Kemia Auto- ja rengasalan toimialakatsaus Syksy 2017

Transkriptio

1 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 5/217 Kemia Auto- ja rengasalan toimialakatsaus Syksy Moottoriajoneuvojen ensirekisteröintien määrä kasvaa jälleen ensi vuonna 5 Automarkkinoiden tilanne ja näkymät 5 Taloudellinen kehitys 8 Luottamusmiehet ennustavat kasvua 9 Rengasalan tilanne ja näkymät

2 MOOTTORIAJONEUVOJEN TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Tuotteet: Tärkeimmät asiakkaat: Henkilöstömäärä 216: 12 8 (+6 ) Uusien ja käytettyjen moottoriajoneuvojen tukku-, välitys- ja vähittäiskauppa. Useilla yrityksillä on myös huolto- ja korjaamotoimintaa. Yritykset, yhteisöt ja kotitaloudet Liikevaihto 216: 1,7 miljardia euroa (+11 ) Yritysten lukumäärä 216: (+5) Toimipaikat 217: Kannattavuus 216: Vakavaraisuus 216: Nettotulos 1,8 (mediaani), tyydyttävä Omavaraisuusaste 41,2 (mediaani), hyvä MOOTTORIAJONEUVOJEN HUOLTO JA KORJAUS Tuotteet: Tärkeimmät asiakkaat: Henkilöstömäärä 216: 14 9 ( ) Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen huolto, mekaaninen- ja vauriokorjaus sekä varustelu. Yritykset, yhteisöt ja kotitaloudet Liikevaihto 216: 2,8 miljardia euroa (-1 ) Yritysten lukumäärä 216: (+4) Toimipaikat 217: Kannattavuus 216: Vakavaraisuus 216: Nettotulos 3,2 (mediaani), tyydyttävä Omavaraisuusaste 43,2 (mediaani), hyvä 2 TEOLLISUUSLIITTO 217

3 MOOTTORIAJONEUVOJEN ENSIREKISTERÖINTIEN MÄÄRÄ KASVAA JÄLLEEN ENSI VUONNA Moottoriajoneuvojen ensirekisteröintien yhteenlaskettu määrä ei kasva viime vuodesta. Henkilöautojen ensirekisteröinnit jäävät jopa hieman alemmalle tasolle kuin edellisvuonna. Tilanteen voidaan olettaa olevan tilapäinen, koska ensi vuodelle on luvattu jatkoa henkilöautojen romutuskampanjalle. Monet auton ostoa harkitsevat ovatkin vain siirtäneet hankintaa myöhäisemmäksi. Hyötyajoneuvojen ensirekisteröinnit ovat jatkaneet kasvua tänäkin vuonna ja kasvu jatkuu lievänä myös ensi vuonna. Autoalan hyvä työllisyyskehitys jatkuu. Henkilöstön määrä on lisääntynyt viime vuodesta. Alan pääluottamusmiehet arvioivat työllisyyden paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Tehdyn kyselyn perusteella joka viidennessä toimipaikassa henkilöstön määrän odotetaan kasvavan. Vain 5 prosenttia vastaajista arvioi työllisyyden heikkenevän. Tämä on näkynyt alan työttömien työnhakijoiden määrän selvänä laskuna. Autokaupan ja korjaamotoiminnan liikevaihdon odotetaan myös kasvavan lähiaikoina. Alan yritysten taloutta ovat parantaneet moottoriajoneuvojen ensirekisteröintien lisääntymisen ohella toiminnan uudelleenjärjestelyt sekä autokaupan ja korjaamotoiminnan liikevaihdon kasvu. Kasvun myötä yritysten kannattavuus on parantunut ja vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Teollisuusliitto ry:n tutkimusyksikkö KEMIA TOIMIALAKATSAUS 217 3

