OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Aineenopettajan koulutus, pääaine kasvatustiede Opettajan pedagogiset opinnot Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta (Atalpa, Ratapihankatu 55) Tampereen yliopisto puh. (03) fax (03)

2 Vastaava toimittaja Yksikkökohtaiset toimittajat Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Opettajan pedagogiset opinnot Arja Tahvola Leena Pohjasmäki Heli Perä-Rouhu Elisa Parvela Hanna Nurmi Taitto Sirpa Randell ISSN Kirjakas Oy Nurmijärvi 2003

3 Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkintovaatimukset Kasvatustieteiden tiedekunnan kanslian ja laitosten yhteystiedot Tiedekunnan yleiset kirjalliset kuulustelut lukuvuonna Tutkintoasetus Kuulustelujohtosääntö

4

5 SISÄLLYS Dekaanin tervehdys... 7 Lukijalle... 8 Kasvatustieteiden tiedekunta...11 Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet...11 Tiedekunnan hallinto...11 Tiedekunnan kanslia...11 Tiedekunnan laitokset ja koulutusyksiköt...11 Kirjasto- ja tietopalvelut...12 Humanistis-kasvatustieteellinen osasto Pääkirjasto Yleistä opiskelusta...13 Sivuaineopinnot JOO-opinnot Opiskelu ulkomailla Opintosuoritusote Tutkintoja koskevat yleiset määräykset...14 Tutkintoon johtava koulutus Tutkintojen rakenne ja vaadittavat suoritukset Muu koulutus Opintokokonaisuuksien laajuuksia koskevat määräykset Sivuaineopiskelijoita koskevat rajoitukset Opinto-oikeuden vaihtaminen tiedekunnan sisällä Vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen Opintosuoritusten hyväksilukeminen tutkintoon Opintosuoritusten käyttäminen kahteen samantasoiseen tutkintoon...17 Opintosuoritusten vanheneminen...17 Opintosuoritusten kirjaaminen...17 Opintosuoritusten arvosteleminen...17 Jonolaki...17 Kandidaatintyötä, pro gradu -tutkielmaa sekä kypsyysnäytettä koskevat määräykset Tutkielman hyväksyminen ja arvostelu... 19

6 Tutkielman arvostelun oikaisumenettely Tutkintotodistuksen hakeminen Opetussuunnitelmien voimaantulo Tutkintovaatimukset Kasvatustieteiden laitos Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus...74 Aineenopettajan pedagogiset opinnot Kasvatustieteen syventävät opinnot, didaktinen linja Aineenopettajan kaksoistutkinto Kasvatustieteen maisterin tutkinto, pääaine kasvatustiede, sivuaine matematiikka Erilliset opintokokonaisuudet Erityispedagogiikan perusopinnot (15 ov) Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opinnot (15 ov) Kasvatustieteiden tiedekunnan kanslian ja laitosten yhteystiedot Tiedekunnan kanslia Laitokset Kasvatustieteiden laitos Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Aineenopettajan koulutus Hämeenlinnan normaalikoulu Tampereen normaalikoulu Tiedekunnan yleiset kirjalliset kuulustelut lukuvuonna Kasvatustieteiden laitos Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Varhaiskasvatuksen yksikkö Luokanopettajan koulutus Aineenopettajakoulutus Asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta (576/1995) Tampereen yliopiston kuulustelujohtosääntö

7 DEKAANIN TERVEHDYS Hyvät opiskelijat, Kasvatuksella, koulutuksella ja opetuksella on tällä hetkellä runsaasti kysyntää niin erilaisissa oppilaitoksissa kuin kansalaisyhteiskunnassa ja työelämässä. Työssä oppiminen on muuttuvassa yhteiskunnassamme noussut keskeiseen asemaan, joka korostaa kasvatusalan monipuolisen asiantuntijuuden merkitystä ja tarvetta. Tiedekunta pyrkii vastaamaan osaltaan näihin laajeneviin haasteisiin. Opettajien peruskoulutuksessa painotetaan aikaisempaa enemmän mm. opiskelijan oman opettajuuden reflektointia, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oppimisprosessien arviointia ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogisia valmiuksia. Opetusharjoittelua laajennetaan perinteisen harjoittelukoulun ulkopuolelle, ja opettajankoulutukseen pidetään avoimena useita väyliä ja opiskelun työmuotoja. Opettajankoulutus kattaa ihmisen koko elämänkaaren, esiopetuksesta perus- ja ammatilliseen opetukseen ja edelleen aikuiskasvatukseen. Kasvatusalan asintuntijuutta rakennetaan tieteenalaohjelmassa kiinteässä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Tiedekunta onkin profiloitunut erityisesti aikuis- ja ammattikasvatuksen korkeimman opetuksen ja tutkimuksen asiantuntijana. Kaikilla koulutusaloilla aktiivinen täydennyskoulutukseen osallistuminen luo uusia yhteistyön kumppanuuksia erilaisiin työelämän ympäristöihin ja hyödyttää myös perusopintoja suorittavien koulutusta. Läheiset työelämän suhteet tekevät tiedekunnasta myös merkittävän tieteellisen jatkokouluttajan ja tutkimusyksikön. Useat tulevaisuuden kuvat painottavat moniammatillisuutta, laaja-alaista osaamista ja jatkuvaa ammatillista kasvua. Tiedekunta on vastannut näihin haasteisiin luomalla uusia tutkintotavoitteisen tieteellisen jatko-opiskelun väyliä mm. tekniikan, kaupan ja yhteiskuntatieteellisen perustutkinnon suorittaneille, ja tiedekunnan asiantuntemus on mukana myös yliopistopedagogiikan kehittämisessä. Laaja valinnaisuus tiedekunnan opetusohjelmassa yhdistettynä monipuolisiin sivuainemahdollisuuksiin tarjoaa opiskelijalle tilaisuuksia rakentaa opintopolkujaan omien tavoitteidensa mukaan. Pienessä tiedekunnassa opiskelu antaa kaikille paremmin mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja luoda yhteisöllistä työskentelykulttuuria, jossa jokaisen osallistuminen ja panos on tärkeä. Tiedekunnan henkilökunta tukee opiskelijoidensa opintoja ja tutkintojen valmistumista parhaansa mukaan. Lähivuosien haasteita ovat myös uuden kaksiportaisen tutkintojärjestelmän suunnittelu ja valmistelu, osana laajaa eurooppalaista tutkintojen uudistustyötä. Näidenkin tärkeiden ratkaisujen yhteisiin pohdintoihin toivon aktiivista osallistumista. Toivotan niin uudet kuin entisetkin opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan kasvatustieteiden tiedekunnassa! Viljo Kohonen Dekaani

