Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2001

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA JA TALOUS Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2001 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1

2 2

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA JA TALOUS 3/2002 Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2001 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat MAALISKUU

4 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Internet: Tilaukset: Anitta Railonkoski, puh. (09) ( lukien puh. (09) ) Taitto: Anitta Railonkoski Edita Oyj Helsinki

5 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKATSAUS... 7 Valtiovarainministeriön toiminta-ajatus ja visio... 7 Toimintaympäristön kehityksestä TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Vaikuttavuus Prosessit ja rakenteet Talouden ja resurssien hallinta Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Valtiovarainministeriön henkilöstö Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutustaso Henkilöstön kouluttautuminen Sairauspoissaolot Työtyytyväisyys Yhdessä parempaan työyhteisöön -ohjelma Maksullinen toiminta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat Tuotto- ja kululaskelma Tase Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 1 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista LIITE 2 Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat LIITE 3 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset LIITE 4 Kansallis- ja käyttöomaisuuden arvonkorotukset LIITE 5 Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat eriteltyinä LIITE 6 Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vstuusitoumukset eriteltyinä LIITE 7 Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi Jatkuu... 5

6 LIITE 8 Hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä muut osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit LIITE 9 Hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen LIITE 10 Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä talousarvioasetuksen 42 f :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla LIITE 11 Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista LIITE 12 Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot LIITE 13 Tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma LIITE 14 Oman pääoman muutokset LIITE 15 Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus LIITE 16 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat LIITE 17 Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset LIITE 18 Arviomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut LIITE 19 Valtion omistusosuudet ja vastuut valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tuotto- ja kululaskelma Tase Talousarvion toteutumalaskelma Tuloarviotilit Menoarviotilit Taulukko 1 Bruttobudjetoidut momentit Taulukko 2 Nettobudjetoidut momentit SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUKSET

7 1 Toimintakatsaus 1 Toimintakatsaus Valtiovarainministeriön toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatuksensa mukaan valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana, taloudellisena yhteensovittajana ja hallinnonalansa ohjaajana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta sekä näiden edellyttämästä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Visionsa mukaisesti valtiovarainministeriö turvaa tuleville sukupolville talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Ministeriön perusarvot valtioyhteisön osana ja työyhteisönä ovat ihmisen ja hänen pätevyytensä arvostaminen,vastuu tulevaisuudesta, yhteistyö ja avoimuus sekä isänmaallisuus ja eurooppalaisuus. Toimintaympäristön kehityksestä Maailmantalouden kasvu lähes pysähtyi toimintavuonna, kun Yhdysvalloista alkanut laskusuhdanne muuttui maailmanlaajuiseksi. Epävarmuutta lisäsivät syyskuun 11 päivän terrori-isku ja sen jälkeiset tapahtumat, mikä on osaltaan siirtänyt kansainvälisen talouden nousuodotuksia myöhemmäksi. Yleinen taantuma on heikentänyt kasvua ja näkymiä myös Euroopassa. Yhdysvalloissa tuotannon kasvu jäi kertomusvuonna prosenttiin, Euroopassa kasvu oli vain hieman tätä nopeampaa, ja Japanissa tuotanto supistui. Kiinassa ja Intiassa nopea kasvu jatkui lähes ennallaan, mutta maailmantalouden heikentynyt tilanne kärjisti useiden rahoitusvaikeuksissa olevien kehittyvien maiden ongelmia. Yhdysvalloissa tapahtunut terrorihyökkäys aiheutti huolia rahoitusmarkkinoiden maksujärjestelmien kuten myös koko rahoitusmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Merkittävimmät keskuspankit lisäsivät yhteistuumin markkinoille likviditeettiä ja markkinoiden toiminta onnistuttiin turvaamaan. Kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen keskuspankki laski viime 7

8 1 Toimintakatsaus vuoden aikana korkoa peräti yksitoista kertaa. Korkojen laskemisten taustalla eivät kuitenkaan olleet pelkästään terrori-iskut vaan talouden laskukausi oli alkanut jo vuoden 2001 alkupuolella. Talouskasvun hidastuminen kaikilla keskeisillä talousalueilla ja epävarmuuden lisääntyminen vähensivät sijoittajien mielenkiintoa osakemarkkinoita kohtaan. EU:n jäsenvaltioiden finanssipoliittinen vakautuminen pysähtyi kertomusvuonna heikentyneen talouskehityksen takia. EU-alueen julkisen talouden yhteenlaskettu rahoitusjäämä muodostui negatiiviseksi, mihin osaltaan vaikuttivat useiden maiden veronalennuspäätökset ja menojen lisäykset. Kasvua tukevaksi kääntynyt finanssipolitiikka perustui silti pääosin suhdanneautomatiikkaan. Suomessa talous kasvoi kertomusvuonna keskimääräistä eurooppalaista kehitystä hitaammin. Kasvua hidasti edellisvuosien vahvojen vientialojen tuotannon supistuminen, kotimainen kysyntä kasvoi edelleen tasaisesti. Myös vientiteollisuudessa tuotannon taso säilyi supistumisesta huolimatta korkeana ja taseet keskimäärin vahvoina, mikä luo hyvän pohjan kasvulle maailmanmarkkinoiden alkaessa uudelleen vetää. Talouskasvun tuntuvasta hidastumisesta huolimatta työttömyys oli vuositasolla matalampi kuin edellisvuotena. Suomen talouskehitys ja talouspolitiikka on yhä enemmän sidoksissa euroalueeseen ja sen jäsenvaltioihin. Tämän vuoksi on nähty tärkeänä, että Suomi on tiiviisti mukana vaikuttamassa talouspolitiikan koordinaatioon ja linjauksiin EU-tasolla. Suomen ja valtiovarainministeriön asema talouspolitiikan EU-koordinaatiossa on vahva ja sitä on pyritty edelleen vahvistamaan vaikuttamalla EU:n toimintaan aktiivisesti ja aloitteellisesti. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen tavoitteenasettelu on mahdollistanut sen, että talouspolitiikka ei ole ollut taantuman aikana myötäsyklistä vaan on voinut tukea kasvua ja työllisyyttä. Talouspolitiikassa korostui hallitusohjelman mukainen pidemmän tähtäimen rakennepoliittinen linja, jossa markkinoiden toimivuutta parannettiin lisäämällä kilpailua. Erityisen tärkeä rooli oli työhön kohdistuvilla veronkevennyksillä, joilla lisättiin työn kannattavuutta ja näin lisättiin työn tarjontaa sekä kysyntää. Samalla veronkevennyksillä luotiin edellytykset maltillisiin palkkaratkaisuihin. Julkisen talouden rahoitusylijäämä suhteessa kansantuotteeseen v aleni edellisvuoden poikkeuksellisten tekijöiden korottamalta ennätystasolta, mutta oli vielä lähes 5 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen eli ennakkolukujen mukaan euroalueen toiseksi suurin Luxemburgin jäl- 8

9 1 Toimintakatsaus keen. Ylijäämä oli hyvin vakausohjelman sekä hallitusohjelman mukaisella uralla. Valtiolle kirjautui liki 2 prosentin suuruinen ylijäämä, mikä vastasi tälle asetettua rakenteellista tavoitetta. 9

10 10

11 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna Tässä esitettävien tulosten tarkastelu perustuu vuoden 2001 hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vahvistettuihin valtiovarainministeriön tulostavoitteisiin, joita tarkastellaan VM:n soveltaman strategiaviitekehyksen muodostamasta neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, resurssien hallinta ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky (oheinen kuva). Tulostavoitteiden tarkastelun lopuksi esitetään keskeisiä tietoja ministeriön henkilöstöstä. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kasvumahdollisuuksien turvaaminen Verojärjestelmän kilpailukyvyn turvaaminen Julkisen hallinnon palvelu- ja kilpailukyky PROSESSIT JA RAKENTEET Kehys- ja budjettiprosessi Ecofin- ja budjettineuvostoprosessi Talouspolitiikan valmistelu euroympäristössä, euroryhmä Globalisaatio ja talouden integraatio Kuntatalouden analysointi Hallinnonalan ohjaus VM TURVAA TULEVILLE SUKUPOLVILLE TALOUDEN PERUSTAN JA VALINNANMAHDOLLI- SUUDET RESURSSIEN HALLINTA Omaisuusmassan hallinta Rahoituksen hallinta (lainasalkun hoito ja kassanhallinta) Hallinnonalan maksullinen toiminta Ministeriön toimintamenot UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Henkilöjohtaminen Palkkausjärjestelmä VM työyhteisönä Sisäinen yhteistyö Ulkoinen yhteistyö VM:n tasapainoinen onnistumisstrategia vuoden 2001 tavoitteiden toteutuminen 1 Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuloksia tarkastellaan laajemmin hallinnonalan toimintakertomuksessa sekä hallituksen kertomuksessa valtiovarain hoidosta ja tilasta. 11

12 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna Vaikuttavuus Ministeriön vaikuttavuuden kriittisinä menestystekijöinä määritettiin kasvumahdollisuuksien turvaaminen, kilpailukykyisen verojärjestelmän turvaaminen ja julkisen sektorin kilpailu- ja palvelukyky. Kasvumahdollisuuksien turvaamisen osalta tavoitteena oli 1. aktiivinen panostus identifioitujen rakennepoliittisten toimenpiteiden toteuttamiseksi Kasvun rajoitteiden analyysi ja talouspolitiikan keskeiset haasteet esitettiin VM:n virkamiestyönä valmistelussa raportissa Talouspolitiikan lähivuosien haasteista ( ). Sitä hyödynnettiin vuosien määrärahakehysten valmistelussa. Ks. enemmän Talouspolitiikan lähivuosien haasteista (julkaisu löytyy nettiosoitteessa julkaisut/taloudelliset_katsaukset). Suomen ja valtiovarainministeriön asema talouspolitiikan EU-koordinaatiossa on vahva ja sitä on pyritty edelleen vahvistamaan vaikuttamalla EU:n toimintaan aktiivisesti ja aloitteellisesti. Kevään 2001 Tukholman Eurooppa-neuvosto hyväksyi kolmiosaisen ikääntymisstrategian, joka painottaa velkaantumisen alentamista, työllisyysasteen nostamista ja eläkeuudistusten toteuttamista, erityisesti ennenaikaiseen eläkkeellesiirtymiseen kannustavien järjestelmien purkamista. Työ väestön ikääntymisestä erityisesti julkiselle taloudelle aiheutuvien vaikutusten selvittämiseksi jatkuu. ECOFIN-neuvosto sai syksyllä raportin, jossa laskelmia ikääntymisen vaikutuksista eläkerahoitukseen on täsmennetty ja laajennettu koskemaan myös terveydenhuoltoa ja vanhusten pitkäaikaishoitoa. EU:n, OECD:n ja IMF:n Suomea koskevat katsaukset paneutuivat Suomen talouskehitykseen ja talouspolitiikkaan vahvasti rakennepoliittisin painotuksin. Tällöin nousivat jälleen esiin erityisesti markkinoita koskevat rakenteelliset jäykkyydet ja kilpailun riittämättömyys, korkea verotusaste ja suuri julkinen sektori sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannuspaineet pidemmällä aikavälillä. Täsmälleen samoja kysymyksiä käsitellään Suomen omissa talouspoliittisissa raporteissa ja suunnitteluasiakirjoissa. Työttömyysturvan ja eläketurvan uudistamista valmistelleet työryhmät saivat työnsä valmiiksi marraskuussa Valtiovarainministeriö osallistui työryhmien työskentelyyn. Hallituksen tavoitteena on saada eläketurvan uudistamista koskevat hallituksen esitykset valmiiksi huhtikuun loppuun 2002 mennessä. 12

13 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Nk. perinteiset hyvinvointipalvelusektorit ja niiden rakenteiden ja rahoitusmallien arviointi on keskeinen osa rakenneuudistusten valmisteltua. Terveydenhuoltosektori on sosiaali- ja koulutussektorin ohella keskeinen sektori. Valtiovarainministeriö on ollut mukana valtioneuvoston asettamassa kansallisen terveydenhuollon haasteita, rahoitusta ja ratkaisumalleja selvittävässä projektissa. Terveysprojektin määräaika on maaliskuu Hyödyke- ja pääomamarkkinoiden rakenteiden uudistamistoimenpiteiden toteutumista kuvataan marraskuussa 2001 komissiolle jätettyä nk. Cardiff-raportissa. Raportti valmisteltiin valtiovarainminsteriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Ks. enemmän Suomen toimenpiteet hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi (julkaisu löytyy nettiosoitteesta ( 2. finanssipolitiikan mitoitus ja sopeutus kansantalouden epätasapaino-ongelmien vähentämiseksi Hallitus totesi eduskunnalle antamassaan, valtion vuosien määrärahakehyksiä koskevassa pääministerin ilmoituksessa, että valtiontalouden ylijäämän tulisi kuluvan vuosikymmenen aikana olla keskimäärin 1½-2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, jotta valtionvelkaa saataisiin riittävästi alenemaan julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi myöhempinä vuosina. Ks. enemmän Pääministerin ilmoitus eduskunnalle vuosien määrärahakehyksistä, valtiovarainministeri Niinistö (ilmoitus löytyy nettiosoitteessa budjetti/talousarvio/talousarviot.html). Talouskasvu heikkeni jyrkästi vuoden 2001 aikana, ja valtion verotulojen kehitys kääntyi laskuun vuoden 2000 poikkeuksellisen vahvan kehityksen jälkeen. Vuonna 2001 valtion rahoitusylijäämä pieneni selvästi vuodesta 2000, mutta pysyi tavoitetasolla, eli 1,9 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2002 valtion rahoitusylijäämän ennakoidaan putoavan 1 prosenttiin kansantuotteesta. Vuoden 2001 lopussa valtiolla oli velkaa 367 mrd. markkaa eli noin 10 mrd. markkaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 45½ prosenttia EMU-velkasuhteen (koko julkinen talous) ollessa 43,6 prosenttia. Valtionomaisuuden myyntituotoilla korjatun valtionvelan suhde BKT:seen oli hieman alle 50 %. Vuonna 2001 talousarvion yhteydessä ansiotuloverotusta kevennettiin 6580 miljoonalla markalla, josta tuloveroasteikon inflaatiotarkistuksen osuutta oli 1350 miljoonaa markkaa. Lisäksi alennettiin eläkkeensaajien korotettua sairausvakuutusmaksua 0,5 pennillä, palkansaajan työelä- 13

