L Y apinl H ahden T Hel E unta Y iseur S akunnan tiedotuslehti JOULUKUU 2011

Transkriptio

1 YHTEYS Lapinlahden Helluntaiseurakunnan tiedotuslehti JOULUKUU 2011

2 LAPINLAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA YH TE YS -l e h ti ilmestyy kuukauden 1. sunnuntaina. Aineisto toimitukselle viimeistään 1 ½ vko. ennen ilmestymistä Toimitus Teuvo Tikkanen ja Antti Turtiainen, teuvo.tikkanen@lapinlahdenhelluntaiseurakunta.fi Ka n n e n ku va : Teuvo Tikkanen Painopaikka Kopijyvä Oy Kuopio S e u ra ku n n a n toi m i sto Lapinlahden@helluntaiseurakunta.fi P a stori Te u vo Ti kka n e n teuvo.tikkanen@lapinlahdenhelluntaiseurakunta.fi D i a kon i a p a stori Ra i l i J u n tu n e n Varpaisjärvi, raili.juntunen@lapinlahdenhelluntaiseurakunta.fi La p si -, p e rh e - j a n u ori sotyön te ki j ä An u N i ska n e n -S i m i l ä anu.niskanen-simila@lapinlahdenhelluntaiseurakunta.fi L ä h e t y s t y ö n t e ki j ä t J oh a n n a j a S a sch a Wyrwa l CTS Raamattukoulu Bryssel, Belgia SJWyrwal@web.de Ka rj a l a työn te ki j ä t P a u l i j a Ka ti Ka a tra sa l o pauli.kaatrasalo@pp.inet.fi L a p i n l a h d e n B e ta n i a R y Tilinumerot (mainitse kohde) Yhteys 2 Teuvo Tikkanen Joulun ihme! Lääkäri Luukas on kirjoittanut meille kaikille tutun, jouluevankeliumin, jossa kerrotaan joulun ihmeestä. Amerikan yhdysvalloissa asuva pastori, Ron Mehlin, käsittelee näitä ta pahtumia kirjassaan, Jumala yövuorossa (Aikamedia 1997). Kirjassaan Ron muistelee kotiseurakuntansa jokavuotisen joulunäytel män valmisteluja, Blomingtonissa, Minneso tan osavaltiossa. Näytelmä sai vuosi, vuoden jälkeen yhtä innostuneen vastaanoton. Näy telmän esiintyjät valittiin jo syyskuussa. Jo kainen roolinsa saanut lapsi opetteli rooliaan koko syyskauden ahkerasti. Näytelmä ei tosin vetänyt vertoja suurempien kaupunkien joulunäytöksille. Eikä sitä myös kään ohjannut joku tunnetuista elokuvaoh jaajista. Mutta, aitoudellaan näytelmä voitti kaikki muut joulunajan esitykset. Näytelmän suosioon vaikutti ratkaisevasti sen ohjaajana toimineen seurakuntasisar, Meritin, kokosydä minen antautuminen itse joulunsanomaan. Näytelmän jälkeen Merit alkoi jo ennen kuin seuraava vuosi oli ehtinyt kunnolla edes al kaa, suunnittelemaan parannuksia seuraa vaan joulunäytökseen. Ron muistaa selvästi, enkelit, paimenet, lam paat, majatalonpitäjät, Idän viisaat miehet sekä Joosefin ja Marian. Näytelmän suunnit telu ei kuitenkaan ollut ihan yksinkertainen juttu.

