SYKSY Työpaja 7: Ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit

Transkriptio

1 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS SYKSY 2014 Työpaja 7: Ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit YMPÄRISTÖSOPIMUKSET GEENIPANKKISOPIMUS EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINNIT

2 Sisällysluettelo 1. YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Yleistä ympäristösopimuksista Sopimuksien haku Suunnitelman sisältö (muut paitsi alkuperäisrodut) Sopimushakemuksen käsittely Alan väheneminen sopimuksissa Alan lisääminen sopimuksissa Ympäristösopimuksen vaihtaminen Ympäristösopimuksen muuttaminen Ympäristösopimuksen siirtäminen Maksaminen ja korvaustasot KOSTEIKON HOITOSOPIMUS Sopimukseen hyväksyttävät kohteet Sopimusalan hoito MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Sopimukseen hyväksyttävät alueet Alueita, joita ei voi hyväksyä sopimukseen Sopimusalan hoito Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimet Kulttuuriperinnön hoito Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta KURKI-, HANHI- JA JOUTSENPELTOSOPIMUS Sopimukseen hyväksyttävät alueet Sopimukseen hyväksyttävän alueen perustaminen Sopimukseen hyväksyttävän alueen hoito... 17

3 ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMISSOPIMUS Sopimukseen hyväksyttävät eläimet Sopimusehdot ALKUPERÄISKASVIEN VILJELY (MAATALOUDEN GEENIVAROJEN SÄILYTTÄMINEN) Sopimusehdot Geenivarasopimusten siirtäminen ja muuttaminen YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKISOPIMUSTEN MUUTOSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDEN VAIHTEESSA EI-TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS Kosteikkoinvestoinnit Sopimukseen hyväksyttävät alueet Kosteikkohankkeen pinta-ala Kosteikon ja tulva-alueen perustaminen Uomien luonnontilan parantaminen Korvattavat kustannukset ja tulonmenetykset Valintakriteerit kosteikkoinvestointi toimenpiteessä Tukitasot Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Korvauksen myöntäminen perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivauksesta ja aitaamisesta Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten kunnostustoimenpiteet Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivauksesta ja aitaamisesta aiheutuvat kustannukset Valintakriteerit maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoito -toimenpiteessä Yleistä ei-tuotannollisista investoinneista Korvauksen enimmäismäärä Korvauksen myöntäminen kertakorvauksena Aloitetun investoinnin muuttaminen Korvauksen maksaminen LÄHTEET:... 31

4 YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Alkuperäisrotujen kasvattaminen 1.2 Yleistä ympäristösopimuksista Tuensaaja on aktiiviviljelijä, rekisteröity yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö (kosteikon hoitosopimus). Ympäristösopimuksen tekeminen ei edellytä maatalouden ympäristökorvausta koskevan sitoumuksen voimassaoloa. Täydentävien ehtojen vaatimukset eli ns. perustaso: Täydentävien ehtojen vaatimusten mukaisesti maisemapiirteet on säilytettävä ja kasteluveden käyttöä koskevia lupamenettelyjä on noudatettava, jos lupaa edellytetään. Vesistöjen ja valtaojien varsille tulee jättää täydentävien ehtojen mukaiset 1 m pientareet. Peltomaata on hoidettava täydentävien ehtojen hyvän maatalouskäytännön mukaisesti muokkauksen, kylvön, lannoituksen ja kasvinsuojelun osalta pyrkien markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos satoa tuottavaa kasvia ei ole viljelyksessä, tulee peltomaa säilyttää täydentävien ehtojen mukaisesti hyvässä kasvukunnossa. Hukkakauran leviäminen on estettävä. Nitraattiasetuksen mukaisia lannoituksen suojakaistoja tulee noudattaa. Pohjavesiä on suojeltava vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta. Natura alueilla tulee noudattaa niille laadittuja hoito- ja käyttösuunnitelmia. Lajien suojelun yleisiä rauhoitussäännöksiä on noudatettava. Maatalousmaa on säilytettävä suorien tukien asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti. Sopimuksen kesto on 5 vuotta. Ympäristösopimukset käsitellään ELY keskuksissa

5 Sopimuksien haku Hakemuslomake ja tarvittaessa suunnitelma palautetaan ELY-keskukseen päätukihaun yhteydessä 30.4 mennessä. Pienin lohkokoko, jolle korvaus voidaan maksaa, on 0,05 ha. Sopimusalan tulee olla vähintään 0,3 ha, jotta sopimus voidaan tehdä. Kosteikonhoitosopimuksessa sopimusalaan ei kuitenkaan lueta aluetta, joilla halutaan säilyvän tilatukiominaisuus pelto tai pysyvä laidun. Tämä ala luetaan kuitenkin vähimmäisalaan. Ympäristösopimushakemuksella on ilmoitettava peruslohkot, joita sopimus koskee. Pellon ulkopuolisesta sopimusalasta muodostetaan uusi peruslohko, jollei alaa ole jo aiemmin ilmoitettu omana peruslohkonaan. Alkuperäisrotujen kasvattamisesta sopimus tehdään, jos lampaat ja vuohet, vähintään 5 yli 1v. eläintä, 0.9 eläinyksikköä, Naudat, vähintään 1-2 eläintä riippuen siitä onko naudan ikä 1v. vai 2v.,1.0 eläinyksikkö Hevoset, vähintään 2 hevosta, 2.0 eläinyksikköä Maatiaiskanat, vähintään 20 eläintä 1.4 Suunnitelman sisältö (muut paitsi alkuperäisrodut) Ympäristösopimuksen suunnitelma on pakollinen myöhästymispäiviä aiheuttava liite, jonka puuttuminen aiheuttaa maksettavaan tukeen vähennyksen hakemusvuonna myöhästymispäivien mukaisesti. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot ja asiakirjat: 1) arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan; 2) suunnitellun hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet; 3) suunnitelma-alueen kartta, johon on merkittävä ne peruslohkot, joita hakemus koskee; a) jos peruslohkot, joille sopimusta haetaan, ovat olemassa olevia peruslohkoja, suunnitelmaalueen karttana käytetään digitoituja peruslohkokarttoja (jotka saa tarvittaessa kunnasta, Elystä tai Vipusta); b) jos kyseessä on sopimus maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta, suunnitelmassa on oltava sijaintikartta (kopio peruskartasta tms, johon on merkitty tarkka sijainti), suunnitelmakartta; Sopimusalueen määrittämiseen kartalle on hyvä kiinnittää huomiota. Virheellisesti määritetty sopimusalue aiheuttaa valvonnassa pinta-alavirheitä. Valvonnassa voi olla vaikea todentaa lohkon rajoja, jos maastossa ei ole selkeitä rajoja nähtävissä. Pinta-ala virheitä voisi vähentää sillä, että sopimusalueet merkittäisiin pysyvällä tavalla maastoon tuenhakija toimesta tai mitattaisiin GPS:llä ennen sopimuksen tekemistä. 4) yksilöidyt perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet lohkokohtaisesti jokaiselle sopimusvuodelle ja niiden toteutusaikataulu vuosittain sekä selostus siitä, miten toimenpiteet edistävät sopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

