Sulkujärven ja Sulkusalmen kunnostamiseen kuuluvat ruoppaukset ja niittämiset, Nurmes

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 48/06/2 Dnro ISY-2006-Y-50 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Ylikylän Erä ry ASIA Sulkujärven ja Sulkusalmen kunnostamiseen kuuluvat ruoppaukset ja niittämiset, Nurmes HAKEMUS Ylikylän Erä ry on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa mainitulle hankkeelle. Nykyinen tilanne Hakija on selostanut, että Sulkujärvi kuuluu vesistöön, joka laskee Roukkajanjärven ja Ylikylänjärven kautta Pieliseen. Järveen tulee runsaasti maa- ja metsätalouden ravinteita. Järven tila on huonontunut viime vuosina huolestuttavan nopeasti umpeen kasvamisen myötä ja avovesialue on supistunut vähiin. Järvi sijaitsee aivan Ylikylän keskellä ja on luonnonmonimuotoisuusalueella. Järven rannat ovat rehevöitymisen myötä vesakoituneet. Osalle ranta-alueista on perustettu EU:n ympäristöerityistuella perinnebiotooppi- ja luonnonmonimuotoisuuskohteita pitämään ranta-aluetta avonaisempana. Järven osittainen kunnostus on osa kokonaisuutta ja hanke on lähtenyt kyläläisiltä ja paikalliselta metsästysseuralta. Kevättulvan aikaan järvi näyttää vielä avonaiselta, mutta tulvan mentyä ja vesikasvuston kohottua avovesialuetta on enää hyvin vähän ja alimman veden aikaan järvellä liikkuminen soutuveneellä on todella vaikeaa. Veden syvyys alimman veden aikana on järven keskellä noin 50 cm. Avovettä on enää vähän

2 2 järven länsiosassa. Sulkusalmi on järven ja sillan väliseltä osalta pahoin liettynyt, eikä siitä pääse matalan veden aikana veneellä. Vedensyvyys Sulkusalmessa on matalan veden aikana noin 10 cm. Kevättulvan aikana virtaus tapahtuu Peräjärveen päin ja Sulkujärvi kääntyy laskuun vasta Roukkajanjärven vedenpinnan laskettua. Sulkujärvi oli ennen kalaisa ja vesilinturikas järvi, joka tarjosi kyläläisille virkistyskäyttöä kalastuksen ja metsästyksen muodossa. Kylämaisemassa järvi tarjosi myös maisemallisia arvoja. Umpeen kasvamisen ja liettymisen myötä järven virkistysarvot ovat vähentyneet. Vesialueen umpeen kasvamisen ja rantojen pajukoitumisen myötä myös järven maisemallinen merkitys on menetetty. Sulkujärven vedenkorkeudet ovat seuraavat: HW = N ,36 m, MW = N ,50 m ja NW = N ,04 m. Sulkujärvellä tehtävä ruoppaus ja vesikasvien niitto Sulkujärven keskelle on suunniteltu avovesialue, joka on tarkoitus tehdä talviaikaisena ruoppauksena jäältä käsin. Ruopattavan alueen koko on noin m 2 (20 x 250 m). Ruopattava massa kuljetetaan läjitysalueille, jonne ne tasoitetaan. Lisäksi vesikasvillisuutta niitetään kaislaleikkurilla. Leikattu kasvimassa kootaan rantaan, mistä se siirretään erilliselle läjitysalueelle kuivamaan. Kompostoitavaa kasvijätettä tulee ensimmäisen vuoden aikana noin 15 m 3 ja seuraavina vuosina niitettävän kasvijätteen määrä vähenee. Kompostoitunut niittojäte käytetään maanparannukseen pelloilla. Vesikasvillisuuden niitto ei sisälly Leader-hankkeeseen, vaan se toteutetaan metsästysseuran talkootyönä. Kasvillisuuden niittoa jatketaan tarvittaessa noin viiden vuoden ajan. Useana vuotena peräkkäin oikein ajoitettuna niitto hävittää kasvillisuutta. Niitto pyritään keskittämään vain ilmaversoisiin kasvustoihin ja se suoritetaan ravinnon ollessa vielä kasvin varressa heinä-elokuun vaihteessa. Ruoppaamalla ja niittämällä muodostetaan avovesialue, jonka rannat ovat rikkonaiset muodostaen pieniä lahdelmia, jotka antavat muun muassa suojaa vesilinnuille ja lintupoikueille. Ruopattavan alueen syvyys on noin metri, jolloin avovesialueelle muodostuu useille vesilintulajeille sopivia ruokailusyvyyksiä. Laskevaan jokisuuhun jätetään leveä kasvillisuusvyöhyke sitomaan valumavesien mukanaan tuomaa typpeä ja muita ravinteita. Järvelle jää myös huomattavasti matalaa vesikasvillisuutta alueella oleville kahlaajille.

