Sisällys. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2016

2 Sisällys Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry on alueellinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Piirin alueella toimii 68 MLL:n paikallisyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä Piirin toimintaa tukevat mm. sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla, kunnat ja yritykset. Piiri tuottaa palveluita lapsiperheille, kunnille ja ammattilaisille sekä vaikuttaa lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Jokainen MLL:n jäsen on lasten oikeuksien puolustaja, perheiden äänitorvi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Alkusanat s. 3 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen s. 4 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 4 MLL näkyy ja kiinnostaa Varsinais-Suomessa s. 4 Varsinaissuomalaiset verkostot s. 5 Vuonna 2016 palkittiin vapaaehtoisia s. 5 Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta s. 6 Järjestötoiminta s. 6 Monipuolista perhetoimintaa paikallisyhdistyksissä s. 6 MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa s. 6 Nuorisotoiminta s. 10 Lapsiperheiden tukipalvelut s. 11 Lastenhoitotoiminta s. 11 Tukihenkilötoiminta s. 11 Ammatilliset perhepalvelut s. 14 Lapsiperhetyö s. 14 Tapaamisvalvonta s. 14 Ammatillinen tukihenkilötyö s. 14 Yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito s. 14 Kehittämishankkeet s. 15 Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke ( ) s. 15 Koko Suomi Leikkii -hanke ( ) s. 16 Työllisty järjestöön -hanke s. 16 Hallinto ja talous s. 17 Luottamuselimet s. 17 Sisäiset palvelut s. 17 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Perhetalo Heideken s. 17 Talous s. 17 Henkilöstötilinpäätös s. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu Turku info.varsinais-suomi@mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi 2

3 Alkusanat Vuosi 2016 oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri ry:n 66. toimintavuosi. Piirin jäsenmäärä oli vuoden lopulla , kun se edellisen vuoden lopulla oli ollut henkilöä. Paikallisyhdistyksiä oli Varsinais-Suomessa 68. Piiri tuottaa palveluita lapsiperheille, kunnille ja ammattilaisille sekä vaikuttaa lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Jokainen MLL:n jäsen on lasten oikeuksien puolustaja, perheiden äänitorvi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL:n toimintaa ohjaavat arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus yhteisvastuu inhimillisyys yhdenvertaisuus. Vuonna 2015 panostettiin jäsenhankintaan, kun taas vuonna 2016 satsattiin voimakkaasti varainhankintaan, mikä veikin voimavaroja muulta tekemiseltä. Esimerkiksi suuri hyväntekeväisyysgaala Åbo Svenska Teaterissa ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi tehty taidekalenteri kuuluivat vuoden 2016 erikoissatsauksiin. Seuraavana vuonna pidetäänkin välivuosi kaikkein aktiivisimmasta varainhankinnasta ja panostetaan enemmän vaikuttamistyöhön. Perhepalveluiden pienentynyt menekki aiheutti hieman taloudellisia huolia vuoden kuluessa. Taloudellinen tilanne oli kuitenkin loppujen lopuksi yllättävänkin hyvä vuonna 2016, mikä johtui sekä onnistuneesta varainhankinnasta että erittäin säästäväisestä taloudenpidosta. Raha-automaattiyhdistyksen tuella jatkui Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke, joka ajankohtaisuutensa ja tärkeytensä takia sai valtakunnallista vaikuttavuutta, ja valtakunnallinen liittommekin oli aktiivinen yhteistyökumppani. Iloksemme Raha-automaattiyhdistys päättikin jatkaa tämän hankkeen rahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle. Piirin toiminnan mahdollistavat RAY:n (STEA:n) ja