6 Ympäristösopimukseen sisällytettävien toimenpiteiden on ylitettävä maatalousmaan säilyttämisvaatimus (avoimena pito) toimenpiteiden laadulla. Tämä olisi hyvä tuoda jo suunnitelmassa esille perusteluineen. Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Ympäristösopimus ei voi myöskään sisältää toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta maksetaan jo muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea tai toimenpiteitä, jotka viljelijä on velvoitettu tekemään muun lainsäädännön perusteella. 5) jos kyseessä on sopimus kurki-, hanhi- ja joutsenpelloista, suunnitelmassa on oltava selvitys, josta käy ilmi haetun alueen poikkeavat luontoarvot ja lintujen esiintyminen, lintujen massaesiintymän laatu ja ajoittuminen, alueelle perustettava kasvusto ja siihen kohdistuvat toimenpiteet sekä kasvuston soveltuvuus alueella massaesiintymänä esiintyvälle lintulajille tai -lajeille, lintujen ruokintatarve, ruokinnan laatu ja ajoittuminen ja tarvittaessa todiste satovahingosta; 6) jos kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksen alue rajautuu muihin kuin korvauksensaajan hallinnassa oleviin peltolohkoihin, kirjallinen suostumus edellä mainittujen peltolohkojen haltijoilta; 7) jäljennös hoitopäiväkirjasta tai lohkokohtaisista muistiinpanoista aiemmalta sopimuskaudelta, jos haettu alue tai sen osa on kuulunut aiemmin suunnitelmaa vaativaan sopimukseen ja jonka sopimusehtona on ollut hoitopäiväkirjan pitäminen. Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa tai ne on kirjattava lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Muistiinpanoihin on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteiden vaikutus ympäristöön. 1.5 Sopimushakemuksen käsittely Ympäristösopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimus on tehty, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Hakemus ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillinen päätös muodostavat hyväksytyn voimassaolevan sopimuksen. Sopimus ei pysy voimassa, jos sopimuksen perusteella maksettavan ympäristökorvauksen vuosittaista maksua ei haeta, paitsi jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut ylivoimaisesta esteestä. Ympäristösopimuksen sopimuskausi ja vuosi alkavat 1.5 tai Sopimuskausi ja vuosi päättyvät 30.4, jos ne alkavat 1.5 ja 30.9, jos ne alkavat 1.10.

7 Alan väheneminen sopimuksissa Sopimuksen pinta-ala voi vähentyä 0,3/5 hehtaariin saakka ilman takaisinperintää, jos sopimusalaa siirtyy toisen henkilön hallintaan. Kyseessä oleva toinen henkilö/taho voi jatkaa sopimuksen toteuttamista, jos tuensaajan tukikelpoisuuden edellytykset täyttyvät tai luopua sopimuksesta. Jos sopimusala vähenee alle sopimuksessa vaaditun minimirajan, sopimus puretaan. Sopimuksen (kurki- hanhi ja joutsenpeltosopimus) pinta-ala voi vähentyä 5 hehtaariin saakka ilman takaisinperintää, jos uusjako tai tilusjärjestelyjen kautta alaa siirtyy toisen henkilön hallintaan. Jos ala vähenee alle 5 ha, sopimus puretaan. Tuenhakija voi luopua sopimuksesta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi ilman takaisinperintää. Jos sopimuksesta poistuu alaa (esim. talonrakentaminen, tien rakentaminen, golfkenttä tai vastaava maankäyttömuodon muutos) siten, ettei poistettavaa alaa koskevia toimenpiteitä voida enää toteuttaa, sopimuksesta poistetulle alalle maksetut korvaukset peritään takaisin. Jos sopimusala tämän vuoksi pienenee alle vähimmäisalan, sopimus puretaan ja kaikki siitä maksetut korvaukset peritään takaisin. Yksittäisen lohkon pinta-ala voi muuttua ajantasaistuksen tai valvonnan johdosta. Jos lohkon pinta-ala pienenee, seuraamukset toteutetaan valvontasääntöjen mukaan (takaisinperintä näytön mukaan enintään 4 vuodelta). Jos pinta-ala kasvaa, korvaukset maksetaan muuttuneen pinta-alan mukaisina. Pinta-ala virheitä voisi vähentää sillä, että sopimusalueet mitattaisiin GPS:llä ennen sopimuksen tekemistä. 1.7 Alan lisääminen sopimuksissa Jos viljelijä haluaa lisätä sopimusalaa, hänen on haettava uuden alan kattavaa sopimusta seuraavassa päätukitukihaussa. Olemassa olevaan sopimukseen alaa ei voi lisätä. Uudesta alasta tehdään uusi 5 - vuotinen sopimus. Vaihtoehtoisesti hän voi hakea uutta, aiemman ja uuden sopimusalan kattavaa sopimusta seuraavassa päätukitukihaussa. Tällöin alkaa uusi viisivuotinen sopimus (807/2014, 15 art). 1.8 Ympäristösopimuksen vaihtaminen Ympäristösopimus tai sen osa voidaan vaihtaa toiseksi erityyppiseksi sopimukseksi sen voimassaoloaikana edellyttäen, että tällaiseen vaihtoon sisältyy ilmeisiä etuja ympäristön kannalta ja voimassa oleva sopimus tehostuu merkittävästi. Esimerkiksi maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimuksessa oleva luonnonlaidunalueesta tehty sopimus on mahdollista muuttaa kosteikkosopimukseksi, jos siitä on ympäristöllisiä etuja. Vanha sopimus jatkuu kuitenkin mahdollisesti voimaan jäävän sopimuksen osalta loppuun, mutta sen ala pienenee. Alan pieneneminen ei aiheuta tässä tapauksessa takaisinperintää. Jos korvauksen saaja kuitenkin luopuu uudesta vaihtamisen jälkeen tehdystä sopimuksesta kokonaisuudessaan ja alkuperäinen sopimus jää voimaan, aiheuttaa poistuvat alueet takaisinperinnän.

