Kulutuksen verkkoonliittämissäännöstö Demand Connection Code DCC. Finlandia-talo

Transkriptio

1 Kulutuksen verkkoonliittämissäännöstö Demand Connection Code DCC Finlandia-talo

2 Tilaisuuden avaus Verkkosääntöprosessi ja kuulemisen aikataulu Pertti Kuronen, Fingrid Oyj

3 Ohjelma Tilaisuuden avaus Verkkosääntöprosessi ja kuulemisen aikataulu Pertti Kuronen, Fingrid Oyj Viranomaisen näkemys Timo Partanen, Energiamarkkinavirasto Verkkosäännöstön sisältö Mikko Koskinen, Fingrid Oyj Lounas Energiateollisuuden näkemys Ina Lehto, Energiateollisuus ry Kuluttajan puheenvuoro Mika Lehtimäki, Boliden Kokkola Oy Jakeluverkon puheenvuoro Tommi Lähdeaho, Elenia Verkko Oy Näkemyksiä kysynnän jouston toteuttamisesta Jukka Muilu, Energiakolmio Oy Kahvi Kysymyksiä ja kommentteja Petri Parviainen, Fingrid Oyj Liittymisehtojen uusiminen vuoden 2012 aikana (YLE 2012 ja VJV 2012) Jarno Sederlund, Fingrid Oyj Tilaisuuden päätös Pertti Kuronen, Fingrid Oyj

4 Mihin eurooppalaisia verkkosääntöjä tarvitaan? EU:n 3. energiamarkkinapaketti Tavoitteena lisätä siirtoverkonhaltijoiden välistä yhteistyötä ja koordinointia, jotta voitaisiin varmistaa avoin rajat ylittävä siirtoverkkoihin pääsy ja pääsyn hallinnointi eurooppalaisen siirtojärjestelmän tekninen kehitys, yhteentoimivuus ja turvallisuus järjestelmän koordinoitu ja riittävän ennakoiva suunnittelu. Tätä varten tehdään yhteiseurooppalaisia verkkosääntöjä: markkinasäännöt verkon käyttösäännöt verkkosuunnittelun ja verkkoonliittämisen säännöt. PT I RoI NI ES UK FR NL BE NO DK LU CH DE SE AU IT CZ PL SK FI HU ES T LV LT RO SI Cro BA RS FY M RO E M GR BG CY

5 5 Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyöelin - ENTSO-E ENTSO-E = European Network of Transmission System Operators - Electricity Järjestelmän kehittäminen (komitean suomalaisjäsen Jussi Jyrinsalo) Järjestelmän käyttö (komitean suomalaisjäsen Reima Päivinen) Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen (komitean puheenjohtaja Juha Kekkonen) Tutkimus ja kehitys (komitean suomalaisjäsen Jussi Matilainen) Jäsenenä 41 kantaverkkoyhtiötä 34:stä Euroopan maasta Kunkin komitean alla lukuisia työja/tai alueryhmiä

6 ENTSO-E:lle määrätty muitakin tehtäviä Verkkosäännöt ENTSO-E laatii verkkosäännöt ENTSO-E seuraa ja analysoi verkkosääntöjen ja komission hyväksymien suuntaviivojen täytäntöönpanoa ENTSO-E:n on esitettävä näkemyksensä komissiolle suuntaviivoja annettaessa Verkon kehittämissuunnitelma ENTSO-E:n on joka toinen vuosi hyväksyttävä ja julkaistava yhteisön laajuinen verkon kehittämissuunnitelma, johon on sisällytettävä tuotannon riittävyysnäkymät Vuotuiset kesä- ja talvituotannon riittävyysnäkymät Koordinointitehtävät suositukset kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoiden teknisen yhteistyön koordinointiin yhteiset välineet verkon koordinointiin normaalioloissa ja hätätilanteissa, mukaan lukien yhteinen häiriöidenluokitteluasteikko yhteiset tutkimussuunnitelmat Vuotuinen työohjelma ja vuosikertomus

7 Kulutuksen verkkoonliittämissäännöstön aikataulu Puiteohjelma Komission käsittely Kommentoinnit Valmis koodi

8 Fingrid ei kerää kommentteja kansallisesti ENTSO-E Consultations Fingrid järjestää esittely-/keskustelutilaisuuksia ja on tarvittaessa valmis avaamaan dokumenttien sisältöä, mutta tärkeintä on toimittaa kommentit sääntöjen valmisteluvaiheessa suoraan ACERille (puiteohjeet) tai Entsolle (verkkosäännöt): ACERin, Entson ja Fingridin kotisivuja seuraamalla pysyy ajan tasalla dokumenttien virallisista kommentointiajankohdista Fingrid on mielellään mukana keskustelussa ja pyrkii sopeuttamaan kansallisia sääntöjä kohti eurooppalaisia sääntöjä jo niitä luotaessa: näin vältetään suuria askelmaisia muutoksia

9 Aktiivista osallistumista!

10 Kuorman verkkoon liittämistä koskevat verkkosäännöt Viranomaisen puheenvuoro TkT Timo Partanen Energiamarkkinavirasto Fingridin keskustelutilaisuus

11 Sisältö 1. EU:n toiminnalliset ja markkinatavoitteet 2. Tausta EU:n verkkosäännöille 3. Valmisteluprosessi 4. Puiteohje verkkoon liittämisestä 5. Valmistelussa olevat muut verkkosäännöt ja ohjeet 6. Yleinen aikataulu

12 On 4 February 2011, the European Council gave a strong message and increased legitimacy to the move towards the IEM. In its Conclusions on energy, the European Council indeed stated that: The internal market should be completed by 2014 so as to allow gas and electricity to flow freely. Following this, the European Commission invited on 18 April 2011 each existing gas and electricity regions to develop a regional action plan and to contribute to the elaboration of a European Energy Work Plan 2011/2014.

13 Eurooppalaisen sähköregulaation oikeudellinen perusta Sähködirektiivi 2009/72/EC (EU) Perusta ACER:lle, ENTSOille, FG / NC - prosessille Sähköasetus 714/2009 Asetus ACER:sta 713/2009 Kansallinen lainsäädäntö, jonka tulee implementoida direktiivin vaatimukset. Asetukset ovat suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä.

14

15 Miksi laaditaan EU-laajuiset verkkosäännöt? Yhteisen eurooppalaisen tukkusähkömarkkinan aikaansaaminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä EU:n asettamat energiatavoitteet Uusiutuvien energialähteiden lisääminen sähkön tuotannossa (20/20/20 tavoitteet) Riittävän toimitusvarmuustason saavuttaminen Energiasisämarkkinoiden edistäminen (erityisesti rajat ylittävässä sähkökaupassa) -> Tavoitteena luoda EU:n yhteiset sähkömarkkinat vuoteen 2014 mennessä Yhteiset verkkosäännöt ovat keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Asetuksella 714/2009 säännellään verkkosääntöjen valmistelua

16 Vaatimuksia puiteohjeille ja verkkosäännöille ACERin laatimat puiteohjeet ovat ei-sitovia ja niiden tulee sisältää selkeät ja objektiiviset periaatteet verkkosääntöjen kehittämiseksi (art 6(2)) Puiteohjeiden on edistettävä syrjimättömyyttä, toimivaa kilpailua ja markkinoiden tehokasta toimintaa (art 6(2)) Verkkosäännöt laaditaan verkkoja koskevia rajat ylittäviä ja markkinaintegraatiota koskevia kysymyksiä varten (art 8(7)) Verkkosäännöt eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määritellä kansallisia verkkosääntöjä, jotka eivät vaikuta rajat ylittävään kauppaan (art 8(7))

