Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat

Transkriptio

1 Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Hygieeniset lähtökohdat sisäilma, allasvesi, käyttäjähygienia Päivi Aalto

2 Esityksen sisältö Terveydensuojelun valvontaohjelma ja suunnitelma Uimahallietiketti Allasvesi Sisäilma Päivi Aalto 2

3 Terveydensuojelun valvontaohjelma Valtakunnallisessa tesu-vo:ssa yleiset altaat on luokiteltu riskiluokkaan 3 ja tarkastustiheys on 1 2 kertaa/vuosi, yleiset saunat ovat riskiluokassa 2 ja tarkastustiheys on 1/vuosi. Riskiluokkaan 3 kuuluvat kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa (esim. altistuvien määrä on suuri tai toiminta on herkkä häiriöille tai vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä). Riskiluokkaan 2 kuuluvat kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä Päivi Aalto 3

4 Kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelma Kunnan tesu-valvontasuunnitelma: kuvattava kunnan toimesta tapahtuva lainsäädännön vaatima näytteenotto + mahdolliset valtakunnalliset, alueelliset ja/tai kunnan omat näytteenottoprojektit missä Eviran hyväksymässä laboratoriossa näytteet tutkitaan sekä laboratoriopalvelujen saatavuus iltaisin ja viikonloppuisin esim. vesivälitteisen epidemian varalta epidemiatilanteessa voidaan käyttää myös muita kuin Eviran hyväksymiä laboratorioita Näytteenotto näytteet voi ottaa myös muu kuin kunnan tesu-viranomainen, varmistettava näytteenottajan pätevyys pätevyyden voi osoittaa esim. ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla tai tesu-viranomainen voi varmistaa pätevyyden tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla perusteet kirjattava kunnan tesu-vs:aan Päivi Aalto 4

5 Valvontatarpeen arviointi Terveydensuojelun valvontaohjeisto Riskinarvioinnissa huomioidaan mm.: kävijöiden määrä toiminnan laatu (altaiden määrä, erityisaltaat) tilat (pintojen ja rakenteiden kunto ja huolto) valvontatutkimusohjelma ajan tasalla käyttötarkkailu ja sen dokumentointi henkilöstön pätevyys varautuminen allasveden laatu ja muun valvonnan tulokset Päivi Aalto 5

6 Uimahallietiketti 1/2 SUH ry:n opas Tule uimahalliin! Ennen saunaa ja uintia peseydytään ilman uima-asua. Saunaan ei saa mennä uima-asu päällä, saunaan voi mennä pyyhe ympärillä. Myös uimisen välissä saunassa käytäessä uima-asu otetaan pois. Saunan jälkeen peseydytään. WC-käynnin jälkeen peseydytään. Puku-, pesu- ja allastiloissa ei saa leikata tai värjätä hiuksia, ajaa partaa tai ihokarvoja, tms. Huom! Merkin käyttäjällä on oikeus esim. sairauden tai vamman takia pitää uima-asua yllä sauna- ja pesutiloissa Päivi Aalto 6

7 Uimahallietiketti 2/2 Uima-asu puhdas ja sellaista materiaalia, josta ei irtoa nukkaa ei taskuja vartaloa myötäilevä uima-asun oltava uimiseen tarkoitettu asu, mitä enemmän kangasta ja poimuja uima-asussa on, sitä enemmän uimaveteen siirtyy epäpuhtauksia (mm. shortsien käyttö altaassa on kielletty) uima-asu pestään käytön jälkeen Päivi Aalto 7

8 Yleisimpiä allasveden välityksellä ja kosteiden tilojen pinnoilta leviäviä mikrobeja Oire Aiheuttaja Altistustapa Korvatulehdus Pseudomonas aeruginosa Suora vesikontakti Ihotulehdus Pseudomonas aeruginosa Suora vesikontakti Stafylococcus aureus Mycobacterium Silmätulehdus Pseudomonas aeruginosa Suora vesikontakti Alkueläimet Suolistoinfektio Ulosteperäiset mikrobit Veden nieleminen Leginelloosi Legionella pneumophila Hengitys Ihotulehdus, näppylät Virukset (adeno-, molluscipox-, papillomavirus) Suora kontakti pintoihin Jalka- ja kynsisienet Sienet Suora kontakti pintoihin Päivi Aalto 8

