KuoKKanen MaalisKuu 2006 KuoKKalan asukkaat ry:n tiedotuslehti vuosikerta

Transkriptio

1 Ku o k k a n e n Kuokkalan Asukkaat ry :n tiedotuslehti vuosikerta MAALISKUU 2006

2 2 Kuokkanen - maaliskuu 2006 Pä ä k i r j o i t u s Kotiutunut Kuokkalaan Kotimaisemaani kuuluvat Ainolan ranta ja Kuokkalan silta. Perheeni muutti sillan tälle puolen Ainolanrantaan, Survontien varteen 14 vuotta sitten. Talo oli ensimmäinen järven puolelle tietä kohonnut. Maisema oli upea. Sulkemalla silmäni näen edelleen illan pimeydessä tummana päilyvän järven, takana kaupungin valot. Varhaisen kevätaamun herkkiin hetkiin kuului, auringon noustessa, näkymä kultaisesta kaupungista. Auringon säteet heijastuivat talojen ikkunoista, kullaten ne. Olemme hivuttautuneet hiukan alemmas, lähemmäksi järveä, Ainolaan. 14 vuoden kiivaan rakentamisen jälkeen näkymät eivät ole yhtä avarat. Keittiön ikkunasta järvi kuitenkin pilkistelee Ainolan tanssilavan kupeesta. Satama ja rautatieasema ovat kuuluman päässä. Lähtevien ja palaavien laivojen huudot, junien kuulutukset viestivät lähtemisen mahdollisuudesta. Kotiin on hyvä palata. Vuosikokous Kuokkalan Asukkaat ry:n vuosikokous pidetään klo 18 Yhteispalvelu Polttopisteessä, os. Polttolinja 1. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan tilintarkastajat vuodelle Kahvitarjoilu alkaen klo Tervetuloa! Hallitus Kirsti Leskinen Kuokkalan Asukkaat ry Hallitus hallitus@kuokkala.org Kirsti Leskinen, Puheenjohtaja, päätoimittaja: Kaija-Leena Kaijaluoto, Varapuheenjohtaja: Vesa Asp, Sihteeri: Päivi Räsänen, Taloudenhoitaja: Marko Kauppinen Erkki Metsä Eini Tuupainen Riitta Koski Erkki Verkkonen Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2006: 5 tili: Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, ) tilisiirron viestikentässä Ku o k k a n e n-l e h t i Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan, sekä naapurikaupunginosa Lutakkoon (asukasyhdistys: Kuokkasen jakelu: kpl - sis. Kuokkalan (Tikka, Ainola, Ainolanranta, Suuruspää, Ristikivi, Ristonmaa, Kuokkalanpelto...) sekä Lutakon asuinalueet. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi Jakeluhäiriöitä? Jos et saanut lehteä kotiisi, ota yhteyttä: Erkki Metsä Kuokkasen toimitus: Elisabeth Unger - toimitus - taitto elisabeth.unger@kuokkala.org p , klo 9-17 Pekka Turunen - ilmoitusmyynti - ilmoitusvalmistus - taitto & grafiikka pekka.turunen@kuokkala.org p , klo 9-17 Seuraava Kuokkanen ilmestyy maaliskuun alussa. Ilmoitus- ja juttumateriaalit toimitukselle 20. helmikuuta 2006 mennessä VIERASKIRJA Pyöräilen päivittäin Ristonmaalta keskustaan. Etenkin aamuruuhkassa silmiin pistävät valtavat autojonot Rantaväylällä, Hannikaisenkadulla ja Yliopistonkadulla. Vuosi vuodelta jonot pitenevät ja liikkuvat entistä hitaammin. Autoistuminen on selvä ongelma Jyväskylässäkin. Lääkkeeksi ongelmaan tarjoillaan uusia, entistä suurempia teitä. Tätä ajattelua edustavat myös Kuokkalan kehäväylän suunnitelmat. Väylä puhkaistaisiin Keuruuntieltä Sippulanniemen läpi Tikan koulun nurkille. Uutta tietä perustellaan Pohjantien liikennemäärän pienentämisellä, jolloin tienvarren asukkaat säästyisivät melulta ja tien liikenneturvallisuus paranisi. Asun itse 15 metrin päässä Pohjantiestä. Melua kuuluu tieltä sisätiloihin niin vähän, että se yleensä peittyy tavallisten asumisen äänien alle. Uuden kehäväylän myötä hieman vähentynyt henkilöautoliikenne ei tuottaisi juuri minkäänmoista hyötyä tien varren asukkaille. Äänekkäämmät aura-, roska- ja linja-autot kun toivottavasti jatkavat edelleen liikennöintiään, vaikka Kehäväylä toteutuisikin. Liikenneturvallisuuttakaan varten uutta tietä tuskin tarvittaisiin, sillä Pohjantielle kiertoliittymä tai kaksi ja nopeusrajoituksen alentaminen 40 kilometriin tunnissa loisivat turvallisuutta huomattavasti enemmän, vieläpä rasittaen vähemmän taloutta ja ympäristöä. Vielä tässä vaiheessa tiehanketta on markkinoitu sillä, että uusi tie toteutettaisiin