OSA II YLEISEHDOT OSA A OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET ARTIKLA II.1 EDUNSAAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET

Transkriptio

1 OSA II YLEISEHDOT OSA A OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET ARTIKLA II.1 EDUNSAAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET Edunsaaja a) on vastuussa hankkeen toteuttamisesta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti; b) on vastuussa kaikkien sen oikeudellisten velvoitteiden täyttämisestä; c) ilmoittaa välittömästi KT:lle kaikista sellaisista tiedossaan olevista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen tai viivästyttää sen toteuttamista; d) ilmoittaa välittömästi KT:lle kaikista sen oikeudellisessa, taloudellisessa tai teknisessä tilanteessa, organisaatiossa tai omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista ja kaikista nimen- ja osoitteenmuutoksista sekä lailliseen edustajaan liittyvistä muutoksista. ARTIKLA II.2 SOPIMUSPUOLTEN VÄLINEN VIESTINTÄ II.2.1 Viestien muoto ja toimitustavat Kaikki sopimukseen tai sen täyttämiseen liittyvät viestit on toimitettava kirjallisina (paperilla tai sähköisesti), niissä on mainittava sopimuksen numero ja ne on toimitettava artiklassa I.6 mainittuihin osoitteisiin. Sähköinen viesti on vahvistettava toimittamalla se alkuperäisenä allekirjoitettuna paperiasiakirjana, jos sopimuspuoli tätä pyytää, edellyttäen, että kyseinen pyyntö esitetään ilman aiheetonta viivytystä. Lähettäjän on lähetettävä alkuperäinen allekirjoitettu paperiasiakirja ilman aiheetonta viivytystä. Viralliset ilmoitukset on lähetettävä kirjattuna kirjeenä, johon on liitetty saantitodistus, tai vastaavanlaisena lähetyksenä tai käyttämällä vastaavanlaista sähköistä toimitustapaa. II.2.2 Viestin toimituspäivämäärä Viesti katsotaan toimitetuksi, kun vastaanottaja on vastaanottanut sen, ellei sopimuksessa viitata viestin lähetyspäivään. Vastaanottajan katsotaan vastaanottaneen sähköisen viestin päivänä, jona se on onnistuneesti lähetetty, jos se on lähetetty artiklan I.6 mukaiseen osoitteeseen. Lähettämisen katsotaan epäonnistuneen, jos lähettäjä saa viestin, jonka mukaan sen viestiä ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle. Lähettäjän on tällöin välittömästi lähetettävä viesti uudelleen mihin tahansa muuhun artiklassa I.6 mainittuun osoitteeseen. Jos lähetys epäonnistuu, lähettäjän ei katsota laiminlyöneen velvoitettaan lähettää kyseinen viesti asetetussa määräajassa. 1

2 KT:n katsotaan vastaanottaneen postilähetyksen päivänä, jona artiklassa I.6.2 mainittu yksikkö on rekisteröinyt sen. Viralliset ilmoitukset, jotka on lähetetty kirjattuna kirjeenä, johon on liitetty saantitodistus, tai vastaavanlaisena lähetyksenä tai käyttämällä vastaavanlaista sähköistä toimitustapaa, katsotaan vastaanotetuiksi saantitodistuksessa tai vastaavassa mainittuna vastaanottopäivämääränä. ARTIKLA II.3 VAHINGONKORVAUSVASTUU II.3.1 KT ei ole vastuussa edunsaajan aiheuttamista tai sille aiheutuneista vahingoista, mukaan luettuina hankkeen toteuttamisen seurauksena tai sen aikana kolmansille osapuolille aiheutuneet vahingot. II.3.2 Edunsaajan on korvattava KT:lle kaikki vahingot, joita tälle on aiheutunut hankkeen toteuttamisesta tai siitä, että hanke on jäänyt toteuttamatta tai on toteutettu heikosti, osittain tai myöhässä paitsi jos kyseessä on ylivoimainen este (force majeure). ARTIKLA II.4 ETURISTIRIIDAT II.4.1 Edunsaajan on tehtävä kaikkensa, ettei synny tilannetta, jossa sopimuksen riippumaton ja puolueeton täyttäminen vaarantuu taloudellisiin etuihin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen, perhe- tai tunnesiteisiin tai muihin yhteisiin etuihin liittyvistä syistä (jäljempänä eturistiriita ). II.4.2 Kaikista eturistiriitatilanteista tai tilanteista, jotka todennäköisesti johtavat eturistiriitaan sopimusta täytettäessä, on viipymättä ilmoitettava KT:lle kirjallisesti. Edunsaajan on viipymättä tehtävä kaikki mahdollinen tilanteen korjaamiseksi. KT pidättää oikeuden tarkistaa, että toteutetut toimenpiteet ovat asianmukaisia, ja se voi vaatia lisätoimenpiteiden toteuttamista määräajassa. ARTIKLA II.5 LUOTTAMUKSELLISUUS II.5.1 KT ja edunsaaja käsittelevät kaikkia sopimuksen täyttämisen yhteydessä kirjallisesti tai suullisesti ilmaistuja, kirjallisesti selkeästi luottamuksellisiksi määriteltyjä tietoja ja asiakirjoja luottamuksellisina niiden muodosta riippumatta. II.5.2 Edunsaaja ei saa käyttää luottamuksellisia tietoja ja asiakirjoja mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseen, ellei KT:n kanssa ole kirjallisesti toisin sovittu. II.5.3 Edellä artikloissa II.5.1 ja II.5.2 tarkoitetut velvoitteet sitovat KT:a ja edunsaajaa sopimuksen täyttämisen ajan ja viiden vuoden ajan loppumaksun suorittamisesta, paitsi jos a) sopimuspuoli vapauttaa toisen sopimuspuolen luottamuksellisuutta koskevista velvoitteista tätä aikaisemmin, 2

3 b) luottamuksellisista tiedoista tulee julkisia muulla tavoin kuin siten, että sopimuspuoli, jota luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet sitovat, rikkoo kyseisiä velvoitteita ilmaisemalla tiedot, c) luottamuksellisten tietojen julkistamista edellytetään laissa. ARTIKLA II.6 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY II.6.1 KT:n ja komission suorittama henkilötietojen käsittely KT noudattaa kaikkien sopimukseen sisältyvien henkilötietojen käsittelyssä kansallisen lain mukaisia sääntöjä. Kansalliset toimistot käsittelevät kaikkia Euroopan komission tietojärjestelmiin tallennettuja henkilötietoja 18. päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti. Asetus koskee yksilöiden suojelua yhteisöjen organisaatioiden ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Sopimuksen artiklassa I.6.1 mainittu rekisterinpitäjä käsittelee kyseisiä tietoja ainoastaan sopimuksen täyttämiseen, hallinnointiin ja seurantaan liittyvissä tarkoituksissa. Tämä ei kuitenkaan rajoita mahdollisuutta luovuttaa tietoja valvonnasta tai tarkastuksista vastaaville elimille kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Edunsaajalla on oikeus tutustua henkilötietoihinsa ja oikaista ne. Edunsaajan tulee osoittaa kaikki henkilötietojensa käsittelyä koskevat kysymykset artiklassa I.6.1 mainitulle rekisterinpitäjälle. Komissio noudattaa kaikkien sopimukseen sisältyvien henkilötietojen käsittelyssä 18. päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001, joka koskee yksilöiden suojelua yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Edunsaaja voi milloin tahansa tehdä valituksen Euroopan tietosuojavaltuutetulle. II.6.2 Edunsaajan suorittama henkilötietojen käsittely Jos sopimus edellyttää edunsaajalta henkilötietojen käsittelyä, edunsaajan on aina toimittava artiklassa I.6.1 mainitun rekisterinpitäjän valvonnan alaisena, etenkin kun on kyse siitä mihin tarkoitukseen tietoja käsitellään, minkälaisia tietoja voidaan käsitellä, tietojen vastaanottajista sekä keinoista, joiden avulla rekisteröidyt voivat käyttää oikeuksiaan. Edunsaaja saa myöntää henkilöstölleen pääsyn tietoihin vain siinä määrin, kuin se on sopimuksen täyttämisen, hallinnoinnin ja seurannan kannalta ehdottoman välttämätöntä. Edunsaajan on otettava käyttöön sellaiset asianmukaiset tekniset ja organisatoriset turvatoimet, joissa otetaan huomioon henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit ja käytettävien henkilötietojen luonne, jotta se voi a) estää asiattomien henkilöiden pääsyn henkilötietojärjestelmiin ja etenkin 3

