SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO META- JA MERKINTÄKIELI...2
|
|
- Antti Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO META- JA MERKINTÄKIELI SGML YLEISTÄ RAKENNE Elementti DTD Attribuutti HTML TAUSTAA RAKENNE HTML:N ONGELMAT XML TAUSTAA OMINAISUUDET RAKENNE Yleistä Tagit ja attribuutit SOVELLUKSET YHTEENVETO...9 LÄHTEET...11
2 1 JOHDANTO 2 XML (Extensible Markup Language) kehitettiin verkkosovellusten standardointiin. Verkko ei voi eikä saa laajeta hallitsemattomaksi, vaikka se onkin ehtinyt tehdä sitä aivan kiusaksi asti. XML:n tehtävänä onkin tehdä uusista verkkoon menevistä dokumenteista sellaisia, että niitä pystytään sisällön mukaan hakemaan eri kriteereillä. Muuten Internet ei ole muuta kuin valtavan iso kirjasto, missä kirjat ovat täysin sekaisin. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään valtataistelu verkkojen kukkulan kuninkuudesta, vaikka tämän harjoitustyön nimi siihen viittaakin. XML tulee pikemminkin toimimaan HTML:n rinnalla ja täydentämään siinä olevia puutteita. HTML-tulee olemaan hyvä joissakin sovelluksissa mutta XML-standardi tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia esim. verkon palvelutarjoajille. 2 META- JA MERKINTÄKIELI Meta on etuliite, joka informaatioteknologiassa tarkoittaa allaolevaa määritelmää tai kuvausta. Metakieli on siten kielen kuvaus tai määritelmä ja metatieto tiedon kuvaus tai määritelmä. /8/ Merkintäkielen tehtävänä on ollut ennen vanhaan kertoa latojalle millaiseen muotoon ja ulkoasuun julkaistava materiaali haluttiin julkaista. Tekniikan kehittyessä syntyneet automaattiset ladontakoneet käyttivät omaa merkintäkieltään. Merkintäkielet ovat edelleen samanlaisia kuin ladontakoneen aikanakin. Merkintäkieli on erotettu sisällöstä erityisellä erottimella - yleensä ASCII-merkistön kauttaviivalla (/) tai kulmasululla (<). Erotin indikoi järjestelmälle, että perässä seuraavat merkit ovat komentoja. Komennot on mahdollista piilottaa binäärikoodiin. Ajatusta yleisestä, laitteistoriippumattomasta merkintäkielestä lähdettiin kehittämään ja ratkaisuksi saattiin geneerinen merkintäkieli, josta enemmän seuraavassa kappaleessa. /8/ 3 SGML 3.1 Yleistä Dokumentin rakenne voidaan ilmaista eri tavoin. Yleisimmillä tekstinkäsittelyohjelmilla dokumentin rakenne ilmaistaan typografian keinoin. Ihmisen silmä hahmottaa selkeästi dokumentin tasot, kun otsikot näkyvät isoilla fonteilla ja eri kappaleet ovat erotettu toisistaan tyhjillä riveillä. Tällainen rakenne sopii hyvin ihmiselle, mutta se ei sovellu tietokoneille kun puhutaan tietokantapohjaisista ratkaisuista. Ratkaisuksi tähän on kehitetty ns. geneeristä koodauskieltä. Geneerinen koodaus antaa vapauden luoda dokumenttia välittämättä miltä se lopullisesti tulee näyttää, koska varsinainen ulkoasu voidaan päättää vasta julkaisuvaiheessa. Näin samaa dokumenttia voidaan käyttää useissa eri medioissa, koska sen ulkoasua on helposti muunneltavissa. Esim. paperimuotoinen - ja elektroninen dokumentti asettavat erilaisia vaatimuksia dokumentin sivukoolle, käytettäville fonteille jne. /8, 10/
3 SGML (Standard Generalized Markup Language) on v luotu kansainvälinen standardi tekstidokumenttien kuvaamiseksi geneerisellä koodauksella, mikä tarkoittaa tekstielementtien määrittelemistä sisältöriippuvaisesti. Tällöin dokumentin muoto ja sisältö erotetaan toisistaan. Koodauksessa painotetaan siis rakenteen osien merkitystä, ei ulkoista muotoa, lopullisen ulkoasun jäädessä esim. ulkosuunnittelijalle. SGML:n ensimmäiset sovellukset toteutettiin lentokoneiden manuaalien rakenteistamisessa. Geneeristä koodausta käytettäessä voi sisällön kirjoittaja identifioida jokaisen tekstielementin tyypin esimerkiksi