HYDO väliraportti ajalta Viljo Kuosmanen
|
|
- Anita Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO väliraportti ajalta Viljo Kuosmanen HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus (HYperspectral remote Detection and mapping of geological Objects) TEKES Dnro: 272/401/98 Momentti: /98 Päätös nro: 40734/98 Päätöspvm: GTK:n hanke nro: GTK:n arkistoraportti: RS/2000/6
2 2 Kuosmanen, Viljo HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. TEKES-projektin väliraportti ajalta Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti RS/1999/6, 13 s. Tiivistelmä Projektin tarkoituksena on luoda valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hy- perspektrisen kuvauksen avulla paljastuneita mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta satelliittikuvien tutkimukseen saakka. Hankkeen tärkein työ raportointikaudella on ollut suunnitella ja toteuttaa HyMap- lentomittauskampanja ja siihen liityvät kenttätyöt yhdessa MINEO EU-hankkeen kanssa. Lentomittaus- ja kenttätyökampanjasta muodostui usean eri organisaation saumaton yhteistyö, jonka tuloksena saatiin HyMap-kuvat, ilmakuvat, sekä runsaasti tärkeää kenttätietoa kahdelta 1200 km 2 suuruiselta testialueelta, Sotkamosta ja Kemin-Tornion alueilta. Kenttätyöt alkoinat kalibrointisignaalien valmistelulla noin kuukausi ennen kuvausta, keskittyivät säteilymittauksiin kuvauksen aikana ja näytteeenottoon sen jälkeen. Suunnitelman mukaan HyMap-kuvat saadaan hankkeen käyttöön joulukuun 2000 alkupuolella. Lentokampanjanjoiden läpivieminen on ollut huomattavasti suurempi työ kuin on voitu ennakoida, koska kuvaavien spektrometrien saatavuus on ollut kiven takana: Oli välttämätöntä rakentaa suurehko EU-projekti MINEO nykyisen HYDO-hankkeen tueksi, jotta aiotut hyperspektrikuvaukset voitiin tehdä. Hankkeen muu aktiviteetti syksyllä 2000 on kohdistunut tietojen tallennukseen ja tulkintaan, laitteistojen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä raportointiin. Kaikki maastomittausten tulokset on tallennettu systemaattisesti hankkeen tietokantaan. Lsäksi tietokanta sisältää HyMap-kuvien tulkintaan tarvittavaa muuta referenssiaineistoa. Laitteiston suunnittelu on myös ollut keskeisellä sijallla: etämittauksiin sopivia keinovaloja on tutkittu ja yksi valonlähde on tilattu. Etämittausten skannaussysteemiä on myös suuniteltu. Nyt läpiviety lentokampanja ja kenttätyöt on raportoitu. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna suunnitellaan tehtäväksi seuraavaa: Kannet- tavalla spektrometrilla tehtävät alueeseen ja pintaan kohdistuvat mittaukset automatisoidaan. Kaivoskohteiden spektrimittauksia ja muita kenttätutkimuksia jatketaan ja mittaukset saatetaan loppuun. Muu aineisto tulkitaan ja tulokset raportoidaan. Aineiston yhteistulkinta ja loppuraportointi saadaan valmiiksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Hankkeesta itsestään riippumatttomat syyt ovat viivästäneet tutkimusta ja siksi tutkimuksen loppuunsuorittamiselle pyydetään jatkoaikaa vuoden 2001 loppuun saakka. Tällä tavoin turvaataan parempi mahdollisuus tulosten erationalisoinnille jatkossa. Kansikuva: Spektrinen endmember-kuva HyMap-raakadatasta Kemin Elijärven kromiittikaivokselta
3 3 Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviittei- den kaukotunnistus ja -kartoitus. HYDO väliraportti ajalta Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Projektin kokonaistavoitteet 4 2. Organisaatio 4 3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin Aikataulu Tilanneselostukset tehtävistä Mineraalisarjanäytteet ja niiden mittaukset, kaivosmittaukset Laitehankinnat ja -rakentaminen Lentomittausten valmisteluvaihe HyMap-lentomittauskampanja Kampanjan jälkeiset kenttätyöt Datan tallennus Satelliittikuvausalueet Myöhemmin tarkennettavat tehtävät 9 4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö 9 5. Raportointi v Kustannusten seuranta 12 Sivu
