OPINTO-OPAS. Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Aineenopettajan koulutus

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Aineenopettajan koulutus Opettajan pedagogiset opinnot Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta (Atalpa, Ratapihankatu 55) TAMPEREEN YLIOPISTO puh. (03) fax (03)

2 Vastaava toimittaja Arja Tahvola Yksikkökohtaiset toimittajat Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Aineenopettajan koulutus ja Opettajan pedagogiset opinnot Leena Pohjasmäki Heli Perä-Rouhu Elisa Parvela Tarja Järventie Taitto Aila Helin ISSN Kirjakas Ky Nurmijärvi 2005

3 SISÄLTÖ Dekaanin tervehdys...5 Lukijalle...7 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...9 Kirjasto- ja tietopalvelut Yleistä opiskelusta...13 Tutkintoja koskevat yleiset määräykset...14 Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen rakenne...15 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)...19 Tutkintojen suorittamista koskevia rajoituksia...19 Oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien opintokokonaisuuksien laajuudet...20 Kieli- ja viestintäopinnot...20 Vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen...21 Tutkinnon tai pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä...21 Sivuaineopiskelijoita koskevat rajoitukset...21 Opintosuoritusten hyväksilukeminen tutkintoon...22 Opintosuoritusten käyttäminen toiseen tutkintoon...22 Opintosuoritusten vanheneminen...22 Opintosuoritusten kirjaaminen...22 Opintosuoritusten arvosteleminen...23 Kuulustelut...23 Jonolaki...23 Tutkintojen opinnäytteitä sekä kypsyysnäytettä koskevat määräykset...24 Opetussuunnitelmien voimaantulo...27 Siirtymäsäännökset opintonsa ennen aloittaneille opiskelijoille...27

4 KASVATUSTIETEIDEN LAITOS...27 Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutus...27 Ammattikasvatuksen maisteriohjelma...32 Opetussuunnitelmat...34 TAMPEREEN YLIOPISTON OPETTAJANKOULUTUSLAITOS...67 Lastentarhanopettajan koulutus...67 Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma...89 Luokanopettajan koulutus...96 Aineenopettajan maisterikoulutus Opettajan pedagogiset opinnot ERILLISET OPINTOKOKONAISUUDET Erityispedagogiikan perusopinnot Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opinnot Yrittäjyyskasvatuksen opintokokonaisuus I Yrittäjyyskasvatuksen opintokokonaisuus II Kasvatustieteiden tiedekunnan kanslian ja laitosten yhteystiedot Tutkintoasetus Yleiset kirjalliset kuulustelut Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinnot ruotsiksi ja englanniksi...220

5 5 DEKAANIN TERVEHDYS Hyvät opiskelijat! Tampereen yliopisto on perinteistään tietoinen ja niiden pohjalta kehittyvä yhteisö. Yliopistona olemme 40 vuoden ikäinen, mutta entisenä Kansalaiskorkeakouluna/ Yhteiskunnallisena Korkeakouluna historiamme ulottuu 80 vuoden taakse. Meitä luonnehditaan usein sopivan kokoiseksi : isonpuoleisen yliopiston etuna pystymme tarjoamaan opiskelijoille runsaasti valinnanmahdollisuuksia ja lisääntyvässä määrin myös näkymiä tieteenalojemme kansainväliseen kenttään. Samalla olemme kuitenkin suhteellisen epäbyrokraattinen yhteisö, jossa opettajien ja opiskelijoiden välille voi syntyä enemmän kontakteja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin massayliopistoissa. Perinteisen vahvuusalueensa mukaisesti Tampereen yliopisto määrittelee nykyisin omaksi erityiseksi tehtäväkseen yhteiskunnallisten ilmiöiden erittelyn ja kritiikin sekä kansalaisyhteiskunnan rakentamisen. Vastaavasti kasvatustieteiden tiedekunnassa tehtävä tutkimus sekä antamamme opettajankoulutus ja tieteenalakoulutus sisältävät vahvan yhteiskuntatieteellisen näkökulman lasten ja nuorten kasvatuksen, aikuiskasvatuksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen käytäntöihin ja prosesseihin. Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnalla on tutkimustyön, täydennyskoulutuksen kentällä toimimisen ja muiden asiantuntijatehtävien kautta hyvät kontaktit elävään elämään yliopiston ulkopuolella. Tampereen yliopistossa on lisäksi sivuaineopintoihinne tarjolla erinomainen valikoima yhteiskuntatieteellisiä ja muita oppiaineita sekä erillisiä opintokokonaisuuksia. Yliopiston kansainvälistymiskehityksessä tiedekuntamme ei ole kärjessä, mutta tässäkin olemme hyvää vauhtia menossa eteenpäin ja toivon että monet teistä harkitsevat myös ulkomailla opiskelun sisällyttämistä opintoihin. Tämän opinto-oppaan sisältämät opetussuunnitelmat ovat ensimmäiset uuden, kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesta opetuksesta ja opiskelusta. Niitä laatiessamme olemme jälleen kerran analysoineet kasvatustieteiden alan yliopistokoulutuksen kehittämisen yhteiskunnallista kontekstia ja olemme pyrkineet entistä tiiviimpään yhteyteen tiedekunnassamme tehtävän tutkimuksen ja annettavan opetuksen välillä. Lisäksi olemme kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota työelämässä tarpeellisten valmiuksien kehittämiseen osana opiskeluprosessia sekä opetus/opiskelumuotojen toimivuuteen. Erityisen maininnan arvoista on että tiedekunnan eri yksiköissä annettava perusopintojen opetus on nyt tavoitteiltaan yhtenäistä ja myös sisällöiltään aiempaa yhdenmukaisempaa. Uskon että nyt syntyneet opetussuunnitelmat toteutuessaan tekevät tiedekuntamme

6 6 entistä vetovoimaisemmaksi opiskelijaksi hakeutuvien keskuudessa. Samalla korostan että on tärkeää saada opiskelijoilta palautetta opetussuunnitelmien edelleenkehittämiseksi. Toivotan niin uudet kuin jo kirjoilla olevat opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan kasvatustieteiden tiedekunnassa. Tuomas Takala Dekaani