Varsinais- Suomen kuntien lisäksi useat yritysyhteistyökumppanit, jotka rahan lisäksi ovat lahjoittaneet palveluja, tavaraa ja maksutonta tilaa. Suuri kiitos kuuluu näille tahoille tästä kaikesta saamastamme tuesta sekä kaikille vapaaehtoisille heidän antamastaan ajasta ja panoksesta. Vuonna 2016 satsattiin voimakkaasti varainhankintaan, mikä veikin voimavaroja muulta tekemiseltä. Esimerkiksi suuri hyväntekeväisyysgaala Åbo Svenska Teaterissa ja 100- vuotiaan Suomen kunniaksi tehty taidekalenteri kuuluivat vuoden 2016 erikoissatsauksiin. Turussa Piirihallitus 3

4 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen Turkkilaisen Çukurova Üniversitesi -yliopiston kutsusta toiminnanjohtaja ja Monikulttuurisen lapsi- ja perhetoiminta hankkeen koordinaattori Hatice Kütük vierailivat Erasmus+ rahoituksella Adanassa ja kiersivät luennoimassa lasten ja nuorten hyväksi tehtävästä kansalaisjärjestötoiminnasta. Tämän jälkeen piiriin saatiin yliopistolta turkkilainen harjoittelija puoleksi vuodeksi ja myös yliopiston henkilökunnan edustaja kävi vastavierailulla Turussa. Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa ja tuoda lapsen näkökulma suunnitteluun ja päätöksentekoon. Piirillä on hyvä käsitys lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämäntilanteesta monien palvelujen kautta. Lastenhoito, tukihenkilötoiminta, perhekeskusten avoimet kohtaamispaikat sekä perhetyö ovat hyviä ikkunoita tämän päivän elämään. MLL näkyy ja kiinnostaa Varsinais-Suomessa Suuri MLL-perhe sai hienon lisävahvistuksen, kun Turun Seudun Mamit ry päätti liittyä MLL:n Turun yhdistykseen. Mameilla on erittäin aktiivista toimintaa, jonka keskipisteenä toimi koko vuoden Forum Korttelissa sijaitseva Leikkilä. MLL:n tehtävänä valtakunnallisesti on vaikuttaa siihen, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat tulevat huomioon otetuiksi päätöksenteossa. Lapsen oikeudet ja lapsivaikutusten arviointi ovat keskeisiä tässä työssä. Tärkeää on myös, että tämä vaikuttamistoiminta laajenee maakunnalliselle ja paikalliselle tasolle. Tämä on nyt erityisesti huomioitava suuren sote-uudistuksen myllerryksessä. MLL:n yhdistykset ja piiri näkyivät vuoden aikana usein tiedotusvälineissä ja keräsivät myönteistä huomiota. Jo pelkästään piiristä oli 114 mediaosumaa vuonna Kevätilokeräyksen aloitustempauksesta huhtikuussa tehty aamutelevision valtakunnallinen lähetys herätti paljon iloista huomiota. Piiri näkyi myös omilla Facebook-sivuilla, joiden seuraajat lisääntyivät vauhdilla. Piirin kotisivut olivat kanava, jonka kautta suurin osa palvelujen käyttäjistä ja toimintaan tulijoista sai tietoa. Vuoden 2016 aikana seurasimme ja analysoimme intensiivisesti yhteiskuntamuutoksia. Halusimme olla mukana vaikuttamassa tuleviin olosuhteiden muutoksiin, emmekä vain odottelemassa passiivisena pienenä palasena sote-kokonaisuuden muuttuvassa palapelissä. Piirin toimintaa esiteltiin Turun Kirjamessuilla turkulaisen Kustannusosakeyhtiö Sammakon osastolla. Samanlaisesta yhteistyömallista sovittiin Ipanahippoihin vuoden 2017 alkuun Sairaala Neon kanssa. Järjestimme Åbo Svenska Teaterilla suuren hyväntekeväisyysgaalan Jottei kukaan jäisi yksin, jolla keräsimme varoja tukihenkilötoimintaan yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Gaalassa esiintyivät mm. presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa Kari Mäkinen, laulajat Waltteri Torikka ja Angelika Klas, Jorma Uotinen, Helena Lindgren sekä opiskelijakuoro Brahe Djäknar. Illan juonsi toiminnanjohtajamme Janina Andersson. Vuoden aikana tarjoutui useampi mahdollisuus tutustua kansainvälisesti muuttuvaan ympäristöön, joka myös vaikuttaa meidän työhömme Suomessa. Toiminnanjohtajalle tarjottiin mahdollisuus osallistua maakuntahallituksen sote-opintomatkalle Tukholmaan sekä Turun kaupungin edustajana Bergenissä pidettyyn Pohjoismaiseen nuorisokonferenssiin. Hyväntekeväisyysgaalassa esiintyivät mm. Waltteri Torikka, Angelika Klas, Jorma Uotinen ja Helena Lindgren. 4