4 (i) estää tallennusvälineiden luvattoman lukemisen, jäljentämisen, muuttamisen tai siirtämisen, (j) estää tietojen luvattoman lisäämisen sekä tallennettujen henkilötietojen luvattoman luovuttamisen, muuttamisen tai poistamisen, (k) estää asiattomia henkilöitä käyttämästä tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirtokeinojen avulla, b) varmistaa, että henkilöt, joilla on oikeus käyttää tietojenkäsittelyjärjestelmää, voivat päästä vain niihin henkilötietoihin, joihin heillä on käyttöoikeus, c) pitää kirjaa siitä, mitkä henkilötiedot on ilmoitettu, milloin ja kenelle, d) varmistaa, että kolmansien osapuolien puolesta käsiteltäviä henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan KT:n määräämällä tavalla, e) varmistaa, että tietoja ei voida lukea, jäljentää tai poistaa ilman lupaa henkilötietojen välittämisen ja tallennusvälineiden kuljetuksen aikana, f) suunnitella organisaatiorakenteensa siten, että se vastaa tietosuojavaatimuksia. ARTIKLA II.7 EUROOPAN UNIONIN RAHOITUKSEN NÄKYVYYS II.7.1 EU:n rahoitusta koskevat tiedot ja EU:n tunnuksen käyttö Edunsaajan on mainittava kaikessa sen toteuttamassa hanketta koskevassa tiedotuksessa ja kaikessa sen julkaisemassa hanketta koskevassa aineistossa, myös konferenssien ja seminaarien yhteydessä ja kaikessa tiedotusaineistossa (kuten esitteissä, esittelylehtisissä, julisteissa ja esitelmissä), että kyseessä on hanke, johon unioni on myöntänyt rahoitusta ja käytettävä Euroopan unionin tunnusta, logoa ja Erasmus+ -ohjelman graafista ilmettä seuraavilla sivuilla annettujen visuaalista identiteettiä koskevien ohjeiden mukaisesti: ja /dgs/communication/services/visual_identity/pdf/use-emblem_en.pdf. Jos Euroopan unionin tunnus esitetään toisen logon yhteydessä, sen on oltava riittävän näkyvässä asemassa. Velvollisuus käyttää Euroopan unionin tunnusta ei anna edunsaajalle yksinoikeutta tunnuksen käyttöön. Edunsaaja ei voi omia Euroopan unionin tunnusta tai mitään muuta samankaltaista tavaramerkkiä tai logoa rekisteröimällä sitä tai millään muulla tavalla. II.7.2 KT:n ja komission vastuun poissulkeva vastuuvapauslauseke Kaikessa hanketta koskevassa, edunsaajan missä tahansa muodossa ja mitä tahansa välinettä käyttäen toteuttamassa tiedotuksessa ja julkaisemassa aineistossa on oltava maininta siitä, että se edustaa ainoastaan laatijan näkemyksiä ja että KT ja komissio eivät ole vastuussa kyseisen tiedotuksen tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä. 4

5 ARTIKLA II.8 OLEMASSA OLEVAT OIKEUDET JA TULOSTEN OMISTUS- OIKEUS JA KÄYTTÖ (IMMATERIAALIOIKEUDET MUKAAN LUETTUINA) II.8.1 Edunsaajalla oleva tulosten omistusoikeus Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, hankkeen tulosten omistusoikeus, immateriaalioikeudet mukaan luettuina, sekä hankkeeseen liittyvien raporttien ja muiden asiakirjojen omistusoikeus kuuluu edunsaajalle. II.8.2 Olemassa olevat immateriaalioikeudet Jos immateriaalioikeudet, kolmannen osapuolen oikeudet mukaan luettuina, ovat olemassa jo ennen sopimuksen tekemistä, edunsaajan on laadittava luettelo, jossa eritellään kaikki olemassa olevien immateriaalioikeuksien omistus- ja käyttöoikeudet, ja toimitettava se KT:lle viimeistään ennen sopimuksen täyttämisen aloittamista. Edunsaajan on varmistettava, että sillä on kaikki oikeudet käyttää kaikkia olemassa olevia immateriaalioikeuksia sopimuksen täyttämisen aikana. II.8.3 KT:lla ja Euroopan unionilla oleva tulosten ja olemassa olevien oikeuksien käyttöoikeus Edunsaaja myöntää unionille ja/tai KT:lle oikeuden käyttää hankkeen tuloksia seuraavassa lueteltuihin tarkoituksiin, rajoittamatta kuitenkaan artiklojen II.1, II.3 ja II.8.1 määräysten soveltamista: a) käyttö unionin omiin tarkoituksiin ja etenkin niiden antaminen KT:ssa ja unionin toimielimissä, erillisvirastoissa ja elimissä työskentelevien käyttöön sekä jäsenvaltioiden laitosten käyttöön ja kaikkien tulosten tai niiden osien kopioiminen ja jäljentäminen kopioiden määrää rajoittamatta; b) jakelu yleisölle ja etenkin julkaiseminen paperilla tai sähköisessä tai digitaalisessa muodossa, julkaiseminen internetissä, myös Europa-sivustolla, tiedostona, jonka voi ladata tai ei, radio- tai televisiolähetys lähetystekniikasta riippumatta, julkinen esittäminen tai näytteillepano, lehdistötietopalvelun kautta välittäminen sekä sisällyttäminen laajalti saatavilla oleviin tietokantoihin tai hakemistoihin; c) kääntäminen; d) tutustumisoikeuden antaminen yksittäisten pyyntöjen perusteella ilman jäljentämis- tai hyödyntämisoikeutta, kuten säädetään 30. päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001, joka koskee Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi; e) säilyttäminen paperilla tai sähköisessä tai muussa muodossa; f) KT:n ja komission asiakirjahallintoa koskevien sääntöjen mukainen arkistointi; g) oikeus myöntää alakohdissa b ja c tarkoitetut käyttötavat kattava lupa tai alalisenssi kolmansille osapuolille. 5