otsikoksi, leipätekstiksi, alaviitteeksi jne. Nämä SGML-pohjaiset geneeriset tagit määrittelevät dokumentin loogisen rakenteen. SGML ei siis ole ohjelma vaan standardi, jonka avulla tietokone ymmärtää dokumentin rakennetta. Jos haluaa käsitellä SGMLkoodattua dokumenttia, on siihen oltava sopiva sovellusohjelma, joka tulee SGML:ää. /6, 10/ 3.2 Rakenne Elementti SGML muodostuu hyvin määriteltyjen objektien (entity) sarjoista. Jokainen objekti voi sisältää yhden tai useamman loogisen elementin. Edelleen jokainen elementti voi sisältää tiettyjä attribuutteja, jotka kuvaavat miten elementit tulee prosessoida. SGML muodostaa muodollisen syntaksin siitä, miten objektien, elementtien ja attribuuttien suhde määräytyy. /9/ Elementti määrittelee tekstin rakenteelliset komponentit. Erityyppiset elementit nimetään erinimisiksi ja nimen tulisi kuvailla mahdollisimman hyvin sen funktiota. SGML:ssä elementit määritellään vain sen suhteilla muihin elementteihin. /9/ SGML-standardin mukaisesti merkityssä tekstissä jokainen elementti pitää olla eksplisiittisesti merkitty tai tagattu. Suosituin tapa on indikoida elementin alkua alkutagilla ja loppua lopputagilla. Alkutagi alkaa kulmasululla, jonka jälkeen tulee elementin nimi. Tagi lopetetaan kulmasulkuihin. Lopputagi alkaa myös kulmasululla, mutta sen jälkeen tulee kauttaviiva ja elementin nimi. Lopputagi loppuu alkutagin tavoin kulmasulkuun. Esimerkkinä alla oleva ote SGML-dokumentista. /2, 9/ <p>tämä on yksi kappale. Kappale erotetaan SGML:ssä muista kappaleista erillisellä tagilla.</p> Edellisessä esimerkissä <p> oli aloitustagi ja </p> oli lopetustagi yhdelle kokonaiselle kappaleelle (p=paragraph). Kappale on siis elementti dokumentissa, jonka tyyppi on p (paragraph). /9/ DTD SGML:n joustavuus saavutetaan antamalla käyttäjän itse määritellä dokumentin loogisen rakenteen. Rakenteen määrittely tehdään kollektiivisesti DTD:ssä (Document Type Definition). DTD on kuvaus SGML- tai XML-dokumentin vaaditusta ja sallitusta rakenteesta. Siinä määritellään mm.: /5, 8/ dokumentissa sallitut elementit
4 4 elementtien ominaisuudet dokumentissa sallitut objektit dokumentissa sallitut notaatiot Attribuutti Yleensä pelkkien elementtien avulla ei saavuteta vielä sitä vaatimustasoa, jota dokumentilta tulisi odottaa. Attribuuttien lisääminen aloitustageihin lisää dokumentissa olevaa informaation määrää. Eri dokumenteille, - osioille ja - kappaleille voidaan määritellä tarkempia määritelmiä, esim. niiden status, luokka ja/tai tekijä. Attribuutit mahdollistavat tehokkaat hakumenetelmät, joita SGML-proseessori voi hyväksikäyttää. Käyttäjä voi esim. hakea tiedostosta tietyllä hakukriteerillä haluamaansa dokumenttia, tekstinpätkää jne. Tietokone hakee haluttuja osioita juuri attribuuttien avulla. Lisäksi etsityt dokumenttipätkät voidaan esimerkiksi tulostaa erilaisilla fonteilla, jolloin ne erottuvat helposti muun tekstin joukosta. /9/ 4 HTML 4.1 Taustaa HTML on hyperdokumenttien kuvauskieli. HTML perustuu löyhästi SGML-standardiin, ollen erittäin rajoittunut ja epätäydellinen profiili SGML:stä. HTML kuvailee tageilla dokumentin sisällön ja ulkoasun. Selain vastaavasti tunnistaa tagin ja päättelee, miten sisällön elementtiä pitää käsitellä (vaihtaa fonttia, vaihtaa riviä, toteuttaa linkityksen toiseen dokumenttiin jne.). HTML on alkeellinen ja passiivinen määrittelykieli, joka soveltuu hyvin teksti- ja grafiikkainformaation siirtoon ja linkittämiseen. /8/ HTML dokumentin elementit erotetaan toisistaan tageilla, jotka voivat olla loogisesti sisäkkäin mutta eivät ristikkäin. HTML sisältää säännöt, miten dokumentti merkitään. Kukin tagi-pari, aloitustagi <tag1> ja lopetustagi </tag1>, sisältää paljon informaatiota. Se kertoo, mistä tagistä on kysymys, mikä on sen suhde muihin tageihin ja miten se pitää prosessoida. Tagissa voi komennon lisäksi olla lisämääreitä eli attribuutteja. /8/ 4.2 Rakenne Tyypillinen vain tekstiä sisältävä HTML-dokumentti voi näyttää seuraavanlaiselta: /7/ <HTML> <HEAD> <TITLE>Ostoslista</TITLE> </HEAD> <BODY> <H1>MUISTA OSTAA!</H1> <UL> <LI>Leipää <LI>Maitoa <LI>Tomaattia