4 4 1. Projektin kokonaistavoitteet Tavoitteena on luoda Suomeen valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hyperspektrisen kuvauksen avulla paljastuneita mineraaleja, kivilajeja, maala- ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön jeja liittyviä haittoja, portaittain useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta aina globaaliin satelliittikuvatutkimukseen saakka. Tuloksena on menetelmän sovellusohjeet mainittuihin tehtäviin. Tulosten käyt- on: tötarkoitus 1) malmi- ja teollisuusmineraalien sekä kallio- ja maaperän kartoituksen ja tutkimuksen tehostaminen 2) lastauksen ja rikastuksen tehostaminen sekä raakkulaimennuksen vähentäminen kaivoksilla 3) maankamaran ympäristöhaittojen tunnistaminen ja rajaus 2. Organisaatio Koska organisaatiossa on tapahtunut pieniä muutoksia, ryhmän kokoonpano on tarpeen esitellä myös tässä väliraportissa: Johtoryhmä: Vanhempi tutkimusgeologi Jussi Aarnisalo, Outokumpu Mining Oy, varapuheenjohtaja Laatujohtaja Markku Ahlava, Wihuri Aviation/Jet Flite Oy, jäsen Tutkimusjohtaja Gabor Gaál, GTK, puheenjohtaja Geologi Ritva Harinen, Oy Partek Nordkalk AB, jäsen Yksikön päällikkö Einar-Arne Herland, TEKES, jäsen Geologi Erkki Kuronen, Mondo Minerals Oy, jäsen Geologi Ossi Leinonen, Outokumpu Chrome Oy, jäsen Erikoistutkija Kai Mäkisara, METLA, jäsen Tuotepäällikkö Jukka Okkonen, Specim Oy, jäsen, varalla TkL Rainer Bärs Prof. Erkki Tomppo, METLA, jäsen Erikoistutkija Viljo Kuosmanen, GTK, sihteeri Projektiryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa: FL Hilkka Arkimaa, kuvankäsittely, kaukokartoitus, geofysiikka, mallinnus, operaatiojohtaja FT Liisa Carlson, geokemia, ympäristö FT Kari Kinnunen, mineralogia, mikroskooppitutkimukset FM Eira Kuosmanen, GIS ja kuvankäsitely, mallinnus FL Viljo Kuosmanen, kaukokartoitus, kallioperä, mallinnus, projektin vastuullinen johtaja DI Jukka Laitinen, laboratoriomestari, laitteet, ATK, näytetiedot FT Heikki Rainio, maaperäasiantuntija, mallinnus Tutk ass Timo Ruohomäki, maaperäkartoitus, ilmakuvatulkinta, arkistot, GIS
5 5 Tutk apul Helena Saarinen/sijainen, kuvaeditointi 3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin 3.1. Aikataulu Seuraavan janakaavion avulla pyritään antamaan yleiskuva hankkeen tehtävien toteutumisesta ja muutoksista. Janakaavio on päivitetty vastaamaan johtoryhmän kokousajankohdan ( ) tilannetta. HYDO v 1998 v 1999 v 2000 v 2001 Tasks Theoretical studies M M M M 2 Instrument purchase and development M M D M 3 Spectral libraries M M M 4 Determination of field study areas M M M 5 Field studies and measurements M M M 6 Mineralogical and chemical studies M M M M 7 Experimental spectral library M M M 8 Measurements with FieldSpec M M M M 9 Updating of the project database M M M 10 Interpretation of the FS measurements M M M M M 11 Determination of field study areas M M M 12 Fieldmeas with imaging spectrometer M M M M 13 Airborne meas with im spectrometer M D 14 Comparison of field and airborne meas M M M M 15 Determination of satellite imag areas M 16 Satellite imaging M M 17 Correlation of satell data with previaous res M M M 18 Integrated interpretation M M M 19 Congress presentations M D D 20 Reporting D D D D D D D D D 21 Meeting of the steering committee M M M M M M M D D Lege nd for colors: Planned task M Milestone T&K delay and MINEO efforts Changed plan Accomplished task D Deliverable Start delay Planned checkpoint Accomplished check Janakaaviosta nähdään, että useimmat tehtävät on suoritettu suunnitelman mu- kaisesti. Eräät tästä hankkeesta riippumattomat tekijät ovat kuitenkin aiheutta- rahoitusaikataulun myö- neet viiveitä. Näistä tärkeimmät ovat olleet projektin hästyminen 3 kk alkuvaihessa kesällä 1998, sekä 2 kk T&K:n rahoitusvaikeuk- saaminen sista johtuen