4 4 TEOLLISUUSLIITTO 217

5 AUTOMARKKINOIDEN TILANNE JA NÄKYMÄT Tällä hetkellä henkilöautomarkkinat odottavat vielä osin ensi vuoden romutuspalkkiota, ja myynti jääneekin viime vuotta hieman pienemmäksi. Tänä vuonna rekisteröidään 118 uutta henkilöautoa (Kuvio 1). Ensi vuonna autokauppa jälleen vilkastuu, osin romutuspalkkion avittamana. Vuodelle 218 valtio on osoittanut 8 miljoonaa euroa tukea pienipäästöisen henkilöauton hankintaan. Ehtona on, että uuden auton ostaja vie kierrätykseen vähintään 1 vuotta vanhan omistamansa auton. Ensi vuonna rekisteröinnit kasvavat 123 kappaleeseen. Hyötyajoneuvojen kauppa on tänä vuonna ollut varsin vilkasta. Pakettiautoja on rekisteröity tammi-lokakuussa viidennes (19 ) viime vuotta enemmän. Kuorma-autojen rekisteröinneissä kasvua on 4 prosenttia. Tahti jatkuu samana myös loppuvuoden. Ensi vuonna hyötyajoneuvojen rekisteröintien määrä lisääntyy. Linja-autojen rekisteröinnit jäävät viime vuodesta. Tänä vuonna rekisteröidään 48, ensi vuonna 53 linja-autoa. Ennen Suomen talouden taantumaa vuonna 28 henkilöautoja rekisteröitiin 14 kappaletta. Vaikka tällä hetkellä Suomen talous kasvaa varsin mallikkaasti, työllisyys on parantunut ja valtiovalta tarjoaa erilaisia kannustimia uuden auton hankintaan, on kuitenkin syytä olla realisti markkinoiden kehityksen suhteen. Se hetki, kun henkilöautojen vuosittaisia ensirekisteröintejä kertyy yli 14, on todennäköisesti vielä melko kaukana. Käytettynä maahantuotujen autojen määrä kasvaa viime vuodesta. Käytettyjä henkilöautoja oli lokakuun loppuun mennessä tuotu maahan 24 24, joka on viidenneksen (+18 ) enemmän kuin viime vuonna. Pakettiautoja oli tuotu (+37 ), kuorma-autoja 2 23 (+2 ) ja linja-autoja 34 (-16 ). Kuvio 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit Kuvio 2. Kaupallisten autojen ensirekisteröinnit Kuvio 3. Autoalan työlliset Lähteet: Trafi, ennusteet Teollisuusliiton tutkimusyksikkö 8 henkilöä e 18e, ennusteet Teollisuusliiton tutkimusyksikkö Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot e 18e TYÖLLISYYDEN NÄKYMÄT Autoala työllisti viime vuonna 27 5 yrittäjää ja palkansaajaa (Kuvio 3). Noin 2/3 henkilöstöstä työskentelee moottoriajoneuvojen huollossa ja korjaustoiminnassa. Kuluneen kahden vuoden aikana tapahtunut autokaupan ja korjaamotoiminnan kasvu alkaa näkyä myös alan työllisyyden paranemisena. Autoalan e 18e Lähde: AKL, ennusteet Teollisuusliiton tutkimusyksikkö KEMIA TOIMIALAKATSAUS 217 5

6 työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kahdessa vuodessa lähes tuhannella (Kuvio 4). Syyskuun lopussa työttömiä oli ja lomautettuja 115. Alalle ominaista on ollut lomautettujen vähäinen määrä ja se, että henkilöstön vähennykset on toteutettu pääasiassa irtisanomisina. Alan työllisten määrä kasvaa myös tänä- ja ensi vuonna. Arviomme mukaan ala työllistää yli 28 vuonna 218. Työttömien määrä on vähentynyt kaikissa tilastoitavissa työntekijöiden ammattinimikkeissä (Kuvio 5). Toimihenkilöiden osalta työttömien tietoja ei Työ- ja elinkeinoministeriön tietokannoista ole saatavilla, koska esimerkiksi automyyjät tilastoidaan toisaalle, yleiseen myyjien ammattiryhmään. Myös alueellisesti tarkasteltuna on työttömien määrä laskenut selvästi vuoden takaisesta (Kuvio 6). Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Pohjanmaalla (-35 ), Varsinais-Suomessa (-28 ) ja Lapissa (-27 ). Kuvio 4. Autokorjaamoalan työttömät työnhakijat ja lomautetutsyyskuussa vuosina henkilöä 8 9 Työttömät työnhakijat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 13 Lomautetut Kuvio 5. Autokorjaamoalan työttömät työnhakijat ammattinimikkeen mukaan syyskuun lopussa vuosina vuosina Autonasentaja, huoltokorjaamo Automaalari Autopeltiseppä Huoltokorjaamotyöntekijä Asentaja, raskas autokalusto Autosähköasentaja henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuvio 6. Autokorjaamoalan työttömien työnhakijoiden lukumäärät alueittain syyskuussa 217 sekä vuosimuutokset KOKO MAA (3 311) Uusimaa (776) Varsinais-Suomi (221) Satakunta (133) Häme (215) Pirkanma (299) Kaakkois-Suomi (37) Etelä-Savo (131) Pohjois-Savo (155) Pohjois-Karjala (166) Keski-Suomi (193) Etelä-Pohjanmaa (125) Pohjanmaa (78) Pohjois-Pohjanmaa (313) Kainuu (55) Lappi (143) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUSLIITTO 217