7 7 LUKIJALLE Tutkinnot uudistuvat lähtien Yliopistotutkinnot uudistuvat alkaen. Uudistus liittyy ns. Bolognan prosessiin, jolla pyritään yhtenäisen eurooppalaisen koulutusalueen luomiseen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeseen tähdätään mm. seuraavilla tutkintojen kehittämistoimilla: kaksiportainen tutkintorakenne: kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) ja maisterin tutkinto (120 opintopistettä) erillisiä, monitieteisiä maisteriohjelmia uusi opintojen mitoitusjärjestelmä työelämänäkökulmien lisääminen tutkinnoissa liikkuvuuden lisääminen: kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) Opintonsa aloittavat opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon, jonka tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta. Sen jälkeen suoritetaan ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto, jonka tavoiteaika on 2 vuotta. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus harkita, jatkaako hän maisterin tutkintoon samalla koulutusalalla vai hakeutuuko toiselle koulutusalalle tai esimerkiksi monitieteiseen maisteriohjelmaan. Jotkut saattavat myös hankkia työkokemusta alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ennen opintojen jatkamista. Nämä muutokset ja lisäksi opintoaikojen tulossa olevat rajoitukset nostavat opintojen suunnittelun entistä keskeisempään asemaan. Kaikki jälkeen tutkinto-opintonsa aloittavat opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka tarkoitus on tukea opintojen suunnittelua ja edistää niiden sujuvaa suorittamista. Suunnitelma voi elää ja muuttua tutkinnon aikana, ja sitä käytetään opiskelijan ohjauksen tukena tiedekunnan ja laitoksen toteuttamissa ohjaustilanteissa. Opintonsa ennen aloittaneet opiskelijat voivat jatkaa opintojaan kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/95) mukaisesti asti. Mikäli tutkinto ei valmistu siihen mennessä, opiskelijan on siirryttävä opiskelemaan uuden asetuksen mukaisesti. Uudet opetussuunnitelmat ja uudistetut säädökset Tämä opinto-opas sisältää voimaan tulevat Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan perustutkintoja koskevat opetussuunnitelmat ja tutkintoja koskevat määräykset. Jatkotutkintoja koskevat asiat julkaistaan kasvatustieteiden tiedekunnan jatkokoulutusoppaassa.

8 8 Pääaineopiskelijan on tunnettava tarkoin tutkintonsa kokonaisrakenne, tutkinnon suorittamiseen liittyvät rajoitukset ja mahdollisuudet. Tästä oppaasta löytyy uusi valtakunnallinen tutkintoasetus sekä tiedekunnan tutkintoja koskevat yleiset määräykset. Muut keskeiset säädökset, kuten Tampereen yliopiston tutkintosääntö ja arviointisääntö löytyvät esimerkiksi verkosta tiedekunnan kotisivuilta. Yliopiston tarjoama opinto-ohjaus Mikäli olet epätietoinen opintojasi koskevista yksityiskohdista tai haluat muuten keskustella sivuainemahdollisuuksistasi tai urasuunnitelmistasi, yliopistosta löytyy useita eri tahoja tähän tarkoitukseen. Yliopiston opintoneuvonnasta ja ohjauksesta vastaavat opinto- ja kansainvälisten asiain osasto, tiedekunnat ja ainelaitokset. Yliopiston opintoneuvojien ja tiedekuntien opinto-ohjaajien puoleen voi kääntyä yleisissä, sivuainevalintoja yms. koskevissa kysymyksissä. Tiedekuntien opintoasiain päälliköt opastavat tutkintojen rakenteeseen, aineyhdistelmiin ja muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen liittyvissä ongelmissa. Laitosten kanslioiden henkilökunta ja opettajat vastaavat kunkin laitoksen opetusta ja sen järjestämistä koskeviin kysymyksiin. Pääainelaitos informoi opintojen alussa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) liittyvistä menettelytavoista. Uusien opiskelijoiden opastukseen osallistuvat myös opiskelijoiden ainejärjestöt. Älä pelkää kysyä neuvoja silloin, kun tunnet niitä tarvitsevasi. Yliopiston henkilökunnan asiantuntemus on käytettävissäsi. Totuttele seuraamaan säännöllisesti tiedekunnan/laitosten ilmoitustauluja ja kotisivuja, joilla tiedotetaan lukuvuoden aikana tapahtuvista muutoksista ja muista ajankohtaisista asioista. Ryhmämuotoiseen opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu myös pääsääntöisesti ilmoitustaulujen tai verkkosivujen kautta. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on useita yksiköitä, joiden opetussuunnitelmiin sisältyy toisiaan vastaavia kieli- ja viestintäopintoja sekä kasvatustieteiden opintoja. Voit halutessasi käyttää niitä hyödyksesi, mikäli omaa tutkintoasi varten järjestetyt kurssit ovat täynnä tai opetusajat eivät sovi laatimaasi aikatauluun. Opi hyödyntämään koko tiedekunnan ja laajasti myös koko yliopiston opintotarjontaa. Antoisia opiskeluvuosia! Arja Tahvola Opintoasiain päällikkö

9 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA 9 Kasvatustieteiden tiedekunta perustettiin Tiedekunta tutkii elinikäistä oppimista ja koulutusta ja tarjoaa tähän tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä täydennyskoulutusta. Tiedekunnasta valmistuu osaajia erilaisiin tehtäviin varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen: kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen asiantuntijoita, lastentarhanopettajia sekä luokan- ja aineenopettajia. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot Kasvatustieteiden tiedekunnassa voidaan suorittaa: 1) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) 2) Kasvatustieteen maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) 3) Kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto (jatkotutkinnot) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinnon pohjalta suoritetaan maisterin tutkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä ja jonka voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tutkintoihin johtavat seuraavat koulutukset: Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Lastentarhanopettajan koulutus; tutkinnon pääaine on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinto Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutus; tutkinnon pääaine voi olla aikuiskasvatus tai kasvatustiede. Luokanopettajan koulutus; tutkinnon pääaine on kasvatustiede. Aineenopettajan koulutus; tutkinnon pääaine on kasvatustiede, sivuaine matematiikka. Erilliset maisteriohjelmat (erillinen haku) Ammattikasvatuksen maisteriohjelma; pääaine on kasvatustiede, erityisesti ammattikasvatus. Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma; pääaine on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Master s Programme on Information Society and Russia; pääaine on kasvatustiede.

