. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kolme kohdetta. - Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue, etäisyys alle seitsemän kilometriä Taalintehtaan tiivis ja monipuolinen historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävään ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita 1700-luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Misskärr - maisemaselvitys 5 (16) Kohteeseen tuulivoimapuiston rakentamisen myötä kohdistuvia maisemavaikutuksia on arvioitu kohdassa 5 Havainnekuvat kuvasovitteen 11 yhteydessä. - Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas, etäisyys noin kahdeksan kilometriä Paraisten kalkkitehtaan alue Länsi-Turunmaalla sekä Kemiönsaaren Vestlaxin ja Salon Förbyn kalkkilouhokset kuvastavat alueella vuosisatoja jatkunutta kalkinlouhinnan ja -tuotannon perinnettä. Paraisten kalkki on ollut maamme tärkeimpiä sementtitehtaita ja edustaa Etelä-Suomeen keskittynyttä, tekniseltä kehitykseltään jatkuvasti muuttunutta ja mittakaavaltaan kasvanutta 1900-luvun rakennusaineteollisuutta. Näkyvyysanalyysi ei ulotu kohteeseen saakka. Suunnitellut tuulivoimalaitokset eivät todennäköisesti näy kohteeseen. Etäisyyttä on muutoinkin jo sen verran, että voimalaitokset alkavat sulautua ympäristöönsä. Mahdolliset vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. - Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen, etäisyys vajaat yhdeksän kilometriä Dragsfjärdin 1700-luvun lounaissuomalainen ristikirkko kuluu kirkonrakentaja Antti Piimäsen keskeisiin töihin. Kirkon lähiympäristö julkisine rakennuksineen on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö. Kirkko sijaitsee Dragsfjärd-järven ja Norrfjärdenin merenlahden välisellä kapealla mäntyä kasvavalla kannaksella. Näkyvyysanalyysi ei ulotu kirkolle saakka. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran, että suunnitellut voimalaitokset alkavat sulautua ympäristöönsä. Mahdolliset haittavaikutukset eivät ole merkittäviä. Kohteiden tekstiotteet Museoviraston internetsivustolta. 12-20 kilometrin etäisyydelle sijoittuu seitsemän kohdetta. - Sjölaxin kartano, etäisyys runsaat 12 kilometriä - Sagalundin kotiseutumuseo, etäisyys noin 12,5 kilometriä - Kemiön kirkko ja pappila, etäisyys noin 13,5 kilometriä - Tessvärin kartano, etäisyys noin 13,5 kilometriä - Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Parasten kalkkitehdas, etäisyys vajaat 14 kilometriä - Hiittisten kirkonkylä, etäisyys runsaat 15 kilometriä - Kemiönsaaren ulkosaariston asutus, etäisyys runsaat 16 kilometriä Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaksi kohdetta. Västanfjärdin kirkkomaisema, etäisyys n. 300 metriä Kohde on esitelty ja vaikutuksia on arvioitu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Maakunnallinen aluerajaus on huomattavasti laajempi. Björkbodan ruukinalue, etäisyys vajaat viisi kilometriä Kohde on esitelty ja vaikutuksia arvioitu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Maakunnallinen aluerajaus on huomattavasti laajempi. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu neljä kohdetta. Kohteista kolme on vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Neljäs kohde on Söderlångvikin kartanoympäristö, jonka etäisyys hankealueen rajasta on runsaat kymmenen kilometriä. Söderlångvikin puinen päärakennus on vuodelta 1870. Rakennuksen toinen kerros rakennettiin vuosina 1934-35 sekä tiiliset siipirakennukset vuosina 1937-38 (W.G.Palmqvist). Päärakennusta ympäröi laaja puistoalue puutarhoineen. Suuri tiilinavetta on vuodelta 1860. Tekstiote on Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisusta Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993. Näkyvyysanalyysi ei ulotu kartanoympäristölle saakka. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran, että mikäli näköyhteys suunnitelluille voimalaitoksille syntyy, voimalaitokset sulautuvat ympäristöönsä. Mahdolliset haittavaikutukset eivät ole merkittäviä. 12-20 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kymmenen kohdetta. Kohteista kuusi on samoja kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta useimpien aluerajaukset poikkeavat merkittävästi. Neljä muuta kohdetta ovat seuraavat: - Niksaaren kalastajakylä, etäisyys runsaat 13 kilometriä - Vättlaxin kylä ja kulttuurimaisema, etäisyys noin 17,5 kilometriä - Särkisalon kirkkoympäristö, etäisyys noin 18 kilometriä - Falkbergin kartanomaisema, etäisyys noin 18 kilometriä Lisäksi lähimmät maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt sijoittuvat lähimmillään yli 20 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Perinnemaisemat Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Misskärr - maisemaselvitys 6 (16) uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu kahdeksan perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään kilometrin päässä hankealueen rajasta. Kohde sijoittuu Västanfjärdsvikenin rannalle. Näkyvyysanalyysin mukaan kyseiseen perinnemaisemakohteeseen ei näy tuulivoimalaitoksia. Toiseksi lähimpään kohteeseen, joka sijoittuu noin 1,2 kilometrin päähän hankealueen rajasta Galtarbyhyn liittyvän viljelymaisemakokonaisuuden yhteyteen voimalaitokset sen sijaan näkyvät. Perinnemaisemakohteen maisemakuvan luonne muuttuu varsin merkittävästi tuulivoimalaitosten myötä. Muut perinnemaisemakohteet sijoittuvat edellisiä kauemmaksi eikä niistä käsin ole näköyhteyttä voimaloille näkyvyysanalyysin mukaan. Perinnemaisemakohteiden sijainti ilmenee liitekartalta 2. Muinaisjäännökset Muinaisjäännöksiä on varsinaisesti käsitelty Misskärrin ympäristöselvityksessä sekä vuonna 2012 valmistuneessa Mikroliitti Oy:n tekemässä Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnissa. Liitekartoilta 1 ja 2 ilmenee muinaisjäännösten sijoittuminen hankealueella ja sen ympäristössä. Tiedot perustuvat Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Näin ollen liitekartoilta puuttuvat kaksi uusinta hankealueelta löytynyttä kohdetta. Liitekartalla 2 on hankealueen eteläosassa symboli pirunpelto. Pirunpelto eli rakka, joka tässä tapauksessa on rakkakuoppa sekä siihen liittyvä rakkaröykkiö on toinen uusista kohteista. Toinen uusi kohde sijoittuu välittömästi edellisen eteläpuolelle. Kyseessä on historiallisen ajan kiviröykkiö, mahdollisesti vanha rajamerkki. Kohteet ilmenevät Mikroliitti Oy:n muinaisjäännösinventoinnin kartoilta. Mainittakoon kuitenkin, että hankealueelle sijoittuu yksi ennestään tunnettu muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka. Noin 400 metrin etäisyydelle hankealueen rajasta sijoittuu toinen ennestään tunnettu kohde, jatulintarha. Maisemallisessa mielessä jatulintarha on erittäin hieno ja voisi olla kiinnostava kohde esimerkiksi virkistysreitin varrella. Näkyvyysanalyysin mukaan voimalat eivät näy jatulintarhalle. Mikäli harvennushakkuita tehdään hankealueen ja muinaismuistokohteen välisellä alueella, tilanne voi muuttua. 3.2 Maisemakuva Hankealue sijoittuu pääsääntöisesti pienipiirteiselle, topografialtaan vaihtelevalle kalliometsävyöhykkeelle, jossa kallio on monin paikoin laajoina alueina aivan pinnassa. Hankealueelle sijoittuu myös notkelmiin ja kalliolakien välisiin painaumiin muodostuneita soita ja soistumia. Hankealueen eteläosasta löytyy kaksi päätehakkuualuetta. Hankealueen kylkeen, länsipuolelle sijoittuu lisäksi laajahko, pitkänomainen peltoalue. Suunnitellut voimalaitokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta avokallioiden päälle ja niitä ympäröi kaunis, kitukasvuinen männikkö. Useimpien suunniteltujen voimalaitosten sijoittumispaikat ovat maisemakuvaltaan herkkiä. Eteläisimmän voimalaitoksen läheisyyteen, vajaan 300 metrin päähän, sijoittuu pirunpelto. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia kapeat tai sokkeloiset merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva, merenlahtien jatkeena viehättävät loivasti polveilevat pellot sekä viljelymaiseman osana maaston muotoja seurailevat, kauniisti mutkittelevat tiet. Erityisen hienon ja maisemakuvallisesti arvokkaan viljelymaisemakokonaisuuden muodostavat Galtarbyn ympäristön viljelyalueet. Kyseinen viljelymaisemakokonaisuus sijoittuu hankealueen luoteispuolelle. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat kauniit yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, metsäsaarekkeet sekä pienipiirteinen reunavyöhyke, jossa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa. Västerfjärdissä on myös pitkä kapea viljelylaakso, joka kulkee valtakunnallisesti merkittävän kirkon kaakkoispuolitse. Västerfjärdintie risteää peltolaakson kanssa. Ylityskohdassa on kuitenkin sen verran paljon rakennuksia ja puustoa, että pitkän peltolaakson hahmottaminen tieltä käsin ei ole aivan helppoa. Västfjärdsvikenin itäpuolelta löytyy myös maisemallisesti tärkeitä laajoja mutta samalla pienipiirteisiä viljelymaisemakokonaisuuksia sekä niihin liittyviä reunavyöhykkeitä ja kaunista rakennuskantaa. Yleisesti ottaen pitkät näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Tarkastelualueen tärkeimmän maamerkin muodostavat Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko. Ne kiinnittävän katsojan huomion erityisesti idän ja koillisen suunnalta sekä oletettavasti myös mereltä käsin katsottaessa. 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne Hankealue sijoittuu kallioselänteelle Kemiönsaaren eteläosaan. Niemekettä, jonka keskiosassa hankealue sijaitsee, ympäröi meri kolmelta suunnalta: lännessä kapeaan ruhjelaaksoon muodostunut Galtarbyviken, etelässä Misskärsviken ja Rönnsviken ja lännessä sokkeloinen Västanfjärdsviken. Hankealueen korkeimmat kohdat sijoittuvat alueen pohjoisosaan ja kohoavat yli 50 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 5 metriä meren pinnan yläpuolella kahden selänteen välisessä painanteessa lähellä hankealueen eteläkärkeä. Lännessä hankealue rajautuu osalla matkaa pitkänomaiseen peltoon. Hankealue on suurelta osin kallioaluetta. Kalliolakien välisiin painanteisiin on muodostunut kosteikkoja. 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimalaitosten rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalaitokset voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimalaitosten vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Laitoksen suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalaitoksen ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimalaitosten näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulipuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimalaitosten lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimalaitosten koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Misskärr - maisemaselvitys 7 (16) Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalaitokset hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimalaitosten lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalaitokset voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimalaitosten näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Misskärriin suunnitellut tuulivoimalaitokset sijoittuvat pääsääntöisesti kallioalueelle. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä Misskärrin alue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimalaitoksille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava (lähes) koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 120 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Puunraivauksen yhteydessä joudutaan joidenkin voimalaitosten ympäristöstä kaatamaan kallioalueen hienoa, kitukasvuista puustoa. Kuvasovite 2: Valokuva on otettu Västerfjärden lahden koillisosasta, niemen kärjestä. Tuulivoimalaitokset kohoavat puuston muodostaman siluetin yläpuolelle ja kahdeksan tuulivoimalaitoksen lavat näkyvät kokonaisuudessaan ja yhden osittain. Kuvasovitteessa on puolipilvinen ilma ja voimalaitokset eivät tästä johtuen erotu kovin selvästi pilvistä taivasta vasten. Rantamaisema ei ole neitseellinen. Siihen liittyy rakennuksia, laiturirakennelmia ja veneitä. Myös valtakunnallisesti merkittävän Västanfjärdin uuden kirkon torni näkyy puuston lomasta. Kuva on sen verran tumma, ettei kirkontornia erota kovin selvästi. Tuulivoimalaitosten aiheuttama maisemallinen haittavaikutus jää kuvassa melko vähäiseksi mutta kirkkaalla säällä tuulivoimalaitokset dominoivat maisemakuvaa huomattavasti enemmän ja muodostavat kilpailevan elementin kirkon tornille. Myös niiden valtava koko tulee selkeällä säällä paremmin esille. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus on tällöin vähintäänkin kohtalainen. Kuvasovite 3: Valokuva on otettu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuvan Västanfjärdin kirkon pysäköintialueelta. Kuvakulma ei ole paras mahdollinen, sillä valtaosa tuulivoimalaitoksista jää kellotapulin ja pysäköintialueeseen rajautuvan puuston taakse piiloon. Kuvassa näkyy kaksi tuulivoimalaitosta osittain. Tästä kuvakulmasta katsottuna voimalaitosten aiheuttama häiriö alueen maisemakuvalle jää suhteellisen vähäiseksi. Kirkon pihaalueelta/hautausmaalta katsottuna tilanne on kuitenkin varmasti toinen. Paikoitellen kirkkomaan pihapuusto peittää näkymiä mutta avoimemmalla osuudella lähellä kellotapulia ja sankarivainajien muistomerkkiä voimalaitoksista aiheutuu vähintäänkin kohtalaista haittaa alueen maisemakuvalle. Voimalaitokset muuttavat herkällä ja hiljentymiseen tarkoitetulla kirkkomaalla vallitsevaa tunnelmaa maisemakuvan muuttumisen myötä. Kuvasovite 4: Valokuva on otettu Sirnäsin viljelyalueen kautta kulkevalta tieltä. Alueelle näkyy vähäisessä määrin yhden tuulivoimalaitoksen roottoreiden lavat. Muulta osin voimalaitokset jäävät puuston taakse piiloon. Voimalaitokset eivät juuri aiheuta häiriötä alueen maisemakuvalle. 5 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu paljon ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu merialueiden ohella muun muassa pelloilta, kulkuväyliltä ja vesistön ääreltä käsin. Havainnekuvia on myös kahdesta hankealuetta lähimpänä sijaitsevasta valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Kuvasovite 1: Valokuva on otettu Västerfjärden lahden koillisosasta. Rantapuuston lomasta pilkottaa rakennuksia. Tuulivoimalaitokset kohoavat puuston muodostaman siluetin yläpuolelle ja niiden lavat näkyvät kokonaisuudessaan. Kuvasovitteessa näkyy hyvin seitsemän voimalaitosta. Tuulivoimalait muuttavat rauhallisen ja suhteellisen pysähtyneen maiseman luonnetta teknologisempaan suuntaan. Maisemakuvallinen haittavaikutus on vähintään kohtalainen. Kuvasovite 5: Valokuva on otettu Södervikenin länsirannalta. Rantapuuston lomasta pilkottaa loma-asuntoja ja lipputankoja. Lisäksi rannalla on laiturirakennelmia ja