MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ vp. Hallituksen esitys laiksi peruskuivatustoiminnan tukemisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ vp Hallituksen esitys laiksi peruskuivatustoiminnan tukemisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 14 päivänä toukokuuta 1997 lähettänyt valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vp. Asiantuntijat Asianjohdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina - vesihallintojohtaja Aaro Haverinen ja ylitarkastaja Ilkka Reponen, maa- ja metsätalousministeriö - lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne, oikeusministeriö - maanmittausneuvos Pauli Karvinen, Maanmittauslaitos - insinööri Raimo Nissinen, Uudenmaan ympäristökeskus - lakimies Helena Ålgars, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund - professori Pekka Vihervuori, Teknillinen korkeakoulu eläkeläinen Niilo Mikkola, Oulaisten kaupunki. Lisäksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on antanut kirjallisen asiantuntijalausunnon. HALLITUKSEN ESITYS Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta. Lailla säädettäisiin valtion rahoitustuen myöntämisen perusteista. Ehdotetun lain mukaan maatilatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi ja tuotantokustannusten alentamiseksi peruskuivatustoimintaan voitaisiin myöntää tukea valtion talousarviossa tai maatilatalouden kehittämisrahastosta osoitettavista määrärahoista. Tukea voitaisiin myöntää ojitus- taijärjestelyyhtiölle tai kahdelle tai useammalle kiinteistönomistajalle yhteistä peruskuivatushanketta varten. Jos peruskuivatushanke toteutetaan hyödynsaajien toimesta niin sanottuna osakastyönä, siihen myönnettäisiin avustusta. Hanke voitaisiin hyödynsaajien hakemuksesta toteuttaa kuitenkin osittain tai kokonaan valtion työnä, mikäli se on huomattavan laaja, sisältää vaikeita tek- HE 67/1997 vp nisiä tai ympäristöllisiä ongelmia tai siihen on muu erityinen syy. Tällöin voitaisiin valtiontyön osalle myöntää avustuksen lisäksi valtionlainaa tai pelkästään valtionlainaa. Ehdotetuna lailla kumottaisiin valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin annettu laki sekä eräiden vesirakennustehtävien hoitamisesta annetun lain 2-4 :n säännökset. Samalla vesilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ojitustoimituksen hakijoille annettaisiin mahdollisuus itse huolehtia ojitussuunnitelman laatimisesta. Vesilakiin ehdotetaan tehtäväksi myös eräitä muita ojitusta ja ojitustoimitusta koskevia tarkistuksia. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu

2 VALIOKUNNAN KANNANOTOT Yleisperustelut Esityksen perusteluista ilmenee, että kustannusten jakautuminen peruskuivatushankkeessa mukana olevien tilojen kesken perustuu vesilain mukaiseen hyödynarvioon. Vesilain mukaan kustannukset on jaettava ojituksesta saatavan hyödyn suhteessa. Ojituksesta saatavana hyötynä pidetään nyt voimassa olevan vesilain 6luvun 16 :n 1 momentin mukaan maan tuottokyvyn lisäyksestä aiheutuvaa maan arvon nousua ottamalla myös huomioon mahdollisuus käyttää aluetta tuottavammalla tavalla kuin aikaisemmin. Rakennuspaikaksi, tie- tai varastoalueeksi tahi muuhun tällaiseen erityiseen tarkoitukseen käytetyn tai ilmeisesti käytettävissä olevan maan osalta on hyötynä pidettävä pykälän 2 momentin nojalla kuitenkin maan käyttöarvon nousua. Esityksen perustelujen mukaan nykyisten säännösten mukainen hyödyn määrittely on käytännössä osoittautunut melko vaikeaselkoiseksi. Muun muassa tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan kyseiset momentit yhdistettäviksija hyöty määriteltäväksi tavalla, jonka odotetaan soveltuvan voimassa olevaa paremmin erilaisiin olosuhteisiin. Ensisijaisesti hyöty arvioitaisiin sen perusteella, mihin tarkoitukseen maata ojituksen jälkeen tosiasiallisesti tullaan käyttämään. Ellei jollakin alueella ole ojituksenjälkeen todettavissa selkeää käyttötarkoitusta, hyötynä pidettäisiin maan käyttöarvon nousua siinä tarkoituksessa, johon maata olosuhteet huomioon ottaen voidaan lähinnä käyttää. Esityksen perusteluissa on todettu, että markkamääräisellä hyödynarviolla on merkitystä kustannusten jaossa, koska niin sanottu passiiviosakas on vesilain mukaan velvollinen ottamaan osaa ojituskustannuksiin enintään sitä