3 Ensiksi oli varmistettava esiripun toiminta ja joulunäytelmässä käytettyjen, aitojen eläinten käyttäytyminen asianmukaisesti kirkossa. Seurakuntalaiset olivat näet, tuo neet näytökseen koti tilaltaan, lampaita, ankkoja, vasikoita, olipa yksi koirakin päässyt mukaan näyttelemään. Ei siis ihme, että ensimmäisen joulun aito tunnelma välittyi jokaisen läsnäolijan sydä meen. Näytelmästä puuttui vain oikea aa si, koska kukaan seurakuntalaista ei omis tanut aasia. Jostain kumman syystä, Ron kirjoittaa. Minut valittiin aina esittämään aasia, enkä saanut koskaan puhua omassa roolissani. Muistan kuinka enkelit ilmoitti vat ilosanoman Vapahtajan syntymästä paimenille, kuinka paimenet puhuivat tästä ilmoituksesta, Joosefille ja Marialle. Sitten tulivat itämaan tietäjät ja he kertoivat, kuinka tähti oli johdattanut heidät tämän ihmeellisen lapsen luokse. Tätä kaikkea muistellessasi, Ron kirjoittaa ajatelleensa jouluyön tapahtumia uudessa valossa: Jumalakin on oikeastaan suuri ohjaaja. Hän pitää huolta siitä, että kaikki mitä elämässämme tapahtuu, oli se sitten hyvää taikka pahaa, niiden tarkoituksena on palvella Hänen suurta tarkoitustaan. Ihmettelin lapsena ollessani aina sitä mi ten hyvin joulunäytelmä aina onnistui, ja kuinka näytäntö keräsi aina ennätys ylei sön. Kaikki johtui varmaakin siitä, että mainonta oli alkanut monta vuosisataa sit ten. Sillä Jumala oli suunnittelut ensimmäi sen jouluyön tapahtumat ikuisuudesta as ti. Esirippu nousi juuri oikealla hetkellä, ensimmäisten tähtien syttyessä Juudean Betlehemissä. Jossa paimenet ja lampaat olivat asettumassa levolle. Yhtäkkiä yönpi meyden keskellä loistaa kirkas valo, yön hiljaisuuden rikkoo enkelten ylistyslaulu, kun he laulavat kunnia Jumalalle kor keuksissa ja maassa rauha ihmisten kes ken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto! Enkelit myös ilmoittivat: Teille on tänä yönä syntynyt Vapahtaja, joka Kristus, Herra! Paljon oli tapahtunut sitä ennen jo kulis seissa. Maria oli valittu meidän Herramme äidiksi ja Augustus Rooman keisariksi. Ja Jumala, ikään kuin nykäisi keisari Augus tosta hihasta, että hän laatisi asetuksen ensimmäisestä verollepanosta. Tämä ve rollepanojulistus sai taas aikaan sen, että Joosef ja Maria, lähtivät vaeltamaa kohti Betlehemiä. Liikkeelle olivat kaikki muutkin ihmiset, joiden sukujuuret olivat tuolta seudulta. Tämän seurauksena Majatalot täyttyivät, ja niin Maria, joka oli raskaana, joutui synnyttämään poikansa eläinten suojaksi rakennetussa tallissa. Jeesuksen täytyikin syntyä tänne maailmaan, vaati mattomissa olosuhteissa. Muuten enkelit eivät olisi koskaan ilmestyneet kedonpai menille, eivätkä juuri he olisi ensimmäise nä saapuneet kumartamaan tätä vasta syntynyttä, Maailman Vapahtajaa. Joulun ihme ei ole ainoastaan vastasynty nyt lapsi, vaan se, kuka Hän On! Ja mitä Hän teki. Tästä kertoo parhaiten eräs amerikkalainen joululaulu: Yhteys 3

4 Mary, did you know. Tiesitkö, Maria, että poikasi kerran vetten päällä kulkee? Tiesitkö. Maria, että lapsemme Hän pelas tukseen sulkee? Syntyi tänne maailmaan Hän tuomaan sanomaa. Tämä pienokainen rakkain myös sinut lunastaa. Tiesitkö, Maria, että sokean Hän valoon uuteen johtaa. Enkeleitten maan Hän meidän vuoksi jättää saa. Kun lastas pientä hoivaat, niin hoivaat Jumalaa! Tiesitkö, Maria, että poikasi on luomakunnan luoja? Tiesitkö myös sen, että lapsesi on ainut rauhan tuoja? Hän ken uinuu vierelläs, on Taivaan kuningas, syytön uhrilammas ja Messias! Hyvää Joulua ja Siunattua vuotta 2012 Tv. Teuvo ja Lea Tikkanen (srk. pastoripari) Sirpa Halmemies Askon haastattelu Asko Korkalainen on syntyperäinen varpaisjärveläinen ja uskollinen seurakuntalainen. Hän on asunut noin 1½ vuoden ajan palveluasunnossa Varpaisjärven keskustassa. Hän kertoo pikkuhiljaa tottuneensa nykyiseen asuinpaikkaan. Askon aamu alkaa yleensä hiljentymisellä Jeesuksen edessä hänen mielestään se on hyvä tapa aloittaa päivä. Askon päiviin tuo sisältöä työ toimintakeskuksella, pari kertaa viikossa Lapinlahdella Jussinpihassa ja muina päivinä Varpaisjärvellä. Vaikka lenkkeilyt ovatkin vähentyneet kunnon huononnuttua, voi Askon silloin tällöin nähdä ajelemassa nelipyöräisellään kauppa asioita hoitamaan. Monia meitä on puhutellut Askon elämänilo ja valoisuus, vaikka elämäntilanteet eivät hänellä ole aina olleet helppoja. Kysyn Askolta, mistä hän vaikeuksien keskelläkin saa valoisuutta ja elämänmyönteisyyttä. Asko sanoo, että Jeesus on sen vaikuttanut Pyhän Henkensä kautta. Hän arvelee myös perintötekijöillä olevan osuutta asiassa, sillä hänen äitinsäkin oli valoisa ihminen. Äiti on nyt jo taivaassa Jeesuksen luona. Askolle seurakunta on erittäin tärkeä. Melkein joka tilaisuudessa hän istuu paikallaan Varpaisjärven rukoushuoneessa. Yhteys 4

