KAUNIAISTEN KAUPUNGIN PERUSTELUT KAUNIAISTEN KAUPUNGINVALTUUSTO

Transkriptio

1 KAUNIAISTEN KAUPUNGINVALTUUSTO KAUNIAISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Nämä perustelut on laadittu osana Kauniaisten ympäristönsuojelumääräysten valmistelutyötä vuosina

2 SISÄLLYSLUETTELO LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET Tavoite ja soveltamisala Määräysten antaminen ja valvonta Poikkeaminen määräyksistä Määritelmät... 4 LUKU 2 JÄTEVEDET Viemäriin johdettavat jätevedet Jätevesien esikäsittely Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 6 LUKU 3 KEMIKAALIT Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely Säiliöiden tarkastaminen... 7 LUKU 4 JÄTTEET Jätteiden sijoittaminen maaperään Rakennusten julkisivujen kunnostustöissä syntyvät jätteet Jätteiden poltto kiinteistöllä Käytöstä poistetun säiliön käsittely LUKU 5 LUMEN VASTAANOTTO Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja käyttö LUKU 6 PÖLYN TORJUNTA Kulkuväylien ja pihojen kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Rakennus-, korjaus- ja purkutyöt sekä maanrakentaminen LUKU 7 MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA Yleissäännös Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Erityisen häiritsevä melu yöaikaan Tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Ilotulitusnäytökset LUKU 8 SAVU- JA HAJUPÄÄSTÖT Polttamisessa syntyvät päästöt LUKU 9 MUUT MÄÄRÄYKSET Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyömisestä Määräysten voimaantulo

3 LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite ja soveltamisala Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain 86/2000 täytäntöönpanemiseksi. Niiden tarkoitus on toimia ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä täydentävinä ja selventävinä paikallisina määräyksinä käytännön tilanteissa. Ympäristönsuojelumääräyksillä tarkennetaan yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita tarpeettoman haitan ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty lain tavoitteet, soveltamisala ja määritelmät sekä yleisesti periaatteet, velvollisuudet ja kiellot ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Pykälässä todetaan, että määräykset ovat voimassa koko Kauniaisten kaupungin alueella, ellei jäljempänä toisin ole määrätty. Muut soveltamisalaa koskevat määräykset ja rajoitukset tulevat suoraan ympäristönsuojelulaista, jonka mukaan ympäristönsuojelumääräykset koskevat muuta ympäristönsuojelulain alaista toimintaa kuin ympäristöluvanvaraista tai ympäristönsuojelulain 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoituksenvaraista toimintaa. Näiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien toimintaa. Lisäksi lain 19 :ssä todetaan, että ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräysten soveltamisalaa rajaa myös se, että niillä pannaan toimeen ympäristönsuojelulakia, jonka tavoitteena ja soveltamisalana on ehkäistä ympäristön pilaantumista. Lakia sovelletaan myös toimintaan, jossa syntyy jätettä, sekä jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojelumääräyksissä ei ole kuitenkaan järkevää säätää jätteen käsittelystä, mikäli kyse ei samalla ole pilaantumisen ehkäisemisestä, koska sitä varten on olemassa jätelaki ja sen nojalla annettavat jätehuoltomääräykset. Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti samantasoisia muiden kunnallisten säännöstöjen kanssa. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. Ympäristönsuojelumääräykset sitovat kansalaisten ohella myös viranomaisia, joiden tulee lupa-asiaa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä kyseisestä asiasta on ympäristönsuojelumääräyksissä säädetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeelliset paikallisista olosuhteista johtuvat ympäristönsuojelumääräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 64/1986 mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii yhdyskuntalautakunta. Ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siir- 3