7 TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihdon ja määrän kehitystä lukuun ottamatta, taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tilinpäätöstiedot moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppaa sekä huolto- ja korjaamotoimintaa harjoittavista yrityksistä. Viimeisimmät käytettävissä olevat tilinpäätöstiedot ovat vuodelta 216. Balance Conculting analysoi vuosittain yli 5 autokaupan ja lähes 9 huolto- ja korjaamoalan yritystä. Autoalan yritysten taloudellista tilaa arvioidessa on syytä huomioida muutamia seikkoja. Ensinnäkin monet vähittäiskauppaan luokitellut yritykset ovat osana konsernia. Emoyhtiö voi olla maahantuoja merkille, jota tytäryhtiö myy. Yhtä lailla maahantuoja toimittaa sitä myös muille vähittäiskaupan yrityksille. Toiseksi, koko konsernin liiketoiminta voi olla tukkukauppaan luokitellun yrityksen tilinpäätöksessä. Tällaisesta käy esimerkkinä vaikkapa Veho. Tällöin vähittäiskaupan liiketoiminnan arviointi ei ole kyseisen yrityksen osalta mahdollista. Lisäksi monet vähittäiskaupan merkkiliikkeet myös huoltavat ja korjaavat edustamiansa merkkejä. Usein huoltovalikoimaan kuulu myös muita merkkejä, joillakin jopa kaikki merkit. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut vuoden 212 verotusmuutoksen aiheuttamasta pudotuksesta lähtien (Kuvio 7). Kesän 215 romutuspalkkio kiihdytti kauppaa, joka on kasvanut melko tasaisesti tämän vuoden syksyyn saakka. Pieniä häiriöitä autokauppaan tuli tämän vuoden alussa, kun julki tuotiin ajatuksia autoverotuksen radikaalista muuttamisesta. Liikevaihtoindeksissä on mukana uusien ajoneuvojen lisäksi käytettyjen ajoneuvojen kauppa. Autoliikkeissä myydään vuosittain noin 4 käytettyä ajoneuvoa. Kaupan ja korjaamotoiminnan määräindeksi saadaan, kun liikevaihdosta poistetaan hintojen muutoksen vaikutus. Kaupasta poiketen, huolto- ja korjaamotoiminnassa hintojen muutokset ovat selvästi nähtävissä (Kuvio 8). Vuosina hinnat nousivat voimakkaasti, keskimäärin lähes 4 prosenttia vuodessa, eikä määrän lasku näkynyt liikevaihdon laskuna. 214 lähtien huollon ja korjauksen hintojen nousu on ollut noin 1 prosenttia vuodessa. Tämän vuoksi määrä ja liikevaihto ovat kehittyneet hyvin samansuuntaisesti. Huolto- ja korjaustoiminta onkin kasvanut tasaisesti vuoden 215 keväästä asti. Tämä on parantanut myös alan työllisyyttä. Sekä tukku- ja vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan suurimmat yritykset ovat pääsääntöisesti kasvattaneet liikevaihtoaan (Taulukot sivuilla 11 12). Vähittäiskaupan mediaaniyrityksen Kuvio 7. Mootoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihto- ja määräindeksit, trendisarjat, 21= Määräindeksi 14 Liikevaihto Määräindeksi Liikevaihto Kuvio 8. Mootoriajoneuvojen huollon ja korjauksen liikevahto- ja määräindeksit, trendisarjat, 21= KEMIA TOIMIALAKATSAUS 217 7