v loppupuolella. Kuvaavan HyMap-spektrometrin Suomeen edellytti suurehkon MINEO-nimisen EU-hankkeen organisoimista HYDO:n yhteyteen. MINEO:n järjestelyistä on aiheutunut hankkeelle noin 2 kk viive. Ajankohdat, joihin viivettä on kohdistunut on varjostettu rasterilla aikataulussa. Jotta tehtävät voidaan suorittaa loppuun, olisi kohtuullista, että hankkeelle myönnettäisiin lisäaikaa tutkimuksiin ja raportointiin vuoden 2001 loppuun saakka. Tällä halutaan varmistaa myös se, että tuloksissa päästään mahdollisimman lähelle operatiivista sovellusvaihetta. Aikalisä voitanee kattaa ilman GTK:n ulkopuolista lisärahoitusta Tilanneselostukset tehtävistä
6 6 Aiemmassa tutkimussuunnitelmassa ja johtoryhmän kokouksessa hankkeelle asetettiin toimintakaudelle seuraavat tehtävät: laitehankintoja, lentomittausten valmistelu ja suorittaminen, kenttä- analyysien tilaus mittauksia, kaivosmittauksia, näytteenotto, näytemittaukset, ja tulosten tallenus. Nämä on suoritettu osapuilleen aikataulun mukaisesti, mutta mm. mainituista aiemmista viiveistä johtuen osa tehtävistä on siirtynyt tuonnemmaksi ( ks janakaavio). Seuraavassa on kunkin tehtävän tämänhet- kistä tilannetta tarkasteltu erikseen Mineraalisarjanäytteet ja niiden mittaukset, kaivosmittaukset Mondo Minerals, Partek Nordkalk, Outokumpu Mining ja Outokumpu Chrome ovat tuoneet joukon mineraalikoostumukseltaan vaihettuvia soija-, kairansydän- ja palanäytteitä spektroradiometrisia mittauksia varten HYDO:n laboratorioon. Kaikki näyttet on mitattu, ja mittausulokset on tallennettu tietokantaan lähempiä tutkimuksia varten Aineistosta on tehty alustavia tutkimuksia (Laitinen ja Kuosmanen 2000). Mineraalisarjanäytteiden avulla on tarkoitus selvittää, onko jokin pitoisuuden tai muuttumisasteen vaihtelu havaittavissa spektrimittauksin ja jos on, niin tämä asia on hyväksikäytettävissä. Näytemateriaalit sovittiin kaivoskohteiden edustajien kanssa, ja seuraavat näyttesarjat vastaanotettiin ja mitattiin: 1. Parainen: Soijanäytesarja (10 kpl) kalsiitin ja silikaattimineraalien pitoisuuden vaihtelusta. 2. Pyhäsalmi: Kairasydännäytesarja (10 kpl), muuttumisaste (serisiittiytyminen). 3. Kemi: Soijan (7 kpl) kromipitoisuuden vaihtelu % 4. Lahnaslampi: Soija (26 kpl) talkin ja magnesiitin pitoisuuden vaihtelusarja 5. Horsmanaho: Soija (19 kpl) talkin ja magnesiitin pitoisuuden vaihtelusarja Spektrimittausten tuloksia verrattiin USGS:n mineraalitietokantaan, mutta korrelaatiot olivat heikonlaisia, eikä vaihettumissarjan jäseniä voitu erottaa toisistaan tällä menetelmällä. Tietokannan spektrit ovat ilmeisesti liian harvapisteisiä, ja se sekoittaa korrelaatiota. Tulos voisi parantua, jos mittaustuloksia interpoloitaisiin tai tasoitettaisiin vastaamaan paremmin kirjastossa olevia spektrien mittauskohtien arvoja. Toisaalta USGS:n mineraalitietokannan spektreissä on piirteitä, joita ei ole kaivoskohteiden mineraaleissa. Tämä herättää epäilyjä yleisten kirjastospektrien soveltuvuudesta mainittuun käyttöön. Paraisten aineisto saatiin helpommin tulkittavaan muotoon panemalla näytteet järjestykseen korrelaatiokertoimen perusteella. Näytteet järjestettiin myös analyysien perusteella. Saatuja sarjoja vertailemalla havaittiin yhdenmukaisuutta sarjajärjestyksissä sekä ryhmissä niiden sisällä. Tosin järjestys ei