4 tää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa, lukuunottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten, kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. 3 Poikkeaminen määräyksistä Säännökset on lähtökohtaisesti pyritty kirjoittamaan niin, että ne olisivat suhteellisuusperiaatteen mukaisia eikä kohtuuttomia tilanteita voisi syntyä. Poikkeussäännös on kuitenkin tarpeellinen sen vuoksi, että säännös käytännön soveltamistilanteissa saattaa johtaa kohtuuttomuuteen. Poikkeusharkinnan edellytyksenä on, paitsi kohtuuttomuusperuste, myös se, että poikkeaminen ei saa johtaa vähäistä suurempaan ympäristön pilaantumiseen. Poikkeuksen myöntäjä on ympäristönsuojelulain 19 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Suhteellisuusperiaate on ns. hallinto-oikeudellinen periaate, jonka mukaan viranomaisen on suhteutettava toimintansa oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Hallinnon oikeusperiaatteista on säädetty hallintolain 434/ :ssä. 4 Määritelmät Pykälässä määritellään käytetyt käsitteet, mikäli niitä ei ole määritelty ao. määräyksen yhteydessä. Osa käsitteistä, kuten ympäristön pilaantuminen ja terveyshaitta, on määritelty ympäristönsuojelulaissa, jolloin käsitteen määrittely tässä yhteydessä on turhaa - lain määritelmiä noudatetaan myös ympäristönsuojelumääräyksiä tulkittaessa. LUKU 2 JÄTEVEDET 5 Viemäriin johdettavat jätevedet Taajaan rakennetut alueet kuuluvat yleensä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö tulee vesihuoltolain 119/ :n mukaan liittää viemäriin, jolla jätevedet johdetaan keskitettyyn jätevesien puhdistukseen. Liittymisvelvollisuus ei kuitenkaan koske sadeveden ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamista, jos alueella ei ole tarkoitusta varten erillistä verkostoa ja nämä voidaan muutoin poistaa asianmukaisesti. Kauniaisissa käytännössä kaikki kiinteistöt kuuluvat vesihuoltolaitoksen toimintaalueeseen ja ovat siten velvollisia liittymään viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä Kauniaisissa on vain muutamia. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi vesihuoltolain 11 :n perusteella myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jätevedenpuhdistamon toiminnan varmistamiseksi ja puhdistamon toiminnan kannalta haitallisten päästöjen ehkäisemiseksi on määräyksillä kielletty tiettyjen haitallisten aineiden päästäminen viemäriin. Jätteistä, öljystä, rasvoista sekä muista 4

5 viemäriin kuulumattomista aineista saattaa aiheutua haittaa viemärilaitteistolle ja jätevedenpuhdistamolle sekä niiden toiminnalle. Jätevesien johtamiseen tarvitaan ympäristölupa, mikäli niitä johdetaan sellaisenaan tai puhdistettuna suoraan vesistöön ja siitä saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista, tai jos vesiin tai viemäriin johdetaan ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n mukaisia aineita. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämisestä ja vesihuollon hoitamisesta on säädetty vesihuoltolain 119/2001 luvussa 3. Yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä on säädetty valtioneuvoston päätöksessä 365/1994. Valtioneuvoston asetuksella 542/2003 säädetään kiinteistöjen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätemyllyn asentaminen viemäriverkkoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin on kaupungin vesihuoltolaitoksen määräysten mukaan kielletty. Jauhetun eloperäisen tai muun kuin viemäröitäväksi tarkoitetun jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. 6 Jätevesien esikäsittely Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys-, teollisuus- ja muiden vastaavia aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet voivat viemäriverkkoon joutuessaan aiheuttaa häiriöitä viemäreiden ja jätevedenpuhdistamon toiminnalle sekä mahdollisesti naapurustossa ilmeneviä haittoja, joten kyseiset jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisesti ennen johtamista jätevesiverkostoon. Erotinlaitteistojen häiriötön toiminta edellyttää niiden säännöllistä tyhjennystä ja huoltoa. Hälytinlaitteistojen edellyttäminen on tarpeen erotinlaitteistojen tyhjennyksen, huollon ja toiminnan kannalta ylitäyttymisen ja vahinkotilanteiden estämiseksi. Kiinteistönhaltijan kirjanpitovelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen yleiseen selvilläolovelvollisuuteen. 83 :n mukaan viranomaisella on tiedonsaantioikeus valvontaa varten. Myös valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavissa tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä sisältää säännöksiä ongelmajätteiden luovuttamisesta. 5

