- RAKENNUSJÄRJESTYS -

Transkriptio

1 SSÄLLYSLUEELO 1. SOVELAMSALA JA VRANOMASE SOVELAMSALA RAKENNUSVALVONAVRANOMANEN LUPAJÄRJESELMÄ ALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / LMOUKSENVARASUUS OMENPEDEN LUVAN- A LMOUKSENVARASUUS RAKENAMSEN SJOUMNEN JA YMPÄRSÖN HUOMOON OAMNEN EÄSYYDE RAKENNUSEN SOVELUMNEN RAKENNEUUN YMPÄRSÖÖN JA MASEMAAN YMPÄRSÖN HOO YMPÄRSÖN VALVONA AAAMNEN PHA-ALUE / PHAMAA OSOEMERKNÄ SÄLYYSLOJEN RAKENAMNEN JÄEHUOLO RAKENAMNEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA RAKENNUSPAKKA RAKENAMSEN MÄÄRÄ RAKENAMNEN KELLARN JA ULLAKOLLE RAKENAMSEN SJOUMNEN JA SOPEUAMNEN YMPÄRSÖÖN RANA- ALUEELLA VESHUOLLON JÄRJESÄMNEN JA POHJAVESALUELLA RAKENAMNEN RAKENNUKSEN ELNKAAR RAKENNUKSEN KÄYÖKÄ JA MAERAALVALNNA RAKENNUKSEN KUNNOSSAPO JA KORJAAMNEN RAKENAMNEN ALUELLA, JOLLA ON ERYSÄ MAANKÄYÖN JA RAKENAMSEN RAJOUKSA NAURA 2000-ALUEE JA MUU LUONNONSUOJELULLSES ÄRKEÄ ALUEE PLAANUNEE MAA-ALUEE RADON MELU MUNASJÄÄNNÖKSE ASEMAKAAVOJA ÄYDENÄVÄ MÄÄRÄYKSE RAKENNUSYÖN AKASE JÄRJESELY VOMAANULO

2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGN RAKENNUSJÄRJESYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Noudatetaan Kuulutettu SOVELAMSALA JA VRANOMASE 1.1 SOVELAMSALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Järvenpään kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVALVONAVRANOMANEN Järvenpään kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on rakennus- ja ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään Järvenpään kaupungin hallinto- ja toimintasäännössä

3 2. LUPAJÄRJESELMÄ 2.1 ALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / LMOUKSENVARASUUS Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 15 k-m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaavaalueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. alousrakennus on sijoitettava olemassa olevaan pihapiiriin. Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 15 k-m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. lmoitusmenettelyllä voi rakentaa yhden talousrakennuksen rakennuspaikkaa kohden. 2.2 OMENPEDEN LUVAN- A LMOUKSENVARASUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta Järvenpään kaupungissa seuraavasti: oimenpidelupa on haettava lmoitus on tehtävä Ei tarvita lupaa eikä ilmoitusta - 1) Rakennelma (rakentaminen) leikkimökki, huvimaja tms, alle 6 k-m 2 (yksi/ rakennuspaikka) - katos alle 15 m 2 (yksi/ rakennuspaikka) kioski tai kahvila alle 20 k-m 2 esiintymislava, joka on paikalla alle 1 kk anniskeluterassi, joka on hyväksytty katusuunnitelmassa tai kävelykatua koskevassa käyttösuunnitelmassa, jos toimenpide ei edellytä vastaavaa työnjohtajaa kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen - 5 -