10 10 Kasvatustieteiden tiedekunta Tiedekunnan hallinto Tiedekunnassa päätösvaltaa käyttävät sekä 15-jäseninen tiedekuntaneuvosto että sen puheenjohtajana toimiva dekaani (ja hänen ollessaan estynyt varadekaani), jotka valitaan 3 vuodeksi kerrallaan, tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet kuitenkin vuosittain. Tampereen yliopiston johtosäännössä on yksityiskohtaisesti määrätty, mitkä tehtävät kuuluvat tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina toimii asti professori Tuomas Takala ja varadekaanina professori Eero Ropo. Päätökset tiedekuntaneuvostossa tehdään esittelystä. Tiedekunnan esittelijät ovat tiedekunnan hallintopäällikkö Taina Sylvander (henkilöstö-, talous- ja yleishallintoon sekä jatkotutkintoihin liittyvät asiat) ja opintoasiain päällikkö Arja Tahvola (perustutkintoihin liittyvät asiat ja opiskelijavalinnat). Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävissä tiedekunnan kotisivuilla sekä laitosten ja tiedekunnan ilmoitustauluilla. Näillä myös tiedotetaan opiskelijoita yleisesti koskevista päätöksistä. Tiedekunnan kanslia Tiedekunnan kanslian tehtäviin kuuluu mm.: antaa ohjausta ja neuvontaa kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä henkilökohtaisesti, puhelimitse tai kirjeitse valmistella opintoasiat tiedekuntaneuvoston tai dekaanin päätettäväksi toimittaa opinto-oppaat ja valintainformaatio järjestää opiskelijavalinnat kirjoittaa tutkintotodistukset Ks. yhteystiedot s Tiedekunnan laitokset ja koulutusyksiköt Laitokset ovat yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia yksiköitä, joissa päätösvaltaa käyttävät laitosneuvostot sekä laitosten johtajat. Laitosneuvoston ja johtajan tehtävistä on yksityiskohtaisesti määrätty Tampereen yliopiston johtosäännössä. Laitosten ja koulutusyksiköiden kanslioissa annetaan opintoneuvontaa kunkin laitoksen opetussuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä. Kasvatustieteiden tiedekunnan laitosten ja koulutusyksiköiden johtajat: Kasvatustieteiden laitos: lehtori, KT Eero Pantzar ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus: professori Pekka Ruohotie Opettajankoulutuslaitos: professori Eero Ropo aineenopettajakoulutuksen yksikkö: professori Eero Ropo varhaiskasvatuksen yksikkö: yliassistentti Marjatta Kangassalo luokanopettajakoulutuksen yksikkö: professori Eija Syrjäläinen

11 Kasvatustieteiden tiedekunta 11 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Yliopiston kirjasto ( tarjoaa monipuolisia palveluja sekä toimipaikoissaan että verkossa. Kasvatustieteiden opiskelijoilla on käytettävissään kaksi tieteenalan erikoiskirjastoa: Humanistis-kasvatustieteelliseen osastokirjastoon kuuluvat Humanika TietoPinnissä pääkampuksella ja Hämeenlinnan yksikkö opettajankoulutuslaitoksella Hämeenlinnassa. Kirjastot ovat myös oppimiskeskuksia, joissa kokoelmien ja neuvonnan lisäksi on lukupaikkoja, ryhmätyöhuoneita ja työasemia tiedonhakua ja opiskelua varten. Humanikan kokoelmissa on kasvatustieteen kirjojen ja lehtien lisäksi humanististen alojen aineistoa, kaikkiaan yli nidettä. Hämeenlinnan yksikössä on yli nidettä luokanopettajankoulutukseen ja ammattikasvatukseen liittyvää kirjallisuutta ja aikakauslehtiä sekä luokanopettajakoulutuksen kurssikirjat. Tampereella kurssikirjojen lainaus on keskitetty yliopiston pääkirjastoon Attilaan. Attilan alimmassa kerroksessa on myös kurssikirjalukusali, jossa on yhdet kappaleet kurssikirjoja (ei luokanopettajakoulutuksen kurssikirjoja). Lukusalin kirjoja ei lainata. Yliopiston pääkirjasto on kasvatustieteilijälle tärkeä myös yhteiskunta- ja viestintätieteisiin painottuvien kokoelmiensa vuoksi. Kirjastolaitokseen kuuluvien yksiköiden kokoelma- ja lainaustiedot on rekisteröity yhteiseen Tamcat-tietokantaan ( Painettujen kokoelmien ohelle yhä tärkeämmiksi tietoaineistoiksi ovat nousseet sähköiset tiedonlähteet. Kirjaston kotisivun linkki E-kirjasto ( fi/laitokset/kirjasto/e-kirjasto/) on käyttöliittymä digitaalisiin lehtiin, kirjoihin ja muihin tietoaineistoihin. Kirjaston käyttöön ja tiedonhankintataitoihin perehdytetään sekä Humanikassa että Hämeenlinnan yksikössä. Lisätietoja kirjaston palveluista saa toimipaikkojen neuvonnasta ja kotisivuilta.

12 12 Kasvatustieteiden tiedekunta Tampereen yliopiston kirjasto Humanistis-kasvatustieteellinen osasto Humanika Kanslerinrinne 1 (TietoPinni), puh. (03) Aukioloajat lukukausien aikana Avoinna ma to 8 18; pe 8 16 * lainaustoimisto: ma to 10 18, pe * oppimiskeskuksen tietopalvelu ma pe Hämeenlinnan yksikkö Erottajakatu 12, puh. (03) Aukioloajat lukukausien aikana ma 9 18 ti pe 9 15 Lainaustoimisto- ja neuvontapalvelut alkaen klo 10. Käsikirjasto ma to 8: pe 8: Pääkirjasto / Attilan kirjasto Yliopistonkatu 38, puh. (03) Aukioloajat lukukausien aikana ma 9 19, lainaustoimisto 10 18, neuvonta la Lauantaisin palvelee vain lainaustoimisto klo Kurssikirjalukusali Attilan pohjakerros Aukioloajat lukukausien aikana ma pe 8 19 la 9 15