8 Uutta sopimusta voidaan voimassa olevan sopimuksen sopimuskauden mukaisesti hakea alkavaksi 1 päivänä toukokuuta päätukihaun yhteydessä. Ympäristökorvaus maksetaan vaihtamisen jälkeen uuden sopimuksen mukaisena. 1.9 Ympäristösopimuksen muuttaminen Ympäristösopimuksen toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä korvauksen saajan hakemuksesta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua. Korvauksensaajan on haettava tarkentamista 30.4 mennessä ELY keskuksesta. Jos toimenpiteiden tarkentaminen tapahtuu ELY-keskuksen aloitteesta, korvauksen saajaa on kuultava asiasta. Alkuperäisrotujen kasvattamisesta koskevan sopimuksen eläinmäärää voi lisätä sopimuskauden aikana viljelijän hakemuksesta toisena ja kolmantena sopimusvuotena. Jos eläinmäärää lisätään tämän jälkeen, näistä eläimistä on tehtävä uusi sopimus. Eläinmäärän lisäystä haetaan 30.4 mennessä ELYkeskuksesta Eläinmäärän vähentäminen muun kuin ylivoimaisen esteen takia on vielä avoinna oleva asia. Tuotannollisesti kohtuuttomaksi katsottavan syyn vuoksi vähenevää eläinmäärää ei ole tällä hetkellä EU-asetuksissa. Keskustelua on ollut tuotannollisen syyn aiheuttaman vähennyksen soveltamista esim. silloin, kun kyseessä on harvinainen eläin joita on lukumääräisesti vähän Suomessa Ympäristösopimuksen siirtäminen Pinta-alaperusteisissa sopimuksissa koko sopimusala, tai osa siitä taikka koko maatila voidaan siirtää toiselle henkilölle sopimuksen voimassaoloaikana. Uusi (ehdot täyttävä) sopimusalan haltija voi jatkaa koko sopimusta tai siirrettyä alaa vastaavaa osaa siitä sen jäljellä olevan voimassaoloajan tai sopimus voidaan purkaa. Takaisperintää ei näissä tapauksissa aiheudu. Alkuperäisrotujen kasvattamista koskeva sopimus ja siihen sisältyneet eläimet voidaan siirtää eläinten uusille omistajille tai haltijoille, jos eläinten lukumäärä ei vähene sopimuksessa Maksaminen ja korvaustasot Ympäristösopimusten maksua haetaan vuosittain kunnasta mennessä päätukihaun yhteydessä lomakkeella 101 B. Rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea maksua vapaamuotoisella hakemuksella. Vapaamuotoinen hakemus on toimitettava Ely-keskukselle viimeistään Sopimus ei pysy voimassa, jos maksua ei haeta joka vuosi (pois lukien ylivoimaisen esteen tilanteet).

9 Ympäristökorvaus voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä. Vuosittainen ympäristökorvaukseen oikeuttava pinta-ala todetaan pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa annettavien tietojen, sopimuksen maksua haettaessa mahdollisesti edellytettävässä ilmoituksessa annettavien tietojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvomien maatilojen osalta valvontatietojen perusteella. Sopimuksen tekeminen Natura verkostoon kuuluvalle alueelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön mukaan perusteella suojellulle alueelle sopimuksen perusteella edellyttää, että sopimuksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että sopimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Päällekkäisen maksun estämiseksi toimenpiteen korvaustason laskennassa on otettu huomioon, että suorien tukien viherryttämistuen ehtona olevasta pysyvän nurmen säilyttämisvaatimuksen täyttämisestä ei voida maksaa korvauksia. Jos viljelijä on tehnyt maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maiseman hoitoa koskevan sopimuksen, ympäristökorvausta ei makseta viherryttämistuen ehtona olevasta pysyvän nurmen säilyttämisvaatimuksen täyttämisestä. Säilyttämisvaatimuksena on avoimena pito. Yleisesti ottaen kaikki toimenpiteet voidaan kuitenkin hyväksyä, koska sopimusalueen hoito on lähtökohtaisesti laadukkaampaa kuin pelkkä avoimena pito. Ympäristökorvaus alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan sopimuksen perusteella voidaan maksaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kirjallisesti ilmoitettujen eläinten osalta, jos ilmoitettujen eläinten eläintunnukset ovat samat kuin sopimuksessa vahvistetut sopimukseen sisältyvien eläinten eläintunnukset. Polveutumistodistuksien on löydyttävä tarvittaessa maatilalta? Korvausta maksetaan: Kosteikonhoitosopimuksissa 450 /ha/vuosi Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksissa 450 /ha/vuosi Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille perinnebiotooppikohteille korvaus maksetaan korotettuna 600 euroa/ha/v Kurki,-hanhi ja joutsenpeltosopimuksissa 600 /ha/vuosi Alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksissa: Tuen omaa maksuhakemusta (ilmoitusta Elykeskukseen) ei tarvitse enää jättää kuten edellisellä kaudella. Maksaminen vuodelta 2015 kahdessa erässä, syyskuussa 2015 ja toukokuussa Nautarodut: Itä-, Pohjois- ja Länsi-Suomen karja 530 /ey/v Suomenhevonen 300 /ey/v Lammas 300 /ey/v Suomenvuohi 300 /ey/v Maatiaiskanat ja -kukot 300 /tila/v

10 Alkuperäiskasvien viljelysopimuksissa ylläpidosta maksetaan vuosittain korvausta 400 /kasvilajike. 2. KOSTEIKON HOITOSOPIMUS Kosteikot täydentävät pelloilla tehtäviä vesiensuojelutoimenpiteitä maatalouden kuormituksen vähentämisessä. Kosteikkojen merkitys vesien tilaa parantavina toimina voi olla paikallisesti merkittävä. Toimenpide edistää viljelyalueiden luonnon ja maiseman monimuotoisuutta, kun peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä vähentyneet kosteat elinympäristöt lisääntyvät. Kosteikot ja luontaisen kaltaiset uomat monipuolistavat viljelyalueiden elinympäristöjä ja luovat maisemallista vaihtelua. Maatalousalueiden lajisto monipuolistuu, yksilömäärät kasvavat ja riista-, kala- ja raputalous hyötyvät. Toimenpidettä toteutetaan sellaisten esimerkiksi vesienhoitosuunnitelmissa todettujen vesistöjen valuma-alueilla, missä toimenpiteellä voidaan merkittävästi ja tarkoituksenmukaisesti pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja/tai lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- ja raputaloutta. Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, jotka toimivat kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjinä, eliöstön, muun muassa lintujen pesimä- ja ruokailuympäristöinä sekä viljelymaiseman monipuolistajina. Luonnonmukaisiksi muutetut uomat on kunnostettu luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Sopimusalueeseen kuuluvat kosteikkojen, tulva-alueiden ja kunnostettujen uomien lisäksi niiden hoidon kannalta riittävät suojaalueet. 2.1 Sopimukseen hyväksyttävät kohteet Kosteikon hoitosopimus voidaan tehdä kohteesta: 1) joka on perustettu ei-tuotannollisten investointien tuella/korvauksella; 2) jota on koskenut edellisien ohjelmakausien mukainen sopimus kosteikosta tai laskeutusaltaasta tai erityistukisopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta tai ; 3) joka on pieni kosteikko tai tulvapelto, jonka osalta on ollut voimassa edellisien ohjelmakausien mukainen sopimus mukainen erityistukisopimus luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämisestä; tai 4) joka on perustettu muulla rahoituksella ja joka täyttää ei-tuotannollisten investointien korvauksen ehdot. Kosteikon hoitosopimus voidaan tehdä seuraavista aloista: kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimien kohteena olevasta maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista p.l alue, joilla halutaan säilyvän tilatukiominaisuus pelto (A) tai pysyvä laidun (B).