katumaisena ja 60 kilometrin nopeusrajoituksella. Kuitenkaan valtatievarauksen poistamisesta ei mistään hanketta käsittelevästä elimestä ole saatu vahvistusta. Kehätien rakentamisen todellinen päämäärä onkin ilmeisesti 9-tien ja 4-tien välisen henkilöautoliikenteen ohjaaminen Rantaväylän sijaan uudelle Kehäväylälle. Tien toteutuessa uhkana on, että vuoden kuluttua meillä Tällä palstalla julkaisemme Kuokkalan valtuutettujen kirjoituksia. Autoistumista ei hillitä uusia teitä rakentamalla Kuokkalassa on upean Sippulanniemen maaston keskellä Tikan koulun kyljessä kahdeksankympin valtaväylä. Silloin ei varmasti kukaan väitä metelin vähentyneen. Kehäväylän vastustajat ovat keränneet 1779 nimen adressin hanketta vastaan. Toivottavasti heidän aktiivisuutensa palkitaan ja tiehanke jää toteuttamatta. Lopullisen sanansa hankkeeseen sanoo kaupunginvaltuusto oletettavasti kevään aikana. Silloin punnitaan valtuutettujen ympäristöarvot suhteessa henkilöautoiluun. Itse tulen äänestämään Kehäväylää vastaan. Autoistumisen tukemisen sijaan tarvitsemme toimivaa julkista liikennettä ja hyviä mahdollisuuksia lyhyiden kaupunkimatkojen taittamiseen omalla lihasenergialla. Petri Toikkanen SKP:n kaupunginvaltuutettu Ristonmaalta polttoukko@kuokkala.org Kuokkalan kirkon suunnittelukilpailun tulos on ratkennut. Odotettu uutinen löytyi viimeinkin lehdestä. Suuresta tapahtumasta kirjoitettiin kuitenkin varsin varovasti eikä ihme, sillä lukijalle selvisi, että lopullinen suunnittelutyö tehdään voittaneen ehdotuksen pohjalta. Tottahan lehdessä oli myös tulevan kirkon pienoismalli sovitettuna rakennuspaikkaan.. Koko pitkän kirkkoa koskevan keskustelun aikana oli tavoitteena ollut kirkon näköinen kirkko. Onko se sitä? Vaikea vastata, sillä monet hyvinkin merkittävät kirkot eivät ensituntumalta ole niin kovin sen vanhan mallisen kirkon näköisiä. Kun vanhan ajan kirkonrakennusmestarit pykäsivät omilla piirustuksillaan kirkkoja, niin toki ne olivat samannäköisiä. Aikanaan rakennettiin paljon saksalaisperäisiä goottilaisia kirkkoja jopa kaksi samoilla piirustuksilla. Myöhemmin on saatu tottua monimuotoisiin kirkkorakennuksiin. Lakeuden Risti Seinäjoella, Taivallahden kallioon kaivettu kirkko ja viimeksi Kärsämäen paanupäällysteinen muoto onkin jo ollut keskustelun virikkeenä kirkon näköisestä kirkosta. Ajastaan vähän oudolta näyttävästä muodosta voi tulla hyvinkin suosittu ja kylän kuvaan sopivaksi kirkoksi. Ulkomuodossa tärkeimmäksi jää se, että rakennus tavalla tai toisella on itsessään, omalla muodollaan ja merkeillään, kristillisen uskon tunnustus, merkki, joka ohi ei voi mennä tietämättä, mihin tarkoitukseen rakennus on pyhitetty. Tekiväthän itänaapurissa aikanaan kirkoista hevostalleja. Muodot olivat kirkon, mutta tarkoitus jotain muuta. Ukko puolestaan on ollut Ranskassa, lähellä Alppeja, hevostallista tehdyssä kirkossa. Olivat jättäneet vielä syöttökaukoloistakin osan kiinnitysrenkaineen muistoksi aikaisemmasta virasta. Nyt rakennus oli kirkko sisältä ja päältä. Loppujen lopuksi kirkko on paikka, minne tullaan kohtaamaan Jumalaa, viettämään aitoa jumalanpalvelusta, paikka missä ihmisen sielu, henki ja ruumis saavat levon elämän matkan vaivoissa. Ukko sattui tutustumaan kilpailutöihin samanaikaisesti pappismiehen kanssa. Mies näytti tietävän laivansa jokaisen paikan merkityksen. Hartaasti siinä tutkittiin eri osien sopivuutta toisiinsa. Sitten tämä jo ihan miehen ikään ehtinyt pappi sanoi: Miten sitä konfirmaatiota vietetään, kun kirkkoon tulee ainakin 400 ihmistä. Näihin malleihin ne eivät sovi. Siinäpä on pähkinää purtavaksi. Olisi se somaa, jos uuden kirkon valmistumisen jälkeen Kuokkalan kappelin täytyisi mennä Taulumäen kirkkoon juhlaa viettämään. Kuulkaahan nyt te rahakirstun päällä istujat! Kun suunnitelma nyt joka tapauksessa avataan, niin leventäkää vähän pilttuuta suuremmaksi, oikeaksi kirkkolaivaksi. Tulevat sukupolvet tulevat muistamaan teitä kiitollisuudella.