5 <LI>Jugurttia </UL> 5 <HEAD> tagi kertoo otsikkotiedot, jotka eivät tule näkyviin selaimessa. <TITLE> määrittelee dokumentin otsikon. <H1> puolestaan määrittelee 1-tason otsikon. <UL> määrittelee listan, joka sisältää ostettavat ainekset (leipää, maitoa ) luettelomaisesti kukin tuote omassa rivissä <LI>. /7/ 4.3 HTML:n ongelmat HTML on helposti opittavaa, universaalia, yksinkertaista ja kompaktia. Se on erittäin toimiva kieli siihen tarkoitukseen, mihin se on suunniteltu. Kääntöpuolella ovat kuitenkin yksinkertaisuuden aiheuttamat puutteet. Suurimmat ratkaisemattomat ongelmat ovat: Linkit Syntaksin tarkistaminen Laajennettavuus Rakenne Sisällön tunnistaminen HTML:n yhtenä ongelmana on sen ilmaisuvoiman rajoittuneisuus. Tätä on yritetty ratkaista käyttämällä kuvia tekstin sijasta, taulukoimalla tekstiä, käyttämällä aktiivisia komponentteja ja hyväksikäyttämällä selainvalmistajien omia laajennuksia. Tällaiset konstit tuovat kuitenkin uusia ongelmia, kuten suuret, hitaasti latautuvat www-dokumentit. /3/ Linkkeihin liittyy HTML-maailmassa monia epäkohtia. Sijaintia ja nimeä muuttavat wwwdokumentit aiheuttavat sivujen ylläpitäjille vaikeuksia. HTML-kieli ei osaa etsiä uutta, päivitettyä osoitetta, vaan se yrittää sokeasti etsiä haluttua linkkiä sille ilmoitetusta osoitteesta. Usein linkin halutaan tarjota vaan lisätietoa selvitettävään aiheeseen, mutta HTML:ssä linkki vie surffaajan aina uudelle sivulle. Linkkien avulla käyttäjä on helposti eksyksissä ja lopulta kaukana varsinaisesta ydinaiheesta. Toki alkuperäiselle sivulle pääsee aina takaisin mutta informaation esittämisestä ei tällöin tule ehjää kokonaisuutta. /9/ Monet sovellusohjelmat säilövät tietoa niiden omassa formaatissa ja muuttavat sen HTMLkoodiin, kun informaatiota lähetetään verkkoon. Tällä tavalla toimiessa vain palvelimilla on koknaiskuva informaation sisällöstä, jonka tulee tehdä kokonaan muunto sovellusohjelmasta HTML-koodiin. Jokaisella kerralla, kun käyttäjä haluaa tehdä uuden haun, tullaan uudelleen rasittamaan palvelimen kapasiteettiä ja samalla kuormittamaan verkkoa. /6, 9/ HTML-dokumenttien validiutta ei tarkisteta vaan selaimet pyrkivät jättämään syntaksivirheet huomiotta. HTML-kielen laajennettavuutta rajoittaa se, ettei omia tageja voida luoda vaan on käytettävä pelkästään valmiita olevia tageja. /9/ HTML-dokumentit ovat hierarkialtaan yksitasoisia. Hakuja ei voida kohdistaa ja dokumentin sisällä navigoiminen tapahtuu dokumentin luojan ehdoilla. Usein verkossa
6 sijaitsevien hakuohjelmista saadaan hakujen tulokseksi useita sivuja, joista vain harva sisältää haluttua informaatiota. Tällöin tärkeimmät sivut uppoavat massaan, jolloin oikean tiedon penkominen on työlästä. /9/ 6 5 XML 5.1 Taustaa Internetin kaksi suurinta ongelmaa ovat sen hitaus ja sen suunnaton sekasorto. Vaikka yhteydet ovat tehokkaita, ovat sovellukset yleensä kankeita ja vievät siksi turhan paljon aikaa latautua ruudulle. Sekasorto kuvastaa puolestaan Internetin politiikkaa; sieltä löytyy nykyään melkein mitä vain mutta tieto on hyvin vaikeasti haettavissa. Molemmat näistä ongelmista ovat todellisia, kun käytetään Internetin suosituinta koodauskieltä, HTML:ää. Sen avulla pystytään järjestämään tekstit, kuvat ja painikkeet niiden oikeille paikoille mutta kun vaatimukset nousevat suuremmiksi kuin