8 kannattavuus mitattuna nettotulosprosentilla on alhaisempi kuin huolto- ja korjaamotoiminnan mediaaniyrityksen (Kuvio 8). Mediaani tarkoittaa koko joukon keskimmäistä havaintoa. Kummankin toimialan kannattavuutta voi pitää enintään tyydyttävänä. Nettotulosprosentti on kuitenkin ollut kasvussa jo usean vuoden ajan. Vähittäiskaupan vakavaraisuus (omavaraisuusaste) on pysynyt hyvällä, yli 4 prosentin tasolla uusien autojen kaupan vähenemisestä huolimatta. Yritykset ovatkin uudelleenjärjestelleet toimintojaan mutta samalla henkilöstöä on irtisanottu. Huollon ja korjauksen omavaraisuusaste pysytteli muutaman vuoden alle 4 prosentissa. Nousua on ollut nähtävissä viimeiset kolme vuotta. Tällä hetkellä taso on hyvä, 43 prosenttia. LUOTTAMUSMIEHET ENNUSTAVAT KASVUA Toimialakatsauksen yhteydessä on usean vuoden ajan kysytty autoalan työpaikkojen pääluottamusmiesten näkymiä markkinoista ja työllisyydestä. Autoalan suhdannekysely lähetettiin marraskuun alussa 27 pääluottamusmiehelle. Vastauksia saatiin 149 kappaletta. Henkilöstöä vastanneiden työpaikoilla on yli 5 3. Kyselyillä saadaankin varsin edustava kuva lähiaikojen näkymistä alalla. Pääluottamusmiesten arviot työllisyydestä ovat varsin myönteiset. Noin viidennes (21 ) heistä arvioi toimipisteen henkilöstön määrän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana (Kuvio 1). Työllisyyden arvioi heikkenevän vain harva (5 ) vastaajista. Vaikka henkilöstön lomauttaminen ei olekaan alalle tyypillinen tapa vähentää henkilöstöä, hyvää työllisyystilannetta korostaa se, ettei vastanneilla työpaikoilla ollut yhtään henkilöä lomautettuna kyselyn toteutushetkellä. Aiemmin on ollut aina joitakin työpaikkoja, joissa on sillä hetkellä ollut lomautuksia. Autokaupan sekä huolto- ja korjaustoiminnan odotetaan myös kokonaisuutena kasvavan. Kolmasosa pääluottamusmiehistä (28 ) ennakoi automyynnin kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Korjaamotoiminnan osalta kasvua ennakoi yhtä yleisesti (3 ). Jotkut vastaajista (6 ) arvioivat kyseisille toiminnoille laskua. Näkemyksiä voi pitää varsin odotettuina ja johdonmukaisina, koska odotukset työllisyyden kasvulle ovat maltillisemmat kuin kaupalle ja korjaamotoiminnan kasvulle. Vaikka näkymät ovat pääsääntöisesti valoisat ja jollain toimipaikoilla ja alueilla kärsitään jo työvoimapulasta, on joidenkin työpaikkojen tilanne täysin päinvastainen. Muutamia yrityksiä on mennyt konkurssiin ja toimipaikkoja on suljettu. Kuvio 8. Mediaaniyritysten nettotulosprosentit vuosina , Huolto ja korjaus Lähde: Balance Consulting Kuvio 9. Mediaaniyritysten omavaraisuusasteet vuosina vuosina , Huolto ja korjaus Lähde: Balance Consulting Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa Tukkukauppa Tukkukauppa 5 Kuvio 1. Luottamusmiesten arviot toimipaikan näkymistä, marraskuu Henkilöstön määrä Kasvaa Ennallaan Vähenee Automyynti Huolto- ja korjaustoiminta Lähde: Teollisuusliiton autoalan tiedustelu marraskuu TEOLLISUUSLIITTO 217

