KUHMON KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA

Transkriptio

1 KUHMON KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMA

2 1. KAUPUNKISTRATEGIA JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN Kuhmon kaupunkikonsernin strategian perusasiakirjassa todetaan, että Kuhmon kaupunki ja kaupungin yhtiöt tuottavat tai järjestävät riittävät palvelut kuntalaisille yhteistyössä Kainuun SOTE kuntayhtymän ja Kainuun Liiton, yritysten ja naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on myönteinen väestökehitys ja ihmisten menestys, työllisyyden parantaminen, tasapainoinen kuntatalous sekä hyvinvoinnin edistäminen. Kaupunkistrategiasta johdettuun palveluohjelmaan on kirjattu työllisyyskokeilun hyödyntäminen sekä työllisyysyksikön perustaminen. 2. TYÖLLISYYSOHJELMAN VALMISTELU Kaupunginvaltuutettu Mikko Polvinen on valtuuston kokouksessa muiden asioiden kohdalla jättänyt seuraavan esityksen valmisteltavaksi: "Kuhmon kaupungin valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat yhteisessä kokouksessaan sopineet, että Kuhmon kaupungin on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin 22,6 %:n työttömyyden parantamiseksi. Lisäksi Kuhmon kaupungin tulee valmistautua mahdolliseen kiristyvään lainsäädäntöön, joka koskee ns. pitkäaikaistyöttömien sakkomaksua. Tähän on perustettava työryhmä valmistelemaan työllisyysohjelmaa, jossa huomioidaan myös ympäristötyöt." Kaupunginhallitus päätti perustaa työllisyysohjelmatyöryhmän kokouksessaan ( 121). Työryhmän toimeksianto on ollut seuraava: Työryhmän tulee perehtyä kaupungin ja Kuhmo TEtoimiston pitkän ajan työhön työllisyyden hoidossa, Kuhmon kaupungin vastuulla tällä hetkellä toimiviin työllisyyden kuntakokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan ja niiden tuloksiin, meneillään olevaan TYP-uudistukseen sekä tehdä välittömiä toimenpide-esityksiä pahentuneen työllisyystilanteen korjaamiseksi. Työryhmän tulee myös pohtia mahdollisten uusien keinojen kustannustehokkuus ja rahoitus ottaen huomioon Kuhmon kaupunginvaltuuston hyväksymät konsernistrategia, talouden tasapainottamissuunnitelma, elinvoimaohjelma, palveluohjelma ja henkilöstöohjelma sekä vielä käynnissä olevien yt-neuvottelujen tulokset ja kuulla työssään Kuhmon TE-toimiston edustajaa, kaupunginjohtajaa, yritysneuvojaa sekä kaupungininsinööriä sekä sivistystoimialan esimiestä. Työryhmän työn tulee valmistua toukokuun 2014 loppuun mennessä. Työryhmän jäseniksi kaupunginhallitus nimesi seuraavat henkilöt: Jäsen: Matti Pääkkönen Mikko Polvinen Kari Nikulainen Eija Komulainen Henkilökohtainen varajäsen: Heikki Heikkinen Aimo Tervamäki Kirsi Virtanen Helena Kampman Kaupunginhallitus valitsi työryhmän puheenjohtajaksi Mikko Polvisen ja varapuheenjohtajaksi Matti Pääkkösen. Asiantuntijajäseninä ovat toimineet hallintojohtaja Juhana Juntunen sekä työllisyyskoordinaattori Juha Heinonen. Juhana Juntunen toimi työryhmän sihteerinä.