14 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 kemaksua 0,2 %-yksiköllä ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksua 0,3 %-yksiköllä. Vastaavissa työnantajamaksuissa päätettiin samansuuruisista alennuksista. Vakausohjelman päivityksen yhteydessä marraskuussa 2001 tarkistettiin Suomen taloutta koskevat keskipitkän aikavälin skenaariolaskelmat ja niistä johdetut julkisen talouden kehitysnäkymät. Hidastuvan talouskasvun oloissa valtion ja julkisen talouden tasapainotavoitteiden saavuttaminen on vaikeutunut. Ks. enemmän Suomen vakausohjelman tarkistus (julkaisu löytyy nettiosoitteesta index.html) Vuoden 2002 talousarvion hallinnonalojen määrärahojen ja valtionvelan korkomenojen yhteismäärä ylittää reaalisesti vuoden 1999 varsinaisen talousarvion vastaavien menojen tason 1,2 miljardilla eurolla. Vuoden 2002 talousarvioon ei sisällytetty valtion taloutta vahvistavia erityistoimia, vaan ns. automaattisten vakauttajien annetaan toimia. Tämän lisäksi talousarvio sisältää joitakin päätösperäisiä menonlisäyksiä ja veronkevennyksiä. 3. analysoida rahoitusmarkkinoiden rakennemuutosten vaikutukset valvontaan ja mahdollisten ongelmien hoitoon Arvopaperimarkkinoiden kotimaisen ja kansainvälisiin kilpailuympäristön muutoksiin varauduttiin antamalla lainmuutosehdotuksia eduskunnalle syksyllä Joulukuun lopussa vahvistettujen muutosten seurauksena muun muassa arvopaperin käsite on muutettu joustavammaksi, millä pyritään edistämään koti- ja ulkomaisilla arvopaperimarkkinoilla kehitettyjen ja kehitettävien uudenlaisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa ja julkista kauppaa myös Suomessa. Samoin arvopaperimarkkinoilla tapahtuvaa palveluntarjoajien välistä koti- ja ulkomaista kilpailua silmälläpitäen lisättiin mahdollisuuksia julkisen kaupankäynnin järjestämiseen. Rahoitusmarkkinasektorin toimialaliukuma- ja yhdentymiskehityksen seurauksena (nk. finanssikonglomeraatit eli rahoitus- ja vakuutusryhmittymät) välttämättömiksi tulleet lainmuutosehdotukset rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnan tehostamiseksi annettiin eduskunnalle lokakuussa 2001 ja ne tulevat voimaan vuoden 2002 alkupuolella. Lakiesityksen mukaan päävastuu finanssikonglomeraatin valvonnassa määrittyy Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston välillä sen mukaan, kumman toimialan osuus on ryhmittymässä suurempi. Ks. enemmän teemaan liittyneen työryhmän julkaisu Rahoitus- ja vakuutus- 14

15 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 ryhmittymien valvonta (julkaisu löytyy nettisosoitteessa julkaisut/tyoryhmamuistiot/tyoryhma2001.html). Talouspoliittinen ministerivaliokunnan tehtäväksiannon mukaan valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt selvittivät rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan tulevaisuudennäkymiä, riskejä ja niiden hallintaa sekä valvonnan mahdollista uudelleenorganisointia. Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF selvitti vuoden 2001 aikana nk. FSAP vakauden arviointi ohjelmassa (Financial Sector Assessment Program) perusteellisesti Suomen rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden vahvuuksia ja heikkouksia. IMF arvioi herkkyystestien (stressitestit) ja rakenteiden nykytilan perusteella, että edellytykset Suomen rahoitusjärjestelmän vakauden säilymiselle ovat hyvät. Keskeisinä kehittämiskohteina nähtiin tarve selkiinnyttää lainsäädännön tasolla viranomaisvalvojien toimivaltuuksia sekä tarve laajentaa valvontaviranomaisen johtokunnan roolia ja vastuuta. Lisäksi korostettiin, että muuttuvassa markkinatilanteessa tulisi kiinnittää korostuneesti huomiota viranomaisten kykyyn ennakoida häiriöiden syntymistä sekä puuttua niihin oikeaaikaisesti ja tehokkaasti. IMF:n suositukset ovat linjassa kansainvälisiä valvontakäytäntöjä koskevien suositusten kanssa. Ks. enemmän Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - mitä on saatu aikaan (julkaisu löytyy nettisosoitteessa julkaisut/tyoryhmamuistiot/tyoryhma2001.html). Kilpailukykyisen verojärjestelmän turvaamisen osalta tavoitteena oli 4. verotuksen rakenteellisen muutostarpeiden analysointi Valtiovarainministeriö asetti elokuussa 2001 tuloverotuksen kehittämistyöryhmän (pj. Lasse Arvela), jonka tehtävänä on arvioida tulo- ja varallisuusverotuksen, erityisesti yritys- ja pääomaverotuksen kehittämistarpeet kansainvälisen kehityksen ja voimistuvan verokilpailun valossa. Määräaika on Valtioneuvoston kanslia asetti talousneuvoston aloitteesta syyskuussa 2001 työryhmän tarkastelemaan sitä, millainen on Suomen verotuksen rakenne kansainvälisesti ja mitä muutospaineita verojärjestelmään tulee kansainvälisen verojärjestelmän ja talouden sekä kotimaisten tekijöiden taholta, millainen on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen näkökulmasta kestävä veroaste ja mitkä ovat erilaisten veroaste- ja verorakennevaihtoehtojen vaikutukset tuotannon kasvuun, työvoiman kysyntään ja tarjontaan sekä tulonjakoon ja aluekehitykseen. Määräaika on

16 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna veropohjien ja verotuksen neutraalisuuden turvaaminen Tonnistoveroa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle vuonna Esityksen mukaan merenkulku lähes vapautuu verotuksesta, koska matala tonnistovero korvaa normaalin tuloveron. Varustamot voivat valita tavaroiden ja matkustajien kuljettamisen ja siihen liittyvän toiminnan tuottaman voiton tuloverotuksen sijasta alusten nettovetoisuuden perusteella määräytyvän tasoltaan alhaisen tonnistoverotuksen. 6. verojärjestelmän kansallisen ja kansainvälisen toimivuuden varmistaminen Tämä tavoite ja sen toteuttaminen liittyy edellä esitettyyn verotuksen rakenteiden muutostarpeiden analysointiin. Energia- ja ympäristöverotuksen kehittämisestä energiaverotuksen tarkastustyöryhmän työn pohjalta annettu hallituksen esitys hyväksyttiin vuoden 2001 loppupuolella. Kansalliseen ilmasto-ohjelmaan mahdollisesti liittyviä verotuksellisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia koskeva selvitystyö aloitettiin yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Tavoitteeseen sisältyy merkittävin osin myös EU:n sisämarkkinoiden toimintaa tehostavien hankkeiden valmisteltu (mm. nk. veropaketti, laskutussäännöt, vähennyspalautusdirektiivi, tupakkaverodirektiivi). Ks. enemmän energiaverotuksesta Energiaverotuksen tarkistustyöryhmä (julkaisu löytyy nettiosoitteessa julkaisut/tyoryhmamuistiot/tyoryhma2001.html). 7. vero- ja tullilainsäädännön EY-mukaisuuden varmistaminen Autokannan uusiutumista nopeuttavan liikenneverotuksen kehittämiseksi käynnistettiin selvitystyö ympäristökertoimen sisällyttämistä autoverotukseen.talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti suurentaa matkustajan toisesta EU:n jäsenvaltiosta tuomien alkoholijuomien määriä asteittain ja Lisäksi ministerivaliokunta on esittänyt, että mahdolliset veronalennukset alkoholijuomiin tehtäisiin samanaikaisesti tuontikiintiöiden suurentamisen kanssa. Veronalennusten määristä ei ole mennessä tehty mitään päätöksiä. Julkisen sektorin kilpailu- ja palvelukyvyn osalta tavoitteena oli 8. valtion keskushallinnon uudistamisehdotusten valmistelu Hallituksen keväällä 2000 asettama valtion keskushallinnon uudistamishanketta toteutettiin vuoden 2001 keväällä 12 osahankkeen muodossa. Näistä jokainen jätti raporttinsa ministeriryhmälle loppukeväästä Valmistelutyön teemotus oli seuraava: Valtioneuvoston toiminnan ja erityisesti sisäisen koordinaation parantaminen yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa (valtioneuvoston 16

17 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 kanslian rooli ja resurssit, hallitusohjelmien laadinnan tietopohja, strategiatyön tehostaminen hallitusohjelman toteuttamisessa, keskushallinnon rakenneperiaatteet). Ministeriöiden otteen terävöittäminen hallinnonalansa ohjauksessa (ministeriö tulosohjaajana). Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien tukeminen yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa (hallinnon legitimiteetti ja kansalaisten luottamus, tietoverkkojen tehokkaampi hyväksikäyttö, julkisten palvelujen laadun edistäminen). Erilliskysymyksinä kilpailukyky työnantajana sekä valtioneuvoston sisäisten tietojärjestelmien toimintakyvyn parantaminen. Ministeriryhmä valmisteli raporttien pohjalta hallitukselle suositukset, joita käsiteltiin iltakoulussa kesäkuussa Syksyn 2001 aikana on valmisteltu toimenpiteitä kehysmenettelyn ja hallitusohjelman toteutuksen koordinoimiseksi, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja ministeriöiden tulosohjausroolin terävöittämiseksi. Ministerityöryhmä valmistelee hallitukselle kevään 2002 aikana ehdotuksen hallintopoliittisista linjauksista. Keskushallintohankkeen julkaisut löytyvät nettiosoitteesta 9. valtion työnantajan kilpailukyvyn vahvistaminen ja tähän liittyen valtion henkilöstöstrategian laadinta ja toteuttaminen. Valtion henkilöstöstrategia hyväksyttiin elokuussa 2001 valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Päätös vahvistaa valtion yhteistä henkilöstöpolitiikan perustaa sekä täsmentää yhteiset kehittämistavoitteet valtion toimintayksiköille. Valtioneuvosto korosti päätöksessään, että valtio on esimerkillinen työnantaja hyvän henkilöstöpolitiikan määrätietoisessa toteuttamisessa. Valtioneuvosto vastaa valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan yleisistä edellytyksistä osana budjettipolitiikkaa. Valtion toimintayksiköiden tulostavoitteisiin sisällytetään toiminnan kannalta keskeiset henkilöstöpoliittiset tavoitteet, myös osaamisen kehittämiseen, liikkuvuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Henkilöstöpolitiikan linjan toteutusta varten on tehty valtion yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan toimintasuunnitelma vuosille Toimenpiteiden toteutusta valmisteltiin syksyllä Valtioneuvosto arvioi periaatepäätöksessä vahvistetun henkilöstöpolitiikan linjan tavoitteiden toteutumista vuonna Ks. enemmän valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta suomeksi (julkaisu löytyy nettiosoitteesta nettiosoitteesta /index.html). 17

18 2.2 Prosessit ja rakenteet 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Ministeriön vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen kannalta keskeiset prosesseja ja rakenteita koskevat kriittiset menestystekijät ovat kehysja budjettiprosessi, ECOFIN- ja budjettineuvosto prosessi, talouspolitiikan valmistelu euroympäristössä, globalisaatio ja talouden integraatio, kuntatalouden analysointi sekä hallinnonalan ohjaus. Kehys- ja budjettiprosessin osalta tavoitteena oli 10. uudistaa ja kehittää kehys- ja budjettiprosessin roolia, rakennetta ja sisältöä hallitusohjelman, hallituksen strategiasalkun ja toiminnallisten strategioiden yhteydessä Osana valtion keskushallintohanketta valmisteltiin ehdotus hallituksen hankesalkun ja kehysmenettelyn kytkemisestä nykyistä tiiviimmin toisiinsa. Ehdotus sisältää sekä sisältö- että aikataulutarkastelun hallituksen politiikkaohjelmien ja kehysvalmistelun etenemisestä. Keskushallintohankkeessa valmisteltiin myös kuvitteellisena pilottiesimerkkinä elinkeinopolitikka -ohjelma, johon sisällytettiin myös budjettimäärärahat. ECOFIN ja budjettineuvosto prosessin osalta tavoitteena oli 11. proaktiivisen työskentelyn kehittäminen, tarvittavien aloitteiden varmistaminen sekä tehtyjen linjausten ja esitettyjen aloitteiden aktiivinen edistäminen Suomen ja Espanjan alkuvuodesta tekemään aloitteeseen BEPG:n (talouspolitiikan laajat suuntaviivat) roolin ja sisällön vahvistamisesta on viitattu useissa yhteyksissä. Kokonaisvaikutukset aloitteesta positiiviset.suomi laati kirjeen talous- ja rahoituskomitealle Venäjän talousohjelman toteutumisen seurannan kehittämiseksi.suomen aloitteella positiivinen vastaanotto ja useat ehdotukset ovat menneet läpi. Vuoden 2001 aikana kehitettiin ennakkovaikuttamisprosessia EU-budjettiin liittyen. VM:n johdolla valmisteltiin keväällä 2001 yhteistyössä keskeisten ministeriöiden kanssa Suomen konkreettiset painopisteet EU:n vuoden 2002 budjettiin. Tämä EU:n sisäisten politiikkojen painopistemuistion laadinta edusti uudenlaista toimintatapaa. Ennakkovaikuttamisen keskeinen tavoite on keskittyä Suomen kannalta vain harvaan rajattuun kohteeseen ja määrärahatarpeeseen, millä mahdollistetaan todellinen vaikuttaminen. Suomen budjettiprioriteetit esiteltiin ministerin toimesta helmikuussa 2001 komissiolle sekä edelleen syksyllä Espanjaan tehdyn vierailun yhteydessä kevään 2002 puheenjohtajamaalle. 18