9 RENGASALAN TILANNE JA NÄKYMÄT Tuotteet: Tärkeimmät asiakkaat: Henkilöstömäärä 216: 2 7 ( ) Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaiden ja vanteiden kauppa, pinnoitus, korjaus ja asennus Yritykset, yhteisöt ja kotitaloudet Liikevaihto 216:,7 miljardia euroa () Yritysten lukumäärä 216: 42 (-2) Toimipaikat 217: 64 Kannattavuus 216: Vakavaraisuus 216: Nettotulos 1,9 (mediaani), tyydyttävä Omavaraisuusaste 41,9 (mediaani), hyvä Nousukausi tarttuu autonrengasalaan viipeellä. Kun rahat ovat vähissä, autoilijat kuluttavat renkaita pidempään ja vaihtavat itse renkaansa. Noin 4 prosenttia autoilijoista kertoo ostavansa uudet renkaat vasta, kun vanhat ovat lopussa. Autorengasliiton mukaan vuosina henkilöautojen kesärenkaiden myynti putosi 2 prosenttia ja talvirenkaiden myynti 5 prosenttia. Kun teollisuus on lamassa, kuljetuskalusto ei liiku eivätkä renkaat kulu. Teollisuuden ja yleinen talouden piristyminen on näkynyt erityisesti uusien kuorma- ja linja-autojen renkaiden myynnissä. Vielä vuonna 215 niiden myynti laski 2 prosenttia. Vuonna 216 suunta kääntyi: myynti kasvoi 14 prosenttia. Noususuhdanne ei kuitenkaan ole koskenut pinnoittamista. Vuonna 216 kuorma-autojen renkaita pinnoitettiin 8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Autonrengasalan työntekijöiden määrä on pysytellyt lähes samana viimeisten vuosien aikana. Vaikka talouden piristyminen näkyy jo etenkin Etelä- Suomessa, ei uusia työntekijöitä ole ainakaan vielä alettu palkkaamaan. Ruuhka-aikoina se näkyy asiakaspalvelussa: renkaanvaihtoa joutuu jonottamaan. Huonoista ajoista huolimatta konkurssien määrä autonrengasalalla on pysynyt pienenä. Isoilla ketjuilla Euromasterilla ja Vianorilla on takanaan isojen konsernien tuki. Vianor on kuitenkin lakkauttanut tämän vuoden aikana useita toimipisteitä Pohjois-Suomessa. Pienet, yrittäjävetoiset yritykset sinnittelevät huonojen aikojen yli. KIIREISINTÄ KEVÄÄLLÄ JA SYKSYLLÄ Autonrengasalaan kuuluvat rengasliikkeet, jotka myyvät ja asentavat ajoneuvojen renkaita, sekä renkaiden pinnoittamot. Suomessa on yli 25 rengasliikettä ja 15 pinnoittamoa. Alan suurimmat yritykset ovat Nokian Renkaiden omistama Vianorketju ja Michelinin omistama Euromaster-ketju. Useita toimipisteitä on myös Lapin Kumilla. Näillä suurilla toimijoilla on myös pinnoittamoita. Muut yritykset ovat paljon pienempiä niillä on usein vain yksi toimipiste. Autorengasliiton mukaan Suomessa myydään vuosittain noin 1,4 miljoonaa henkilöauton uutta kesärengasta ja noin 1,8 miljoonaa talvirengasta. Pakettiautojen, kuorma-autojen ja linja-autojen renkaita myydään vuosittain noin puoli miljoonaa kappaletta. Noin puolet renkaista ostetaan suoraan rengasliikkeistä ja loput autoliikkeistä ja muista myymälöistä. Tilastoihin ei lasketa ulkomailta hankittuja renkaita. Rengasliikkeiden toiminta on voimakkaasti sesonkiluonteista: kevätsesongilla myydään ja asennetaan kesärenkaita, syyssesongilla alle laitetaan talvirenkaat. Suurin osa liikevaihdosta syntyy näinä aikoina. Esimerkiksi syyssesonki tuottaa jopa puolet vuotuisesta myynnistä. Sesonkien aikaan ala myös työllistää eniten. Vilkkaimpina aikoina työntekijöiden määrä voi rengasliikkeessä jopa kolminkertaistua. Yritykset palkkaavat sesonkityövoiman esimerkiksi neljäksi viikoksi tai siksi aikaa, kun töitä riittää. Sesonkien aikaan alalle ilmaantuu sekalainen joukko yrittäjiä, jotka vaihtavat asiakkaiden renkaita muun muassa parkkihalleissa. Renkaita voi yhä useammin vaihdattaa myös autopesuloissa, varaosaliikkeissä ja huoltamoissa. Nykyisin hieman yli kolmannes suomalaisista vaihdattaa renkaansa ammattilaisilla. Kun rengas pinnoitetaan, sen runkoon kiinnitetään uusi kulutuspinta. Rungon on oltava kestävä, jotta rengas kannattaa pinnoittaa. Pinnoitustoiminta on Suomessa yleistä verrattuna muihin maihin. Suurin osa pinnoitettavista renkaista on kuormaautojen renkaita. RAKENTEELLISIA MUUTOKSIA Rengasalan yritykset ovat ketjuuntumassa. Vianor ja Euromaster laajentuvat pääasiassa ostamalla KEMIA TOIMIALAKATSAUS 217 9