3 Ku o k k a n e n Kuokkalan Asukkaat ry :n tiedotuslehti vuosikerta maaliskuu 2006 Elisabeth Unger Tulipalot hallinnassa Ravintolalaivoille koituvat kovimmat satamamaksut. Laituripaikan hinta nousee usella sadalla eurolla. Venepaikkamaksu nousee tuntuvasti Tulipaloja syttyi viime vuonna Kuokkalan alueella varsin vähän, yhteensä 18 kappaletta, joista kymmenen rakennuspaloa, kaksi maastopaloa, yksi liikennevälinepalo sekä muita paloja, kuten syttyneitä roskiksia. Koko kaupungissa sammutettiin yhteensä 158 paloa. Tulipalokuolemilta vältyttiin. Myös taloudelliset vahingot pysyivät Kuokkalan alueella minimissä. Pahimmat vahingot syntyivät kahden kerrostalon saunatiloissa, jotka joudutaan remontoimaan kokonaan uusiksi. Muut palot saatiin kuriin jo syttymisvaiheessa. Apua oli niin ihmisten tarkkavaisuudesta kuin apuvälineistäkin. Talonpoikaisjärki on palopäällikkö Risto Helmisen mielestä aina paikallaan. Helminen kehottaa yleiseen huolellisuuteen varsinkin kynttiläaikana. Televisiota ei saa peittää minkäänlaisilla tavaroilla. Helminen kehottaa miettimään valmiiksi, miten palon syttyessä toimii. Kannattaa tarkistaa etukäteen, missä palopeitto sijaitsee, jotta sen voi tarvittaessa hakea. Kun palo syttyy, soitetaan yleiseen hätänumeroon. Kun poistuu palopaikalta kannattaa sulkea ovet ja siten tukahduttaa palo. elisabeth unger Jyväskylän kaupungin satama- ja venepaikkamaksut nousevat tuntuvasti. Uudet maksut ovat voimassa jo maaliskuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Kuokkalassa maksut kirpaisevat lähinnä soutuvene- ja venelaiturimaksuissa. Soutuveneiden paikkamaksut nousevat 18 euron verran entisestä 32 eurosta 50 euroon. Tämä maksu koskee yhteensä 598 kuokkalalaista soutuvenepaikkaa. Lisäksi Kuokkalassa sijaitsee kolme venerantaa, jossa maksut nousevat noin euroa. Lutakon satamassa laituripaikan hinta nousee entisestä euroa riippuen veneen leveydestä. Korotettujen maksujen tarkoitus on paikata kaupungin kukkarossa yhteensä euron lovi; tämä kuitenkin edellyttää, että vuokrausaste säilyy ennallaan. -Ylläpitokustannuksia kertyy kaupungille yllättävän paljon. Soutuvenepaikkojen pusikot pitää raivata, tolpat uusia ja numerokyltit vaihtaa. Satamapaikoissa laiturit kuluvat käytössä ja ilkivaltaakin esiintyy, katumestari Sirpa Korhonen summaa kustannuksia. Suurin kuluerä koostuu valvojista, jotka tarkistavat ettei luvattomia veneitä ole ankkuroituneina laitureissa. -Luvattomat veneet teettävät yllättävän paljon työtä. Lisäksi usein kun Kuokkalan soutuvenepaikat: (kappaletta) Hirviranta 34 Karikkorinne 34 Keljonlahdessa 52 Nenäinniemi 51 Riihiniemi 50 Ristikivi 199 Ruulahti 28 Samulinniemi 54 Tikka 96 Yhteensä 598 Suurin osa paikoista käytössä. pyydetään siirtämään venettä, se siirtyy vain toiselle luvattomalle paikalle, Korhonen rökittää. Maksukohussa unohdetaan usein, että esimerkiksi soutuvenemaksu kattaa koko vuoden, jolloin vene on paikallaan. Usein hinta mielletään käyttösesongin mukaan, vaikka veneilykausi kestää huhtikuusta lokakuuhun. Satamamaksut kuohuttavat erityisesti laivayrittäjien tunteita. Ravintola- ja risteilylaivojen laiturimaksut nousevat peräti 65 euroa laivametriltä. Pahimmillaan laituripaikkamaksu nousee noin 700 eurolla. Päijänne Oy: n työntekijän Anni Laitisen mielestä korotus on tuntuva mutta ei kuintenkaan liiketoiminnan kannalta ratkaiseva. -Kyllähän tämmöinen korotus pistää miettimään, missä sitä pitää laivaa, mutta emme harkitse tässä vaiheessa laivan siirtämistä, emmekä tämän takia nosta hintoajakaan vielä, Laitinen tuumaa. Ravintola-alus Rea ei säikähdä korotettuja maksuja, mutta kaipaa korotuksille vastinetta, kuten kunnon jätehuoltoa ja laiturien talvikunnossapitoa. -Satamassa venemäärä on lisääntynyt, joten tasoparannus on tarpeen. Tarvitaan lisää vierasvenepaikkoja, Korhonen myöntää. Korhosen mukaan perusedellytykset täyttyvät tällä hetkellä, mutta parempaan on pyrittävä. Myös mahdollisuuksia talvitelakointiin pohditaan aktiivisesti. Alko odotuttaa edelleen Villeistä huhuista huolimatta Kuokkalaan ei edelleenkään ole tulossa Alkon myymälää. Alkon Keski-Suomen aluepäällikkö Juha Korhonen vahvistaa, että asiakkaat ovat esittäneet kovasti toiveita, että Kuokkalaan perustettaisiin oma myymälä. - Kyllä Jyväskylään mahtuisi neljäs myymälä hyvinkin, muissa myymälöissä on sen verran painetta, Korhonen myötäilee ehdotusta. Sopivaa liiketilaa ei Korhosen mukaan ole vieläkään löytynyt. Ihanteellinen liiketila olisi lähellä päivittäistavaramyymälöitä, joiden kanssa voisi yhdistää pullonpalautuksen. Alustavia keskusteluja on käyty, mutta tilan puute on edelleen ratkaiseva este. Alkoa ei ole Korhosen mukaan tulossa ainakaan tämän vuoden puolella, mutta sopivan liiketilan vapauduttua tilanne voi muuttua nopeastikin. Tiehallinto Yleisöpalaute paranteli kehätietä elisabeth unger Kuokkalan kehätien tiesuunnitelmaa on yleisöpalautteen perusteella tarkennettu ja korjattu turvallisemmaksi. Uutta suunnitelmaa esiteltiin helmikuun lopulla viimeisessä yleisötilaisuudessa. Eniten keskustelua herätti melusaaste. Laskelmien mukaan desibelimäärä luvataan olevan noin 55 db. Uuden tien liikenneturvallisuutta lisää Tikan koulun kohdalle ehdotettu liikenneympyrä. Hämeenpohjantien tieliittymää kaavaillulle kehätielle siirretään etelästä pohjoisemmaksi, ja Hämeenpohjantie rakennetaan siltä osin uusiksi. Varsinainen suunnitelma valmistuu maaliskuussa. Salomaa tiedotuspäälliköksi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kirkkoneuvosto valitsi helmikuussa uudeksi viestintäpäälliköksi Kuokkalassa asuvan Jari Salomaan. Salomaa on toiminut kaupunkiseurakunnan tiedottajana vuodesta 2000 lähtien. Salomaa astuu uuteen virkaansa kesällä. Virkaa haki yhteensä 41 henkilöä.