5 Verkostojen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloja. Verkostot ja työryhmät Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy VASSO Ab Rikosuhripäivystyksen Lounais-Suomen aluetyöryhmä AMK:n nuorten kanssa työskentelevien työryhmä Salossa Kumppari-työryhmä Salossa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Murkkuneuvola-hankkeen ohjausryhmä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Yhdessä enemmän -hankkeen ohjausryhmä VETURI vapaaehtoistoiminnan resurssityöryhmä Valikko-vapaaehtoistoimijoiden yhteistyöryhmä Perhekeskus Mukulavintin kuntatiimi Laitilassa Taivassalon avoimen varhaiskasvatuksen tiimi Myrkytyskuolemia ehkäisevä työryhmä (MYKY) Turussa Moniku-ryhmä (Turun kaupungin maahanmuuttajatyöhön keskittyvä työryhmä) Vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutustyöryhmä Uudenkaupungin kaupungin hyvinvointineuvola Kontaktikammari Salossa Varhainen perhetyö -työryhmä Salossa Kuuba-ryhmä, joka on koulukuraattoreiden, koulupsykologien ja seurakunnan ryhmä Salossa Vapa-työryhmä Turussa Koulutusrinki-verkosto Turussa Maakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen foorumin koordinaatioryhmä Salon kaupungin kuntayhteistyötiimit Kevätilo-keräyksen avaustempaus päätettiin toteuttaa tänäkin vuonna. Mukaan pyydettiin Jethro Rostedt. Gaalassa huutokaupattiin Sakun Koivun Montrealin aikainen maila. Illan aikana lavalla nähtiin glamour muotinäytös, jossa esiintyivät Mika Ojala, Johanna Oras, FC Interin edustusjoukkue, Fashionteam-malleja, Mr. Finland Alex Hytönen, Marjukka Karttunen, Sari Tamminen, Carita Varjonen ja MLL:n omia naisia. Muotinäytöksen taiteellinen johtaja oli Marjo Sjöroos ja juhlavaatteet tulivat Muotikuusta, Kisu Korsilta ja Turun Pukumyynnistä. Kampaukset teki Salon Headline ja kukkakoristeet valmisti Viherlassila. Uusina vuonna 2016 Vuoden 2016 tapahtumat Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelun järjestöryhmä Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelun yritysryhmä Turun alueen Nuoret -verkosto Yhteistyö- ja kehittämisryhmä, Polku-hanke, Turun kaupunkilähetys / Turun kaupunki Kasperin ryhmä Ilo Auttaa! -kampanjan päätöstapahtuma 3.3. Helmiaamiainen 8.4. Kevätilo-keräyksen aloitustempaus Turun kävelykadulla, lastenvaunuissa lipaskerääjänä Jethro Rostedt 9.4. Renkaidenvaihtotapahtuma, Rinta-Jouppi Perheiden päivän kiitos: Uusikaupunki Hyväntekeväisyysgaala Jottei kukaan jäisi yksin. Åbo Svenska Teater 7.6. Mamma Marakatin Kissanpäivät ja Marakatin 10vuotisjuhla Perheiden taiteiden yö Perhetalo Heidekenillä, teemana taideolympialaiset Lapsen oikeuksien päivän järjestömessut Perhetalo Heidekenillä Vuoden vapaaehtoisen, Vuoden paikallisyhdistyksen ja Vuoden teon julkistaminen Marakatin joulujuhla Vuonna 2016 palkittiin vapaaehtoisia Vuoden vapaaehtoinen: MLL:n Karinaisten yhdistyksen puheenjohtaja Miia Lehtonen Vuoden paikallisyhdistys: Perttelin yhdistys Vuoden teko: Elizabelle Laineen (MLL:n Hirvensalon paikallisyhdistys) pyörittämä lasten ja naisten kerho Heinänokka vastaanottokeskuksessa Varsinaissuomalaiset verkostot MLL:n Varsinais-Suomen piiri kuuluu edustajiensa välityksellä useisiin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoihin. 5

6 Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta Piirin lapsi-, nuoriso ja perhetoimintaryhmään kuuluvat järjestötoiminta, perhekeskustoiminta ja kouluyhteistyö. Järjestötoiminta MLL:n Varsinais-Suomen piirissä on 68 paikallisyhdistystä. Uutena yhdistyksenä vuonna 2016 käynnistettiin MLL:n Maarianhaminan yhdistys. Piiri on usean vuoden ajan kehittänyt yhdistyksille suunnattuja tukimuotoja ja vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta. Yhdistyskummit ovat yhdistyksen ja piirin välisiä yhteyshenkilöitä, jotka edistävät piirin ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä yhdistysten välistä yhteistyötä. Rinnalle käynnistettiin vuoden aikana piirihallituksen jäsenille kummiyhdistystoimintaa. Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä vertaisverkoissa ja ohjaustilanteissa, jotka viedään lähelle paikallisyhdistyksiä. RAY:n ja kuntien avustukset mahdollistavat yhä useammassa kunnassa paikallisyhdistystyön tukemisen. MLL on haluttu kumppani paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa. Vuonna 2016 piirin tuki paikallisyhdistyksille koostui erilaisista koulutuksista, Lapsiperhe-tiedotteesta, vertaisverkoista ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Luottamushenkilökoulutuksissa panostettiin mm. verkkokoulutukseen, mikä osaltaan helpottaa vapaaehtoisen osallistumista, koska se on ajasta ja paikasta riippumatonta. Vuonna 2016 käynnissä ollut VJK (vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus, MLL) kokosi hyvin osallistujia. Aina kun olen kysynyt piiristä neuvoa, olen sitä saanut. Usein vielä salamannopeasti. hallituksen vapaaehtoinen 2016 Monipuolista perhekeskustoimintaa paikallisyhdistyksissä Piirin tehtävänä on tukea paikallisyhdistysten vapaaehtoisia vaativissa tehtävissään kouluttamalla, ohjaamalla ja rekrytoimalla uusia vapaaehtoisia seuduittain: Vakka-Suomi, Turku ja Turun seutu, Loimaan seutu ja Salon seutu. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena on lisätä vaikuttavan varhaisen tuen edellytyksiä koko kansalaisjärjestössä. Perhekeskustoimintaa tukevat RAY, kunnat ja OKopintokeskus. Piirin ja paikallisyhdistysten perhekeskustoiminnan tavoitteena on järjestää toimintaa alueen lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Vuonna 2016 toiminta muotoutui tuttuun tapaan paikallisten tarpeiden ja paikallisyhdistyksen voimavarojen mukaan MLL:n valtakunnallisia toimintaperiaatteita noudattaen. Paikallisyhdistykset järjestivät perheille ja nuorille avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kerhoja sekä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia useimmiten vapaaehtoisvoimin. MLL:n perhetoiminta tarjosi perheille mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen ja vaikuttamiseen. Vuoden aikana koulutuksiin on osallistunut yhteensä 2459 henkilöä. MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL:n Varsinais-Suomen piiri toimii seudullisesti yhdistysten tukena perhekeskusverkostoissa. Vuonna 2016 käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön johtama lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) näkyi myös piirin toiminnassa. Piiri on kumppanina Lupa auttaa! -hankkeessa, jossa palveluita uudistetaan niin, että perheet saavat apua, kun sitä tarvitsevat ja ammattilaisilla on lupa auttaa. Toiminta käynnistyy vuonna Piiri ylläpitää kehittämisperhekeskus Marakattia, jossa tavoitteena on kehittää ja kokeilla uusia toimintamuotoja sekä levittää niitä piirin yhdistyksiin Varsinais-Suomessa. Lisäksi piiri toimii aktiivisesti eri alueilla. Kuntasopimus on solmittu Turun kaupungin lisäksi Laitilan, Uudenkaupungin, Taivassalon, Raision ja Salon kaupunkien kanssa. Leikkilä-nimellä kulkevaa pop up -toimintaa puolestaan on Salon Plazassa ja Turun Forum Korttelissa. Osa yhteistoiminnasta keskittyy Paikallisyhdistysten toiminta Varsinais-Suomessa Käyntejä Ryhmiä Käyntejä Ryhmiä Käyntejä Ryhmiä Perhekahvilat Vertaisryhmät Kerhot Retket, leirit ja tapahtumat Vapaaehtoiset Vapaaehtoisten työtunnit yhteensä