3 3. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS Sijoittuminen työelämään ja työmarkkinoille vaikeutuu kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömyyden pitkittymisen taustalla on hyvin usein myös muita tekijöitä kuin sopivan työpaikan puuttuminen. Hyvin yleisiä esteitä voivat olla koulutuksen puute tai koulutuksen vanhentuminen, terveydelliset rajoitteet, elämäntapaan tai elämänhallintaan liittyvät vaikeudet sekä oman motivaation puuttuminen. Näihin palvelutarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan usein eri viranomaisten välistä yhteistyötä ja palvelujen tarjoamista oikea-aikaisesti. Vain pieni osa asiakkaista on suoraan työhallinnon toimenpitein autettavissa. Yleisellä tasolla näyttää siltä, että mitä vanhemmasta henkilöstä on kysymys, sitä moninaisempia työllistymisen esteet ovat. 4. KUHMON KAUPUNGIN TOIMENPITEET TYÖLLISTÄMISESSÄ Kuhmon kaupungin palkkatukityöllistämisohjelma on huomattava. Vuonna 2012 henkilötyövuosia palkkatulityöllistämisessä kertyi 18,80 ja vuonna ,87. Valtaosa tukityöllistämisestä kohdentuu kouluavustajiin sekä nuorten työpajatoimintaan. Nuorten työpaja tarjoaa alle 29-vuotiaille pääasiassa kouluttamattomille työttömille nuorille mielekästä tekemistä, tukea urasuunnittelulle ja työelämän pelisääntöihin tutustumista työttömyyden vaihtoehtona, sekä koulutetuille nuorille ensikosketuksen työelämään ja mahdollisuuden pitää yllä ammattitaitoa. Nuorten Työpajatoimintaa on ollut Kuhmossa alkaen. Nuorisotakuu Kuhmon osalta toteutuu mm. nuorten työpajatoiminnan sekä etsivän nuorisotyön kautta. Etsivä nuorisotyö on alkanut Kuhmossa Etsivä nuorisotyö on suunnattu vuotiaille kuhmolaisille tai Kuhmossa opiskeleville nuorille. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret ja ohjata heidät sellaisten palveluiden ja tuen piiriin, jolla edistetään heidän kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyä koulutukseen tai työmarkkinoille. Ilmoituksen nuoresta etsivälle nuorisotyölle voivat tehdä koulut, oppilaitokset, huoltajat tai muut nuoren tuntevat henkilöt, joilla on huoli nuoren elämäntilanteesta. Kuntouttava työtoiminta siirtyi alkaen Kuhmon kaupungin omaksi toiminnaksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnille lakisääteinen tehtävä ja kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään läheistä yhteistyötä työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Kuhmossa työllisyyden kuntakokeilu toteutetaan ajalla Kuntakokeilun työhönvalmennuksen kautta kuhmolaisia on työllistynyt vuoden 2013 aikana kaikille kuntakokeilun kohdealueille: yhdistyksiin ja yhteisöihin, paikallisiin yrityksiin sekä Kuhmon kaupungille. Kokeilun työhönvalmennuksessa selvitetään kokeilun asiakkaiden olemassaolevat vahvuudet ja työllistymisen esteet; vahvuuksia vahvistamalla ja esteitä poistamalla pyritään yhdessä työhönvalmentajan kanssa palkkatyöhön työllistymiseen. Kuntakokeilun tämänhetkinen tilanne on seuraava: Kuhmon kuntakokeiluun on ohjautunut asiakkaita kuntakokeilun alusta lukien yht. 116 kpl. Alkaneista 116:sta asiakkuudesta on päättynyt 21 kpl. Aktiivisia asiakkuuksia on Kuhmon kuntakokeilussa voimassa tällä hetkellä 95 kpl ja palkkatyösuhteita löydetty Kuhmossa yhteensä kuntakokeiluhankkeen alun jälkeen Kuhmon kuntakokeilun asiakkaille 83 kpl. ELY:n työllisyysvaikutustaulukon laskentakaavalla yhden kuntakokeilussa löydetyn palkkatyösuhteen keskimääräinen kesto Kuhmossa on 0,43 henkilötyövuotta. (Yhteensä 36,4 henkilötyövuotta Kuhmossa.

4 5. TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUS Työmarkkinatukijärjestelmä on uudistunut vuonna Uudistuksen jälkeen valtio on vastannut työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 500 työttömyyspäivän ajalta. Sen jälkeen kustannukset on jaettu tasan valtion ja kunnan kesken. Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu jatkossa. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olevien pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta. Kaupunki on maksanut KELA:lle passiivityömarkkinatukea seuraavalla tavalla: Maksettu KELA:lle sakkomaksuja Alempi käyrä kuvaa kaupungin euromääräisiä panostuksia työllisyyshankkeisiin ( satsaus työllisyyshankkeisiin ). Maksettu KELA:lle sakkomaksuja 1000 satsaus työllisyyshankkeisiin YHT ,1 18,2 72,8 87,4 86,5 89,6 181,6 167,5 151,7 879,4 Taulukosta ilmenee kaupungin maksamat sakkomaksut KELA:lle tuhansina euroina.