17 Mistä aiheista verkkosääntöjä laaditaan? Art 8(6): verkkosääntöjen on katettava seuraavat alat, ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteet: a) verkon varmuutta ja luotettavuutta koskevat säännöt, mukaan lukien teknistä siirron varakapasiteettia koskevat säännöt verkon käyttövarmuutta varten; b) verkkoon kytkemistä koskevat säännöt; c) kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä koskevat säännöt; d) tietojen vaihtoa ja taseselvitystä koskevat säännöt; e) yhteen toimivuutta koskevat säännöt; f) toimintatavat hätätilanteissa; g) kapasiteetinjakoa ja ylikuormituksen hallintaa koskevat säännöt; h) kauppaa koskevat säännöt, jotka liittyvät verkkoon pääsyä koskevien palvelujen tekniseen ja operatiiviseen tarjoamiseen ja järjestelmän tasapainottamiseen; i) avoimuutta koskevat säännöt; j) tasehallintaa koskevat säännöt, mukaan lukien verkkoon liittyvät varavoimaa koskevat säännöt; k) yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskevat säännöt, mukaan lukien säännöt sijaintia koskevista signaaleista ja korvauksista siirtoverkonhaltijoiden välillä; ja l) sähköverkkojen energiatehokkuus

18 Verkkokoodien valmisteluprosessi Stakeholder consultation EU Commission ENTSO-E 3-year Work Programme ACER Stakeholder workshops Request for FWGL Framework Guidelines (max 6 months) Stakeholder consultation & workshops Draft Network Code (max 12 months) Mandate letter Consultation Evaluation (max 3 months) Stakeholder consultation? Decision Comitology (+/- 1 year) Member states Legally binding Network Code Impact on national codes

19 European rulemaking in the third package Framework Guideline ACER Prepares Comitology Guideline COM Prepares Legally binding Network Code ENTSO-E Prepares Legally Binding Comitology Committee MSs represented Approves NC

20 Verkkosääntöjen puiteohjeiden valmisteluprosessi Puiteohjeella (ACER) luodaan säännön periaatteet Ongelman määrittely, tavoitteiden asettaminen, eri politiikkavaihtoehtojen arviointi Initial Impact Assessment, IIA Puiteohjeeseen selkeät ja objektiiviset periaatteet verkkosäännön kehittämiseksi Sisältää konsultaation (2 kuukautta) + keskustelut sidosryhmien kanssa ENTSO laatii varsinaiset verkkosäännöt Verkkosäännön evaluointi Verkkosäännön käsittely komitologia-menettelyssä Sitovan verkkosäännön noudattamisen valvonta kansallisesti Verkkosääntö voi myös sisältää tehtäviä viranomaisille

21 ACERin puiteohje sähköverkkoon liittämisestä Pilottihanke puiteohjeista Valmistelu aloitettiin syksyllä 2009 (ERGEG) Komissiolta ERGEG:lle virallinen pyyntö aloittaa puiteohjeen valmistelu Konsultaatiot (ERGEG) ja (ACER) Hyväksytty Puiteohje saatavilla osoitteessa (>Activities >FG & code development >Electricity)

22 Puiteohjeessa esitetyt vaatimukset laadittavalle verkkosäännölle Verkkosäännön soveltamisalue: Verkonhaltijat ja merkittävät verkon käyttäjät Tulevat ja olemassa olevat merkittävien verkon käyttäjien liittymät siirto- tai jakeluverkkoon Merkittävä verkon käyttäjä: Silloin, jos kyseisellä verkon käyttäjällä on vaikutusta rajat ylittävään sähkön siirtoon Verkkosäännössä esitettävä kriteerit ja menetelmä merkittävien verkon käyttäjien määrittelemiseksi

23 Puiteohjeessa esitetyt vaatimukset laadittavalle verkkosäännölle, jatkoa Säännössä oltava kaikille merkittäville verkon käyttäjille asetettavat vähimmäisvaatimukset ja standardit Koskien myös jakeluverkkoon liittyviä merkittäviä verkon käyttäjiä Säännössä kuvattava prosessi ja kriteerit poikkeuksille verkkosäännöstä Poikkeuksesta sovelletaanko olemassa oleviin merkittäviin verkon käyttäjiin päättää regulaattori siirtoverkkoyhtiön esityksestä Poikkeus edellyttää hyöty-kustannus analyysiä Poikkeus voidaan myöntää kokonaan tai vain osasta vähimmäisvaatimuksia Regulaattorin on raportoitava hyväksymistään poikkeuksista ACERille, joka voi myös vaatia poikkeuksen kumoamista Olemassa olevien sopimusten muuttaminen Siirtymäaika max 3 vuotta

24 Puiteohjeessa esitetyt vaatimukset laadittavalle verkkosäännölle, jatkoa 2 Säännössä kuvattava kriteerit ja menetelmät, miten liittyjien ja verkkosäännön vaatimusten yhteensopivuus varmistetaan Uusilta merkittäviltä verkon käyttäjiltä vaadittavat tiedot Säännöllinen tuotantolaitosten yhteensopivuuden arviointi Säännössä kuvattava prosessi, miten tiedonvaihto ja koordinointi eri osapuolen välillä varmistetaan TSO <> TSO TSO <> DSO Verkonhaltija <> Merkittävä verkon käyttäjä

25 ENTSO-E:n laatiman verkkosäännön evaluointi ACERin lausunto komissiolle 3 kuukauden kuluessa siitä, kun ENTSO-E on toimittanut verkkokoodin ACERille Sidosryhmien konsultaatiosta ei vielä päätöstä Evaluoinnissa tarkastellaan Vastaako verkkosääntö puiteohjeessa esitettyjä vaatimuksia Täyttääkö verkkosääntö tavoitteet: Toimitusvarmuuden säilyttäminen Sähkön sisämarkkinoiden ja rajat ylittävän kaupan toiminnan tukeminen Etujen tuominen asiakkaille Uusiutuvan sähkön tuotannon edistäminen Evaluoinnin perusteella ACER päättää suositteleeko komissiolle verkkosäännön hyväksymistä

26 Kysymyksiä liittyen ENTSO-E:n verkkosääntöluonnokseen Edistääkö sääntö kaikilta osin markkinakehitystä tehokkaampaan suuntaan ja tuoko se hyötyjä asiakkaille? Ovatko säännössä asetetut vaatimukset eri osapuolille riittävän symmetrisiä (regulaattorit, TSOt, pörssit, markkinaosapuolet)? Sisältyykö sääntöön riittävästi (alueellista) TSOiden välistä koordinointia vai onko jätetty asioita kansalliselle tasolle? Onko sääntö riittävän yksityiskohtainen? Sääntöluonnos sisältää useita asioita, joissa tarvitaan kansallisen regulaattorin hyväksyntä (lyhyellä aikataululla)

27 Muiden puiteohjeiden ja verkkosääntöjen valmistelun priorisointi 12 aluetta (714/2009) Puiteohjeet ENTSO-E:n laatima verkkosääntö ACERin evaluointi Komitologia Prioriteettilistasta keskustelu sidosryhmien kanssa Firenze foorumissa Säännöllinen keskustelu EC / ACER (CEER) / ENTSO-E Tuloksena 3-vuoden työohjelma verkkokoodien valmistelulle Korkea prioriteetti: verkkokoodit, jotka on laadittava vuoteen 2014 mennessä (edellytyksenä EU:n yhteisille sähkömarkkinoille) Matala prioriteetti: aikataulu avoin Komissio järjestänyt prioriteettilistasta konsultaation (viimeksi 04/2011) ( nal_dimension_en.htm)

