4/2009 9/2011. Kuvaaja: Karelian kuva. Teemu Kettunen

Transkriptio

1 4/2009 9/2011 Kuvaaja: Karelian kuva Teemu Kettunen

2 Rahoitus EAKR ja valtio (70%) kuntarahoitus (30%) Yhteensä eur (4/2009 9/2011)

3 Hankkeen työntekijät Hankkeessa työskenteli täysipäiväisesti projektipäällikkö, Juha-Pekka Paavola, joka siirtyi yrittäjäksi vuoden 2011 alkupuolella. Uusi projektipäällikkö aloitti työnsä toukokuussa Hankkeeseen osallistui Ukipoliksesta myös toimitusjohtaja Jaakko Barsk ja lisäksi ohjausryhmä tuki hanketta. Runsaasti asiantuntija-apua hankkeelle antoi Markku Riihimäki. Maksatushakemuksissa, laskutuksissa ja monessa muussa avusti Leena Valtonen.

4 Ohjausryhmä Anne Ahtiainen, Valonia Markku Alm, Varsinais-Suomen Ely-keskus Esa Buri, Laitila Kontu Mauri, Vahterus Oy Kari Koski, Uusikaupunki Jaakko Barsk, Ukipolis Oy Markku Riihimäki, Ukiopolis Oy Pekka Seppälä, Vehmaa Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto

5 Miksi hanke käynnistettiin? Täydentämään mahdollisuuksia kehittää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta Vakka- Suomen alueella. Pyrittiin löytämään käytännön ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta pystytään oleellisesti lisäämään ja ottamaan taloudellisesti hyötykäyttöön.

6 Tavoitteet Lisätä uusiutuvan energian käyttöä Tuottaa ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi Kaksinkertaistaa uusiutuvan energian käyttö alueella viidessä vuodessa Parantaa energiatehokkuutta yrityksissä ja julkisissa laitoksissa Hankkeeseen osallistuvilla tavoitteena vähintään 20 % energiansäästö nykytasoon verrattuna Lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa yritystoimintaa 4 uutta yritystä 10 uutta työpaikkaa

7 Hankkeen toimenpiteet Tiedotustoiminta Neuvonta yrityksille ja yhteisöille Selvitysten teettäminen Erilaiset tilaisuudet, seminaarit ja koulutusyhteistyö Novidan kanssa

8 Tiedottaminen Alkuvaiheessa tiedotustilaisuus lehdistölle, infotilaisuus sidosryhmille ja laadittiin internet-sivut Kartoitettiin energiankäytöltä merkittävät PK-yritykset suorapostituksena ilmoitus energianeuvonnasta 130 yritykseen Lehtijuttuja toiminnasta Vakka-TV:n lähetys lämpöpumpuista Lisäksi osallistuttiin erilaisiin tilaisuuksiin, joissa kerrottiin energiapalveluista (mm. Novida-tilaisuus , energiapäivät Laitilassa , energiailta )

9 Yrityskohtainen neuvonta Tavattiin 30 yritystä, joille neuvontaa: suuntaa antava tilannekartoitus neuvontaa toimintamalleista ja tuista (mm. energiakatselmukset, ESCO-malli ja energiatuet) lisäksi apua mm. tukihakemuksissa ja kilpailutuksissa Jatkotoimenpiteistä on sovittu 20 yrityksen kanssa (mm. energiakatselmukset, kevyemmät energiakartoitukset ja erilaiset energiankulutusta vähentävät toimenpiteet)

10 Energiakatselmusten tuloksia Katselmuksissa löydettiin taloudellisesti kannattavia säästötoimenpiteitä. Esimerkkikohteen 1 säästöpotentiaali ja TMA: Lämpö: 65 % (TMA 1,4 v.), sähkö 17 % (TMA 0,9 v.) Esimerkkikohteen 2 säästöpotentiaali ja TMA: Lämpö: 18 % (TMA 1,7 v.) sähkö: 14 % (TMA 0,5 v.) PK-sektorilla energiansäästöpotentiaali katselmuksissa keskimäärin noin 25 % lämpö ja 9 % sähkö (v ) Energiakatselmuksen teettäminen kannattaa useimmissa tapauksissa!

11 Tuulivoiman edistäminen Kartoitettiin sisämaasta maanomistajia, jotka olivat kiinnostuneita vuokraamaan maata tuulivoimaloille tai osallistumaan osa-omistajana hankkeeseen. Neuvottiin tuuliatlaksen käytöstä ja tulkinnasta, tuulivoimaloihin liittyvistä maanvuokraussopimuksista ja tuulivoima-te lan merkeissä haettiin tuulivoimatoimijoita potentiaalisiksi hanketoteuttajiksi. Avustettiin ammatti- ja aikuisopisto Novidaa tuulivoimakoulutuksen järjestämisessä aikuiskoulutuksena.