11 Kosteikon hoitosopimusta ei voida tehdä: vesiensuojelu- tai monimuotoisuusarvoja vailla olevien kastelualtaiden hoidosta alueen sellaisesta hoidosta, jossa tavoitteena on alueen muuttaminen järveksi tai lammeksi kohteista, joissa valumavesien aiheuttaman kuormituksen voidaan katsoa olevan peräisin pääasiassa muualta kuin maataloudesta. Toimenpiteen kohdentaminen perustuu ELY-keskuksissa tehtävään tarveharkintaan. Hakemuksessa esitetyn kohteen ja sen hoitosuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kohteen hoidon odotettavissa oleva vaikuttavuus maatalouden vesiensuojelu- ja/tai monimuotoisuustavoitteisiin, hoidon kustannustehokkuus sekä esitetyt rajaukset. Ympäristösopimuksen hyväksymisen jälkeen sopimusala ei enää ole maatalouskäytössä olevaa maata. 2.2 Sopimusalan hoito Sopimusalan hoidon on edistettävä maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä tai parannettava luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta. Kosteikko voi toimia myös kasteluveden varastona, luonnonravintolammikkona kalankasvatuksessa, ravunkasvatuspaikkana sekä virkistyskäytössä. Hoitotoimenpiteet on toteutettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitellun hoidon tulee olla toimenpiteen tavoitteiden mukainen. Kosteikkojen vuotuisia hoitotoimenpiteitä voivat olla muun muassa: lietteen poisto tarvittaessa mahdollisten kemiallisten saostusaineiden poisto ja lisäys, patojen ja uomien hoitotoimet (patojen ja pengerrakenteiden tarkastukset ja kunnossapidot) kosteikon tai uoman reuna-alueiden kasvillisuuden niitto ja kasvijätteen poiskorjuu ja veden pinnan korkeuden seuraaminen. Niittojäte voidaan käyttää hyödyksi. Luonnonmukaistettujen uomien hoidossa huolehditaan veden virtaamaa hidastavista rakenteista, kuten pohjapadoista ja eroosiosuojauksista, uoman reuna-alueiden kasvillisuuden säilymisestä tai tulvatasanteiden avoimuudesta. Tulva-alueilta poistetaan tarvittaessa kasvillisuutta tai sille laskeutunutta maa-ainesta. Sopimusaluetta saa laiduntaa, jos se ei haittaa luonnon monimuotoisuutta tai vesiensuojelua. Laidunnuksessa on huolehdittava eroosion estämisestä. Hoitotoimet on kirjattava hoitopäiväkirjaan tai lohkokirjanpitoon. Hoidon on edistettävä maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä ja/tai parannettava luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta. Hoitosuunnitelmaan ei hakemuksen käsittelyn yhteydessä voida hyväksyä toimenpiteitä, joiden voidaan arvioida aiheuttavan haittoja toimenpidealueen ulkopuolella, kuten viljeltävien peltojen kuivatustilanteen heikkenemistä tai Natura alueille, luontodirektiivin liitteissä 2, 4 ja 5 listatuille lajeille, lintudirektiivin liitteessä 1 listatuille lajeille, uhanalaisille lajeille tai luontotyypeille.

12 MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Toimenpide on luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa edistävä lohkokohtainen ympäristösopimus. Toimenpiteen tavoitteena on ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuutta sekä maisemanhoitoa maatalousympäristöissä. Toimenpide luo edellytykset maatalousalueiden hoitoa vaativien elinympäristöjen, niille ominaisen monipuolisen lajiston sekä maatalousalueiden maisema-arvojen suunnitelmalliselle edistämiselle. Tavoitteena on saada hoidon piiriin mahdollisimman suuri osa arvokkaaksi luokitelluista perinnebiotoopeista, lisätä hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten kokonaisalaa, ylläpitää ja parantaa hoidon laatua sekä uhanalaisten lajien säilymistä. Lisäksi edistetään peltojen reuna-alueiden maisema- ja monimuotoisuusarvoja. 3.1 Sopimukseen hyväksyttävät alueet Toimenpidettä toteutetaan perinnebiotoopeilla, luonnonlaitumilla, luontoarvoiltaan monimuotoisilla tai maisemaltaan merkittävillä peltojen reuna-alueilla, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisillä reuna-alueilla tai peltoalueiden metsäsaarekkeilla, maatalousympäristön uhanalaisten lajien edistämisessä, maatalousympäristön muinaismuistokohteilla sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvän maaseudun kulttuuriperinnön hoidossa. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että hyväksytty suunnitelma on tarkoituksenmukainen luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Sopimuksen tekeminen ei edellytä maatalouden ympäristökorvausta koskevan sitoumuksen voimassaoloa. 1) Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, rantaniittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Rantaniityllä, joka otetaan laidunkäyttöön, tulee olla jäljellä rantaniityille ominaisten lajien esiintymiä ja alueella on oltava edellytykset palautua rantaniityksi. Metsälaidun on perinnebiotooppi, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enemmän kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. tämä perusteluihin Metsälaitumia ovat edellä mainittujen kohteiden lisäksi vanhat kaskikoivikot, jolle on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liittyvät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet metsät, joilla on ollut pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa edellytykset täyttäväksi metsälaitumeksi. 2) Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon ja maiseman hoitoa

