YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 86/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 201 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 201 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ketosennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kaustinen LUVAN HAKIJA T:mi Martti Holkko Timanttimaantie HAAPALUOMA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ketosenneva sijaitsee Köyhäjoen kylässä Kaustisen kunnassa noin 16 km kunnan keskustasta itä koilliseen Ullavan kunnan rajan tuntumassa. Jo toiminnassa olevalla tuotantoalueella tuotetaan jyrsinturvetta ympäristö ja energiaturpeeksi. Tuotantoalueen pinta ala on noin 73,7 ha ja koko hankealueen pinta ala on noin 77,5 ha. T:mi Martti Holkko on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella sekä , , , ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa jo toiminnassa olevan Ketosennevan turvetuotantoalueen turvetuotantoon Kaustisen kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakija on vuokrannut kiinteistöstä Hevosselkä RN:o 8:76 noin 100 ha:n suuruisen määräalan turvetuotantoa varten vuoteen 2024 saakka. Alueella on voimassa Keski Pohjanmaan 1. vaiheen maakuntakaava, joka ei sisällä turvetuotantoa koskevia kaavamääräyksiä.

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö 2 Länsi Suomen ympäristökeskus totesi vesiensuojelun ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisessa lausunnossaan , että Ketosennevan suon kuntoonpanotyöt ja turpeen nosto voitiin aloittaa ilman vesioikeuden lupaa ympäristökeskuksen lausunnosta tarkemmin ilmenevin ehdoin. Ympäristökeskus tarkasti Ketosennevan turvetuotantoalueen Tarkastuksen jälkeen toiminnan laajuus, kestoaika ja vesistövaikutukset huomioon ottaen toiminnanharjoittaja velvoitettiin hakemaan Ketosennevan turvetuotantoalueelle ympäristölupa Länsi Suomen ympäristölupavirastolta mennessä. Ketosennevan tuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 2000 ja turvetuotanto vuonna Tuotantoalue koostuu neljästä erillisestä lohkosta. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen lähiympäristö on metsäojitettua suoaluetta ja metsää. Ketosennevan tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavedenottamoita, pohjavesialueita eikä suojeltavia luontokohteita. Ketosennevan tuotantoalue sijaitsee Perhonjoen vesistöalueella ja Köyhäjoen yläosan osavaluma alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat viereisen Näätinkiojan kautta Köyhäjokeen. Perhonjoen valuma alue on km 2 ja järvisyys 3,4 %. Joki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja alueilla olevista pienistä järvistä. Latvajärvet ovat lähes 200 m merenpinnan yläpuolella. Latva alueilta joki laskee Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen ja edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään ja edelleen Perämereen Kokkolan kaupungin pohjoispuolitse. Joen pituus on 160 km. Vesistöalueelle on rakennettu kolme tekojärveä: Patana, Venetjoki ja Vissavesi. Muita säännösteltyjä järviä ovat Halsuanjärvi ja keskiosan järviryhmä. Joessa on voimalaitoksia Kaustisen Pirttikoskella ja Kruunupyyn Alavetelin Kaitforsissa. Halsuanjärven alapuolella on lisäksi säännöstelypato ja mylly, jolla nykyään tuotetaan sähköä.