veneitä. Puuston muodostaman siluetin yläpuolella näkyy yhden tuulivoimalaitoksen napa ja roottoreiden lavat osittain. Lisäksi kahden voimalaitoksen lavat vilkkuvat metsänreunan takaa. Rantamaiseman luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan mutta maisemaan kohdistuva haittavaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Kuvasovite 7: Valokuva on otettu Galtarbyn viljelymaisemakokonaisuuden pohjoislaidalta. Alueen maisemakuva on pienipiirteinen ja viehättävä. Kuvan keskivaiheilla kumpareen päällä on vanha rakennusryhmä. Tuulivoimaloista neljä näkyy kuvassa selvästi ja viisi vähäisessä määrin. Kontrasti valtavankokoisten voimalaitosten ja pienipiirteisen kulttuurimaiseman välillä on suuri. Viljelymaiseman harmoninen ja herkkä luonne muuttuu voimalaitosten myötä merkittävästi. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus on merkittävä. Kuvasovite 8: Valokuva on otettu Södergårdista hankealueen pohjoispuolelta. Viljelymaisema on pienipiirteinen ja herkkä. Taustalla kumpuilevat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Misskärr - maisemaselvitys 8 (16) metsäselänteet. Metsänreunavyöhyke, jossa esiintyy runsaasti katajaa, on pienipiirteinen ja polveilee viehättävästi. Levollinen maalaistunnelma muuttuu huomattavasti tuulivoimalaitosten myötä saaden teknologisia piirteitä. Voimalaitoksista kolme näkyy kuvassa selvästi. Suuresta kontrastista johtuen maisemallinen haittavaikutus on vähintäänkin kohtalainen, jollei merkittävä. Kuvasovite 9: Valokuva on otettu Hertsbölevikenin länsireunalta. Rantamaisema saarineen ja luotoineen on pienipiirteinen ja viehättävä. Alueella vallitsee seesteinen tunnelma. Kolme voimalaitosta kohoaa rantapuuston latvuston muodostaman siluetin yllä. Pilvisellä säällä voimalaitokset sulautuvat melko hyvin taustaansa. Maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset jäävät varsin vähäisiksi. Kirkkaalla ilmalla voimalaitokset erottuvat selvemmin ja niistä aiheutuvat maisemalliset haittavaikutukset ovat kohtalaisia. 6 Yhteenveto Kuvasovitteet 10 ja 11: Kuvat on otettu Taalintehtaan suunnalta. Kuva 10 on pienvenesatamasta. Alue lukeutuu RKY 1993 kohteisiin, joilla on tätä nykyä maakunnallista arvoa. Kuva 11 on otettu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvalta Taalintehtaan alueelta. Voimalaitokset jäävät kummassakin tapauksessa rantapuuston taakse piiloon eikä alueiden maisemakuvaan kohdistu vaikutuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävimmät maisemakuvalliset haittavaikutukset kohdistuvat hankealueen luoteispuoliselle laajalle viljelyaukealla (Galtarbyn viljelymaisemakokonaisuus), joka on maisemakuvallisesti erityisen hieno ja tärkeä. Alueen kautta kulkee viehättävä tieosuus ja siihen liittyy maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia/rakennusryhmiä. Alueeseen liittyy myös perinnemaisemakohde. Merkittäviä tai vähintään kohtalaisia maisemallisia haittavaikutuksia kohdistunee myös Västanfjärdin valtakunnallisesti merkittävään kirkkoympäristöön tietyistä pisteistä katsottaessa. Tuulivoimalaitokset heikentävät uuden kirkon asemaa maisemakuvassa. Voimalaitokset myös muuttavat herkällä ja hiljentymiseen tarkoitetulla kirkkomaalla vallitsevaa tunnelmaa kirkkomaalta ympäröivään maisemaan katsottaessa. Kirkkaalla säällä vähintäänkin kohtalaista maisemakuvallista haittaa kohdistuu Västerfjärdsvikenin koillisosaan ja kohtalaista Hertsbölevikenin länsireunalle. Valokuvasovitteiden kuvauspisteet ja numerointi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Misskärr - maisemaselvitys 9 (16) Kuvasovite 1 Kuvasovite 2

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liitekartat