9 Allasveden laatuvaatimukset STM:n asetus uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 315/ Päivi Aalto 9

10 Näytteenottotiheys Päivi Aalto 10

11 Epidemioiden selvittäminen Valtioneuvoston asetus 1365/2011 elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä koskee myös uima- ja uima-allasvesivälitteisiä epidemioita. Kunnassa epidemioiden selvittämistä varten epidemioiden selvitystyöryhmä. Epidemian selvittämiseksi on tehtävä sairastuneisiin kohdistuvia laboratoriotutkimuksia, epidemian aiheuttajiksi epäillyn veden tutkimuksia sekä epidemiologisia tutkimuksia. Epidemian selvitystyöryhmä tekee sähköisen epäilyilmoituksen RYMYjärjestelmään, jonka vastaanottavat THL, AVI, Valvira, Evira ja sairaanhoitopiiri. Epidemian selvityksestä on tehtävä ilmoitus mahdollisimman pian, viimeistään 3 kk kuluessa selvityksen päättymisestä. Uimaveden välityksellä levinneen epidemian selvityksestä työryhmän on tehtävä ilmoitus Valviralle ja ao. AVIlle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vesi ja terveys -yksikkö ( antaa asiantuntija-apua vesiepidemiatilanteiden ja veden laatuongelmien hoitamiseen Päivi Aalto 11

12 Vesityökortti Oltava henkilöillä, jotka tekevät allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä (STMa 1350/2006 uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta). Riittävät perustiedot mikrobiologiasta, allasvesikemiasta, allasveden puhdistustekniikasta, ilmanvaihdosta, henkilökohtaisesta hygieniasta, puhtaanapidosta, allasveden käyttötarkkailusta ja allasveden laatuun liittyvästä lainsäädännöstä. Tarkempia ohjeita Valviran verkkosivuilla ( Talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin suorittaminen. Ohje talous- ja tai allasvesihygieenisen osaamisen testaajaksi hakemisesta Päivi Aalto 12

13 Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmasto 1/2 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, Rakentamisen yleiset edellytykset, 117 c ) Terveellisyys: Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista esim. sisäilman epäpuhtauksien tai rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Rakennuksen lämpö-, vesi- ja ilmastointiteknisistä ratkaisuista tulee laatia erillissuunnitelmat. Tarvittaessa rakennusvalvontaviranomainen pyytää LVI-suunnitelmista lausunnon mm. terveydensuojeluviranomaiselta. STTV:n (nyk. Valvira) ohje uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta v Tarkemmat ilmastoinnin suunnitteluohjeet on annettu joulukuussa 2009 valmistuneessa LVI-ohjekortissa (Uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIAsuunnittelu) Päivi Aalto 13

14 Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmasto 2/2 Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmaston erityispiirteitä ovat: ilman kosteus- ja lämpötilaolosuhteet allasvedestä haihtuvat terveydelle haitalliset aineet Kylpijät ovat uima-asuissa ja iho on kostea => kylpijöiden mukavuuden kannalta ilman tulee olla lämmintä ja niin kosteaa, että haihdunta iholta pysyy alhaisena. Henkilökunta työskentelee samoissa tiloissa vaatetettuna => mahdollinen altistuminen liian suurelle lämpökuormalle. Uimahallin sisäilmaston olosuhteiden tulee olla kohtuulliset sekä kylpijöille että henkilökunnalle. Kosteus merkittävin mikrobien kasvuun vaikuttava tekijä Päivi Aalto 14