13 Kasvatustieteiden tiedekunta 13 YLEISTÄ OPISKELUSTA Sivuaineopinnot Tampereen yliopistossa on pääsääntöisesti vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Tutkinto-opiskelija voi siis varsin vapaasti valita sivuaineensa muiden tiedekuntien oppiaineista. Luokanopettajan, lastentarhanopettajan sekä aineenopettajan koulutuksiin sisältyy kaikille pakollisia sivuaineita, mutta elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutuksessa sivuainevalinta on vapaa. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon opiskelija ei kuitenkaan voi sisällyttää tutkintoonsa syventävien opintojen tasoisia opintoja. Sivuaineisiin saattaa olla ilmoittautumismenettelyjä, jotka on syytä tarkistaa kyseisen laitoksen kansliasta. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa sivuaineeksi myös muissa yliopistoissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja. Ks. tiedekunnan tutkintoja koskevat yleiset määräykset. JOO-opinnot Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoon liitettäviä opintoja toisessa sopimusyliopistossa. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana kotiyliopistossaan voidakseen hakea ko. opinto-oikeutta. Opinto-oikeus voidaan myöntää, mikäli opiskelijan oma yliopisto sitä puoltaa. Pääsääntöisesti puollon voi saada opinnoille, joita omassa yliopistossa ei ole tarjolla ja jos opinnot eivät ratkaisevasti ylitä tutkinnon minimilaajuutta. Tähän sopimukseen perustuvaa opinto-oikeutta ei kuitenkaan myönnetä opiskelijalle, jolla on ennestään tutkinnon suoritusoikeus kohdeyliopistossa. Joustavan opinto-oikeuden hakemista koskevat ohjeet ja hakulomake löytyvät JOOPAS-verkkopalvelusta: Opiskelu ulkomailla On yleistä ja suositeltavaa, että opiskelija suorittaa osan tutkintoonsa kuuluvista opinnoista vaihto-opiskelijana ulkomaisessa korkeakoulussa. Laitoksilla on omia vaihto-ohjelmia, joista tiedotetaan laitosten kotisivuilla ja ilmoitustauluilla. Opiskelijat voivat hakeutua ulkomaille myös yliopiston yleisten vaihtosopimusten kautta. Niistä saa tietoa opintotoimiston kansainvälisten asiain toimistosta. Ulkomailla suoritettavista opinnoista ja niiden sisällyttämisestä tutkintoon on syytä alustavasti sopia ennen vaihtoon lähtemistä. Yleensä opinnot sisällytetään joko pää- tai sivuaineisiin, tai ne voidaan myös hyväksyä erilliseksi kokonaisuudeksi dekaanin päätöksellä. Ennen kotimaahan paluuta opiskelijan tulee pyytää

14 14 Kasvatustieteiden tiedekunta todistukset kaikista suorituksistaan ja niiden lisäksi varautua esittämään opintojen tarkat opetussuunnitelmat hakiessaan korvaavuuksia omasta yliopistosta. Opintosuoritusote Opiskelijan suorittamat opinnot kirjataan laitoksilla opintosuoritusrekisteriin, josta lähetetään ote opiskelijalle kerran vuodessa. Inhimillisiä virheitä tai puutteita voi kuitenkin esiintyä, ja opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että hänen suorittamansa opinnot on merkitty rekisteriin oikein. Virheistä tulee ilmoittaa välittömästi ko. laitoksen kansliaan. Opiskelija voi tarkistaa itse opintosuoritusrekisterinsä tiedot lähettämällä Tampereen yliopiston käyttäjätunnukseltaan tyhjän viestin osoitteeseen: Ote tulee automaattisesti paluupostissa. Opiskelija voi myös asioida sähköisesti NettiOpsussa, jossa voi mm. selailla opin to suoritustietojaan ja lähettää otteen opintosuorituksistaan haluamaansa sähköpostiosoitteeseen: Virallisen, maksullisen otteen saa pyytämällä aktuaarinkansliasta. TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Yliopistollisia tutkintoja ja opintojen järjestämistä säätelevät valtakunnallinen tutkintoasetus, yliopiston hallituksen hyväksymät Tampereen yliopiston tutkintosääntö ja yliopiston kuulustelujohtosääntö sekä seuraavat tiedekuntaneuvoston hyväksymät tutkintoja koskevat määräykset. Nämä määräykset koskevat voimaan tulevan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisia tutkintoja, opettajan pedagogisia opintoja sekä tiedekunnassa erillisiä opintoja suorittavia opiskelijoita (tutkintoasetus, ks. s. 210). Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opintojaan kumotun asetuksen (Asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 576/1995) mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumottua asetusta ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä.

15 Kasvatustieteiden tiedekunta 15 Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen rakenne Opintonsa jälkeen aloittavat opiskelijat Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutus Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot 21 op Pääaineen perus- ja aineopinnot 60 op Sivuaineiden opinnot (60 op + 25 op) 85 op Vapaasti valittavat opinnot 14 op yht. 180 op Kasvatustieteen maisterin tutkinto Viestintä- ja orientoivat opinnot 3 op Pääaineen syventävät opinnot 84 op Sivuaineen opinnot 25 op Vapaasti valittavat opinnot 8 op yht. 120 op Ammattikasvatuksen maisteriohjelma Kasvatustieteen maisterin tutkinto Viestintäopinnot 5 op Pääaineen syventävät opinnot 82 op Sivuaineen opinnot 25 op Vapaasti valittavat opinnot 8 op yht. 120 op Luokanopettajan koulutus Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot 20 op Pääaineen perus- ja aineopinnot 75 op Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op Sivuaineen opinnot 25 op yht. 180 op Kasvatustieteen maisterin tutkinto Pääaineen syventävät opinnot 80 op Sivuaineopinnot op Valinnaiset opinnot 5-15 op yht. 120 op Aineenopettajan koulutus Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot 20 op Pääaineen perus- ja aineopinnot 60 op Sivuaineiden opinnot ( op) 90 op Vapaasti valittavat opinnot 10 op yht. 180 op

16 16 Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteen maisterin tutkinto Viestintä- ja orientoivat opinnot 2 op Pääaineen syventävät opinnot 83op Sivuaineopinnot op Valinnaiset opinnot 0-10 op yht. 120 op Lastentarhanopettajan koulutus Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Kieli- ja viestintäopinnot ja orientoivat opinnot 20 op Pääaineen perus- ja aineopinnot (sis. harjoittelun) 75 op Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op Sivuaineopinnot 25 op yht. 180 op Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen maisterikoulutus Kasvatustieteen maisterin tutkinto Viestintäopinnot ja orientoivat opinnot 5 op Pääaineen syventävät opinnot 80 op Sivuaineopinnot 35 op yht. 120 op Opintonsa ennen aloittaneet opiskelijat Kasvatustieteen maisterin tutkintoon hyväksytty opiskelija voi halutessaan suorittaa myös kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Tutkintojen rakenne ja vaadittavat suoritukset Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Yleisopinnot 14 ov joista kieli- ja viest.opinnot 10 ov Pääaineen perus- ja aineopinnot 35 ov Sivuaineet ja muut opinnot 71 ov joista yksi sivuaine vähintään 35 ov yht. 120 ov Luokanopettajan koulutus Yleisopinnot 10 ov josta kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Pääaineen perus- ja aineopinnot 35 ov (opettajan pedagogiset opinnot) Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 35 ov Sivuaineet ja muut opinnot ov (2x15 ov tai 1x 35 ov) Vapaasti valittavat opinnot 5-10 ov yht. 120 ov