6 KT:lle ja unionille voidaan myöntää lisää käyttöoikeuksia erityisehdoissa. Edunsaaja takaa, että KT:lla ja unionilla on oikeus käyttää kaikkia hankkeen tuloksiin sisältyviä olemassa olevia immateriaalioikeuksia. Ellei erityisehdoissa toisin määrätä, tällaisia olemassa olevia oikeuksia käytetään samoihin tarkoituksiin ja samoin ehdoin kuin hankkeen tuloksia koskevia käyttöoikeuksia. Tiedot tekijänoikeuden omistajasta on annettava, kun KT tai unioni julkaisee tuloksia. Tekijänoikeuslausekkeen on oltava seuraavassa muodossa: vuosi tekijänoikeuden omistajan nimi. Kaikki oikeudet pidätetään. CIMOlle on myönnetty ehdollinen lisenssi. tai vuosi tekijänoikeuden omistajan nimi. Kaikki oikeudet pidätetään. Euroopan unionille on myönnetty ehdollinen lisenssi. ARTIKLA II.9 HANKKEEN TOTEUTTAMISEKSI TARVITTAVIEN SOPIMUSTEN TEKEMINEN II.9.1 Kun hankkeen toteuttaminen edellyttää tavaroiden, urakoiden tai palvelujen hankkimista, edunsaajan on tehtävä sopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella tai tapauksen mukaan hinnaltaan edullisimman tarjouksen perusteella. Edunsaajan on samalla huolehdittava siitä, ettei eturistiriitoja synny. Edunsaajien, jotka toimivat hankintaviranomaisina Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisia hankintoja koskevan direktiivin 2014/24/EU (joka on annettu 26. päivänä helmikuuta 2014 ja kumoaa direktiivin 2004/18/EY) tarkoittamassa mielessä tai hankintayksikköinä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (joka on annettu 26. päivänä helmikuuta 2014, koskee vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä ja joka kumoaa direktiivin 2004/17/EY) tarkoittamassa mielessä, on noudatettava julkisia hankintoja koskevia kansallisia sääntöjä. II.9.2 Edunsaaja on yksin vastuussa hankkeen toteuttamisesta ja sopimusmääräysten noudattamisesta. Edunsaajan on varmistettava, että kaikissa hankintasopimuksissa on määräykset siitä, ettei toimeksisaajalla ole tämän sopimuksen nojalla mitään oikeuksia KT:on nähden. II.9.3 Edunsaajan on varmistettava, että siihen sovellettavia artiklojen II.3, II.4, II.5, II.8 ja II.20 määräyksiä sovelletaan myös toimeksisaajaan. ARTIKLA II.10 HANKKEESEEN KUULUVIEN TEHTÄVIEN SUORITTAMINEN ALIHANKINTANA II.10.1 Alihankintasopimus on sellainen artiklassa II.9 tarkoitettu hankintasopimus, jonka mukaisesti kolmas osapuoli suorittaa I liitteessä kuvattuun hankkeeseen kuuluvia tehtäviä. II.10.2 Edunsaaja saa käyttää hankkeeseen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi alihankintaa edellyttäen, että artiklaan II.9 ja erityisehtoihin sisältyvien edellytysten lisäksi seuraavassa luetellut ehdot täyttyvät: 6

7 a) alihankinta kattaa ainoastaan osan hankkeen toteutuksesta; b) alihankinnan käyttö voidaan perustella hankkeen luonteella ja sen toteuttamiseen liittyvillä tarpeilla; c) alihankinnan arvioidut kustannukset pystytään erittelemään selvästi II liitteen alustavassabudjetissa; d) edunsaajan on aina ilmoitettava alihankinnan käyttämisestä KT:lle ja saatava sen hyväksyntä, jos siitä ei ole sovittu I liitteessä. Tämä ei kuitenkaan rajoita artiklan II.12.2 määräysten soveltamista; e) edunsaaja varmistaa, että siihen sovellettavia artiklan II.17 määräyksiä sovelletaan myös alihankkijaan. ARTIKLA II.11 SOPIMUKSEEN TEHTÄVÄT MUUTOKSET II.11.1 Kaikki sopimusmuutokset on tehtävä kirjallisesti. II.11.2 Muuttamisen tarkoituksena tai seurauksena ei saa olla sellaisten muutosten tekeminen sopimukseen, jotka saattaisivat kyseenalaiseksi tuen myöntämispäätöksen tai olisivat vastoin hakijoiden tasavertaisen kohtelun periaatetta. II.11.3 Kaikkien muutospyyntöjen on oltava asianmukaisesti perusteltuja, ja ne on toimitettava toiselle sopimuspuolelle hyvissä ajoin ennen muutoksen suunniteltua voimaantuloa ja joka tapauksessa kuukautta ennen artiklassa I.2.2 määrätyn jakson päättymistä, lukuun ottamatta tapauksia, jotka muutosta pyytänyt sopimuspuoli on perustellut riittävästi ja jotka toinen sopimuspuoli on hyväksynyt. II.11.4 Muutos tulee voimaan päivänä, jona muutoksen jälkimmäisenä allekirjoittava sopimuspuoli allekirjoittaa sen, tai muutospyynnön hyväksymispäivänä. Muutoksia voidaan soveltaa sopimuspuolten sopimasta päivästä lähtien, tai jos tällaisesta päivästä ei ole sovittu, muutoksen voimaantulopäivästä lähtien. ARTIKLA II.12 MAKSUJA KOSKEVIEN SAAMISTEN SIIRTÄMINEN KOLMANSILLE OSAPUOLILLE II.12.1 Maksuja koskevia edunsaajien saamisia KT:lta ei saa siirtää kolmansille osapuolille paitsi asianmukaisesti perustelluissa tilanteissa. Siirto pätee vain, jos KT on hyväksynyt sen edunsaajan esittämästä kirjallisesta ja perustellusta pyynnöstä. Jos hyväksyntää ei ole annettu tai sen ehtoja ei ole noudatettu, siirrolla ei ole vaikutusta KT:on. II.12.2 Siirto ei missään olosuhteissa vapauta edunsaajia näiden velvoitteista KT:a kohtaan. 7

8 ARTIKLA II.13 YLIVOIMAINEN ESTE (FORCE MAJEURE) II.13.1 Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sopimuspuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennalta arvaamatonta poikkeuksellista tilannetta tai tapahtumaa, joka estää jompaakumpaa sopimuspuolista täyttämästä jotakin sopimuksen mukaisista velvoitteistaan, joka ei johdu jommankumman sopimuspuolen tai sopimuksen täyttämiseen osallistuvien alihankkijoiden, sidosyhteisöjen tai kolmansien osapuolten virheestä tai tuottamuksesta ja joka osoittautuu sellaiseksi, ettei sitä voida asianmukaista huolellisuuttakaan noudattaen välttää. Ylivoimaisena esteenä ei voida pitää palvelun puutteita, laitteiden tai materiaalien vikoja tai viivästyksiä niiden saamisessa, elleivät ne ole hyväksyttävän ylivoimaisen esteen välittömiä seurauksia; ylivoimaisena esteenä ei myöskään voida pitää työmarkkinakiistoja, lakkoja tai taloudellisia vaikeuksia. II.13.2 Jos sopimuspuoli kohtaa ylivoimaisen esteen, tämän on ilmoitettava siitä viipymättä virallisesti toiselle sopimuspuolelle ja kerrottava esteen luonne, sen todennäköinen kesto sekä odotettavissa olevat vaikutukset. II.13.3 Sopimuspuolten on tehtävä kaikki tarpeellinen ylivoimaisen esteen mahdollisten vahinkojen rajoittamiseksi. Niiden on pyrittävä parhaansa mukaan jatkamaan hankkeen toteuttamista mahdollisimman pian. II.13.4 Sopimuspuolen ei katsota rikkoneen sopimusvelvoitteitaan, jos velvoitteen täyttämättä jättäminen johtuu sen kohtaamasta ylivoimaisesta esteestä. ARTIKLA II.14 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN KESKEYTTÄMINEN II.14.1 Toteuttamisen keskeyttäminen edunsaajan toimesta Edunsaaja voi keskeyttää hankkeen toteuttamisen kokonaan tai osittain, jos se käy poikkeuksellisten olosuhteiden, etenkin ylivoimaisen esteen, vuoksi mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi. Edunsaajan on ilmoitettava keskeytyksestä KT:lle viipymättä; sen on samalla ilmoitettava kaikki keskeytykseen johtaneet syyt ja sen yksityiskohdat sekä päivämäärä, jona hankkeen toteuttamista on tarkoitus jatkaa. Jos sopimusta ei pureta artiklan II.15.1 tai artiklan II.15.2 kohtien (b) tai (c) mukaisesti, edunsaajan on ilmoitettava KT:lle heti, kun olosuhteet sallivat hankkeen toteuttamisen jatkamisen ja esitettävä pyyntö sopimuksen muuttamiseksi artiklan II.14.3 mukaisesti. II.14.2 Toteuttamisen keskeyttäminen KT:n toimesta II KT voi keskeyttää hankkeen toteuttamisen kokonaan tai osittain seuraavissa tapauksissa: a) jos KT:lla on todisteita siitä, että edunsaaja on tehnyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia myöntämismenettelyssä tai sopimuksen täyttämisessä, tai jos edunsaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan; tai b) jos KT:lla on epäilyjä siitä, että edunsaaja on tehnyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia tai rikkonut huomattavalla tavalla 8