7 7 ollut aivan sama analyysien ja spektrimittausten perusteella tehtynä. Muiden näytesarjojen osalta ryhmittely spektrien korrelaatioiden perusteella ei antanut hyvää tulosta. Visuaalisesti tarkastellen spektreissä on kuitenkin havaittavissa muutoksia pitoisuuksien muuttuessa. Selvimmin nämä muutokset on havaittavissa seuraavasti: Lahnaslampi ja Horsmanaho: Talkin piirteet hallitsevat spektriä jo pieniniä pitoisuuksina. Suurimmat dolomiitti- ja magnesiittipitoisuudet näkyvät talkin 1000 nm laajan absortiokohdan oikeamisena. Pyhäsalmi: Muuttumisen myötä absorptiot aaltopituuksilla 2255 nm ja 2340 nm vaimenee, mutta muuttumisen kasvessa voimakkaammaksi absorptio kasvaa aaltopituudella 2205 nm ja 2350 nm sekä lopuksi myös aaltopituudella 1410 nm. Näytteen numero 7 muttumisen aste on syytä tarkistaa, sillä se näyt- hyvin asettuvan näytteiden t ja y väliin. Tosin 1410 nm piirre viittaa voi- täisi makkaseen muuttumiseen. Kemi: Kromipitoisuuden kasvaessa heijastusarvo laskee koko aaltopituusalu- eella ja absortiopiikit aaltopituuksilla 1390 nm ja 2310 nm vaimenevat Sarjoista puuttuvat vielä välttämättömät paikalliset 'täysin puhtaat' mineraalit - päätejäsenet - kultakin kaivokselta. Näiden tutkimus on osoittautunut erittäin tärkeäksi, koska USGS:n puhtaiden mineraalien spektrittietokantaa ei voida täysin käyttää ja soveltaa paikallisiin olosuhteisiin. Heijastusspektrit ovat sensitiivisiä sellaisille lisäpiirteille, joita tiedetään kaivoksilla lokaalisesti esiintyvän: luonnossa mineraali-päätejäsenet eivät ole puhtaita, vaan niissä on paikallisista olosuhteista johtuvia ionisubstituutioita, sulkeumia ja hilavirhei- tä. Siksi 'puhtaat' mineraalinäytteet on saatava kultakin kaivokselta erikseen. Kaikki kaivoksen päämineraalit - ja jos jotkut aksessoriset mineraalit häiritsevät rikastusta, myös ne - ovat tarpeen. Noin yksi litra kutakin mineraalia riittää. Syyskesäksi 2000 suunniteltiin alunperin myös kaivoksilla tehtäviä spektri- mittauksia. Tämä asia riippuu kuitenkin siitä, että tarkoitukseen sopiva riittä- vän voimakas ja spektrisesti tasainen säteilylähde saadaan hankituksi ja tämän yhteyteen rakennetuksi skannaava spektrimittari (tarkemmin seuraavassa kap- paleessa). Tämä tapahtunee aikaisintaan tamikuussa Laitehankinnat ja -rakentaminen Kuten aiemmin on mainittu, kannettava spektrometri FieldSpecFR hankittiin huhtikuussa 2000 GTK:n kaukokartoituslaboratorioon. Tarkoituksena on, että kannettavalla spektrometrilla voidaan (osin) korvata kuvaavan spektrometrin mittauksia. Tämä edellyttää järjestelmää, jossa pistemittauksia ohjataan auto- tietokoneella. Kaukokartoituslaboratoriossa olevaa spektrometrin maattisesti liikuttelujärjestelmää täydennetään mittausanturia askeleittain kiertävällä, skanneria muistuttavalla lisälaitteella. Alueiden tai pintojen mittaukset automa-
8 8 tisoidaan siten, että kohteesta luetaan spektrometrilla peräkkäisiä pikseleitä samaan tapaan kuin ihminen lukee kirjaimia kirjan sivulta. Mittaukset esimerkiksi kaivoskohteissa tehdään tällä. Tarjouksia laiterakennuksesta on pyydetty ja saatu SKS-mekaniikka Oy:ltä ja VTT/Automaatiolta. Sopivan - riittävän voimakkaan ja säteilysisällöltään sopivan - valonlähteen löytäminen on kuitenkin ollut teknisesti vaikea ongelma, mikä on osaltaan viivästänyt tätä työtä. Hyperspektrisiä etämittauksia keinovaloissa on valmisteltu ja myös kokeiltu alustavasti. VTT:n AVA ja Joensuun yliopiston fysiikan laitos ovat avustaneet viiimeksimainitussa asiassa ja sopiva valonlähde on tilattu Sen toimi- oman aikansa, eli laite valmistuu aikaisintaan tammikuussa Kaivosmit- tusaika on kuitenkin 12 viikkoa. Skannausjärjestelmän rakentaminen vie lisäksi taukset keinovalossa voivat toteutua skannaavan laitteen valmistumisen jälkeen Lentomittausten valmisteluvaihe Koska hyperspektriset kuvat ja niistä laaditut tutkimuksen väliversiot ovat tie- erittäin suuria, hyperspektritutkimukselle dedikoidun levytilan merkit- dostoina tävä kasvattaminen on osoittautunut välttämättömäksi. RAID-levyjen hankintaa on valmisteltu. HYDO:n ja MINEO:n yhteinen HyMap-lentomittauskampanja ja siihen liittyvä kenttätyö ja logistiikka suunniteltiin etukäteen tarkasti ja kampanjasta muodos- geodeettisiin kiintopisteisiin tui usean kaukokartoitusta tekevän organisaation yhteistyö. Muutkin kuin MINEO:n tai HYDO:n jäsenorganisaatiot asettivat tarkkailijan tai yhteistyöhenkilön kampanjaa varten (Kuosmanen 