15 Allasvedestä haihtuvat aineet Altaasta haihtuu allasveden mukana paljon erilaisia aineita mm: Trihalometaaneja Kloramiineja Halogenoituja etikkahappoja Biologisia epäpuhtauksia Allasveden haihdunnan pitämiseksi mahdollisimman vähäisenä sisäilman lämpötilan tulisi olla 2 3 C allasveden lämpötilaa korkeampi. Trihalometaanien syntymekanismi: kloori + orgaaniset epäpuhtaudet trihalometaaneja (THM) Veden laadulla suuri merkitys allashuoneen ilman laatuun THM muodostumista voidaan vähentää esim. pitämällä veden klooripitoisuus alhaisena, uimaveden ilmastuksella puhdistuksen yhteydessä ja suodattamalla vesi aktiivihiilisuotimella Päivi Aalto 15

16 Trihalometaanit Trihalometaanit hengitettynä suurina pitoisuuksina myrkyllisiä ja pieninäkin pitoisuuksina niiden epäillään olevan karsinogeenisiä helposti haihtuvia Kloroformi THM:sta haitallisin, mahdollisesti karsinogeeninen yhdiste pitkäaikaisen altistuksen HTP-arvo työpaikoilla 2 ppm ja 10 mg/m 3 (8 h, iho) D2: epäpuhtauksien pitoisuus korkeintaan 1/10 työpaikkojen ilman HTP:arvosta, kun yksittäisen aineen vaikutus hallitseva altistusreitit: vedestä ihon läpi, vettä nielemällä ja hengitysilman mukana veden THM-pitoisuus 50 µg/l (kloroformina) Bromoformi voi muodostua reaktiotuotteena mikäli allasvedessä on myös bromia, HTP-arvo 0,5 ppm ja 5,2 mg/m 3 (8 h, iho) Päivi Aalto 16

17 Kloramiinit Kloramiinien mittaaminen vedestä helpompaa, mutta se ei anna kuvaa altistumisesta Kloramiinien mittaaminen ilmasta vaikeampaa ja epätarkempaa (mm. polskiminen vedessä lisää pitoisuutta) altistus pääasiassa hengityksen kautta veden pinnalta Kloramiineista trikloramiini on helposti haihtuva saattaa aiheuttaa mm. silmien, nenän ja kurkun ärsytystä, yskää, hengenahdistusta ja päänsärkyä, epäillään aiheuttavan astmaa HTP-arvo 0,5 mg/m 3 suomalaisissa uimahalleissa v mitatut trikloramiinipitoisuudet olivat hyvin pieniä Päivi Aalto 17

18 Allashuoneiden ilmastointi 1/2 Ilmastoinnin tehtävänä on luoda tilojen käyttäjille ja siellä työskenteleville hygieeniset, miellyttävät ja terveelliset sisäilmasto-olosuhteet sekä edesauttaa rakenteiden suojaamista kosteusvaurioilta ilmastoinnin mitoituksessa huomioitava eri tilojen väliset painesuhteet Allashuoneen kosteuden terveydellinen yläraja 14,3 g H 2 O/(kg k.i.) n. 20 % pahoinvointirajan alapuolella usein rakenneratkaisujen takia kuivempi Altaan pinnan yläpuolella ilman virtausnopeuden tulisi olla vähintään 0,2 m/s Päivi Aalto 18

19 Allashuoneiden ilmastointi 2/2 Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 on uima-allastilan ulkoilmavirran vähimmäisohjearvo 2 dm 3 /s,allastila-m 2. Allastilan lämpötilan tavoitearvo on on o C määräytyy allasveden lämpötilan mukaan (1 3 o C allasveden lämpötilaa korkeampi) Allashuoneen ilman laatua tulee ensisijaisesti pyrkiä parantamaan vähentämällä vedestä allashuoneen ilmaan haihtuvien epäpuhtauksien määrää tehostamalla veden käsittelyä Päivi Aalto 19

20 Kiitos! Päivi Aalto 20