5 Tiistai iltojen Sanan ja rukouksen tilaisuu det ovat Askolle yksi viikon kohokohdista. Asko pitää seurakuntayhteyttä erittäin tär keänä sekä Sanan kuulemisen, Jeesuksen kohtaamisen että veljes ja sisaryhteyden kokemisen kannalta. Hän on kokenut myös sen, että seurakunnan tilaisuuksissa on voitu noudattaa Raamatun kehotusta: Kantakaa toistenne kuormia (Gal 6:2). Asko on monta kertaa tullut itse lohdute tuksi ja myös voinut olla vuorollaan kanta massa muiden taakkoja. Asko kokeekin saaneensa esirukoilijan tehtävän omak seen. Asko hoitaa seurakunnassa uhrin kantajan tehtävää ja kokee myös teetupa työssä mukana olemisen omaksi sarak seen. Viime aikoina Asko on muiden var paisjärveläisten kanssa saanut iloita ja kiit tää herätyksen ilmapiiristä ja ihmisten us koon tulosta. Asko kertoo, että seurakunnan tilaisuuksissa myös hyvä musiikki on tärkeää Askohan on itsekin laulumiehiä ja aiemmin osallistunut lauluryhmän toimintaan aktiivisesti. Kotona ollessaan hän lauleskelee paljon ja kuuntelee musiikkia. Asko nimeää lempilauluikseen Nyt kulkee halki korpimaan, Jeesus, ristin juurella ja Ei Galilean mies sinun ohi käy.on myös päiviä, jolloin Asko ei terveydellisten syiden tai muiden esteiden vuoksi pääse kokoukseen, vaikka haluaisikin. Tällöin hän on kokenut sen, että Jeesuksen hoidossa voimme olla kokoushuoneen ulkopuolellakin. Asko myöntää, että on ollut aikoja, jolloin luottamus Jumalan apuun on ollut koetuksella. Hän tietää, että Jumala ymmärtää myös meidän heikon uskomme ja miksi kysymyksemmekin. Asko on joskus vaikeina hetkinä rukoillut vanhan testamentin Jabeksen sanoin: Jospa sinä siunaisit minua ja varjelisit pahasta niin, että minä pääsisin kipuja kärsimästä (1 Aika 4:10). Parhaaksi asiaksi elämässään Asko nimeää sen, että Jumala on ollut armollinen. Vaikeista päivistä hän on päässyt yli Jeesuksen avulla ja esirukoilijoiden tuella.joulu lähestyy Askonkin kalenterissa. Jouluun kuuluu usein vierailu siskon perheen luona Varpaisjärvellä. Palvelukeskuksellakin on erilaisia jouluvalmisteluja, joihin on mukavaa osallistua. Rukouspiirin joulujuhlaa Asko myös odottaa. Mieleeni on jäänyt, kun Asko vuosia sitten kysyi meiltä rukouspiirissä kysymyksen, joka nytkin joulun lähestyessä on ajankohtainen: Onko seimen lapsi saanut kasvaa suureksi sydämessäsi? Jeesuksen ei pitäisi olla meille vain seimeen jouluna syntynyt ihmeellinen vauva, vaan meidän elämämme Herra ja Vapahtaja ja Kaikkivaltias. Kuten Asko lopuksi toteaa Raamatun sanoja lainaten Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä, vaikka se ei aina käykään helposti. Yhteys 5