hyötyä vastaavalla määrällä, jonka yhteinen ojitus tuottaa hänen maalleen. Passiiviosakkailla tarkoitetaan sellaisia hyödynsaajia, jotka eivät ole allekirjoittaneet yhtiösopimusta. Valiokunta toteaa, että edellä selostettu muutos vesilain 6luvun 16 :ään ei muuttaisi lainkohdan nykyistä yleisperiaatetta hyödyn arvioimisesta. Muutoksesta seuraisi vain, että teoreettinen mahdollisuus käyttää maata tuottavammin kuin aikaisemmin ei olisi enää määräävänä tekijänä, vaan hyödynarvio voitaisiin tehdä maan tosiasiallisen käytön pohjalta. Ojituksesta saatava hyöty määriteltäisiin siten edelleen maan arvon tai sen käyttöarvon nousuna. Valiokunta toteaa, että ojituksen hyötymääritelmän tarkoittama hyötyalue ei koske ojitusalueen yläpuolisia alueita, silloin kun niille ei aiheudu ojituksesta kuivatushyötyä. Perusteluissa todetaan kuitenkin, että peruskuivatustarvetta ovat lisänneet sellaiset haitat, jotka ilmenevät tulvien lisääntymisenä ja uomien liettymisenä tai muuna tukkeutumisena. Nämä haitat aiheutuvat kohdealueen yläpuolisista toimenpiteistä kuten metsä- ja muista ojituksista, jätevesien johtamisesta tai avohakkuista. Haitat voidaanjakaa sellaisiin, joiden aiheuttaja on riittävällä varmuudella todettavissa, ja toisaalta sellaisiin, joissa mahdollisia aiheuttajia on useita ja osallisuuden selvittäminen hyvin vaikeaa. Mikäli haitat on voitu osoittaa johtuviksi tietystä yläpuolisesta toimenpiteestä, niiden aiheuttaja on vesilain mukaan velvollinen huolehtimaan haittojen poistamisesta ja tarvittaessa vahingon korvaamisesta. Osittain tähän liittyen esityksessä ehdotetaan, että peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettavan lain 8 :n 2 momenttiin otetaan säännös siitä, että pykälän 1 momentissa tarkoitettua avustuksen enimmäisosuutta voitaisiin korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä erityisistä syistä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Enimmäisosuutta korottavana erityisenä syynä voisivat olla muun ohella aikaisemmista metsäojitus- ja muista hankkeista aiheutuneet haitat, jos ne ovat merkittävästi vaikuttaneet peruskuivatushankkeen tarpeeseen, eikä niiden poistamis- tai korvaamisvastuuta ole mahdollista osoittaa aiheuttajille. Valiokunnalle on asiantuntijakuulemisen yhteydessä esitetty, ettei ojituksista metsämaille koituvaa hyötyä oteta riittävästi huomioon ojitustoimitusten hyödynarvioissa. Kustannusten osittelun toteuttamiseksi oikeudenmukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että ojitustoimitusten hyödynarviot kattavat alueen kaikki maankäyttömuodot ottaen siten tilanteen mukaan huo- 2

3 mioon peltomaan ohella muun muassa metsämaan. Valiokunta edellyttää, että muun muassa lain soveltamista koskevalla ohjeistuksella huolehditaan siitä, että ojitustoimitusten kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti ojituksesta eri maankäyttömuodoille koituvan tosiasiallisen hyödyn suhteessa. Esityksen mukaan peruskuivatushankkeiden avustus olisi, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävästä kustannusarviosta. Valiokunnan saamasta selvityksestä on käynyt ilmi, että aluksi, kun hankkeita ryhdyttiin tukemaan myös pelkästään avustuksella eli ns. osakastyönä, avustus määräytyi yleensä silloisten vesipiirien laatimien kustannusarvioiden perusteella, jotka oli tehty nimenomaan valtion toimesta tapahtuvaa toteutusta varten. Kun näissä kustannusarvioissa oli varauduttu paitsi varsinaisen työn korkeatasoiseen tekemiseen, myös aputöiden, työmaatukikohdan ym. panosten aiheuttamiin kustannuksiin, kustannusarvion pohjalta myönnetyt avustukset saattoivat muodostua ylimitoitetuiksi. Kun hyödynsaajat itse talkootyönä tekivät raivaukset, maanajot, yms., riitti saatu avustus kaivuu-urakoitsijan laskun maksamiseen, jolloin osakkaille ei aiheutunut varsinaisia rahamenoja. Maa- ja metsätalousministeriön antaman selvityksen mukaan epäkohtaan on puututtu koulutuksella ja maaseutuelinkeinopiirit ovat karsineet kustannusarviosta valtiontyönä toteuttamisesta aiheutuvat ja kustannusarviossa huomioon otetut lisäkustannukset. Lisäksi rahoituspäätöksissä edellytetään, että avustusta maksetaan enintään niin paljon kuin ojittajalla on ollut varsinaisia kustannusarviossa tarkoitettuihin menoeriin liittyviä rahamenoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että peruskuivatushankkeen tukemiseksi kustannusarvion perusteella maksettava avustusosuus ei määrältään ylitä vastaavaa osuutta lopullisista hyväksyttävistä kustannuksista. Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia tarpeellisina ja puoltaa niiden hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin. Yksityiskohtaiset perustelut 1. Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta 11. Viitaten lakiehdotuksen 3 :n 5 kohdan sisältämään määritelmään valiokunta esittää ehdotetusta pykälästä poistettavaksi maininnan järjestely- ja säännöstely-yhtiöstä. 14. Lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi kunkin hyödynsaajan vahvistettuun kustannusositteluun perustuva vastuu lainasta sidottaisiin vesilain säädöksiin. Hyötyä saaneen kiinteistön omistajan vaihtuessa noudatettaisiin maakaarilainsäädännön mukaista lakisääteistä panttioikeutta koskevaa periaatetta, jonka mukaan alkuperäinen velallinen vastaisi edelleen lainasta, mutta panhivastuu esinevakuutena jäisi hyötyä saaneelle kiinteistölle ellei lain 16 :n nojalla panttivastuuta muuteta. 16. Pykälässä säädettäisiin niistä edellytyksistä, joilla valtionlaina voidaan jakaa sellaisten kiinteistöjen omistajien kesken, jotka ovat samasta valtionlainasta ja sen korosta panttina, sekä niistä edellytyksistä, joilla valtion puolesta voidaan antaa suostumus panttivastuusta vapauttamiseen. Eri omistajille kuuluvat kiinteistöt voivat tulla panttivastuuseen samasta tämän lain mukaisesta lainasta ja sen korosta sen vuoksi, että jokin 14 :n 2 momentissa tarkoitetuista kiinteistöistä myydään tai panttivastuussa oleva kiinteistö esimerkiksi lohkotaan tai halotaan kiinteistötoimituksessa. Tällöin kiinteistöjen omistajat usein pyrkivät sopimaan, miten kukin kiinteistönomistaja velallisena vastaa kyseisestä lainasta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena tällaisen sopimismahdollisuuden sallimista lainavastuun jakamiseksi. Valiokunta ehdottaa lainan jakamisen ehdoksi, että työvoima- ja elinkeinokeskus hyväksyy kiinteistöjen omistajien tekemän sopimuksen ja että yhdenmukaisesti maakaaren säännösten kanssa sellaisten kiinteistöihin kohdistuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien haltijat, joiden asema heikkenee, antavat jakamiseen suostumuksensa. Työvoima- ja elin- 3

4 MmVM 9/1997 vp- HE vp keinokeskuksen asiana olisi valvoa, ettei lainan jakamisen johdosta valtionlainan ja sen koron takaisin periminen vaarannu. Lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi valiokunta ehdottaa lisäksi pykälään otettavaksi säännökset siitä, että kiinteistö, joka on yhteisessä lakisääteisessä panttivastuussa muiden kiinteistöjen kanssa samasta valtionlainasta, voitaisiin vapauttaa tästä panttivastuusta suostumuksen perusteella, jos valtion saaminen ei vaarannu sekä muutoin vastaavin edellytyksin kuin maakaaressa säädetään yhteiskiinnityksen purkamisesta. Vapauttaminen tapahtuisi joko kirjaamisviranomaisen päätöksellä tai kiinteistötoimituksessa siten kuin siitä erikseen säädetään. Samalla valiokunta ehdottaa soveltamisen selkeyttämiseksi pykälään lisättäväksi uuden 3 momentin, jonka mukaan lainhuudatettu määräala rinnastetaan tässä pykälässä kiinteistöön, sekä uuden 4 momentin siitä, ettei pykälässä tarkoitettuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymistä tai suostumuksen antamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. 17. Jo aikaisemmin lainsäädäntöön tehtyjen muutosten vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän otsikossa ja sen sisällössä käsitteen "lainhuuto-ja kiinnitysrekisteri" korvaamista käsitteellä "kirjaamisviranomainen". Samalla valiokunta ehdottaa pykälän 2 momentin kielellistä selkeyttämistä. Pykälän 1 ja 2 momentin säännösten oikeudellisten vaikutusten selventämiseksi valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 4 momentin. Samalla esityksen mukainen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi. Valiokunta toteaa, että työvoima- ja elinkeinokeskuksista annetulla lailla (23/1997) maaseutuelinkeinopiirit on lakkautettu. Uuden lainsäädännön vuoksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksessa olevat maininnat maaseutuelinkeinopiiristä korvattaviksi mainionoilla työvoima- ja elinkeino keskuksesta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen pykälätekstissä sana "tila" korvataan ilmaisulla "kiinteistö", koska myös muu kiinteistö kuin tila voisi olla peruskuivatushankkeessa mukana ja kiinteistö-käsite on sisällöltään kattavampi. 2. Laki vesilain muuttamisesta Valiokunta toteaa, että työvoima- ja elinkeinokeskuksista annetulla lailla (23/1997) maaseutuelinkeinopiirit on lakkautettu. Uuden lainsäädännön vuoksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksessa olevan maininnan maaseutuelinkeinopiiristä korvattavaksi maininnalla työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Päätösehdotukset Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) 4

5 Valiokunnan muutosehdotukset 1. Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 ja 2 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) maatilalla yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistönosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta, joka kuuluu samalle omistajalle tai yhteisesti samoille omistajille taikka vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa eri omistajille; (2-8 kohta kuten HE) 4-10 II Valtiontyön luovuttaminen Valtiontyön valmistuttua pidetään alueellisen ympäristökeskuksen ja ojitusyhtiön kesken luovutuskokous. Luovutuskokouksessa päätetään työn luovuttamisesta yhtiölle, jolle samalla siirtyy vastuu hankkeen hoidosta. Luovutuskokouksesta säädetään tarkemmin asetuksella. 12ja Vastuu valtionlainasta Kukin hyödynsaaja vastaa vahvistetun kustannusten osittelun perusteella maksettavakseen tulevasta lainamäärästä vesilain 6 luvun 29 :n 2 ja 3 momentin ja 30 :n 1 momentin mukaisesti. ( Poist.) Jos kiinteistönomistajalle tulee samasta hankkeesta lainaa useammalle omistamalleen kiinteistöl/e,jotka muodostavat 3 :n 1 kohdassa tarkoitetun maatilan, näiden kiinteistöjen lainat käsitellään ja peritään takaisin maatilakohtaisena kokonaisuutena Valtionlainan jakaminen ja punttivastuun muuttaminen Jos tämän lain mukaisesta samasta valtionlainasta ja sen korosta panttina olevat kiinteistö! kuuluvat eri omistajille, saadaan laina jakaa tällaisten kiinteistön omistajien kesken, jos omistajat siitä sopivat, työvoima- ja elinkeinokeskus hyväksyy sopimuksen ja sellaisten panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien haltijat, joiden asema heikkenee, antavat jakamiseen suostumuksensa. Valtion puolesta voidaan hyväksyä lainanjakaminen tai antaa suostumus panttivastuusta vapauttamiseen, jos valtionlainan ja sen koron takaisin periminen ei vaarannu. Suostumuksen antamiseen sovelletaan lisäksi, mitä maakaaren 18 luvun 6 :ssä säädetään. (Uusi) Mitä edellä tässä pykälässä säädetään kiinteistöstä, koskee myös luovutettua määräalaa, jonka saanno/le on annettu lainhuuto. (Uusi) Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tässä pykälässä tarkoitettuun sopimuksen hyväksymistä tai suostumuksen antamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (Uusi) 17 Ilmoitus kirjaamisviranomaiselle Kun valtiontyön rahoituspäätös on tehty, on alueellisen ympäristökeskuksen viivytyksettä tehtävä ilmoitus asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle 15 :ssä mainitun panttioikeuden mer- 5

6 kitsemiseksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kunkin kiinteistön lainamääräksi on tällöin ilmoitettava kustannusarvion ja kustannusten osittelun perusteella laskettu osuus hankkeen kustannuksista. Panttioikeus raukeaa, jollei ilmoitusta ole toimitettu kirjaamisviranomaiselle vuoden kuluessa rahoituspäätöksen tekemisestä. Kun hankkeen valmistuttua on tehty päätös, jolla syntyneet kustannukset on jaettu kiinteistöille, ja kun kustannukset ovat toteutuneet kustannusarviossa arvioitua merkittävästi suurempina, alueellisen ympäristökeskuksen on tehtävä kirjaamisviranomaiselle ilmoitus, jossa on mainittu valtion saatavan uusi rahamäärä. (3 mom. kuten HE) Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus pienentää samalla rahamäärällä vesilain 6 luvun 31 a :n mukaista panttivastuuta. (Uusi) Kun valtionlaina on kokonaan maksettu takaisin tai kiinteistö muutoin vapautettu panttivastuusta, on asetuksella säädettävän viranomaisen tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle panttivastuusta vapauttamista koskevan merkinnän tekemistä varten. (HE:n4mom.) 18 Avustuksen takaisinperiminen ja lainan irtisanominen (1-4 mom. kuten HE) Tässä pykälässä tarkoitetun avustuksen takaisin perintä- tai lainan irtisanomispäätöksen tekee työvoima- ja elinkeinokeskus Täytäntöönpanoviranomaiset Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat asianomainen ministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä alueelliset ympäristökeskukset ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sen mukaan kuin tässä laissa ja asetuksessa tarkemmin säädetään. 