17 Kasvatustieteiden tiedekunta 17 Aineenopettajan koulutus: pääaine kasvatustiede, sivuaine matematiikka Yleisopinnot 14 ov joista kieli- ja viestintäopinnot 10 ov Pääaineen perus- ja aineopinnot 35 ov sis. opettajan pedagogiset opinnot Sivuaineiden opinnot 71 ov joista matematiikka väh. 35 ov muita sivuaineita yht. 36 ov yht. 120 ov Lastentarhanopettajan koulutus Yleisopinnot 14 ov joista kieli- ja viestintäopinnot 10 ov Pääaineen perus- ja aineopinnot 37 ov Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 35 ov Esiopetus ja alkukasvatus 15 ov Valinnainen sivuaine 15 ov Valinnaiset opinnot 4 ov yht. 120 ov Kasvatustieteen maisterin tutkinto Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot Pääaineen syventävät opinnot 120 ov 40 ov Muut opinnot Opettajan pedagogiset opinnot (60op/ 35 ov) sekä didaktisen linjan syventävät opinnot (83 op/40 ov) Opettajan pedagogiset opinnot ovat kasvatustieteellisiä opintoja, jotka painottuvat didaktisesti ja sisältävät ohjattua opettajaharjoittelua. Pedagogiset opinnot voidaan suorittaa tiedekunnassa seuraavissa aineissa: historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli, englannin kieli, ranskan kieli, saksan kieli, venäjän kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, filosofia, kasvatus- ja yhteiskuntatieteelliset aineet tai tiedekunnan päätöksellä myös muissa aineissa. Tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena myös kasvatustieteen didaktisen linjan syventävät opinnot. Opintojen rakenne ja sisällöt on tarkemmin kuvattu opetussuunnitelmissa.

18 18 Kasvatustieteiden tiedekunta Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Jokainen jälkeen tutkinto-opiskelunsa tiedekunnassa aloittava laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jota voidaan käyttää opinto-ohjauksen välineenä. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot ja opintojen suunniteltu aikataulu (Tampereen yliopiston tutkintosääntö, 18 ). Laitokset antavat erikseen tarkemmat ohjeet opintosuunnitelman laatimisesta ja opintojen ohjauksesta. Tutkintojen suorittamista koskevia rajoituksia Opintojen yksityiskohtainen rakenne, sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon ei voi sisällyttää pää- tai sivuaineiden syventäviä opintoja. Opiskelija, jolla on opinto-oikeus sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon, voi omassa pääaineessaan suorittaa maisterin tutkintoon sisältyviä opintoja jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on suoritettu. Mahdolliset opinto-oikeutta koskevat rajoitukset ilmoitetaan pääaineen opetussuunnitelmassa. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutuksen laajaksi sivuaineeksi ei pääsääntöisesti hyväksytä luokanopettajan tai lastentarhanopettajan koulutuksen ammatillisia opintoja. Aikuiskasvatusta ja kasvatustiedettä ei voi yhdessä sisällyttää kandidaatin tai maisterin tutkintojen vähimmäislaajuuteen. Oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien opintokokonaisuuksien laajuudet Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien opinnot muodostuvat seuraavasti: perusopinnot, joiden laajuus on vähintään 25 opintopistettä aineopinnot, joiden laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä ja joihin kandidaatin tutkinnon pääaineessa sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö syventävät opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä ja joihin maisterin tutkinnon pääaineessa sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma. Sivuaineeksi tutkintoon hyväksytään oppiaine tai oppiaineeseen rinnastettava opintokokonaisuus, jossa opiskelija on suorittanut vähintään 25 opintopisteen laajuiset opinnot. Tätä suppeammat opinnot opiskelija voi lukea hyväksi tutkintonsa muihin opintoihin.

19 Kasvatustieteiden tiedekunta 19 Kieli- ja viestintäopinnot Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen kieli- ja viestintäopintoihin sisältyvät vähintään seuraavat opinnot: tieteellinen kirjoittaminen (suomi) toinen kotimainen kieli (ruotsi) vieraan kielien kirjallinen ja suullinen taito suullinen viestintä Tutkintoasetuksen edellyttämät pakolliset kieliopinnot suoritetaan pääsääntöisesti kandidaatin tutkinnossa. Kieli- ja viestintäopinnoista määrätään tarkemmin kunkin tutkinnon opetussuunnitelmassa. Vieraan kielen taito osoitetaan englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tai dekaanin suostumuksella jossakin muussa kielessä. Dekaani päättää sellaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa tiedekunnan vahvistamasta tutkintorakenteesta. Vapaamuotoisen hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Tutkinnon tai pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä Tutkinnon vaihtaminen tiedekunnan sisällä tapahtuu erillisvalintojen tai kesän valintakokeen kautta. Lastentarhanopettajien tai luokanopettajien koulutukseen ei voi vaihtaa ilman soveltuvuuskoetta. Myöskään ainoastaan alempaan korkeakoulututkintoon opinto-oikeuden saanut ei voi hakea erillisvalinnassa siirtoa ylempään korkeakoulututkintoon. Kasvatustieteiden laitoksen elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutuksen pääaineen valinnasta ja vaihdosta annetaan määräykset erikseen. Tarkempia määräyksiä opinto-oikeuden vaihtamisesta voidaan antaa tiedekunnan valintaperusteissa. Sivuaineopiskelijoita koskevat rajoitukset Kasvatustieteiden tiedekunnan opinnot ovat muiden tiedekuntien opiskelijoiden vapaasti valittavissa seuraavin rajoituksin. Luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin ja sivuaineopintoihin voidaan ryhmämuotoisen koulutuksen vuoksi ottaa sivuaineopiskelijoita vain rajoitetusti. Mikäli monialaisia opintoja suorittamaan voidaan hyväksyä opiskelijoita, asiasta ilmoitetaan kyseisen vuoden valintaoppaassa. Monialaisiin opintoihin voi päästä vain hyväksytysti suoritetun soveltuvuuskokeen kautta.

20 20 Kasvatustieteiden tiedekunta Lastentarhanopettajakoulutuksen opintoihin voidaan ryhmämuotoisen koulutuksen vuoksi ottaa sivuaineopiskelijoita vain rajoitetusti. Lisätietoja annetaan opetussuunnitelman yhteydessä. Opettajan pedagogisiin opintoihin valitaan vuosittain soveltuvuuskokeiden perusteella yliopiston hallituksen hyväksymä määrä opiskelijoita. Vapautuneet paikat täytetään varasijoille hyväksytyistä. Ks. myös kohta Jonolaki. Opintosuoritusten hyväksilukeminen tutkintoon Kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi tutkintoon edellyttäen, että ne soveltuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin. Yksittäisten opintojaksojen tai niiden osasuoritusten korvaavuudesta päättää kyseisen opintojakson vastuuhenkilö. Opintokokonaisuuksien sisällyttämisestä tutkintoon päättää dekaani. Luokanopettajan koulutuksen opiskelijan oikeudesta korvata monialaisista opinnoista liikunnan ja musiikin perusopinnot muilla opinnoilla päättää dekaani. Opintosuoritusten käyttäminen toiseen tutkintoon Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan lukea hyväksi toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon samansisältöiset kieli- ja viestintäopinnot. Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opintojaan kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, voidaan korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista lukea hyväksi toiseen samantasoiseen tutkintoon kieliopinnot ja muut yhteiset yleisopinnot sekä yhden oppiaineen opinnot kuitenkin edellyttäen, että myöhemmin suoritettavaan tutkintoon on tässä oppiaineessa suoritettava vähintään 20 opintoviikon laajuiset lisäopinnot. Edellä mainittu koskee myös ylempään korkeakoulututkintoon sisältyneiden opintojen hyväksilukemista myöhemmin suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon. (Tampereen yliopiston tutkintosääntö 20.) Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, kieli- ja viestintäopinnoista saadut merkinnät sekä kypsyysnäyte eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan tutkintoon pääsääntöisesti alkuperäisen laajuisena. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista sopia mahdollisista täydennyksistä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opintojaksojen ja niiden osasuoritusten vanhenemista koskevia määräyksiä annetaan tarvittaessa opetussuunnitelmien yhteydessä.

21 Kasvatustieteiden tiedekunta 21 Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytty opintosuoritus tallennetaan opintosuoritusrekisteriin yliopiston kuulustelujohtosäännön edellyttämällä tarkkuudella. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut tai erillisellä päätöksellä tutkintoon sisällytetyt opintosuoritukset. Tallennukset tehdään asianomaisen laitoksen kansliassa. Mikäli kysymyksessä on oppiaine, joka ei ole edustettuna Tampereen yliopistossa, opintojen hyväksilukeminen kirjataan rekisteriin tiedekunnan kansliassa. Opintosuoritusten arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty, hylätty tai viisiportaista asteikkoa 0-5: 5 = erinomainen 4 = kiitettävä 3 = hyvä 2 = tyydyttävä 1 = välttävä 0 = hylätty Opettajan pedagogiset opinnot ja niihin sisältyvä opetusharjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus vastaa vähintään hyvin tiedoin suoritettua opintokokonaisuutta. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelussa käytetään latinankielisiä arvosanoja, kuten jäljempänä todetaan. Opintokokonaisuuksien arvosana lasketaan opintojaksojen arvosanoista opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona, ellei opetussuunnitelmassa toisin ilmoiteta. Kuulustelut Kuulusteluissa noudatetaan Tampereen yliopiston arviointisääntöä sekä tiedekunnan opetussuunnitelmissa vahvistettuja määräyksiä. Jonolaki Mikäli harjoitusryhmään, seminaariin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrää on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa. Opintojen opetusryhmien koot pyritään mitoittamaan siten, että pääaineopiskelijoiden lisäksi otetaan resurssien mukaan huomioon myös ylimääräisiksi opiskelijoiksi hyväksyttyjen ja sivuaineopiskelijoiden opiskelupaikkatarve. Jos opintojaksoon liittyviin harjoituksiin, seminaareihin tai muuhun pienryhmäopetukseen ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin opintojakson vastuu henkilö

22 22 Kasvatustieteiden tiedekunta katsoo voitavan ottaa, etusijalla ovat ne, joille tämä opintojakso on tutkinnossa pakollinen. Tämän jälkeen etusija määräytyy pääaineen opintojen määrän perusteella (enimmillään opetussuunnitelman mukainen maksimimäärä). Mikäli se on sama, ratkaistaan valinta kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Tutkintojen opinnäytteitä sekä kypsyysnäytettä koskevat määräykset Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen opintoihin sisältyy opinnäyte, kandidaatintutkielma, sekä tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielma on proseminaarissa tai proseminaaria vastaavissa opinnoissa käsitelty, mahdollisesti täydennetty, kieliasultaan korjattu seminaarityö, jossa opiskelija on esittänyt rajatun tutkimusongelman ja aiempaa tieteellistä tietoa soveltaen käsitellyt sitä. Kandidaatintutkielma laaditaan alan tieteellisiä periaatteita noudattaen. Kandidaatintutkielma voidaan tehdä myös parityönä. Tällaisen työn edellytyksenä on, että tutkielman laatimiseen tarvittava työmäärä vastaa kummankin tekijän osalta yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työtä. Työ arvioidaan kummankin osalta erikseen. Kandidaatintutkielmaan liittyvän kypsyysnäytteen tehtävänä on osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja että opiskelijalla on hyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta, joka valitaan tavallisesti kahdesta tai kolmesta opettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte suoritetaan laitoksen yleisenä tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen tenttitilaisuutta. Parityönä tehdyn tutkielman osalta kypsyysnäyte arvioidaan kummankin tekijän osalta erikseen. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Asiasisällön tarkastaa tutkielmaopinnoista vastaava opettaja. Kandidaatintutkielma jätetään laitoksen kansliaan viimeistään 14 päivää ennen kypsyysnäytettä kahtena (lastentarhanopettajan koulutuksessa kolmena) kappaleena, jotka jäävät yliopistolle. Näistä toisen (kahden) tulee olla sidottuna tai kansioituna ja toisen (kolmannen) lävistämättömänä, esimerkiksi kirjekuoressa. Laitoksen johtaja määrää työlle yhden (LTO-koulutuksessa kaksi) tarkastajan antamaan lausunnon työn hyväksymisestä. Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla 0-5. Laitokset antavat tarkempia ohjeita kandidaatintutkielman tavoitteista, muodosta ja arvosteluperusteista.