6 7 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesuaineita sisältävien jätevesien johtaminen puhdistamattomana vesistöön aiheuttaa mm. vesistön rehevöitymistä ja vesistön virkistyskäyttöarvon vähenemistä. Kauniaisten kaupungin ainoan järven, Gallträskin, tilan ollessa jo entuudestaan rehevä, on perusteltua kieltää lisäkuormituksen aiheuttaminen. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Autojen veneiden ja muiden laitteiden pesuvedet ovat jätevesiä, jotka on käsiteltävä kuten muutkin jätevedet. Pestäessä autoja ja muita laitteita liuottimia sisältävillä tai muilla pesuaineilla, voi etenkin suurien jätevesimäärien johtamisesta maastoon tai sadevesiverkostoon aiheutua ympäristön pilaantumista. Vaikkei liuottimia tai muita pesuaineita käytettäisikään, ammattimaisessa tai muussa usein toistuvassa pesussa jätevesimäärät ovat suuria. Muu jätevesien käsittelytapa kuin johtaminen jätevesiviemäriin riittävästi esikäsiteltynä voi aiheuttaa riskin ympäristön pilaantumisesta. Viemäriverkoston ja jäteveden puhdistusprosessin toimivuuden kannalta on jätevedet tarpeen esikäsitellään ennen viemäriin johtamista öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Autojen pesuvedet on myös kiinteistökohtaisessa jätevesien käsittelyssä tarpeen mukaan esikäsiteltävä puhdistuslaitteistojen toimivuuden turvaamiseksi, silloin kun hiilivetyliuottimia sisältävät pesuvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Hiilivetyliuottimia ovat mm. tärpätti, tinneri, asetoni ja liuotinbensiini. Vesien pilaantumisen estämiseksi kielletään pesuvesien johtaminen puhdistamattomina suoraan vesistöön. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla, kuten puisto- ja virkistysalueilla voi aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa vähentämällä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöön soveltumista. Vastaava kielto on ollut voimaan tulleen järjestyslain myötä kumoutuneissa kaupungin järjestyssäännöissä, joten kielto on perusteltua ottaa mukaan ympäristönsuojelumääräyksiin toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vuoksi. LUKU 3 KEMIKAALIT 9 Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien vähäisetkin määrät voivat hallitsemattomasti ympäristöön päästessään aiheuttaa vakavan ympäristön pilaantumisen vaaran. Erityisesti nestemäiset aineet voivat ominaisuuksistaan riippuen imeytyä nopeasti maaperään ja kulkeutua esimerkiksi veteen liuenneena kauas vuotopaikalta. Kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäiseminen edellyttää kemikaalin asianmukaista varastointia sekä laitteiden säännöllistä huoltoa ja tarkastamista. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on myös oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaiku- 6

7 tusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Määräyksillä pyritään ehkäisemään kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä mahdollisesti aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön, kuten maaperän, pohjatai pintaveden pilaantumista. Kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen torjuntaa ja ehkäisyä on säädetty kemikaalilaissa 744/1989. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely edellyttää kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteissa annettujen ohjeiden noudattamista. Valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön, velvollisuudesta laatia ja toimittaa käyttöturvallisuustiedote säädetään kemikaalilaissa ja -asetuksessa 675/93. Vaarallisten kemikaalien varastoinnista säädetään yleisesti vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetulla asetuksella (59/1999) Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnissa on ohjeita myös TUKES-ohjeessa K Säiliöiden tarkastaminen Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastosäiliöiden kunto tulee säännöllisin tarkastuksin varmistaa mahdollisten vuotojen tai vuodon riskiä aiheuttavien vikojen havaitsemiseksi. Huonokuntoiset kemikaalisäilöt voivat rikkoutuessaan ja vuotaessaan aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Määräaikaistarkastuksilla säiliöiden kunnon heikkeneminen voidaan havaita ajoissa ja välttää pilaantumisesta aiheutuvat kalliit, jopa kymmeniä tuhansia euroja maksavat puhdistustoimenpiteet. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastamisesta on määrätty Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 344/1983. Päätöksen mukainen tarkastusvelvoite koskee ainoastaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevia maanalaisia öljysäiliöitä. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa voi kuitenkin aiheuttaa yhtälailla myös maanpäällisten säiliöiden vuotaminen, näin ollen ympäristönsuojelumääräysten tarkastusvelvoite koskee sekä maanalaisia että maanpäällisiä säiliöitä. Tarkastuksiin velvoittavan määräyksen perustana ovat myös ympäristönsuojelulain 4 :n mukaiset yleiset periaatteet, kuten ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate sekä 5 :n selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. 7

8 Valtuutetulla tarkastajalla tarkoitetaan Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioimaa tarkastajaa, jota edellytetään tarkastuksessa käytettävien menetelmien ja laitteiden sekä saadun luokituksen luotettavuuden varmistamiseksi. LUKU 4 JÄTTEET 11 Jätteiden sijoittaminen maaperään Jätteiden laajamittainen sijoittaminen maaperään edellyttää yleensä voimassa olevaa ympäristölupaa. Tätä vähäisempää jätteiden sijoittamista maaperään rajoittaa ympäristönsuojelulain 7 :n maaperän ja 8 :n pohjaveden pilaamiskiellot, joiden mukaan jätteen sijoittaminen maaperään on kielletty, mikäli siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muu yleisen tai yksityisen edun loukkaus esimerkiksi maaperän tai pohjaveden laadun huononemisen seurauksena, sekä jätelaki, jonka 6 :ssä kielletään mm. jätteen hylkääminen tai hallitsematon käsittely. Jätteiden maahan hautaaminen on hallitsematonta jätteiden käsittelyä. Siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Vastaava kielto sisältyy myös pääkaupunkiseudun yleisiin jätehuoltomääräyksiin. Erilaisia jätemateriaaleja voidaan kuitenkin hyödyntää myös haitattomasti maanrakentamisessa. Korvaamalla luonnonkiviaineksia puhtailla jätemateriaaleilla säästetään luonnonvaroja. Mineraalisilla jätteillä tarkoitetaan mm. betoni-, tiili-, laatta- ja keramiikkajätteitä. Maaperään sijoitettavan jätemateriaalin tulee olla maanrakentamiseen teknisesti sopivaa eikä siitä saa aiheutua maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Betoniterästä sisältävän betonijätteen sijoittaminen maaperään ei ole hyväksyttävää, koska raudoista voi olla haittaa alueen myöhemmälle käytölle eikä betoniterästä voida pitää teknisesti maanrakennuskäyttöön soveltuvana materiaalina. Metallijätteiden sijoittamista maahan ei voida myöskään hyväksyä metallijätteen hyötykäyttötavaksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja ympäristöriskeistä. Jätteiden sijoittamisedellytysten täyttyessäkin ympäristönsuojeluviranomaisella on kuitenkin valvontaa varten oltava mahdollisuus kieltää tai antaa määräyksiä jätteen sijoittamisesta maaperään, mikäli sijoittamisesta voidaan epäillä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tämän vuoksi sijoittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen valvontaviranomaiselle. Kompostoimattomien elintarvike- ja käymäläjätteiden sijoittamisesta maaperään voi aiheutua erilaisia haittoja, kuten haittaeläinten leviämistä ympäristössä, joten ne on tarpeen käsitellä haitattomaksi ennen sijoittamista. Elintarvike- ja käymäläjätteen kompostoinnista on pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten mukaan tehtävä ilmoitus YTV:n jätehuoltolaitokselle. Kuolleiden eläinten käsittelystä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön määräyksissä. Ympäristönsuojelumääräyksissä sallitaan lemmikkien hautaaminen omalle maalle, kun hautaaminen tehdään riittävän syvälle, sekä lisäksi noudattaen mitä maa- ja metsätalousministeriö on asiasta määrännyt. 8

9 Puutarhajätteiden viemistä yleisille alueille voidaan pitää ympäristön pilaamisena. Myös pienten määrien vieminen voi aikaa myöten aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Puutarhajätteiden läjittäminen yleisille alueille täyttää myös roskaamisen sekä jätteen hylkäämisen tunnusmerkit. Puutarhajätteiden vienti luvattomiin paikkoihin on varsin yleistä, joten teko on katsottu tarpeelliseksi kieltää ympäristönsuojelumääräyksillä huolimatta siitä, että roskaaminen ja jätteen hylkääminen on jo jätelain nojallakin kiellettyä. Jätteiden käsittelystä voidaan antaa tapauskohtaisia määräyksiä jätelain 57 :n ja ympäristönsuojelulain 84 ja 85 :n nojalla. Rakennustoiminnassa syntyneen pilaantumattoman maa- ja kiviaineksen hyödyntämisestä on säädetty ympäristönsuojeluasetuksen 169/ :ssä. Maatuvan jätteen kiinteistökohtaisesta kompostoinnista on säädetty pääkaupunkiseudun yleisissä jätehuoltomääräyksissä (YTV ). Kuolleiden eläinten hävittämistä koskevat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan säännökset. MMM:n asetus 1374/2004 koskee mm. kuolleita tai lopetettuja nauta- ja kavioeläimiä, siipikarjaa sekä lemmikkieläimiä. Kuolleita eläimiä koskevia määräyksiä on annettu lisäksi ns. EY:n sivutuoteasetuksessa EY/1774/2002. Koiran ulosteiden siivoamisesta hoidetuilta alueita taajamassa on määrätty järjestyslaissa 612/2003. Koiran omistajan tai haltijan on mm. pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. 12 Rakennusten julkisivujen kunnostustöissä syntyvät jätteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ja lyijy-yhdisteet ovat ongelmajätteitä ja pysyvyydeltään ja kertyvyydeltään pahimpia ympäristömyrkkyjä. PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausaineiden poisto on suoritettava siten, että syntyvät jätteet saadaan mahdollisimman hyvin talteen. Kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet ja työssä syntyvä liuottimia sisältävä maalinpoistojäte ovat yleensä ongelmajätteitä, jotka on kerättävä talteen ja toimitettava ongelmajätekäsittelyyn. PCB-jätteen määrittely ja määräykset PCB-jätteen käsittelystä ovat PCB:n ja PCB-laitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB-jätteen käsittelystä annetussa valtioneuvoston päätöksessä 711/1998. Kreosootilla käsitellyn puun käytön rajoituksista on määrätty Valtioneuvoston asetuksessa 8/2003. Kreosootilla kyllästettyä, käytöstä poistettua puutavaraa ei saa käyttää rakentamiseen, asuinkäyttöön tai yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla. Kreosootilla kyllästettyä puutavaraa saa 9

10 luovuttaa vain käsittelijälle, jolla on asianmukainen lupa. 13 Jätteiden poltto kiinteistöllä Yhdyskuntajätteiden polttaminen pienkiinteistöjen lämmityslaitteistoissa ja uuneissa ei ole hyväksyttävää, sillä palamisolosuhteet eivät ole sellaiset, mitä hallitulta yhdyskuntajätteen poltolta edellytetään. Jätteiden poltossa syntyvien savukaasujen mukana ympäristöön pääsee nokea, hajua sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisia yhdisteitä (kuten polyaromaattisia hiilivetyjä), jotka voivat taajaan asutulla alueella jo pieninäkin määrinä aiheuttaa ympäristön pilaantumista, ympäristön viihtyvyyden vähenemistä sekä terveyshaittoja herkimmille väestöryhmille. Haitallisia ympäristövaikutuksia ja ympäristön pilaantumista aiheuttava jätteiden poltto on siten perusteltua kieltää poltosta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Myös pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset kieltävät jätteiden polton. Risujen, hakkuujätteen, lehtien sekä muiden kasvijätteiden polttamisessa palamisolosuhteet ovat sellaiset, että poltosta voi aiheutua naapuruushaittaa sekä mahdollisesti terveyshaittaa savuamisen, haitallisten yhdisteiden päästöjen ja hajun muodossa. Risut ja puutarhajätteet ovat usein myös kosteita, jolloin savun muodostus on hyvin runsasta. Avopoltosta voi aiheutua lisäksi maastopalon vaara. Puutarhaym. kasvijätteiden poltossa on huolehdittava siitä, että naapurustolle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi esim. polttamalla mahdollisimman kuivaa jätettä sekä ilmoittamalla poltosta etukäteen naapurustolle. Myös mahdolliset metsäpalovaroitukset tulee ottaa ennen polttoa huomioon. Kesäaikaan avopoltto ei ole sallittua, sillä tällöin poltto voi aiheuttaa kohtuutonta haittaa mm. piha-alueilla oleskelulle. Pääkaupunkiseudulla puutarhajätteet voidaan myös kohtuullisin kustannuksin toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. Puutarhajätteet voidaan lisäksi silputa tai hakettaa ja käsitellä itse kompostoimalla, joten polttaminen ei ole ainoa vaihtoehto puutarhajätteen käsittelylle. Pelastusviranomainen voi pelastuslain 468/2003 nojalla määräajaksi kieltää avotulen teon tai tulipalon vaaraa aiheuttavan toiminnan määrätyllä alueella. Lain mukaan nuotion tai avotulen sytyttäminen metsään tai sen läheisyyteen on kielletty, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon vaara on ilmeinen. Avotulta ei myöskään saa tehdä toisen maalle ilman lupaa, jollei siihen ole pakottavaa tarvetta. 14 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Käytöstä poistetut öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt putkistoineen ovat jätelain tarkoittamia jätteitä, joihin sovelletaan jätteiden käsittelyä koskevia säädöksiä. Säiliöiden jättäminen maahan on jätelaissa kiellettyä jätteiden hylkäämistä. Jätteestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään lisäksi ympäristönsuojelulaissa. Käytöstä poistetut säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavesille. Säiliöitä ei ole välttämättä puhdistettu, jolloin on olemassa vaara, että maaperä pilaantuu säiliön aikaa myöten rikkoutuessa. Lisäksi maaperä vanhojen säiliöiden ympärillä voi 10