6 Lapsellisten Lapinlahti messut Lauantaina vietettiin kuudennen kerran Lapsellisten Lapinlahti messuja. Monarille oli kokoontunut iso joukko lapsia ja lapsenmielisiä viettämään päivää askar rellen, seikkaillen, temppuillen ja ostoksia tehden. Messujen avauksen puheenvuo roissa kiiteltiin yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, ja muistutettiin, että olemme jokainen arvokkaita juuri sellaisina kuin olemme. Yhteys 6 Tiina Happonen Lapsikuoron riemukas esitys oli tänäkin vuonna yksi messujen mieleenpainuvim mista tapahtumista. Ilmainen ruokailu mahdollisti messujen sujuvan jatkumisen ilman kurnivia vatsoja, ja ruokailun jälkeen jaksoi taas jatkaa vaikkapa tutustumista paloautoon tai partiolaisten kaminatelt taan. Työpajoissa lapset pääsivät huovut tamaan, tekemään kankaanpainantaa ja joulukortteja. Ei tainnut kenellekään ehtiä pitkästyminen iskemään. Messut ovat monelle yksi vuoden odotetuimmista ta pahtumista, ja tänäkin vuonna viimeiseksi jäi mieleen ajatus: Ensi vuonna uudelleen!

7 Joulunviettoa Belgiassa Tunnustaudun jouluihmiseksi! Marraskuun puolivälissä leivomme jo ensimmäiset pi parit ja alamme koristella kotia joulua var ten. Omalla kadullamme olemme usein en simmäiset, jotka virittelevät havuköynnök sen valoineen olohuoneen ikkunalaudalle. Joka kerran niitä laittaessa hiukan mietin, lienemmeköhän liian aikaisessa naapurei den mielestä. Sitten huokaisen tyytyväise nä, kun pikkuhiljaa alkaa ilmestyä jouluva loja muidenkin ikkunoihin. Yleensä aloi tamme köynnöksen laittamisella, johon li säämme koristeita pikkuhiljaa, niin, että adventti adventilta koti valmistuu joulua varten. Vasta muutamaa päivää ennen joulua haemme joulukuusen. Muovikuusilla on täällä enemmän sekä tarjontaa, että kysyntää, mutta oikean kuusen tuoksua ei voita mikään! teena, sillä on meille tärkeä merkitys, koska se konkretisoi joulukertomuksen ai na uudestaan. Jouluumme kuuluu myös pieni itse askar reltu talli. Muutama vuosi sitten teimme paljon "tiiliä" savesta, kokosimme raken nuksen rungon puurimoista ja seinät tiilistä liimaten. Tallin tapahtumat seurailevat jou lukertomusta. Pitkään siellä asustelevat vain eläimet, kun Maria ja Josef vielä mat kustavat tallin takana kohti Betlehemiä. Aattona kaikki on paikallaan, Jeesus lapsi seimessä ja tähtikin on syttynyt tallin ylle. Silloin viisaat miehet lähtevät matkusta maan tallin suuntaan tuomaan lahjojaan Jeesukselle. Vaikka talli toimii myös koris Joulukuun alussa pidämme Raamattukou lulla joulukonsertin, jossa opiskelijat saavat esiintyä erilaisina kokoonpanoina. Joinakin vuosina ulkopuolisia vieraita on enemmän kuin toisina, konsertti toimii luontevana linkkinä raamattukoulun ja kaupunkilaisten välillä. Joulunsanoma tarjoaa vuoden luontevimman evankeliointimahdollisuu den. Muita yhteisiä perinteitä on koko koulun jouluillallinen ja työntekijöiden pik kujoulut. Nautimme aina yhdessäolosta ja tunnelmasta. Joulun alla käymme aina Brysselin keskus torilla katsomassa suurta joulukuusta. Massiivisen kokoinen kuusi toimitetaan kaupunkiin vuosittaen eri euroopan maas ta. Torilla on myös jouluseimi, jonka pat saat ovat ihmisen kokoisia ja lampaat ihan oikeita. Pimeän tullen, jos ei palele liikaa, voi jäädä katsomaan jouluista valonäytös tä, joka heijastetaan vanhojen rakennus ten seiniin musiikin säestyksellä. Joulu markkinat löytyvät pienemmältä torilta, jo ka täyttyy pienistä puisista kojuista, joissa myydään käsitöitä ja herkkuja. Ilmassa leijuu paahdettujen mantelien, paikallisten toriherkkujen ja glögin tuoksu. Yhteys 7