23 Kasvatustieteiden tiedekunta 23 Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte Kasvatustieteen maisterin tutkinnon pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy opinnäyte, pro gradu -tutkielma. Tutkielman tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen ja hyvään kielelliseen ilmaisuun. Tutkielma voidaan laatia myös kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä tai osana laajempaa tutkimusprojektia. Tällaisen työn edellytyksenä on, että tutkielman laatimiseen tarvittava työmäärä vastaa kunkin tekijän osalta yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työtä. Tutkielma arvioidaan kunkin tekijän osalta erikseen. Luokanopettajan koulutuksessa on mahdollista suorittaa uudenlainen, ns. produktiivinen pro gradu tutkielma vaihtoehtona perinteiselle opinnäytetyölle. Produktiivinen tutkielma koostuu pedagogisen toiminnan tai tapahtuman suunnittelusta, toiminnan prosessista ja pedagogisen produktin toteuttamisesta sekä loppuraportista, jossa tutkimuksellisesti relevantilla tavalla arvioidaan koko toiminnan prosessia. Tarkemmat ohjeet annetaan opetussuunnitelmassa. Pro gradu tutkielmaan kuuluu myös kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa kykynsä käyttää kieltä ja tieteellisiä käsitteitä tutkintonsa edellyttämällä tavalla sekä sen, että hän on syvällisesti perehtynyt tutkielmansa alaan, aiheeseen, aineistoon, tutkimusmenetelmiin ja tuloksiin. Pari- tai ryhmätyönä tehdyn tutkielman osalta kypsyysnäyte arvioidaan kunkin tekijän osalta erikseen. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Tällöin kypsyysnäytteessä osoitetaan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin kuten edellä on sanottu. Pro gradu -tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten viimeistään neljätoista päivää ennen kypsyysnäytteen suorituspäivää laitoksen ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita löytyy osoitteesta ja laitoksen kotisivuilta. Tutkielmaan liitetään 1 2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt erilliset pro gradu tutkielmien arviointikriteerit (ks.

24 24 Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkielman hyväksyminen ja arvostelu Pro gradu tutkielmasta antaa lausunnon ja arvosanaehdotuksen vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa, joista ainakin toisen tulee olla Tampereen yliopiston professori, professorin viran hoitaja tai dosentti. Toinen tarkastaja voi myös olla kyseiseen alaan erityisen hyvin perehtynyt lisensiaatti tai tohtori. Lausunto tulee antaa pääsääntöisesti kolmen viikon kuluessa siitä, kun opiskelija on osallistunut kypsyyskokeeseen. Lausunto toimitetaan tutkielman tekijälle ennen tutkielman arvostelua ja samalla hänelle ilmoitetaan mahdollisuudesta antaa oma vastineensa sekä määräaika mihin mennessä vastine on annettava. Mikäli opiskelija ei anna vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja, jos laitosneuvosto on siirtänyt tämän tehtävän laitoksen johtajalle, arvostelee tutkielman. Arvostelun suorittaa aina laitosneuvosto, mikäli tarkastajat ovat erimielisiä, opiskelija on sitä pyytänyt tai opiskelija on jättänyt oman vastineensa tarkastuslausunnon/lausuntojen johdosta. Tutkielman arvostelun oikaisumenettely Kandidaatintutkielman osalta noudatetaan Tampereen yliopiston arviointisääntöä. Pro gradu -tutkielman arvosteluun tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada laitosneuvoston/laitoksen johtajan päätös ja tarkastuslausunnon/lausunnot tietoonsa. Laitosneuvoston/laitoksen johtajan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tiedekuntaneuvostolta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut laitosneuvoston päätöksestä tiedon. Sivuaineen tutkielma Sivuaineen tutkielma jätetään laitoksen kansliaan kahtena kappaleena, joista toinen on sidottuna tai kansioituna, toinen lävistämättömänä esim. kirjekuoressa. Tutkielman tarkastamista varten laitoksen johtaja määrää yhden tarkastajan ja hyväksyy tutkielman tarkastajan lausunnon perusteella. Sivuaineen tutkielmasta ei anneta erillistä arvosanaa eikä siihen liity kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan, mitä pro gradu -tutkielman osalta on säädetty. Tutkintotodistuksen hakeminen jälkeen tutkinto-oikeutensa saaneet opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Kummastakin saa erillisen todistuksen, johon merkitään vain kyseiseen tutkintoon kuuluvat opinnot. Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta tai tiedekunnan kotisivuilta (

25 Kasvatustieteiden tiedekunta 25 Todistuksia myönnetään dekaanin päätöksellä lukukausien aikana pääsääntöisesti kerran viikossa. Hakemus on jätettävä viimeistään 2 viikkoa ennen haluttua myöntämispäivää. Loma-aikoina on varauduttava pidempään käsittelyaikaan. Opiskelijan tulee itse huolehtia ajoissa siitä, että todistushakemusta jätettäessä kaikki opintosuoritukset on viety opintosuoritusrekisteriin. Mahdollisista puutteista on välittömästi ilmoitettava kyseisen laitoksen kansliaan. Tutkinnon pääaineesta todistukseen merkitään kokonaisopintopistemäärä ja arvosana. Sivuaine merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään 25 opintopisteen opinnot. Yksittäiset opintojaksot merkitään opintopisteinä kohtaan muut opinnot. Opiskelijan on huolehdittava ajoissa siitä, että pää- ja sivuaineista on merkitty rekisteriin yhteismerkintä, josta käy ilmi suoritettu koko naisopintopistemäärä ja arvosana. Mikäli tutkintotodistukseen toivotaan merkittävän ulkomailla suoritettuja opintoja, niistä tulee neuvotella tiedekunnan kansliassa hyvissä ajoin ennen todistushakemuksen jättämistä. Opetussuunnitelmien voimaantulo Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan Syyslukukauden aikana ennen opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat, ellei ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa toisin määrätä, osallistua kuulusteluihin edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Siirtymäsäännökset opintonsa ennen aloittaneille opiskelijoille Opiskelijalla, joka yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) voimaan tullessa opiskelee asetuksen 29 :ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän lain ja sen nojalla annettavien säännösten mukaan, jollei hän ole suorittanut tutkintoaan viimeistään 31. heinäkuuta Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa opetussuunnitelmissa määrätyllä tavalla. Menettelyistä, joilla opiskelija siirtyy opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaista tutkintoa varten päätetään erikseen.