19 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Talouspolitiikan valmistelu euroympäristössä (ml. euroryhmä) osalta tavoitteena oli 12. mahdollisten ongelmien tunnistaminen ja niiden etukäteisarviointi Seurannan painopiste oli euroalueella sekä erityisesti sen suurimpien kansantalouksien, Saksa, Ranska, Englanti julkisen talouden vakauden seurannassa. USA:ssa tapahtuneen terrorihyökkäyksen johdosta luotiin talouden kehityksen tiivistetty erityisseuranta ja -raportointi syyskuun lopulta lähtien. Rahoitusmarkkinoiden seurannan osalta kehitettiin erityistä päivä- ja kuukausitason riski- ja rakenneseurantaa. 13. aktiivinen panostus talouspolitiikan koordinaatioon ja vastuiden selkiyttämiseen Vuoden 1999 syksyn Helsingin Eurooppa-neuvoston saama ECOFINraportti painotti talouspolitiikan koordinaation tehostamista ja täytäntöönpanoa. Tämän jälkeen kehitys ei ole olut kaikilta osin myönteistä sillä erityisesti ns. avoimen koordinaation myötä vastuu- ja toimivaltasuhteet koordinaatiossa eivät ole selkiintyneet ja erityisesti pääkaupunkitason koordinaation ote on heikentynyt. Espanjan puheenjohtajuuskausi (kevät 2002) voi tuoda asioihin uutta vauhtia. Globalisaation ja talouden integraation osalta tavoitteena oli 14. EU-laajentumisen taloudellisten vaikutusten, haasteiden ja tarvittavien politiikkalinjausten identifiointi Laajentumisen vaikutuksia arvioivien työryhmien työskentely jatkui vuoden 2001 aikana. Laajentumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia tarkasteleva työryhmä tarkasteli hakijamaiden taloukehityksen arviointia lähinnä ns. Kööpenhaminan kriteerien näkökulmasta. Laajentumistyöryhmän tilannekatsaus valmistui Työryhmä laati myös selvityksen meneillään olevista laajenemiseen liittyvistä tutkimushankkeista. Valtiovarainministeriön työryhmä on selvittänyt myös laajentumisen budjettitaloudellisia vaikutuksia. Ks. enemmän EU:n itälaajentumisen taloudellisia näkökohtia (julkaisu löytyy nettisosoitteessa lähialueen seurannan vahvistaminen (Venäjä, Viro, Karjala, Ukraina, Latvia, Liettua) VM:n ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteistyönä kehitettiin lähialueiden seurantaa ja raportointia. HKKK:n raporttien pohjalta valmisteltiin Pohjoismaiden ministerineuvoston (Suomi pj:na) kokoukseen, jossa länsä myös Venäjän edustaja. Tällä tavoin luotu seurantajärjestel- 19

20 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 mä on samalla uusi tapa kehittää ministeriön ja eri asiantuntijayhteisöjen välistä yhteistyötä sekä hyödyntää valmistelussa laaja-alaista osaamista. 16. Venäjän talouden ongelmien identifiointi, politiikkavaihtoehtojen hahmottaminen, ulkopuolisten toimijoiden (ml. EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten) roolin määrittely sekä Suomen toimintalinjan määrittely VM:n Venäjä-strategia päivitettiin vuoden 2001 alkukeväästä. VM:ssä Venäjä -seurannassa oli mukana kaikkiaan n. 12 henkilöä (koordinaatiovastuussa rahoitusmarkkinaosasto). Suomen Pankin siirtymätalouksien yksikkö osaamisresurssina mukana. VM:n ja Suomen Pankin yhteinen Venäjä -asiantuntija aloitti työnsä Moskovassa maaliskuun alussa analysoida globalisaation vaikutukset kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen rooliin ja politiikkaan Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kehittämistoimien toteutumisen tilannekatsaus päivitettiin. Ministeriössä tehtiin erityinen selvitys globalisaation talouspoliittisista vaikutuksista. Selvitys oli osa hallituksen globalisaatio -selonteon valmisteltua. VM:n toimeksiannosta laadittu selvitys kansainvälisten pääomanliikkeiden vakautta edistävistä toimista sai laajasti kansallista ja kansainvälistä huomiota. Ks. enemmän Selvitys kansainvälisten pääomanliikkeiden vakautta edistävistä toimista (julkaisu löytyy nettiosoitteessa Kuntatalouden analysoinnin osalta tavoitteena on 18. kuntatalous -selvitystyön (Pekkarinen) analysointi sekä mahdollisten toimenpiteiden valmistelu VM:n johdolla laadittiin hallitukselle esitys useista kunnallistalouteen ja kuntien ja valtion taloussuhteisiin vaikuttavista uudistuksista. Esitysten pohjalta hallituksen tekemien päätösten mukaisesti valtion toimenpiteet vahvistavat kunnallistaloutta vuonna 2002 nettomääräisesti 304 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Uudistukset tasoittavat kuntien välisiä taloudellisia eroja ja vähentävät kuntien tulopohjan suhdanneherkkyyttä, kun kuntien tulojen riippuvuus yhteisöverokehityksestä vähenee. VM toteutti myös kuntien hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron palautus- ja takaisin-perintämenettelyä koskeneen selvityksen, jonka ehdotusten pohjalta hallitus päätti arvonlisäveropalautuksia koskevista muutoksista. Ks. enemmän Kuntien hankintojen arvonlisävero - työryhmä ja Kuntatalouslaskelmat (molemmat löytyvät nettiosoitteessa tyoryhma2001.html) 20

21 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Hallinnonalan ohjauksen tavoitteena on 19. Uudistetun ohjausprosessin vakiinnuttaminen määriteltyjen periaatteiden mukaisesti (VM:n julkaisuja 1/2001) tavoitteena Suomen valtionhallinnon parhaiten toimiva hallinnonalan ohjaus Vuoden 2001 alussa julkaistiin VM:n hallinnonalan ohjauksen periaatteet, prosessit ja aikataulu. VM:n hallinnonalan ohjausta toteutetaan tämän mukaisesti. Ohjausperiaatteet kattavat koko ohjausprosessin toiminta- ja taloussuunnittelusta budjetointiin, tulossopimusten laadintaan ja seurantaan ja raportointiin. Osana hallinnonalan ohjauksen vahvistamista VM laati myös maksullista toimintaa koskevat linjaukset, joiden mukaan ohjataan VM:n hallinnonalan virastoja. Yhden VM:n hallinnonalan viraston strategista ohjausta koskien voidaan mainita valtiokonttori, jonka osalta VM valmisteli yhdessä valtiokonttorin johdon kanssa valtiokonttorin organisaation ja tehtävien tulevien vuosien strategisia linjauksia ja kehittämistoimenpiteitä. Ks. enemmän Valtiovarainministeriön hallinnonalan ohjaus (julkaisu löytyy nettisosoitteessa Ks. myös Valtiokonttori taloudellisen ja inhimillisen pääoman resurssi- ja palvelutalona (julkaisu löytyy nettiosoitteessa tyoryhmamuistiot/tyoryhma2001.html) ja Valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan tulostavoitteet 2001 (julkaisu löytyy nettiosoitteessa / 2.3 Talouden ja resurssien hallinta Ministeriön ja sen hallinnonalan talouden ja resurssien hallinnan kannalta kriittisiksi menestystekijöiksi määritettiin omaisuusmassan hallinta, rahoituksen hallinta (lainasalkun hoito ja kassanhallinta), hallinnonalan maksullinen toiminta ja ministeriön toimintamenot. Valtion omistaman omaisuuden hallinnan osalta tavoitteena on 20. valmistella yhtiökohtaiset analyysit ja strategiat, jotka sisältävät mm. mahdollisten rakennejärjestelyiden tavoitteet ja aikataulut VM:n toimialaan kuuluvien yhtiöiden tilannekatsaukset olivat säännöllisesti esillä ministeriön johtoryhmässä. Joidenkin yhtiöiden kohdalla valmisteltiin erityisiä rakennejärjestelyitä, joista osa myös realisoitui jo vuoden 2001 puolella: mm. Sponda Oy myi hollantilaiselle sijoitusyhtiölle Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksen (varsinainen kauppa tapahtui 2002 puolella); puolustushallinnon kiinteistöt siirrettiin Kapi- 21

22 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 teeliin; Rahapaja Oy osti Ruotsin rahapajan ja valtio meni apporttisijoituksella vähemmistöosakkaaksi henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavaan Silta Oy:öön. Yksityiskohtaisempi katsaus VM:n toimialaan kuuluvien valtion yhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden tuloksista ja osingon tuloutuksista sekä rakennejärjestelyistä esitetään VM:n hallinnonalan toimintakertomuksessa vuodelta 2001 (ilmestyy toukokuun 2002 alussa). Rahoituksen hallinnan osalta tavoitteena oli 21. rahoituksen hallinnan kokonaisohjauksen kehittäminen, ml. ministeriön sisäisen työnjaon edelleen kehittäminen, tavoitteiden määrittely ja seurannan kehittäminen Ministeriössä päätettiin keskittää valtion velan hoidon ja kassan likvideettihallinnan ohjeistus rahoitusmarkkinaosastolle. Tällä järjestelyllä vahvistetaan rahoituksen hallinnan kokonaisohjausta. Valtion eläkerahaston ohjauksen ja valvonnan osalta esitettiin osana Valtiokonttorin työryhmätyötä perustettavaksi eläkerahaston ohjausryhmä. Hallinnollisen alivaltiosihteerin johdolla toimiva ohjausryhmä on perustettu vuoden 2002 puolella. 22. luoda selkeät mittarit tuottojen ja kustannusten seurantaan Valtiokonttori raportoi ministeriölle säännöllisesti varainhankinnan ja velan hoidon sekä kassanhallinnan kehityksestä. Syksyllä 2001 aloitettiin velkasalkun riskimittareiden kehittäminen ja riskien hallinnan käytänön valmiuksien ja osaamisen vahvistaminen. Enemmän tietoa valtion lainanotosta löytyy Valtiokonttorin Internet-sivuilta kohdasta Sijoittajainfo. Valtionvelkaa koskevat asiat löytyvät samoilta sivuilta kohdasta Tilastot (tietoa löytyy nettiosoitteesta rahpa). Hallinnonalan maksullisen toiminnan osalta tavoitteena oli 23. toteuttaa VM:n hallinnonalalle laadittuja maksupolitiikan linjauksia VM valmisteli oman hallinnoalansa maksupolitiikkaa koskevat linjaukset, jotka vahvistettiin kesällä 2001 ministeriön johtoryhmässä. Virastojen maksuasetukset päivitetään näiden linjausten mukaisesti. Ks. enemmän Valtiovarainministeriön hallinnonalan maksupolitiikasta : maksuperustelain soveltamisesta hallinnonalalla (julkaisu löytyy nettiosoitteessa tyoryhma2001.html). 22

23 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Ministeriön toimintamenojen osalta tavoitteena oli 24. tavoitteiden, toimintojen ja resurssien tehostettu suunnittelu, yhteensovittaminen ja seuranta Toiminnallisten tavoitteiden ja resurssien yhteistarkastelussa ei onnistuttu vuoden 2001 osalta tavoitellulla tavalla. Asiaan kiinnitetään erityistä huomiota vuoden 2002 suunnittelukierroksella. Ministeriön toimintamenojen kehitys kokonaisuutena hallinnassa. Määrärahaseuranta toteutettiin syksyllä internet-selainpohjaisena. Osastot voivat tehdä selainkyselyjä määrärahatilanteesta suoraan Sentin kautta. Seurannan kehittäminen laajennettiin koskemaan myös henkilöstöhallinnon raportointia. Talous- ja henkilöstöhallinnon raportoinnin kehittämistä jatkettiin hankkimalla loppuvuodesta 2001 integroitu raportointijärjestelmä, jonka käyttöönotto toteutetaan v aikana. 2.4 Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Ministeriön lyhyen ja pitkän tähtäimen onnistumisen ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen kannalta henkilöstön uudistumiseen ja työkykyyn liittyviksi kriittisiksi menestystekijöiksi määritettiin henkilöjohtaminen, palkkausjärjestelmä, VM työyhteisönä sekä sisäinen ja ulkoinen yhteistyö. Ministeriön henkilöjohtamisen osalta tavoitteena oli 25. käytävien tulos- ja kehityskeskusteluiden 100% kattavuuden varmistaminen Työtyytyväisyysbarometriin vastanneiden (68,1% henkilöstöstä) mukainen tulos- ja kehityskeskusteluiden kattavuus oli 88,4 % (v ,3 % ja v ,9%). Asetettu tavoite ei toteutunut täysin, mihin vaikuttivat osin parilla osastolla vielä barometrikyselyn aikaan huhtikuussa käynnissä olleet esimiesrekrytoinnit. Näillä osastoilla keskustelut käytiin huhtikuun jälkeen. Asiantuntijahenkilöstö Tuki- VM Johto Tulos- ja kehityskeskustelujen tärkeys 3,7 4,3 3,7 3,4 27. Tulos- ja kehityskeskustelujen tärkeys 3,7 4,3 3,7 3,4 Tyytyväisyys tulos- ja kehityskeskusteluihin 3,3 3,3 3,3 3,3 28. Omat valmiudet käydä keskustelut 3,5 3,4 3,6 3,5 29. Esimiehen valmiudet käydä keskustelut 3,2 3,5 3,1 3,3 30. Edellisen vuoden toteutuman arviointi 3,1 3,1 3,0 3,2 Yhteensä 3,4 3,6 3,4 3,4 23