pelkän kotisivun luomiseen, alkaa HTML tuntua kankealta kieleltä. /1/ XML luotiin poistamalla SGML-kielen monimutkaisuus, jolloin siitä saatiin suoralinjaisempi ja yksinkertaisempi metakieli. XML on profiili SGML:stä, johon on valittu vain verkkosovellusten kannalta oleellisimmat piirteet. XML on siten huomattavasti yksinkertaisempi ja helpompi kuin SGML. XML:n suositus on vain 30 sivun pituinen kun se SGML:ssä on 500 sivuinen prosenttia nykyisistä SGML-sovelluksista on siirrettävissä ongelmitta XML-pohjaisiksi. Tämän seurauksena SGML:n käyttö tulee supistumaan vähäiseksi. /2, 5/ HTML on sovelluskieli verkkojulkaisuun, joka pohjautuu SGML-standardiin. XML vastaavasti toimii SGML:n kanssa samassa kerroksessa, jolloin XML on SGML:n yksi muoto, joka myöskin on standardi eikä kieli. /1, 5/ 5.2 Ominaisuudet XML:n tarve nousi kun huomattiin, ettei HTML pysty tarjoamaan sitä interaktivisuutta, mihin Internetissä olevat palvelut ovat menossa. XML tekee tiedostolle sen mitä Java on tehnyt ohjelmille; tiedostosta tulee sekä käyttöjärjestelmäriippumaton että ohjelmariippumaton. /3/ HTML-kieli on kankeaa, koska siinä on olemassa vain määrätty määrä tageja, kun XML:ssä voidaan itse luoda rajaton määrä uusia tageja ja attribuutteja. HTML-kielessä jokaisella tagilla on olemassa oma merkityksensä, mutta XML-kielessä tagien merkitykset pitää itse luoda. XML-koodattu dokumentti on myös sellaisenaan valmis tietokantaan, jolloin kyseistä dokumenttia voidaan hakea sieltä eri hakukriteereillä. XML-koodatut tiedostot ovat ideaalisia tietokantapohjaisiin sovelluksiin, koska sen hierarkkinen rakenne mahdollistaa monet tietokantasovellukset. HTML:llä koodattuun dokumenttiin ei pystytä kohdistamaan hakuja, koska teksti ei ole muuta kuin tyhmiä kirjaimia toistensa perässä. /4/ Lisäksi XML lisää nopeutta, koska jos sivussa muuttuu vain osa tiedoista, ei koko sivua tarvitse ladata uudestaan (vrt. HTML), vaan vain muuttuva data. Lisäksi hakukriteerit
7 tulevat XML:n myötä laajentumaan. Jos käyttäjä haluaa esimerkiksi saada matkatoimistolta tiedot kaikista lennoista Lontoon ja New Yorkin välillä jonkin tietyn viikonlopun aikana, tulee kyseinen henkilö vastaanottamaan www:n kautta lomakkeen, joka sisältää monta sivua tietoa eri lennoista. Yleensä kyseistä tiedostoa halutaan jalostaa antamalle sille joitakin kriteereita (hintoja, lentoyhtiöitä jne.). Joka kerta kun halutaan tehdä uusi haku, tulee käyttää matkatoimistossa olevan palvelimen - sekä verkon resursseja hyväkseen. Jos aikataulut saataisiin XML-koodattuna, voitaisiin kaikki haut ja muokkaukset tehdä paikallisesti omassa koneessa. Tämä luonnollisesti nopeuttaa hakuja kun pullonkaulana ei ole enää verkko ja serverit, vaan ainoastaan oman tietokoneen resurssit. XML-koodattu dokumentti mahdollistaa siis tiedon prosessoinnin tekemisen paikallisesti. /1/ Myös HTML-kielestä tutut hyperlinkit saavat uusia muotoja XML:n myötä. XML:ssä hyperlinkki alta voi löytyä monta eri vaihtoehtoja. Linkin ei tarvitse välttämättä ladata uutta sivua, vaan se voi linkittää auki olevaan dokumenttiin jonkun lisäinformaatiota tuottavan kuvan, tekstinpätkän tai taulukon. Sivulta ei siis välttämättä tarvitse poistua kokonaan. Lisäksi linkkitiedostot päivittyvät XML:ssä automaattisesti tietokantojen avulla, eikä sivut enää huku niiden osoitteen vaihtuessa Rakenne Yleistä Tekninen termi, jolla XML:ssä määritellään tekstin rakenteellinen komponentti on elementti. Eri elementit erotetaan toisistaan merkitsemällä selvästi niiden aloitus- ja lopetuskohdat. Jokaisen elementin tehtävä määritellään erikseen DTD:n (Document Type Definition) avulla. /4/ Tyypillinen XML-koodattu kortisto voi näyttää seuraavalta: /4/ <memo> <to>all staff</to> <from>martin Bryan</from> <date>5 th November</date> <subject>cats and Dogs</subject> <text>please remember to keep all cats and dogs indoors tonight.</text> Seuraavassa esimerkkidokumentissa sisältö (<body>) on jaettu useisiin tasoihin. div1 on ensimmäinen taso ja div2 tämän tason alataso jne. <document> <body> <div1><ensimmäinen taso> <head>otsikko</head/ <p>olipa kerran >/p> <div2><toinen taso> <head>toisen tason otsikko</head> <p>tähän lisää </p> </div2><toisen tason loppu>