4 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) tilapäinen yleisöteltta tai vastaava, joka on paikallaan enintään 3 kk 3) Liikuteltava laite asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) masto tai piippu alle 15 m masto tai piippu alle 30 metriä suurehko lautasantenni, halkaisija yli 1200 mm (yksi/ kiinteistö) suuri antenni, halkaisija yli 2000 mm puistomuuntamo, sähkökaappi tms. alle 5 m 2 puistomuuntamo, pumppaamo tms m 2 suurehko valaisinpylväs tuulivoimala 5) Vesirajalaite (rakentaminen) suurehko tai muuten merkittävä laituri 6) Säilytys ja varastointialue (järjestäminen) pienten rakennelmien myyntialue 7) Julkisivutoimenpide omakotitalon tai sen talousrakennuksen julkisivun tai katteen värityksen sekä katteen materiaalin muuttaminen omakotitalon tai sen talousrakennuksen julkisivun tai katteen värityksen sekä katteen materiaalin muuttaminen, kun kysymyksessä on suojeltu rakennus tai Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (vaihe ja ) mainittu kohde 8) Mainostoimenpide mainos, jonka koko on pienempi kuin 400mm x 600 mm x 100 mm ikkunaa yli 50% peittävät mainokset mainos, joka on paikallaan enintään 1 kk 9) Aitaaminen (rakentaminen) omakoti- ja rivitalotonteilla lautarakenteinen raja-aita, jonka korkeus on alle 1200 mm 10) Kaupunkikuvajärjestely muut kaupunki- ja ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan

5 Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupamenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista palomääräyksiä noudattaen, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. lmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. lmoituksenvaraisista talousrakennuksista on toimitettava rakennushankeilmoitus ja perustusten valmistuttua on pyydettävä sijaintikatselmus. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom). lmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENAMSEN SJOUMNEN JA YMPÄRSÖN HUOMOON OAMNEN 3.1 EÄSYYDE Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä, ellei asemakaavassa ole toisin sallittu. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 8 metriä, ellei asemakaavassa ole toisin sallittu

6 3.2 RAKENNUSEN SOVELUMNEN RAKENNEUUN YMPÄRSÖÖN JA MASEMAAN Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja - väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erityisasemassa ovat valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. arvittaessa rakennusluvista pyydetään museoviranomaisen lausunto. 3.3 YMPÄRSÖN HOO Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- ja jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. öhryt rakennusten ja rakennelmien julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se teknisesti on mahdollista

7 3.4 YMPÄRSÖN VALVONA Järvenpään rakennus- ja ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistön omistajille ja haltijoille rakennus- ja ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. 3.5 AAAMNEN Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. onttien tai rakennuspaikkojen välisen rajalla olevan aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. ontille tai rakennuspaikalle rakennettava kiinteä aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Joihinkin asemakaavoihin liittyy rakentamisohjeet, joissa olevia aitaamismääräyksiä tulisi noudattaa

8 3.6 PHA-ALUE / PHAMAA Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. onttiliittymän leveys asuinalueilla ei saa olla yli 6 metriä. Pientalotonteilla saa olla vain yksi tonttiliittymä ajoneuvoliikenteelle, ellei viranomainen toisin päätä. ontille on varattava tilaa (autosuojan ovesta katuun vähintään 7 metriä) ajoneuvon kääntämiseen, ellei ole erityistä syytä muuhun järjestelyyn. ontilla on varattava riittävästi tilaa polkupyörien säilyttämiseen. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.7 OSOEMERKNÄ Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan kiinteistöllä pitää olla osoitemerkintä (MRA 84 ). Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Portaat on merkittävä isoin kirjaimin ja huoneistot juoksevalla numerolla. Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa

9 3.8 SÄLYYSLOJEN RAKENAMNEN Säilytystiloja on rakennettava vähintään: * ulkoiluvälinevarastoa pientaloon 8 m 2 * ulkoiluväline- ja irtaimistovarastoa rivi- ja kerrostaloissa 4,5 m 2 / asunto * lämmintä lastenvaunutilaa sisäänkäynnin läheisyyteen kerrostaloissa 0,5 m 2 /asunto 3.9 JÄEHUOLO Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. ilojen mitoituksessa ja sijoituksessa on otettava huomioon liikuntaesteettömyyden, jätteiden lajittelun ja kuljetuksen vaatimukset. Jäteastiat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta haittaa kiinteistön asukkaille ja naapureille. Vähintään neljän asunnon kiinteistöjen jäteastiat tulee sijoittaa katettuun jätesuojaan. Suojan etäisyyden lähimpiin ikkunoihin tulee olla vähintään 8 m. Jätteiden aluekeräyspisteen sijoittaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle vaatii toimenpideluvan. 4. RAKENAMNEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAKKA Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan ja maaperältään tarkoitukseensa sovelias. Yleiskaavassa rakentamiseen osoitetuilla alueilla rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään hehtaari ja muilla alueilla vähintään kaksi hehtaaria. Peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. ämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on rakennuskielto asemakaavan laatimista varten