3 3 Perhonjoen vesistöaluetietoja: F (km 2 ) L (%) MQ (m 3 /s) NQ (m 3 /s) MHQ (m 3 /s) Ullavanjoki (Isojärvi) 413 4,7 3,6 0,2 24 Köyhäjoki (Isojärvi) 293 1,7 2, Näätinkiojan ja Köyhäjoen virtaama on arvioitu käyttämällä vertailuvesistönä Koskujoen aluetta. Lasketut virtaamat (m 3 ) ovat seuraavat: Koskutjoen alaosa Purkukohta Näätinkiojaan Köyhäjoki Näätinkiojan yhtymäkohdassa Pinta ala alarajalla (km 2 ) 107,46 14,4 156 Järvisyys alarajalla (%) 2,76 2,82 1,65 Alivirtaama (NQ) 0,01 < 0,01 < 0,01 Kesialivirtaama (MNQ) 0,12 0,02 0,17 Keskivirtaama (MQ) 0,98 0,13 1,42 Keskiylivirtaama (MHQ) 7,81 1,05 11,34 Ylivirtaama (HQ) 13,8 1,85 20,03 Kalasto ja kalastus TURVETUOTANTO Näätinkiojasta ei ole saatavilla vedenlaatuaineistoa. Veden arvioidaan olevan tyypillistä humuspitoista vettä, jota syntyy ojitetuilta metsä ja suoalueilta. Virtaamien perusteella Näätinkiojan vesistön käytön arvioidaan olevan varsin vähäistä. Köyhäjoen kalastoon kuuluvat ahven, hauki, made, lahna, salakka, kiiski ja taimen. Köyhäjoessa esiintyy myös rapuja. Vuoden 2004 saalistiedustelun mukaan joen kalakannat ovat normaaleja / hyviä. Köyhäjoen lisääntynyttä taimenkantaa pidetään paikallisesti erittäin merkittävänä asiana. Todennäköisesti taimen myös lisääntyy joessa. Köyhäjoen alajuoksulla vahva rapukanta katosi selvittämättömästä syystä vuoden 2002 kesällä, mutta vuonna 2004 sinne on istutettu noin tuhat emorapua. Joesta ei ole löytynyt rapuruttoa. Saalistiedustelun perusteella Köyhäjoesta saatiin ahventa, haukea ja särkeä satoja kiloja sekä lahnaa ja madetta kymmeniä kiloja. Taimensaalis oli vuonna kg. Kalastajia on onkijoita lukuun ottamatta joitain kymmeniä. Joella harrastetaan katiskapyyntiä ja alaosalla talvisin mateen koukkukalastusta. Alajuoksun koskilla kalastetaan taimenta perholla tai uistimella. Näätinkiojan kalasto koostuu lähinnä ahvenesta ja hauesta. Turvetuotantoalueen pinta ala on pintavalutuskentän rakentamisen jälkeen 72,4 ha. Hankealueen pinta ala on 77,5 ha. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,8. Liekoja on vähän. Ketosennevan tuotantoalue on kuntoonpantu vuonna 2000 ja tuotanto alueella aloitettu vuonna Tuotannon arvioidaan päättyvän lohkolla 1 vuonna Lohkot 2 4

4 4 ovat tuotannossa vielä enintään viisi vuotta. Tuotantoalueella nostetaan jyrsinturvetta ympäristö ja energiaturpeeksi. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunua. Vuosittain tuotettavan turpeen määrä on m 3 ja vuosina tuotettavan turpeen kokonaismäärä m 3. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättää alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisimpiä jälkikäyttömuotoja ovat metsätalous ja maatalous kuten ruokohelpiviljely. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Vesienkäsittelyrakenteina ovat laskeutusaltaat, sarkaojiin rakennetut lietesyvennykset ja päisteputkien päihin asennetut lietteenpidättimet. Lisäksi laskeutusaltaat varustetaan virtaamansäätöpadoilla. Lohkolle 1 rakennetaan noin 1,3 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Muiden lohkojen kuivatusvesien käsittelyä ei ole mahdollista tehostaa pintavalutuksella, koska niille ei ole mahdollista rakentaa pintavalutuskenttää. Ketosennevan hankealueelta (ilman pintavalutusta) tulevien kuivatusvesien aiheuttama vesistökuormitus on arvioitu seuraavaksi: Kuormitus/d Kuormitus sulan maan aikana ( välisenä aikana) Kiintoaine 26 kg kg Orgaaninen aines 44 kg kg Fosfori 0,1 kg 16,7 kg Typpi 3 kg 530 kg Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta l ja moottoriöljyä 200 l ja muita voiteluaineita noin 90 kg tuotantokaudessa. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 200 l, kiinteää öljyjätettä 32 kg, paristoja ja akkuja 4 kg, jätemetalleja 50 kg, sekajätettä alle 2 m 3 ja muovia kg. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan kaksoislaipalla varustettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Jätteet kerätään keräys ja säilytysastioihin hakijan asuinkiinteistölle. Jätteet kerätään ja lajitellaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden keruusta huolehtii kunnallinen jätteiden kerääjä.