2000a). Lentomittausalueita valmisteltiin säävarauksen takia kaikkiaan viisi: Seuraavien kaivosten ympärille: Parainen, Pyhäsalmi, Sotkamon Lahnaslampi ja Kemin Elijärvi. Maaperän tutkimusalueeksi määritelty Lammin alue valmisteltiin myös. Näistä Sotkamon mittaaminen oli asetettu korkeimmalle prioriteetille, koska se on HYDO:n lisäksi myös MINEO:n kohdealue. Lentomittausta edeltävän kenttätyön aikana alueelle rakennettiin 5 kpl 15x15 m 2 suuruisia tasaisia säteilynheijastajia HyMap aineiston spektristä kalibrointia varten sekä kymmeniä signaaleja (valkoisia 2x2 m ilmakuvausristejä) Maanmittauslaitoksen ilmakuvien geometrista oikaisua varten (ks Kuosmanen et al. 2000b). Mukana olevat kaivosyhtiöt ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti ja edistäneet monin tavoin lentomittausten valmistelutyötä. Hankkeiden yhteinen kenttätyökokous pidettiin Sotkamossa Tässä kokouksessa oli läsnä GTK:n (järjestäjä) lisäksi BRGM:n (MINEO:n koor- dinaattori), Mondo Mineralsin, Outokumpu Chromen ja Ilmavoimien yleisesi- edustajat. Kokouksessa annettiin yksityiskohtainen tilanneselos- kuntaosaston tus tutkimuksesta sekä lentokampanjasta ja sen kulusta. Kokouksessa briefattiin maatotuuden (ground thruth) mittausryhmät tulevaa tärkeää tehtävää varten. Maatotuuden mittaaminen lisäksi harjoiteltiin maastossa lentoa edeltävänä päivänä (ks Kuosmanen et al. 2000b).
9 HyMap lentomittauskampanja MINEO-vetoinen laaja HyMap-kuvauskampanja vietiin läpi Euroopassa ja Grönlannissa. Kuvattuja kohteita oli yhteensä 9, seuraavissa maissa: Portugali, Saksa, Itävalta, Englanti, Suomi ja Grönlanti (MINEOkohteita), Suomi (HYDO-kohteet), Grönlanti (HYPERGREEN-kohde) ja Espanja (Outokumpu Miningin kohde). Suomessa HyMap-kuvaukset tehtiin Sotkamon ja Kemin 1200 km 2 laajuisilla testialueilla 28. ja 29. heinäkuuta Muut Suomeen valmistellut testialueet jäivät valitettavasti kuvaamatta kesän 2000 aikana. Sotkamon testialue käsittää Lahnaslammen talkkikaivoksen ympäristöineen, Talvivaaran mustaliuske-nimalmiaiheen, ja Nuasjärven, Kuluntahden sekä Kontiomäen alueet. Kemin testialue käsittää mm. Kemin Elijärven kromiittikaivoksen ympäristöinen, Kemin ja Tornion kaupungit sekä Tornion jaloterästehtaan alueet sekä noin 40 km Perämeren rantavyöhykettä. HyMap-dataa kertyi 18 Gbyteä aluetta kohti. Samaslentokoneesta tehtiin myös koko alueen kattava mustavalko stereo- ta ilmakuvaus Kemissä ja stereo vääräväri-ilmakuvaus Sotkamossa. Kenttäyöhön osallistui GTK:n T&K:n, ESA:n ja PSA:n lisäksi Ilmavoimien yleisesikuntaosaston geograafinen yksikkö ja Saksan geologian tutkimuslaitoksen BGR:n kaukokartoitusyksikkö. Nämä neljä kenttätyöryhmää mittasivat kannettavilla spektrometreilla auringosta saapuvaa irradianssia sekä (etukäteen rakennettu- heijastajien reflektansssia lennon aikana (ks Kuosmanen et al. jen) 2000b) Kampanjan jälkeiset kenttätyöt Mineraali- ja ympäristötutkimuksen näytteenottoa ja muuta kenttätyötä tehtiin Lahnaslammella sekä Kemin ja Pyhäsalmen tutkimusalueilla. Kasvillisuusnäytteitä otettiin, ja näiden hyperspektristä heijastusta mitattiin FieldSpecFR:lla. Samoissa paikoissa tehtiin myös humusnäytteeenottoa. Näytteiden analysointisuunnitelmaa on tarkennettu. Näytteiden ja mittaustulosten käsittelyä suunniteltiin (ks Kuosmanen et al. 2000b) Datan tallennus Data on tallennettu Sun:in RAID-levyille hierarkiseen hakemistojärjestelmään (ks Kuosmanen et al. 2000b). Kukin hakemisto sisältää tiedostojen sisällön kuvauksen sekä tiedon siitä, millä ohjelmalla kyseinen tiedosto on tarkoitus käsitellä tai missä formaatissa tiedosto on Satelliittikuvaukset Sopivat satelliittikuvausalueet on määritetty alkuvuodesta Hyperspektrikuvausta suorittavia satelliitteja on suunnitteilla:. Seuraavat laitteet ovat tämän hankkeen kannalta mielenkiintoisimmat:
10 10 1) NASA:n EO-1, jossa kuvaava spektrometri Hyperion, suunniteltu lähetettäväksi (VIS, NIR, SWIR) 2) NASA:n ASTER (VIS, NIR, SWIR, TIR) 3) ESA:n PROBA, jossa CHRIS kuvaava spektrometri (VIS, NIR) 4) NEMO (kaupallinen) ja Orbview (kaupallinen) ovat lupaavia suunnitelmia. Hankkeen lentoaineistojen yhteisanalyysillä pyritään etukäteen selvittämään mahdollisuudet hyperspektristen satelliittikuvien tulkintaan Myöhemmin tarkennettavat tehtävät Seuraavat tehtäväkokonaisuudet määritetään tarkemmin tammikuussa 2001: Kaivosmittausten kohteet Kenttä- ja lentomittausten korrelointi Satelliittikuvaukset Satelliittidatan korrelointi muuhun aineistoon Aineistojen yhteisevaluointi 4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö HYDO on verkottunut kiinteästi Euroopan geologian tutkimuslaitosten muodostaman MINEO-konsortion kanssa. MINEO-projekti, jonka koko nimi on Assessing and monitoring the environmental impact of mining activities in Europe using advanced Earth Observation techniques, on edennyt melko tarkalleen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Pariisin kick-off kokousta lukuunottamatta (HYDO:n ja) MINEO:n (yhteis)kokoukset vuoden 2000 kokoukset järjestettiin Suomessa: Kick-off meeting, , Pariisi, järjesti BRGM Suomen HyMap-kampanjan valmistelukokous, Sotkamo, järjesti GTK Project meeting , Espoo, järjesti GTK Steering committee meeting 29.9., Kirkkonummi, järjesti GTK Kenttäekskursio 30.9., Sotkamo, järjesti GTK ja Mondo Minerals MINEO:n lentomittausten edistymisen Euroopassa ja Grönlannissa voi seurata osoit- Euroopassa on loppuunsuoritettu vuoden 2000 osalta. Samoilta sivuilta saanee kohta teessa MINEO:n HyMap lentomittauskampanja tietoa myös aineistojen esiprosessoinnin vaiheista. MINEO:n omat kotisivut löytyvät o soitteesta HyMap-lentokampanjaa kohtaan on osoitettu kotimaista ja kansainvälistä mie- ovat olleet mukana Suomessa tehtävässä lenkiintoa. Alla luetellut organisaatiot lentokampanjassa ja siihen liittyvässä kenttätyössä MINEO:n ja/tai HYDO:n
11 11 välityksellä vähintään tarkkailijana (ks erillinen suunnitelma: Kuosmanen 2000a, laitosten roolit esitelty tarkemmin sivuilla 5, 11 ja 15). GTK: Geologian tutkimuskeskus (Geological Survey of Finland) TEKES: Teknologian kehittämiskeskus (National Tech- nology Agency) Minerals Oy: Mondo Partek Nordkalk Oy AB: Outokum pu Mining Oy: <Commercial company, mining> <Commercial company, mining> <Commercial company, mining> Outokumpu Chrome Oy: <Commercial company, mining> METLA: Metsäntutkimuslaitos (Finnish Forst Research Institute) Specim Oy: <Commercial company, optoelectronics> Jet Flite: BRGM: <Commercial copany, flight services> Bureau de Recherches Géologiques et Minières (French Geological Survey) BGR: Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (Geological Survey of Germany) GEUS: Danmarks og Grönlands Geologiske Un- Survey of Denmark and dersögelse (Geological Greenland) IntSpec: Integrated Spectronics, Manufacturer of HyMap, Australia HyVista: HyMap operator, South Africa DLR: Deutschen Zentrum für Luft- und Raumfahrt) FAF: Lentokoneen ja ilmakuvauksen operaattori Ilmavoimat, yleisesikuntaosasto (Finnish Air Force HQ) FGI: Geodeettinen laitos (Finnish Geodetic Institute) VTT/AUT: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Automaatio SYKE: Suomen ympäristökeskus (Finnish Environment Institute) HUT: Helsingin teknillinen korkeakoulu (Helsinki University of Technology) TY: Turun yliopisto (Turku University) JOY: Joensuun yliopisto (Joensuu University) FMI: Ilmatieteen laitos (Finnish Meteorological Institute 5. Raportointi vuonna 2000 Arkimaa, Hilkka, Mäkisara, Kai, Eskelinen, Miia, Kuosmanen, Eira, Kuosma- nen, Viljo and Laitinen, Jukka, AISA-imagery from selected mining areas in Finland A set of compressed three-band ErMapper images on CD. Geological Survey of Finland, HYDO report. GTK RS/2000/3. 5 p., attached CD.