28 EC/ACER/ENTSO-E 3-vuoden työohjelma (tilanne ) Deliverable ENTSO-E Comito Scoping Phase ACER FG draft code drafting ACER 2011 evaluat logy Start End Start End Start End ion Start Electricity Products/legislation relevant for effective implemention of the IEM FG on capacity allocation and congestion management Q1/11 Q2/11 NC on capacity allocation and congestion management 1 Q3/11 Q3/12 Q4/12 Q1/13 NC on forw ard markets 2 Q4/12 Q3/13 Q4/13 Q1/14 Regional progress, setup and testing (incl. AESAG process and Regional Initiatives Work Program) EC comitology guideline on governance 3 Q2/12 FG on grid connection 4 Q2/11 Q2/11 NC on grid connection 5 Q3/11 Q2/12 Q3/12 Q4/12 NC on DSO and industrial load connection Q1/12 Q4/12 Q1/13 Q2/13 FG on system operation 6 Q2/11 Q4/11 NC on operational security Q1/12 Q4/12 Q1/13 Q2/13 NC on operational planning and scheduling Q2/12 Q1/13 Q2/13 Q3/13 NC on load-frequency control and reserves Q3/12 Q2/13 Q3/13 Q4/13 NC on operational training NC on requirements and operational procedures in emergency FG on balancing Q3/11 Q4/11 Q1/12 Q2/12 NC on balancing 7 Q4/12 Q3/13 Q4/13 Q1/14 EC comitology guideline on transparency Q1/12 FG on Third Party Access Q3/12 Q4/12 Q1/13 Q2/13 NC on third party access NC on data exchange and settlement Possible Guidelines/FG on incentives to TSOs to increase crossborder Q3/11 Q1/12 Possible Guidelines on investment incentives to TSOs Q3/11 Q1/12 EC Comitology Guideline on tariffs Q3/11 Q1/12 LEGEND FG Framew ork Guideline Common scoping discussions ACER evaluation of NC NC Netw ork Code ENTSO- E w ork Comitology process (including EC input to Comitology) ACER w ork Preparatory work including codes consistency work ACER consultations ENTSO-E consultations

29 Tilanne muiden puiteohjeiden osalta Puiteohje verkkoon liittämisestä (FWGL on Electricity Grid Connections) ACER hyväksynyt puiteohjeen Puiteohje järjestelmän käytöstä (FWGL on System Operation) ACER hyväksynyt puiteohjeen Kapasiteetin allokoinnista ja siirtorajoitusten hallinnasta ACERin puiteohje hyväksytty Puiteohje tasehallinnasta (FWGL on Balancing) Luonnos puiteohjeesta on parhaillaan konsultaatiossa klo (CET) saakka; puiteohje hyväksyttäneen syyskuussa Puiteohje kolmansien osapuolten verkkoon pääsystä (FWGL on Third Party Access) Käynnistyy mahdollisesti loppuvuodesta 2012, puiteohje annettaneen 2013 Komission suuntaviivat hallinnoinnista (EC guideline governance of day-ahead market coupling) Luonnos ollut konsultaatiossa alkuvuonna, komitologiaan arviolta 2013 Komission suuntaviivat läpinäkyvyydestä (EC guideline of Enhanced data transparency on electricity market fundamentals) Luonnos ollut konsultaatiossa 2011, komitologiaan arviolta 2012

30 Ennakoivaa energiamarkkinoiden valvontaa Aktiivista markkinoiden edistämistä Asiantuntevaa palvelua Kiitos mielenkiinnostanne!

31 Verkkosäännöstön sisältö Kulutuksen verkoonliittäminen Mikko Koskinen / Fingrid

32 Alustava laajuus Sivu 2

33 Aiheet 1. Käytetyt periaatteet ja vaikutus laajuuteen 2. Vaihtoehdot uusiutuvien energialähteiden suuren osuuden saavuttamiseksi ja uusien vaatimusten vaikuttimet 3. Uudet eurooppalaiset vaatimukset Sivu 3

34 Verkkoonliittämissäännöstö - Alustava laajuus Korkean tason periaatteet luokiteltuina neljään alueeseen: Yleiset Edeltävä generaattorikoodi Puiteohje Kulutuksen jouston kehitys Sivu 4

35 Yleiset Koodin eurooppalainen harmonisointi kolmessa Euroopan Komission päämäärässä (sähkön sisämarkkina, toimitusvarmuus, uusiutuvien integrointi) Järjestelmän käyttö (TSOt/DSOt) kunkin järjestelmäoperaattorin vastuulla Voimalaitoksen kulutusta ei luokitella koodin tarkoittamaksi kulutukseksi Yleiset Kustannusten jako/tariffit/jne (pl puiteohjeen kustannus-hyötyanalyysimenetelmän vaatimukset) eivät sisälly tähän koodiin Kaikkien kuluttaja-asiakkaiden tasapuolinen kohtelu Tekniikkaneutraali lähestymistapa Vaatimusten perusteet esitetään erillisessä ylätason dokumentissa ja UKK:ssa (Usein Kysytyissä Kysymyksissä) Sivu 5

36 Puiteohje (FWGL) Täyttää verkkoliitynnän puiteohjeen (Heinäkuu 2011) vaatimukset Verkkokoodissa vain toiminnallisia/suorituskykyvaatimuksia, ei oteta kantaa ominaisuuksien käyttöön Vaatimustenmukaisuus ainoastaan ja erityisesti verkkokoodin vaatimuksiin Puiteohje Takautuva soveltaminen linjassa puiteohjeen ja generaattorikoodin kanssa. Toimeenpano kansallisesti mikäli TSO osoittaa hyödyn kustannus-hyötyanalyysillä ja kansallinen sääntelyviranomainen on yhtä mieltä tarpeesta ja soveltuvuudesta. Liityntätapa (esim. virtapiirien määrä jne) ei kuulu tämän koodin piiriin Liittyvä kulutus, joka yksinään tai ryhmänä aiheuttaa rajan yli ulottuvia vaikutuksia, kuuluu koodin piiriin riippumatta siitä kytkeytyykö se siirto- tai jakeluverkkoon Jakeluverkko-operaattoreita pidetään merkittävinä kuluttajaliittyjinä Verkkokoodi kattaa suljetut jakeluverkot 3. lakipaketin mukaisesti Sivu 6

37 Puiteohjeen sisältö Puiteohje Taajuus- ja jänniteparametrit Kappale 2.1 Loistehovaatimukset Kappale 2.1 Tehon ja taajuudensäätöön liittyvät kysymykset Kappale 2.1 Oikosulkuvirta Kappale 2.1 Vaatimukset suojauslaitteille Kappale 2.1 Tehotasapainon hallinta ja järjestelmäpalvelut Kappale 2.1, 2.1.1, Laitevaatimukset liittymispisteessä Kappale ja Eroonkytkentä/Saarikäyttö/Takaisinkytkentä Kappale TSOn/DSOn ohjeet liittyjälle Kappale ja 3.2 Tiedon/Datan vaihto Kappale 3 Vaatimustenmukaisuus Kappale 2.4 Poikkeukset Kappale 2.2 Täytäntöönpanoaika Kappale Sivu 7

38 Periaatteet Taajuus- ja jänniterajat Kulutuksen verkkoonliittämiskoodi noudattaa generaattorikoodin asettamia kunkin synkronialueen taajuus- ja jännitealueita. Merkittävien kuluttajaliittyjien kyky pysyä kytkeytyneenä on merkityksellinen voimajärjestelmän stabiilisuudelle. Kuluttajaliittyjän laitteiden kyky toimia vaaditulla jännitealueella voi tulla merkittäväksi 110 kv ja sitä suuremmilla jännitetasoilla ja siksi vaatimusten tarvetta harkitaan verkkokoodin luonnostelussa Sivu 8

39 Periaatteet Irtikytkentä alitaajuudesta/-jännitteestä ja käämikytkimien lukitus Alitaajuudesta tapahtuvalle kuormien eroonkytkennälle (LFDD) asetettavat eurooppalaisen koordinaation kannalta tarpeelliset vaatimukset ovat osa verkkokoodia, tavoitteena olemassaolevien vaatimusten harmonisointi. Alijännitteestä tapahtuvalle kuormien eroonkytkennälle (LVDD) asetettavat vaatimukset ovat osa verkkokoodia vastaten äskettäisen ENTSO-E raportin suosituksiin olemassaolevien eurooppalaisten vaatimusten yhdenmukaistamiseksi Alijänniteestä tapahtuvaa kuormien eroonkytkentää ja muuntajien käämikytkimien lukitusta on käytettävä samanaikaisesti. Alitaajuuskuormieneroonkytkennän / Alijännitekuormieneroonkytkennän / käämikytkimien toimintaa tulee koordinoida ja tarvittavaa tietoa vaihtaa. CE_ENTSO-E_Defence_Plan_final_2011_public_ pdf Sivu 9