11 olla pilaantunutta vuotojen seurauksena ja edellyttää puhdistamista. Poistamalla säiliöt maaperästä ja tyhjentämällä ne öljystä ja öljyisestä sakasta estetään huonokuntoisista vanhoista säiliöistä aiheutuva maaperän pilaantuminen. Ennen määräysten voimaantuloa asianmukaisesti hiekalla tai muulla hyväksyttävällä materiaalilla täytettyjä säiliöitä ei kuitenkaan edellytetä nostettavaksi. Säiliöistä on kuitenkin poistettava ilma- ja täyttöputket, jotta niihin ei vahingossa johdettaisi polttoaineita tai muita kemikaaleja. On kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että säiliötä ympäröivä maaperä on säilynyt pilaantumattomana ja että säiliöön ei ole jäänyt öljyä, joka voisi edelleen vuotaa maaperään. Jos vanha säiliö sijaitsee paikassa, josta sitä on teknisesti vaikea tai mahdoton poistaa esimerkiksi muulle omaisuudelle aiheutuvan vahingon vuoksi, voidaan poistamisvelvollisuutta kohtuullistaa. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti. Kiinteistön omistajan vaihtuessa vastuu säiliöstä siirtyy uudelle omistajalle, joten hänelle on annettava siitä tieto. Öljyjätteen käsittelystä on määrätty valtioneuvoston päätöksessä öljyjätehuollosta 101/1997. Ongelmajätteiden säilyttämisestä on säädetty pääkaupunkiseudun yleisissä jätehuoltomääräyksissä (YTV ). LUKU 5 LUMEN VASTAANOTTO 15 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja käyttö Lumen läjittämistä ei ole sisällytetty jäte- tai ympäristönsuojelulakiin. Lumen läjittämisestä voi aiheuta öljyn tai muiden lika-aineiden leviämistä ympäristöön ja ympäristön roskaantumista, sekä hiekoitushiekan tai suolan aiheuttamaa vesistön tarpeetonta kuormitusta. Säädöksellä pyritään estämään lumenkaatoalueen sijoittaminen ja käyttö siten, että siitä aiheutuu haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa alueella. Ympäristönsuojelulain 4 :n perusteella toiminnanharjoittaja vastaa toiminnasta syntyvien haittavaikutusten ennaltaehkäisystä sekä ympäristöhaittojen poistamisesta. LUKU 6 PÖLYN TORJUNTA Kaupunki-ilmassa olevat hiukkaset ovat liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden hiukkaspäästöjä, katupölyä, erilaisesta rakennustoiminnasta syntyvää pölyä sekä kaasumaisista yhdisteistä muodostuvia hiukkasia. Ilmassa leijuva pöly li- 11

12 sää astmaoireita, karkeajakoinen pöly ärsyttää silmiä, ja pienet hengitettävät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin saakka. Erityisen haitallisia hiukkaset ovat allergisille ja astmaa sairastaville. Pienemmät hiukkaset voivat lisätä hengitystulehduksia ja astmakohtauksia sekä heikentää keuhkojen toimintakykyä. Suuremmat hiukkaset likaavat ja voivat merkittävästi haitata viihtyisyyttä. Jokakeväinen katupöly aiheuttaa merkittäviä ilmanlaatuongelmia taajamissa. Talvella kaduille ja jalkakäytäville levitetty, jauhautunut hiekoitushiekka sekä hiekan ja nastarenkaiden kuluttama asfaltti pölyää keväällä katujen kuivettua liikenteen ja tuulen nostattamana. Ilmaan nousee myös kaikkea muuta talven aikana kaduille laskeutunutta aineista. Pölyntorjuntasäännösten tarkoituksena on estää erilaisista rakennus- ja kunnostustöistä, kuten uudisrakennus- ja korjaustöistä, rakennusten purkutöistä, katujen kunnossapidosta ja murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja. Näissä töissä käytettävien suojausmenetelmien tulee olla sellaisia, että pölyn ja haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön estetään. Jos pölyhaittoja ei pystytä kokonaisuudessaan ehkäisemään, on ne pidettävä mahdollisimman pieninä. 16 Kulkuväylien ja pihojen kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Katupöly sisältää hiekkaa, nastarenkaiden ja hiekoitushiekan asfaltista hiomaa kiviainesta, nastoista ja renkaista irronnutta metallia ja kumia sekä energiantuotannon ja autojen pakokaasuista kaduille laskeutuneita myrkyllisiä yhdisteitä kuten polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH). Katupöly on haitallista varsinkin herkille väestöryhmille, kuten lapsille sekä sydän ja keuhkosairaille. Säännöksellä pyritään ehkäisemään kunnostus- ja puhtaanapitotöistä peräisin olevan pölyn aiheuttamia terveyshaittoja, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, ilmanlaadun heikkenemistä sekä muuta ympäristön pilaantumista. Lehtipuhaltimien käytön kieltäminen hiekoitushiekan poistamisessa on tarpeen niiden aiheuttaman erittäin runsaan pölyämisen takia. 17 Rakennus-, korjaus- ja purkutyöt sekä maanrakentaminen Erilaisissa rakennus-, korjaus- ja purkutöissä, kuten hiekkapuhalluksessa, sekä maanrakentamisessa syntyy runsaasti pölyä. Määräysten tavoitteena on estää terveyshaittojen syntyminen, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentyminen ja ympäristön pilaantuminen huolehtimalla pölyn torjunnasta mahdollisimman tehokkaasti ja estämällä pölyn leviäminen ympäristöön tällaisista kohteista. Erityisen tärkeää on, että ns. häiriintyvien kohteiden, kuten asuntojen, päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja vanhainkotien lähellä kiinnitetään erityistä huomiota pölyn torjuntaan. Kiinteistön haltija tai toimenpiteiden suorittaja on velvollinen tiedottamaan vaikutusalueella oleville kohteille aiheuttamastaan häiriöstä. Vakiintuneen käytännön mukaan rakennusten ulkopuolisissa hiekkapuhallustöissä edellytetään rakennuksen huputtamista. Myös silloin kun asbestia sisältäviä julkisivuja pestään kovalla paineella tai kun maalipinta on hilseilevää, suojaus on tarpeen haittojen estämiseksi. 12