12 12 S. Chevrel, V. Kuosmanen, S. Marsh, T. Tukianen, MINEO: Assessing and monitoring the environmental impact of mining activities in Europe using advanced Earth Observation techniques. Poster presentation in 14th ERIM Geologic Remote Sensing Conference, Las Vegas Kuosmanen, V., Arkimaa, H, Hyvönen, E. Kuosmanen, E., Laitinen, J. and Siira M. 2000a MINEO: Assessing and monitoring the environmental impact of mining acin Europe using advanced Earth Observation techniques. Posteriesitys semi- tivities naarissa Ympäristö, terveys j a turvallisuus kaivannaisteollisuudessa, Haikon kartano, Porvoo Kuosmanen, Viljo, 2000a. Pla n for HyMap-campaign and related fieldwork in Finland during year 2000 for MINEO and HYDO. Report GTK RS/2000/1, 15 p. 6 appended maps. Kuosmanen, Viljo, 2000b. HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuus- ja kartoitus. Väliraportti ajalta mineraali-viitteiden kaukotunnistus Geologian tutkimuskeskus RS/2000/02, 12 s. Kuosmanen, Viljo, 2000c. HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuus- ja kartoitus. Väliraportti ajalta mineraali-viitteiden kaukotunnistus Geologian tutkimuskeskus RS/2000/6, 13 s. Viljo Kuosmanen, Hilkka Arkimaa, Stéphane Chevrel, Eija Hyvönen, Eira Kuosmanen, Jukka Laitinen, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Heikki Rainio, Timo Ruohomäki, Maarit Siira and Raimo Sutinen, 2000b. HyMapand HYDO. GTK RS/2000/5, 29 p., 19 appendices. campaign and related fieldwork in Sotkamo, Finland, during summer 2000 for MINEO Laitinen, Jukka ja Kuosmanen, Viljo, Mineraalivaihettumissarjojen reflektanssi-mittaukset Paraisten, Pyhäsalmen, Lahnaslammen ja Elijärven kai- ed classification of soil moisture on hyperspectral vosnäytteistä. GTK RS/2000/6, (valmisteilla). Siira, Maarit, Hyvönen, Eija and Sutinen, Raimo, Understorey vegetation and till reflectance bas AISA data. Geological Survey of Finland, Report RS/2000/04, 10 p.
13 13 6. Kustannusten seuranta Vuodelle 2000 esitettyyn budjettisuunnitelman toteutumiseen on odotettavissa muutoksia, koska osa toiminnoista siirtyy hankkeen ulkopuolisista syistä vuoden 2001 puolelle. Vastaavat kustannukset myös siirtyvät vuoden 2001 puolelle.
Väliraportti ajalta 16.11.1999-31.05.2000
1 Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja kartoitus TEKES-projekti Väliraportti ajalta 16.11.1999-31.05.2000
LisätiedotHYDO 1 väliraportti ajalta 5.12.2000-30.5.2001
Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO 1 väliraportti ajalta 5.12.2000-30.5.2001 Kuosmanen, Viljo, Arkimaa, Hilkka ja Laitinen, Jukka 1 HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden
LisätiedotTEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. Väliraportti ajalta 1.6.1999-15.11.
Geologian tutkimuskeskus, Espoo Tutkimus- ja kehitysyksikkö TEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus Väliraportti ajalta 1.6.1999-15.11.1999
LisätiedotTEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. Väliraportti ajalta 1.6.1998-31.5.