8 Ruokapuolen suhteen joulunviettomme muistuttaa enemmän suomalaisia perinteitä kinkkuineen ja laatikoineen. Lanttulaatikko on juhlapöydän kriittisin osa, koska täältä on vaikea saada oikeanlaista lanttua. Muut ainekset ovat helpommin löydettävissä paikallisista kaupoista. Saksalaisesta joulusta muistuttaa adventtikranssi kynttilöineen, erilaiset joulupiparit, marsipaaniherkut ja itse valmistettu glögi. Yhdistelemällä eri elementtejä molempien maiden joulusta ja belgialaisista tavoista olemme löytäneet omanlaisemme tavan juhlistaa joulua. Ulkomailla asuminen ja omien jouluperinteiden luominen ovat tuoneet tyytyväisyyttä joulunviettoomme. Muutamat suomalaiset, melankoliset joululaulut ovat kuitenkin julistettu pannaan, koska niistä tulee liian haikea olo. Lunta täällä ei kannata edes toivoa, valkoisesta joulusta voimme puhua vain joululauluja laulaessa. Varsinainen joulumieli ei kuitenkaan ole ulkonaisista asioista kiinni. Vaikka koristelut ja ruoka ovatkin tärkeitä luomaan tunnelmaa, juhlavin olo syntyy kiitollisuudesta Jumalan lähettämää joululahjaa Jeesusta kohtaan! Jouluaaton aloitamme riisipuurolla ja katsomme internetin välityksellä joulurauhan julistuksen. Sen jälkeen soittelemme perheille jouluntoivotukset ennen kuin alamme katsoa perinteisesti samaa joulufilmiä yhdessä. Usein syömme jouluaterian ennen aattoillan jumalanpalvelukseen lähtöä. Kirkosta palattuamme herkuttelemme jälkiruoaksi tortuilla ja erilaisilla pipareilla. Luemme yhdessä jouluevankeliumin ja kiitämme Jumalaa joulun ihmeestä. Myöhemmin illalla avaamme lahjat. Joinakin vuosina olemme kutsuneet vieraita, mutta useimmiten olemme olleet kolmestaan. Siunattua joulujuhlaa 2011! Sellainen on meidän joulumme. Joskus ikävöimme koti Suomeen, useimmiten olemme kuitenkin tyytyväisiä joulun viettoon täällä. Saschan perheessä taas ei nykyään paljon juhlita joulua, joten sinne emme ole jouluna matkustaneetkaan. Yhteys 8 Rakkain terveisin: Johanna, Sascha ja Vera Wyrwal

9 Yli yhdeksänkymmentä joulua Anja Rissanen Korhosen Reino on syntynyt vuonna sä laulettiin joululauluja. nen elämäänsä mahtuu yli yhdeksänkym mentä. Reinon omaan perheeseen kuului vaimo ja kolme lasta. Kodissa jatkettiin jo lapsuu den perheessä tutuiksi tulleita perinteitä: luettiin jouluevankeliumi ja laulettiin joulu lauluja. Lahjat pantiin kuusen alle, josta äiti jakoi ne aattoiltana perheelleen. Ai kaisin Joulupäivän aamuna lähdettiin he vosella oman seurakunnan joulujuhlaan. Hän asustelee kauniissa kodissaan Lapin lahden taajamassa yksin, Anneli vaimon kuoltua noin pari vuotta sitten. Jouluja hä Joulukuusi on kuulunut suomalaiseen Jou luun jo yli 100 vuotta. Reinonkin kodissa haettiin joulukuusi metsästä kotia juhlista maan. Kuusi koristeltiin talikynttilöillä, jot ka sidottiin narulla oksiin kiinni. Latvatäh den lisäksi kuusessa oli omatekoisia koris teita. Katossa riippui olkihimmeli. Huoli matta hauraasta materiaalistaan kesti Rei nonkin kodin himmeli vuosikymmeniä ja tuotiin Nerkoolta nykyiseen kotiin Lapin lahdelle. Joulukirkkoon ajettiin hevosella. Laitareessä matkaa tehtiin kymmenen kilometriä sivunsa. Joulun viettoon meillä Suomessa kuuluvat niin vahvat perinteet, että myös näihin Reinon 90 jouluun kuuluu tietyt samat asiat, vähän erilaisiksi muuntuneina. Ruokapöydässä olivat laatikot ja lipeäka laa, joka valmistettiin kotona. Laatikoiden kanssa syötiin paistia ja perunoita. Liha oli säilytetty puukorvoissa suolattuna. Leivon naiset eivät näytelleet yhtä suurta osaa joulun herkuista, kuin nykyisin. Perheen tytärten aikuistuessa alkoivat he leipoa eri laisia herkkuja joulupöytään. Lapsuuden kodissa kävi myös joulupukki, joka toi lahjoja. Lahjat olivat sukkia tms. kotona valmistettua ja tarpeellista. Kun perheessä yksi toisensa jälkeen tuli us koon, muuttuivat myös joulunviettotavat. Ilmari veli luki jouluevankeliumin ja yhdes Yhteys 9