3 3 Sulkusalmessa tehtävä ruoppaus Sulkusalmi ruopataan järven ja sillan väliseltä alueelta noin 5 metrin leveydeltä. Ruoppausalueen pituus on noin 200 metriä ja ruoppaussyvyys noin 1 m. Ruoppausalue on noin m 2. Virtauksen kynnyskohta, joka säätelee Sulkujärven vedenpinnan korkeutta, sijaitsee ruopattavan Sulkusalmen Roukkajanjärven puolella sillan alla ja sen jälkeen. Sulkusalmen ruoppauksella ei ole vaikutusta Sulkujärven vedenpintaan. Töiden suorittamisajankohta ja suunniteltu toteutustapa Vesikasvillisuuden niitto aloitetaan alueella jo vuoden 2006 aikana ja suunniteltu ruoppausalue niitetään myös alueen jäädyttämistä varten. Ruoppaus aloitetaan vuoden 2007 helmi-huhtikuussa, kun jää on saatu riittävän kantavaksi. Jos jäädyttäminen ei onnistu kyseisen talven aikana, jatketaan hanketta seuraavan talven aikana. Vesikasvillisuuden niittoa jatketaan seuraavina neljänä vuotena ( ) ja tarvittaessa vielä tämänkin jälkeen, jos kasvillisuutta ei ole saatu hävitettyä niitettävältä alueelta. Kiinteää ruoppausmassaa kertyy noin m 3. Vesialueen omistajan suostumus Sulkujärven ja Sulkusalmen vesialue on Ylikylän yhteisen kalaveden osakaskunnan vesialuetta. Hakija on liittänyt asiakirjoihin osakaskunnan kirjallisesti antaman myönteisen lausunnon hankkeen toteuttamisesta vesialueella. Ruoppausmassojen läjitysalueet ja niittojätteen kompostointipaikka Läjitysalueita on kaksi. Ensimmäinen läjitysalue on Pyysärkän tilalla uuden sikalan ympäristö, joka maisemoidaan läjitysmassalla. Toinen läjitysalue on tarvittaessa Ritolantien varressa Pyysärkän pellolla, jossa läjitysmassaa käytetään pellon parannukseen. Läjitysalueiden tasaus suoritetaan aikaisintaan läjitystä seuraavana syksynä, jolloin kaikki routa on ehtinyt sulaa. Läjitysalueiden omistaja Karelia Pig Oy on antanut hakijalle kirjallisen luvan läjitysalueiden käyttöön.

4 4 Niittojäte kompostoidaan AA:n kuolinpesän omistaman Jussilan tilan RN:o 6:34 Hiekkasärkkä -nimisen peltolohkon maakuoppaan. Kuolinpesä on antanut kirjallisen luvan kompostointipaikan käyttöön. Hankkeesta saatavat hyödyt Lisäämällä avovesialuetta saadaan vesilinnut viihtymään paremmin alueella, joka lisää alueen metsästyksellistä virkistyskäyttöä. Umpeen kasvamista pystytään estämään ja hidastamaan varmistamalla riittävän suuri ja yhtenäinen avovesialue, missä tapahtuu veden virtausta. Lisäämällä järven avovesialuetta järvellä liikkuminen helpottuu ja avovesialue parantaa järven maisemallista arvoa. Myös kevätkutuisten kalojen lisääntyminen alueella paranee, mikä lisää järven kalastuksellista virkistyskäyttöä. Sillan kohdalla Sulkusalmessa on kyläläisten venepaikkoja. Sulkusalmen ruoppauksella turvataan venepaikoilta pääsy veneellä Sulkujärvelle. Hankkeesta aiheutuvat haitat Ruoppaus aiheuttaa jonkin verran veden samentumista alueella. Talvella toteutettuna samentuminen on vähäisempää, koska veden virtaus on vähäistä ja vedenpinnan ollessa riittävän alhaalla Sulkusalmi jäätyy pohjaan saakka. Kiintoaineilla on noin 2 kuukautta aikaa laskeutua ruopatun alueen pohjalle ennen jäiden lähtöä ja kevättulvan alkua. Vedenlaadun tarkkailu Vedenlaadun tarkkailupiste sijaitsee Roukkajanjärven Talvilahdessa. Vesinäytteet otetaan ennen työn aloitusta, työn aikana ja kaksi viikkoa työn lopetuksen jälkeen. Näytteistä analysoidaan kiintoaines, sameus sekä ravinteet (fosfori ja typpi). HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään

5 5 1) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus lausuu, että toinen vesistötoimikunta myönsi luvan Ylikylän-, Sulku-, Perä- ja Viitajärven laskemiseen kuivatushankkeen yhteydessä. Hanke toteutettiin vuosina Sulkujärven keskivedenkorkeus laski 0,6 0,7 m, mikä ainakin osin selittää vesistössä ilmenevät hakemuksessa kuvatut ongelmat. Hakemukseen on liitetty kaksi valokuvaa ruoppauskohteesta. Mitään varsinaista ympäristökuvausta ei kuitenkaan ole. Hakijan edustajat ovat käyneet esittelemässä hanketta ympäristökeskuksessa ja tuolloin selostaneet järven vesiluontoa sekä esittäneet useita järven tilaa kuvaavia diakuvia. Järvi on ympäristökeskukselle tuttu myös sen rannoilla sijaitseviin perinnebiotooppi- ja luonnonmonimuotoisuus-kohteisiin tehdyistä tarkastuksista. Edelliseen viitaten järven vesiluonnon tarkempi kuvaaminen ei ympäristökeskusta varten ole tarpeen. Ympäristökeskuksen mielestä luvan myöntämiselle ei ole yleisen edun kannalta estettä. Lupapäätöksessä hakijan esittämää vesistövaikutusten tarkkailuohjelmaa tulee tarkentaa siten, että veden laadun tarkkailupiste sijoitetaan alapuolisessa Talvilahdessa olevaan syvänteeseen. Näytteiden analysointia tulee lisäksi tarkentaa siten, että fosforista ja typestä analysoidaan kokonaisfosfori ja -typpi. 2) Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö toteaa, että hankkeen toteuttamiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. 3) Nurmeksen kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto pitää kunnostushanketta sinänsä myönteisenä asiana. Hankkeen vaikutuksia olisi lupajaoston mielestä kuitenkin syytä selvittää tarkemmin ennen luvan myöntämistä. Koska järvi on pahoin umpeenkasvanut, on epävarmaa, miten pysyviä tuloksia näinkin vähäisellä ruoppauksella on saatavissa aikaan. Tältä näkökannalta ruoppausten keskittäminen Sulkujärveen Sulkusalmen sijasta on perusteltua. Jos Sulkusalmea kuitenkin ruopataan, tulee huolehtia siitä, ettei Sulkujärven pinta laske. On tärkeää, että niitto ja niittojätteen poiskuljettaminen varmistetaan useiksi vuosiksi eteenpäin, jotta sillä saavutettaisiin varmemmin toivotut tulokset.

6 6 Hankkeen toteutuksessa tulee huomioida mahdolliset haittavaikutukset. Ruoppausmassat tulee sijoittaa siten, etteivät niiden valumavedet aiheuta vesien kuormittumista. Myöskään niittojätteen kompostoinnista ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai hajuhaittaa. Toinen suunnitelluista läjitysalueista sijaitsee aivan Kanasenkanavan vieressä ja suunniteltu kompostointipaikka sijaitsee noin 100 metrin päässä Sulkujärveen laskevasta Peräjoesta. Lupajaoston näkemyksen mukaan vesinäytteitä tulisi työn lopettamisen jälkeen ottaa kaksi tai kolme kertaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Ylikylän Erä ry:lle luvan Sulkujärven ja Sulkusalmen kunnostamiseen kuuluviin ruoppauksiin ja niittämisiin Nurmeksen kaupungin Ylikylän kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan lupamääräys. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Nurmeksen kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. MÄÄRÄYKSET Ruoppausta koskevat määräykset 1. Sulkujärvessä ruopattava alue on rajattu hakemuksen liitteenä 4 olevalle kartalle 1: ja niitettävä alue vastaavasti hakemuksen liitteenä 5 olevalle kartalle 5. Ruoppaus ulotetaan hakemuksen liitteenä 6 olevan poikkileikkauspiirroksen 1:100 mukaisesti syvyyteen noin N ,5 m. Ruopattavan alueen reunat muotoillaan kaltevuuteen 1:2. Sulkusalmessa ruoppaus ulotetaan hakemuksen liitteenä 7 olevan poikkileikkauspiirustuksen 1:50 mukaisesti syvyyteen noin N m. Ruopattavan alueen reunat