12 Osallistuminen hankkeisiin Osallistuttiin osatekijänä myös suurempiin hankekokonaisuuksiin: AEH-koetalokonseptin edistäminen Urheilupaikkojen energiatehokkuuden ja energiantuotannon kehittäminen Uudessakaupungissa Etanolitehtaan esisuunnitteluun osallistuminen energiataseen, energiahuollon, alueellisten vaikutusten arvioinnin ja uusiutuvan energian mahdollisuuksien selvittämisen osalta.

13 Formeri -hanke Projektipäällikkö teki yhteistyötä Novidan koordinoiman Formeri-hankkeen osahankkeen Kehittyneitä kylmälaitteita meriteollisuudelle - kanssa. Yhteistyössä Novidan kanssa järjestettiin Luonnolliset kylmäaineet & energiatehokkuus -seminaari , johon osallistui noin 60 henkilöä.

14 Selvitykset Neuvonnan lisäksi suurempia kokonaisuuksia varten teetettiin selvityksiä ulkopuolisilla: Vakka-Suomen seutukunnan uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet -selvitys (ns. kuntaenergiaselvitys) Etanolitehtaan energiataseselvitykset Koetalo-hankkeen energia- ja kosteustaselaskelmat Yrityskohtaisia energiakatselmuksia ja vastaavia selvityksiä hanke ei voinut rahoittaa.

15 Kuntaenergiaselvityksen tuloksia Pöyry Management Consulting Oy 15

16

17 Teollisuuden prosessit kuluttavat lämmöstä noin 60 % ja kiinteistöjen lämmitys noin 40 % Öljyn kulutus suuri (noin 19% v.2009)

18 Kiinteistöjen lämmitys v.2007 Vielä vuonna 2007 lopussa Vakka-Suomen alueen lämmitys-energiasta 32% tuotettiin öljyllä. Sittemmin öljyn käyttö on vähentynyt ja kaukolämpö kasvanut suurimmaksi. Edelleen öljyn osuus on turhan korkea.

19 Tarkempi tarkastelu mm. Kalannin, Pyhärannan ja Vehmaan aluelämmöstä sekä Laitilan ja Pyhärannan kyläkouluista

20 Kalannin keskustan ja Vehmaan aluelämpö biopolttoaineilla Nykyisin kiinteistöt on lämmitetty kiinteistökohtaisilla lämmöntuottoratkaisuilla (oletuksena POK) Uudeksi lämmöntuotantokonseptiksi on suunniteltu aluelämpöjärjestelmää, jossa peruskuorma tuotetaan hakkeella ja huipputehot kevyellä polttoöljyllä. Selvityksen tulos: Aluelämpöratkaisun toteutus on molemmissa kohteissa mahdollista ja kannattavaa. Erillisissä kohteissa aluelämmön hinta tulisi olemaan lähellä erillislämmöntuotantoa pelletillä tai maalämmöllä.

21 Pyhärannan taajaman aluelämpö biopolttoaineilla Nykyisin taajaman kiinteistöt on lämmitetty kiinteistökohtaisilla järjestelmillä (oletus POK) Useat sähkölämmitteiset talot taajama-alueella alentavat potentiaalisten liittymien määrää ja hajanaistavat kaukolämpöverkkoa. Aluelämpöratkaisun kannattavuus on kyseenalainen. Erillisissä kohteissa kannattaisi selvittää maa- ja pellettilämmön kannattavuutta lämmöntuotantojärjestelmän uusintavaiheessa.

22 Kyläkoulujen energiaratkaisut Tarkastelussa käytiin läpi kaksi koulua Pyhärannasta ja kolme koulua Laitilasta. Nämä voidaan rinnastaa muualla toimiviin kyläkouluihin. Tarkasteluvaihtoehtoina pelletti ja maalämpö, joista pelletti arvioitiin hieman kannattavammaksi. Kaikissa kohteissa öljylämmityksen vaihto arvioitiin taloudellisesti järkeväksi. (investoinnin koroton takaisinmaksuaika kohteesta riippuen 5-7 vuotta) Voidaan todeta, että lämmitystavan vaihto öljystä uusiutuviin on toisinaan kannattavaa vaikka öljykattilalla olisi käyttövuosia jäljellä.

23 Ihoden kyläkoulun energiaratkaisut Öljylämmityksen vaihtaminen on tässä tapauksessa kannattavaa vaikka öljykattila olisi uusi!

24 Soukaisten kyläkoulun energiaratkaisut Vähiten kannattavassakin kyläkoulutapauksessa öljyn vaihto pellettiin on taloudellisesti perusteltavissa, vaikka öljykattilalla olisi käyttöikää jäljellä. Lisäksi CO2-päästöt alenevat!