13 Hyvin pienistä töistä, kuten esimerkiksi pienialaisista pinnoitteen paikkaustöistä haittoja ei todennäköisesti aiheudu, joten tällaisissa töissä ei julkisivun peittämistä tai ulkoilma-aukkojen tiivistämistä edellytetä. Ympäristöministeriö on antanut ohjeet toimenpiteistä ympäristön pilaantumisen estämiseksi poistettaessa elementtirakennusten polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumoja (Ote tutkimusselostuksesta M. Haukijärvi, M. Pentti: Rakennusten saumausmassat ja PCB-yhdisteet). PCB:tä tai lyijyä sisältävien julkisivusaumojen korjaustyön aikana ja sen jälkeen on parhaalla mahdollisella tekniikalla varmistuttava siitä, ettei PCB- tai lyijypitoinen jäte tai pöly leviä ympäristöön ja aiheuta vaaraa asukkaiden ja työntekijöiden terveydelle. Leviämisen estämiseksi on käytettävä riittävän tehokkaita työvälineitä ja tekniikoita sekä suojaustoimenpiteitä. Pölyävän maa-aineksen kuljettamisesta ja säilyttämisestä voi aiheutua merkittäviä haittoja rakennustyömailla ja niiden läheisyydessä sekä ajoreittien varrella, ellei pölyntorjunnasta huolehdita. Murskausta voidaan tilapäisesti suorittaa ilman ympäristölupaa alle 50 päivän ajan. Tilapäisestäkin murskauksesta voi kuitenkin aiheutua merkittävää pölyhaittaa ja ympäristön pilaantumista. Määräykset on annettu maa-aineksen pölyämisestä ja tilapäisestä murskauksesta aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Pölyntorjunnasta rakentamisessa ja työmailla on määrätty myös Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestyksessä (voimaantulo ). LUKU 7 MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA 18 Yleissäännös Melu on yksi yleisimpiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentäviä tekijöitä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle vahingollista taikka hänen muulle hyvinvoinnilleen haitallista. Melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa ja nukkumista. Elinympäristössä yleisesti vallitseva melu on sen tasoista, että se voi aiheuttaa suoria ja epäsuoria terveyshaittoja. Säännöksen tarkoitus on kiinnittää huomiota tarpeettoman lähiympäristöä häiritsevän melun aiheuttamisen välttämiseen. Vastaava säännös on myös ollut Kauniaisten kaupungin järjestyssäännöissä, jotka on kumottu järjestyslailla 612/2003. Järjestyslaissa ei vastaavia melua koskevia määräyksiä ole. 19 Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä meluta tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilai- 13

14 suudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ilmoitusvelvollisuus ei koske ympäristölupaa edellyttävää toimintaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Määräyksessä on lueteltu toimintoja, joissa ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitusmenettely tulee aina sovellettavaksi. Määräykseen on sisällytetty toimintoja, joiden aiheuttaman melun tai tärinän on vakiintuneesti katsottu olevan erityisen häiritsevää ja siten aina edellyttävän ilmoitusmenettelyä. Luettelo ilmoitusvelvollisista toiminnoista ei ole tyhjentävä. Arvioitaessa melun häiritsevyyttä on otettava huomioon melun voimakkuuden (db) lisäksi mm. melun kesto, toistuvuus, mahdollinen kapeakaistaisuus ja iskumaisuus, vuorokauden aika, jolloin melua esiintyy sekä melun haitalliseksi kokevan kohteen erityispiirteet. Rakennus-, purku-, korjaus- tai kunnostustyöstä tai niihin rinnastettavasta tilapäisestä työstä josta aiheutuu erityisen häiritsevää melua tai tärinää, on tehtävä meluilmoitus, jos työtä tehdään yöllä, arki-iltoina, lauantaisin, pyhäpäivinä tai juhlapyhinä sekä myös arkipäivisin tehtävästä työstä, jos työtä tehdään yhtäjaksoisesti yli 15 päivän ajan. Suurista ulkona järjestettävistä yleisötapahtumista ja vastaavista ilmoitus tehdään, kun ne järjestetään pyhäpäivänä tai juhlapyhänä tai muulloin kuin arkisin klo 7-21 tai lauantaisin klo Erityisen häiritsevä melu ja tärinä yöaikaan Uuteen järjestyslakiin ei sisälly kumoutuneisiin kunnallisiin järjestyssääntöihin sisältynyttä vastaavaa säännöstä, joka koski yöaikaista häiritsevää melua ja tärinää. Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiselle ilmoituksella voidaan useissa tapauksissa säädellä myös yöaikaista erityisen häiritsevää melua ja tärinää. Yleinen häiritsevän yöaikaisen melun aiheuttamisen kieltävä määräys koetaan kuitenkin edelleen tarpeelliseksi. Muun muassa kiinteistöjen kunnossapito- ja huoltotyöt, kuten esimerkiksi lumen auraus ja jätteiden kuormaus yöaikaan asuntojen ja muiden vastaavien kohteiden läheisyydessä aiheuttavat asukkaille erityisen häiritsevää melua etenkin, jos työtä tehdään toistuvasti yöaikaan. Määräyksellä ohjataan työt tehtäväksi pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin kunnossapidossa ja muissa töissä käytettävien koneiden ja laitteiden melua ei katsottaisi erityisen häiritseväksi. Poikkeuksena ovat välttämättömät työt, joita ei voida lykätä esimerkiksi liikenneturvallisuuden takia. Silloin tällöin yöaikaan tehtävä välttämätön työ ei aiheuta asukkaille vastaavaa haittaa kuin toistuvasti yöaikaan tehtävä työ. Ilotulituksia voidaan järjestää yöaikaan, jos ne ovat poliisin tai pelastuslaitoksen sallimia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) annetun lain nojalla, mutta yöaikaan järjestettävistä ilotulituksista edellytetään kuitenkin ilmoitusta ympäristönsuojeluviranomaiselle 22 :n mukaisesti. 14