10 Joulurauhan julistus Kun Tuomiokirkon kello lyö 12 lyöntiään jouluaattona, kajahtaa Vanhalla Suurtorilla fanfaari ja joulurauha julistetaan suomeksi ja ruotsiksi Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhan julistus on suomalaisille oleellinen osa joulu tunnelmaa. Sankka joukko ihmisiä Turusta ja ympäristöstä kokoontuu Vanhalle Suurtorille aloittamaan joulunviettoaan kuuntelemalla joulurauhan julistusta. Tilaisuus televisioidaan ja radioidaan_suorana lähetyksenä_ja joulurauhan julistusta on mahdollista seurata myös internetin välityksellä Ylen sivuilla. (Turun kaupungin nettisivulta) Yhteys 10

11 Yhteys 11

12 TULEVAA TOIMINTAA LAPINLAHTI Vko49 To 8.12 Su Säestys: Arja ja Leena. Miksaus: Harri Nissinen Rukousilta Markku Mustonen + nuoret Joululaulujen ilta Glögi tarjoilu Petri Korhonen Vko 50 To Su Vko 51 To Su Säestys: Leena Nissinen. Miksaus: A. P. Salo Rukousilta Joulupäivän ilta tilaisuus Teuvo Tikkanen, Martti Martikainen ja lauluryhmä, rahalahja Kan työhön. Säestys: Arja Kananen. Miksaus: Ville Korhonen Uuden vuoden vastaanotto Teuvo Tikkanen (nyyttärit), päättyy klo 21. Vko 52 La Vko 1 To 5.1 Su Vko 2 To 12.1 Su Säestys: Tiina Kainulainen. Miksaus: Herran kohtaamisen ilta Ylistysryhmä ja Teuvo Tikkanen Seurakunnan Joulujuhla alkaa ruokailulla. Juonto: Veera ja Tommi. Jouluista ohjelmaa, srk. kuoro ja lapsikuoro. Puhe: Teuvo Tikkanen Säestys Liina Nissinen Miksaus: Harri Nissinen Rukousilta, Seppo Makkonen Ehtoollisjuhla, T. Tikkanen, Seppo Savolainen ja miestenryhmä, pyhäkoulu Säestys: Arja Kananen. Miksaus: A. P. Salo Herran kohtaamisen ilta Antti Turtiainen ja Ylistysryhmä Lähetysjuhla: Marja Liisa Lappalainen, Jussi ja Veksi, Teuvo Tikkanen, Lähetyslounas ja lapsiparkki Yhteys 12

13 Vko 3 To 19.1 Su Vko 4 Säestys: (varmistuu myöh.) Miksaus Ville Korhonen Kotikokoukset (katso Matti ja Liisa lehdestä) Päivätilaisuus, Gideonit rahalahja Gideonien raamattutyöhön Säestys: (varmistuu myöh.) Miksaus: Antti Turtiainen To 26.1 Su Myyjäiset/kahvitarjoilu. klo Israel ilta, juonto: Merja Toikkanen.filmi hologaust näyttelystä. Puhe: Teuvo Tikkanen, rahalahja Israel työhön Seurakunnan vuosi/asiakokous Säestys: (varmistuu myöh.) Miksaus: Harri Nissinen Rukousilta, Markku Mustonen Ehtoollisjuhla, Teuvo Tikkanen, Martti Martikainen, pyhäkoulu Vko 5 To 2.2 Su 5.2 Vko 6 To 9.2 Su 12.2 Vko 7 To 16.2 Su 19.2 Vko 8 To 23.2 Su 26.2 Säestys: (varmistuu myöh.) Miksaus: A. P. Salo Kotikokoukset (katso Matti ja Liisa Lehdestä) Perhekirkko, Markku Mustonen lapsikuoro ym. Tarjoilua Säestys: (varmistuu myöh.) Miksaus: Ville Korhonen Herran Kohtaamisen ilta Raili Juntunen ja Ylitysryhmä Lähetyskokous (Puhuja varmistuu myöh.) Lähetyslounas ja lapsiparkki Säestys: (varmistuu myöh.) Miksaus: Antti Turtiainen Rukousilta, Teuvo Tikkanen Lapinlahden Betania ry:n vuosikokous, käsitellään sääntö määräiset asiat (srk. / yhdistyksen jäsenille) Seurakuntaan liitetty: Seurakunnasta muuttaneet: Valtteri Kaatrasalo ja Pertti Kröger Ilona Haukka Kuopion helluntaisrk Yhteys 13