24 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Tulos- ja kehityskeskusteluita pidetään yleisesti varsin tärkeinä. Johdon arvio keskusteluiden tärkeydetä on selkeästi suurempi kuin asiantuntijoiden ja tukihenkilöstön. Tässä yhteydessä, samoin kuin johtamisen arvioinnissakin nousee selkeimmin esille palautteen saaminen, jonka osalta keskusteluiden ei koeta selkeän tyydyttävästi täyttävän tehtäväänsä. 26. johtajuuden ja esimiestyön kehittäminen Alkuvuodesta järjestettiin VM:n sisäiset esimiesfoorumit, joissa keskusteltiin ministeriön johtamisjärjestelmästä ja prosesseista, esimiehenä toimimisesta sekä henkilökohtaisen suorituksen arvioinnista. Ministeriön keskijohto eli yksiköiden esimiehet perustivat nk. esimiesklubin, jonka tarkoitus on toimia esimiesten yhteisenä keskustelu- ja kokemustenvaihtofoorumina. Lisäksi muutamat ministeriön esimiehet osallistuivat ulkopuolisen järjestäjän toteuttamaan johtamiskoulutusohjelmiin. Työilmapiiribarometrin mukaan johtamisen osalta on tapahtunut positiivista kehitystä. Lähimmän esimihen antamaan tukeen ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. Johtamisen ja esimiestyön saralla riittää silti kokonaisuutena vielä tekemistä. Valtiovarainministeriö Indeksi vuosittain Vuosimuutos Johtaminen 2,9 2,9 3,1 0,0 0,2 Lähimmän esimiehen antama tuki 3,2 3,3 3,5 0,1 0,2 Palautteen saaminen työstä 2,9 3,0 3,0 0,1 0,0 Töiden yleinen organisointi toimintayksikössä 2,9 2,9 3,1 0,0 0,2 Töiden yleinen organisointi osastolla 2,8 2,6 2,9-0,2 0,3 Johtaminen yleensä osastolla 2,7 2,6 2,9-0,1 0,3 Palkkausjärjestelmän osalta tavoitteena oli 27. uuden palkkausjärjestelmän perusteiden valmistelu ja niistä sopiminen sekä käyttöönotto v aikana Vuoden 2001 aikana valmisteltiin ehdotus VM:n toiminnan huomioivan vaativuusluokituksen rakenteesta ja periaatteista. Tehtävien vaativuuksia arvioitiin nk. viitetehtävien osalta. Lisäksi luotiin alustavat periaatteet henkilökohtaisen suoriutumisen arvioimiseksi. Näitä periaatteita sovellettiin harjoittelumielessä vuoden 2001 koskevan henkilötason tuloskeskustelun yhteydessä. 24

25 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 VM -työyhteisönä osalta tavoitteena oli 28. VM:n henkilöstöstrategian toteuttaminen VM:n henkilöstöstrategia Kohti toimivaa työyhteisöä - julkistettiin alkuvuodesta 2001 laaja-alaisen valmistelun ja osastokohtaisen keskustelukierroksen jälkeen. Henkilöstöstrategia perustuu VM:n perusarvoihin, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain toteuttavan työilmapiiribarometrin yhteydessä. Vaikka muutokset olivat vuoden 2001 osalta positiiviset aikaisempaan vuoteen verrattuna, riittää arvojen käytännön toteuttamisessa vielä paljon töitä erityisesti ihmisen ja hänen pätevyytensä arvostamiseen sekä yhteistyöhön ja avoimuuteen liittyen. VM:n kohti toimivaa työyhteisöä ohjelma muodostaa linjaukset henkilöstöpolitiikan toteuttamiselle ja työympäristön kehittämiselle. Ks. enemmän Yhdessä parempaan työyhteisöön -ohjelma (julkaisu löytyy nettiosoitteessa Valtiovarainministeriö Indeksi vuosittain Vuosimuutos Ministeriön perusarvot 3,1 3,0 3,1-0,1 0,1 Ihmisen ja hänen pätevyytensä arvostaminen 2,8 2,7 2,8-0,1 0,1 Yhteistyö ja avoimuus 2,7 2,6 2,7-0,1 0,1 Vastuu tulevaisuudesta 3,3 3,2 3,2-0,1 0,0 Isänmaallisuus, eurooppalaisuus 3,5 3,5 3,5 0,0 0,0 29. työilmapiiribarometrin toteuttaminen, analysointi ja toimenpiteistä sopiminen VM:n työilmapiiribarometri toteutettiin vuoden 2001 keväällä kolmannen kerran peräkkäin. Vastausprosentti oli 68,1% (v ,8%). Barometri viestitti VM-tasolla eri osa-alueilla yleisesti positiivisesta kehityksestä. Barometrin tuloksia analysoitiin ministeriön johtoryhmässä ja laajennetussa johtoryhmässä sekä osastokokouksissa. Näiden keskusteluiden pohjalta sovittiin, että jatkossa kiinnitetään huomiota em. henkilöstöstrategian toimeenpanoon, tulos- ja kehityskeskusteluiden sisältöön sekä esimiestyön ja johtamisen edelleen kehittämiseen. Ministeriön sisäisen yhteistyön osalta tavoitteena oli 30. VM:n hanke- ja projektityöskentelyn kehittäminen Kaikki VM:n osastot osallistuivat kehittämisprojektiin, jonka kuluessa tarkasteltiin eri osastojen toimintatapoja projektien/hankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa. Tarkastelun kohteina olivat raha-asiain valiokuntaan tulevien asioiden käsittelyprosessi, säädösvalmisteluprosessi ja RMO:n projektitoimintaperiaatteet. Säädösvalmistelun kehittämisehdotuksia valmisteltiin lisäksi erillisessä työryhmässä, jon- 25

26 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 ka tekemät kehittämisehdotukset sisällytettiin osaksi VM:n hanketyöskentelyn kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistyön tuloksena syntyi hanketyön viitekehys, jonka osalta päätettiin toteuttaa vuosien pilottihanke. 31. yksilöllisen tiedon ja osaamisen yhteinen hyödyntäminen mm. yhteisiä tietovarantoja ja järjestelmiä hyväksikäyttäen (Sentti, Valdo, PATU, henkilöstöinfojärjestelmät jne) hyväksikäyttäen.tavoitteena on varmistaa, että jokaisen osaston keskeiset dokumentit ja tietovarannot ovat koko ministeriön käytössä Ministeriössä toteutettiin syksyllä 2001 sisäisen viestinnän selvitys, joka osoitti kokonaisuutena, että sisäinen viestintä toimii kohtuullisen hyvin. Suurimmat puutteet liittyvät osastojen väliseen viestintään. Kyselystä tuli esiin tarve avoimen ja kriittisen viestinnän ja keskustelun lisäämiseen ministeriön sisällä. Sentti (VM:n intranet) on saavuttanut vahvan aseman informaatiokanavana, mikä tuli selkeästi esiin myös sisäisen viestinnän arvioinnissa. Valdon osalta käyttö jonkin verran lisääntynyt, mutta edelleen pääosin henkilökohtaiseen kiinnostukseen perustuen. Kattavimmin Valdoon on viety ECOFIN valmisteluun liittyvät asiakirjat. Vuoden 2001 aikana VM:ssä otettiin käyttöön uusi Valdoversio, johon liittyvä koulutus toteutettiin laajasti koko ministeriössä. Tavoitteena on edelleen, että Valdosta muodostuu ministeriössä laadittujen kirjattujen asiakirjojen sähköinen arkisto, jossa ovat esim. ministeriön tai osastojen antamat lausunnot, lausuntopyynnöt, ministeriön päätökset, viralliset kirjeet jne. Nk. PATU on koko VM:n kannalta keskeinen taloustiedon substanssitietojärjestelmä. Se on tuotantokäytössä n. 60 työasemalla (lähes kaikilla osastoilla). PATU on teknisesti valmis järjestelmä, mutta samoin kuin Valdo, myös PATU:n osalta suurimmat haasteet ovat sen hyödyntämisessä. Erittäin Hyvin Kohtalaisesti Melko Huonosti En osaa Yhteensä hyvin huonosti sanoa Yleensä VM:stä Oman osaston asioista Muista osastoista Ulkoisen yhteistyön osalta tavoitteena oli 32. viestintästrategian toteuttaminen VM:n viestintästrategia vahvistettiin alkuvuodesta osana ministeriön toimintastrategiaa. Keskeisin ulkoiseen viestintään ja yhteisökuvan kehittämiseen liittyvä hanke vuonna 2001 oli VM:n internet sivujen uudistaminen. Uusi sivusto on tarkoitus ottaa käyttöön maalis-/huhtikuussa vuonna

27 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna Valtiovarainministeriön henkilöstö Henkilötyövuodet Ministeriön henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 329. Nousua edellisestä vuodesta oli 1,2 % ja koko tarkastelukauden ( ) aikana 6,1 %. Tarkastelukauden alkuvuosiin kohdistuva henkilötyövuosien kasvu on aiheutunut lähinnä EU -jäsenyyden ja Suomen EU - puheenjohtajuuskauden lisäresurssitarpeista. Osa puheenjohtajuuskauden resursseista vakinaistettiin vuoden 2000 aikana. Henkilöstön lukumäärä oli 339, josta osa-aikaisia oli 11. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 61 henkilöä (18 %), joista sijaisuuksia hoitavia oli 52 %. Muut määräaikaiset tehtävät olivat lähinnä projekti- tai hanketyön luonteisia. Naisten osuus henkilöstöstä oli 55,8 %. Miesten ja naisten lukumäärät eri tehtäväryhmissä vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Miehiä on eni- Henkilömäärät henkilöryhmän ja sukupuolen mukaan Johto Asiantuntijat Tukihenkilöstö Miehet Naiset 27

28 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 ten johtotehtävissä (82,9 %) ja vähiten tukihenkilöstössä (16,3 %). Asiantuntijatehtävissä miesten ja naisten määrät ovat lähimpänä toisiaan (54,9 % / 45,1 %). Miesten ja naisten lukumäärien välinen suhde asiantuntijaryhmässä on koko tarkastelukauden säilynyt ennallaan. Johtotehtävissä miesten osuus on kasvanut 2,9 % edellisestä vuodesta. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä on edelleen nousussa ja oli kertomusvuoden lopussa 45,3 vuotta, Vuodesta 2000 nousu on ollut selvästi pienempi (0,2 vuotta) kuin vuosien 1999 ja 2000 välinen nousu (1,3 vuotta). Koko tarkastelukaudella keski-ikä on noussut 2,1 vuotta. Toista vuotta peräkkäin yli puolet (55,2 %) ministeriön henkilöstöstä on seniori-ikäisiä (45 v ->). Vuodesta 2000 ryhmän osuus on kuitenkin laskenut 0,7 %. Vertailtaessa koko ministeriökentän lukuja vuoden 2000 tasossa, keskiikä ministeriötason toiminnassa oli 44,5 vuotta/vm 45,1 vuotta. Seniori-ikäisten osalta vastaava lukusarja oli 52,3 %/VM 55,9 % koko henkilöstöstä. Ikäluokka Ikärakenne (45,3 v.) 2000 (45,1 v.) 1999 (43,8 v.) 1998 (43,4 v.) 1997 (43,2 v.) Henkilömäärä 28

29 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Koulutustasoindeksi Indeksi 7 6,5 6 5,5 5,5 5,6 5,7 5,9 5,8 5 4, Henkilöstön koulutustaso Henkilöstön koulutustaso on ollut koko tarkastelukauden ajan pitkälti nousujohteinen. Koulutustasoindeksi osoitti pientä alenemaa, mutta ylemmän korkeakoulututkinnon (ml. jatkotutkinnot) suorittaneiden osuus on kaikista tutkinnon suorittaneista edelleen sama kuin edellisenä vuonna eli 68,8 %. Vertailtaessa koulutustasoindeksejä koko ministeriökenttään vuonna 2000, indeksi ministeriötason toiminnassa oli 5,5 ja VM:ssä 5,9. Henkilöstö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste 3 52 Keskiaste 7 20 Naiset Perusaste Miehet Henkilöä 29

30 Henkilöstön kouluttautuminen 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Henkilöstön koulutukseen käytettiin kertomusvuonna 4,8 päivää henkilötyövuotta kohden, joka on 3,2 päivää vähemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstön kehittämisen painopiste onkin yhä enemmän siirtymässä koulutuksesta toiminnan kehittämishankkeiden ja työssä oppimisen suuntaan. EU- puheenjohtajuuskauteen valmistautumisen painopiste oli tarkastelukauden keskellä, mikä näkyy erityisesti vuoden 1998 koulutuspäivien määrässä. Koulutuspäivät/ henkilötyövuosi ,1 8,0 6 7,1 6,4 4 4, Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspäivien määrät ovat kertomusvuonna laskeneet vuodesta 2000 lähelle vuosien 1998 ja 1999 tasoja. Samoin laskivat sairauspoissaolot suhteessa kokonaistyöaikaan. Sairauspoissaolot ,7 6 6,7 6,3 6,3 6, ,7 2,5 2,5 3,0 2, % kok.työajasta pv/htv 30