5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 5 Ketosennevan tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita. Turvetuotanto alueella on aloitettu vuonna Ketosennevan tuotantoalueen lähiympäristö on metsäojitettua suoaluetta. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu vahinkoa ympäristölle. Ominaiskuormituskertoimilla laskettuna Ketosennevan turvetuotanto lisää ravinnepitoisuuksia (µg/l) Näätinkiojassa seuraavasti: Laskeutusaltaat eivät käytössä Laskeutusaltaat käytössä Kokonaisfosfori 1 1 Kokonaistyppi Kiintoaine Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Virtavesissä merkittävimpiä haittoja ovat hetkelliset kuormitushuiput, jotka ajoittuvat kriittisiin ajankohtiin kuten kalojen kutuaikaan. Kuormitushuiput vaihtelevat huomattavasti ja niiden aiheuttamaa vedenlaadun huonontumista ja sen vaikutuksia on käytännössä mahdotonta määrittää tarkasti. Hakijan mukaan alapuoliseen vesistöön ei kohdistu muun turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan vain vähäistä kalataloudellista haittaa tai vahinkoa. Ketosennevan lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita eikä suojeltavaksi esitettyjä pohjavesialueita. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haittaa pohjaveden muodostumiselle eikä kaivojen vesitilanteelle. Ketosennevan turvetuotannosta aiheutuva pöly ja meluhaitta tai pakokaasuista aiheutuva haitta ei ole kovin mainittava. Lähin asutus on noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölylaskeuma yli 0,5 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta ei ole enää merkittävää eikä ole erotettavissa muusta pölylaskeumasta.

6 6 Turpeen jatkokuljetus hoidetaan Köyhäjoen yleistä tietä pitkin. Tien kunnossapidosta vastaa Kaustisen kunta. Turpeen kuljetuksista käyttöpaikoille aiheutuu vetokalustosta melu ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 ohjearvojen alapuolelle. Ympäristöriskit Turvetuotantoajankohta ajoittuu kesän kuivimpaan kauteen, jolloin työn luonteesta johtuen suurin riski on tulipalo. Tulipalo voi levitä tuulen mukana helposti maastoon. Toinen merkittävä riski on kiintoaineen karkaaminen vesistöön suurten virtaamien tai tulvien aikana vesienkäsittelylaitteiden pettäessä. Muut riskit liittyvät lähinnä polttoaineen käsittelyyn ja säilytykseen. Tulipaloriski otetaan huomioon rakentamalla riittävä määrä paloaltaita, joista saadaan vettä sammutusta varten. Lisäksi tuotantoalueille 1 3 pääsee kahta eri kulkureittiä. Kiintoaineen karkaamisriski otetaan huomioon mitoitettaessa laskeutusaltaita. Alueet eivät myöskään ole merkittävän tulvariskin alaisia, koska alueet sijaitsevat lähellä vedenjakajaa. Polttoaineiden säilytyksessä noudatetaan kauppa ja teollisuusministeriön nesteitä koskevaa päätöstä (313/1985) ja asia on sisällytetty turvallisuussuunnitelmaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö päästötarkkailu Vaikutustarkkailu HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on tehnyt esityksen käyttö ja päästötarkkailuohjelmaksi. Kalastoa ja vesistön laatua voidaan tarkkailla joko Näätinkiojasta tai sen ja Köyhäjoen risteyskohdasta. Hakija on esittänyt Köyhäjoen kalastoa seurattavaksi Kaustisen kalastuskunnalta saatavien tietojen perusteella. Kalataloustarkkailuohjelma toimitetaan Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi heti lupapäätöksen antamisen jälkeen. Hakija ei ole arvioinut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kaustisen ja Ullavan kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistu

7 7 tusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Kaustisen ja Ullavan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Kaustisen ja Ullavan kuntien terveydensuojeluviranomaisilta ja Kaustisen kunnalta. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Perhonjokilaaksonimisessä sanomalehdessä. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa kaikilla lohkoilla. Lohkolle 1 suunniteltu pintavalutuskenttä on kuitenkin ollut turvetuotannossa jo vuosia. Pintavalutuskenttä tulisi perustaa mahdollisimman luonnonmukaiselle suoalueelle. Pintavalutuskentän koko on ympäristökeskuksen mukaan riittävä. Pumpun on oltava lämpöeristetty, jotta kuivatusvedet voidaan pumpata pintavalutuskentälle myös talviaikaan. Oleellista on vesien tasainen leviäminen pintavalutuskentälle. Oikovirtaukset kentällä on estettävä ja nykyiset ojat tukittava. Jos pintavalutuskenttä saadaan toimivaksi, ympäristökeskus on katsonut sen olevan riittävä vesiensuojelumenetelmä lohkolle 1. Lohkoilla 2 4 on käytössä vain perustason vesienkäsittelymenetelmä. Näiden lohkojen osalta hakijan tulee esittää uusi selvitys parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Hakijan tulee lisäksi esittää selkeämpi selvitys alueen ojastosta ja valumasuunnista. Hakemuksen täydennyksestä saa käsityksen, että vedet valuvat Sunterinkankaalle päin eivätkä Näätinkiojaan. Hakijan on lisäksi esitettävä kohteen luontoarvot ja laadittava arvio hankkeen vaikutuksista lähiympäristöön (Tervansalorämeeseen). Ympäristökeskus on todennut, että hakija ei ole toimittanut täydennyspyynnössä edellytettyä tietoa alueen muusta maankäytöstä ja kuormittavasta toiminnasta. Ympäristökeskuksen mukaan käyttötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästötarkkailussa on otettava vesinäytteitä maalis huhtikuussa, kuukausittain touko elokuussa ja jouluhelmikuussa kahden vuoden ajan pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen mahdollisen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteiden analysoinnista vastaavan laboratorion kanssa on sovittava hälytysrajasta. Lisäksi käyttötarkkailuun on lisättävä alapuolisen uoman sedimentaatioseuranta kiintoainekuormituksen selvittämiseksi. Kiintoainekuormituksen määrää ja laatua arvioidaan joen pohjaan kiinnitettyjen laskeutumisputkien ja mitta asteikkojen perusteella. Ympäristökeskus on esittä

8 8 nyt edellytykset tarkkailun suorittavan laboratorion, henkilöstön ja määritysmenetelmän kelpoisuudesta. Jos alueella on muita turvetuottajia, vesistötarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. Tarkkailuohjelma on päivitettävä ja toimitettava ympäristökeskukselle tiedoksi. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston (VNp 480/96) ohjearvot ylittyvät. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriytyvässä kohteessa valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti TYVIpalvelimen kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Poltto ja voiteluaineet on sijoitettava katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila on varustettava reunallisella suojarakenteella. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli alueella sovelletaan tehostettuja vesiensuojelun periaatteita. Kaikki vedet on johdettava pintavalutukseen tai käsiteltävä vaihtoehtoisesti kemikaloinnilla. Tehostetun vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympärivuotisesti. Sarkaojat on pidettävä puhtaana sekä lietesyvennykset ja altaat tyhjennettävä ja vesiensuojelurakenteet pidettävä kunnossa. Toimintaa on tarkkailtava ja havaittuihin puutteisiin on puututtava välittömästi. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään hakemuksen mukaisesti, luvansaajan maksettavaksi on asetettava euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Mikäli hankkeen kuormitusta vesistöön vähennetään TE keskuksen esittämällä vesienkäsittelyn tehostamisella, maksua voidaan pienentää suhteessa kuormituksen vähentämiseen. Luvansaajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueen kalastoa Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. 3) Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan mukaan lupa hakemukseen tulisi myöntää 15 vuoden määräajaksi, koska on tiedossa, että tuotanto tulee kestämään vuoteen 2020 saakka. Muutoin ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta.