8 LUKIJALLE Tämä opinto-opas sisältää voimaan astuvat Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan perustutkintoja koskevat opetussuunnitelmat ja tutkintoja koskevat määräykset. Jatkotutkintoja koskevat asiat julkaistaan kasvatustieteiden tiedekunnan jatkokoulutusoppaassa. Pääaineopiskelijan on tunnettava tarkoin tutkintonsa kokonaisrakenne, tutkinnon suorittamiseen liittyvät rajoitukset ja mahdollisuudet. Tästä oppaasta löytyvät tärkeimmät säädökset ja ohjeet. Mikäli olet epätietoinen opintojasi koskevista yksityiskohdista tai haluat muuten keskustella sivuainemahdollisuuksistasi tai urasuunnitelmistasi, yliopistosta löytyy useita eri tahoja tähän tarkoitukseen. Yliopiston opintoneuvonnasta vastaavat opinto- ja kansainvälisten asiain toimisto, tiedekunnat ja laitokset sekä opetuksen kehittämisyksikkö. Yliopiston opintoneuvojien ja opiskelija-opinto-ohjaajien puoleen voi kääntyä yleisissä, sivuainevalintoja yms. koskevissa kysymyksissä. Tiedekuntien opintoasiain päälliköt opastavat tutkintojen rakenteeseen, aineyhdistelmiin ja opintojen hyväksilukemiseen liittyvissä ongelmissa. Laitosten opettajat ja kansioiden henkilökunta vastaavat kunkin laitoksen opetusta ja sen järjestämistä koskeviin kysymyksiin. Uusien opiskelijoiden opastukseen osallistuvat myös opiskelijoiden ainejärjestöt. Älä pelkää kysyä neuvoja silloin, kun tunnet niitä tarvitsevasi. Yliopiston henkilökunnan asiantuntemus on käytettävissäsi. Totuttele seuraamaan säännöllisesti tiedekunnan/laitosten ilmoitustauluja ja kotisivuja, joilla tiedotetaan lukuvuoden aikana tapahtuvista muutoksista ja muista ajankohtaisista asioista. Ryhmämuotoiseen opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu myös pääsääntöisesti ilmoitustaulujen tai verkkosivujen kautta. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on useita yksiköitä, joiden opetussuunnitelmiin sisältyy yleisopintoja ja kasvatustieteiden opintoja. Voit halutessasi käyttää niitä hyödyksesi, mikäli omaa tutkintoasi varten järjestetyt kurssit ovat täynnä tai opetusajat eivät sovi laatimaasi aikatauluun. Opi hyödyntämään koko tiedekunnan opintotarjontaa. Antoisia opiskeluvuosia! Arja Tahvola Opintoasiain päällikkö

9 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä tiedekunnasta Yleistä opiskelusta Tutkintoja koskevat yleiset määräykset

10

11 Yleistä tiedekunnasta 11 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet Kasvatustieteiden tiedekunnassa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja sekä filosofian tohtorin tutkintoja. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/95) mukaan pääaineena Tampereen yliopistossa voi olla joko aikuiskasvatus tai kasvatustiede. Tiedekunnan hallinto Tiedekunnassa päätösvaltaa käyttävät sekä 15- jäseninen tiedekuntaneuvosto että sen puheenjohtajana toimiva dekaani (ja hänen ollessaan estynyt varadekaani), jotka valitaan 3 vuodeksi kerrallaan, tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet kuitenkin vuosittain. Tampereen yliopiston johtosäännössä on yksityiskohtaisesti määrätty, mitkä tehtävät kuuluvat tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina toimii asti professori Viljo Kohonen ja varadekaanina professori Annikki Järvinen. Päätökset tiedekuntaneuvostossa tehdään esittelystä. Tiedekunnan esittelijät ovat tiedekunnan hallintopäällikkö Anja Savisaari (yleishallinto- ja jatkokoulutusasiat) ja opintoasiain päällikkö Arja Tahvola (perustutkintoasiat). Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävissä laitosten ja tiedekunnan ilmoitustauluilla. Näillä myös tiedotetaan opiskelijoita yleisesti koskevista päätöksistä. valmistella opintoasiat tiedekuntaneuvoston tai dekaanin päätettäväksi toimittaa opinto-oppaat ja valintainformaatio järjestää opiskelijavalinnat kirjoittaa tutkintotodistukset Ks. yhteystiedot s Tiedekunnan laitokset ja koulutusyksiköt Laitokset ovat yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia yksiköitä, joissa päätösvaltaa käyttävät laitosneuvostot sekä laitosten johtajat. Laitosneuvoston ja johtajan tehtävistä on yksityiskohtaisesti määrätty Tampereen yliopiston johtosäännössä. Laitosten ja koulutusyksiköiden kanslioissa annetaan opintoneuvontaa kunkin laitoksen opetussuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä. Kasvatustieteiden tiedekunnan laitosten ja koulutusyksiköiden johtajat: Kasvatustieteiden laitos: ma. professori Eero Pantzar ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus: professori Pekka Ruohotie Opettajankoulutuslaitos: professori Heleena Lehtonen aineenopettajakoulutuksen yksikkö: professori Eero Ropo varhaiskasvatuksen yksikkö: professori Kirsti Karila luokanopettajakoulutuksen yksikkö: professori Heleena Lehtonen Tiedekunnan kanslia Tiedekunnan kanslian tehtäviin kuuluu mm.: antaa ohjausta ja neuvontaa kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä henkilökohtaisesti, puhelimitse tai kirjeitse

12 12 Kasvatustieteiden tiedekunta KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Kasvatustieteiden opiskelijalla on käytettävissään kaksi tieteenalan erikoiskirjastoa: Humanistis-kasvatustieteelliseen osastokirjastoon kuuluvat Humanika TietoPinnissä yliopiston pääkampuksella ja Hämeenlinnan yksikkö Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen toimipaikassa. Kirjasto on myös oppimiskeskus, joka tarjoaa neuvonnan ja kokoelmien lisäksi lukupaikkoja, ryhmätyöhuoneita ja mikrotietokoneita tiedonhakua ja opiskelua varten. Humanikan kokoelmat kattavat kasvatustieteiden lisäksi kirjallisuus-, kieli- ja historiatieteiden tutkimuskirjallisuutta ja aikakauslehtiä, yhteensä yli nidettä. Hämeenlinnan yksikössä on yli nidettä luokanopettajakoulutuksen opetukseen sekä ammattikasvatukseen liittyvää kirjallisuutta ja aikakauslehtiä sekä Hämeenlinnan toimipaikan kurssikirjat. Kurssikirjojen kotilainaus on Tampereella keskitetty yliopiston pääkirjastoon Attilaan. Kurssikirjalukusalissa on lisäksi kaikista kurssikirjoista vähintään yksi kappale lukuunottamatta Hämeenlinnan yksikön ja lääketieteellisen tiedekunnan kurssikirjoja. Lukusalin kirjoja ei lainata. Yliopiston pääkirjasto on kasvatustieteilijälle tärkeä myös yhteiskunta- ja viestintätieteisiin painottuvien kokoelmiensa vuoksi. E-kirjasto (URL-osoite kirjasto/e-kirjasto/) on portaali kirjaston yhteisiin elektronisiin kokoelmiin ja muihin sähköisiin tiedonlähteisiin. Tampereen yliopiston kirjastolaitokseen kuuluvien kirjastojen kokoelma- ja lainaustiedot näkyvät TAMCAT-tietokannasta (URL-osoite http: //tamcat.linneanet.fi/). Hämeenlinnan yksikön ja kirjaston muiden toimipaikkojen välillä toimitetaan lainoja korvausta vastaan. Kirjaston käyttöä ja tiedonhankintataitoja eri tietokannoista opetetaan pääkirjastossa ja osastokirjastoissa. Lisätietoja kirjaston lainauskäytännöistä ym. saat kirjaston eri toimipaikkojen neuvonnasta, esitteistä sekä kirjaston kotisivulta (URL-osoite index.shtml). Humanistis-kasvatustieteellinen osasto Humanika Kanslerinrinne 1, puh Aukioloajat lukukausien aikana ma to klo 9 18 pe klo 9 16 Hämeenlinnan yksikkö Erottajakatu 12, puh Aukioloajat lukukausien aikana ma ti klo 9 18 ke to klo 9 15 pe klo 9 14 Käsikirjasto ma to klo pe klo Pääkirjasto Attilan kirjasto Yliopistonkatu 38, puh Aukioloajat lukukausien aikana ma pe klo 8 19, lainaustoimisto 10 18, neuvonta la klo Lauantaisin palvelee vain lainaustoimisto klo Kurssikirjalukusali Attilan pohjakerros Aukioloajat lukukausien aikana ma pe klo 8 19 la klo 9 15

13 Yleistä opiskelusta 13 YLEISTÄ OPISKELUSTA Sivuaineopinnot Tampereen yliopistossa on pääsääntöisesti vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Tutkinto-opiskelija voi siis varsin vapaasti valita sivuaineensa muiden tiedekuntien oppiaineista. Luokanopettajan, lastentarhanopettajan sekä matematiikan aineenopettajan koulutukseen sisältyy kaikille pakollisia sivuaineita, mutta kasvatustieteiden tieteenalaohjelmassa sivuainevalinta on vapaa. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (lastentarhanopettajan koulutus) opiskelijalla ei kuitenkaan ole oikeutta suorittaa syventävien opintojen tasoisia opintoja. Sivuaineisiin saattaa olla ilmoittautumismenettelyjä, jotka on syytä tarkistaa kyseisen laitoksen kansliasta. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa sivuaineeksi myös muissa yliopistoissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja. Ks. tiedekunnan tutkintoja koskevat yleiset määräykset. JOO-opinnot Tampereen yliopistolla on yhteistyösopimus joustavasta opinto-oikeudesta (JOO) Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Vaasan yliopistojen, Tampereen teknillisen korkeakoulun, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin kanssa. Sopimuksen perusteella opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus sopimusyliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoon liitettäviä opintoja toisessa sopimusyliopistossa. Opinto-oikeus voidaan myöntää, mikäli opiskelijan oma yliopisto sitä puoltaa. Pääsääntöisesti puollon voi saada opinnoille, joita omassa yliopistossa ei ole tarjolla. Tähän sopimukseen perustuvaa opinto-oikeutta ei kuitenkaan myönnetä opiskelijalle, jolla on ennestään tutkinnon suoritusoikeus kohdeyliopistossa. Kohdeyliopiston hakulomake toimitetaan täytettynä hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä opiskelijan oman tiedekunnan kansliaan, josta se mahdollisen puollon jälkeen toimitetaan edelleen ko. yliopistoon. Opiskelu ulkomailla On yleistä ja suositeltavaa, että opiskelija suorittaa osan tutkintoonsa kuuluvista opinnoista vaihto-opiskelijana ulkomaisessa korkeakoulussa. Laitoksilla on omia vaihto-ohjelmia, joista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla. Opiskelijat voivat hakeutua ulkomaille myös yliopiston yleisten vaihtosopimusten kautta. Niistä saa tietoa opintoja kansainvälisten asiain toimistosta. Ulkomailla suoritettavista opinnoista ja niiden sisällyttämisestä tutkintoon on syytä alustavasti sopia ennen vaihtoon lähtemistä. Yleensä opinnot sisällytetään joko pää- tai sivuaineisiin, tai ne voidaan myös hyväksyä erilliseksi kokonaisuudeksi dekaanin päätöksellä. Ennen kotimaahan paluuta opiskelijan tulee pyytää todistukset kaikista suorituksistaan ja niiden lisäksi varautua esittämään opintojen tarkat opetussuunnitelmat hakiessaan korvaavuuksia omasta yliopistosta. Opintosuoritusote Opiskelijan suorittamat opinnot kirjataan laitoksilla opintosuoritusrekisteriin, josta lähetetään ote opiskelijalle kerran vuodessa. Inhimillisiä virheitä tai puutteita voi kuitenkin esiintyä, ja opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että hänen suorittamansa opinnot on merkitty rekisteriin oikein. Virheistä tulee ilmoittaa välittömästi ko. laitoksen kansliaan. Opiskelija voi tarkistaa itse opintosuoritusrekisterinsä tiedot lähettämällä Tampereen yliopiston käyttäjätunnukseltaan tyhjän viestin osoitteeseen: Seuraavan yön aikana ote tulee automaattisesti paluupostissa. Virallisen, maksullisen otteen saa pyytämällä aktuaarinkansliasta.

14 14 Kasvatustieteiden tiedekunta TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Nämä määräykset koskevat annetun kasvatustieteellisen alan tutkintoasetuksen mukaisia tutkintoja ja opettajan pedagogisia opintoja suorittavia opiskelijoita. Tutkintoasetuksissa säädetään tutkintojen sisältöjä, järjestelyjä ja suorittamista koskevista valtakunnallisista yleisperiaatteista. Lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa, tiedekuntaneuvoston hyväksymissä yleisissä määräyksissä. Asetuksen (576/95) mukaisia kasvatustieteellisen alan tutkintoja ovat: kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto tieteelliset jatkotutkinnot: kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tutkintoon johtava koulutus Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtava koulutus: lastentarhanopettajan koulutus Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavat: kasvatustieteiden tieteenalaohjelma luokanopettajan koulutus aineenopettajan koulutus: pääaine kasvatustiede, sivuaine matematiikka Kasvatustieteen maisterin tutkintoon hyväksytty opiskelija voi halutessaan suorittaa myös kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Tutkintojen rakenne ja vaadittavat suoritukset Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Yleisopinnot 14 ov joista kieli- ja viest.opinnot 10 ov Pääaine, perus- ja aineopinnot 35 ov Sivuaineet ja muut opinnot 71 ov joista ensimmäinen sivuaine vähintään 35 ov yht. 120 ov Laajaksi sivuaineeksi ei pääsääntöisesti hyväksytä luokanopettajan tai lastentarhanopettajan koulutukseen kuuluvia ammatillisia opintokokonaisuuksia. Luokanopettajan koulutus Yleisopinnot 10 ov josta kieli- ja viest. opinnot 8 ov Pääaine, perus- ja aineopinnot 35 ov (opettajan pedagogiset opinnot) Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (opetettavien aineiden perusopinnot) 35 ov Sivuaineet ja muut opinnot 2x15 ov tai 1x35 ov ov Vapaasti valittavat opinnot 5 10 ov yht. 120 ov Aineenopettajakoulutus: pääaine kasvatustiede, sivuaine matematiikka Yleisopinnot 14 ov joista kieli- ja viest.opinnot 10 ov Pääaine, perus- ja aineopinnot 35 ov sis. opettajan pedagogiset opinnot Sivuaineet: 71 ov joista matematiikka väh. 35 ov muita sivuaineita yht. 36 ov yht. 120 ov

15 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset 15 Lastentarhanopettajan koulutus Yleisopinnot 14 ov joista kieli- ja viest. opinnot 10 ov Pääaine, perus- ja aineopinnot 37 ov Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 35 ov Esiopetus ja alkukasvatus 15 ov Valinnainen sivuaine 15 ov Valinnaiset opinnot 4 ov yht. 120 ov Kieliopintoihin kuuluu: äidinkielen (suomi) kirjallinen ja suullinen viestintä toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito Vieraana kielenä tulevat kysymykseen englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä tai dekaanin suostumuksella joku muu kieli. Pääaineen opintoihin kuuluu kandidaatintyö ja kypsyysnäyte. Kasvatustieteen maisterin tutkinto Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot 120 ov Pääaineen syventävät opinnot 40 ov yht. 160 ov Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä opiskelijalta, joka on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten. Perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan tutkielman ohjaajan edellyttämällä tavalla. Kasvatustiedettä ja aikuiskasvatusta ei voi yhdessä sisällyttää kandidaatin tai maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuteen. Muu koulutus Opettajan pedagogiset opinnot 35 ov Opinnot ovat kasvatustieteellisiä aineopintoja, jotka painottuvat didaktisesti ja sisältävät koulutyön. Pedagogiset opinnot voidaan suorittaa seuraavissa aineissa: historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli, englannin kieli, ranskan kieli, saksan kieli, venäjän kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, filosofia, kasvatus- ja yhteiskuntatieteelliset aineet tai tiedekunnan päätöksellä myös muissa aineissa. Opintokokonaisuuksien laajuuksia koskevat määräykset Yleisopinnot Kieliopintojen laajuus on 8 10 opintoviikkoa. Opetussuunnitelmissa annetaan tarkemmat määräykset yleisopintojen ja kieliopintojen laajuuksista. Oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien opintokokonaisuuksien laajuudet Kandidaatin ja maisterin tutkinnossa oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien opinnot muodostuvat seuraavasti: 1) perusopinnot, joiden laajuus on vähintään 15 ov 2) aineopinnot, joiden laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 ov 3) syventävät opinnot, joiden laajuus yhdessä perusopintojen ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 ov ja joihin maisterin tutkinnon pääaineessa kuuluu lisäksi enintään 20 ov:n laajuinen pro gradu -tutkielma. Aine- ja syventävät opinnot sisältävät sekä kaikille yhteisiä että pääaineittain eriytyviä opintojaksoja siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Aine- ja syventäviin opintoihin voi kuulua lisäksi valinnaisia ja vapaasti valittavia opintojaksoja sekä harjoittelua.

16 16 Kasvatustieteiden tiedekunta Sivuaineeksi tutkintoon hyväksytään oppiaine tai oppiaineeseen rinnastettava opintokokonaisuus, jossa opiskelija on suorittanut vähintään 10 ov: n laajuiset opinnot. Tätä suppeammat opinnot opiskelija voi lukea hyväksi minimitutkintoon 15 ov: oon saakka. Luokanopettajan koulutukseen kuuluvat sivuaineopinnot suoritetaan joko kahdessa aineessa kummassakin 15 opintoviikon laajuisina tai yhdessä aineessa 35 opintoviikon laajuisina. Sivuaineopinnot voidaan järjestää, mikäli niitä opiskelemaan ilmoittautuu vähintään kymmenen opiskelijaa ja mikäli tarvittavat tila- ja henkilöresurssit ovat käytettävissä. Mikäli sivuaineena on peruskoulussa opetettava aine, siihen sisältyy pääsääntöisesti vähintään yhden opintoviikon laajuiset opetettavan aineen didaktiset opinnot. Sivuaineopiskelijoita koskevat rajoitukset Kasvatustieteiden tiedekunnan opinnot ovat muiden tiedekuntien opiskelijoiden vapaasti valittavissa seuraavin rajoituksin. Luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin ja sivuaineopintoihin voidaan kurssimuotoisen koulutuksen vuoksi ottaa sivuaineopiskelijoita vain rajoitetusti. Opintoihin hakeutumisessa noudatetaan ylimääräisen opiskelijan hakukäytäntöjä. Mikäli monialaisiin opintoihin voidaan valita opiskelijoita, asiasta ilmoitetaan kyseisen vuoden valintaoppaassa. Monialaisiin opintoihin voi päästä vain hyväksytysti suoritetun soveltuvuuskokeen kautta. Lastentarhanopettajakoulutuksen opintoihin voidaan kurssimuotoisen koulutuksen vuoksi ottaa sivuaineopiskelijoita vain rajoitetusti. Lisätietoja saa koulutusyksikön kansliasta. Aineenopettajakoulutukseen valitaan vuosittain soveltuvuuskokeiden perusteella yliopiston hallituksen hyväksymä määrä opiskelijoita. Vapautuneet paikat täytetään varasijoille hyväksytyistä. Ks. myös kohta Jonolaki. Opinto-oikeuden vaihtaminen tiedekunnan sisällä Opiskelija voi hakea pääaineen tai opinto-oikeuden vaihtoa tiedekunnan sisällä vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan tiedekunnan kansliaan maaliskuun alkuun mennessä. Hakemuksesta tulee ilmetä opiskelijan siihenastiset opintosuoritukset sekä perustelut vaihtamiselle. Vaihtoa koskevat hakemukset käsitellään kevään erikoistapausvalinnan yhteydessä. Lastentarhanopettajien tai luokanopettajien koulutukseen ei voi vaihtaa ilman soveltuvuuskoetta Tarkempia määräyksiä opinto-oikeuden vaihtamisesta voidaan antaa tiedekunnan valintaperusteissa. Vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa tiedekunnan vahvistamasta tutkintorakenteesta. Hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opintosuoritusten hyväksilukeminen tutkintoon Kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi tutkintoon edellyttäen, että ne soveltuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin. Opintojen korvaavuudesta päättää kyseisen opintojakson tai opintokokonaisuuden vastuuhenkilö. Opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää dekaani. Kasvatustieteiden tiedekunta voi erityisestä syystä myöntää luokanopettajan koulutuksen opiskelijalle oikeuden korvata monialaisista opinnoista liikunnan ja musiikin perusopinnot muilla opinnoilla. Muutokset merkitään tutkintotodistukseen. Opiskelijalla on niin halutessaan oikeus suorittaa myöhemmin nämä opinnot.

17 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset 17 Opintosuoritusten käyttäminen kahteen samantasoiseen tutkintoon Korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan lukea hyväksi toiseen samantasoiseen tutkintoon kieliopinnot ja muut yhteiset yleisopinnot sekä yhden oppiaineen opinnot kuitenkin edellyttäen, että myöhemmin suoritettavaan tutkintoon on tässä oppiaineessa suoritettava vähintään 20 opintoviikon laajuiset lisäopinnot. Edellä mainittu koskee myös ylempään korkeakoulututkintoon sisältyneiden opintojen hyväksilukemista myöhemmin suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon. (Yliopiston yleinen tutkintosääntö 15.) Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, yleisopintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan tutkintoon alkuperäisen laajuisena. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista sopia mahdollisista täydennyksistä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytty opintosuoritus tallennetaan opintosuoritusrekisteriin yliopiston kuulustelujohtosäännön edellyttämällä tarkkuudella. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut tai erillisellä päätöksellä tutkintoon sisällytetyt opintosuoritukset. Tallennuksen suorittaa asianomaisen laitoksen kanslia. Mikäli kysymyksessä on oppiaine, joka ei ole edustettuna Tampereen yliopistossa, tallennus tehdään tiedekunnan kansliassa. Opintosuoritusten arvosteleminen Opintojaksot arvioidaan joko hyväksytyiksi tai hylätyiksi taikka arvioiden hyväksytyt suoritukset numeroasteikolla ,5 tyydyttävät tiedot 2-2+ hyvät tiedot 2,5 3 erinomaiset tiedot Opintokokonaisuuksien arvostelussa käytetään mainesanoja tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot. Opintokokonaisuuden arvosana on opintojaksojen arvosanojen opintoviikoilla painotettu keskiarvo. Opettajan pedagogiset opinnot ja niihin sisältyvä opetusharjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus vastaa vähintään hyvin tiedoin suoritettua opintokokonaisuutta. Opiskelijalla, jonka opetustaito on arvosteltu ennen , on halutessaan mahdollisuus saada opetustaidon arvosana tutkintotodistukseen. Tästä on ilmoitettava tiedekunnalle todistuksen hakemisen yhteydessä. Jonolaki Opintojen opetusryhmien koot mitoitetaan siten, että pääaineopiskelijoiden lisäksi otetaan resurssien mukaan huomioon myös ylimääräisten ja sivuaineopiskelijoiden opiskelupaikkatarve. Mikäli opintojaksoon liittyviin harjoituksiin, seminaareihin tai muuhun pienryhmäopetukseen ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin opintojakson vastuuhenkilö katsoo voitavan ottaa, kummankin ryhmän sisällä etusijalle asetetaan vaaditut edeltävät opinnot suorittaneet opiskelijat. Jos edeltäviä opintoja ei ole, etusija annetaan pääaineen opintoviikkomäärän perusteella. Mikäli se on sama, ratkaistaan valinta kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja.

18 18 Kasvatustieteiden tiedekunta Kandidaatintyötä, pro gradu -tutkielmaa sekä kypsyysnäytettä koskevat määräykset Kandidaatintyö Pääaineen opintoihin kuuluu kandidaatintyö ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyö on, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä, proseminaarityön pohjalta laadittu pienimuotoinen tutkielma, jonka laajuus seminaari mukaan lukien on 4 ov. Työ voi olla myös muuhun aineistoon, esim. kirjallisuuteen perustuva tutkielma, jonka laajuus on 4 ov. Kandidaatintyöksi voidaan hyväksyä myös osa pro gradu -tutkielmasta, jolloin kandidaatintyöstä ei anneta erikseen opintoviikkoja. Kandidaatintyö voidaan tehdä myös ryhmätyönä. Tällöin työltä edellytetään, että kunkin opiskelijan osuus on arvioitavissa ja vastaa kunkin tekijän osalta edellä esitettyä opintoviikkomäärää. Kandidaatintyö jätetään laitoksen kansliaan viimeistään 14 päivää ennen kypsyyskoetta kahtena (lastentarhanopettajan koulutuksessa kolmena) kappaleena, jotka jäävät yliopistolle. Näistä toisen (kahden) tulee olla sidottuna tai kansioituna ja kolmannen lävistämättömänä, esimerkiksi kirjekuoressa. Laitoksen johtaja määrää työlle yhden (LTO-koulutuksessa kaksi) tarkastajan antamaan lausunnon työn hyväksymisestä. Kandidaatintyö arvostellaan asteikolla tyydyttävä, hyvä, erinomainen. Pro gradu -tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkimusprojektin laajuus on enintään 20 opintoviikkoa. Tutkimusprojektiin kuuluva tutkielma voidaan laatia myös ryhmätyönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kunkin opiskelijan osuus on arvioitavissa ja että siihen tarvittava työmäärä vastaa kunkin tekijän osalta yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa opintoviikkomäärää. Tutkielma jätetään viimeistään neljätoista päivää ennen kypsyysnäytettä laitoksen kansliaan kolmena kappaleena. Näistä kahden tulee olla sidottuina tai kansioituna ja kolmannen lävistämättömänä esim. kirjekuoressa. Tutkielmaan on liitettävä mahdollista julkaisua varten erillinen korkeintaan yhden sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmista, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Mikäli tutkielman tekijä ei halua tiivistelmää julkaistavan, se tulee mainita tiivistelmässä. Yliopiston kirjasto organisoi tutkielmien verkkojulkaisua. Ks. ohjeet Tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja. Toinen tarkastaja voi myös olla kyseiseen alaan erityisen hyvin perehtynyt lisensiaatti tai tohtori. Pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Pro gradu -tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. Sivuaineen tutkielma Sivuaineen tutkielma jätetään laitoksen kansliaan kahtena kappaleena, joista toinen on sidottuna tai kansioituna, toinen lävistämättömänä esim. kirjekuoressa. Tutkielman tarkastamista varten laitoksen johtaja määrää yhden tarkastajan ja hyväksyy tutkielman tarkastajan lausunnon perusteella. Sivuaineen tutkielmasta ei anneta erillistä arvosanaa eikä siihen liity kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan, mitä pro gradu -tutkielman osalta on säädetty. Kypsyysnäyte Opiskelijan on suoritettava kandidaatintyöhönsä tai pro gradu -tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte (kirjoituskoe), joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja äidinkielen hallintaa. Kypsyysnäyte suoritetaan laitoksen yleisenä tentti-

19 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset 19 päivänä ja siihen on ilmoittauduttava vähintään 7 päivää ennen kuulustelutilaisuutta tenttikuorta käyttäen. Tenttitilaisuuden kesto on 4 tuntia. Tutkielman tarkastaja antaa opiskelijalle 2 3 tutkielmaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Kirjoituskokeen tarkastaa sisällön osalta kysymykset antanut opettaja ja äidinkielen osalta suomen kielen opettaja. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä opiskelijalta, joka on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten. Perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan tutkielman ohjaajan edellyttämällä tavalla. Tutkielman hyväksyminen ja arvostelu Opiskelijan jätettyä tutkielmansa laitoksen kansliaan, laitoksen johtaja määrää tutkielmalle tarkastajat, joiden tehtävänä on antaa tutkielmasta lausunto ja tehdä arvosanaehdotus. Lausunto tulee antaa pääsääntöisesti 20 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on osallistunut kypsyyskokeeseen. Lausunto toimitetaan tutkielman tekijälle ennen tutkielman arvostelua ja samalla hänelle ilmoitetaan mahdollisuudesta antaa oma vastineensa sekä määräaika mihin mennessä vastine on annettava. Mikäli opiskelija ei anna vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja, jos laitosneuvosto on siirtänyt tämän tehtävän laitoksen johtajalle, arvostelee tutkielman. Arvostelun suorittaa aina laitosneuvosto, mikäli tarkastajat ovat erimielisiä, opiskelija on sitä pyytänyt tai opiskelija on jättänyt oman vastineensa tarkastuslausunnon/lausuntojen johdosta. Tutkielman arvostelun oikaisumenettely Pro gradu -tutkielman arvosteluun tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada laitosneuvoston/laitoksen johtajan päätös ja tarkastuslausunnon/lausunnot tietoonsa. Laitosneuvoston/laitoksen johtajan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tiedekuntaneuvostolta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut laitosneuvoston päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta tai tiedekunnan kotisivuilta. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusten osalta lomakkeen saa myös oman yksikön kansliasta. Todistuksia myönnetään dekaanin päätöksellä lukukausien aikana pääsääntöisesti kerran viikossa. Hakemus on jätettävä viimeistään 2 viikkoa ennen haluttua myöntämispäivää. Lomaaikoina on varauduttava pidempään käsittelyaikaan. Opiskelijan tulee itse huolehtia ajoissa siitä, että todistushakemusta jätettäessä kaikki opintosuoritukset on viety opintosuoritusrekisteriin. Mahdollisista puutteista on välittömästi ilmoitettava kyseisen laitoksen kansliaan. Tutkinnon pääaineesta todistukseen merkitään kokonaisopintoviikkomäärä ja mainesana. Sivuaine merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään 10 opintoviikon opinnot. Yksittäiset opintojaksot merkitään opintoviikkoina kohtaan muut opinnot. Opiskelijan on huolehdittava ajoissa siitä, että pää- ja sivuaineista on merkitty rekisteriin yhteismerkintä, josta käy ilmi suoritettu kokonaisopintoviikkomäärä ja mainesana. Mikäli tutkintotodistukseen toivotaan merkittävän ulkomailla suoritettuja opintoja, niistä tulee neuvotella tiedekunnan kansliassa hyvissä ajoin ennen todistushakemuksen jättämistä. Opetussuunnitelmien voimaantulo Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan lukuvuoden alkaessa. Syyslukukauden aikana opiskelijat voivat, ellei ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa toisin määrätä, osallistua kuulusteluihin edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti.

20 20 Kasvatustieteiden tiedekunta

21 TUTKINTOVAATIMUKSET Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Opettajan pedagogiset opinnot Erilliset opintokokonaisuudet

22 22 Tutkintovaatimukset

23 Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma 23 KASVATUSTIETEIDEN LAITOS Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksen ja opetuksen vahvuusalueet ovat aikuiskasvatus ja -koulutus, koulutuspolitiikka, vertaileva kasvatustiede, työelämän ja koulutuksen suhteet, koulutuksen ja oppimisen organisoiminen sekä ammatillinen kehitys. Inhimillisen kasvun, kasvatuksen ja koulutuksen perusongelmia ja kehityssuuntauksia valotetaan tieteenalaohjelmassa eri näkökulmista ja erilaisista teorialähtökohdista. Tavoitteenamme on laaja-alaisen, elinikäisen oppimisen näkökulmasta jäsentyvän kasvatustieteellisen asiantuntemuksen kehittäminen, jota tarvitaan yhä laajemmin niin koulutusjärjestelmän kuin yleensä yhteiskunnan ja työelämän kehittämisessä. Tarkastelussa sovellamme kasvatustieteellisen asiantuntemuksen rinnalla mm. sosiologista, psykologista, talous- ja hallintotieteellistä tietämystä. Kasvatustieteiden tieteenalaohjelmassa pääaineenasi voi olla joko kasvatustiede tai aikuiskasvatus, joiden perusopinnot ovat yhteiset. Näissä oppiaineissa voit suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tai kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Jatkotutkintona on mahdollista opiskella kasvatustieteen lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Pääaine valitaan ennen aineopintojen (cum laude approbatur) aloittamista. Tieteenalaohjelmaan hyväksytyn opiskelijan on ilmoitettava pääainevalintansa ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella. Jos sinulla on tiedekuntaan tullessasi perusopinnot suoritettuna, voit tehdä pääainevalintasi samalla, kun jätät todistukset aiemmista opintosuorituksistasi tiedekunnan kansliaan. Tieteenalaohjelmalle on ominaista laaja valinnaisuus, joten opiskelijana voit itse vaikuttaa melko paljon tutkintosi sisältöön ja oman asiantuntemuksesi rakentumiseen. Kasvatustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa tarkastelemme kasvatus-, koulutus- ja oppimisprosesseja yhteiskunnassa, organisaatioissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Voit perehtyä esimerkiksi oppimisen ja opetuksen kysymyksiin, kasvatusfilosofiaan, monikulttuurisuuteen ja koulutuksen kansainvälisiin kysymyksiin tai koulutuspolitiikkaan. Aikuiskasvatuksen opinnoissa tarkastelemme aikuisten oppimista ja koulutusta kytkeytyneinä ihmisen elämänkaareen. Aikuiskoulutus ja aikuisten oppiminen ovat monimuotoisia ja tapahtuvat erilaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelijana voit syventyä esimerkiksi työelämän koulutukseen, työssä oppimiseen tai vapaan sivistystyön kysymyksiin. Kasvatustieteen, erityisesti ammattikasvatuksen syventävät opinnot on pääasiassa suunnattu ammatillisen koulutuksen kentällä toimiville opettajille ja muille asiantuntijoille. Opintojen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija kykenee tarkastelemaan ja erittelemään yksilön ammatillista kasvua ja ammatin oppimista sekä filosofis-historiallisesta että muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän näkökulmasta. Laitoksella päätetään vuosikohtaisesti opettajan pedagogisten opintojen järjestämisestä tieteenalaohjelman opiskelijoille. Opiskelijat valitaan näihin opintoihin erillisen soveltuvuuskokeen kautta. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtava koulutus kestää päätoimisesti opiskellen 4 6 vuotta.

24 24 Tutkintovaatimukset Kasvatustieteen maisterin tutkinto Pääaineet: aikuiskasvatus tai kasvatustiede. Tutkinto koostuu yleisopinnoista, pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineiden opinnoista. Yleisopinnot 14 ov Pääaineen opinnot 75 ov Sivuaineiden opinnot 71 ov Tutkinnon kokonaislaajuus 160 ov Sivuaineet ovat opiskelijan vapaasti valittavissa muiden tiedekuntien oppiaineista. Aikuiskasvatus ja kasvatustiede yhdessä eivät voi kuulua tutkinnon minimiin. Sivuaineopintojen laajuuksista on määrätty tutkintoa koskevissa yleisissä määräyksissä. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, 120 ov. Ks. s. 14. YLEISOPINNOT Y1 Opintojen suunnittelu 1 ov Y2 Johdatus tieteellisen toiminnan perusteisiin ja filosofiaan 2 ov Y3 Puheviestinnän perusteet 1 ov Y4 A Neuvottelutaidon perusteet 1 ov tai Y4 B Pienryhmäviestinnän perusteet 1 ov Y5 Tieteellinen kirjoittaminen 2 ov Y6 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov Y7 Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito 4 ov Y8 Mikrotietokoneen käyttö tilastollisessa analyysissa 1 ov AIKUISKASVATUKSEN JA KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (APPROBATUR) Johdatus aikuiskasvatukseen ja kasvatustieteisiin A1 Aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteen peruskurssi 3 ov A2 Kasvatustieteellinen tutkimus I 3 ov Oppimisen ja opetuksen perusteet A7 Johdatus oppimiseen ja kasvatuspsykologiaan 2 ov A4 Johdatus didaktiikkaan 3 ov Kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteet A5 Kasvatussosiologian peruskurssi 2 ov A6 Kasvatuksen historia 2 ov KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT (CUM LAUDE APPROBATUR) Kasvatustieteellinen tutkimus II KASV C01 Kasvatuksen tutkimisen metodologiset lähtökohdat 2 ov KASV C1 Kvantitatiivinen tutkimus kasvatustieteissä 2 ov KASV C03 Kvalitatiivinen tutkimus kasvatustieteissä 2 ov KASV C04 Proseminaari 4 ov Pakollinen opintojakso KASV C26 Oppiminen elämän eri vaiheissa 2 ov 6 ov 5 ov 4 ov 10 ov 2 ov 14 OV 15 OV 20 OV

25 Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma 25 VALINNAISET OPINTOJAKSOT KASV C4 Oppimisen ohjaaminen 3 ov KASV C5 Koulutuspolitiikka 3 ov KASV C06 Vertaileva kasvatustiede 3 ov KASV C7 Koulutus monikulttuurisessa yhteiskunnassa 2 ov KASV C10 Kasvatuksen filosofiset perusteet 2 ov KASV C11 Kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt 2 ov KASV C012 Avoimet oppimisympäristöt ja monimuoto-opetus 3 ov KASV C015 Ryhmätyö opetuksessa 2 ov KASV C21 Vapaaehtoistoiminta kasvatuksessa ja koulutuksessa 3 ov KASV C25 Kasvatus lapsuudessa 2 ov KASV C24 Nuorisokasvatus 2 ov KASV C007 Aikuiskasvatus ja työelämän kehittäminen 3 ov 8 OV KASVATUSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (LAUDATUR) KASV L01 Harjoittelu Kasvatustieteellinen tutkimus III KASV L21 Metodologia 2 ov KASV L18 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov KASV L19 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov Pro gradu -tutkielma KASV L50 Pro gradu -seminaari 3 ov KASV L51 Tutkimusprojekti 12 ov KASV L52 Tutkimusprojektiin liittyvä kirjallisuus 5 ov Valinnaiset opintojaksot KASV L4 Koulutus ja kehitysyhteistyö 2 ov KASV L5 Teollistuneiden maiden koulutusjärjestelmät ja koulutuspolitiikka 3 ov KASV L7 Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus 3 ov KASV L9 Konsultointityö 3 ov KASV L11 Kasvatusfilosofia 2 ov KASV L 060 Oppimisympäristöjen tutkimus 3 ov KASV L62 Työssä ja työyhteisössä oppiminen 3 ov KASV L64 Kriittinen pedagogiikka 2 ov 5 ov 5 ov 20 ov 10 ov 40 OV KASVATUSTIETEEN, ERITYISESTI AMMATTIKASVATUKSEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (LAUDATUR) KASV L29 Ammatillinen kasvu ja ammatin oppiminen 5 ov KASV L30 Ammattikasvatuksen filosofia ja historia 5 ov KASV L31 Työelämän ja yhteiskunnan muutokset ja ammattikasvatus 5 ov Tutkimusmenetelmät KASV L40 Ammattikasvatuksen tutkimus 5 ov Tutkimusprojekti KASV L36 Tutkimusprojekti 15 ov 15 OV 5 ov 15 ov 40 OV

26 26 Tutkintovaatimukset Kirjallisuus ja valinnaiset opinnot KASV L41 Kirjallisuus ja valinnaiset opinnot 5 ov 5 ov AIKUISKASVATUKSEN AINEOPINNOT (CUM LAUDE APPROBATUR) Kasvatustieteellinen tutkimus II KASV C01 Kasvatuksen tutkimisen metodologiset lähtökohdat 2 ov AIKK C1 Kvantitatiivinen tutkimus kasvatustieteissä 2 ov AIKK C03 Kvalitatiivinen tutkimus kasvatustieteissä 2 ov AIKK C04 Proseminaari 4 ov Pakolliset opintojaksot AIKK C05 Yhteiskunnallinen muutos ja vapaan sivistystyön kehittyminen 3 ov AIKK C24 Oppiminen elämän eri vaiheissa 2 ov Valinnaiset opintojaksot AIKK C6 Koulutuspolitiikka 3 ov AIKK C007 Aikuiskasvatus ja työelämän kehittäminen 3 ov AIKK C8 Oppimisen ohjaaminen 3 ov AIKKC10 Kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt 2 ov AIKK C011 Avoimet oppimisympäristöt ja monimuoto-opetus 3 ov AIKK C014 Ryhmätyö opetuksessa 2 ov AIKK C22 Vapaaehtoistoiminta kasvatuksessa ja koulutuksessa 3 ov 10 ov 5 ov 5 ov 20 OV AIKUISKASVATUKSEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (LAUDATUR) AIKK L1 Harjoittelu Kasvatustieteellinen tutkimus III AIKK L21 Metodologia 2 ov AIKK L18 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov AIKK L19 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov Pro gradu -tutkielma AIKK L50 Pro gradu -seminaari 3 ov AIKK L51 Tutkimusprojekti 12 ov AIKK L52 Tutkimusprojektiin liittyvä kirjallisuus 5 ov Pakollinen opintojakso AIKK L3 Aikuiskasvatuksen teorian kehittyminen 3 ov Valinnaiset opintojaksot AIKK L2 Aikuiskasvatus ja koulutussuunnittelu 3 ov AIKK L9 Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus 3 ov AIKK L10 Konsultointityö 3 ov AIKK L13 Teollistuneiden maiden koulutusjärjestelmät ja koulutuspolitiikka 3 ov AIKK L23 Työssä ja työyhteisössä oppiminen 3 ov AIKK L24 Työorganisaation ja henkilöstön kehittäminen 2 ov AIKK L060 Oppimisympäristöjen tutkimus 3 ov AIKK L61 Kriittinen pedagogiikka 2 ov 5 ov 5 ov 20 ov 3 ov 7 ov 40 OV