40 Periaatteet loistehovaatimuksille Loistehon kompensoinnin toteutus kustannustehokkainta käyttöpaikalla Tasapuolisuuden vuoksi tulisi asettaa eurooppalainen maksimiloistehoalue Yksityiskohtaisemmat paikallisista tarpeista johtuvat vaatimukset tulisi sallia (kuitenkin maksimiloistehoalueen sisällä) Loistehoalueiden tulisi sallia hajautetun tuotannon loistehokapasiteetin tehokas käyttö Sivu 10

41 Edeltävä generaattorikoodi Edeltävä generaattorikoodi Rakenne ja lähestymistapa sovitettava generaattorikoodin kanssa Vaatimukset tulevat olemaan useassa erilaisessa muodossa Yksi eurooppalainen raja-arvo Eurooppalainen vaihtelualue Synkronialuekohtainen arvo Eurooppalainen vaihtelualue TSO-/verkko-operaattorikoht. arvo Eurooppalainen suorituskykyvaatimus TSOn / verkko-operaattorin määrittelemä soveltaminen Ei mainintaa koodissa, kansalliset vaatimukset pätevät Sivu 11

42 Kulutuksen jouston (DSR) kehitys Kulutuksen jouston kehitys Poliittinen toimintasuunnitelma älykkäiden sähköverkkojen kehittämisestä toteutuu muutaman seuraavan vuoden aikana Kulutuskoodin tulisi antaa vaatimukset kulutuksen joustolle perustuen tähän suunnitelmaan olettaen laaja hyväksyntä kotitaloustasolta lähtien Kulutuskoodin tulisi ottaa huomioon ECn toimeksianto 490 'Smartgrid' standardien kehittämiseksi Yli rajan ulottuvien vaikutusten osalta kulutuksen jousto ('Smartgrid') kuuluu koodiin: Sisältyy: Laaja-alaiset ilmiöt esim. taajuuden hallinta, jänniteromahdus Ei sisälly: paikalliset ilmiöt esim. itsekorjautuvat verkot, paikallinen jännitteensäätö, jakorajan muutokset Sivu 12

43 Yksityiskohtaisuuden taso Yli rajan ulottuvat vaikutukset voivat syntyä: 1. Paikalliset tapahtumat laajenevat seurausvikojen vaikutuksesta 2. Suuren määrän pienehköjä verkkoonliittyjiä yhdessä aiheuttamana Siksi ENTSO-E:n näkökanta on: Vaatimuksen yksityiskohtaisuus asetetaan kunkin vaatimuksen tarkoituksen mukaan kunkin vaatimuksen järjestelmävaikutuksen laajuuden mukaan määritettynä. Kulutuksen verkkoonliittämiskoodi keskittyy merkittäviin verkkoonliittyjiin eli joko kuluttajiin tai jakeluverkko-operaattoreihin, jotka kytkeytyvät kantaverkkoon Helpottaa kaikkien toimijoiden markkinoille osallistumista, tarjotessaan kysynnän joustoa kaikki liittyjät ovat merkittäviä liittyjiä Sivu 13

44 Uudet eurooppalaiset vaatimukset ENTSO-E:n tunnistamat uudet vaatimukset kattavat seuraavat: 1. Kulutuksen jouston käyttö reservipalveluiden toteuttamiseen 2. Kulutuksen jouston käyttö taajuudensäätöön 3. Loistehon otto/antokyky 4. Jännitteen kestokyky 5. Taajuuden kestokyky Sivu 14

45 Uudet vaatimukset Sivu 15

46 Kulutuksen jousto reservipalveluihin - tausta TSOt tarvitsevat reservikapasiteettia lähitulevaisuuden epävarmuuden hallintaan. ennakoimattomasta kulutuksesta ja tuotannosta johtuva epävarmuus Ennustevirhe kasvaa uusiutuvan tuotannon osuuden lisääntyessä Käyttövarmuuden takaamiseksi tarvitaan enemmän reservejä. Reservejä tarvitaan tyypillisesti tuotantohäiriön syntyhetkestä aina siihen saakka kunnes tuotanto voi käynnistyä ja tuottaa korvaavan tehon TSOt määrittelevät tarvittavat reservipalvelut ja aktivoivat järjestelmän käytössä tarvittavat reservit hintajärjestyksessä. Tuulisina ja aurinkoisina ajanjaksoina, kun uusiutuvien tuotanto on suuri, ne saattavat korvata tahtigeneraattorituotannon, poistaen samalla edullisimman reservien lähteen Riski synkronigeneraattoreiden tuottamien järjestelmäpalveluiden puutteesta ajanjaksoina, kun uusiutuvan tuotannon osuus on suuri Sivu 16

47 Kulutuksen jousto reservipalveluihin vaihtoehdot Mitkä ovat vaihtoehdot reservien hankkimiseksi? 1. Ei tehdä mitään, annetaan nykyisten markkinatoimijoiden hoitaa. 2. Avataan markkinat reservien jakamiseksi nykyisten hallinta-alueiden ulkopuolelle 3. Avataan markkinat reservien toimittamiseksi jopa synkronialueiden välillä 4. Käytetään kulutuksen joustoa reservipalveluihin Vaihtoehtoja 2 &3 tullaan todennäköisesti kehittämään käyttäen erityisesti tasasähkölinkkien ominaisuuksia, mutta ne eivät kuulu kulutuksen verkkoonliittämiskoodin piiriin. Kulutuksen verkkoonliittämiskoodin tavoite on määritellä tekniset vaatimukset kulutuksen jouston käytölle reservipalveluihin. Kuinka näitä palveluita käytetään ja/tai mitä niistä maksetaan, ei kuulu tämän koodin piiriin. Tässä huomioidaan kulutuksen jouston reservipalvelut siltä osin kun niillä kevennetään rajan yli ulottuvia rajoituksia. Muunlainen kulutuksen jouston hyödyntäminen (jakeluverkko-operaattorin verkkorajoitusten hallinta, energiantoimittajan energiankäytön ajankohdan hallinta) jää tämän koodin ulkopuolelle Sivu 17

48 Kulutuksen jousto reservipalveluihin mahdolliset tarjoajat Mistä reservipalveluja on saatavilla? Kaikkea kulutusta, jota voidaan siirtää myöhemmäksi, voidaan käyttää. Teollisuuden ja liike-elämän toimipaikat Eräät sidosryhmät tarjoavat jo nyt reservipalveluita. Näiden palveluiden arvioidaan jatkuvan ja tarjottujen määrien kasvavan tulevaisuudessa. Kotitaloudet «märät» kodinkoneet ja sähköajoneuvojen lataus mahdollisia tulevaisuudessa. Näiden kulutuslaitteiden joustavuudesta johtuen useimmat kuluttajat eivät koe merkittävää haittaa mahdollisesta reservikäytöstä. Miksi tällainen vaihtoehto? «märät» kodinkoneet edustavat suurta tehokapasiteettia, jota voidaan viivästyttää ilman merkittävää haittaa. Sähköajoneuvojen lataus on myös uusi reservimahdollisuus Sivu 18

49 Kulutuksen jousto reservipalveluihin kodinkoneet & sähköajoneuvot Kuinka tällaisia palveluita voidaan saada aikaan? Palvelut ovat mahdollisia yhteen niputtamalla Kantaverkko-operaattoreiden tarpeet tulee määritellä kulutuksen verkkoonliittäminen koodissa Loppukäyttäjien laitteiden ominaisuudet voidaan määritellä Euroopan tasolla ja toteuttaa eurooppalaisilla standardeilla Lisätoiminnallisuuksia vaaditaan, mutta ei tässä koodissa. 3 vaihtoehtoa harkitaan: o Vaihtoehto 1: Määritetään lisäominaisuus, jätetään käytön hyödyntäminen kuluttajalle o Vaihtoehto 2: Määritetään vakio-ominaisuus, jätetään käytön hyödyntäminen kuluttajalle o Vaihtoehto 3: Määritetään vakio-ominaisuus, jonka käyttö on pakollista Sivu 19