4 4 Kuokkanen - maaliskuu 2006 Äksöniä Jyväsjärvellä elisabeth Unger Elisabeth Unger Järven jää on hyvä paikka kuntoaan kohottaville puurtajille ja päivää yhdessä viettäville perheille. Aurattu järvi on jopa nähtävyys jota esitellään mielellään vieraillekin. Ystävänsä luona vieraillut Sara Rambliton kokeili luistimia ensimmäisen kerran luonnonjäällä ja ylipäätään toisen kerran elämässään. Ensimmäisestä kerrasta oli vierinyt noin 20 vuotta. - Sait varmaan hyvät naurut, Sara kuittaili ystävälleen. Pieni kaatuminen kuuluu asiaan, eikä se hidastanut nottinghamilaistytön menoa. Mukavasta kokemuksestaan huolimatta hän sanoo pysyvänsä mieluummin varmemmaksi kokemassaan urheilulajissa, tenniksessä. Kaikki liikkujat eivät tule ihan näin kaukaa, mutta Jyväsjärven luistinrata houkutteli kuitenkin myös hervantalaista Janne Kotkaa, joka kokeili retkiluistimia ensimmäistä kertaa. -On tosi kiva, että täällä aurataan luistinrata, kun tulee kesällä rullaluisteltua. Olisihan se mukava, jos tällainen löytyisi Tampereeltakin, Janne haaveilee. Toistaiseksi Jyväsjärvellä näyttää olevan käyttöä ja Jannen matka taittuu joka tapauksessa erittäin henkilökohtaisista syistä. Kaikenkarvaisten liikuntaparatiisi Jyväsjärvi houkuttelee eritoten lähistöllä asuvia ulkoilijoita, kuten 9- ja 12-vuotiaat veljekset Ristikivestä: Miska ja Sampo Melinen testasivat järveä ensimmäistä kertaa ja aikovat tulla jatkossakin. Veturitallin liepeillä asuva Jenni Hirviranta ottaa luisteluvauhtia sauvoilla. Sauvat vahvistavat käsilihaksia ja rentouttavat hartioita. - Eikä tarvitse potkia niin lujaa, Jenni toteaa. Luistimien lisäksi ihmiset kulkevat kävellen ja hiihtäen. Mielikuvitus ei aseta rajoja, isät työntävät lastenrattaita luistimet jalassa. Toiset vetävät lapsiaan pulkkakyydissä. Turvallisen välimatkan päässä muista kulkijoista telmivät kaverukset nimeltään Typy, Niki, Nova ja Luka, neljä vaikuttavan näköistä Bernin paimenkoiraa emäntiensä tiukan valvonnan alla. Lain mukaan koirien kuuluu olla taajama-alueella kytkettynä, mutta Keski-Suomen Bernien vetäjän Heli Herrasen mielestä järvi on tulkinnanvarainen rajatapaus. Tilaa riittää ja koirat otetaan liekaan välittömästi kun lähellä liikkuu muita ihmisiä. Ainolankaaressa asuva Lukan omistaja Tiina Pöyhönen käy joka päivä järvellä tunnin lenkillä, sillä pentukoira vaatii paljon liikuntaa. Parhaina aurinkoisina viikonloppupäivinä Jyväsjärven jää on mustana ihmisiä. Helmikuussa Keväthanki, aurinko ja aurattu jää houkuttelevat erilaisia ulkoilijoita Jyväsjärven jäälle. Jäällä luistellaan, kävellään ja hiihdetään. Joku lykkää potkukelkkaa joku toinen lastenrattaita. reippaat ulkoilijat muuntuivat joukolla penkkiurheilijoiksi. Luistinrata oli aurinkoisen kutsuvaan keliin nähden harvinaisen tyhjä. Sohvaperunoiden suosituimmat lajit näyttivät olevan olympiakisojen miesten super-g ja naisten ampumahiihto. Myös Elina Haverinen yhdisti oman liikunnan ja penkkiurheilun: päivällä hän luisteli järven kerran ympäri tšekkiläisten ystäviensä kanssa, ja illalla jännitetään olympiahengessä Suomi-Tšekki -jääkiekko-ottelua. Heli Herranen, Minna Hildebrand ja Tiina Pöyhönen opettavat pentukoirilleen tottelevaisuutta ulkoilun lomassa. Lumifutiksen SM-kisat Jyväsjärven jäällä AC Lime voitti FC OPM 5-2 lumifutiksen ottelussa. Turnajaisten ainoa naisten joukkue mitteli tasaveroisesti miesten kanssa. elisabeth unger Huuto raikui Ylistörinteen sillan alla, kun lumifutiksen SM-kisat houkuttelivat helmikuun puolivälissä yhteensä 32 joukkuetta leikkimieliseen otteluun Jyväsjärven jäälle. Turnaus järjestettiin Hotelli Alban edustalla jo viidettä kertaa. Joukkueita saapui Helsingistä, Tampereen seudulta, Lohjalta, Jämsästä ja Alavuudelta. Vahvin edustus oli jyväskyläläisillä joukkueilla, joita oli yhteensä 13. Mukana oli