9 velvoitteitaan myöntämismenettelyssä tai sopimuksen täyttämisessä, ja sen täytyy selvittää, pitävätkö sen epäilyt paikkansa. II Ennen kuin KT keskeyttää hankkeen toteuttamisen, se ilmoittaa edunsaajalle virallisesti aikomuksestaan ja keskeyttämisen syistä sekä artiklan II kohdan (a) tapauksessa edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta toteuttamista voitaisiin jatkaa. Edunsaajaa pyydetään esittämään asiaa koskevat huomautukset 30 kalenteripäivän kuluessa edellä mainitun ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos KT päättää lopettaa keskeyttämismenettelyn tutkittuaan edunsaajan toimittamat huomautukset, se antaa tästä edunsaajalle virallisen ilmoituksen. Jos edunsaaja ei toimita huomautuksia tai jos KT päättää toimitetuista huomautuksista huolimatta jatkaa keskeyttämismenettelyä, se voi keskeyttää toteuttamisen antamalla tästä edunsaajalle virallisen ilmoituksen, jossa ilmoitetaan keskeytykseen johtaneet syyt ja artiklan II kohdan (a) tapauksessa ne lopulliset ehdot, joiden on täytyttävä, jotta toteuttamista voitaisiin jatkaa, tai artiklan II kohdan (b) tapauksessa alustava päivämäärä, jona tarvittavat tarkastukset on tarkoitus saada päätökseen. Keskeytys tulee voimaan sinä päivänä, kun edunsaaja on vastaanottanut ilmoituksen, tai tätä myöhempänä päivämääränä, jos ilmoituksessa niin määrätään. Jotta hankkeen toteuttamista voitaisiin jatkaa, edunsaajan on pyrittävä täyttämään ilmoituksessa asetetut ehdot mahdollisimman pian ja ilmoitettava KT:lle siitä, miten tässä on edistytty. Jos sopimusta ei pureta artiklan II.15.1 tai artiklan II kohtien (b) tai (h) mukaisesti, heti kun KT katsoo, että hankkeen toteuttamisen jatkamiselle asetetut ehdot on täytetty tai kun tarvittavat tarkastukset, mukaan lukien paikalla tehtävät tarkastukset, on tehty, se antaa tästä edunsaajalle virallisen ilmoituksen ja pyytää edunsaajaa esittämään sopimuksen muutospyynnön artiklan II.14.3 mukaisesti. II.14.3 Keskeyttämisen vaikutukset Jos hankkeen toteuttamista voidaan jatkaa eikä sopimusta pureta, sopimukseen tehdään artiklan II.11 mukaisesti tarvittavat muutokset, joissa määritetään hankkeen toteuttamisen jatkamispäivä, pidennetään hankkeen kestoa ja tarvittaessa mukautetaan hanke vastaamaan uusia toteuttamisolosuhteita. Keskeytys katsotaan päättyneeksi siitä päivästä alkaen, josta on sovittu sopimuspuolten välillä yllä olevan ensimmäisen kappaleen mukaisesti. Tämä päivämäärä voi olla aikaisempi kuin sopimusmuutoksen voimaantulopäivä. Mitään hankkeen tai sen osan keskeytyksen aikana aiheutuneita kuluja ei voida korvata tai kattaa hanketuella. KT:n oikeus keskeyttää hankkeen toteuttaminen ei vaikuta sen oikeuteen purkaa sopimus artiklan II.15.2 mukaisesti eikä sen oikeuteen vähentää tukea tai periä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä artiklojen II.18.4 ja II.19 mukaisesti. 9

10 Kummallakaan sopimuspuolista ei ole oikeutta vaatia korvausta sen johdosta, että toinen sopimuspuoli on keskeyttänyt hankkeen toteuttamisen. ARTIKLA II.15 SOPIMUKSEN PURKAMINEN II.15.1 Sopimuksen purkaminen edunsaajan toimesta Edunsaaja voi purkaa sopimuksen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa antamalla tästä KT:lle virallisen ilmoituksen, jossa ilmoitetaan selkeästi purkamisen perustelut sekä päivämäärä, jona purkaminen tulee voimaan. Ilmoitus on lähetettävä ennen purkamisen voimaantuloa. Jos perusteluja ei ole esitetty tai jos KT katsoo, etteivät esitetyt perustelut riitä purkamisperusteeksi, se antaa tästä edunsaajalle virallisen ilmoituksen, jossa se perustelee näkemyksensä, ja sopimus katsotaan puretun sopimuksenvastaisesti, jolloin sovelletaan artiklan II.15.3 kolmannessa kappaleessa määrättyjä seuraamuksia. II.15.2 Sopimuksen purkaminen KT:n toimesta II KT voi päättää purkaa sopimuksen seuraavissa olosuhteissa: a) jos edunsaajan oikeudellisessa, taloudellisessa tai teknisessä tilanteessa tai organisaatiossa tai omistussuhteissa tapahtunut muutos todennäköisesti vaikuttaa olennaisesti sopimuksen täyttämiseen tai saattaa tuen myöntämispäätöksen kyseenalaiseksi; b) jos edunsaaja ei toteuta hanketta liitteen I mukaisesti tai jos edunsaaja jättää täyttämättä jonkin muista olennaisista sopimusvelvoitteistaan; c) jos ilmenee ylivoimainen este, josta on ilmoitettu artiklan II.13 mukaisesti, tai jos edunsaaja keskeyttää hankkeen toteuttamisen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, joista on ilmoitettu artiklan II.14 mukaisesti, ja jos toteuttamisen jatkaminen on mahdotonta tai jos sopimukseen tarvittavat muutokset saattaisivat asettaa tuen myöntämispäätöksen kyseenalaiseksi tai johtaa hakijoiden eriarvoiseen kohteluun; d) jos edunsaaja on asetettu konkurssiin tai jos se on selvitystilassa taikka on keskeyttänyt liiketoimintansa tai sille on vahvistettu akordi tai sitä koskeva konkurssi- tai akordihakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi on vireillä, tai se on jonkin muun vastaavan näitä asioita koskevan menettelyn alainen tai on vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen; e) jos edunsaajan tai alla toisessa kappaleessa määritellyn edunsaajaan sidoksissa olevan henkilön on todettu tehneen ammatillisen virheen, joka voidaan näyttää toteen; f) jos edunsaaja on laiminlyönyt lakisääteisten verojen tai sosiaalimaksujen suorittamisen kotimaassaan tai maassa, jossa hanke toteutetaan; 10