5 6. TYÖLLISYYSOHJELMAN TOIMENPITEET: Työllisyystyöryhmä esittää toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet: Työllistämislaina yhdistyksille pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseksi Työllistämislainaa voidaan myöntää yhdistyksille anomuksesta enintään euroa työllistettyä kohden seuraavin ehdoin ensimmäisen kuukauden palkanmaksua varten: Laina on maksettava takaisin viimeistään velkakirjassa mainittuna eräpäivänä ilman erillistä laskua yhtenä eränä. Mikäli yhdistyksen työllistämistoiminta loppuu tai merkittävästi vähenee ennen eräpäivää, on laina tai lainan työllistämisen vähentymistä vastaava osa maksettava takaisin kuukauden kuluessa työllistämistoiminnan loppumisesta. Lainasta ei peritä korkoa. Yhdistys sitoutuu lainan avulla työllistämään palkkatuella yhden tai useamman kuhmolaisen pitkäaikaistyöttömän, joka on ollut työmarkkinatuella vähintään 500 päivää. Mikäli lakimuutos toteutuu ja 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden rahoitusvastuu siirretään kunnille, työllistämislaina voidaan myöntää yhdistykselle, joka palkkaa 300 päivää työttömänä olleen työttömän henkilön. Menettelyn piiriin voi päästä yhdistys, joka ei muuten pysty työllistämään kassavarojen vähyyden vuoksi. Laina on tarkoitettu vain yhdistyksille, yrityksille lainaa ei myönnetä. Lainalla on ensisijaisesti tarkoitus mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymistä yhdistyksiin. Palkattava työntekijä yhdistykseen on henkilö, josta kaupunki maksaa KELA:lle työmarkkinatukimaksua tai henkilö on putoamassa KELA:n työmarkkinatuen piiriin. Työllistämislainan käyttöönotosta tehdään erillinen päätösesitys kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Ympäristö- ja työllisyyshanke Haetaan EU rahoitusta kolmivuotiseen ympäristö- ja työllistämishankkeeseen. Kainuun Elykeskus on luopunut ympäristö- ja työllisyystöistä, joten kaupungin tulee järjestää toiminta itse. Kohteita voivat olla esim. Kantolan teollisuusalueen ehostaminen, retkeilyreitistöjen kunnostaminen, vesistöjen kalatalouskunnostukset ja vähempiarvoisen kalan pyytäminen. Kohteita löytyy runsaasti ja myös riistahoitoon tähtäävät toimet ovat suositeltavia. Hanke tukee kaupungin strategiaa. Työkyvyttömyysarvioinnit pilottina Otetaan käyttöön pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä eläkemahdollisuuksien selvittämisen tehostaminen. Aloitetaan systemaattinen eläkeselvittelytoiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pitkäaikaistyöttömille tarjotaan mahdollisuus tehostettuun eläkeselvittelyyn. Varaudutaan palvelun hankkimiseen ostopalveluna. TYP-uudistukseen varautuminen Strategian palveluohjelmaan kirjattua työllisyysyksikön perustamisista aletaan selvittämään siten, että selvityksessä otetaan huomioon TYP-uudistus. Työryhmä katsoo, että Kuhmon kaupunki valmistautuu osaltaan resurssoimaan tilat ja henkilöstön työvoiman palvelukeskukseen eli TYP:iin.