27 Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (TIETEENALAOHJELMAN OPISKELIJOILLE) OpeC 1 Opetushallinto 2 ov OpeC 2 Oppimisen ohjaus verkkoympäristössä 3 ov OpeC 3 Oppimisvaikeudet aikuisiässä 1 ov OpeC 4 Harjoittelu 10 ov OpeC 4.1. Pedagoginen seminaari 2 ov OpeC 4.2. Harjoittelu I 4 ov OpeC 4.3. Harjoittelu II 4 ov OV

28 28 Tutkintovaatimukset TUTKINTOVAATIMUKSET Tarkemmat kuvaukset opintojaksoista, niiden suoritustavoista ja arvostelusta ovat laitoksen ilmoitustaululla lukukauden alussa. Toteutettavien valinnaisten opintojen tarjonta tai jaksojen suoritusmuoto voi vuosittain vaihdella jaksojen kysynnän sekä laitoksella käytettävissä olevien resurssien mukaan. Joidenkin opintojaksojen vaihtoehtoisista suoritustavoista tiedotetaan erikseen laitoksen ilmoitustaululla ja laitoksen kotisivuilla internetissä syyslukukauden alussa. Yleisopinnot 14 ov Yleisopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija opiskeluympäristöön, tieteenalaohjelmaan ja opintojen suunnitteluun. Tarkoituksena on kehittää opiskelijan tieteellistä ajattelua, tiedonhankintakykyä ja viestintätaitoja. Y1 Opintojen suunnittelu (1 ov) Orientation Course Opintojaksolla tutustutaan opiskeluympäristöön, tieteenalaohjelmaan, opiskelun suunnitteluun ja opiskelutaitojen kehittämiseen sekä luodaan oma opintosuunnitelma. Ohjattua opiskelua: 15 t Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos. Y2 Johdatus tieteellisen toiminnan perusteisiin ja filosofiaan (2 ov) Introduction to Philosophy and Basics of Scientific Activity Opintojaksolla perehdytään tieteen asemaan ja merkitykseen sekä pohditaan tieteellisen toiminnan lähtökohtia ja luonnetta. Ohjattua opiskelua: 20 t Seminaaria varten tulee hankkia teos Viskari, S., Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Julkaisusarja B Seminaariin osallistumisen vaihtoehtona on opintojakson suorittaminen kirjallisuuskuulusteluna. Chalmers, A.F., What Is This Thing Called Science? Open University Press. Milton Keynes sekä kaksi teosta seuraavista: Haaparanta, L. & Niiniluoto, I., Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1986. Juntunen, M. & Mehtonen, L., Ihmistieteiden filosofiset perusteet. Gummerus Lloyd, G., Miehinen järki. Mies ja nainen länsimaisessa filosofiassa. Vastapaino Saarinen, E., Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle. Sokrateesta Marxiin. WSOY Huom! Kirjallisuus tentitään kokonaisuutena. Kuulustelun ajankohdat ilmoitetaan kasvatustieteiden laitoksen ilmoitustaululla ja laitoksen kotisivuilla internetissä. Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos. Y3 (P1) Puheviestinnän perusteet (1 ov) Basic Course in Speech Communication Ohjattua opiskelua: Luentosarja 12 t ja harjoitukset 18 t Opintojakson suorittaminen: Hyväksytty kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Vastuulaitos: Puheopin laitos. Opintojaksot P2 ja P3 ovat keskenään vaihtoehtoiset: Y4 A (P2) Neuvottelutaidon perusteet (1 ov) Basic Course in Negotiation Skills Ohjattua opiskelua: Luento ja harjoitukset 20 t Opintojakson suorittaminen: Hyväksytty kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. tai

29 Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma 29 Y4 B (P3) Pienryhmäviestinnän perusteet (1 ov) Basic Course in Small Group Communication Ohjattua opiskelua: Luento ja harjoitukset 20 t Opintojakson suorittaminen: Hyväksytty kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Vastuulaitos: Puheopin laitos. Kieliopintojen opetuksesta vastaa kielikeskus. Opetussuunnitelmat julkaistaan kielikeskuksen opinto-oppaassa. Y5 (KKSU 33) Tieteellinen kirjoittaminen (2 ov) Scientific Writing Y6 (KKRU 5) Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito (2 ov) Swedish Oral and Written Skills Ruotsin kielen opinnot on mahdollista korvata kielitutkintolautakunnan jäsenen tai apujäsenen antamalla todistuksella. Y7 Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (4 ov) Oral and Written Skills in a Foreign Language Tekstin ymmärtäminen/kirjallinen taito 2 ov sekä suullinen taito 2 ov. Y8 Mikrotietokoneen käyttö tilastollisessa analyysissa (1 ov) Using PC in Statistical Analysis Opintojaksolla perehdytään SPSS-ohjelmaan ja sen käyttöön havaintoaineiston tilastollisessa analyysissa. Huom! Kurssin suorittaminen on edellytys KASV C1/AIKK C1 Kvantitatiivinen tutkimus kasvatustieteessä opintojaksojen suorittamiselle. Ohjattua opiskelua: 15 t Oheiskirjallisuus: Metsämuuronen, J., SPSS aloittelevan tutkijan käytössä. Helsinki Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos. Aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteen perusopinnot (approbatur) 15 ov Perusopinnot luovat tieteelliselle tiedonmuodostukselle rakentuvaa kuvaa kasvatuksesta, oppimisesta ja koulutuksesta eri aikoina ja elämänkaaren eri vaiheissa, antavat valmiuksia pohtia kriittisesti näihin liittyviä kokemuksia sekä orientoivat kasvatusta koskevan uuden tiedon hankintaan. Perusopinnot ovat kasvatustieteiden tieteenalaohjelman opiskelijoille yhteisiä. Johdatus aikuiskasvatukseen ja kasvatustieteeseen (6 ov) A1 Aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteen peruskurssi (3 ov) Introduction to Adult Education and Science of Education Opintojaksolla perehdytään aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteen peruskäsitteisiin, arvoperusteisiin ja traditioihin, niiden ominaispiirteisiin tieteenaloina sekä elinikäisen kasvatuksen ja oppimisen perusteisiin. Ohjattua opiskelua: 30 t (aikuiskasvatus 15 t ja kasvatustiede 15 t) Hirsjärvi, S. & Huttunen, J., Johdatus kasvatustieteeseen. 4. uud. laitos. WSOY Kajanto, A. & Tuomisto, J. (toim.), Elinikäinen oppiminen. Vapaan sivistystyön 35. vuosikirja. Kirjastopalvelu Oy Sallila, P. & Vaherva, T., Arkipäivän oppiminen. Aikuiskasvatuksen 39. vuosikirja. BTJ Kirjastopalvelu Oy