11 g) jos KT:lla on todisteita siitä, että edunsaaja tai alla toisessa kappaleesa määritelty edunsaajaan sidoksissa oleva henkilö on syyllistynyt petokseen tai lahjontaan tai on osallisena rikollisjärjestön toiminnassa, rahanpesussa tai muussa unionin taloudelliset edut vaarantavassa laittomassa toiminnassa; tai h) jos KT:lla on todisteita siitä, että edunsaaja tai alla toisessa kappaleesa määritelty edunsaajaan sidoksissa oleva henkilö on tehnyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia myöntämismenettelyssä tai sopimuksen täyttämisessä, myös silloin kun on kyse väärien tietojen antamisesta tai tarvittavien tietojen antamatta jättämisestä sopimuksen mukaisen tuen saamiseksi. Ilmauksella edunsaajaan sidoksissa oleva henkilö kohdissa (e), (g) ja (h) tarkoitetaan kaikkia sellaisia luonnollisia henkilöitä, joilla on valtuudet edustaa edunsaajaa tai tehdä päätöksiä sen puolesta. II Ennen sopimuksen purkamista KT antaa edunsaajalle aikomuksestaan virallisen ilmoituksen, jossa se ilmoittaa purkamisperusteet ja pyytää edunsaajaa toimittamaan asiaa koskevat huomautukset 45 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ja artiklan II kohdan (b) tarkoittamassa tapauksessa ilmoittamaan sille samassa määräajassa, mitä toimenpiteitä se on tehnyt varmistaakseen sopimusvelvoitteidensa täyttämisen jatkamisen. Jos KT päättää edunsaajan toimittamat huomautukset tutkittuaan lopettaa purkamismenettelyn, se antaa tästä virallisen ilmoituksen edunsaajalle. Jos huomautuksia ei ole esitetty tai jos KT päättää edunsaajan toimittamista huomautuksista huolimatta jatkaa purkamismenettelyä, se voi purkaa sopimuksen antamalla tästä edunsaajalle virallisen ilmoituksen, jossa se ilmoittaa purkamiseen johtaneet syyt. Virallisessa ilmoituksessa mainitaan artiklan II kohtien (a), (b), (d) ja (f) tapauksissa päivämäärä, jona purkaminen tulee voimaan. Artiklan II alakohtien (c), (e), (g) ja (h) tapauksissa purkaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona edunsaaja vastaanottaa purkamista koskevan virallisen ilmoituksen. II.15.4 Purkamisen vaikutukset Jos sopimus puretaan, KT suorittaa vain maksut, jotka vastaavat artiklan II.18 mukaisesti määritettyä määrää, joka perustuu edunsaajalle aiheutuneisiin tukikelpoisiin kustannuksiin ja hankkeen toteutuneeseen osuuteen purkamisen voimaantulopäivänä. Huomioon ei oteta kustannuksia, jotka liittyvät jo tehtyihin mutta vasta sopimuksen purkautumisen jälkeen täytettäviin sitoumuksiin. Edunsaajalla on artiklojen II.15.1 ja II mukaan määräytyvästä sopimuksen purkamisen voimaantulopäivästä alkaen 60 päivää aikaa esittää loppumaksun suorittamista koskeva pyyntö artiklan I.4.3 määräysten mukaisesti. Jos KT ei saa loppumaksupyyntöä edellä mainitussa määräajassa, se ei korvaa eikä kata kustannuksia, joita ei ole sisällytetty tai perusteltu sen hyväksymässä väli- tai loppuraportissa. KT perii 11

12 artiklan II.19 mukaisesti takaisin kaikki maksetut määrät, joiden käyttöä ei ole perusteltu välitai loppuraporteissa. Jos KT purkaa sopimuksen artiklan II kohdan (b) nojalla sen vuoksi, ettei edunsaaja ole toimittanut maksupyyntöä eikä ole täyttänyt tätä velvoitettaan muistutuksen jälkeenkään artiklassa I.4.5 asetetussa määräajassa, yllä oleva ensimmäinen kappale pätee seuraavin ehdoin: a) edunsaajalle ei myönnetä sopimuksen purkamisen voimaantulopäivästä laskettuna lisäaikaa artiklan I.4.3 mukaisen loppumaksupyynnön laatimiseen; ja b) KT ei korvaa eikä kata kustannuksia, joita edunsaajalle on aiheutunut sopimuksen purkamisen voimaantulopäivään mennessä tai artiklassa I.2.2 määrätyn jakson päättymiseen mennessä sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi, jos näitä kustannuksia ei ole sisällytetty tai perusteltu KT:n hyväksymissä väli- tai loppuraporteissa. Sen lisäksi, mitä yllä ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa määrätään, jos edunsaaja purkaa sopimuksen sopimuksenvastaisesti artiklan II.15.1 tarkoittamassa merkityksessä tai jos KT purkaa sopimuksen artiklan II alakohtien (b), (e), (g) tai (h) nojalla, KT voi vähentää tukea tai periä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä artiklojen II.18.4 tai II.19 mukaisesti suhteessa kulloistenkin puutteiden vakavuuteen ja annettuaan edunsaajalle mahdollisuuden huomautusten esittämiseen. Kummallakaan sopimuspuolista ei ole oikeutta vaatia korvausta sen johdosta, että toinen sopimuspuoli on purkanut sopimuksen. 12

13 OSA B RAHOITUSEHDOT ARTIKLA II.16 TUKIKELPOISET KULUT II.16.1 Yksikkökorvauksia koskevat ehdot Silloin kun tuki maksetaan yksikkökorvauksen muodossa, korvattavien yksiköiden täytyy täyttää seuraavat ehdot: (a) ne täytyy käyttää tai tuottaa artiklassa I.2.2 määritellyn ajanjakson aikana; (b) niiden täytyy olla välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi tai aiheutua siitä; (c) yksiköiden määrä täytyy pystyä erittelemään ja todistamaan, erityisesti artiklassa II.16.2 määritellyn kirjanpidon ja asiakirjojen avulla. II.16.2 Yksikkökorvausten laskeminen II Avaintoimi 1 Yleissivistävä ja aikuiskoulutus Ei sovelleta. II Avaintoimi 1 Ammatillinen koulutus A. Matkatuki (a) Tukimäärän laskeminen: Tuen määrä lasketaan kertomalla kuhunkin välimatkaluokkaan kuuluvien osallistujien lukumäärä (tukihenkilöt mukaan lukien) kyseisen välimatkaluokan yksikkökorvausmäärällä sopimuksen III liitteen mukaisesti. Välimatkaluokan yksikkökorvaus kattaa tuen edestakaista matkaa varten lähtöpaikasta kohdepaikkaan. (b) Korvausperuste: oikeus tukeen syntyy siitä, että osallistuja on todella tehnyt raportoidun matkan. (a) Tositteet: - Lähettävän ja vastaanottavan organisaation välinen matka: osallistujan ja vastaanottavan organisaation allekirjoittama todistus osallistumisesta toimintaan ulkomailla; todistuksesta on käytävä ilmi ulkomaanjakson paikkakunta sekä jakson alkamis- ja päättymispäivät; - Jos matka tehdään eri paikasta kuin missä osallistujan asuinpaikka sijaitsee ja/tai eri paikkaan kuin missä vastaanottava organisaatio sijaitsee, mikä aiheuttaa välimatkaluokan muutoksen, käytetty matkareitti täytyy todistaa matkalipuilla tai muilla tositteilla, joissa ilmoitetaan lähtö- ja kohdepaikka. B. Yksilötuki (a) Tukimäärän laskeminen: Tuen määrä lasketaan kertomalla kunkin ammatillisen koulutuksen osallistujan matkapäivien/-kuukausien määrä (tukihenkilöt mukaan 13