31 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Työtyytyväisyys Ministeriössä on toteutettu vuodesta 1999 lähtien työilmapiiriä kuvaava työtyytyväisyysbarometri. Työtyytyväisyysbarometrin avulla mitataan henkilöstön tyytyväisyyttä työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, eräisiin muihin organisaation liittyviin asioihin sekä ministeriön perusarvoihin. Vuonna 2001 työtyytyväisyysbarometriin vastasi 68,1 % henkilöstöstä. Luku on 3,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Kuten edellisinäkin vuosina suurinta tyytyväisyyttä henkilöstö osoitti työn sisältöön ja erityisesti toimenkuvan monipuolisuuteen sekä työn vastuullisuuteen ja haastavuuteen. Johtamisen osalta tyytyväisiä oltiin erityisesti lähiesimiehen antamaan tukeen. Työyhteisön toimivuutta mittaavassa osiossa toimintayksikön sisäinen yhteistyö ja työilmapiiri ja kehittymisen tukea mittaavassa osiossa mahdollisuudet kehittyä ammatissa nousivat korkealle. Kriittisimmin henkilöstö suhtautui tasapuolisen kohtelun toteutumiseen, palkkaukseen, ihmisen ja hänen pätevyytensä arvostamiseen sekä yhteistyöhön ja avoimuuteen. Kokonaisuutena barometrin tulokset kaikissa osioissa pysyivät samana tai nousivat edellisen vuoden tasosta. Ainoastaan tyytyväisyys palkkaan suhteessa tehtäviin ja työsuoritukseen aleni edellisestä vuodesta. Barometrin kokonaistulos ministeriössä oli kertomusvuotena 0,2 yksikköä korkeampi kuin vuonna Työtyytyväisyysindeksi Työn sisältö Johtaminen Työyhteisön toimivuus Kehittymisen tuki Muut organisaatioon liittyvät asiat Ministeriön perusarvot Yhteensä 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Indeksi 31

32 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Barometrin tuloksia käsiteltiin ministeriön johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä sekä osastojen kokouksissa. Tulokset julkistettiin myös ministeriön sisäisillä Intranet -sivuilla. Barometrin tulosten analysoinnin pohjalta sovittiin, että jatkossa kiinnitetään huomiota henkilöstöstrategian toimeenpanoon, tulos- ja kehityskeskusteluiden sisältöön sekä esimiestyön ja johtamisen edelleen kehittämiseen. Yhdessä parempaan työyhteisöön -ohjelma Vuoden 2001 alkupuolella valmistui laaja-alaisen valmistelun ja osastokohtaisten keskustelukierrosten jälkeen ministeriön työyhteisöohjelma - Yhdessä parempaan työyhteisöön. Ohjelmassa on linjattu ministeriön henkilöstöpolitiikan tavoitteet, keinot ja vastuut ja se sisältää periaatteita, joiden pohjalta henkilöstöpolitiikkaa ja työympäristöä tullaan kehittämään. Työyhteisöohjelman todellinen vaikuttavuus mitataan kuitenkin sen käytäntöön viemisessä. Ministeriö onkin käynnistänyt ohjelman toteutumisen varmistamisen. 2.6 Maksullinen toiminta Valtiovarainministeriön maksullinen toiminta oli tilikaudella vähäistä. Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 0,6 milj. markkaa, josta liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista kertyi 0,3 milj. markkaa ja julkisoikeudellisista suoritteista kertyi 0,3 milj. markkaa. Toiminnan vähäisyyden vuoksi kustannusvastaavuuslaskelmia ei ole laadittu. Valtiovarainministeriön maksullisen toiminnan volyymi vuosina ilmenee seuraavasta taulukosta. tuotot milj.mk kust. milj.mk ali-/ylijäämä milj.mk ,7 1, ,7 0, ,7 0, ,6 0, ,6 0,6 0 32

33 2 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2001 Liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista kertyi suurin osa Helmi-informaatio-järjestelmän käyttö- ja koulutusmaksuista. Julkisoikeudelliset suoritteet ovat pääasiassa erilaisia lupa- ja päätösmaksuja sekä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan maksullisia suoritteita. 33

34 34

35 3.1 Tilinpäätöslaskelmat 3 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot sekä tilinpäätöksen laskelmien tarkastelu 3.1 Tilinpäätöslaskelmat Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,88 Vuokrat ja käyttökorvaukset 0, ,00 Muut toiminnan tuotot , , , ,05 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana , ,36 Varastojen lis. (-) tai väh. (+) , ,00 Henkilöstökulut , ,69 Vuokrat , ,32 Palvelujen ostot , ,43 Muut kulut , ,27 Poistot , ,21 Sisäiset kulut , , , ,30 JÄÄMÄ I , ,25 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot , ,05 Rahoituskulut , , , ,42 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot , ,63 Satunnaiset kulut , , , ,71 JÄÄMÄ II , ,88 Siirtotalouden tuotot ja kulut Kulut Sosiaaliturvarahastoille , ,30 Elinkeinoelämälle , ,45 Rahoitus- ja vakuutuslaitoksille , ,00 Voittoa tavoittelematt.yhteisöille 0, ,00 Euroopan unionille , ,79 Ulkomaille , ,06 Ulkop.oleville valtion rahastoille , , , ,60 JÄÄMÄ III , ,72 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Perityt arvonlisäverot , ,80 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,43 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ , ,15 35

36 3.1 Tilinpäätöslaskelmat Tase TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄVAIKUTTEISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ,02 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset 0, ,56 Rakennelmat 0, ,00 Koneet ja laitteet , ,10 Kalusteet , , , ,76 Käyttöom.arvopap. ja muut pitkäaik. sijoit. Käyttöomaisuusarvopaperit , ,68 Peruspääomat , ,89 Muut pitkäaikaiset kotimaiset sijoitukset , , , ,57 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat , ,00 Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,25 Siirtosaamiset , ,96 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,01 Ennakkomaksut , , , ,98 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat Kassatilit 9, ,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,82 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Valtion pääoma , ,06 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,83 Pääoman siirrot , ,18 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,26 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Talousarvion ulkop.olevien valtion rah. yhdystilit , ,95 Saadut ennakot , ,33 Ostovelat , ,80 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,45 Edelleen tilitettävät erät , ,67 Siirtovelat , ,36 Muut lyhytaikaiset velat , ,98 0, ,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,82 36

37 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös talousarvio Suurempi Pienempi ( - ) TULOARVIOTILIT Arvonlisävero , , ,88 0, Metallirahatuotot , , , , Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta , , , , Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot , , ,04 0, Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset , , ,49 0, Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuott. oikeuksien myynti , Nettotulot osakemyynnistä , Korot valtion lainoista liikelaitoksille , , ,00 0, Korot muista lainoista , , ,17 0, Osinkotulot , , ,99 0, Osuus Suomen Pankin voitosta , , , Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset , , ,00 0, Muiden lainojen lyhennykset , , ,00 0,00 TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ , , , ,74 37 MENOARVIOTILIT Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden , , ,00 0,00 IVY-maiden kanssa (S3V) Toimintamenot (S2V) , , ,00 0, Osakkeiden myyntijärjestelyt (S2V) , , ,00 0, Hallinnon kehittämiskeskuksen peruspääoman korotus , Kehittämis- ja koulutustoiminta (S2V) , , ,00 0, Kehittämis- ja koulutustoiminta , , ,00 0, Korvauksen myöntäminen HAUSille , Ohjelmistolisenssien hankkiminen , ,00 0, Muut hankkeet , ,00 0,00 Jatkuu...

38 Jatkuu Tilinpäätöslaskelmat EU:n piirissä tapahtuva komission virkamisten koulutus , ,00 0, Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (S2V) , , ,00 0, Työsuojelun edistäminen (S2V) , , ,00 0, VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (S2V) , , ,00 0, EU-puheenjohtajuus , Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista , , , ,00 menoista (A) Euroopan unioinin kansallisten asiantuntijoiden , , , ,95 palkkaukset (A) Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (S3V) , Arvonlisäveromenot (A) , , ,16 0, Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat 2 038,32 134,81 134,81 0,00 arvonlisäveromenot (A) Lähialueyhteistyö 2 038,32 134,81 134,81 0, Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle (A) , , , , Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille , , , , Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan , ,00 0, ,00 rahoittaminen Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten , , ,00 0,00 hoitomenoihin (S3V) Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnan tukeminen , ,02-0, Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoi , , , ,44 tusyhtiön pääomasta (A) Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman , , , ,19 korottamisesta (A) Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen , , , ,08 peruspääoman korottamisesta (A) Maksut Euroopan unionille (A) , , , , Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut , , , , Bruttokansantuloon perustuvat maksut , , , , Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen , , ,00 0,00 korvaaminen (S2V) MENOARVIOTILIT YHTEENSÄ , , , ,97 38 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , ,69

39 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista (TaA 66 g 4 mom.) Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Vähäiset käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle markkaa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet Kalusteet Poistoaika 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 39

40 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 2 Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat Henkilöstökulut ja luontoisedut Palkat ja palkkiot Luontoisedut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä ,42 mk ,00 mk ,10 mk ,73 mk ,25 mk Lomapalkkavelat Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita ,30 mk ,63 mk ,99 mk Tulospalkkioita ei ole. 40

41 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 3 41 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset, mk (TaA 66 g 4 mom. sekä TaA 66 h :n 1 mom. 2 kohta) Kansallisomaisuus Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Käyttöom.arvopap Rakennusmaa- ja vesi- Aineettomat oikeudet Maa- ja vesi- Rakennukset Koneet, laitteet Kiinteistöosakkeet YHTEENSÄ mk alueet, rakennukset ja muut pitkäv. menot alueet ja kalusteet ja muut osakkeet Hankintameno ,00 0, , , , , ,04 Lisäykset , , , , , , ,80 Vähennykset , , , , , , ,42 Hankintameno , , ,00 0, , , ,42 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0, ,18 0, ,18 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,75 0, ,75 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,28 0, ,28 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0, , , ,71 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 Kirjanpitoarvo , , ,00 0, , , ,71 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot x ,67 Omaisuuden arvonkorotukset xx , ,69 x Kapiteeli Oy:lle luovutetun omaisuuden yhteispoistot, joita ei ole eroteltu eri omaisuusryhmille xx Omaisuuden arvonkorotukset koskevat Kapiteeli Oy:lle luovutetun omaisuuden yhteydessä tehtyjä arvonkorotuksia Lisäyksiin sisältyy hallinnansiirtona eri virastoilta tullut Senaatti-kiinteistöt Oy:lle ja Kapiteeli Oy:lle edelleen siirrettävä omaisuus ,44 mk.

42 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITTEET 4-5 Liite 4: Kansallis- ja käyttöomaisuuden arvonkorotukset (TaA 66 h :n 1 mom. 2 kohta) Valtiovarainministeriö ei ole tehnyt maa-alueisiin ja rakennuksiin liittyviä arvonkorotuksia tilikaudella Liite 5: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat eriteltyinä, mk (TaA 66 h :n 1 mom. 3 kohta) Lainat käyttötarkoituksittain Lainapääoma Muutos Lainapääoma eriteltyinä Yhtiöpanos ,00 0, ,00 Muut teollisuuden edistä , , ,00 mislainat (3030) Vakuusvelat , , ,45 Jako-osuusvelka , ,08 0,00 Takauskorvaukset , , ,00 Liikelaitoslainat (6030) , , ,62 Yhteensä , , ,07 x) Lainapääoma varainhoitovuoden lopussa sisältää maksetun lyhennyksen ,80 mk, joka realisoitui vasta

43 Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuusitoumukset eriteltyinä (TaA 66 h :n 1 mom. 4 kohta) Valtiontakaukset ja valtion takuut, mk Takauskanta Takauskanta Takauksen saaja Sektori Muutos Säädös, johon takaus perustuu 43 Finnvera Oyj 12 Rahoitus- ja Laki valtion erityisrahastoyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998) vakuutuslaitokset Sampo Pankki Oyj 12 Rahoitus- ja Laki Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaavakuutuslaitokset misesta ja antolainauksen valtion takauksista nro 1364/89 Eläkekassa Tuki 13 Julkisyhteisöt Asetus Eläkekassa Tuen Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan valtion takauksesta, talousarviosarja n:o 13/94 Suomalaiset lentoyhtiöt 111 Yritykset Eduskunnan päätös valtuudesta valtiontakuun antamiseksi suomalaisille lento- (sotariskitakuu) yhtiöille koskien kolmansille osapuolille aiheutuvia sotariskivahinkoja, talousarviosarja n:o 6/2002 Arsenal-SSP Oy 12 Rahoitus- ja VNP:t , , , , , , vakuutuslaitokset , 108/1999, Pohjoismaiden 2 Ulkomaat Asetus Pohjoismaiden Investointipankille annetun valtion takauksen korotta- Investointipankki misesta (222/91) ja 10/1994 talousarviosarja. Vuoden 1999 TA mom Asetus Pohjoismaiden Investointipankin Baltian maiden yrityksille myönnettävien luottojen valtiontakauksista (897/92) ja 3/1996 talousarviosarja. Asetus Pohjoismaiden Investointipankin ympäristöinvestointilainojen valtiontakauksesta, talousarviosarja n:o 7/96 Suomen Vientiluotto Oyj 2 Ulkomaat Vuoden 2001 LTA mom Yhteensä Sisältävät ulkomaanrahan määräisiä valtiontakauksia: Valuutta; kurssi Valuuttamääräi- Valuuttamääräi- Valuuttamääräivaluutta/euro nen takauskanta nen muutos nen takauskanta Takauksen saaja Sampo Pankki Oyj USD; 0, Sampo Pankki Oyj DEM; 1, Sampo Pankki Oyj CHF; 1, Suomalaiset lentoyhtiöt USD; 0, Suomen Vientiluotto Oyj USD; 0, Muut vastuusitoumukset ks. Erillinen liite 19. LIITE Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot

44 LIITE Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi (TaA 66 h :n 1 mom. 5 kohta) Euroalueen sisäiset, kansallisten rahayksiköiden määräiset velat on muutettu kiinteillä euron muuntokertoimilla ensin euroiksi ja sitten markoiksi. Muut ulkomaan rahan määräiset velat on muutettu ensin euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaa vuodenvaihteen valuuttakurssia ja sitten kiinteällä euron muuntokertoimella markoiksi. 44

45 Hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä muut osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit (TaA 66 h :n 1 mom. 6 kohta) 45 Arvopaperin nimi ja sarja Omistus- Myyntioikeuk- Kpl Markkina-arvo, Kirjanpitoarvo, Osingot, osuus-% sien alaraja, % yht., mk yht., mk yht., mk 1301 Muut osakkeet Valtioenemmistöiset osakeyhtiöt Arsenal Oyj 78, ,00 0,00 Edita Oy 100, ,00 0,00 Kapiteeli Oy 100, ,00 0,00 Rahapaja Oy 100, , ,00 Solidium Oy 100, , ,00 Suomen Vientiluotto Oyj 100, ,02 0,00 Yhteensä , ,00 Muut osakeyhtiöt Sampo Pankki Oyj 40, , , ,54 Sponda Oy 47, , , ,00 Hex Oy 4, , ,79 Anuukar Holding Oy 45, ,00 0,00 Tietokarhu Oy 20, , ,00 Silta Oy 10, ,00 0,00 Asunto-osakeyhtiöt 100, ,00 0,00 Yhteensä , ,33 Pääomatodistukset Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki ,00 0,00 Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki ,00 0,00 Yhteensä 2 0,00 0, Muut osakkeet yhteensä , ,33 Arvopaperit yhteensä , ,33 * Lisäksi saatu Pohjoismaiden Investointipankilta osinkoa ,66 mk sekä Suomen Pankin voitontuloutusta ,66 mk. LIITE Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot

46 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 9 Hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen (TaA 66 h :n 1 mom. 7 kohta) Valtiovarainministeriön hallinnassa ei ole sellaista kansallisomaisuutta, jota ei ole merkitty taseeseen. 46

47 3 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot LIITE 10 Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä talousarvioasetuksen 42 f :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla (TaA 66 h :n 1 mom. 8 kohta) Muiden kuin tuotannontekijöiden hankinnasta aiheutuneiden menojen ja suoritteiden myynnistä saatavien tulojen kirjaamisperusteet talousarviokirjanpidossa. Talousarviokirjanpidon tili Tulo-/menolaji Kirjausperuste TaKP:ssa Tuloarviotilit Metallirahatulot suoriteperuste Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta maksuperuste Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot suorite-/maksuperuste Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset kirjausperuste Valtion maaomaisuuden tuloa tuottavien oikeuksien myynti maksuperuste Nettotulot osakemyynnistä maksuperuste Korot valtion lainoista liikelaitoksille maksuperuste Korot muista lainoista maksuperuste Osinkotulot maksuperuste Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset maksuperuste Muiden lainojen lyhennykset maksuperuste Menoarviotilit Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden maksuperuste IVY-maiden kanssa Osakkeiden myyntijärjestelyt maksuperuste Hallinnon kehittämiskeskuksen peruspääoman korotus maksuperuste Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen maksuperuste VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta maksuperuste Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista maksuperuste Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle maksupäätösperuste Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille maksupäätösperuste Suomen itsenäisyyden juhlarahaston maksupäätösperuste toiminnan rahoittaminen Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja maksupäätösperuste takausten hoitomenoihin Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta Osuus Pohjoismaiden Investointipankille peruspääoman maksuperuste korottamisesta Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen maksuperuste peruspääoman korottamisesta Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut maksuperuste Bruttokansantuloon perustuvat maksut maksuperuste Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen maksuperuste Tuotannontekijän hankinnasta aiheutuneiden menojen ja suoritteiden myynnistä saatavien tulojen kirjaamisperusteet talousarviokirjanpidossa siltä osin kui ne eroavat liikekirjanpidon kirjaamisperusteesta (suoriteperuste). Talousarviokirjanpidon tili Tulo-/menolaji Kirjausperuste TaKP:ssa Menoarviotilit Toimintamenot (S2V) loma-ajan palkka maksuperuste 47

48 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 11 Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista, mk (TaA 66 h :n 2 mom.) Alkusaldo Kertymä vuoden Loppusaldo Siirrettyjen määrärahojen tilit alusta Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, , ,76 0,00 Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (S3V) Kehittämis- ja koulutus , ,80 0,00 toiminta (S3V) Henkilöstön sopeuttamisen , ,13 0,00 tukeminen (S3V) Integraatiovalmennus (S3V) , ,84 0, Työsuojelun edistäminen (S3V) , ,30 0, Nettobudjetoitujen virastojen , ,00 0,00 toiminnan kehittäminen (S3V) Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, ,72 0, ,72 Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (S3V) Toimintamenot (S2V) , ,03 0, Osakkeiden myyntijärjestelyt (S2V) , ,23 0, Kehittämis- ja koulutus , ,30 0,00 toiminta (S2V) Korvauksen myöntäminen , ,55 0,00 HAUSille (S2V) Henkilöstön sopeuttamisen , ,61 0,00 tukeminen (S2V) Työsuojelun edistäminen (S2V) , ,21 0, Korvaus valtion vakuusrahastolle , , ,00 lainojen ja takausten hoitomenoihin (S3V) Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, 0, , ,01 Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (S3V) Toimintamenot (S2V) 0, , , Osakkeiden myyntijärjestelyt (S2V) 0, , , Kehittämis- ja koulutus- 0, , ,52 toiminta (S2V) Ohjelmistolisenssien hank- 0, , ,71 kiminen (S2V) Muut hankkeet (S2V) 0, , , EU:n piirissä tapahtuva komission 0, , ,24 virkamiesten koulutus (S2V) Henkilöstön sopeuttamisen 0, , ,30 tukeminen (S2V) Työsuojelun edistäminen (S3V) 0, , , VEL-perusteinen ja varhaiskuntou- 0, , ,00 tustoiminta (S2V) Korvaus valtion vakuusrahastolle 0, , ,00 lainojen ja takausten hoitomenoihin (S3V) Siirretyt määrärahat yhteensä , , ,71 48

49 LIITE 12 Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot (TaA 66 h :n 2 mom.) Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Valtuudet ja niiden käyttö (1.000 mk) Valtuuksien käytöstä aiheutuvat menot Valtuus- Määrä Käytetty Jäljellä Aikaisempina Yht. laji vuosina Suomen maksuos. Pohj. Ymp. yhtiön pääomasta OSM Ei käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Suomen maksuos. Pohj. Ymp. yhtiön pääomasta Tili yhteensä Takauskorvaukset Eläkekassa Tuelle MUU Ei käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Takauskorvaukset Eläkekassa Tuelle Tili yhteensä Pankkitoiminnan tukeminen MUU Käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Pankkitoiminnan tukeminen Tili yhteensä Rahapaja Oy TIL Ei käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Rahapaja Oy Tili yhteensä Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korottamisesta OSM Ei käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korottamisesta Tili yhteensä Jatkuu...

50 50 Jatkuu Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Valtuudet ja niiden käyttö (1.000 mk) Valtuuksien käytöstä aiheutuvat menot Valtuus- Määrä Käytetty Jäljellä Aikaisempina Yht. laji vuosina Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen peruspääoman korottamisesta OSM Ei käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen peruspääoman korottamisesta Tili yhteensä Euroopan Neuvoston Kehityspankin pääomakorotus OSM Käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Euroopan Neuvoston Kehityspankin pääomakorotus Tili yhteensä Rahapaja Oy:n kanssa sopimuksia euromääräisten metallirahojen lyömisestä TIL Käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Rahapaja Oy:n kanssa sopimuksia euromääräisten metallirahojen lyömisestä Tili yhteensä Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnan rahoittaminen OSM Käytettävissä olevat valtuudet Valtuusnumero ja valtuuden nimi Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnan rahoittaminen Tili yhteensä Lisäksi valtiovarainministeriö on koonnut ja ilmoittanut valtiokonttorille keskitettyihin valtuustietoihin Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot kohdan markan valtuutta koskevat tiedot. Valtuus koskee laitteiden ja palvelusten hankintaa Suomen ja Venäjän välisen velkakonversiosopimuksen perusteella.

51 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 13 Tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma, mk (TaA 66 h :n 3 mom.) TÄSMÄYTYSLASKELMA Kulujäämä ,03 2. Kirjaukset, jotka ovat mukana kulujäämässä, mutta eivät talousarvion alijäämässä. Debet + / Kredit - Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, joita ei kirjata talousarviokirjanpitoon ,67 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa joko talousarvio- tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien erien tileille ,46 Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tileille ,77 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa ulkopuolisen rahoituksen tilille 0,00 3. Kirjaukset, jotka eivät ole mukana tuotto-/kulujäämässä, mutta ovat mukana talousarvion alijäämässä. Debet - / Kredit + Liikekirjanpidon tasetilikirjaukset, jotka on kirjattu talousarviotulona tai -menona ,36 4. Yhteensä ,69 5. Talousarvion alijäämä ,69 6. Ero 0,00 51

52 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 14 Oman pääoman muutokset, mk (TaA 66 h :n 1 mom. 9 kohta, VK:n määräys Tilinpäätöksen liitteet 23/03/01) OMA PÄÄOMA Valtion pääoma , ,06 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,55 Tilinavaussiirto (Tilikauden kulujäämä) , ,74 Tilinavaussiirto (Pääoman siirrot) , ,46 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,83 Pääoman siirrot , ,46 Tilinavaussiirto , ,46 Siirrot valtion yleiseltä maksuliikemenotililtä , ,98 Siirrot valtion yleiselle maksuliiketulotilille , ,92 Siirrot lähetteiden tililtä , ,44 Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot , ,44 Pääoman siirrot , ,18 Tilikauden kulujäämä , ,74 Tilinavaussiirto , ,74 Tilikauden kulujäämän siirto taseeseen , ,15 Tilikauden kulujäämä , ,15 Valtion pääoma yhteensä , ,26 52

53 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITTEET Liite 15: Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus Mainittua rahoitusta ei ole. Liite 16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Mainittuja rahastoituja varoja ei ole. Liite 17: Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset (TaA 66 h :n 1 mom. 9 kohta, VK:n määräys 23/03/01) Taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja, säätiöitä ja yhdistyksiä ei ole. Talousarvion ulkopuolinen valtion rahasto: Valtion vakuusrahasto tase ,22 mk 53

54 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITTEET Liite 15: Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus Mainittua rahoitusta ei ole. Liite 16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Mainittuja rahastoituja varoja ei ole. Liite 17: Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset (TaA 66 h :n 1 mom. 9 kohta, VK:n määräys 23/03/01) Taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja, säätiöitä ja yhdistyksiä ei ole. Talousarvion ulkopuolinen valtion rahasto: Valtion vakuusrahasto tase ,22 mk 53

55 LIITE Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Arviomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut (TaA 66 h :n 1 mom. 9 kohta, VK:n määräys 23/03/01) Tili Tilin nimi Määräraha, Määrärahan Määrärahan Voimassa oleva Voimassa oleva ylitys- Perustelut mk 1) ylitys, mk ylitys, % ylityslupa, mk 2) lupa, % rahasta Valtion maksu , ,00 49, ,00 51,67 Maksun suuruus vahkoulutus- ja ero- vistetaan vasta loppurahastosta joh- vuodesta. Maksun tuvista menoista suuruus riippuu lisäksi ko. vuoden työsuhteisen henkilöstön palkkasummasta, jota ei tiedetä vielä talousarviota annettaessa. Lisäksi vuoden aikana tasataan edellisten vuosien maksuja valtion ja Koulutus- ja erorahaston välillä. Osa määrärahasta tarvitaan lisäksi valtion liikelaitosten hyvittämiseen vuodelta 2000 liikaa perityistä koulutus- ja erorahamaksuista. 1) talousarviossa + mahdollisissa lisätalousarvioissa myönnetty määräraha 2) voimassa olevan ylitysluvan määrä tilinpäätöshetkellä (= se määrä, jota ei ole katettu lisätalousarvioilla) 54

56 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot LIITE 19 Valtion omistusosuudet ja vastuut valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa Nimi Merkitty määrä Suoritusten Merkintää vastaavat (tuhat rahayksikköä) ajanjakso suoritukset mk Kansainvälinen jälleenrakennus- USD ) ja kehityspankki IBRD Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC USD ) Kansainvälinen investointitakaus- USD ) laitos MIGA Euroopan investointipankki EIB EUR ) Pohjoismaiden Investointipankki EUR ) NIB Pohjoismaiden ympäristörahoitus- EUR yhtiö NEFCO Länsipohjolan rahasto USD Euroopan neuvoston kehityspankki EUR ) CEB (lisätty lukuperusteluihin, ei välittömiä maksuvelvoitteita) Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR ) IBRD Annual Report 2001, tilanne ) EIB Annual Report 2000, tilanne ) NIB vuosikertomus 2000, tilanne ) CEB Annual Report 2000, tilanne