6 Työvoimapoliittisen koulutuksen saaminen Kuhmoon Kaupunki esittää Kainuun TE-hallinnolle työllisyyskursseja Kuhmoon. Mahdollisia ja Kuhmon elinkeinoelämän kannalta tärkeitä ovat saha-alan ammattitutkintoon / mekaanisen puuteollisuuden alalle työllistymiseen valmentava koulutus sekä levyseppä-hitsaajan ja metallialan CADsuunnittelun perusteet. 7. TYÖLLISYYSOHJELMAN RAHOITUS Työllisyysohjelman tavoitteena on, että työllisyysohjelman toimenpiteet rahoitetaan KELA:n passiivityömarkkinatukeen kohdentuvilla säästöillä. Seuraavassa taulukossa ilmenee kaupungin panostukset työllisyyden hoitamiseen euroina ja henkilötyövuosina: Toimenpide Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Palkkatuki kuntaan Tukityöllistettyjen henkilötyövuosikertymä Kuhmon kaupungin työllistämistuki Kesätyöllistäminen kaupungin tehtäviin Hankkeet Työllisyyden kuntakokeilu 18,8 HTV 20,9 HTV 22,3 HTV Työsilta Työsilta Työsilta Ylä-Vieksin työllisyyshanke , HTV = henkilötyövuosi 8. TYÖLLISYYSOHJELMAN SEURANTA Toimenpiteiden toteutumista seuraa kaupunginviraston johtoryhmä ja toimenpiteistä laaditaan raportti kaupunginhallitukselle.

7 KÄSITTEET Kuntouttava työtoiminta: Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on: ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Työvoima: Työvoimaan luetetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka ovat tarkasteluajankohtana työllisiä tai työttömiä. Työvoiman palvelukeskus (=TYP): Työvoiman palvelukeskus on moniammatillinen palveluyksikkö, jossa asiakkaiden on mahdollista saada monipuolista elämäntilanteet huomioivaa tukea ja ohjausta. Palvelukeskuksessa asiakkaita palvelevat työ- ja elinkeinotoimiston ja sosiaalitoimen työntekijät yhdessä. Palvelukeskus on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston alainen palvelu- ja asiantuntijaverkosto, joka toimii Kajaanin, Ristijärven, Paltamon, Kuhmon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueella. Palvelukeskuksen toiminta pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön Kainuun työ- ja elinkeinotoimistojen, sosiaalitoimistojen ja Kelan sekä palvelutuottajien kanssa. Työllisyyden kuntakokeilu: Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu toteutetaan ajalla Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Keskeistä kokeilussa on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Kokeilukunnissa kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto arvioivat yhdessä kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokeilu ei muuta valtion ja kuntien välistä perustyönjakoa työvoimapalvelujen ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana julkisten työvoimapalvelujen rahoituksesta ja kunta sen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen rahoituksesta. Kokeilun toteutukseen on varattu kunnille valtion talousarviossa erillistä kokeilumäärärahaa. Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä.

8 Työllinen: Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki ne henkilöt, jotka ovat ansiotyössä eivätkä työttömänä työnhakijana te-toimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työtön: Työttömään työvoimaan luetaan tarkasteluajankohtana työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Työssäkäyntitilastoon tieto työttömyydestä saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Työtön on työnhakija, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Työnhakijaa, joka voi ottaa tarjotun työn vastaan vasta määräajan kuluttua tai joka hakee vain työtä, jossa työaika on lyhyempi kuin puolet alan normaalista työajasta, ei merkitä työttömäksi. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan myös henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ilmoittaneet lomautetut. Työnvälistystilastoissa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita (ei edes loma-aikoina). Työttömyysaste: Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työllisyysaste: Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Pitkäaikaistyötön: Pitkäaikaistyöttömät ovat työttömiä, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden. Rakennetyöttömyys: Rakennetyöttömiin lasketaan pitkäaikaistyöttömien lisäksi toistuvuustyöttömät (16 kuukauden aikana työttömyysjaksot yhteen laskien yhteensä yli 12 kuukautta työttömänä olleet) sekä 3 kuukautta työhallinnon toimenpiteiden jälkeen työttömänä tai uudelleen toimenpiteissä olevat. Suppea rakennetyöttömyys sisältää pitkäaikaistyöttömien lisäksi toistuvaistyöttömät (16 kuukauden aikana työttömyysjaksot yhteen laskien yhteensä yli 12 kuukautta työttömänä olleet). Nuorisotyöttömyys: Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan työnvälitystilastoissa alle 25-vuotiaiden työttömyyttä.