myös Suomessa asuvien espanjalaisten joukkue, ja englantilaisetkin innostuivat kasaamaan oman joukkueensa. Tavallisimpia olivat vuotiaitten miesten porukat, vaikkakin mukana oli myös yksi naisjoukkue. Pallon perässä kahlasi opiskelu- ja työkavereista kokoonharsittuja joukkueita. Rento meininki ja reipas ulkoilu takasivat riehakkaan pelin. Idea lumifutiksesta syntyi niinikään rennosti missäpä muualla kuin sählynpelaajien saunanlauteilla. Miesporukka ihmetteli miksi aikaisemmin ei ole keksitty lumifutisturnausta, ja Lohikosken palloseuran aktiivit ryhtyivät tuumasta toimeen. Lumifutiksen runkona ovat jalkapallon säännöt. Niiden lisäksi siihen kuuluvat umpihanki ja jääkiekkomaalit, sekä tietenkin hyvä mieli.

5 w w w.ku o k k a l a.o r g 5 Hyvässä lykyssä kirkkoon jo kahden vuoden kuluttua Elisabeth Unger Mikäli kirkkovaltuusto syksyllä niin päättää, pääsee Kuokkalan kirkkoon jo adventtina Kirkon suunnittelukilpailun voiton vei kilpailulautakuntaa eniten miellyttänyt ehdotus nimeltä Kide. Voittajaehdotus on arkkitehtien Jani Janssonin, Anssi Lassilan ja Teemu Hirvilammen käsialaa. Kiteen ulkoasu täyttää lautakunnan asettaman keskeisen kriteerin: se erottuu selkeästi ympäröivästä rakennuskannasta ja on ulkoiselta muodoltaan tunnistettavissa kirkoksi. Kirkkosalin, seurakuntasalin, kirkkotorin ja muiden työtilojen pinta-ala on 950 neliötä. Rakennushanke nielee arviolta neljästä viiteen miljoona euroa. Rakentamisen vaiheet Seurakuntatyöntekijät Pekka Mustonen, Satu Lahti, Sirpa Lampinen ja Juha Halonen arvioivat arkkitehtikilpailun luonnosten pienoismalleja. Etualalla veistoksellinen Chirokko ja taaempana kotikirkko. Ennen kuin rakennus saadaan pystyyn on voitettava vielä muutama este. Seuraavassa vaiheessa seurakuntatyöntekijät tarkentavat yhteistyössä arkkitehtien kanssa tilojen toimivuutta. Sisääntulo sijoittuu piirroksissa pohjoispäätyyn. Samassa suunnassa sijaitseva päivittäistavarakaupan lastauslaituri ei kohenna kirkkomieltä, varsinkaan juhlatilaisuuksien aikana, joten pääsisääntulo olisi siirrettävä etelään tai länteen. Ratkaistava on myös millä lailla sisätilan ilme lunastaa ulkomuodon lupauksen. Arkkitehdit loihtivat ulko- ja sisätiloihin visuaalisen jännitteen. Diakoni Juha Halosen mielestä sisätila kaipaa lämpimiä sävyjä. Kiteen kirkkosalin tunnelmaan, kuviin ja kristillisiin symboleihin on kiinnitettävä vielä huomiota. Kappalainen Pekka Mustosen mielessä on myös kilpailuohjelman ajatus lasten kirkosta, jossa myös koko perhe viihtyy. Myös urkujen sijoittelua on vielä mietittävä. Kanttori Sirpa Lampisen mielestä urut kuuluvat nykyään kirkkotilaan lattiatasolle, eivät parvelle. Tosin ehdotuksen ratkaisussa voi olla hyvätkin puolensa, koska kirkkosalistakin tulee ahdas, jos siellä on urkujen lisäksi kuoro ja orkesteri. Hallinnollinen käsittely tapahtunee alkusyksystä ja kirkkovaltuusto saanee konkreettisen ehdotuksen rakentamispäätöstä varten vuoden loppuun mennessä. Rakennuspuuhiin päästäneen ensi vuoden alussa. Jos kaikki sujuu hyvin, adventtikirkossa v.2007 kirkko voitaisiin jo juhlia. Myös tonttikauppa voidaan tehdä kaupungin kanssa vasta, kun rakentamispäätös on tehty. Kansan olohuone Kirkon sijainnista on aiemmin myös keskusteltu. Mustosen mielestä nykyinen paikka on paras mahdollinen. Kirkko tulee jälleen kylän keskelle. Mustosen näky on kaikkien kuokkalalaisten yhteinen tila, jonne ovat tervetulleita kaikki jäsenyydestä, maailmankatsomuksesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. -Messu on kaikille avoin ja kätkee kuitenkin sisäänsä uskonsalaisuuden. Toivon, että Kuokkalan kirkosta tulee hiljaisuuden, kohtaamisen ja läsnäolon tila, joka avaa yhä uudelleen uuden lähtökohdan kuokkalalaisten elämään. Kirkko näkyvällä paikalla haastaa ajattelemaan elämän peruskysymyksiä, kuten mikä ihminen on, miksi on sotia, miksi on nälkää ja köyhyyttä tai mikä on henkilökohtainen vastuumme maailmasta, Mustonen visioi. Hän haluaa tuoda kirkon tuotteen, hiljentymisen ja rauhallisuuden ja evankeliumin keskelle tavallista elämää, markettien viereen. -Joka tapauksessa kirkon jäsenet Kuokkalassa saavat kerralla vastinetta jäsenmaksuilleen, Mustonen lohduttaa kirkkoa näännyksiin asti odottaneita kuokkalalaisia. Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jyväskylän Kaupunkiseurakunta TOIMINTAA MAALISKUUSSA 2006 Tervetuloa jumalanpalvelukseen Tikan seurakuntakotiin, Toritie 24: Messu su 5.3. klo 10, Kari Valkonen, Kati Räsänen, Ulla - Maija Grönholm, Sanan ja rukouksen ryhmä, kirkkokahvit Sanan ja rukouksen ilta to 9.3. klo 18.30, Ilo, Aino Viitanen Messu su klo 10, Pekka Mustonen, SirpaLampinen, Päivi Heikkilä Messu su klo 10, Lasse Collmann, Eija Väisänen, Tiina Korhonen Sanan ja rukouksen ilta to klo 18.30, Ilta särkyneille, Pirkko Muhonen Perhemessu su klo 10, Marian ilmestyspäivä, Kati Räsänen, Sirpa Lampinen, Pirjo Kunelius LAPSILLE JA PERHEILLE: Pyhäkoulu Tikan srk-koti su klo 10. Perhepyhäkoulu su klo 11 (parittomat viikot) Aarresaaren päiväkoti. Kaakaopyhäkoulu 6-10-v. ti klo Polttolinja 37. Perhekerhot ti : Tikan srk-koti ja Polttolinja 29. Vauvaperhepesä ti klo Polttolinja 37. Avoin päiväkerho ke klo Jenkkakuja 1, tied. ja ilm. p , ma klo Hauhontie 2 C, tied. ja ilm. p Iskän kaa! ke klo Polttolinja 37. Päiväkerhot Hauhontie 2, tied. p (tito). Jenkkakuja 1, tied. p (ma, ke- pe). Polttolinja 29, tied. p (ma-pe). Tikan srk-koti, tied. p (ma-pe). Koululaisten jälkkäri Polttolinja 37, tied. p (ma-pe klo 12-17). Muskarit to klo kk; klo kk; klo v.; klo v.; klo v. Tied. Sirpa Poikolainen Lapsityön tied. Tiina Korhonen VARHAISNUORET: Ilmaisutaitokerho 1-6-luokkal. ti klo Polttolinja 37 nuorisotila. Askartelukerho 3-6-luokkal. to klo Polttolinja 37 nuorisotila. Liikkaleikki-kerho 1-2-luokkal. ti klo Nenäinniemen koulu. Lapsikuoro 1-6-luokkal. ke klo Tikan srk-kodilla, tied. kanttorit Eija Väisänen ja Sirpa Lampinen Ilmoittautuminen kerhoihin: Ulla-Maija Grönholm p tai ullamaijagronholm@evl.fitiedustelut: Ulla-Maija Grönholm p ja Marjo Nuorva p NUORET: Isoskoulutus ke klo ja nuortenilta klo Polttolinja 37. Tied. Ulla-Maija Grönholm, Marjo Nuorva. NUORET AIKUISET: Ajankohtaista tietoa: >Työmuodot -> Nuoret aikuiset ->ks. alaotsikot RYHMÄTOIMINTAA AIKUISILLE: Avoin raamattupiiri to klo (parittomat viikot)tikan srk-koti. Kuokkamiehet ti klo 18 (parilliset viikot) Polttolinja 37. Diakonia-lähetyspiiri ke klo 13 (parittomat viikot) Tikan srk-koti. Elämässä eteenpäin -ryhmä pe klo 13 (parilliset viikot) Polttolinja 37. KUORO: Kehittyvät laulajat ja klo 18 Kristillisen opiston salissa, tied. Sirpa Lampinen VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho to klo 13 (parilliset viikot) Polttolinja 37. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, puh Pääsisääntulo sijoituu nykypiirustusten mukaan pohjoiseen, jossa sijaitsevat kauppojen lastauslaiturit. Seurakunnan työntekijät ehdottavat, että pääsisääntulo sijoitetaan joko länteen, eli liikekeskuksen suuntaan suuntaan tai etelään eli Polttolinjalle päin. Tikan seurakuntakoti p. (014) Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto toimitus@kuokkala.org Polttolinja 37