50 Kulutuksen jousto reservipalveluihin Vaihtoehdot Vaihtoehto 1: Määritetään lisäominaisuus, jätetään käytön hyödyntäminen kuluttajalle Kuluttaja voi valita hankkiiko laitteen ominaisuudella vai ilman Mahdollisuus kytkeä ominaisuus pois, jolloin laite on varmasti käytettävissä tarvittaessa o Riski laimeasta vastaanotosta hankintatilanteessa o Tarve kannustaa loppukäyttäjää jättämään ominaisuus käyttöön s & E Vaihtoehto 2: Määritetään vakio-ominaisuus, jätetään käytön hyödyntäminen kuluttajalle Ominaisuus on kaikissa hankituissa laitteissa, Mahdollisuus kytkeä ominaisuus pois, jolloin laite on varmasti käytettävissä tarvittaessa o Suuri reservimäärä käytettävissä o Kustannus/laite on pienempi kuin vaihtoehdossa 1. o Tarve kannustaa loppukäyttäjää jättämään ominaisuus käyttöön Vaihtoehto 3: Määritetään vakio-ominaisuus, jonka käyttö on pakollista Ominaisuus on kaikissa hankituissa laitteissa Ei mahdollisuutta kytkeä ominaisuutta pois o Suuri reservimäärä käytettävissä, ennustettavuus o Kustannus/laite on pienempi kuin vaihtoehdossa 1. o Asiakkaan vaikea hyväksyä Sivu 20

51 Kulutuksen jousto (DSR) järjestelmän taajuuden säätöön (SFC) Lisääntyvä taajuudensäätöpalvelun tarve uusiutuvan tuotannon osuuden ollessa suuri. Kantaverkko-operaattorit edellyttävät reaaliaikaista taajuudensäätöä kulutushäiriöiden ja tuotannon muutosten hallitsemiseksi. Taajuudensäätöä vaaditaan myös suurten taajuuspoikkeamien hallintaan, merkittävimpinä joko suuren tuotantoyksikön menetys tai voimajärjestelmän jakautuminen kahteen tai useampaan saarekkeeseen. Taajuuden säätö ylläpitää kulutuksen ja tuotannon tasapainoa sekunti- ja minuuttitasolla. Tarve kullakin synkronialueella määräytyy suurimman tuotantoyksikön mukaan, jonka menetys järjestelmän tulee kestää. Tämä vaihtelee Irlannin 500 MW, Iso-Britannian 1800 MW ja Manner-Euroopan 3000 MW välillä Sivu 21

52 Kulutuksen jousto järjestelmän taajuuden säätöön Vakavissa taajuushäiriöissä laajamittainen uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto tuo kaksi merkittävää haastetta. 1. Tehoeloktroniikkasuuntaajilla verkkoon liitetty uusiutuva tuotanto vähentää merkittävästi voimajärjestelmän hitautta (kykyä hidastaa taajuusmuutoksia). 2. Toinen haaste syntyy tarpeesta selvitä vakavista häiriöistä järjestelmäsuojien avulla, ennen kaikkea alitaajuudesta tapahtuvan kuormien eroonkytkennän avulla (LFDD) Sivu 22

53 Kulutuksen jousto järjestelmän taajuuden säätöön Tuulisina ja/tai aurinkoisina ajanhetkinä, kun uusiutuvien osuus tuotannosta on suuri, perinteiset tahtigeneraattorilaitokset korvautuvat asynkronisella uusiutuvan tuotannolla (esim. tuuli & aurinkosähkö). Kaiken kaikkiaan uusiutuvan tuotannon kehittymisen seurauksena: 1. Suuri vähennys taloudellisten taajuudensäätöreservien saatavuudessa 2. Alentunut järjestelmän hitaus ja vastaavasti nopeamman vasteen tarve 3. Pienempi kyky vakavien häiriöiden hallitsemiseen perinteisin keinoin Sivu 23

54 Kulutuksen jousto järjestelmän taajuuden säätöön Mitkä ovat kulutuksen verkkoonliittämiskoodin vaihtoehdot taajuusvasteen järjestämiseen kulutuksen jouston (DSR) avulla? Kahdenlaista kulutuksen jouston (DSR) käyttöä järjestelmän taajuuden säätöön (SFC) voitaisiin toteutaa lämpötilaohjatuilla kulutuslaitteilla: Vakavien taajuushäiriöiden yhteydessä älykkäämpänä alitaajuudesta tapahtuvana kuormien eroonkytkentänä (LFDD). Mahdollisesti normaaliin taajuuden säätöön esim. tuulivoiman osuuden ollessa suuri. Lämpötilaohjattu kulutus (itsenäisesti ohjattu), jonka tavoitelämpötilassa on pieni ero päällekytkeytymis- ja poiskytkeytymislämpötilojen välillä, soveltuu ihanteellisesti kyseisen palvelun tuottamiseen ilman haittaa loppukäyttäjälle Sivu 24

55 Loistehokapasiteetti johdanto Perusteet Sähköverkon jännitteeseen voidaan vaikuttaa vain laitteilla, jotka kykenevät joko kuluttamaan tai tuottamaan loistehoa. Loistehoa ei voi siirtää pitkiä matkoja. Paikalliset loistehoreservit ovat keskeisiä jännitestabiilisuuden kannalta, joka on keskeiseti järjestelmän käyttövarmuuteen vaikuttava tekijä. Nykytilanne Jakeluverkot ja kuluttajat ovat loistehon suhteen enimmäkseen passiivisia. Loisteho tulee siirtoverkkoon kytketyistä isoista generaattoreista. TSO tasapainottaa tuotetun ja kulutetun loistehon siirtoverkossa kompensoinnin avulla. Tulevaisuudessa Tulevaisuudessa saataa ainoastaan muutama (tai ei yksikään) kantaverkkoon kytkeytyvä voimalaitos olla käytössä. Tuotanto tapahtuu joko kaukana kulutuskeskittymistä tai on hajautettuna jakeluverkoissa. Molemmissa tapauksissa suoraan TSOn käytettävissä on huomattavasti vähemmän loistehoreservejä. Tästä syystä muita loistehon kompensointilaitteita on asennettava Sivu 25

56 Loistehokapasiteetti vaihtoehdot Vaihtoehtoja loisteholähteiksi tulevaisuudessa: Siirtoverkko-operaattorin asentamat kompensointilaitteet. Jakeluverkko-operaattorin asentamat kompensointilaitteet. Kulutuslaitteistojen oma kompensointi. Hajautetun tuotannon loistehokapasiteetin hyödyntäminen. ENTSOE:n mielipide: Tulevaisuudessa kaikkia vaihtoehtoja tarvitaan. Siksi vaatimukset rajapinnoissa Kantaverkko-operaattori jakeluverkko-operaattori ja Kantaverkkoon kytkeytyvä kuluttaja kantaverkko-operaattori on määriteltävä kulutuksen verkkoonliittämiskoodissa Sivu 26

57 Jännitteen kestokyky johdanto Perusteet Jännitestabiilisuus vaikuttaa keskeisesti järjestelmän toimintaan ja käyttövarmuuteen. Useimmat suurhäiriöt päävoimansiirtoverkoissa viime vuosina ovat aiheutuneet jänniteepästabiilisuudesta (alhainen jännite), erityisesti Manner-Euroopassa. Korkean käyttöjännitteen tilanteet lisääntyvät maakaapeliverkkojen laajentuessa ja puuuttuvan generaattorituen seurauksena tietyillä alueilla. Tällaisissa tapauksissa tilanne vaikeutuu entisestään jos lisäksi kuormaa kytkeytyy irti puutteellisen jännitteen kestokyvyn takia. Nykytilanne Verkossa olevat generaattorit muodostavat jännitestabiilisuuden perustan. Tulevaisuus Kaikkien verkon käyttäjien on tarpeen osallistua jännitestabiilisuuden tukemiseen ottaen huomioon tekniset mahdollisuudet ja jännitetason, johon käyttäjä kytkeytyy. Myös jakeluverkot, sekä avoimet että suljetut, muodostavat siirtoreitin hajaututellulle tuotannolle ja kulutuksen joustopalveluille jännitestabiilisuuden tukemiseksi. Jakeluverkot ovat siten välttämättömiä hajaututetun tuotannon ja kulutuksen joustopalveluiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Sivu 27