13 koskeva sopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maisema-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella ja luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäristöön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luonnonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet, joiden luonto- ja maisema-arvoja hoidetaan laiduntamalla. Reunavyöhykkeiden on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä mutta maisemallisesta syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien välinen raivaamalla hoidettava alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien raivaamalla tai niittämällä hoidettavien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Jos reunavyöhyke hoidetaan laiduntamalla, se voi olla leveämpi kuin 20 tai 40 m. 3.2 Alueita, joita ei voi hyväksyä sopimukseen Alueita, joita ei voi hyväksyä sopimukseen ovat mm. viljeltyjä pihanurmikoita tai puutarha- ja puistokäytössä olevia alueita tai laajoja yhtenäisiä avokallioita. Sopimusta ei voi tehdä latojen säilyttämisestä, ylläpitämisestä tai kunnostamisesta. Sopimusta ei voida tehdä kohteista, joilla ei ole selviä edellytyksiä maatalousympäristön lajiston tai maiseman tulokselliseen edistämiseen hoitotoimenpiteillä, eikä kohteista, jotka ovat ensisijaisesti metsätalouskäytössä. Ensisijaisesti metsätalouskäytössä olevia kohteita ovat: 1) ensisijaisesti puuntuotantoa varten hoidettavat kohteet; 2) lajistoltaan ja ikärakenteeltaan yksipuoliset metsät; 3) metsät, joiden kenttäkerros koostuu valtaosin varvuista; 4) havupuumetsät, joilla ei ole selvää merkkiä laidunhistoriasta; 5) reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet, joilla ei ole selviä raivaus- tai niittohoidolla edistettävissä olevia monimuotoisuus tai maisema-arvoja. 3.3 Sopimusalan hoito Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava erillisen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan hyväksyttyjen hoitotoimenpiteiden tulee edistää toimenpiteen tavoitteita ja olla riittäviä laadukkaan hoidon varmistamiseksi. Hoitotoimenpiteillä tulee säilyttää tai edistää sopimusalueen tavanomaisesta poikkeavia luonto- tai maisema-arvoja hoitamalla kasvi- ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen sekä viljelymaiseman kannalta tärkeitä alueita tai kohteita. Toimenpiteiden on perustuttava paikallisen luonnon edellytyksiin ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin, maisemaan ja kulttuuriperinteeseen. Perinnebiotoopiksi luokitellun alueen ja uhanalaisen lajin esiintymän hoito tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että hoito on ensisijaisesti eduksi alueen maatalousluonnon monimuotoisuudelle. Muunlaisilla kohteilla maiseman hoito voi olla ensisijainen tavoite. Sopimukseen voidaan sisällyttää tilan viljelyhistoriaan kuuluvien rakennelmien, muinaismuistojen sekä niiden lähiympäristöjen hoitoa. Jos alueella on tiedossa oleva luonnonsuojelulaissa tarkoitetun uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin tai luontodirektiivin liitteen IV a mukaisen tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka tai sopimusalue sijaitsee Natura alueella, on tuen myöntävän viranomaisen selvitettävä sopimusalueelle suunniteltujen hoitotoimenpiteiden soveltuvuus suojelun perusteena oleville lajeille.

14 Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimet Hoitotoimia voivat olla muun muassa laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus, vieraslajien poisto sekä lehtipuiden lehdestys. Sopiva laidunnuspaine on varmistettava tapauskohtaisesti. Laidunnus on toteutettava siten, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai maaperän eroosiota. Laidunnettava perinnebiotooppi tai perinnebiotoopiksi kunnostettava alue on yleensä erotettava aidalla muista laidunnurmista. Lisäksi voidaan toteuttaa muita erityisiä hoitokeinoja, kuten kulotusta. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, ellei hyväksytty suunnitelma perustellusti muuta edellytä. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia perinnebiotoopin laidunnuksen vahojen niukkaravinteisten nurmien, kuten luonnonhoitopeltonurmien tai suojavyöhykkeiden yhteydessä, jos sopimusalue ei ole rehevöitymiselle altis. Perinnebiotoopeilla ja luonnonlaitumilla eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti on sovitettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty eläimet siirretään toiselle laitumelle. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia vasikoiden ruokkimisen 1.8. alkaen. Perinnebiotooppeja ei tule käyttää pelkästään yölaitumina. Jos hoitotoimenpiteeksi on valittu laidunnus, sopimusta tehtäessä on varmistettava sopiva laidunnuspaine. Sopiva laidunnuspaine eli laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiettyä pinta-alaa kohden on varmistettava tapauskohtaisesti. Koska laidunnuspaine on riippuvainen kulloisestakin laidunalueesta sekä laiduneläinlajista ja -rodusta, laidunnuspaine on pyrittävä sovittamaan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman tarkoin laitumen tuottoa. Eläimille voidaan antaa kivennäisiä ja vitamiineja, jos ne sisältävät vähän fosforia ja niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymistä. Mikäli kyseessä on rehevöitymiselle altis kohde, voidaan sopimuksenteon yhteydessä määrätä lisätoimia esim. kivennäisten ja vitamiinien sijoituspaikat tai ruokintapisteen kattaminen. Keskimääräinen eläintiheys (eläimiä/ha) koko laidunkauden ajaksi (noin 120 päivää) erityyppisillä perinnebiotoopeilla: Hieho < 1 Hieho > 1 v Lihanauta < 1v Emolehmä + vasikka Uuhi + 2,5 karitsaa Hevon en Keto 1,0-1,2 0,5-0,8 0,4-0,6 0,2-0,4 1,5-2,0 0,4-0,8 Tuore niitty 2,0-2,5 1,0-1,8 0,9-1,2 0,5-0,8 2,0-2,5 1,0-1,4 Rantaniitty 1,5-3,0 1,0-1,8 0,7-1,4 0,5-1,0 2,0-4,0 0,8-1,6 Hakamaa 1,2-2,0 0,7-1,3 0,5-1,0 0,4-0,8 1,5-2,5 0,6-1,2 Metsälaidun 0,2-0,8 0,05-0,5 0,05-0,4 0,04-0,3 0,2-1,0 0,05-0,4 Edellä selvitetyistä eläintiheyksistä voidaan poiketa, jos siihen on olemassa poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset olosuhteet. Jos perinnebiotoopilla laidunnetaan useammassa lyhyemmässä jaksossa, laidunvuorokausien kokonaismäärä on otettava huomioon eläintiheyttä laskettaessa.