6 6 Kuokkanen - maaliskuu 2006 Lastenelokuvat näytillä Päiväkoti-ikäisten lasten elokuvatapahtuma jatkuu maalis- ja huhtikuun ajan kaupungin eri päiväkodeissa. Lasten Minikino kiertää myös Kuokkalan alueella Tikan monitoimikeskuksessa klo 9.00 ja sekä Ristikiven päiväkodissa 8.3 klo Maaliskuun ohjelmistossa on kolme lyhyt elokuvaa: Viivi ja Leevi (5 min), Emilia ja Onni (16 min) sekä Kalle Kaniinin kesäpäivä (7 min). Huhtikuussa Minikino esittää elokuvat ja sinusta tuli pelle kesto 18 minuuttia sekä viisiminuuttisen Jogupellen. Näytökset ovat Tikan monitoimikeskuksessa 4.4. klo 9.00 ja sekä Ristikiven päiväkodissa klo Näytöksiin on vapaa pääsy. Kouluikäiset pääsevät Nenäinniemen koulun liikuntasalissa (Naattiantie 15) jälkkkäri-kinoon, jossa esitetään keskiviikkona klo elokuva Avuton Anna. Keskiviikkona klo esitetään elokuvat Veera Vee ja Peto sekä Hiilihangolla ratsastaja. Cult -Video katsotuimmat 1. Madagascar 2. Jali ja suklaatehdas 3. Yölento 4. Grimmin veljekset 5. The Island Jyväskylän katu- ja puisto-osasto Uusi viheralue savupiipun juurelle Pelikenttä sijoituu Lutakon puiston keskelle. Suunnittelijoiden tavoite on, että kaupunkilaiset ottaisivat puiston omakseen ja siirtäisivät sinne vaikkapa picnicretkiään. Puiston aaltoilevalla tukimuurilla rajattu nurmiaallokko alkaa Neliötorilta ja laskee Jyväsjärveen.Vastaavia aallokoita ei ole juurikaan Suomessa nähty. Tiettävästi Helsinkiin keskustan tuntumaan on syntymässä vastaavan klatainen alue. Presidentin virkaasunnolla nautitaan jo vastaavanlaisesta nurmitaiteesta. elisabeth unger Lutakon talokanta on rakennettu pian valmiiksi ja toukokuussa aloitetaan Lutakon puiston rakentaminen, sen pohjarakenteita tehtiin viime syksynä. Telmimään sinne pääsee rakennusaikataulun mukaan kahden vuoden kuluttua. Reilun kahden hehtaarin laajuinen puisto ulottuu Innova-talon juurelta suoraan Jyväsjärven rantaan. Puisto jakautuu kolmeen osaan. Lähimmäksi Schaumanin puistotietä sijoitetaan pieni metsikkö, keskelle puistoa levittäytyy aktiivikäyttöön tarkoitettu pallokenttä ja lähimmäksi rantaa sijoittuu Paratiisisaari-puutarhataideteos. Puistoa pituussuunnassa, Tourujoen vanhaa uomaa noudattaen, muotoilee aaltomainen nurmikko, ja puiston muotoiltua linjaa päättää ranta. Tyylitelty muotoilu näkyy paitsi puiston pinnanmuodostuksessa myös sen valaistuksessa, joka yhdistää puiston eri elementit. Trendikäs suunnittelu on Jyväskylän kaupungin vuonna 2004 järjestämän suunnittelukilpailun tulosta: kilpailun voitti maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Puisto on huolellisesta muotoilusta huolimatta tarkoitettu nimenomaan kaupunkilaisten ja messuvieraiden virkistyskäyttöön, ja auringon palvojat saavat asettua aaltoilevalle nurmikolle. Lutakon puisto maksaa 1,4 miljoonaa euroa. Lutakon puiston suora linja Innova-talosta Jyväsjärven rantaan tuo mieleen klassisen kaavan.

7 w w w.ku o k k a l a.o r g 7 Yhdistykset & Yhteisöt V- ja U-Seura Jyväskylän Valo MLL:n Keski-Suomen piiri MLL:n Kuokkalan yhdistys Mosaiikki ry ry Sääntöjen määräämä vuosikokous Kuokkalan Graniitissa, Pohjanlahdentie 12 Tiistaina klo Sääntöjen määräämät asiat. Valon Pilkkikilpailut Tikan uimarannassa Lauantaina klo Jäsenet 5 muut 10. Jäseneksi voi liittyä paikanpäällä. Kilpailukala: Ahven. Palkinnot! Tiedustelut: Erkki Metsä Johtokunta. Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys Opastettu lintukävely yleisölle ja aloitteleville harrastajille Kuokkalassa. Kokoontuminen Survo-Korpelan kartanon parkkipaikalla kello 10. Kävely kestää noin 2 tuntia. Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Lisätietoja Panu Halme, , pahalme@cc.jyu.fi. Maanantaisin klo MoniMessi monikulttuurinen perhekahvila (Siltakatu 18, Messin nuorisotilat). Maanantaisin klo perhekahvila Pehtoori (Jyväskylän kristillinen opisto, Sulkulantie 28). Kahvittelu 1 /perhe. Tiistaisin VauvaPerhepesä klo Polttolinja 37. Yksin- ja yhteishuoltajien iltaperhekahvila Olkkari tiistai-iltaisin parittomilla viikoilla klo Yrttisuon perhepuisto, Kekkolantie 18. Keskiviikkoisin klo Messin perhekahvila (Siltakatu 18). Keskiviikkoisin klo Isä-Pappa-Dad iskänillat (Yrttisuon perhepuisto, Kekkolantie 18). Perjantaisin klo NuoretÄidit (Messin nuorisotilat, Siltakatu 18). Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Lisätietoja: Tiina Häkkinen , tiina.hakkinen@mll.fi, Malsa Bolander puh , marja-leena.bolander@mll. fi, Anu Juurakko , anu. juurakko@mll.fi, Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään ma klo 17. Yrttisuon perhepuisto, Kekkolantie 18. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Tervetuloa! Hallitus SPR Kuokkalan osaston sääntömääräinen kevätkokous tiistaina klo taloyhtiö Lounaisrinteen kerhohuoneella Kekkolantie 15. Kahvitarjoilu. Hallitus. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme. Aktiva ja Laajavuori Oy Aktiivisen kuntoutuksen kehittämiskeskus Aktiva ja Laajavuori Oy järjestää vammaislaskettelupäivän Laajavuoressa klo Lisätiedot ja ilmoittautumiset tiistaihin mennessä puh.(014) Keskustelutilaisuus klo Mosaiikki ry:n toimistolla, os. Ilmarisenkatu 17. Ohjelma: keskustelua uudesta kotouttamislaista. Alustajana työministeri Tarja Filatovin eduskuntaavustaja Leila Vasama. Monikulttuurisen Mosaiikki-lehden esittely. Järjestäjät: Keski-Suomen Dooris-ryhmä ja Mosaiikki ry. Tervetuloa! toimitus@kuokkala.org Nuorten harrastesarjan lentopalloturnaus pelattiin Graniitissa Helmikuun puolessa välissä pelattiin Graniitissa tyttöjen Keski- Suomen alueen harrastesarjaa. Sarjaan osallistuu Jyväskylän Valolta sekä A-tyttöjen joukkue (17-18-vuotiaat) että B-tyttöjen joukkue ( vuotiaat). Muut sarjaan osallistuvat joukkueet ovat Jokilaakson Lentopallon C-tytöt (13-14 vuotiaat), Jokilaakson Lentopallon B-tytöt, Korpilahden Pyrinnön B-tytöt ja Palokan Pyryn B- tytöt. Lauantain turnauksesta puuttui Korpilahden Pyrintö, joten turnaus käytiin viiden joukkueen voimin. Pelejä pelattiin kahdella kentällä yhteensä kahdeksan, joten lentopallo sai lauantain aikana kovaa kyytiä. Turnauksessa nähtiin ajoittain hyvinkin tasokasta peliä ja lentopallon vaativimmatkin elementit torjuntoineen ja iskulyönteineen ovat tyttöjen kuvioissa mukana. Lauantain turnauksessa Graniitissa sekä Valon A-tytöt että B- tytöt voittivat selkein numeroin Palokan Pyryn, mutta molemmat joukkueet hävisivät ottelunsa Jokilaakson Lentopallon joukkueille. Etenkin B-tytöt taistelivat tiukasti, mutta ottivat kuitenkin kirvelevät tappiot äärimmäisen tasaisissa otteluissa. Valon joukkueet esittivät hyvää peliä ja ajoittain tehokkaita hyökkäyksiä, mutta JoLe- Pa nappasi voitot lähinnä kovien aloitussyöttöjensä ja erinomaisesti liikkuvan kenttäpuolustuksensa ansiosta. Seuraavaan turnaukseen Valon tytöt lähtevät luonnollisesti tiukalla asenteella hakemaan revanssia. Syyskaudella harrastesarjaa ehdittiin pelata jo kaksi kierrosta, joiden jälkeen JoLePa 2 johti sarjaa 16 pisteellä. Heti kannassa tulivat JoLePa:n B-tytöt sekä Jyväskylän Valon B-tytöt tasapistein 14 pisteellä. Nämä kolme joukkuetta sekä Korpilahden Pyrintö ovatkin olleet sarjan kärkikastia, ja ottelut ovat olleet laadukkaita ja tiukkoja. Syksyn aikana huomattavasti kehittyneet Valon A-tytöt ovat saaneet kauden edetessä mainiosti pelirytmistä kiinni, ja heti kevätkauden ensimmäisessä turnauksessa Jämsässä A-tytöt ottivat arvokkaan voiton Korpilahden Pyrinnöstä. Valon B-tyttöjen joukkueessa pelasivat Iida Helke, Kaisu Koivisto, Minna Korhonen, Tiina Liimatainen, Rakel Nurmi, Tuuli Peränen, Elina Rahela ja Piia Taskila. A-tyttöjen joukkueessa pelasivat Jaana Kakkonen, Terhi Kovanen, Kirsi-Mari Kupsa, Emmi Myllylä, Cia Nykopp, Saara Pentikäinen ja Sini Saukko. Tuulevi Piesanen Turnauksen tulokset JoLePa Pyry 2-0 (25-10, 25-11) JoLePa2 Valo A-tytöt 2-0 (25-10, 25-21) JoLePa2 Pyry 2-0 (25-13, 25-13) JoLePa Valo B-tytöt 2-1 (22-25, 25-21, 15-10) JoLePa Valo A-tytöt 2-0 (25-16, 25-20) Pyry Valo B-tytöt 0-2 (18-25, 11-25) Pyry Valo A-tytöt 0-2 (20-25, 10-25) Valo B-tytöt JoLePa2 1-2 (24-26, 25-18, 15-17)

8 8 Kuokkanen - maaliskuu 2006