14 lukien) kohdemaan päivä-/kuukausikorvauksella sopimuksen III liitteen mukaisesti. Korvausperuste: oikeus tukeen syntyy siitä, että osallistuja on todella osallistunut toimintaan ulkomailla. (b) Tositteet: vastaanottavan organisaation allekirjoittama todistus osallistumisesta toimintaan ulkomailla; todistuksessa on ilmoitettava osallistujan nimi, toiminnan tarkoitus sekä sen alkamis- ja päättymispäivät. C. Organisointituki (a) Tukimäärän laskeminen: Tukimäärä lasketaan kertomalla liikkuvuusjaksojen kokonaismäärä sopimuksen III liitteessä määritellyllä yksikkökorvauksella. Henkilömäärään, jonka perusteella organisointituki lasketaan, ei lasketa opiskelijoiden tukihenkilöitä ulkomaille. (b) Korvausperuste: oikeus tukeen syntyy siitä, että osallistuja on todella osallistunut toimintaan ulkomailla. (c) Tositteet: Vastaanottavan organisaation allekirjoittama todistus osallistumisesta toimintaan ulkomailla; todistuksessa on ilmoitettava osallistujan nimi, toiminnan tarkoitus sekä sen alkamis- ja päättymispäivät. D. Kielivalmennustuki (koskee ainoastaan niitä kieliä, joita OLS ei kata) (a) Tukimäärän laskeminen: tuen määrä lasketaan kertomalla kielivalmennustukea saavien opiskelijoiden lukumäärä sopimuksen III liitteessä määritellyllä yksikkökorvauksella. (b) Korvausperuste: oikeus tukeen syntyy siitä, että osallistuja on todella osallistunut kielivalmennukseen kielessä, jota tämä käyttää ulkomailla opiskelussa tai työssä. (c) Tositteet: - kurssin tarjoajan allekirjoittama todistus kurssille osallistumisesta; todistuksessa on ilmoitettava osallistujan nimi, opetettu kieli, annetun valmennuksen muoto ja kesto, tai - lasku/kuitti oppimateriaalin ostamisesta; laskussa on eriteltävä asianomainen kieli, laskun toimittajan nimi ja osoite, hinta ja käytetty valuutta, ja laskun päivämäärä, tai - jos kielivalmennuksen antoi edunsaaja: osallistujan allekirjoittama ja päiväämä todistus, jossa on ilmoitettava osallistujan nimi, opetettu kieli, valmennuksen muoto ja kesto. II Avaintoimi 1 Korkeakoulutus Ei sovelleta. II Avaintoimi 2 Koulujen väliset strategiset kumppanuushankkeet Ei sovelleta. 14

15 II Todellisten kulujen korvaamista koskevat ehdot Kun tukimuodossa korvataan todelliset kulut, noudatetaan seuraavia ehtoja: (a) (b) (c) (d) (e) (f) kulujen on täytynyt aiheutua edunsaajalle; kulut ovat syntyneet artiklassa I.2.2 määriteltynä ajanjaksona; kulut on esitetty II liitteen budjetissa tai ne ovat tukikelpoisia artiklan I.3.2 mukaisten kululuokkien välisten siirtojen perusteella; ne ovat syntyneet I liitteen mukaisesti kuvatun hankkeen yhteydessä ja ovat välttämättömiä sen toteuttamiselle; ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa ja kirjattu edunsaajan kirjanpitoon ja määritetty edunsaajan kotimaassa sovellettavien kirjanpitosäännösten ja sen oman tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön mukaisesti; ne täyttävät sovellettavassa vero- ja sosiaalilainsäädännössä asetetut vaatimukset; (g) (h) ne ovat kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta; ja artiklassa II.16.1 määritellyt yksikkökorvaukset eivät kata niitä. II.16.4 Todellisten kulujen laskeminen II Avaintoimi 1 Yleissivistävä koulutus, aikuiskoulutus, korkeakoulutus Ei sovelleta. II Avaintoimi 1 Ammatillinen koulutus A. Erityistuki (a) Tukimäärän laskeminen: tuki korvaa 100 % todellisista, tukikelpoisista kuluista. (b) Tukikelpoiset kulut: kulut, jotka liittyvät suoraan vammaisten osallistujien ja avustavien henkilöiden osallistumiseen (mukaan lukien perustellut matka- ja ylläpitokulut mikäli näille osallistujille ei ole haettu hanketukea budjettikohdista matkatuki ja yksilötuki ) ja jotka aiheutuvat artiklassa II.16.1 määriteltyjen yksikkökorvausten perusteella korvattavien kulujen lisäksi. (c) Tositteet: lasku todellisista kuluista; laskussa täytyy näkyä laskuttajan nimi ja osoite, laskun määrä ja käytetty valuutta ja laskun päiväys. B. Poikkeukselliset kulut (a) Tukimäärän laskeminen: tuki korvaa 75% todellisista, tukikelpoisista kuluista (vakuus) tai 100 % todellisista, tukikelpoisista kuluista (muita heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osallistuminen). (a) Tukikelpoiset kulut: 15

16 - kulut, joita ei voi välttää, jos halutaan mahdollistaa muita heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osallistuminen hankkeeseen (pois lukien osallistujien ja tukihenkilöiden matkatuki ja yksilötuki) ja jotka aiheutuvat artiklassa II.16.1 määriteltyjen yksikkökorvausten perusteella korvattavien kulujen lisäksi - ennakkomaksuun liittyvän vakuun antamiseen liittyvät kulut, silloin kun KT vaatii edunsaajalta vakuutta sopimuksen artiklan I.4.1. mukaisesti. (b) Tositteet: - Kun kyseessä on muita heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osallistumiseen liittyvät kulut: lasku todellisista kuluista; laskussa täytyy näkyä laskuttajan nimi ja osoite, laskun määrä ja käytetty valuutta ja laskun päiväys. - Kun kyseessä on vakuus: vakuuden antajan todistus sen edunsaajalle antaman vakuuden kuluista; todistuksessa on ilmoitettava vakuudenantajan nimi ja osoite, vakuudenannon kulun määrä ja valuutta, vakuudenantajan virallisen edustajan allekirjoitus ja päiväys. II Avaintoimi 2 Koulujenväliset strategiset kumppanuushankkeet Ei sovelleta. II.16.5 Ei-tukikelpoiset kulut Niiden mahdollisten muiden kulujen lisäksi, jotka eivät täytä artikloissa II.16.1 ja II.16.3 asetettuja ehtoja, myöskään seuraavat kulut eivät ole tukikelpoisia: a) sijoitetulle pääomalle maksettu tuotto; b) lainoihin ja lainanhoitoon liittyvät kulut; c) varaukset tappioiden tai velkojen varalta; d) korkokulut; e) epävarmat saamiset; f) kurssitappiot; g) pankkitilien avaamisesta ja käyttämisestä aihetuneet kulut (myös KT:n tilisiirroista edunsaajalle aiheutuneet kulut, jotka edunsaajan pankki on veloittanut); h) edunsaajan jonkin toisen unionin talousarviosta rahoitettavan hankkeen yhteydessä ilmoittamat kulut (myös jäsenvaltioiden myöntämät ja unionin talousarviosta rahoitetut avustukset ja muiden elinten kuin komission unionin talousarvion toteuttamiseksi myöntämät avustukset); erityisesti välillisiä kustannuksia ei korvata hanketulla, jos edunsaajalle on jo myönnetty unionin talousarviosta asianomaiseksi ajanjaksoksi toiminta-tukea; i) vuokrattujen tai liisattujen välineiden ostokulut sellaisissa tapauksissa, joissa vuokra- tai liisausajan päättyessä annetaan mahdollisuus lunastaa väline omaksi; 16

17 j) kolmansien osapuolien luontoissuoritukset; k) kohtuuttomat tai perusteettomat kustannukset; l) kansallisten arvonlisäverotusta koskevien lakien mukaan vähennyskelpoinen arvonlisävero. ARTIKLA II.17 MUUT MAKSUJÄRJESTELYT II.17.1 Vakuus Jos ennakkomaksun suoritusehtona on vakuuden vastaanottaminen, vakuuden on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) sen on antanut pankki tai hyväksytty rahoituslaitos tai edunsaajan pyynnöstä ja KT:n suostumuksella kolmas osapuoli; b) vakuuden antaja toimii first demand -tyyppisen takuun antajana eikä voi edellyttää KT:lta suorituksen vaatimista ensin päävelalliselta (eli asianomaiselta edunsaajalta); ja c) vakuussitoumuksessa määrätään, että vakuus on voimassa siihen asti, kun ennakkomaksu on kuitattu KT:n suorittamaa loppumaksua vastaan, tai kolme kuukautta sen jälkeen kun edunsaajalle on ilmoitettu loppumaksusta artiklan II.19.2 toisen kappaleen mukaisesti, jos loppumaksu maksetaan artiklan II.19 mukaisesti. KT vapauttaa vakuuden seuraavan kuukauden kuluessa. II.17.2 Maksuajan keskeyttäminen KT voi milloin tahansa keskeyttää artikloissa I.4.2 ja I.4.4 määrätyn maksuajan kulumisen ilmoittamalla edunsaajalle virallisesti, ettei tämän maksupyyntöä voida hyväksyä, koska se ei ole sopimusmääräysten mukainen tai sen perusteeksi ei ole esitetty riittäviä asiakirjoja tai koska väli- tai loppuraportissa esitettyjen menojen tukikelpoisuudesta on epäilyjä. Mahdollisesta keskeytyksestä ja sen syistä ilmoitetaan edunsaajalle niin pian kuin mahdollista. Keskeytys tulee voimaan päivänä, jona KT lähettää ilmoituksen. Jäljellä olevan maksuajan kuluminen jatkuu siitä päivästä, jona pyydetyt tiedot tai tarkastetut asiakirjat vastaanotetaan tai jona tarvittavat lisätarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan luettuina, tehdään. Jos keskeytys jatkuu yli kaksi kuukautta, edunsaaja voi pyytää KT:lta päätöstä siitä, jatketaanko keskeytystä. Jos maksuajan kuluminen on keskeytetty artiklassa I.4.2 tarkoitetun väliraportin tai artiklassa I.4.3 tarkoitetun loppuraportin hylkäämisen vuoksi ja jos myös toimitettu uusi raportti hylätään, KT:lla on oikeus purkaa sopimus artiklan II (b) mukaisesti artiklassa II.15.3 tarkoitetuin seurauksin. 17