Geologian tutkimuskeskus, Espoo Tutkimus- ja kehitysyksikkö TEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus Väliraportti ajalta 1.6.1998-31.5.1999 Viljo
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotUAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus
UAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus Kiitokset GTK Antti Pasanen, Heikki Salmirinne, Hannu Panttila, Clayton
LisätiedotDroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä
DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotMatti Mõttus, Tuomas Häme. Land Remote Sensing senior scientist akatemiatutkija. Suomen GEO -tapaaminen 23.5.
Kaukokartoitus @VTT Matti Mõttus, Tuomas Häme Land Remote Sensing senior scientist akatemiatutkija Suomen GEO -tapaaminen 23.5.2018 VTT 2018 1 Kaukokartoitustoiminta VTT:llä Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotYmpäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
LisätiedotSpektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka
Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
Lisätiedot4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014
4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotSäilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus
Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus Jere Kaivosoja, LUKE LYHYESTI Kaukokartoitusta droneilla ja satelliiteilla Dronet: +Tarkka resoluutio +Absoluuttiset arvot mahdollisia +Tarkemmat laatutiedot
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
LisätiedotOulu Mining School. Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö
Oulu Mining School Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö Leena Yliniemi ja Jari Ruuska Oulun yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulu Mining School www.oulumining.fi
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotMineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik
Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotJarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl
1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotKaivannaisalan työvoimatarve sekä yliopisto- ja AMK-tason koulutustarjonta
Kaivannaisalan työvoimatarve sekä yliopisto- ja AMK-tason koulutustarjonta PPL, 15.6.2012 Leena Yliniemi www.oulumining.fi Suomen Vuoriklusterin koulutustyöryhmä Työryhmä Pekka Suomela, Kaivannaisteollisuus
LisätiedotKansallinen satelliittidatakeskus. Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos
Kansallinen satelliittidatakeskus Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos Sodankylän satelliittidatakeskus Kansallinen satelliittidatakeskus, joka palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotYKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)
GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa
LisätiedotEnvibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff
Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotLäsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja
1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja
LisätiedotPysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet. TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala
Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala Häivetekniikka = herätteiden hallintatekniikka stealth technology signature
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
Lisätiedot4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)
U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotMitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit
Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus
Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotSATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA
Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotHS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella
HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotBiomassatulkinta LiDARilta
Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä
LisätiedotILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä
ILPO Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO) Hankehakemus 28.9.2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho
LisätiedotYMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi
KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotCentre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio
Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotLumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014
Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Content Motivaatio Johdanto Lumen heijastusominaisuudet Lumisen metsän heijastusominaisuudet
LisätiedotMartti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)
Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotKAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA
KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos
LisätiedotHakemus malminetsintälupaa varten
Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMetaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018
Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotPro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto Timo Huttunen
Pro gradu -tutkielma geologiassa ja paleontologiassa. Helsingin yliopisto 25.5.1981 Timo Huttunen sivu GEOLOGINEN ~JIAAPERAK~RTOITUS Suomen maaperän peruskartoitus 1:20 000 ja 1 : 50 000 Suomen geologinen
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Yhteenveto projektin päätuloksista 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari Kaivainnaisjätteiden optimointi ja hallinta Toimintamalli kaivannaisjätteiden
LisätiedotBuilding Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)
Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
Lisätiedot10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013
E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
Lisätiedotkaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes
Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green
LisätiedotSuomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut
EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotINSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Maannos>
Muistio 2015-02-06 Sivu 1 / 6 INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Suunnitelma Otsikko INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Maannos Päivämäärä
LisätiedotYLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ
1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotHakemus malminetsintälupaa varten
Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen näkökulma
Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto
LisätiedotYYT:n pää- ja sivuaineinfo GEORAKENTAMINEN Mikael Rinne
YYT:n pää- ja sivuaineinfo 11.5.2011 GEORAKENTAMINEN Mikael Rinne Georakentamisen pääaine Professuurit Kalliorakentaminen Rak-32 Prof. Mikael Rinne Pohjarakennus- ja maamekaniikka Rak-50 Prof. Pauli Vepsäläinen
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotVeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti
FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.
LisätiedotHeijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY RS/2007/98 20.12.2007 Espoo Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa Hilkka Arkimaa, Jukka Laitinen, Markku Mäkilä ja Viljo Kuosmanen
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotTutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa
Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotSelostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista vuosina
Selostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista vuosina 2008-2013 Pasi Talvitie 05.06.2014 Selostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista
LisätiedotMETLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT
METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot