Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 s. 1 / 8 Alue Kaupunginkallionrinne Asemakaava ja asemakaavan muutos Asianumero 2330/ / Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Espoon keskuksen tuntumassa sijaitsevan rakentamattoman, pääosin pientaloalueeksi kaavoitetun mäkialueen muuttaminen kerrostalovaltaiseksi alueeksi lähelle hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Rakentamista osoitetaan radan varteen sekä Kaupunginkallion mäkialueen länsi- ja eteläsivuille. Asemakaavaan otetaan mukaan myös Keskuspuiston aluetta liitooravien liikkumisyhteyksien turvaamiseksi. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoo kaupunki 2013

2 s. 2 / 8 LÄHTÖKOHDAT Aloite Espoon seurakunnat on esittänyt asemakaavan laatimista ja voimassa olevan asemakaavan muuttamista. Nimikkeellä Kaupunginkallio IA, asemakaava ja asemakaavan muutos, alue kaavahanke tuli ensimmäisen kerran vireille kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä vuonna Kaava-aluetta suunniteltiin vuoteen 2003 asti, mutta kaava ei edennyt maankäyttösopimusneuvotteluista kaavan hyväksymiseen. Kaavahankkeen valmistelua jatkettiin jälleen vuonna 2011 laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( , päivitetty ). Kaavoitusta ei voida jatkaa vanhan prosessin mukaisena, koska tänä aikana lainsäädäntö sekä kaavoitusprosessi ovat muuttuneet. Myös kaava-alueen rajausta on muutettu kaupunkiradan ja liito-orava-alueiden huomioimisen johdosta. Asemakaavaprosessi käynnistetään uudestaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella ja osallisten kuulemisella. Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu Kaupunginkallion mäkialueen ympärille Espoonväylän länsipuolelle ja rautatien eteläpuolelle noin puolen kilometrin päähän Espoon keskuksesta lounaaseen. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Keskuspuistoa Kaupunginkallion länsipuolella liito-oravien liikkumisyhteyksien turvaamiseksi. Asemakaavan aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Alue on rakentamatonta metsää, jota hallitsee Kaupunginkallion korkea ja jyrkkäpiirteinen mäki. Fortumin lämpökeskus on louhittu mäen sisään, laella sijaitsee lämpökeskuksen piippu ja mäen luoteissyrjässä polttoaineen purkupaikka. Ajoyhteys Espoon keskuksesta alueelle tapahtuu Kamreerintien kautta. Alueen kautta kulkee ekologinen yhteys junaradan tunnelin yli kaava-alueen pohjoispuolelle. Pohjoispuolelle on osoitettu myös viheryhteystarve. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2014 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, lainvoimainen ) alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK), pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), yhdyskuntateknisen huollon aluetta ja -kohdetta (ET) ja virkistysaluetta (V), jolle on osoitettu pääulkoilureitti. Asemakaava ja asemakaavan muutos ovat yleiskaavan mukaisia. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä. Yleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Maanomistus Alue on pääosin Espoon seurakuntayhtymän omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa voimassa olevan kaavan mukaiset katualueet sekä metsäaluetta mäen rinteessä. Mäen laella olevan määräalan omistaa Fortum Power and Heat Oy. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja virkistysalueeksi. Espoon keskus on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen pohjoisosaa sivuaa päärata ja liikennetunneli sekä itäosaa seututie. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Espoon kaupunki 2014

3 s. 3 / 8 Alueella on voimassa asemakaavat Kaupunginkallio I, alue (hyväksytty ) ja Kaupunginkallio-Honkamäki, alue (hyväksytty ). Korttelialueet on merkitty asuinpientalojen (AP) tai erillispientalojen (AO) korttelialueiksi, joiden korttelitehokkuus e=0,15 0,25. Radan varressa on teollisuusrakennusten korttelialue (TY, e=0,60) ja Löylytien päässä yleisten rakennusten korttelialue (Y-k, e=0,25). Lämpökeskuksen alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Lisäksi alueelle on merkitty lähivirkistysalueita (VL) ja yleinen pysäköintialue (LP). Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on yhteensä kerrosneliömetriä (k-m 2 ), josta asuinrakennusoikeutta on k-m 2. Suunnittelualueen länsiosa on asemakaavoittamatonta. Muut suunnitelmat Kaava-alue rajautuu pohjoisessa rata-alueeseen, johon liittyen on laadittu Espoo-Kauklahti-kaupunkiradan yleissuunnitelma (WSP Group. 2010) sekä Espoo-Salo-oikoradan alustava yleissuunnitelma (WSP, Ramboll. 2010). Kaupunkiradan vaatima tila on huomioitu hyväksytyssä rata-alueen asemakaavan muutoksessa (alue ). Alueen itäpuolitse kulkevan Espoonväylän leventämiseksi on Espoon teknisessä keskuksessa käynnissä yleissuunnittelu. Aiemman, toteutumattoman kaavoitusprosessin yhteydessä on alueelle tutkittu erilaisia vaihtoehtoja ja laadittu muun muassa korttelisuunnitelmat Arkkitehtitoimisto Kaarina Löfström Oy:n ( ) ja Arkkitehtitoimisto Patrik Eriksson Oy:n ( ) toimesta. Tuolloin vireillä olleesta kaavahankkeesta järjestettiin kaksi tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Suunnitelmien sekä jätetyn palautteen pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos ja -ehdotus, jotka olivat nähtävillä; kaavaehdotus oli myös uudelleen nähtävillä. Perittävät maksut Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ) kaavamuutosluokan IV ja kuulutusluokan III mukaan. Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa Espoon kaupungin tonttiyksikkö. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta Espoon kaupunki 2014

4 s. 4 / 8 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa kerrostaloasumista lähelle hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Asemakaavan muutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset lähtökohdat Kaupunginkallion rinteessä sekä ekologiset yhteydet. Suunnitelman kuvaus Havainnollistavaa kuvamateriaalia alustavasta suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Alueelle esitetään rakennettavaksi pääosin asuinkerrostaloja siten, että lähimpänä Espoon keskusta rakentaminen on korkeinta ja tehokkainta. Kerrosluku ja rakentamisen määrä vähenevät keskuksesta poispäin mentäessä. Kaupunginkallion pohjoisrinteen ja rautatiealueen väliin rakennetaan osin muurimainen asuinkerrostalojen kortteli, jossa kerrosluku vaihtelee kuudesta kymmeneen. Rakennusten alimpaan kerrokseen katutasolle voidaan sijoittaa liiketiloja. Kaupunginkallion länsirinteeseen sijoittuvissa kahdessa asuinkerrostalokorttelissa rakennusten kerrosluku on neljästä seitsemään. Etelärinteeseen on osoitettu neljän kaksikerroksisen asuinpientalon ryhmä, joka sovitetaan rinnemaastoon. Alueen asukaspysäköinti toteutetaan suurimmissa kerrostalokortteleissa pihakannen alaisissa pysäköintilaitoksissa, muutoin maantasopaikoituksena. Liikenne ohjataan alueelle Espoon keskuksen kautta Espoonväylän alitse Kamreerintietä pitkin. Fortumin lämpökeskuksen polttoöljyn purkupaikka ja ajoyhteys mäen päälle säilytetään. Rakennusoikeutta alueelle on alustavasti osoitettu yhteensä noin k-m 2. Suunnittelun toteuttaminen Espoon seurakuntayhtymän tavoitteena on järjestää ennen kaavaehdotuksen laatimista tontinluovutuskilpailu. Ehdotusvaiheen suunnittelua jatketaan yhteistyössä seurakuntayhtymän ja alueen rakennuttajien kanssa. Asemakaavanmuutosta varten laaditaan viitesuunnitelma. Kaavaehdotusvaiheessa suunnitelma sisältää muun muassa korttelisuunnitelmatasoisen arkkitehtisuunnitelman ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman. Asemakaavakartta määräyksineen ja kaavaselostus laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueina ovat Kaupunginkallio asuinalue, Espoon keskuksen asemanseutu ja Keskuspuiston lähialue. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia selvityksiä ja laaditaan tarvittavat lisäselvitykset. Vaikutuksia arvioidaan erityisesti liitooravien liikkumisympäristön ja laajempien ekologisten yhteyksien, maiseman sekä liikenteen osalta. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm. Luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy Ekologiset yhteydet -tarkastelu. Luontotieto Keiron Oy Kaupunginkallion liikennesuunnitelma. Ramboll Finland Oy Selvitystarpeet Kunnallistekniikan yleissuunnitelma (sisältää mm. hulevesi-, melu- ja tärinäselvitykset) Kaavoituksen aikana laaditaan myös muita selvityksiä tarpeen mukaan.

5 s. 5 / 8 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää klo mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAU- PUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi ja aluenumero (Kaupunginkallionrinne, ) on mainittava. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeitse kaava-alueen sekä lähinaapuruston maanomistajia. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon kaupunkisuunnittelukeskus (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös kaupungin verkkosivuilla: Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Outi Reitmaa (maankäyttö), p Mikla Koivunen (maisemasuunnittelu), p Marno Hanttu (liikennesuunnittelu), p Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö

6 s. 6 / 8 SUUNNITELMA-AINEISTOA Alla lueteltu valmisteluaineistoon liittyvä aineisto on nähtävissä kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja Internetissä espoo.fi -sivustolla: - Alustava maankäyttöluonnos. Tengbom-Eriksson Arkkitehdit Oy Luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy Ekologiset yhteydet -tarkastelu. Luontotieto Keiron Oy Tässä esitetyn havainnollistavan kuva-aineiston on laatinut Tengbom-Eriksson Arkkitehdit Oy. pohjoinen Kortteli krs k-m 2 Kortteli krs k-m 2 Kortteli 4 4 krs k-m 2 Kortteli 3 2 krs k-m 2 Havainnekuva rakentamisen sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön

7 Kaupunginkallionrinne asemakaava ja asemakaavan muutos, alue s. 7 / 8 Näkymäkuva suunnittelualueelle pohjoisen suunnasta Alueen ekologiset yhteydet ja suojavyöhyke

8 s. 8 / 8 Kortteli 1 Kortteli 2 Kortteli 4 Aluejulkisivu pohjoiseen Kortteli 1 Kaupunginkallio Etelä-pohjoissuuntainen alueleikkaus Kortteli 1 Leikkaus korttelista 1 Kortteli 3 Kortteli 2 Kortteli 4 Leikkaus korttelista 2