25 Yhteenvetoa selvityksestä Lähes kaikki tarkastellut hankkeet ovat taloudellisesti kannattavia. Osa kohteista vaatii lisäselvityksiä tarkemman potentiaalin arvioimiseksi. Vaikutuksia: Öljyn käyttö vähenisi tarkastelluilla toimenpiteillä noin GJ eli 11 GWh. Vakka-Suomen CO2-päästöt laskisivat noin tonnia. Biomassan lisähyödyntämisellä olisi positiivisia vaikutuksia aluetalouteen työpaikkojen ja verokertymän muodossa.

26 Tehtyjä havaintoja ja suosituksia Uusiutuvien energialähteiden käyttöä voidaan lisätä Vakka-Suomessa merkittävästi. Öljylämmitystä käytetään edelleen melko yleisesti. Öljylämmityksen vaihtaminen uusiutuviin voi olla taloudellisesti perusteltua vaikka öljykattilalla olisi käyttötunteja jäljellä. Vanha öljykattila voi toimia esim. maalämmön rinnalla huippulämmön tuottajana. Yritykset olivat heikon yleisen taloustilanteen vuoksi melko haluttomia teettämään energiakatselmuksia ja toteuttamaan investointeja vuonna Useimmissa katselmuksissa kuitenkin löydettiin hyvin kannattavia säästökohteita. Energiakatselmuksia kannattaa jatkossakin markkinoida. ESCO-toimintamalli voisi toimia apuna energiansäästöinvestointien toteutuksessa etenkin talouden epävarmoina aikoina. Rannikolla tuulivoiman vastustus on ollut Vakka-Suomessa suurta. Kuitenkin sisämaassa hankkeet ovat olleet hyväksytympiä. Maanomistajille kohdistuvaa tuulivoimaneuvontaa kannattaa jatkaa myös tulevaisuudessa.

27 Tehtyjä havaintoja ja suosituksia Omakäyttösähkön tuottaminen on hyvin kannattavaa, koska tällöin jää väliin mm. verkkoon liittymismaksu, sähkövero ja siirtomaksut. Tehokkaita pienchp-yksiköitä odotetaan markkinoille. Runsaasti sähköä kuluttavan teollisuuden kannattaa selvittää oman CHP-yksikön kannattavuutta, kun pienchp-laitokset kehittyvät. Biokaasuverkon rakentamisen kustannukset ovat vain murto-osa kaukolämpöverkon rakentamisen kustannuksista. Kannattaa harkita tuotetaanko kaasusta keskitetysti kaukolämpöä (ja sähköä) vai viedäänkö kaasu loppukäyttäjille kaasuverkkoa pitkin, jolloin säästetään monissa kustannuksissa.

28 Hankeen tuloksia Tietoisuus uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuudesta, energiakatselmuksista, - tehokkuussopimuksista ja tuista, lämmitystapavalinnoista, tuulivoiman mahdollisuuksista sekä luonnollisista kylmäaineista on kasvanut Vakka-Suomessa. Yrityksistä, joissa on vierailtu, 20 yrityksessä on sovittu jatkotoimenpiteistä. Hankkeessa on toteutettu neljä Motivaenergiakatselmusta ja kevyempiä energiakartoituksia sekä lukuisia erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä. Kuntaenergiaselvitys on antanut pohjatietoja uusiutuvan energian hankkeille, jotka vähentävät toteutuessaan jopa noin tonnia CO2-päästöjä.

29 Hankeen tuloksia Hanke on antanut tukea myös yksittäisille hankekokonaisuuksille, kuten etanolitehtaalle, AEHkoetaloprojektille, FORMERI-kylmäainehankkeelle ja urheilupaikkojen kokonaisenergiajärjestelmän kehittämiselle. Kolme pienen kokoluokan tuulivoimahanketta on lähtenyt liikkeelle tuulivoimaneuvonnan kautta. Hanke ei ole synnyttänyt uusia työpaikkoja, jos mukaan ei lasketa projektipäällikön perustamaa yritystä.

30 Kuinka toiminta jatkuu? Energianeuvoja-konseptia on laajennettu Vakka- Suomesta koko Varsinais-Suomen alueelle Valonian koordinoiman EETU Energiasta maakunnan etu - hankkeen kautta. Uusiutuvan energian hankkeen projektipäällikkö jatkaa Vakka-Suomen alueen EETU-koordinaattorina.

31 Kiitos! Lisätietoja: Teemu Kettunen, Ukipolis Oy Projektipäällikkö EETU - Energiasta maakunnan etu hanke Uusiutuvan energian mahdollisuudet Vakka-Suomessa hanke gsm sähköposti: teemu.kettunen@ukipolis.fi