15 Yleisötilaisuuden järjestäjän on tehtävä kokoontumislain 530/ :n perusteella ilmoitus yleisötilaisuudesta poliisille 14 :ssä mainituin poikkeuksin. Poliisi voi antaa tilaisuuteen liittyviä määräyksiä tai kieltää tilaisuuden mm. ympäristölle ja sivullisille aiheutuvan huomattavan haitan vuoksi. 21 Tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta 22 Ilotulitusnäytökset Häiriintyville kohteille tiedottamisesta on annettu usein määräyksiä meluilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä. Useimmat erityisen häiritsevää melua aiheuttavat tilapäiset toiminnat ovat väistämättömiä rakennus-, korjaus- ja kunnostustöitä. Tilapäisen melun sietäminen on helpompaa, jos etukäteen on tiedotettu työn tai tapahtuman laadusta ja kestosta sekä vastuuhenkilöistä. Ilotulitusnäytöksistä aiheutuva lyhytaikainen häiriö voidaan hyväksyä ilman ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävää ilmoitusta. Ilotulituksesta on kuitenkin tehtävä aina ilmoitus poliisi- tai paloviranomaiselle vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla lukuunottamatta uudenvuodenyön ilotulituksia. Ilotulituksista on ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta kuitenkin aina etukäteen (vähintään 7 pv) kirjallisesti tiedotettava ympäristönsuojeluviranomaista sekä asukkaita ja muita häiriintyviä kohteita. Ilotulitteiden käyttöä on rajoitettu laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Ilotulitteiden käyttö on sallittu ilman lupaa tai ilmoitusta uudenvuodenyönä klo välisenä aikana. Kauppatavaraksi hyväksyttyjen ilotulitteiden käytöstä muuna aikana on tehtävä pelastusviranomaiselle ilmoitus. Ilmoittaja saa pelastusviranomaiselta päätöksen, jossa ilotulitteiden käyttö ja käyttäjät yksilöidään ja annetaan tarvittava turvallisuusopastus. Käyttö voidaan kieltää, jos siihen sisältyy erityisiä riskejä. Ilotulitusnäytöksistä, joissa käytetään muita kuin yleisesti kaupan olevia räjähteitä, on vastaava ilmoitus tehtävä poliisille, joka ilmoittaa niistä pelastusviranomaisille. LUKU 8 SAVU- JA HAJUPÄÄSTÖT 23 Polttamisessa syntyvät päästöt Savukaasujen sisältämät terveydelle haitalliset, myrkylliset tai haisevat yhdisteet voivat aiheuttaa terveyshaittaa ja ympäristön pilaantumista sekä haitata yleistä viihtyisyyttä. Tästä syystä jätteen poltto on kielletty. (Kts. myös 13 ) 15

16 Polttolaitteiden säädöllä, huollolla ja käytöllä voidaan vaikuttaa palamiseen. Hyvissä palamisolosuhteissa savukaasun sisältämien haitallisten yhdisteiden ja hiukkasta määrä on pienimmillään. LUKU 9 MUUT MÄÄRÄYKSET 24 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyömisestä 25 Määräysten voimaantulo Pykälän tarkoituksena on selventää ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia viittauksella ympäristönsuojelulain asianomaisiin säännöksiin. Päätös ympäristönsuojelumääräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin on kuulutettava ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. 16