18 II.17.3 Maksujen keskeyttäminen KT voi milloin tahansa sopimuksen täyttämisen aikana keskeyttää ennakkomaksut tai loppumaksun, a) jos KT:lla on todisteita siitä, että edunsaaja on tehnyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia myöntämismenettelyssä tai tuen täytäntöönpanossa tai jos edunsaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan; tai b) jos KT:lla on epäilyjä siitä, että edunsaaja on tehnyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia tai rikkonut huomattavalla tavalla velvoitteitaan myöntämismenettelyssä tai sopimuksen täyttämisessä, ja KT:n täytyy selvittää, pitävätkö sen epäilyt paikkansa. Ennen kuin KT keskeyttää maksut, se ilmoittaa edunsaajalle virallisesti aikomuksestaan ja keskeyttämisperusteista ja kohdan (a) tapauksessa ehdoista, joiden on täytyttävä, jotta maksujen suorittamista voitaisiin jatkaa. Edunsaajaa pyydetään esittämään asiaa koskevat huomautukset 30 kalenteripäivän kuluessa edellä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos KT päättää lopettaa maksujen keskeyttämismenettelyn tutkittuaan edunsaajan toimittamat huomautukset, se antaa tästä edunsaajalle virallisen ilmoituksen. Jos huomauksia ei ole esitetty tai jos KT päättää jatkaa maksujen keskeyttämismenettelyä edunsaajan toimittamista huomautuksista huolimatta, se voi keskeyttää maksut antamalla edunsaajalle tästä virallisen ilmoituksen, jossa ilmoitetaan keskeytykseen johtaneet syyt ja kohdan (a) tapauksessa ne lopulliset ehdot, joiden on täytyttävä, jotta maksujen suorittamista voitaisiin jatkaa, tai kohdan (b) tapauksessa alustava päivämäärä, jona tarvittavat tarkastukset on tarkoitus saada päätökseen. Maksujen keskeytys tulee voimaan päivänä, jona KT lähettää ilmoituksen. Jotta maksujen suorittamista voitaisiin jatkaa, edunsaajan on pyrittävä täyttämään ilmoituksessa asetetut ehdot mahdollisimman pian ja ilmoitettava KT:lle siitä, miten tässä on edistytty. Heti kun KT katsoo, että maksujen jatkamiselle asetetut ehdot on täytetty tai tarvittavat tarkastukset, myös paikalla tehtävät tarkastukset, on tehty, se antaa tästä edunsaajalle virallisen ilmoituksen. Edunsaajalla ei ole oikeutta esittää mitään maksupyyntöjä maksujen keskeytysjakson aikana. Tämä ei kuitenkaan rajoita oikeutta hankkeen toteuttamisen keskeyttämiseen artiklan II.14.1 mukaisesti tai sopimuksen purkamiseen artiklan II.15.1 mukaisesti. Edellä tarkoitetut maksupyynnöt voidaan toimittaa heti, kun maksujen suorittamista jatketaan, tai ne voidaan sisällyttää ensimmäiseen artiklassa I.4.1 määrätyn aikataulun mukaiseen maksupyyntöön, jonka edunsaaja toimittaa maksujen jatkamisen jälkeen. 18

19 II.17.4 Maksettavista määristä ilmoittaminen KT antaa maksettavista määristä virallisen ilmoituksen, jossa todetaan, onko kyseessä uusi ennakkomaksuerä vai loppumaksu. Loppumaksun tapauksessa se ilmoittaa myös artiklan II.18 mukaisesti määritetyn tuen lopullisen määrän. II.17.5 Viivästyskorko Kun artikloissa I.4.2, I.4.3, I.4.4 ja II.17.1 määrätyt maksuajat päättyvät, tuensaajilla on oikeus viivästyskorkoon. Tämä ei kuitenkaan rajoita artiklojen II.17.2 ja II.17.3 määräysten soveltamista. Maksettavaa viivästyskorkoa ei oteta huomioon määritettäessä artiklassa II.18.3 tarkoitettua tuen lopullista määrää. Viivästyskoron määrä määritellään sopimukseen sovellettavan kansallisen lain määräysten mukaisesti tai KT:n sääntöjen mukaisesti. Jos tällaisia sääntöjä tai määräyksiä ei ole, viivästyskoron määrä määritellään seuraavien sääntöjen mukaisesti: (a) Viivästyskorkona sovelletaan Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihinsa käyttämää korkomäärää korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä (jäljempänä viitekorko ). Viitekorkona käytetään maksuajan päättymiskuukauden ensimmäisen päivän korkoa, sellaisena kuin se on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. (b) Edellä olevan artiklan II.17.2 mukaista maksuajan keskeyttämistä ja artiklan II.17.3 mukaista maksujen keskeyttämistä KT:n toimesta ei voida katsoa maksuviivästykseksi. (c) Viivästyskorkoa kertyy maksun eräpäivää seuraavasta päivästä artiklassa II.17.7 määriteltyyn maksun tosiasialliseen suorituspäivään asti kyseinen päivä mukaan luettuna. (d) Poikkeuksena jos laskettu viivästyskorko on enintään 200 euroa, se maksetaan edunsaajalle vain tämän pyynnöstä, joka on esitettävä kahden kuukauden kuluessa viivästyneen maksusuorituksen saamisesta. II.17.6 Maksupyyntöjen ja maksujen valuutta KT suorittaa kaikki maksut edunsaajalle euroina. Edunsaajien, joiden liikekirjanpitovaluutta on euro, on muunnettava muussa valuutassa aiheutuneet kulut euroiksi tavanomaisen kirjanpitokäytäntönsä mukaisesti. Edunsaajien, joiden liikekirjanpitovaluutta on joku muu kuin euro, on muunnettava muussa valuutassa aiheutuneet kulut euroiksi käyttämällä Euroopan unionin virallisen lehden C- sarjassa julkaistavien euron päivittäisten kurssien keskiarvoa asianomaisen raportointikauden ajalta. Jos Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei julkaista euron päivittäistä kurssia 19