9 9 4) Ullavan kunnan rakennuslautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 5) Ullavan kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimivalla Kokkolanseudun terveyskeskuksella ei ole terveydelliseltä kannalta ollut huomautettavaa hakemuksesta. 6) Tunkkarin kuntayhtymä on terveydensuojeluviranomaisena todennut, ettei Ketosennevan turvetuotannon pöly ja melupäästöistä oletettavasti muodostu naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta, koska lähin asutus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Kuntayhtymä on edellyttänyt, että tuotanto alueella järjestetään niin, ettei se aiheuta haittaa ympäristölle ja terveydelle. Kuntayhtymällä ei ole ollut muuta huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausuntoon vesienkäsittelymenetelmistä, että suurin osa Ketosennevan turvetuotantoalueesta poistuu tuotannosta lähiaikoina ja myös kuormitus vähenee. Tuotantoalueen laskeutusaltaat on rakennettu luontoarvoja säästäen. Näätinkiojaa on säästetty eikä mm. laskuojaa ole rakennettu sen varteen. Nykyistä luonnonaltaan kasvillisuutta hyödynnetään lisäsitojana. Pintavalutuskenttä on mahdollista rakentaa ainoastaan lohkolle 1. Hankkeesta aiheutuvat pöly ja meluhaitat eivät liene kovin mainittavia. Turvetta tuotetaan lähes pölyttömästi, koska keruu suoritetaan mekaanisella vaunulla. Hakija ei ole pitänyt kannattavana joen pohjaan asennettavia kiintoaineputkia. Joki sijaitsee kaukana tuotantoalueesta, eivätkä kiintoaineputket säily ympärivuotisesti joen pohjassa, vaan rikkoontuvat hyvin helposti. Asiantuntijoiden mukaan toimenpide ei käytännössä onnistu. Toimenpide on myös kohtuuttoman kallis yksityisen turvetuottajan tuotannon kannattavuutta ajatellen. Jokea kuormittaa omalta osaltaan myös maa ja metsätalous, joten pientä turvetuottajaa ei voida velvoittaa kyseisiin toimenpiteisiin yksin. Hakija on vastustanut Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnossa vaadittua euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun asettamista. Kalatalousmaksu on hakijan mukaan kohtuuttoman kallis. Kustannukset ovat liian korkeat ja heikentävät pienen yksityisen turvetuottajan tuotannon kannattavuutta. Ehdotus tarkkailuohjelmasta toimitetaan hyväksyttäväksi lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Tarkkailu pyritään toteuttamaan yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan 3), Ullavan kunnan rakennuslautakunnan 4), Kokkolan seudun terveyskeskuksen 5) eikä Tunkkarin kuntayhtymän 6) lausunnoista.

10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 10 Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää T:mi Martti Holkolle ympäristöluvan Ketosennevan tuotantoalueen turvetuotantoon Kaustisen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti kuitenkin siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Hankealueen pinta ala on 77,5 ha. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 72,2 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ympärivuotisesti. Lisäksi lohkon 1 kuivatusvesien käsittelyä on tehostettava ympärivuotisesti suunnitelman mukaisella, mutta vähintään 1,5 ha:n suuruisella käsittelykentällä. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Kuivatusvesien käsittelykentän rakennussuunnitelma on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään

11 11 Käsittelykenttä on rakennettava mennessä ja se on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan 6) Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 12 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä 700 euroa vuoden 2011 loppuun saakka ja lukien 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

13 13 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ketosennevan turvetuotantoalue on ollut toiminnassa vuodesta Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä tuotannossa olevan alueen vesienkäsittelyssä merkitsee pintavalutusta tai muuta tehokasta laskeutuksen jälkeistä käsittelyä. Ketosennevan turvetuotantoalueen lohkon 1 kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan tuotantokentälle rakennettavalla vesien käsittelykentällä. Lupamääräyksessä 2) lohkon 1 kuivatusvedet on määrätty johdettaviksi vähintään 1,5 ha:n suuruisen käsitteltykentän kautta ympärivuotisesti. Käsittelykentän vaatima alue on otettu huomioon tuotantoalan pinta alassa. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että lohkot 2, 3 ja 4 ovat tuotannossa enää enintään 5 vuotta eikä ole esittänyt niiden kuivatusvesien käsittelyä pintavalutuksella tai muulla vastaavalla tehostetulla menetelmällä. Ympäristölupavirasto on näiden lohkojen osalta myöntänyt määräaikaisen luvan vuoden 2011 loppuun. Ympäristölupavirasto katsoo, että vesienkäsittelymenetelmä vastaa tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Tuotantoalueen ympäristö on ojitettua suota ja metsämaata. Pölystä aiheutuvan haitan estämiseksi annetaan lisäksi lupamääräys 6).