14 TULEVAA TOIMINTAA VARPAISJÄRVI Vko 49 Ma 5.12 Su Varpaisjärven rukouspiirin Joulujuhla Ehtoollisjuhla, Teuvo Tikkanen ja Terho Halmemies (Huom.! aika) Vko 50 Ti Su Sanan ja rukouksen ilta, Sirpa ja Terho Halmemies Seurakunnan Joulujuhla Lapinlahdella klo 16.00, alkaa ruokailulla Vko 51 Ti Sanan ja rukouksen ilta, Raili Juntunen Vko 52 Ti La Sanan ja rukouksen ilta, Simo ja Aune Järvinen Uuden vuoden vastaanotto Lapinlahdella (nyyttärit), päättyy klo 21. Vko 1 Su 1.1 Ti 3.1 Toivelaulujen ilta, Sirpa ja Terho Halmemies Sanan ja rukouksen ilta, Helga ja Eino Kotilainen Vko 2 Ti 10.1 Su 15.1 Sanan ja rukouksen ilta, Raili Juntunen Ehtoollisjuhla, Raili Juntunen ja Simo Järvinen Vko 3 Ti 17.1 Su 22.1 Sanan ja rukouksen ilta, Arja Kananen Hyvän Sanoman ilta, vieraana Gideonit Yhteys 14

15 Vko 4 Ti 24.1 Su 29.1 Sanan ja rukouksen ilta, Teuvo Tikkanen Malesia ilta: Marja Liisa Lappalainen Vko 5 Ti 31.1 Sanan ja rukouksen ilta, Markku Mustonen ja Raili Juntunen Vko 6 Ti 7.2 Su 12.2 Asiakokous Ehtoollisjuhla, Esko Nissinen ja Eino Kotilainen Vko 7 Ti 14.2 Su 19.2 Sanan ja rukouksen ilta, Terho ja Sirpa Halmemies Hyvän Sanoman ilta, Satu ja Mertsi, Raili Juntunen Vko 8 Ti 21.2 Su 26.2 Sanan ja rukouksen ilta, Raili Juntunen Hyvän Sanoman ilta, Marja Liisa Lappalainen ja Raili Juntunen Vko 9 Ti ,00 Sanan ja rukouksen ilta Pertti Kroger ja Simo Järvinen Lasten/nuorten toimintaa: Pyhäkoulu ehtoollisjuhlan aikana (alle 3 lk.) Lapsiparkki lähetyskok. aikana Lapsikuoro: parittomina viikkoina tiistaina, klo > 31.1 > > (ei hiihtolomalla) Vekarakerho: parillisina viikkoina tiistaina, klo > 7.2 > 21.2 (ei hiihtolomalla) Vapaa ilta: parillisina viikkoina tiistaina, klo > 7.2 > 21.2 (ei hiihtolomalla) Lapsellisten aamukahvit: parittomina viikkoina keskiviikkona, kl > 1.2 >15.2 > 29.2 Raisa ja Antti Kaatrasalolla Haatainniementie 20 (ei hiihtolomalla) Jees ilta: keskiviikkona, klo > 25.1 > 1.2 > 8.2 > 15.2 > 22.2 > 29.2 (ei hiihtolomalla) Nuorten iltapäivästä/tib iltojen alkamisesta saat infoa myöhemmin (katso Matti ja Liisa lehdestä) Yhteys 15

16 Lähettäjä Lapinlahden Helluntaiseurakunta Kumminkuja LAPINLAHTI Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: - Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha, ihmisillä, joita hän rakastaa. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. Yhteys 16