7 7 muotoillaan kaltevuuteen 1:1,5. Ruoppausalueen alapäässä on varmistuttava, että salmen pohjaan jää riittävän laaja koskematon kynnys pitämään yläpuolisen järven vedenkorkeudet ennallaan. Tarvittaessa kynnystä on vahvistettava kiviheitokkeella tai muulla veden virtausta kestävällä materiaalilla sen mahdollisen syöpymisen estämiseksi. 2. Ruoppausmassat on läjitettävä siten, että ne eivät pääse valumaan vesistöön. Massojen läjityspaikat näkyvät hakemuksen liitteenä 12 olevassa kartassa 1: Ruoppaustöiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikölle ja Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämän päätöksen perustiedot (päivämäärä ja antaja) on samalla mainittava. 4. Ruoppaustyöt on tehtävä välisenä aikana. Työt on ajoitettava ja tehtävä siten, että töistä vesistölle ja sen muulle käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. 5. Luvan saajan on seurattava ruoppauksen vaikutuksia vesistön veden laatuun ottamalla Roukkajanjärven Talvilahdessa olevasta syvänteestä vesinäytteet ennen ruoppaustyön aloitusta, työn aikana sekä kaksi ja neljä viikkoa työn lopetuksen jälkeen. Näytteistä on analysoitava kiintoaines ja sameus sekä kokonaisfosfori ja -typpi. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa edellä mainittuja ajankohtia. 6. Töiden päätyttyä on ruoppausalueiden ympäristö Sulkujärvessä ja Sulkusalmessa sekä läjitysalueet siistittävä, viimeisteltävä ja maisemoitava mahdollisimman pian. Niittämistä koskevat määräykset 7. Niitettävä alue on rajattu hakemuksen liitteenä 5 olevalle kartalle 1: Niitto toteutetaan neljänä vuotena. 8. Niitettävän kasvuston kompostointipaikka näkyy hakemuksen liitteenä 14 olevasta kartasta 1:5 000.

8 8 9. Luvan saajan on huolehdittava, että niittojätteen kompostoinnista ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä hajuhaittaa. Yhteiset määräykset 10. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. 11. Tässä päätöksessä tarkoitetut ruoppaustyöt on saatettava loppuun 4 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Töiden valmistumisesta on 2 kuukauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TE-keskukselle ja Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Luvan saaja voi tarvittaessa jatkaa vesikasvillisuuden niittoa vielä ruoppaustöiden loppuunsaattamisen määräajan jälkeenkin sopimalla asiasta vesialueen omistavan osakaskunnan kanssa. PERUSTELUT Hanke on tärkeä kyläalueen viihtyisyyden ja virkistyskäytön edistämisen kannalta. Veden vaihtuvuus parantuu ruopattavalla alueella. Luonnonvaraisille kasveille jää ennalta arvioiden riittävästi kasvutilaa käsittelemättömälle alueelle. Veneelläkulku salmessa helpottuu. Vesikasvuston niittäminen varmistaa vesialueen avoimena pysymistä ruoppauksen jälkeen. Vesialueen omistaja on antanut suostumuksensa hankkeelle. Edunmenetyksiä hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennalta arvaamattomien haittojen varalta on annettu määräys. Vesikasvuston niittämisen jatkaminen ruoppaustöiden loppuunsaattamisen määräajan jälkeenkin on mahdollista, koska niittäminen sinänsä ei vaadi vesilain mukaista lupaa.

9 9 LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 4 ja 6 :n 1 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 490 euroa (ruoppaus alle m 3 ). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

10 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Matti Turunen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Matti Turunen (asian esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. MT/PH Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

11 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.