57 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot olivat yhteensä 987,9 milj. markkaa, 789,2 milj. markkaa suuremmat kuin edellisenä tilikautena. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 0,6 milj. markkaa, joista liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista kertyi 0,3 milj. markkaa ja julkisoikeudellisista suoritteista 0,3 milj. markkaa. Muut toiminnan tuotot kertyivät pääasiallisesti metallirahatuloista 974,3 milj. markkaa, josta 881,7 milj. markkaa on eurojen valmistuksesta saatua ennakkomaksutuloa. Muut suurimmat tuloerät muodostuivat yhteistoiminnan tuotoista EU:lta 9,8 milj. markkaa, lentoyhtiöiden väliaikaisesta takauksesta perittävistä maksuista 1,5 milj. markkaa, yhteistoiminnan tuotoista valtion virastoilta ja laitoksilta 0,6 milj. markkaa ja kiinteistöstrategiaan liittyvästä omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta 0,5 milj. markkaa. Toiminnan kulut olivat yhteensä 1 701,7 milj. markkaa, 1 331,1 milj. markkaa suuremmat kuin edellisenä tilikautena. Ostot tilikauden aikana sisältää vuoden 2001 eurokolikkojen valmistuksen 194,4 milj. markkaa. Tilikauden Varastojen vähennys -erä on kirjanpidossa on 335,2 milj. markkaa, joka muodostuu eurokolikkovaraston lisäyksestä 186,4 milj. markkaa ja markka- ja eurokolikkovarastojen vähennyksestä 521,7 milj. markkaa. Koko eurokolikkovarasto siirtyi Suomen Pankille. Palvelujen ostot ja muut kulut ovat vähentyneet tilikaudella yhteensä 10,8 milj. markkaa. Vähennys johtuu eurokolikkojen valmistukseen liittyvien kulujen pienenemisestä tilikauden aikana. Tilikauden poistot olivat 815,5 milj. markkaa suuremmat edelliseen tilikauteen verrattuna johtuen suunnitelmasta poikkeavien poistojen määrän lisääntymisestä. Suunnitelmasta poikkeaviin poistoihin on kirjattu kiinteistöstrategian toteuttamisen yhteydessä valtiovarainministeriön kirjanpitoon Kapiteeli Oy:lle siirrettyjen omaisuuksien arvonalennukset 350,4 milj. markkaa ja Senaatti Kiinteistölle siirrettyjen omaisuuksien arvonalennuksena 612,8 milj. markkaa, yhteensä 963,2 milj. mk. Rahoitustuotot ja -kulut nettona olivat yhteensä 2 715,2 milj. markkaa, 194,9 milj. markkaa pienemmät kuin edellisenä tilikautena. Rahoitustuotot kasvoivat 561,1 milj. markkaa, josta suurin osa 484,4 milj. markkaa oli osinkotuottojen kasvua. Osinkotuotot yhteensä olivat 3 133,5 milj. markkaa, josta yhtiöiltä saatuja osinkoja oli 2 324,7 milj. markkaa ja Pohjoismaiden Investointipankilta saatua osinkoa 42,8 milj. markkaa 56

58 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu ja Suomen Pankin voiton tuloutusta 765,9 milj. markkaa. Osinkotuotoista 14,5 milj. markkaa saatiin osakkeina. Lainojen korkotuotot olivat 324,5 milj. markkaa sekä liikelaitosten voiton tuloutukset ja muut rahoitustuotot 80 milj. markkaa. Rahoituskulut olivat 822,9 milj. markkaa, 756 milj. markkaa suuremmat kuin edellisenä tilikautena, josta 800 milj. markkaa johtui SKOP:n pääomatodistusten arvonalennuksesta. Muut rahoituskulut 20,8 milj. markkaa aiheutuivat eurokolikkojen valmistuksesta. Satunnaiset tuotot erään 12,2 milj. markkaa sisältyy valtiolle perintönä tulleita asunto-osakkeita 3,1 milj. markkaa sekä omaisuuden apporttiluovutusten yhteydessä kirjattua tuottoa 9,1 milj. markkaa. Satunnaiset kulut erä ,8 milj. markkaa sisältää valtion velan siirron budjettitalouden piiriin. Siirtotalouden kulut olivat yhteensä 7 049,4 milj. markkaa. Suurin erä on Euroopan unionille maksettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuotteeseen perustuvat maksut yhteensä 6 615,4 milj. markkaa, joka on 68,4 milj. markkaa suurempi edelliseen tilikauteen verrattuna. Siirrot valtion ulkopuoliselle rahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin olivat 384,6 milj. markkaa, joka on 297,6 milj. markkaa edellistä tilikautta suurempi. Tuotot veroista ja pakollisista maksuista muodostuvat perityistä ja suoritetuista arvonlisäveroista. Perityt arvonlisäverot olivat 9, 6 milj. markkaa, 9,4 milj. markkaa suuremmat edelliseen tilikauteen verrattuna. Muutos aiheutuu pääasiallisesti metallirahatulojen yhteydessä kirjatuista arvonlisätuloista 9,5 milj. markkaa. Suoritetut arvonlisäverot olivat 63,7 milj. markkaa, 16,8 milj. markkaa suuremmat edelliseen tilikauteen verrattuna. Arvonlisäverosuorituksista 48,4 milj. markkaa johtuu vuoden 2001 eurokolikkojen valmistuksesta. Tilikauden kulujäämä oli ,6 milj. markkaa, mikä on ,5 milj. markkaa suurempi kuin edellisenä tilikautena. Muutos aiheutuu lähinnä valtion velan siirrosta budjettitalouden piiriin. Tase Ministeriön taseen loppusumma on ,5 milj. markkaa, mikä on 897,7 milj. markkaa pienempi kuin tilikaudella Käyttöomaisuus pieneni viimevuodesta runsaat 575 milj. markkaa. Pienentyminen selittyy aineellisen käyttöomaisuuden osalta tilikauden 57

59 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu aikana jatketusta hallituksen vuonna 1998 hyväksymän kiinteistöstrategian toteutuksesta, jonka seurauksena maa- ja vesialueiden sekä rakennusten osuus väheni 17,8 milj. markkaa. Tilikauden aikana toteutettiin hallinnan siirtona ministeriön taseeseen muun muassa Vankeinhoitolaitoksen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusministeriön ja Tiehallinnon maa-alueiden ja rakennusten siirto 2 096,5 milj. markan arvosta, joista edelleen suurin osa on siirretty Kapiteeli Oy:lle. Käyttöomaisuusarvopapereiden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten osuus väheni viimevuodesta 557,4 milj. markkaa. Käyttöomaisuusarvopapereiden määrä väheni noin 627,4 milj. markkaa, joka suurimmaksi osaksi aiheutui SKOP:n pääomatodistusten poistamisesta taseesta. Toisaalta peruspääoman sijoitus Senaatti-kiinteistöihin kasvoi 70 milj. markkaa. Liikelaitosten peruspääoma jakautuu taseessa seuraavasti: HAUS 12,2 milj. markkaa ja Senaatti-kiinteistöt ,2 milj. markkaa. Tarkemmat tiedot ministeriön hallinnoimista valtioenemmistöisistä ja muista yhtiöistä löytyvät liitteestä 8. Kapiteeli Oy:öön tilikauden aikana asuntoapporttina siirretyn omaisuuden arvo oli yhteensä 152,3 milj. markkaa, jonka jälkeen Kapiteeli Oy:n kirjanpitoarvoksi muodostui 3 249,4 milj. markkaa. Yrityspankki Skop Oyj:n vuosien 1993 ja 1994 pääomatodistukset, yhteensä 800 milj. markkaa poistettiin taseesta. Yrityspankki Skop Oyj asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan lukien. Suomen Vientiluotto Oyj:n osakkeita valtio merkitsi lisää 20 kpl eli 16,8 milj. markan arvosta. Valtion sijoitusarvo on siten 200,8 milj. markkaa tilikauden päättyessä. Sponda Oyj:n valtion omistusosuudessa (47,19%) eikä omistuksen tasearvossa ole tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Valtiolle perintönä tuli asuntoja tilikauden aikana 3,1 milj. markan arvosta, josta Kapiteeli Oy:lle siirrettiin asuntoja noin 6 milj. markan arvosta. Vaihto-omaisuus pieneni viime vuodesta 335,3 milj. markkaa 18,0 milj. markkaan. Vaihto-omaisuuden pienentyminen johtui eurokolikkovarastossa olleiden kolikoiden siirtämisestä Suomen Pankille edelleen liikkeelle laskemisesta varten. 58

60 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu Pitkäaikaiset saamiset lisääntyivät tilikaudella 6,3 milj. markkaa, johtuen kiinteistöstrategian toteuttamisen yhteydessä myönnetyn lainakannan kasvusta. Siirtosaamiset lisääntyivät viime tilikaudesta runsaat 1 milj. markkaa, johtuen pääosin lentoyhtiöiden väliaikaisesta takuusta perittävistä maksuista. Taseen vastattavaa puolella vieraan pääoman ryhmässä olevalla talousarvion ulkopuolisen valtion rahaston yhdystilillä on saldoa 290,8 milj. markkaa, kun sitä viime tilinpäätöksessä oli 92,6 milj. markkaa. Valtion vakuusrahaston lainat siirrettiin budjettitalouteen lukien, missä yhteydessä ministeriön päätettäväksi jäi rahastoon kertyvän ylijäämän tulouttaminen takaisin budjettitalouteen. Saadut ennakot erä muodostuu Puolan, Tsekin, Unkarin ja Slovakian twinning-projekteista saaduista ennakoista, joiden määrä vuodenvaihteessa oli yhteensä 2,5 milj. markkaa. Twinning-projekteista kertyvät tulot ja menot ovat toimintamenomomentille nettoutettavia eriä. Ostovelkojen pienentyminen viime tilikauteen verrattuna johtuu pääasiassa euromääräisten metallirahojen lyömisestä kertyneiden ostovelkojen maksamisesta ministeriön ja Rahapaja Oy:n välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti, joka kattaa rahojen valmistuksen vuosina Talousarvion toteutumalaskelma Tuloja kertyi talousarviovuonna 4 874,0 milj. markkaa ja vastaavasti talousarviomenoja 7 053,7 milj. markkaa. Talousarvion toteutuma oli talousarviovuonna 2 179,7 milj. markkaa alijäämäinen. Vastaavasti viime vuonna alijäämää kertyi 3 117,2 milj. markkaa. Alijäämä pienentyi siten viime vuodesta 937,5 milj. markkaa. Tilinpäätöksen mukaan talousarviotuloja kertyi 408,7 milj. markkaa arvioitua enemmän ja vastaavasti talousarviomenoja säästyi 129,1 milj. markkaa budjetoidusta. Talousarvio toteutui pääosin budjetoidun mukaisesti. Tuloarviotilit Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tuloarviotilille Metallirahatulot esitettiin kertyvän lisäystä 7,3 milj. markkaa. Samalla momentin perusteluja täydennettiin siten, että eurokolikkojen ennakko- 59

61 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu jakelusta kertyvien tulojen lisäksi momentilta voitiin maksaa ennakkojakelusta aiheutuvia menoja. Tuloarviotilille Osinkotulot arvioitiin kertyvän lisäystä 2 500,0 milj. markkaa. Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa momentille Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta tuloarviota lisättiin 280 milj. markkaa. Lisäys johtui Osuusliike Elannon saneerausohjelman päättämisestä. Tuloarviotilille Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot esitettiin lisäystä 23 milj. markkaa, josta 8 miljoonaa aiheutui valtion takauksista perittyjen maksujen ja 15 miljoonaa muiden tulojen arvioitua suuremmasta kertymästä. Tuloarviotilille Osinkotulot arvioitiin kertyvän lisäystä 46,0 milj. markkaa. Tilinpäätöksessä momentille Metallirahatulot kertyi 356,2 milj. markkaa suunniteltua enemmän. Lisäys johtui pääosin eurokolikkojen tuottamisesta aiheutuvista ennakkomaksuista Suomen Pankilta. Momentille Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta kertyi 52,5 miljoonaa suunniteltua enemmän johtuen Osuuskunta EKAyhtymän ja Osuusliike Elannon saneerausohjelman aikataulua nopeammasta päättämisestä. Tuloarviotilille Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot kertyi tuloja tilikaudella 2,6 milj. markkaa. Tuloarviotilille Korot valtion lainoista liikelaitoksille kertyi 270,9 milj. markkaa, mikä aiheutui lainakannan kasvusta. Kasvua viime vuodesta oli 48,5 milj. markkaa. Tuloarviotilille Korot muista lainoista kertyi 51,1 milj. markkaa, joka muodostui pääosin Kapiteeli Oy:n suorittamista lainan koroista. Kasvua viime vuodesta oli 31,2 milj. markkaa. Tuloarviotilille Osinkotulot kertyi talousarviovuonna yhteensä 2 353,1 milj. markkaa, mikä pääosin koostui Sampo Pankki Oyj:n maksamista osingoista. Viime vuodesta osinkokertymä pienentyi 295,9 milj. markkaa. Tuloarviotilille Osuus Suomen Pankin voitosta kertyi talousarviovuonna 765,9 milj. markkaa. Tuloarviotilille Muiden lainojen lyhennykset kertyi talousarviovuonna 601,3 milj. markkaa, joka muodostui pääosin Kapiteeli Oy:n pääomalainan takaisinmaksuista. Kasvua viime vuodesta oli 517,6 milj. markkaa. 60