8 </div1><ensimmäisen tason loppu> </body> </document> 8 Tasoihin jaosta seuraa, ettei HTML:n tavoin tarvitse määrittää 6 eri elementtityyppiä otsikoille. Otsikolle on sen sijaan määritelty yksi elementtityyppi (<head>), jota käytetään kaikilla tasoilla. Kontekstin ansiosta eri tasojen otsikot on kuitenkin erotettavissa toisistaan. /7/ Tagit ja attribuutit XML:ssä tageilla kerrotaan mitä informaatio on, eikä miltä se näyttää. Esimerkiksi tilattaessa paitaa webin kautta, ei hakukriteereinä käytetä miltä tekstikentät näyttävät, kuten HTML:ssä olisi, vaan XML mahdollistaa todelliset haut hinnan, mallin, koon ja värin mukaan. Näin paitoja myyvä yritys voi suoraan päivittää on-line tietoa heidän tietokantaan, josta he voivat seurata miten eri tuotteita ja malleja myydään. /1/ Jotta pystytään määrittelemään omat tagit, tulee ensin luoda DTD (Document Type Definition), joka määrää eri tagien suhteet toisiinsa. Edellisen esimerkin (<memo>) tagit voitaisiin määritellä seuraavanlaisesti: /4/ <!DOCTYPE memo [ <!ELEMENT memo (to, from, date, subject) > <!ELEMENT to (#PCDATA) > <!ELEMENT from (#PCDATA) > <!ELEMENT date (#PCDATA) > <!ELEMENT subject (#PCDATA) > ]> Tämä malli kertoo, että memo tiedosto sisältää neljä erilaista elementtiä (to, from, ) Attribuuttien avulla voidaan elementeille luoda lisämääritteitä. Voidaan esim. määrätä, että <subject> elementti näytetään ruudulla lihavoituna: /4/ <!ATTLIST subject form= bold > Kuvan hakeminen XML-dokumenttiin joltakin muulta www-sivulta onnistuu seuraavan komennon avulla: /4/ <!ENTITY fig1 SYSTEM NDATA GIF > 5.4 Sovellukset Täytyy muistaa, että XML-pohjainen teknologia on vasta määrittelyvaiheessa. Useat XMLstandardin sovellukset ovat tulossa vuoden 1999 aikana. Ennen kuin voidaan luoda uusi XML-kieli, täytyy sopia seuraavista perusasioista: /1, 7/
9 9 mitä tagejä sallitaan miten elementit ovat verkottuneina toisiinsa miten elementtejä prosessoidaan Kielen sanasto ja rakenne pohjautuu yleensä DTD:en (Document Type Definition), joka on kuvaus vaaditusta ja sallitusta rakenteesta. /5/ XML-pohjaiset hyperlinkit voidaan luoda XLink -sovelluksella (XML Linking Language). Se määrittelee, miten linkki merkitään ja miten siihen voidaan liittää linkin merkitystä ja käyttäytymistä kuvaavia tietoja. XLinkin avulla haluttu sivu (linkki) löytyy, koska osoite tarkistetaan aina palvelimelta, eikä HTML-kielestä tuttua virheilmoitusta 404 File Not Found tule esiintymään käytettäessä tätä sovellusta. Lisäksi XLink mahdollistaa käytettävän erilaisia ja erityyppisiä linkkejä. Alkuperäiseltä sivulta ei välttämättä tarvitse poistua, vaan uudelta sivulta voidaan vaan hakea vaan jokin sen osa (taulukko, tekstinpätkä, kuva) ja linkittää se auki olevaan osoitteeseen. /1, 5/ XML:n avulla ei ole mahdollista määritellä dokumentin ulkoasua, eli niitä tyylejä miten dokumentti näkyy ruudulla ja paperilla. Tämä voidaan katsoa eduksi, koska dokumentti voidaan kirjoitta kerran ja ulkoasu suunnitellaan erikseen riippuen käytettävästä mediasta. Standardi XML-sivujen ulkoasun määrittelemiselle on XSL (Extensible Stylesheet Language). XSL on siis XML-dokumenttien tyylilomakkeiden esityskieli, joka koostuu kahdesta osasta: XML-dokumenttien