26

27 27 KASVATUSTIETEIDEN LAITOS ELINIKÄISEN OPPIMISEN JA KASVATUKSEN MAISTERIKOULUTUS Koulutuksen tavoitteena on laaja-alaisen, elin ikäisen oppimi sen näkökulmasta jäsentyvän kasvatustieteellisen asiantuntemuksen kehittäminen, jota tar vitaan yhä laajemmin niin koulutusjärjestelmän kuin yleensä yhteiskunnan ja työelämän kehittämisessä. Tarkastelussa sovel lamme kasvatustieteellisen asiantuntemuksen rinnalla mm. sosio logista, psykologista, talous- ja hallintotieteellistä tietämystä. Kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksen ja opetuksen vah vuusalueet ovat aikuiskasvatus ja -koulutus, kou lutuspolitiikka, vertaileva kasvatustiede, työelämän ja koulutuksen suhteet, koulutuksen ja oppimisen orga ni soiminen sekä ammatillinen kehitys. Inhimillisen kasvun, kasvatuksen ja koulutuksen perus ongelmia ja kehityssuuntauksia valotetaan elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutuksessa eri näkökulmista ja erilaisista teorialähtökohdista. Pääaineet Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutuksessa pää aineena voi olla joko aikuiskasvatus tai kasvatustiede. Näissä oppiaineissa on mahdollista suorittaa kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot. Kasvatustieteiden perusopinnot ovat molemmille pääaineille yhteiset. Aineopinnoissa pääaineisiin suuntautuminen tapahtuu pääaineittain järjestettävissä kandidaatintutkielma -seminaareissa sekä valinnaisten opintojen kautta. Syventävien opintojen valinnaisissa opinnoissa sekä erityisteemoissa ei ole erikseen määritelty pääainekohtaisia opintojaksoja, vaan opiskelija voi tehdä vapaasti valintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Pääaine valitaan ennen aineopintojen aloit tamista. Opiskelijan on ilmoitettava pääainevalintansa ensim mäisen opis keluvuoden kevätlukukaudella. Mikäli opiskelijalla on tiedekuntaan tullessa perusopinnot suo ritettuna, voi pääainevalinnan tehdä samalla, kun opiskelija jättää todis tukset aiemmista opintosuorituksista tiedekunnan kans liaan. Opettajan pedagogiset opinnot Laitoksella päätetään vuosikohtaisesti opettajan pedagogisten opintojen järjestämisestä tieteenalaohjelman opiskelijoille. Opiskelijat valitaan näihin opintoihin erillisen soveltuvuuskokeen kautta.

28 28 Kasvatustieteiden laitos Vanhan tutkintorakenteen mukaiset opinnot Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat suorittavat opintonsa loppuun noudattaen pääsääntöisesti ennen voimassa ollutta opetussuunnitelmaa. Tätä varten uuteen opetussuunnitelmaan on merkitty jaksokohtaisesti myös opintoviikkomäärät, jotka suurimmalta osin ovat aiempien opintovaatimusten mukaiset. Muutamien yksittäisten opintojaksojen opintoviikkomääriin on tullut muutoksia. Laitos antaa erikseen tarkemmat ohjeet vanhan tutkintorakenteen mukaisiin opintoihin. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO Kandidaatin tutkinnon pääaineena voi olla joko aikuiskasvatus tai kasvatustiede. Kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista: Orientoivat opinnot 5 op Kieli ja viestintäopinnot 16 op Pääaineen opinnot 60 op Sivuaineiden opinnot (60 op + 25 op) 85 op Vapaasti valittavat opinnot 14 op Tutkinnon kokonaislaajuus 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelman rakenne Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot AIKA V1 Opintojen suunnittelu AIKA V2 Kasvu kasvatusalan ammatillisuuteen AIKA V3 Tieteellinen viestintä kasvatustieteissä Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito Tieteellinen kirjoittaminen P1 Puheviestinnän perusteet (Muut suositeltavat puheopin jaksot: P2 Neuvottelutaidon perusteet P3 Pienryhmäviestinnän perusteet Kasvatustieteiden perusopinnot AIKA P1 Kehitys, kasvatus ja elämänkulku AIKA P2 Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta AIKA P3 Opetus, ohjaus ja oppiminen AIKA P4 Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat AIKA P5 Kasvatus tieteellisen tutkimuksen kohteena 21 op 2 op/1 ov 3 op 2 op/2 ov 3 op/2 ov 6 op/4 ov 3 op/2 ov 2 op/1 ov 2 op/1 ov 2 op/1ov) 25 op/15 ov 5 op/3 ov 5 op/3 ov 5 op/3 ov 5 op/3 ov 5 op/3 ov

29 Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoulutus 29 Aikuiskasvatuksen/kasvatustieteen aineopinnot 35 op/20 ov 1. Kasvatustieteellinen tutkimus 20 op/10 tai 12 ov (sivuaineopiskelijat 15 op/10 ov) Kasvatuksen tutkimisen metodologiset ja menetelmälliset perusteet 10 op/6 ov AIKK A1/KASV A1 Kasvatuksen tutkimisen metodologiset lähtökohdat 2 op/2 ov AIKK A2/KASV A2 Kvantitatiivinen tutkimus kasvatustieteissä 4 op/2 ov AIKK A3/KASV A3 Kvalitatiivinen tutkimus kasvatustieteissä 4 op/2 ov Kandidaatintutkielma 10 op/4 ov tai 6 ov (sivuaineopiskelijat 5 op/4 ov) AIKK A4/KASV A4 Kandidaatintutkielma-seminaari 10 op/4 ov tai 6 ov AIKK A5/KASV A5 Proseminaari (sivuaineopiskelijoille) 5 op/4 ov 2. Aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteen opinnot 15 op/10 ov Kaikille yhteinen opintojakso 5 op/3 ov AIKK A6/KASV A6 Oppimisen ohjaaminen elämän eri vaiheissa 5 op/3 ov Valinnaiset opinnot 10 op/7 ov Aikuiskasvatuksen pääaineopiskelijat suorittavat joko opintojakson AIKK A7 tai AIKK A8 sekä lisäksi yhden opintojakson oman valintansa mukaan. Kasvatustieteen pääaineopiskelijat suorittavat oman valin tansa mukaan kaksi opintojaksoa valinnaisten opintojen tarjonnasta. AIKK A7/KASV A7 Omaehtoinen oppiminen, aktiivinen kansalaisuus ja sivistystyö 5 op/3 ov AIKK A8/KASV A8 Aikuiskasvatus ja työelämän kehittäminen 5 op/3 ov AIKK A9/KASV A9 Kasvatuksen filosofiset perusteet 5 op/3 ov AIKK A10/KASV A10 Kasvatus lapsuudessa ja nuoruudessa 5 op/3 ov AIKK A11/KASV A11 Muuttuvat oppimisympäristöt 5 op/3 ov AIKK A12/KASV A12 Vertaileva kasvatustiede 5 op/3 ov AIKK A13/KASV A13 Vapaaehtoistoiminta kasvatuksessa ja koulutuksessa 5 op/3 ov AIKK A14/KASV A14 Monikulttuurisuuskasvatus 5 op/3 ov AIKK A15/KASV A15 Kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt 5 op/3 ov Vapaasti valittavat opinnot 14 op