20 kyseisen valuutan osalta, muuntamisessa on käytettävä Euroopan komission vahvistamien ja sen verkkosivuilla ( inforeuro_en.cfm) julkaistujen kuukausittaisten laskennallisten kurssien keskiarvoa asianomaisen raportointikauden ajalta. II.17.7 Maksupäivä KT:n maksu katsotaan suoritetuksi päivänä, jona sen tiliä on veloitettu ellei kansallinen laki toisin säädä. II.17.8 Maksunvälityskulut Maksunvälityskulut jaetaan seuraavasti: a) KT vastaa pankkinsa veloittamista maksunvälityskuluista b) edunsaaja vastaa pankkinsa veloittamista maksunvälityskuluista c) jos maksu joudutaan sopimusosapuolesta johtuvasta syystä välittämään uudelleen, kyseinen sopimusosapuoli vastaa kaikista uudelleenvälitykseen liittyvistä kuluista. ARTIKLA II.18 TUEN LOPULLISEN MÄÄRÄN MÄÄRITTÄMINEN II.18.1 Lopullisen määrän laskeminen Tuen lopullinen määrä määritetään seuraavasti; tämä ei kuitenkaan rajoita artiklojen II.18.2, II.18.3 ja II.18.4 määräysten soveltamista: a) kun tukimuotona on tukikelpoisten kulujen korvaaminen: hankkeen tukikelpoiset kulut, joihin on sovellettu asianmukaisen artiklan mukaista korvausta ja jotka KT on hyväksynyt niitä vastaavissa kululuokissa b) kun tukimuotona on yksikkökorvaukseen perustuva tuki: määrä, joka saadaan kertomalla asianomaisen artiklan mukainen yksikkökorvaus niiden yksiköiden todellisella määrällä, jotka KT on hyväksynyt edunsaajan osalta; Jos II liitteessä määrätään useampien tukimuotojen yhdistelmästä, kyseiset määrät lasketaan yhteen. II.18.2 Enimmäismäärä Kokonaismäärä, jonka KT maksaa edunsaajalle, ei saa missään olosuhteissa ylittää artiklassa I.3.1 ilmoitettua enimmäismäärää. Jos artiklan II.18.1 mukaisesti määritetty määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tuen lopullinen määrä voi olla enintään artiklassa I.3.1 ilmoitettu enimmäismäärä. II.18.3 Voiton tuottamista koskeva kielto ja tulojen huomioon ottaminen 20

21 II II Tuki ei saa tuottaa edunsaajalle voittoa. Voitolla tarkoitetaan ylijäämää, joka syntyy kun hankkeen tuloista vähennetään sen tukikelpoiset kulut. Tuloina otetaan huomioon tulot, jotka on vahvistettu, saatu tai varmistettu siihen päivään mennessä, jona edunsaaja laatii loppumaksupyynnön, ja jotka kuuluvat jompaankumpaan seuraavista ryhmistä: a) hankkeen tuottamat tulot; tai b) rahoitusosuudet, jotka rahoittajat ovat osoittaneet nimenomaan sellaisten hankkeen tukikelpoisten kulujen rahoittamiseen, jotka KT korvaa artiklan I.3 mukaisesti. II Seuraavia eriä ei katsota voittoa tuottaviksi tuloiksi edunsaajalle: a) sellaiset artiklassa II (b) tarkoitetut rahoitusosuudet, joita edunsaaja voi käyttää muiden kuin sopimuksen mukaisten tukikelpoisten kustannusten kattamiseen; b) sellaiset artiklassa II (b) tarkoitetut rahoitusosuudet, joista käyttämättä jäänyttä osuutta ei tarvitse palauttaa rahoittajalle artiklassa I.2.2. määrätyn jakson päättyessä. II II Tukikelpoisina kuluina otetaan huomioon tukikelpoiset kulut, jotka KT on hyväksynyt artiklan II.16 mukaisesti korvattavien kululuokkien osalta. Jos artiklojen II.18.1 ja II.18.2 mukaisesti määritetty tuen lopullinen määrä on sellainen, että se tuottaa edunsaajalle voittoa, voitto vähennetään suhteellisesti artiklassa II.16.3 tarkoitettujen kululuokkien osalta hankkeen tukikelpoisten todellisten ja KT:n hyväksymien kulujen lopullisesta korvauksesta. Tämä lopullinen määrä lasketaan artiklassa I.3.1 määritellyn enimmäismäärän ja artiklojen II.18.1 ja II.18.2 mukaisesti. II.18.4 Heikon, osittaisen tai myöhästyneen toteutuksen vuoksi tehtävä vähennys Jos hanke jää toteuttamatta tai jos se toteutetaan heikosti, osittain tai myöhässä, KT voi vähentää alkuperäisen tuen määrää siten, että tuki vastaa toteutunutta hankkeen osuutta III liitteessä annettujen ehtojen mukaisesti. II.18.5 Ilmoitus tuen lopullisesta määrästä KT ilmoittaa edunsaajalle virallisella kirjeellä lopullisen tuen määrän 60 kalenteripäivän kuluessa edunsaajan loppuraportin vastaanottamisesta. Edunsaajan on tehtävä mahdolliset huomatukset lopullisen tuen määrästä 30 kalenteripäivän kuluessa ilmoituskirjeen vastaanottamisesta. Jos edunsaaja toimittaa huomatuksensa KT:lle määräaikaan mennessä, KT tutkii ne ja ilmoittaa edunsaajalle kirjeessä uuden lopullisen tuen määrän 30 päivän kuluessa edunsaajan huomautusten vastaanottamisesta. 21

22 Tämän artiklan ehdot eivät rajoita KT:n tai edunsaajan mahdollisuutta ryhtyä lakitoimiin toista osapuolta vastaan artiklassa I.8. määriteltyjen ehtojen mukaisesti. ARTIKLA II.19 TAKAISINPERINTÄ II.19.1 Taloudellinen vastuu Jos edunsaajan on palautettava tukea sopimuksen ehtojen mukaisesti, edunsaaja maksaa perittävän määrän takaisin KT:lle. II.19.2 Takaisinperintämenettely Ennen aiheetta maksetun määrän takaisinperintää KT antaa edunsaajalle aikomuksestaan virallisen ilmoituksen, jossa ilmoitetaan perittävä määrä ja takaisinperintäperusteet ja kehotetaan edunsaajaa esittämään asiaa koskevat huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa ilmoituskirjeen vastaanottamisesta. Saamiensa tietojen perusteella KT saattaa päättää muuttaa tuen lopullista määrää ja mahdollisesti takaisin perittävää määrää. Tässä tapauksessa tai jos huomautuksia ei ole toimitettu tai jos edunsaajan toimittamista huomautuksista huolimatta KT päättää jatkaa takaisinperintää, KT voi vahvistaa takaisinperinnän toimittamalla edunsaajalle laskun ( debit note ). Laskussa on määriteltävä maksettava määrä, maksuehdot ja maksun eräpäivä. Jos edunsaaja ei ole maksanut ilmoitettua määrää tai toimittanut huomautuksia määräpäivään mennessä, KT perii saamisensa, II.19.3 Viivästyskorko a) jos mahdollista, kuittaamalla sen sellaisia määriä vastaan, jotka KT on tälle velkaa, sen jälkeen kun KT on ilmoittanut tälle asianmukaisesti, että takaisinperittävä määrä vähennetään tulossa olevasta maksusta tai tulevaisuudessa tehtävästä maksusta; b) jos mahdollista, perimällä sen vakuudesta, jos sellaisen asettamisesta on määrätty artiklassa I.41; c) ryhtymällä kansallisen lain mukaisiin oikeustoimiin edunsaajaa vastaan artiklan I.8 mukaisesti. Jos maksua ei ole suoritettu ilmoituskirjeessä asetettuun päivämäärään mennessä, saamiselle kertyy korkoa artiklassa II.17.5 määritelly koron mukaisesti. Viivästyskorkoa kertyy maksun eräpäivää seuraavasta päivästä siihen päivään asti, jona KT tosiasiassa saa maksun koko saamisestaan, kyseinen päivä mukaan luettuna. Osasuorituksilla katetaan ensin viivästyskulut ja -korot ja vasta sen jälkeen varsinainen velkapääoma. II.19.5 Pankkikulut Edunsaaja vastaa KT:lle palautettavien määrien takaisinperintään liittyvistä pankkikuluista lukuun ottamatta tilanteita, joissa sovelletaan 13. päivänä 22