10 pieniä, paikallisia yrityksiä. Rengasliikkeet pyrkivät myös hankkimaan renkaita halvemmalla, ja se onnistuu ostamalla yhdessä suuria eriä. Point-S-ketju on tästä esimerkki. First Stop -rengasliikkeet ovat puolestaan franchising-yrityksiä, jotka kuuluvat Bridgestonen perustamaan, samannimiseen kansainväliseen ketjuun. Myös Vianor on käynnistänyt oman franchising-ketjunsa. Rengasliikkeiden kevät- ja syyssesongit ovat lyhentyneet viime vuosina. Kun henkilöautojen talvirenkaiden asennuksia on aikaisemmin tehty kuusi viikkoa, tänä vuonna sesonki oli paikka paikoin ohi kahdessa viikossa. Tämä voi johtua siitä, että yhä useampi herää renkaanvaihtoon vasta silloin, kun on jo kiire. Myös talvet ja sää ovat arvaamattomia. Renkaiden vaihdattaminen on yleistymässä. Tällä palvelulle on kysyntää varsinkin talouden ja ostovoiman kasvaessa. Rengasliikkeiden osuus renkaiden vaihtamisessa on tosin pienessä laskussa, koska sesonkien aikaan alalle tulvii uusia yrittäjiä. Rengasliikkeet ovat ryhtyneet tarjoamaan niin sanottuja rengashotellipalveluita, joissa myydään sekä renkaiden säilytys että vaihto. Tässäkin liiketoiminnassa tarjontaa ja kilpailua on runsaasti. Rengasliikkeiden osuus renkaiden myynnistä on vähentynyt tämän vuosituhannen aikana 7 prosentista 5 prosenttiin. Myynti on siirtynyt muun muassa verkkokauppoihin, joista ostetaan joka kymmenes rengas. Samalla myytyjen renkaiden keskihinta on laskenut suunta on ollut sama vuodesta 213 lähtien (Tilastokeskus). Keskihintaa on laskenut halpojen renkaiden tuonti muun muassa Aasiasta. Tämä on vaikuttanut myös pinnoittamiseen: halpojen renkaiden käyttöikää ei voi eikä tarvitsekaan jatkaa pinnoittamalla. 1 TEOLLISUUSLIITTO 217

11 LIITETAULUKOT 1 MOOTTORIAJONEUVOJEN HUOLTO JA KORJAUS: Toimialan suurimmat yritykset vuonna 216 Liikevaihto, Liikevaihdon Nettotulos-suusaste, Omavarai- Milj. euroa muutos, Henkilöstö Raskone Oy 65,5 8,6 492, 15,1 Assistor Oy Ab 33,3 7,3 17-5,5 3,6 Atoy Power Oy 21,3 14,4 155,2 26,8 Autoklinikka-yhtiöt Oy 21,1 2,7 19 7,1 51,7 Incar Oy 19,8 26,8 12 6,4 24,2 VAK Huoltopalvelut Oy 18, 8, ,7 8,9 Helsingin Uuttera konserni 15, 32, , 95,3 Niemelän Auto Oy 13,8 14,6 13,6 31,8 Raskaspari Oy 13,6 35,3 74 7,5 64,4 Semaster Oy 11,3 31, 13 9,9 25,8 HF-Autohuolto Oy 1,7 11,4 53 7,9 69,2 Tammer Diesel Oy 9,6 4,3 77-5,7 63,3 Suomen Autohuolto Oy 9,5 12,2 71 2,5 28,8 Uuttera Oy 9, 19,4 72 1,5 82,3 Verhoomo Sorsa Oy 7,2 18,5 4 8,2 6,8 Jonasson Oy 6,8-7,2 35,8 47, MOOTTORIAJONEUVOJEN TUKKUKAUPPA: Toimialan suurimmat yritykset vuonna 216 Liikevaihto, Liikevaihdon Nettotulos-suusaste, Omavarai- Milj. euroa muutos, Henkilöstö Veho konserni , ,9 33,5 VV-Auto Group Oy , ,7 9,6 Toyota Auto Finland konserni ,3 212,7 46, Delta Motor Group konserni 543 3, 56,5 23,5 Volvo Car Finland konserni 364 5,4 49 1,4 36,1 Scania Suomi Oy 262 9, , 35,1 Oy Ford Ab ,9 35,2 3,5 Helkama-Auto konserni ,3 14 2,6 49,5 Volvo Finland Ab , 474 2,9 26,2 Oy BMW Suomi Ab 188 5,8 17 1,6 26,6 Bassadone Automotive Nordic konserni ,3 79,2 2,8 General Motors Finland Oy ,7 31,6 7,7 Inchcape Motors Finland Oy ,5 38 3,1 38,8 Nordic Automotive Services Oy 99 45,9 14 2,2 7,9 Hyundai Motor Finland Oy 81 8,6 13 -,6 1,9 Nissan Nordic Europe Oy 63 34, ,9 23,1 KEMIA TOIMIALAKATSAUS