14 14 Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN Kun otetaan huomioon Ketosennevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Lohkon 1 tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Kuivatusvesien käsittelykenttä perustetaan nyt tuotannossa olevalle ojitetulle alueelle. Lähinnä kasvillisuuskentäksi muodostuva rakenne ei vastaa teholtaan mitoituksen mukaista pintavalutuskenttää. Riittävän puhdistustehon varmistamiseksi kentän pinta ala määrätään suunnitelmassa esitettyä suuremmaksi. Kentän teknisen toteutuksen tarkistamiseksi rakennussuunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Määräyksen 15) mukaisella kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä ehkäistään vesiin johdettavien päästöjen purkuvesistön kalataloudelle aiheuttamaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 12) ja 13) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen lohkojen 2 4 kuivatusvesien käsittelyä koskevasta uudesta selvityksestä, että lohkot ovat hakijan ympäristölupavirastolle toimittaman täydennyksen mukaan tuotannossa enintään viisi vuotta. Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotantoa voidaan näillä lohkoilla harjoittaa perustason vesienkäsittelymenetelmiä noudattaen mainitun ajanjakson. Ympäristölupavirasto on rajoittanut lohkojen 2 4 osalta päätöksen voimassaoloajan vuoden 2011 loppuun. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen vaatimukseen selkeämmän selvityksen esittämisestä alueen ojastosta ja valumasuunnista, että hakija on ympäristölupaviraston täydennyskehotuk

15 15 sen johdosta toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen, jonka mukaan tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan Näätinkiojaan. Ympäristölupavirasto toteaa vaatimukseen kohteen luontoarvojen selvittämisestä, että alue on ollut tuotannossa jo vuodesta 2001 lukien. Ympäristökeskuksen vaatimukseen hankkeesta lähiympäristöön aiheutuvien vaikutusten selvittämisestä ympäristölupavirasto toteaa, että Ketosennevan tuotantoalueen lähettyvillä ei ole suojelukohteita. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen huomautukseen hakijan laiminlyönnistä toimittaa ympäristölupaviraston täydennyspyynnössä edellytettyä tietoa alueen muusta maankäytöstä ja kuormittavasta toiminnasta, että hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että muita saman purkuvesistön lähialueilla olevia turvetuotantoalueita ei ole. Alapuolisen uoman sedimentaatioseuranta kuuluu lähinnä vaikutustarkkailun eikä käyttötarkkailun piiriin. Käyttötarkkailuun sisältyy kiintoainepäästöjen mittaus. Ympäristölupavirasto ottaa ympäristökeskuksen vaatimuksen luvan saajan raportointivelvollisuudesta ympäristökeskukselle huomioon lupamääräyksissä 9), 12) ja 13) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen poltto ja voiteluaineiden sijoittamisesta huomioon lupamääräyksessä 8) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) kalatalousmaksua koskevasta vaatimuksesta, että lupamääräyksessä 15) asetetun kalatalousmaksun suuruudessa on otettu huomioon, että lohkolla 1 vesienkäsittelyä tehostetaan käsittelykentällä. Lohkoille 2 4, joilla on käytössä vain perustason vesienkäsittelymenetelmät, lupa on myönnetty määräaikaisena vuoden 2011 loppuun saakka. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tuotantoalueen lohkojen 2, 3 ja 4 osalta lupa on voimassa saakka. Tuotantoalueen lohkon 1 osalta lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei

16 16 tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä arvio mahdollisesti aiheutuvista korvattavista vahingoista. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Anne Valjakka Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 Liite 2 KARTTA

20 Liite 3 KETOSENNEVAN TUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen käsittelykenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja jouluhelmikuu) kolmen vuoden ajan käsittelykentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

21 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.