muunnoksista sekä muotoilusanastoista. /1, 5/ 6 YHTEENVETO SGML luotiin kansainväliseksi standardiksi tekstidokumenttien kuvaamiseksi geneerisellä koodauksella. Geneerisessä koodauksessa dokumentin muoto ja sisältö erotetaan toisistaan, jolloin jokainen tekstielementti voidaan koodata eri tyyppiseksi (leipäteksti, otsikko, alaviite jne.). Eri tekstityypit ilmaistaan tagien avulla, jotka määräävät dokumentin loogisen rakenteen. Kahden tagin välistä aluetta (esim. yksi kappale) kutsutaan elementiksi. Se määrittelee tekstin rakenteelliset komponentit. Erityyppiset elementit nimetään erinimisiksi ja nimen tulisi kuvailla mahdollisimman hyvin sen funktiota. Attribuutit tuovat dokumenttiin lisäinformaatiota, koska ne mahdollistavat tehokkaat hakumenetelmät, joita SGMLprosessori voi hyväksikäyttää. HTML on hyperdokumenttien kuvauskieli, joka perustuu löyhästi SGML-standardiin. HTML on alkeellinen ja passiivinen määrittelykieli, joka soveltuu hyvin teksti- ja grafiikkainformaation siirtoon ja linkittämiseen. HTML on helposti opittavaa, universaalia, yksinkertaista ja kompaktia. Sen avulla ei kuitenkaan enää pystytä tarjoamaan niitä palveluja, joita verkkosovelluksilta halutaan saada aikaiseksi. Jos kaikki dokumentit koodataan Internettiin HTML-kielellä, on tuloksena suuri sekasorto; tietoa löytyy mutta se on vaikeasti haettavissa. XML luotiin poistamalla SGML-kielen monimutkaisuuden, jolloin siitä saatiin suoralinjaisempi ja yksinkertaisempi metakieli. XML on profiili SGML:stä, johon on
10 valittu vain verkkosovellusten kannalta oleellisimmat piirteet. XML toimii eri tasolla kuin HTML. XML:ssä voidaan luoda määrättömästi uusia tageja, jonka vuoksi niistä voidaan tehdä juuri dokumenttiin sopivia. XML-kieli sopii myös sellaisenaan tietokantaan, josta sitä voidaan hakea erilaisilla hakukriteereillä, kun taas HTML:llä koodattuun dokumenttiin ei pystytä kohdistamaan hakuja, koska teksti ei ole muuta kuin tyhmiä kirjaimia toistensa perässä. XML siirtää myös tiedon prosessoinnin verkkoservereiltä lokaaliseen tietokoneeseen, jonka johdosta verkkoa ja siellä olevia servereitä ei enää tarvitse rasittaa. Lisäksi XML mahdollistaa useiden hakukriteerien käytön. XML:ssä linkin ei välttämättä tarvitse viedä käyttäjää uudelle sivulle (vrt. HTML), vaan linkit (tekstinpätkä, taulukko, kuva) voidaan tuoda auki olevaan dokumenttiin. Tällöin käyttäjän ei tarvitse välttämättä hyppiä sivusta toiseen saadakseen lisäinformaatiota haluamalleen asialle. Linkkitiedostot myös päivittyvät XML:ssä automaattisesti tietokantojen avulla, eikä sivut enää huku niiden osoitteen vaihtuessa. XML-standardille ollaan koko ajan määrittelemässä uusia sovelluksia, joista esimerkkejä on mm.: XLink ja XSL. XLink määrittelee, miten linkki merkitään ja miten siihen voidaan liittää linkin merkitystä ja käyttäytymistä kuvaavia tietoja. XSL on vastaavasti XMLdokumenttien tyylilomakkeiden esityskieli. 10
11 11 LÄHTEET /1/ Bosak, J. Bray, T. XML and the Second-Generation Web. URL:// /2/ Bosak, J. XML- Questions & Answers. URL:// 18.htm. /3/ Bosak, J. Media-Independent Publishing: Four Myths about XML. URL:// /4/ Bryan, M. An Introduction to the Extensible Markup Language (XML). URL:// /5/ Bäck, A. XML:n läpimurto on käsillä. GT-lehti 8/1998. S /6/ Cavuoto, J. Beale, S. Guide to Desktop Publishing. GATF (Graphic Arts Technical Foundation), USA s. /7/ Karttunen, S. Millaisia ovat painoalan verkkosovellukset? Painomaailma 1/1999. S /8/ Kerttula, E. Multimedialle tiedon valtatielle. Edita, Helsinki s. /9/ Light, R. Presenting XML, first edition. Sams.net Publishing, USA s. /10/ Löppönen, J-M., Mäkitalo, P., Ohvo, P. Aut Tekninen dokumentointi. Graafisen tekniikan laboratorio, Otaniemi s.
Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotCode Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotXML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotMOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT
MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
LisätiedotKotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne
Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotM. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
LisätiedotEntiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata
LisätiedotMITÄ JAVASCRIPT ON?...3
JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3
LisätiedotNotepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/
1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
LisätiedotEeNet materiaalit ohje
EeNet materiaalit ohje EeNetin materiaaleissa voidaan ladata ja jakaa materiaaleja sekä katsoa ja keskustella materiaaleista. Materiaalit voivat olla teksti-, kuva tai videotiedostoja. Videoihin voidaan
LisätiedotXML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
LisätiedotNTG CMS. Julkaisujärjestelm. rjestelmä
NTG CMS Julkaisujärjestelm rjestelmä NTG CMS julkaisujärjestelmän avulla voit päivittää ja ylläpitää internetsivujen sisältöä helppokäyttöisen webkäyttöliittymän kautta, ilman minkäänlaista html-osaamista.
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotOPPITUNTI 3 Ensimmäinen skripti
3. Ensimmäinen skripti 35 OPPITUNTI 3 Ensimmäinen skripti Kun olet asentanut PHP:n ja asettanut sen kokoonpanon, on aika laittaa ohjelmisto testaukseen. Tällä tunnilla luot ensimmäisen skriptisi ja tutkit
LisätiedotTIEDONHAKU INTERNETISTÄ
TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna
LisätiedotVIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE
VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:
LisätiedotPikaohje formaatin valmistamiseen
Pikaohje formaatin valmistamiseen Esko Otava Oy ver.1.0 Pääikkunasta (tulostusikkunasta) valitaan Cards-Show cards manager Paina Add 2 Paina New Kortinsuunnitteluikkuna on jaettu kolmeen osaan: Vasemmalla
Lisätiedot10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export
10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export 10.1. PERIAATE CRM asiakashallintajärjestelmästä voidaan tulostaa osoitetarrat, lähettää ryhmäsähköpostia sekä exportata (viedä) hakutuloksia
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
LisätiedotBLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla
BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva
LisätiedotOhje 1 (12) Maarit Hynninen-Ojala MOODLE PIKAOHJE. Kirjautuminen Moodleen ja työtilan valitseminen
Ohje 1 (12) Maarit Hynninen-Ojala MOODLE PIKAOHJE Kirjautuminen Moodleen ja työtilan valitseminen 1. Verkko-osoite: http://moodle.metropolia.fi 2. Kirjautuminen: omat verkkotunnukset 3. Oma Moodlessa näkyvät
LisätiedotNelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!
Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia
LisätiedotSeaMonkey pikaopas - 1
SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston
Lisätiedot1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4
Päivitetty 27.4.2010 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4 5 SAAPUNEET HAKEMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY...4
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
LisätiedotOma kartta Google Maps -palveluun
TAMPERE 1 (6) Oma kartta Google Maps -palveluun Google Maps palveluun on mahdollista luoda karttoja omilla paikkamerkeillä. Tilin luonti Google-palveluihin Tehdäksesi karttoja omilla paikkamerkinnöillä,
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotVerkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä
Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
Lisätiedotejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.
ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014
Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat
LisätiedotTietokannan luominen:
Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Aineistot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi tiedostot siirtää
LisätiedotTee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.
TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotUpdateIT 2010: Editorin käyttöohje
UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014
Aineistot Kun laitat Muokkaustilan päälle, näet jokaisessa osiossa Lisää aktiviteetti tai aineisto - linkin. Valitse linkin takaa avautuvasta listasta, millaisen aineiston haluat alueelle tuoda, ja paina
LisätiedotOhjeistus yhdistysten internetpäivittäjille
Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton
LisätiedotXML Technologies and Applications - harjoitustyö -
XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty
LisätiedotHTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.
HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen
LisätiedotPikaopas. Valintanauhan näyttäminen tai piilottaminen Avaa valintanauha napsauttamalla välilehteä, tai kiinnitä se pysyvästi näkyviin.
Pikaopas Microsoft Visio 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Päivitetyt mallit Mallien avulla voit nopeasti
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 26.3.2004 Harri Laine 1 Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotDNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi
DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.
LisätiedotSisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto
Sisäänkirjaus Uloskirjaus Yritystieto Kustannusarvio PartSmart Siirrä PartSmart tiedosto Näytä PartSmart ostoslistat Lataa PartSmartHinnasto Tuotteet Lisävarusteet SNOW ATV PWC Öljytuotteet Öljyt, Snow
LisätiedotWWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
LisätiedotMoodle 2.2 pikaohje. 1. Kirjautuminen ja omat kurssit (Työtilat) 1. Mene internet-selaimella osoitteeseen
Moodle 2.2 pikaohje 1. Kirjautuminen ja omat kurssit (Työtilat) 1. Mene internet-selaimella osoitteeseen https://moodle2.pkky.fi Kirjaudu omilla kuntayhtymän verkkotunnuksilla klikkaamalla Kirjaudu linkkiä
Lisätiedothttp://www.microsoft.com/expression/
Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2013
Aineistot Kun laitat Muokkaustilan päälle, näet jokaisessa osiossa Lisää aineisto-valikon tai Add an activity or resource valikon (Asetukset lohko Activity chooser on toiminnon ollessa päällä). Valitse
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
LisätiedotOppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)
Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia
LisätiedotKurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen
Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014
Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää
Lisätiedot,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU
,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten
LisätiedotKÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016
/ / WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 Sisältö Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjautuminen ylläpitoon 2.1. Kirjaudu osoitteessa: http://sotkamo.valudata.fi/admin Myöhemmin: http://www.sotkamo.fi/admin 2.2 Salasana
LisätiedotVisma Approval Center. Versiosaate 1.3
Visma Approval Center Versiosaate 1.3 Visma Approval Center - Versiosaate 1.3 Kaikkia koskettavat kehitykset Muutokset käyttöliittymän välilehdissä Tarkastajat ja hyväksyjät näkevät ylävalikon jatkossa
LisätiedotFacebook-sivun luominen
Facebook-sivun luominen Facebook-sivun luominen Etene vaihe vaiheelta 1 Kirjaudu Facebook-palveluun omalla käyttäjätunnuksellasi. Sen jälkeen sivun alareunassa näkyvät toimintolinkit, joista sinun täytyy
LisätiedotPATA HENKILÖSTÖ. Alasvetolistojen arvot ovat parametroitavissa. Yksiselitteiset arvot mahdollistavat luotettavat haut ja tilastoinnit.
HENKILÖSTÖ Henkilöitä voidaan ylläpitää manuualisesti, mutta henkilöstön perustiedot voidaan tuoda myös ulkopuolisesta järjestelmästä, jolloin Padassa vain täydennetään tarvittavia tietoja. Tällöin kenttiä
LisätiedotXML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit
XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata
LisätiedotSivuston tiedotgoogle.com
Sivuston tiedotgoogle.com Luotu Tammikuu 14 2019 10:26 AM Pisteet37/100 SEO Sisältö Otsikko Google Pituus : 6 Ihannetapauksessa, sinun otsikkosi pitäisi sisältää väliltä 10 ja 70 kirjainta (välilyönnit
LisätiedotDiscendum Oy
1 CV+ ansioluettelon luominen ja muokkaus CV+ - Yleistä 3 CV+ -ansioluettelon luominen 5 Tietojen muokkaaminen Perustoiminnot 7 CV+ sisältöjen otsikoiden muokkaus 8 Koulutus- ja työkokemustiedot Todistuksen
LisätiedotYlläpitoalue - Etusivu
Crasmanager 5.2 Ylläpitoalue - Etusivu Sivut osiossa sisällön selaus ja perussivujen ylläpito. Tietokannat osiossa tietokantojen ylläpito. Tiedostot osiossa kuvien ja liitetiedostojen hallinta. Työkalut
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius
Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:
LisätiedotHAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE
KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotBlogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta
1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien
LisätiedotTermBase NET versio 1.0.1. (Beta)
TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotHakulomakkeen täyttöohjeet
Hakulomakkeen täyttöohjeet - tekninen ohjeistus kansalliskomiteoiden hakemustietokannan käyttöön (1.10.2014) 1 Mene selaimellasi osoitteeseen https://pro.tsv.fi/juva/taj_hakemus/index.php ja KIRJAUDU sisään
Lisätiedotedocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015
edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 Uusien EDTPLIB- ja PDF -pakettien vienti ohjatulla toiminnolla...3 Tiedoston tarkistus...3 Kohdejulkaisun valinta... 4 Numeron tiedot... 5 Yhteenveto...6
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotPIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön
PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön SCIENCE CITATION INDEX Monitieteinen tietokanta, joka sisältää biologian, lääketieteen ja psykiatrian alalta n. 7100 lehteä SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotSiirtyminen Outlook 2010 -versioon
Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän
LisätiedotKirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.
Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset
LisätiedotSonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje
Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse
LisätiedotTiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
LisätiedotLuo mediaopas Tarinatallentimella
Luo mediaopas Tarinatallentimella 2015 Tarinatallennin Tarinatallentimella voi helposti luoda mediaoppaita käytettäväksi älypuhelimilla. Sen avulla rakennat erilaisia kokonaisuuksia helposti ja hallitset
Lisätiedot