12 MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPPA: Toimialan suurimmat yritykset vuonna 216 Liikevaihto, Milj. euroa Liikevaihdon muutos, Henkilöstö Nettotulos- Omavaraisuusaste, Delta Auto Oy , ,1 1,2 Kamux konserni 412 1, 492 -,8 1,3 Veljekset Laakkonen Oy 45 3, ,2 36,9 Käyttöauto Oy 384 6,5 571,5 2,4 Autokeskus Oy 338 9,2 562,8 6,1 Autotalo Laakkonen Oy 318,9 55 -,7 29, Länsiauto konserni 39 3,4 56,8 11,2 Rinta-Joupin Autoliike Oy , ,9 44,1 Metroauto konserni 272 9,2 36 1,5 59, Jarmo Rinta-Jouppi Oy 229 -,7 366,5 25,8 E. Hartikainen Oy 215 8, ,1 74, Wetteri Oy 27 23, ,7 73,5 Catamount konserni ,6 37 -,3 11,7 Pörhön Autoliike Oy , ,1 59,9 Bilia Oy Ab ,3 355,2 24,4 Autosalpa Oy 167 3, ,9 6,8 AUTORENGASALA: Toimialan suurimmat yritykset vuonna 216 Liikevaihto, Milj. euroa Liikevaihdon muutos, Henkilöstö Nettotulos- Omavaraisuusaste, Vianor Oy 127,2 5,4 67-1,5 51,8 Suomen Euromaster Oy 92,1 -,1 38 -,4 22,9 Lapin Kumi konserni 23,9 9,1 95 1,7 69,1 vannetukku.fi Oy 17,5 22,5 66 7,7 67,1 Scason Oy 14,3-4,2 32 2,4 55,5 Rengastien Autotarvike konserni 9,9 5,6 49 5,7 36,1 Rengaslinja Oy 7,5 23,8 88 5, 21,4 Rengasmaailma Oy 7,1 25, ,6 1,4 Lujakumi Oy 5,4 -,6 27-1,8 8,7 Raahen Rengas ja Laite Oy 5,4 5,5 2 4,7 2,6 Rengas Turku Oy 5, 11,8 2,4 35,9 Kantolan Rengas Oy 4,8 7,4 25 1,5 7,3 Kolarin Kumi Oy 4,6 4,1.. 8,2 74,5 Rengastoppi Oy 4,5 3,3 1 1,9 89,7 Öljyhetki Oy 3,7 3,6 14 6, 66,3 Rengascenter Oy 3,6 14,9 3 2,8 6, 12 TEOLLISUUSLIITTO 217

13 LIITETAULUKOT 2 MOOTTORIAJONEUVOJEN HUOLTO JA KORJAUS: Toimipaikat henkilöstön suuruusluokittain Toimipaikkoja yhteensä Suuruusluokka ei tiedossa MANNER-SUOMI Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi AHVENANMAA MOOTTORIAJONEUVOJEN TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA: Toimipaikat henkilöstön suuruusluokittain Toimipaikkoja yhteensä Suuruusluokka ei tiedossa MANNER-SUOMI Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi AHVENANMAA KEMIA TOIMIALAKATSAUS

14 AUTORENGASALA: Toimipaikat henkilöstön suuruusluokittain Toimipaikkoja yhteensä Suuruusluokka ei tiedossa MANNER-SUOMI Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi AHVENANMAA TEOLLISUUSLIITTO 217

15

16