62 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu Menoarviotilit Talousarvion 2001 täydennyksessä ministeriön toimintamenomomentin perusteluja muutettiin siten, että nettobudjetoitavina erinä voitiin huomioida EU-tulojen lisäksi Kapiteeli Oy:lle ja Valtion kiinteistölaitokselle siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot. Perustelumuutoksella haettiin joustavuutta pienten erien käsittelyyn. Momentin Osakkeiden myyntijärjestelyt päätösosaa täydennettiin siten, että valtioneuvosto voi päättää sellaisista omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan valtion omistuksesta Rahapaja Oy:ssä kuitenkin määräysvalta säilyttäen. Luvun Valtion kiinteistölaitos perusteluja täydennettiin siten, että Valtion kiinteistölaitos oikeutettiin luovuttamaan Vaasan kaupungille määritellyn tontin rakennuksineen, edellyttäen, että vastavuoroisesti kaupunki luovuttaa valtiolle määritellyn tontin kiinteistöineen, luovuttaa nimetyn yhtiön osakkeita ja suorittaa lisäksi välirahana 8 milj. markkaa. Luvun Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot perustelujen päätösosaan lisättiin valtuus, jonka mukaan vuonna 2001 asianomaiset ministeriöt tai niiden valtuuttamat laitokset saavat tehdä tieteellisten laitteiden hankintoja ja tutkimuspalveluja koskevia sopimuksia yhteensä enintään 250 milj. markan määrästä siten kuin Suomen ja Venäjän federaation välisessä sopimuksessa entiseltä Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien osittaisesta hoitamisesta on sovittu. Valtuudesta aiheutuvat maksut suoritetaan valtiontakuurahastolle vuoden 2003 talousarviossa. Ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille Toimintamenot myönnettiin lisäystä 3,1 milj. markkaa. Lisäys johtui valtion virka- ja työehtosopimuksesta sekä valtion eläkemaksun muutoksesta. Luvun nimikettä ja perusteluja muutettiin siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista sai aiheutua menoja vuonna 2001 enintään milj. markkaa (TAE milj. markkaa). Lisäksi talousarviossa Senaatti-kiinteistöille osoitettua valtuutta tehdä sitoumuksia, joista sai aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina, korotettiin lisäbudjetissa 100 milj. markalla. Tämän lisäksi Senaatti-kiinteistöt saivat suorittaa investointeja, jotka rahoitettiin työministeriön pääluokasta. Momentilta Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin vähennettiin 350 milj. markkaa, mikä johtui siitä, että momenttiperustelujen täydennyksenä valtioneuvosto oikeutettiin päättämään valtion vakuus-rahaston koko lainakannan siirtämisestä budjettitalouden velkakantaan. Samasta syystä momentille Euromääräisen velan korko esitettiin vastaavasti lisäystä 350 milj. mark- 61

63 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu kaa. Momentille Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnan rahoittaminen 16,8 milj. markkaa, jota sai käyttää osakepääoman maksamiseen. Luvun Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot perusteluja täydennettiin siten, että valtioneuvosto valtuutettiin päättämään sellaisista omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan valtion omistuksesta Sampo Oyj:ssä. Kolmannessa lisätalousarviossa momentille Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista myönnettiin lisäystä 1,2 milj. markkaa, mikä johtui valtion työsopimussuhteisen henkilöstön erorahamaksun suorittamisesta. Maksun suuruutta ei tarkkaan tiedetty varsinaista talousarviota annettaessa. Arvonlisäveromenomomentille myönnettiin lisäystä 350 milj. markkaa, mikä johtui eri hallinnonalojen arvonlisäveromenojen kasvusta. Momentille lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa myönnettiin lisäystä 0,9 milj. markkaa. Lisämäärärahan tarve johtui valtion investointirahaston myöntämistä lainoista aiheutuneiden luottotappioiden korvaamisesta Sampo Pankki Oyj:lle. Luvun perusteluja täydennettiin siten, että valtioneuvosto oikeutettiin päättämään, että valtion vakuusrahaston omistamat Suomen Säästöpankki-SSP Oy:ltä ja Yrityspankki Skop Oyj:ltä siirtyneet taidesekä raha- ja mitalikokoelmat siirretään budjettitalouteen opetusministeriön hallintaan. Momentilta Maksut Euroopan unionille vähennettiin 450 milj. markkaa, mikä aiheutui Euroopan unionin vuoden 2000 talousarvion ylijäämän huomioimisesta unionin 2001 kolmannessa lisätalousarviossa. Tämän arvioitiin supistavan Suomen maksuosuutta. Tilinpäätöksessä momentin Toimintamenot käyttö oli 142,0 milj. markkaa, mikä oli 8,7 milj. markkaa enemmän viime vuoteen verrattuna. Momentin Osakkaiden myyntijärjestelyt käyttö oli viime vuoteen verrattuna 24,0 milj. markkaa pienempi, mikä johtui yhtiöja muiden omaisuusjärjestelyjen vähäisyydestä. Momentin Kehittämis- ja koulutustoiminta käyttö oli tilinpäätöksen mukaan 25,0 milj. markkaa. Määrärahaa lisättiin viime vuodesta 12,0 milj. markkaa, mikä johtui valtioneuvoston tekemästä periaatepäätöksestä. Päätöksessä sitouduttiin tukemaan hankkeita, joilla pyritään edistämään yhteistoimintaa ja yhteisiä ratkaisuja sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden kehittämisessä, julkisten hankintojen sähköistämisessä ja julkisen sektorin tuottaman tiedon sähköisessä jakelussa. 62

64 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu kaa. Momentille Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnan rahoittaminen 16,8 milj. markkaa, jota sai käyttää osakepääoman maksamiseen. Luvun Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot perusteluja täydennettiin siten, että valtioneuvosto valtuutettiin päättämään sellaisista omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan valtion omistuksesta Sampo Oyj:ssä. Kolmannessa lisätalousarviossa momentille Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista myönnettiin lisäystä 1,2 milj. markkaa, mikä johtui valtion työsopimussuhteisen henkilöstön erorahamaksun suorittamisesta. Maksun suuruutta ei tarkkaan tiedetty varsinaista talousarviota annettaessa. Arvonlisäveromenomomentille myönnettiin lisäystä 350 milj. markkaa, mikä johtui eri hallinnonalojen arvonlisäveromenojen kasvusta. Momentille lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa myönnettiin lisäystä 0,9 milj. markkaa. Lisämäärärahan tarve johtui valtion investointirahaston myöntämistä lainoista aiheutuneiden luottotappioiden korvaamisesta Sampo Pankki Oyj:lle. Luvun perusteluja täydennettiin siten, että valtioneuvosto oikeutettiin päättämään, että valtion vakuusrahaston omistamat Suomen Säästöpankki-SSP Oy:ltä ja Yrityspankki Skop Oyj:ltä siirtyneet taidesekä raha- ja mitalikokoelmat siirretään budjettitalouteen opetusministeriön hallintaan. Momentilta Maksut Euroopan unionille vähennettiin 450 milj. markkaa, mikä aiheutui Euroopan unionin vuoden 2000 talousarvion ylijäämän huomioimisesta unionin 2001 kolmannessa lisätalousarviossa. Tämän arvioitiin supistavan Suomen maksuosuutta. Tilinpäätöksessä momentin Toimintamenot käyttö oli 142,0 milj. markkaa, mikä oli 8,7 milj. markkaa enemmän viime vuoteen verrattuna. Momentin Osakkaiden myyntijärjestelyt käyttö oli viime vuoteen verrattuna 24,0 milj. markkaa pienempi, mikä johtui yhtiöja muiden omaisuusjärjestelyjen vähäisyydestä. Momentin Kehittämis- ja koulutustoiminta käyttö oli tilinpäätöksen mukaan 25,0 milj. markkaa. Määrärahaa lisättiin viime vuodesta 12,0 milj. markkaa, mikä johtui valtioneuvoston tekemästä periaatepäätöksestä. Päätöksessä sitouduttiin tukemaan hankkeita, joilla pyritään edistämään yhteistoimintaa ja yhteisiä ratkaisuja sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden kehittämisessä, julkisten hankintojen sähköistämisessä ja julkisen sektorin tuottaman tiedon sähköisessä jakelussa. 62

65 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu Momentin Arvonlisäveromenot valtiovarainministeriön käyttö oli 125,9 milj. markkaa. Määrärahaa käytettiin viime vuoteen verrattuna 112,0 milj. markkaa enemmän, mikä pääosin johtui eurokolikkojen hankintoihin sisältyvistä arvonlisävero-osuuksista. Momentin Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle jäi käyttämättä 1,3 milj. markkaa. Samoin momentilta Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen jäi käyttämättä 1 milj. markkaa. Momentin Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin käyttö oli 50,0 milj. markkaa. Momentin käyttö väheni viime vuodesta 350,0 milj. markkaa, mikä johtui siitä, että rahaston lainat sisällytettiin budjettitalouteen alkaen. Momentille Maksut Euroopan Unionille osoitettua milj. markan määrärahaa jäi käyttämättä 126,6 milj. markkaa. Tämä johtui pääosin Euroopan unionille suoritettavien bruttokansantuloon perustuvien maksujen toteutumisesta arvioitua pienempänä. Lisätalousarviossa varauduttiin toteutumaa suurempiin maksuperustepohjien tarkistuksiin. Maksuperustepohjat tarkistetaan joulukuussa varautuen unionille aiempien vuosien BKTL- ja ALV-pohjista valmistuvien tilastotietojen perusteella maksettaviin suorituksiin. 63

66 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu Taulukko 1 Bruttobudjetoidut momentit Määräraha tai tuloarvio Käytettävissä Käytetty, Siirretty Vertailu Talousarviotili Varainhoito- Edellisiltä kertynyt tai seuraavalle talousarvioon vuodelta vuosilta peruutettu vuodelle , ,88 Arvonlisävero , , ,82 Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta , ,04 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot , ,49 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset , ,00 Korot valtion lainoista liikelaitoksille , ,17 Korot muista lainoista , ,66 Osinkotulot , , ,66 Osuus Suomen Pankin voitosta , ,00 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset , ,00 Muiden lainojen lyhennykset , , , , ,73 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (S3V) , , , , ,78 Osakkeiden myyntijärjestelyt (S2V) , , , , ,47 Kehittämis- ja koulutustoiminta (S2V) , , , , ,30 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (S2V) , , , ,84 0,00 Integraatiovalmennus (S3V) , , , , ,00 Työsuojelun edistäminen (S2V) ,00 0, , , ,00 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (S2V) , , , ,00 Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista (A) Jatkuu... 64

67 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu Jatkuu... Taulukko 1 Bruttobudjetoidut momentit Määräraha tai tuloarvio Käytettävissä Käytetty, Siirretty Vertailu Talousarviotili Varainhoito- Edellisiltä kertynyt tai seuraavalle talousarvioon vuodelta vuosilta peruutettu vuodelle , , , ,95 Euroopan Unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (A) , , , ,00 0,00 Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (S3V) , , ,16 Arvonlisäveromenot (A) ,81 134,81 134,81 Kehitysyht.työstä aiheut. arvonlisäveromenot (A) , , , ,00 Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle (A) , , , ,00 Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille , ,00 0, ,00 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen , , , , ,00 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoihin (S3V) , , ,02 0,98 Suomen Vientiluotto Oy:n toiminnan tukeminen , , , ,44 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (A) , , , ,19 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korottamisesta (A) , , , ,08 Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen peruspääoman korottamisesta (A) , , , ,33 Maksut Euroopan unionille (A) ,00 0, , ,00 0,00 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen (S2V) 65

68 3.3 Tilipäätöslaskelmien tarkstelu Taulukko 2 Nettobudjetoidut momentit Määräraha tai tuloarvio Käytettävissä Käytetty, Siirretty Vertailu Talousarviotili Varainhoito- Edellisiltä kertynyt tai seuraavalle talousarvioon vuodelta vuosilta peruutettu vuodelle Metallirahatulot Bruttotulot , ,74 - bruttomenot , ,48 = nettotulot , , , Toimintamenot (S2V) Bruttomenot , ,42 - bruttotulot , ,82 = nettomenot , , , , ,43 66

69 4 Sisäinen valvonta 4 Sisäinen valvonta Ministeriön sisäisen valvonnan tavoitteena on kirjanpidon, maksuliikkeen ja varallisuuden hoidon sisäisten varmistus- ja tarkkailujärjestelmien kehittäminen. Sisäistä valvontaa toteutetaan toimintojen yleiseen järjestelyyn kytkeytyen mm. dokumentoinnin, koulutuksen, tarkoituksenmukaisen työnjaon, tiedonkulun ja toimintojen kontrollirutiinien avulla. Sisäisen valvonnan toteutusta palvelevat käytännössä tietojärjestelmät, joista esimerkiksi valdo toimii ministeriön dokumentinhallintajärjestelmänä ja internet-selainpohjainen talousraportointi palvelee muun muassa yksiköiden määrärahaseurantaa. Sisäisen valvonnan organisoinnista on säädetty ministeriön taloussäännössä. Ministeriön virkamiesjohdon ohella osastojen ja yksiköiden päälliköt vastaavat vastuualueensa valvonnasta ja tarkastusten suorittamisesta. Ministeriön taloussääntö tullaan uusimaan valtiokonttorin määräyksen (20/03/2001) mukaan huhtikuun 2002 loppuun mennessä huomioiden ao. määräykseen sisällytetty näkemys sisäisestä valvonnasta ja sen menettelyistä. 67

70 68

71 5 Allekirjoitukset 5 Allekirjoitukset Tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 21. maaliskuuta Valtiosihteeri Raimo Sailas Hallitusneuvos, hallintojohtaja Heikki Euramo 69