15 Kulttuuriperinnön hoito Kasvillisuuden hoitotoimenpiteiden lisäksi suunnitelmaan voidaan sisällyttää sopimusalueella sijaitsevien, perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien ja rakenteiden ylläpitoa ja kunnostusta sekä alueen aitaamisesta ja muita laiduntamiseen liittyviä toimenpiteitä. Perinteisten karjatalouteen liittyviin rakenteisiin ja rakennelmiin luetaan esimerkiksi kiviaidat, kivisaarekkeet, riukuaidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet, suovat ja pielekset karjasillat ja suoniittyjen patorakenteet. Rakennelmia kunnostettaessa on säilytettävä paikalliset tyyppiratkaisut. Rakennelmat on kunnostettava mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta tulee niittää tai raivata vähintään joka toinen vuosi ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Hoitotoimenpiteisiin voi kuulua myös vieraslajien poisto. Sopimusaluetta ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen, vesakon torjunnan kantokäsittelynä tai jättiputken paikallisen kemiallisen torjunnan. Aluetta ei saa ojittaa tai metsittää. 4. KURKI-, HANHI- JA JOUTSENPELTOSOPIMUS Toimenpide on luonnon monimuotoisuutta edistävä lohkokohtainen ympäristösopimus. Toimenpiteellä edistetään kurkien, hanhien ja joutsenten ravinnonhankinnan ja peltoviljelyn yhteensovittamista merkittävillä säännöllisillä kerääntymisalueilla, kuten ruokailu-, muutto- ja levähdysalueilla. Toimenpiteen tavoitteena on ohjata lintujen esiintymistä kerääntymisalueiden peltoaukeilla tarjoamalla houkutuskasvustoja ja ruokintaa. Toimenpiteellä pyritään vähentämään massaesiintymien aiheuttamia satovahinkoja ja varmistamaan linnuille soveltuvien kasvustojen tarjonta tärkeillä kerääntymisalueilla. Toimenpide kohdennetaan kerääntymisalueista saatavissa olevan tiedon perusteella. Lintujen ruokailu-, levähdys- ja muuttoalueille tehtävän sopimuksen tulee sisältää edistettäville lintulajeille soveltuvan, siemensatoa tuottavan kasvuston viljelyä sekä alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi lintujen ruokintaa. 4.1 Sopimukseen hyväksyttävät alueet Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että hyväksytty suunnitelma on tarkoituksenmukainen luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Sopimus perustuu lintujen massaesiintymisistä tehtyyn aineistoon tai alueille, missä linnut ovat aiemmin aiheuttaneet todistettavasti satovahinkoa sekä alueille, jotka ovat aiemmin saaneet kohteelle vastaavaa YM:n rahoittamaa tukea. Etusija annetaan kohteille, joilla on todettu näiden lintujen aiheuttamia satovahinkoja ja kohteille joiden läheisyydessä on muita näille linnuille tärkeitä ominaispiirteitä tai elinympäristöjä, kuten juomapaikka, vesistö tai kosteikko. Sopimusalan koko tulee mitoittaa kerääntymisalueen odotettavissa olevan lintupopulaation suuruus ja huomioon ottaen. Lintujen ruokailu-, levähdys- ja muuttoalueille tehtävän sopimuksen kokonaisala

16 tulee olla riittävä suhteessa kerääntymisalueella tavanomaisesti toteutuvaan lintujen massaesiintymään. Sopimukseen on sisällyttävä edistettäville lintulajeille soveltuvan, siemensatoa tuottavan kasvuston viljelyä sekä alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi lintujen ruokintaa. Lintujen ruokinta on toteutettava suunnitelman mukaisesti siten, että sen avulla voidaan houkutella lintuja sopimusalueelle läheisten viljelmien sijaan. Ympäristösopimus voidaan tehdä merkittävinä kurkien, hanhien tai joutsenten massaesiintymäkohteina tunnettujen alueiden peltolohkoista. ELY-keskuksilla on tarveharkinta sopimuksen teon perusteeksi. Sopimusala voi koostua samalla vaikutusalueella olevasta yhdestä tai useammasta kokonaisuuden muodostavasta peruslohkosta. Sopimus tehdään ensisijaisesti kohteista: joilla on todettu näiden lintujen aiheuttamia satovahinkoja kohteista ja joiden läheisyydessä on muita näille linnuille tärkeitä elinympäristöjä. Sopimusta ei voida tehdä peltolohkoista, joilla lintuihin kohdistuu toistuvia häiriötekijöitä. 4.2 Sopimukseen hyväksyttävän alueen perustaminen Sopimusalueelle on perustettava alueen keskiosiin tai muuhun lintujen laskeutumista edesauttavaan kohtaan nurmialue tai nurmikaistoja, sen ympärille ohrakasvusto ja uloimmaksi kaurakasvusto, joka on vähemmän lintujen suosiossa. Kasvusto on perustettava ja ruokinta toteutettava siten, että sen avulla pyritään lintujen houkuttelemiseen sopimusalueelle läheisten viljelmien sijaan. Kasvusto on perustettava sadontuotantotarkoituksessa tavanomaisella riittävällä siemenmäärällä, lannoitettava ja hoidettava siten, että kasvustolla on edellytykset sadon tuottamiseen. Jos peruslohko rajoittuu vesistöön, pellolla lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Suojakaistan on oltava monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä. Sopimusalueen lannoituksessa on noudatettava ravinteiden tasapainoinen käyttö toimenpiteessä noudatettavia lannoitusrajoituksia. Hukkakauran tai muiden vastaavien vaikeiden, lintujen mukana leviävien rikkakasvien torjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kasvusto on perustettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta monivuotisella tai yksivuotisella nurmisiemenseoksella ja viljalla. Nurmikaistojen sijoittamisessa on otettava huomioon viereiset lohkot. Yksivuotinen siementä tuottava kasvusto on perustettava vuosittain. Nurmikasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Lintujen levähdyspeltojen nurmialueiksi voidaan hyväksyä myös aiemmin perustettuja monivuotisia ja monilajisiksi kehittyneitä nurmia. Alueen olisi hyvä rajautua vesistöön tai valtaojaan, jotta linnut pääsevät juomaan.

17 Sopimukseen hyväksyttävän alueen hoito Perustettu kasvusto on korjattava tai niitettävä syksyllä lintujen ruokailun helpottamiseksi. Kasvuston saa päättää syksyllä vain, jos hyväksytty suunnitelma edellyttää syyskylvöisten kasvien kylvöä(?) Nurmikasvusto on niitettävä joka vuosi viimeistään 30 päivän elokuuta. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Jos nurmelta korjataan sato, korjuu voidaan tehdä tavanomaisena sadonkorjuuaikana. Jos ohrakasvusto puidaan, se on puitava ennen tuleentumista. Suojakaistalla tehtävistä toimenpiteistä on merkittävä tieto lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Suojakaistaa ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Kasvuston hävittäminen ja uusiminen ovat sallittuja poikkeuksellisesti vaikeissa rikkakasvitapauksissa. Ohran puinti on tehtävä ennen ympäröivien peltolohkojen puintia ja ennen kasvuston tuleentumista. Puinnin yhteydessä osa viljasta on johdettava maahan. Lohkon reuna, jolla kasvaa kauraa, on puitava normaaliin puintiaikaan. 5. ALKUPERÄISROTUJEN KASVATTAMISSOPIMUS Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Tavoitteena on turvata taloudellisesti, tieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden paikallisten rotujen, niiden erityisominaisuuksien ja perinnöllisen muuntelun säilyminen. Samalla ylläpidetään kotieläinlajien biologista monimuotoisuutta. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien eläinten yksilömäärää sekä varmistetaan mahdollisimman laajan geneettisen perimän säilyminen. 5.1 Sopimukseen hyväksyttävät eläimet Ympäristösopimus voidaan tehdä itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan, suomenvuohien, suomenlampaiden, ahvenanmaanlampaiden ja kainuunharmaslampaiden, suomenhevosten ja maatiaiskanojen kasvattamisesta kyseisen rodun lisäämiseksi. Viljelijän on sitouduttava kasvattamaan maatilallaan sopimuksessa mainitun eläinmäärän samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä. Sopimuseläinten on oltava puhdasrotuisia. Kanojen ja kukkojen on oltava vähintään puolen vuoden ikäisiä ja nautojen, lampaiden ja vuohien vähintään vuoden ikäisiä sopimuskauden alussa. Eläinten tulee olla puhdasrotuisia. Suomenhevosten tulee olla sopimuskauden alkaessa Suomenhevosen rekisteriin merkitty siitostamma, joka on varsonut, astutettu tai keinosiemennetty edellisenä vuonna tai kantakirjattu ori. Sopimus tehdään, jos lampaat ja vuohet, vähintään 5 yli 1v. eläintä, 0.9 eläinyksikköä, Naudat, vähintään 1-2 eläintä riippuen siitä onko naudan ikä 1v. vai 2v.,1.0 eläinyksikkö