58 Jännitteen kestokyky johdanto Tulevaisuus Uusiutuvan tuotannon ajoittaisuus, huonompi säädettävyys ja lukumääräiseti laajempi hajaantunut tuotantokoneisto lisää vakauden ja vasteen ennustettavuuden tavetta muilta verkon elementeiltä. Kulutuksen jännitteen kestokyky korkean verkkojännitteen tilanteissa olisi erityisen hyödyllinen järjestelmän tukemiseksi. Kulutuksen verkkoonliittämiskoodi keskittyy yli rajan ulottuviin vaikutuksiin ja siksi koodissa asetetaan vaatimuksia siirtoverkkoon liittyville kuluttajille. ENTSO-E ymmärtää kuluttajaliittyjän oikeuden muuttaa kulutustaan oman tarpeensa mukaan ja haluaa jänniteen kestokykyvaatimuksella vain välttää laitteista johtuvat rajoitukset kulutuksen käytettävyydelle Sivu 28

59 Jännitteen kestokykyvaatimus vaihtoehdot Tämän vaatimuksen kattamiseksi kulutuksen verkkoonliittämiskoodissa on useita vaihtoehtoja: I. Ei tehdä mitään. Kulutuskohteiden / kulutuslaitteistojen / jakeluverkkojen ei oleteta täyttävän määrättyjä jännitteen kestokykyvaatimuksia. II. Kulutuslaitteistojen tai suljettujen jakeluverkkojen ei oleteta täyttävän määrättyjä jännitteen kestokykyvaatimuksia, ellei kulutusta tarjota kulutuksen jousto palveluihin (DSR). III. Jännitteen kestokykyvaatimukset sisällytetään kulutuksen verkkoonliittämissäännöstöön suoraan kantaverkkoon kytkeytyville kulutuslaitteistoille tai jakeluverkoille. IV. Asetetaan jännitteen kestokykyvaatimukset ainoastaan liittymispisteessä Sivu 29

60 Taajuuden kestokykyvaatimus Johdanto Järjestelmän käyttötaajuus on 50 Hz. Tuotannon ja kulutuksen epätasapaino aiheuttaa poikkeaman tästä tavoitearvosta, poikkeaman suuruus on riippuvainen tehoepätasapainon vakavuudesta. Tuotannon ja kulutuksen ennustettava vaste helpottaa tavoitetaajuuden palauttamista ja varmistaa vakaan käytön Tulevaisuudessa tuotannon oletetaan perustuvan enemmän vaihteleviin energialähteisiin, jotka kytkeytyvät verkkoon asynkronisesti ja joiden tuottama hitaus on pienempi. Tämä tulee lisäämään voimajärjestelmän taajuuden herkkyyttä tehoepätasapainon suhteen Mitä vähemmän ennustettava tuotannon ja kulutuksen vaste taajuuspoikkeamassa on sitä suuremman haasteen se luo taajuuden säädölle Tästä johtuen ENTSO-E arvioi tulisiko taajuuden kestokyvylle asettaa vaatimuksia kulutuksen verkkoonliittämissäännöstössä Sivu 30

61 Taajuuden kestokykyvaatimus vaihtoehdot säännöstössä Verkko-operaattorit eivät voi varmistaa järjestelmän käyttövarmuutta ilman kaikkien verkkoonlitettyjen laitteistojen teknistä suorituskykyä Jakeluverkot (sekä avoimet että suljetut) tarjoavat hajautetulle tuotannolle ja kulutuksen joustolle reitin osallistua taajuuden säätöön Taajuuden kestokyky tietyissä rajoissa on siksi olennaista jakeluverkoille Kaksi mahdollista vaihtoehtoa taajuuden kestokykyvaatimuksen kattamiseksi kulutuksen verkkoonliittämissäännöstössä: i. Taajuuden kestokykyvaatimus on pakollinen jakeluverkoille ja kaikillemerkittäville kuluttajaliittyjille ii. Taajuuden kestokykyvaatimus on pakollinen jakeluverkoille ja kuluttajaliittyjille tai suljetuille jakeluverkoille, jotka tarjoavat kulutuksen jousto -palveluita Sivu 31

62 Demand Connection Code Energiateollisuuden näkemyksiä Kansallinen keskustelutilaisuus

63 Yleistä koodin valmistelu Koodivalmisteluun sidosryhmät aktiivisesti mukaan ERGEG: While developing the NC, ENTSO-E shall ensure proper involvement of the DSOs where they are affected. Kiitos osallistumismahdollisuuksista! Call for Stakeholder Input dokumentti Keskustelutilaisuus Kansallinen keskustelutilaisuus Kahdenväliset keskustelu mm. Eurelectricin DSO Expert Groupin kanssa

64 Yleistä koodin laajuus Koodin tulee käsitellä vain asioita, joilla on suoraan vaikutusta rajojen väliseen siirtoon ja/tai kauppaan (cross border issues) Koodin vaatimusten tulee johtaa yhteiskunnan kannalta kokonaistehokkaimpiin ratkaisuihin Koodi kuvaa tarvittavat tekniset vaatimukset järjestelmän turvaamiseksi, ei markkinamalleja Haasteena tässä on se, että markkinamallin valinta voi vaikuttaa olennaisesti kustannus-hyötyanalyyseihin

65 Yleistä koodin laajuus Koodi käsittelee kulutuksen ja jakeluverkkojen liittämistä Keskeistä on määritellä significant users (riittävällä tarkkuudella jo itse koodissa) Vaatimukset kohdistettava ensisijaisesti jakeluverkon ja kantaverkon rajapisteeseen Vaatimuksia ei tule tarpeettomasti valuttaa jakeluverkon ja käyttäjien välisiin liittymispisteisiin Valutetuista vaatimuksista sovittava TSO:n ja DSO:n kesken ACER: The network code(s) developed according to these Framework Guidelines shall apply to grid connections for [...] significant grid users [...] ACER: Significant Grid Users: [...] grid users which are deemed significant on the basis of their impact on the cross border system performance [...] ACER: The network code(s) shall specify the criteria and methodology for the definition of significant grid users. [...] This process, undertaken by each individual TSO and reviewed by the respective National Regulatory Authority (NRA), shall require coordination with the adjacent TSOs and relevant DSOs

66 Kysynnän osallistuminen Kysyntäjousto on tulevaisuudessa olennainen osa sähköjärjestelmää Käynnissä on lukemattomia kansallisia ja kansainvälisiä kysyntäjoustohankkeita Suomessa ja Euroopassa (ml. SGEM) Markkinamalleja kehitetään parhaillaan Keskeistä on, että toimijoiden roolit ja vastuut on selkeästi määritelty Erityisesti kuluttaja-asiakkaita suojeltava, jotta kysyntäjousto saavuttaa hyväksyttävyyden Koodissa tulee huolehtia, etteivät vaatimukset aiheuta ristiriitoja kysyntäjouston muun kehityksen kanssa

67 Kustannus-hyötyanalyysit Uusia vaatimuksia ei saa asettaa ilman riittäviä kustannushyötyanalyyseja Kustannukset ja hyödyt on punnittava ottaen huomioon eri synkronikäyttöaluiden erilaiset tilanteet Huomioitava mm. ennakoitavissa oleva RES-tuotannon määrä sekä kysyntäjoustopotentiaali Mikä on todellinen saavutettavissa oleva kysyntäjoustokapasiteetti TEM:n arvio (2008) teollisuudessa 500 MW ja sähkölämmityksessä 300 MW Kotitalouslaitteiden potentiaali?

68 Yhteenveto Energiateollisuuden näkemyksistä Demand Connection Codeen Koodin tulee Kattaa tekniset vaatimukset, jotka ovat välttämättömiä järjestelmä ylläpidon kannalta Ottaa kantaa vain liittämisvaatimuksiin Koskea jakeluverkkoon liittyneitä käyttäjiä vain, kun se on perusteltua Huomioida erilaiset tilanteet eri synkronikäyttöalueilla Pitää toimijoiden roolit ja vastuut selkeinä Perustua riittäviin kustannushyötyanalyyseihin Ottaa huomioon kysyntäjouston markkinaehtoinen kehitys

69 Kiitos! Ina Lehto Energiateollisuus ry, Sähköverkot

70 Kulutuksen verkkoonliittämissäännöstö - kuluttajan puheenvuoro Mika Lehtimäki, energiapäällikkö Fingrid keskustelutilaisuus

71 Boliden lyhyesti Seitsemän kaivosta, viisi sulattoa Myös malminetsintää ja metallien uusiokäyttöä Metallit: sinkki, kupari, kulta, hopea, lyijy Konsernin sähkönkulutus noin 4 TWh vuodessa, josta 1,5 TWh Suomessa Kaivokset Sulatot Markkinointi Pääkonttori Boliden Suomessa: Boliden Harjavalta Oy Boliden Kokkola Oy Energy / Mika Lehtimäki

72 Mitä asiakkaat odottavat saavansa sähköyhtiöltään? Sähköä on oltava aina tarjolla. Hinnan on oltava kilpailukykyinen ja ennakoitava. Sähkön laadun on oltava hyvä. Mahdollisuus valita erilaisista hinnoittelumalleista (yö/päivä tariffi, kiinteä hinta, spot-hinta, kulutusjoustohinnoittelu yms.) Energy / Mika Lehtimäki

73 Nykytilanne ja siihen johtaneet päätökset Hiilidioksidipäästöjen vähentämistarve -> päästökauppa -> windfall Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen -> tuuli- ja aurinkovoiman tukeminen -> syöttötariffit / sertifikaatit Uusiutuvan tuotannon saattaminen kuluttajien saataville -> verkkojen vahvistamistarve -> verkkomaksujen korotukset Säätökapasiteettiongelma -> kysyntäjousto -> lisävaatimuksia kuluttajille -> ENTSO-E DCC Sähkön alkuperätakuujärjestelmä -> kuluttajat maksavat tuottajille Sähköntuotantojärjestelmän perusteellinen muuttaminen tulee aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia eurooppalaisille kuluttajille. Onko teollisuudella / pienkuluttajilla tähän varaa? Energy / Mika Lehtimäki

74 Kysyntäjousto suurten sähkönkäyttäjien näkökulmasta Valmius ja kiinnostus kysyntäjoustoon hyvää. Osallistuminen perustunut vapaaehtoisiin sopimuksiin. Taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Käyttämättömät reservit saatava mukaan konsultoinnilla ja teknologialla. Sähköä käytetään tuotteiden valmistukseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Teollisuuden ensisijainen tehtävä ei saa olla säätöreservinä oleminen. Johtaako hintajousto markkinahintojen kohoamiseen? Energy / Mika Lehtimäki

75 Kysyntäjousto PKT-sektorilla Kysyntäjousto harvinaista Sopimusrakenteet eivät palkitse kysyntäjoustosta Osaaminen vähäistä Käyttämätöntä potentiaalia runsaasti Koulutuksen lisäys Joustavahintaisia sopimusrakenteita lisää Palveluntarjoajia yhdistämään pienimmät toimijat Vapaaehtoisuus ja taloudellinen kannustavuus tärkeää Jousto saatava myös spottimarkkinoille. Energy / Mika Lehtimäki

76 Kysyntäjousto kotitalouksissa Kiinnostus ja osaaminen olematonta. Pienikin häiriö sähkön saatavuudessa aiheuttaa voimakkaan vastareaktion. Ei mukana reservissä / säätönä. Automatisointi / älykkäät verkot avainasemassa Aiheutettava mahdollisimman vähän haittaa Toimenpiteiden taloudellinen kannattavuus on tutkittava tarkasti Kotitalouksien kyky kantaa kustannukset yrityksiä parempi Raportissa painotettu kysyntäjoustavia kodinkoneita. Propellihattujen visiointia vai teknistaloudellista realismia? Energy / Mika Lehtimäki

77 Toteutettavuuden arviointi Vapaaehtoinen palvelu - vapaaehtoinen osallistuminen teollisuus ei toimi kotitalouksille Pakollinen palvelu - vapaaehtoinen osallistuminen lähinnä kotitalouksille - saadaan suuri volyymi tuotteita säätö voi olla suurikin, koska kuluttaja voi sen ohittaa (liikennevalo) pitäisikö tällaiset kuluttajalaitteet olla valmistettu EU:ssa? selvä taloudellinen vaikutus kuluttajalle Pakollinen palvelu - pakollinen osallistuminen jos ei voida välttää, niin pienkäyttäjille mikäli teknistaloudellisesti järkevää ja haitta minimaalinen esim. taajuusohjattu tehonsäätö Energy / Mika Lehtimäki

78 Yhteenveto Kysyntäjousto oleellinen osa toimivia sähkömarkkinoita. Käyttämätön kapasiteetti saatava mukaan markkinoille. Avainsanoja: koulutus, kannustavat sopimusrakenteet, älykäs automaatio ja markkinaehtoisuus. Teollisuuden ja palvelusektorin kustannusrasitusta ei saa enää lisätä. Sähköhuolto ei saa olla uhattuna. Tarvitaan realistinen arviointi eurooppalaisen energiapolitiikan seurauksista ja valmius arvioida jo tehtyjä päätöksiä uudelleen. Energy / Mika Lehtimäki

79 Demand Connection Code Jakeluverkkoyhtiön näkemys Tommi Lähdeaho Suunnittelupäällikkö ELENIA Verkko Finlandia talo, kansallinen keskustelutilaisuus

80 Yleisiä huomioita Vaatimukset tulisi kohdistaa kanta- ja jakeluverkkoyhtiöiden välisiin liittymispisteisiin Sähkönkäyttäjäkohtaisia vaatimuksia tulee välttää Eriarvoisuus Seuranta Hyöty Suoraan kantaverkkoon liittyneet sähkönkäyttäjät Significant users?

81 Reactive power exchange capabilities Hajautetun tuotannon lisääntyminen Tuulivoimatuotanto Hallitukset tavoite 2500 MW vuoteen 2020 mennessä Vastaa 6-7 % osuutta sähkön kokonaishankinnasta Väheneekö synkronisten generaattoreiden määrä merkittävästi? Hajautettu tuotanto pystyy osallistumaan loistehonsäätöön Jakeluverkkojen toimitusvarmuustavoitteet lisäävät keskijänniteverkkojen kaapelointia Loistehon kompensointi ELENIA Verkolla kompensointistrategia työn alla Mielestämme nykyisen loistehoikkunan kaltainen vaatimus on riittävä jatkossakin Suomessa

82 Voltage withstand capabilities Kulutuslaitteiden ylijännitesuojaus Jakeluverkon vikatilanteet Ilmastolliset ylijännitteet Ylijännitteelle herkät kulutuslaitteet Pienjänniteverkko (0,4 kv) Jännitteensäätö saattaa olla lokaalihaaste tietyissä tapauksissa Keskijänniteverkko (20 kv) Tällä hetkellä näyttää jäävän väliin putoajaksi hajautetun tuotannon osalta Alueverkko (110 kv) Sähköasemalle liitettävä tuotantokapasiteetti tulee ennemmin vastaan kuin jännitteensäätövara

83 Frequency withstand capabilities Peruskuorman muodostavat kulutuslaitteet eivät ole taajuusherkkiä Teollisuuslaitoksissa saattaa esiintyä paikallisia häiriöitä Tuotanto-olosuhteisesta riippuvainen hajautettu tuotanto tulisi pyrkiä tukemaan säätövoimalla Taajuuden muutokset paremmin hallittavissa Tuotantolaitosten taajuusasettelut tulisi olla selektiiviset Korttitaloefektin ehkäiseminen Tarpeen vaatiessa kehitystä tulisi ohjata laitestandardien kautta

84 84 Kiitos!