24 Rahoituspäätös Työvoima-ja elinkeinokeskus päättää avustuksen myöntämisestä osakastyölle sekä avustuksen ja lainan myöntämisestä hankkeen toteuttamiseksi valtiontyönä. Rahoituspäätös on annettava tiedoksi asianomaiselle alueelliselle ympäristökeskukselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 25 Valvonta Osakastöiden toteuttamista ja kunnossapitoa sekä niihin liittyvien rahoitusehtojen noudattamista valvovat työvoima- ja elinkeinokeskukset. Valtiontöiden kunnossapitoaja niihin liittyvien rahoitusehtojen noudattamista valvovat alueelliset ympäristökeskukset. Asianomaisella ministeriöllä ja työvoima- ja elinkeinokeskuksilla on oikeus suorituttaa valtuuttamillaan henkilöillä avustusten käyttöön liittyviä tarkastuksia. Avustuksen saaja on velvollinen esittämään heille kaikki tarvittavat tilija muut asiakirjat sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. (3 mom. kuten HE) 26 Tiedoksianto Tässä laissa tarkoitetun tuen myöntämistä koskeva työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätös voidaan antaa hakijalle tiedoksi postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on hakijan ilmoittamalla osoitteella varustettuna jätetty postin kuljetettavaksi. Muutoin noudatetaan mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) säädetään. 27 Muutoksenhaku Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tässä laissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen saa 6

7 hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan siinä järjestyksessä kuin hallinto lainkäyttölaissa ( 5 86/1996) säädetään. Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös työvoima- ja elinkeinokeskukse/le, jonka on lähetettävä valituskirjelmä ja asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta muutoksenhakuviranomaiselle. (2 mom. kuten HE) 28 ja Laki vesilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 6luvun 11 :n 1 ja 2 momentti sekä 16 ja 32, 19 luvun 4, 5 :n 1 momentti, 5 a :n 1 momentti sekä 6 ja 8 sekä 21 luvun 10, sellaisina kuin niistä ovat 19luvun 4 laissa 79/I995, 19luvun 5 a :n 1 momentti laissa 453/1988, I9luvun 6 laissa 467/1987 ja 2Iluvun IO laissa , sekä lisätään 6luvun 3 :ään uusi 3 ja 4 momentti, 6luvun 25 :ään uusi 4-6 momentti, 19luvun I :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa ja , uusi 3 momentti sekä I9luvun 2 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 467/1987, uusi 2 momentti, seuraavasti: 6luku Ojitus 3, II, I6, 25 ja 32 I9luku Ojitustoimitus 1 ja 2 4 Ojitustoimituksessa on, milloin siinä on vahvistettava ojitussuunnitelma, pidettävä alkukokous, jollei tämän luvun 8 :stä muuta johdu. Alkukokoukseen toimitusinsinöörin on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua ojitusasia saattaa koskea. Jos ojitustoimitus pidetään 6 luvun 10 :n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa mainitusta syystä taikka se koskee laajahkoa aluetta, toimitusinsinöörin on varattava alueelliselle ympäristökeskukselle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousviranomaisena ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuus esittää kokouksessa mielipiteensä asiasta. Kokous on pidettävä ojitettavan alueen läheisyydessä ja sitä voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä. 5, 5 a, 6 ja 8 21luku Erityisiä määräyksiä 10 Voimaantulosäännös 7

8 Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Timo Kalli /kesk, Kari Rajamäki /sd, Raimo Holopainen /sd Mikko Immonen /vas Tapio Karjalainen /sd Annikki Koistinen /kesk Jari Koskinen /kok Marjaana Koskinen /sd Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd Tero Mölsä /kesk Tuija Nurmi /kok Tauno Pehkonen /skl Erkki Pulliainen /vihr Ola Rosendahl /r. 8