18 Hevoset, vähintään 2 hevosta, 2.0 eläinyksikköä Maatiaiskanat, vähintään 20 eläintä Eri alkuperäiseläinroduista tehdään erilliset sopimukset, kaikki lammas ja nautarodut voidaan tehdä samaan sopimukseen. Viljelijä sitoutuu pitämään sopimuksen mukaisen eläinmäärän koko sopimuskauden ajan. Sopimuksen eläinmäärää voi lisätä sopimuskauden aikana viljelijän hakemuksesta 2. ja 3. sopimusvuotena. Jos eläinmäärää kasvatetaan tämän jälkeen, niistä on tehtävä uusi sopimus. Viisivuotinen sopimuskausi alkaa 1.5. Alkuperäisrotujen kasvattamisesta tehdään sopimus Ely-keskuksen kanssa. Sopimus voidaan tehdä sekä uros että naaraspuolisista eläimistä, joiden on oltava identifioituja ja kuuluttava luotettavaan tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmään josta ilmenee eläinten polveutuminen. Sopimuksen hakemisen yhteydessä toimitettavat liitteet: Rotupuhtaustodistus/polveutumistodistus vaaditaan liitteeksi (kuten viime kaudella). Vuonna 2014 tai jälkeen syntyneiltä suomenvuohilta vaaditaan rekisteriin perustuva polveutumistodistus (ProAgrian WebVuohi). Aiemmin syntyneille suomenvuohille riittää viljelijän oma ilmoitus (sama kuin viime kaudella). Nautaeläinluettelo, jos kyse on naudoista Sopimus laidunnuksesta, tarpeen vaatiessa (jos eläimiä laidunnetaan toisen hallinnassa olevalla alalla) Sopimukseen haettujen eläinten tulee olla hakijan hallinnassa koko sopimuskauden ajan. Eläinmäärän lisäämistä haetaan mennessä. Sopimuksen eläinmäärää voi lisätä sopimuskauden aikana viljelijän hakemuksesta toisena ja kolmantena sopimusvuotena. Jos eläinmäärää lisätään tämän jälkeen, näistä eläimistä on tehtävä uusi sopimus. Ennen sopimuskauden loppua, Ely-keskukseen korvauksensaaja lähettää selvitys siitä, että sopimuseläintä on käytetty sopimuskaudella kyseisen rodun lisäämiseen. 5.2 Sopimusehdot Sopimuseläimiä on käytettävä sopimuskauden aikana vuosittain siitokseen. Siitokseen on käytettävä ainoastaan samaan rotuun kuuluvaa puhdasrotuista eläintä. Hevosten ja nautojen on tuotettava jälkeläisiä vähintään kahdesti sopimuskauden aikana, lampaiden ja vuohien on tuotettava jälkeläisiä vähintään kolme kertaa sopimuskauden aikana. Kanojen on tuotettava jälkeläisiä vuosittain sopimuskauden aikana. Sopimuseläimillä on oltava todistus, josta ilmenee polveutuminen. Todistuksen voi antaa: o o o o o itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan osalta Faba Jalostus, suomenlampaan ja kainuunharmaslampaan osalta ProAgria Keskusten liitto, ahvenanmaanlampaan osalta Föreningen Ålandsfår rf, suomen vuohen osalta ProAgria Keskusten liitto, suomenhevosen osalta Suomen Hippos ry

19 o o maatiaiskanan osalta Luonnonvarakeskus. Vuohien osalta polveutumistodistus on oltava vuonna 2014 sekä sen jälkeen syntyneillä eläimillä. Tätä aikaisemmin syntyneiden eläinten osalta riittää viljelijän oma ilmoitus Jos eläin kuolee tai se poistetaan sopimuskauden aikana, se on korvattava viivytyksettä toisella sopimusehdot täyttävällä saman rotuisella eläimellä. Eläin on korvattava myös, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Suomenhevosen voi korvata myös korvausvuonna varsonut, astutettu, keinosiemennetty tamma tai kantakirjattu ori. Polveutumistodistus korvaavasta eläimestä toimitetaan ELY keskukseen? (asia kesken vielä). 6. ALKUPERÄISKASVIEN VILJELY (Maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä geenipankkisäilytystoimenpide. Tavoitteena on edistää kestävien ja Suomen pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden maatiaislajikkeiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden perimäaineksen in situ -suojelua ja suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä tukemalla nurmi- ja rehukasvien, viljakasvien, juurikkaiden, siemenperunoiden, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten lajikemäärittelyä ja ylläpitoviljelyä. Toimenpide tukee Suomen kansainvälisiä velvoitteita maatalouden ja siitä riippuvaisen eliöstön biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Korvausta maksetaan nurmi- ja rehukasvien, viljakasvien, juurikkaiden, siemenperunoiden, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten maatiaislajikkeiden ja uhanalaisten vanhojen kauppalajikkeiden ja niiden muuntuneiden kantojen ylläpidosta aiheutuneista kustannuksista. Korvaukseen oikeutetut lajikkeet on lueteltu Suomen kansallisessa kasvilajikeluettelossa alkuperäiskasvilajikkeena. Evira hyväksyy uusia lajikkeita luetteloon viljelijän hakemuksesta, jos ne täyttävät alkuperäiskasvilajikkeen vaatimukset (Siemenkauppalaki 728/2000 ja sen nojalla annetut kansalliset asetukset lajikkeen hyväksymisestä). Viljelijälle, jonka viljelemä lajike on hyväksytty Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeena, korvataan sovitun alkuperäislajikkeen ylläpidosta vuosittainen tasakorvaus vuosittain viiden vuoden sopimuksen ajan. Evira edellyttää lajikkeen ylläpitoa ja valvoo sitä. Osana tätä vaatimusta lajikkeen ylläpitäjä pitää kirjanpitoa, josta on mahdollista tarkastaa ylläpidon tilanne. 6.1 Sopimusehdot Ennen sopimuksen tekemistä lajikkeen on oltava hyväksytty siemenkauppalain (728/2000) 5 :ssä tarkoitettuun Suomen kansalliseen lajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeena. Viljelijän on varastoitava ja säilytettävä vähintään kahden vuoden siementarvetta vastaava määrä alkuperäiskasvin kylvökelpoista siementä maatilalla Eviran ehtojen mukaisesti:

20 Siemenen ylläpitoerän on muodostettava mahdollisimman hyvälaatuisesta siemenestä ja se on uusittava erän loppuessa tai siemenen itävyyden alentuessa. Riittäväksi siemenmääräksi katsotaan sellainen määrä, josta lajiketta voidaan alkaa tuottaa niin, että sen alkuperäiset ominaisuudet eivät ole muuttuneet. Ylläpitäjän säilyttämää siemenerää kutsutaan ylläpitoeräksi, ja se muodostetaan mahdollisimman hyvälaatuisesta siemenestä ja uusitaan erän loppuessa tai siemenen itävyyden alentuessa. Ylläpitoerän vähimmäiskooksi Evira suosittelee kahden vuoden siementarvetta. Ylläpidettäviä vilja- ja palkoviljalajikkeita on pääsääntöisesti lisättävä viljeltävä vuosittain. Nurmikasviviljelykset on perustettava ylläpitotarkoitusta varten. Ylläpitosiemenerä voidaan korjata maatilan normaalikäytännön mukaisesti. Ylläpitoviljelystä ei tarvitse perustaa joka vuosi. Nurmelta voidaan muina vuosina korjata joko nurmirehusato tai siemensato markkinointitarkoitusta varten. Nurmikasvien yksittäisen ylläpitoviljelyksen ikä voi olla korkeintaan kolme perustamisvuoden jälkeistä vuotta. Ylläpidon on tapahduttava viljelijän tavanomaisesti käyttämin menetelmin, jotka lajikkeen ylläpitäjä on kuvannut lajikkeen rekisteröintivaiheessa. Kasvukauden aikana viljelijän on pidettävä ylläpidettävien lajikkeiden viljelystä kirjanpitoa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi siemenen ylläpitoerän alkuperäinen koko, käyttö, käyttöaika ja määrä sekä ylläpitoerän korvaamisen ajankohta. 6.2 Geenivarasopimusten siirtäminen ja muuttaminen Alkuperäiskasvien viljely-sopimus voidaan siirtää mikäli sopimuksen ehdot täyttyvät myös uudella tuenhakijalla. Siirtotapauksissa jatkavan tuen saajan on noudatettava kyseessä olevaa sopimusta sen jäljellä oleva sopimusaika. 7. YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKISOPIMUSTEN MUUTOSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDEN VAIHTEESSA 2011 ja myöhemmin alkaneet sopimukset Vuonna 2011 tai myöhemmin tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset päätetään keväällä 2015 ilman takaisinperintää. Viljelijä voi halutessaan sitoutua noudattamaan uudistuvan ympäristökorvauksen vastaavaa toimenpidettä päätukihaussa tai aikaisemmin alkaneet sopimukset Vuonna 2010 tai aikaisemmin tehdyt sopimukset jatkuvat ennallaan voimassaolevien sopimusehtojen mukaisesti. Tällöin on tehtävä ympäristösitoumus. Poikkeus 20-vuotisten sopimusten kohdalla, ympäristösitoumusta ei tarvitse tehdä.

21 ELY-keskus hoitaa vuonna 2010 ja aikaisemmin alkaneet sopimukset niiden sopimuskauden loppuun saakka. Sopimusten päällekkäisyyksistä Vuonna 2010 tai aikaisemmin alkanut sopimus voi olla voimassa yhtä aikaa ympäristökorvauksen mukaisen vastaavan toimenpiteen kanssa. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että maksu menee vain yhteen kertaan. Sopimuksesta maksetaan voimassaolevan sopimuksen mukaisesti niin kauan kuin se on voimassa. 8. EI-TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS 8.1 Kosteikkoinvestoinnit Toimenpidettä toteutetaan perustamalla hoidettavia kosteikkoja, pienten kosteikkojen ketjuja, kosteikkomaisia tulva-alueita ja -tasanteita niiden luontaisille paikoille, herkästi tulviville pelloille ja pengerretyille kuivatusalueille sekä kunnostamalla uomia luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Alueeseen kuuluvat hoidon kannalta riittävät suoja-alueet. Kosteikot ja tulva-alueet on perustettava ensisijaisesti patoamalla luontaisesti sopiviin paikkoihin pellolle, pellon reuna-alueelle tai metsä- tai joutomaalle. Runsaasti fosforia sisältävä pellon pintamaa tulee poistaa ainakin pysyvästi veden peittämäksi jäävältä alueelta. Soveltuvia kohteita ovat mm. luontaiset notkot ja painanteet, herkästi tulvivat tulvaniityt tai -pellot sekä pengerretyt kuivatusalueet. Vesiensuojelua edistävässä kosteikossa kiintoainesta laskeuttava vesialue on voitava tyhjentää sinne kertyneestä lietteestä. Kosteikkoon voidaan yhdistää myös fosforin saostus erilaisilla kemiallisilla aineilla. Kosteikon rannat ja uoma voidaan suojata eroosiolta ja sortumilta nurmettamalla, kiveämällä tai istutuksin. Kosteikko voi toimia vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen lisäksi kasteluveden varastona, luonnonravintoon perustuvana kalan- tai ravunkasvatuspaikkana sekä virkistyskäytössä. Uomien luonnontilaa parantavissa luonnonmukaisen vesirakentamisen hankkeissa voidaan palauttaa tulva-alueita, perustaa useita pieniä kosteikkoja ja tulvatasanteita sekä rakentaa veden virtaamaa hidastavia pohjakynnyksiä tai putkipatoja. Lisäksi voidaan tehdä uomien eroosiosuojauksia, istuttaa kasvillisuutta, lisätä puron mutkaisuutta ja parantaa uomien laatua lintujen, kalojen ja rapujen elinympäristöinä. Tuensaaja on aktiiviviljelijä, rekisteröity yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö Hyväksyttävät alueet