10 4.2 RAKENAMSEN MÄÄRÄ Yleiskaavassa asumiseen osoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa siten, että toinen asunnoista on ns. sivuasunto päärakennuksen tai talousrakennuksen yhteydessä. Asuinrakennus saa olla enintään kaksikerroksinen ja talousrakennus yksikerroksinen. Asuintilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2, josta sivuasunto saa olla enintään 80 k-m 2. aloustilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 70 k-m 2. Yleiskaavassa muuhun kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 5% rakennuspaikan pinta-alasta. 4.3 RAKENAMNEN KELLARN JA ULLAKOLLE Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on tarkoituksenmukaista. 5. RAKENAMSEN SJOUMNEN JA SOPEUAMNEN YMPÄRSÖÖN RANA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään uusulanjärven

11 rantaviivasta 70 metriä ja Keravanjoen rantaviivasta 40 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ylävesirajalla tarkoitetaan kerran 50 vuodessa toistuvan tulvan ylärajaa. Mikäli ylävesiraja ei ole tiedossa, tulee rakentamisen vaatimukset arvioida tapauskohtaisesti. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 k-m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. 6. VESHUOLLON JÄRJESÄMNEN JA POHJAVESALUELLA RAKENAMNEN alousveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan talousvedeksi soveltuvaa vettä. Jätevesien käsittely Yleisen viemärilaitoksen ulkopuolisilla alueilla tulee jätevedet käsitellä seuraavasti: 1) Pohjavesialueet Jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. 2) Muut alueet Jätevesien käsittely on toteutettava niin, että valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltoalueen ulkopuolisilla alueilla annetut jätevesien käsittelyvaatimukset täyttyvät. Käsittelymenetelmästä on laadittava suunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi ympäristöviranomaiselle. 3) Ranta-alueet Ellei asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä, vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoon on kielletty

12 Erityismääräyksiä pohjavesialueille Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Öljytuotteiden käyttöä ja varastointia tulee välttää pohjavesialueilla. Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katetulla suoja-altaalla, jonka tilavuus on suurempi kuin suurin varastoitavan aineen määrä. Säiliöt tulee varustaa ylitäytön estolaittein ja hälytysjärjestelmin vuotojen estämiseksi. Pohjavesialueilla on annettava selvitys paikoitusalueiden pinta- ja salaojavesien vaikutuksesta pohjaveden laatuun. Pohjavesialueilla moottoriajoneuvolla liikennöitävien piha- ja paikoitusalueiden (ei kuitenkaan 1-2 asuntoisten pientalojen) pintarakenteiden on oltava huonosti vettä läpäiseviä ja näiden alueiden pintavedet on johdettava joko kunnan sadevesiviemäriin tai muuten pohjavesialueen ulkopuolelle. Haitallisten aineiden, kuten öljyn, erotuksesta on huolehdittava. 7. RAKENNUKSEN ELNKAAR 7.1 RAKENNUKSEN KÄYÖKÄ JA MAERAALVALNNA Rakennuksen käyttöikä tulee olla rakennuksen käyttötarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi luvan myöntävä viranomainen voi vaatia luvan hakijalta asiantuntijan laatiman arvion rakennuksen käytöstä ja aikataulutetun suunnitelman rakennuksen käyttöiän aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimista. Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, yhteensopivuudesta, huollettavuudesta, korjattavuudesta, terveellisyydestä, turvallisuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa

13 7.2 RAKENNUKSEN KUNNOSSAPO JA KORJAAMNEN Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. arvittaessa rakennuksen korjaus- ja muutostöistä pyydetään museoviranomaisen lausunto. 8. RAKENAMNEN ALUELLA, JOLLA ON ERYSÄ MAANKÄYÖN JA RAKENAMSEN RAJOUKSA 8.1 NAURA 2000-ALUEE JA MUU LUONNONSUOJELUL- LSES ÄRKEÄ ALUEE Natura 2000-verkostoon osoitettuja ja niihin välittömästi liittyviä alueita koskevat luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset arviointivelvoitteet ja 66 :n mukaiset lupaharkintaperiaatteet. Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen V mainitsemat Järvenpäässä esiintyvät eläinlajit edellyttävät suojelua, jonka rakentamiseen liittyvät muodot ja ratkaisutavat on selvitettävä rakennusluvan yhteydessä siltä osin, kuin niitä ei ole ratkaistu asemakaavalla tai muilla erityisillä päätöksillä. Järvenpäässä esiintyvät kasvillisuuden merkittävät elinympäristökohteet, erityisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymät edellyttävät myös kohteen ja tarpeen mukaista suojelua, jonka rakentamiseen liittyvät muodot ja ratkaisutavat on pyrittävä selvittämään rakennusluvan yhteydessä siltä osin, kuin niitä ei ole ratkaistu asemakaavalla tai muilla erityisillä päätöksillä. 8.2 PLAANUNEE MAA-ALUEE Mikäli tontin ja ympäröivän maa-alueen maaperä on pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, on tontin maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. Pilaantuneiden maiden puhdistamisessa on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Pilaantuneiden maiden käsittely edellyttää aina ilmoitusta Uudenmaan ympäristökeskukselle

14 8.3 RADON Rakennuksen ja vesikaivon suunnittelussa ja rakentamisessa tulee koko kaupungin alueella varautua ja esittää keinot radonin torjuntaan siten, että asuinja työtilojen huoneilman radonpitoisuus ei ylitä valtakunnallisia ohjearvoja. 8.4 MELU Rakennusten ja ulko-oleskelutilojen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota meluntorjuntaan siten, että voimassa olevat melun enimmäisarvot eivät ylity asunnoissa, muissa melulta suojattavissa tiloissa ja piha-alueilla. arvittaessa tulee esittää akustisen asiantuntijan laatima selvitys meluntorjunnasta MUNASJÄÄNNÖKSE Muinaismuistolain (295/63) perusteella Museovirastolta tulee pyytää lausunto maankäyttöhankkeista, jotka kohdistuvat muinaisjäännösalueeseen tai sen lähiympäristöön. Ajan tasalla oleva tieto muinaisjäännöksistä löytyy Museovirastosta. 9. ASEMAKAAVOJA ÄYDENÄVÄ MÄÄRÄYKSE Ellei asemakaavassa ole toisin määrätty on autopaikkoja rakennettava omakotija paritalojen rakennuspaikalle vähintään 2 kpl/asunto. 10. RAKENNUSYÖN AKASE JÄRJESELY Rakennushankkeesta tiedottaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle vähintään A3 kokoinen säänkestävä työmaataulu tai kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kaksi kuukautta ja aiheuttaa ympäristössä olennaisen muutoksen. yömaataulusta tai kyltistä tulee ilmetä yleensä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen valmistumisajankohta

15 oimenpiteet rakentamispaikalla 1) Välineiden sijoittaminen Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava rakentamispaikalle siten, että ne eivät aiheuta naapurikiinteistöille kohtuuttomasti haittaa. 2) yömaan aitaaminen Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö-, omaisuus- tai liikennevahinkoja tai muuta häiriötä. 3) Luonnonympäristön suojelu Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 4) yöskentelyaika Häiritsevää melua aiheuttava työnteko tulee ajoittaa maanantaisin-perjantaisin klo , lauantaisin klo väliseen aikaan. Sunnuntaisin häiritsevää melua aiheuttavaa työtä pitää välttää ilman ympäristönsuojeluviranomaisen lupaa. 5) Pölyn leviämisen estäminen Rakennustöissä syntyvän pölyn leviäminen tulee estää. Hiekkapuhalluskohteet tulee varustaa suojapeitteillä tai muilla riittävän tiiviillä suojauksilla ja työ tulee tehdä märkäpuhallusmenetelmällä. 6) Jätehuollon järjestäminen yömaalla tulee olla sen kokoon suhteutetut riittävät tilat asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätehuollon tulee olla suunnitelmallista ja ottaa huomioon jätteiden vähentäminen ja hyötykäyttö. 7) yömaan purkaminen ja siistiminen Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi

16 8) Rakennusten kunnostaminen ja purku Rakennusvalvontaviranomaiselle on esitettävä rakennusten purkamisesta purkusuunnitelma, johon liittyy purkujäteselvitys. Purkujäte tulee toimittaa hyötykäyttöön luvuilla tehtyjen betonielementtirakennusten kunnostamisen tai purkamisen yhteydessä on tehtävä rakenteiden (saumausaineet) PCB- ja lyijykartoitus. Vaarallisista aineista (mm. asbesti) on omia määräyksiä. Purkusuunnitelmassa tulee esittää myös mahdollisten ongelmajätteiden, kuten sähkölaitteiden PCB:n ja öljyjen sekä kivihiilipien käsittely. 11. VOMAANULO ällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Järvenpään kaupunginvaltuuston elokuun 19. päivänä 1991 hyväksymä rakennusjärjestys. Luvan myöntävä viranomainen voi poiketa vähäisesti tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä tai vaikeuta kaavoitusta. Sen estämättä mitä 1. momentissa on määrätty, jäävät kuitenkin niillä asemakaava-alueilla (ns. Hyhkön asemakaava), joilla tontin rakennusoikeutta ei ole asemakaavassa määrätty, voimaan seuraavat määräykset: * ontista saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/3 tontin pinta-alasta, kuitenkin siten, että tonttitehokkuusluku saa olla enintään 0,6. * Katurajaan tai kadunpuoleiseen ulkoiseen rakennusrajaan rakennetun rakennuksen tai sen osan korkeus ei saa olla suurempi kuin 2/3 katu- tai rakennusrajan etäisyydestä kadun vastakkaisella puolella olevaan katutai rakennusrajaan. Rakennuksen korkeus saa kuitenkin olla enintään 9 metriä. * ontin sisällä olevan rakennuksen tai sen osan korkeus ei saa olla suurempi kuin sen rakennuksen korkeus, joka edellisen kohdan mukaan saadaan rakentaa lähinnä olevan kadun varrelle

17 * Mikäli rakennuksen suurin sallittu korkeus katujen kulmauksessa määräytyy erilaiseksi kulman kummallakin puolella, saadaan suurempaa korkeutta käyttää pienempää korkeutta edellyttävän kadun varrella enintään 12 metrin matkalla katu- tai rakennusrajojen leikkauspisteestä. * Samalla tontilla olevien rakennusten keskinäisen etäisyyden on oltava vähintään 1,5 kertaa korkeamman rakennuksen sallittu enimmäiskorkeus, kuitenkin vähintään 6 metriä. Erityisestä syystä rakennus- ja ympäristölautakunta voi kuitenkin, mikäli MRA:n 57 :n säännökset eivät ole esteenä, sallia rakennusten sijoittamisen samalla tontilla lähemmäksikin toisiaan. * Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 3/4 rakennuksen sallitusta suurimmasta korkeudesta, kuitenkin vähintään 6 metriä. ämän määräyksen estämättä rakennus saadaan rakentaa naapuritontin rajaan ulottuvaksi 12 metrin matkalla katurajasta tai kadun puoleisesta rakennusrajasta. Niin ikään saadaan rakentaa naapuritontin rajalle, jos rakennus rakennetaan yhteen naapuritontin rakennukseen ja rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo rakennusten tällaisen sijoittamisen soveltuvan korttelin tarkoituksenmukaiseen rakentamiseen