85 ENTSO-E:n kulutuksen verkkoonliittämissäännöstö Fingridin keskustelutilaisuus Näkemyksiä kysyntäjouston toteuttamisesta Energiakolmio Oy Jukka Muilu

86 ENERGIAKOLMIO OY Henkilökunta Liikevaihto 70 hlöä Perustettu 1995 Toimipaikka Omistaja Luottoluokitus 7,0 M (v. 2011, netto) Jyväskylä Jukka Muilu Pasi Valoranta Midinvest Oy AAA Ero syntyy osaamisesta. Energiakolmio Oy

87 Kysyntäjousto takana loistava tulevaisuus? 1. Tukkutariffin aikaan sähköyhtiöt ohjasivat sähkölämmitysasiakkaiden tehoja alennettua perusmaksua vastaan 2. Huippuenergia vapailta sähkömarkkinoilta =>Tukkutariffien päätyttyä ohjauksista luovuttiin 3. Vapailla sähkömarkkinoilla spot-markkinoiden hinnanmuodostus närästää sähkönkäyttäjiä - kysyntäjoustolla pyritään elvyttämään spot-markkinoiden hintaherkkyyttä 5. Sertifikaateilla ja syöttötariffeilla tuetaan uusiutuvaa energiaa ja tuulivoimaa tarvitaan lisää kysyntäjoustoa 6. Smart Grid apuun kysyntäjousto puuttuu edelleen KYSYNTÄJOUSTO Työryhmiä ja Seminaareja jo 20 vuotta! Energiakolmio Oy

88 Kysyntäjoustoa on välttämättömyys lisätä ja vapaaehtoisesti! Tietoisuus kysyntäjouston hyödyistä ja eduista edelleen vähäistä Potentiaalia kysyntäjouston toteuttamiselle on kotitalouksissa, kaupan ja palvelualan rakennuksissa, julkishallinnossa - jopa teollisuudessa. Käyttöönotto edellyttää taloudellista porkkanaa Suomessa varaava ja osittain varaava sähkölämmitys on helpoin vapaaehtoinen keino lisätä kysyntäjoustoa. Kysyntäjoustoa suorittaville on tarjottava verohelpotuksia Kysyntäjoustoa voidaan lisätä rakentamalla (tähänkin) syöttötariffi Kysyntäjousto hyödyttää, ei vain joustajaa, vaan kaikkia sähkön käyttäjiä Energiakolmio Oy

89 Havaintoja kysyntäjouston käyttöönotosta Markkinoille olisi saatavissa huomattavasti enemmän leikattavaa kulutusta mikäli, - Aikaikkuna käynnistykselle olisi pidempi - Nykyisiin avoimiin sähkösopimuksiin saataisiin lisää joustavuutta - Hinnoittelumallit suosisivat enemmän virka-aikaan tapahtuvaa joustoa - Löydetään rahoitusmalli leikkausten/jouston automaattisen käynnistyksen investointeihin - Periaatetta ja yhteistä etua markkinoitaisiin laajemmin Energiakolmio Oy

90 Rakennetaanko lisää varavoimaa vai sijoitetaanko kysyntäjoustoon? 1 Miljoonan investointi : tai 5 kpl pieniä dieselaggregaatteja a 1 MW 2,5 MW kaasuturbiinia tai tai rakennetaan järjestelmä, jossa on ohjausta kotitalouksien kysyntäjoustokohteisiin järjestelmä, jossa on ohjausta kiinteistöjen tai teollisuuden kysyntäjoustokohteisiin Energiakolmio Oy

91 Pieni varavoima tuo hyödyntämätön voimavara Valtaosa pienistä 0,1-1 MW varavoimakoneista turvaa nykyisin vain kiinteistöä tai yksittäistä prosessia mahdollisen sähkökatkon varalta => Varavoimakoneiden kunnossapito keskitettävä ja koneet mukaan valtakunnalliseen häiriöreserviin Olisiko häiriöreserviin käytettävät resurssit kohdennettavissa osin kiinteistöihin sijoitettaviin 1 MW dieselgeneraattoreihin? Investointikustannukset jaettavissa kiinteistön omistajan ja kantaverkkoyhtiön välillä. Tulisiko varavoiman verkkoonliittämissäännöissä edellyttää häiriöreservivalmiutta? Energiakolmio Oy

92 Sähkömarkkinoiden ja kysyntäjouston kaksi polkua 1) Alan toimijat synnyttävät kysyntäjouston vapaaehtoisesti ja markkinaehtoisesti. Keinoja on. 2) Viranomaiset säätävät asetuksen, joilla kysyntäjousto rakennetaan Energiakolmio Oy

93 Ehdotus kysyntäjouston ideointikilpailusta Alan toimijat kerää ministeriöltä ja alan toimijoilta 1 milj. palkintopotin Järjestetään kysyntäjouston ideointikilpailu: Tavoitteena rakentaa kysyntäjoustomalleja ao. summalla toteutettavaksi. Ideointi varmasti tuottaa monia toteuttamiskelpoisia malleja. Energiakolmio Oy

94 KIITOS Energiakolmio Oy Ohjelmakaari Jyväskylä Energiakolmio Oy

95 Liittymisehtojen uusiminen vuoden 2012 aikana (YLE 2012 ja VJV 2012) Jarno Sederlund

96 Liittymisehdot YLE2012 ja VJV2012 uudistaminen Nykyinen versio yleisistä liittymisehdoista (YLE) vuodelta 2007 Päivitetään samanaikaisesti voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV) Pohjautuu pohjoismaiseen ohjeistoon (Nordic Crid Code), joka sisältää suunnitteluperiaatteet käyttöperiaatteet liittymisehdot Täsmennystarpeita kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen perusteella teknisiä tarkennuksia liittymiseen

97 Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) - keskeiset uudistukset Puuvarmuuden toteutumisen seurannan merkitystä korostetaan Voimajohtoliitynnän teknisiin reunaehtoihin täsmennyksiä liitynnän toteutusta tarkennetaan kytkinlaitteiden osalta suurin sallittu johdolle liitettävän muuntajan yksikkökoko on 25 MVA Voimalaitosliitynnän periaatteita lievennetty voimajohtoliitynnällä voidaan liittää enintään 25 MVA voimalaitos, jonka oikosulkuvirta on korkeintaan 1,2-kertainen voimalaitoksen nimellisvirtaan nähden (esim. pienehköt tuulipuistot) Kantaverkon taajuus- ja jännitealueita tarkennettu Liittymisehtojen täyttymisen seurantaa täsmennetty Täsmennyksiä kantaverkon uuden tai laajennettavan liitynnän kustannusten määrittämis- ja jakoperiaatteisiin Liitettävän voimalaitoksen suurusluokka enintään 1600 MW e,netto

98 VJV vanhoista VJV-vaatimuksista uusiin Ennen 12/ /2011 jälkeen XX/2012 jälkeen VJV 2007 (2007) VJV 2007 (2007) VJV 2012 (2012) Liite 1 tahtikonetiedot (2007) Liite 1 tahtikonetiedot (2007) Liite 2 tuulivoima, Nordel (2006) Liite 2 tuulivoima, Fingrid (2010) Liitteet A-I - taustoittavia Liite 3 tuulivoima, Fingrid (2009) Liite 3-6 tuulivoima, taustoittavia (2010) ENTSO-E'n RfG'n julkaisemisen jälkeen päivitetty VJV 201?