7 Täyskäsipäivä keräsi Heidekenille paikallisyhdistysten luottamus- ja vastuuhenkilöitä järjestökoulutukseen. Kouluttajana projektipäällikkömme Ulla. kiinteään perhekeskuksen kohtaamistilaan ja osa perhekeskustoiminnan verkkoihin. muun muassa leppiskerholaisten perheitä, ja he toivovat ajankohdan jatkuvan samanlaisena: Leppiskerhon ajan muu perhe voi viettää keskinäistä aikaa perhekahvilassa. Vauvahieronnan vanhempainryhmät ja Tanssitan vauvaa -vertaisryhmät jatkuivat koko vuoden. Vauvahieronnan kahden kerran kursseja oli kolme ja niihin osallistui yhteensä 36 vauvaa ja 51 vanhempaa. Tanssitan vauvaa ryhmiä järjestettiin viisi ja niihin osallistui yhteensä 75 vauvaa ja 75 vanhempaa. Torstai-iltaisin järjestettävät vauva- ja perhemuskarit kokoontuivat viikoittain. Kansainvälisyyskahvilan kävijämäärä on lähes kolminkertaistunut kahdessa vuodessa ollen nyt 624. Iltapäivätoiminnan lisäksi mukaan tuli iltakahvila kerran kuussa iltaisin. Vuonna 2016 molemmissa oli yhteensä 531 käyntiä. Vietimme myös Kansainvälisyyskahvilan 5-vuotisjuhlaa. Kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa Marakatti on lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka Turun keskustassa, joka täytti vuonna vuotta. Marakatissa vanhemmat saavat vertaistukea toinen toisiltaan ja perhevapaaehtoisille löytyy mielekästä toimintaa lapsiperheiden parissa. Toiminnan keskiössä on lasten ja perheiden osallisuus, joka näkyy säännöllisenä mahdollisuutena antaa palautetta ja esittää toiveita sekä mahdollisuutena toimia vapaaehtoisena. Vanhemmat osallistuvat toimintaan pääsääntöisesti lastensa kanssa, ja perheitä voidaan tukea kokonaisuutena. Perhekeskusohjaajan työn vahvistumisen myötä avoimesta toiminnasta on tullut yhä enemmän myös palveluohjauksen paikka, jossa ammatillista keskusteluapua on aina saatavilla. Kehittämisperhekeskus Marakatin toimintaa on alusta asti avustanut Turun kaupunki ja MLL:n Turun yhdistys. Vuodesta 2015 lähtien toimintaa on tukenut myös RAY. Lisäksi vertaisryhmätoimintaa tukee OK-opintokeskus. Vauvatreffit ovat edelleen olleet paikka, jossa vanhemmat pääsevät keskustelemaan perhekeskusohjaajan ja muiden vanhempien kanssa mm. vauva-arjesta, parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Vuoden aikana vauvatreffeille osallistui kaiken kaikkiaan yhteensä 223 vauvaa ja 223 vanhempaa. Vuonna 2016 järjestettiin yhteistyössä kätilön kanssa myös Raskaustreffit, jossa synnytysvalmennusta ja -rentoutusta oli kokeilemassa 28 tulevaa vanhempaa. Marakatin lisätila, Perhetalo Heidekenin sisäpihan puutalo Pikku-Heiska jatkoi toimintaansa. Pikku-Heiskassa toimi luontopainotteinen Leppiskerho 3 5-vuotiaille lapsille sekä Tanssitan vauvaa -ryhmä iltaisin. Pikku-Heiska toimi lisäksi vapaaehtoistoiminnan keskuksena, jossa piirin vapaaehtoiset saattoivat tavata toisiaan. Marakatin kävijämäärät Marakatin torstain perhekahvilapäivä on palvellut hyvin

8 Perhekeskustoiminnan koordinaattori ja perhekeskusohjaaja ohjasivat vuoden aikana yhteensä kaksi Vahvuutta Vanhemmuuteen -ryhmää. Ryhmä perustuu mentalisaatioon sekä vanhemman reflektiivisen kyvyn tukemiseen. Ryhmä tapaa yhteensä 8 kertaa joka toinen viikko. Kahdessa ryhmässä oli mukana yhteensä 17 vanhempaa ja 12 vauvaa. Saksalainen 7 kk ikäisen vauvan äiti kuuli Realta, paljonko meillä on vuosittain kävijöitä. Hän oli ihmetellyt, miten työntekijöillä tuntuu silti olevan ihan erityinen suhde jokaiseen vanhempaan ja lapseen. Kerro meille! -palaute perhekahvilavanhemmalta Kehittämisperhekeskus Marakatissa tehdään säännöllisesti asiakaskyselyjä sekä aikuisille että lapsille. Vuonna 2016 panostimme lapsen osallisuuden kehittämiseen mm. Huomaa minut!- menetelmän kautta ja laskimme ensi kertaa eri kävijöiden määriä. Kaiken kaikkiaan vuonna 2016 Marakatissa kävi yhteensä 1510 eri kävijää. Perhekeskus Satelliitti, Raisio Osana Hyvinvoiva lapsi ja nuori (KASTE) -hanketta ja yhteistyössä Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeen kanssa Raisiossa vuonna 2015 käynnistetty kulttuurisensitiivinen Perhekeskus Satelliitti vahvisti paikkaansa raisiolaisten lapsiperheiden palvelupaletissa. Tavoite, että kohtaamispaikka toimisi aidosti kaikkien raisiolaisten lapsiperheiden toimintapaikkana, toteutui hienosti, ja vuonna 2016 Satelliitissa olikin yhteensä 3725 käyntiä. Matalan kynnyksen olohuone, jossa lapsi ei ole tiellä. Helppo olla, hetki hengähdystä kotiäitiarkeen. Perhekahvilakysely 2016 Satelliitti säteilee vapaaehtoistoiminnan osalta myös koko kaupunkiin. Olimme aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminta.fi-sivustoon liittyvässä kampanjoinnissa. Ohjasimme yhdessä MLL:n Raision yhdistyksen kanssa kylämummi- ja vaaritoimintaa, joiden toimipaikat vaihtelivat aina Satelliitista yksittäisiin perheiden rinnalla kulkijoihin. "Elma oli saanut päättää, menevätkö tänään seikkailupuistoon vai Marakatin perhekahvilaan. Elma halusi Marakattiin." Huomaa minut! -kysely Marakatin 10-vuotisjuhlia vietettiin Heidekenin sisäpihalla kesäisessä säässä kirpputorin merkeissä. 8

9 Koordinointivastuu Satelliitin toiminnasta on MLL:n Varsinais -Suomen piirillä. Toimintaa on vuoden aikana kehitetty yhteistyössä Raision kaupungin, MLL Raision yhdistyksen, Sateenkaari kodon sekä lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Toimintaa avustaa Raision kaupunki, ja vertaisryhmätoimintaa toteutettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Perhekeskus Mukulavintti, Laitila Perhekeskus Mukulavintti on avoin kohtaamispaikka Laitilan keskustassa, ja sen toiminnasta vastaa MLL:n Varsinais- Suomen piiri yhteistyössä MLL:n Laitilan paikallisyhdistyksen ja Laitilan kaupungin kanssa. Mukulavintissä työskenteli MLL:n Varsinais-Suomen piirin työntekijä perhekeskustoiminnan koordinaattorina sekä toinen työntekijä perhekeskustyöntekijänä. Piirin työntekijän roolina oli kytkeä toiminta osaksi paikallista ehkäisevän työn hyvinvointiverkostoa, ohjata ammatillisesti vertaisryhmää, tiedottaa toiminnasta, tukea vapaaehtoisia sekä kutsua koolle kuntatiimiä. Vuonna 2016 aloitettiin yhteistyössä Laitilan kaupungin perheneuvolan kanssa uutena toimintona Kasvu vanhemmuuteen -ryhmä esikoisvauvansa saaneille perheille. Koska Mukulavintti toimii myös seudullisena vapaaehtoistoiminnan keskuksena, siellä järjestettiin koulutusta vapaaehtoisille esimerkiksi tukihenkilötoiminnan osalta. Vuoden aikana Mukulavintissä oli 4959 käyntiä. Suosituimpia toimintoja olivat erilaiset perhekahvilat sekä perhepäivähoitajien kokoontumiset, joita ohjaavat vapaaehtoiset kylämummit. Perhekeskustoiminta Uusikaupunki Perhekeskus Ipana-Messi on osa Uudenkaupungin perheille tarjoamaa ennaltaehkäisevää, kynnyksetöntä tukea. Toimintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä toimintaa avustavan Uudenkaupungin ja MLL:n Uudenkaupungin yhdistyksen sekä muiden kumppaneiden kanssa. Olemme aktiivisesti mukana kaupungin kehittämistyössä mm. virtuaalisessa hyvinvointineuvolassa. Yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi Kasvu vanhemmuuteen - ryhmät Ipana-Messissä. Ryhmät kokoavat ensisynnyttäjät kattavasti yhteen keskustelemaan vanhemmuudesta, ja ryhmät toimivat polkuna MLL:n muuhun toimintaan, kuten perhekahvilaan. Vuonna 2016 osallistujia oli yhteensä 2341, joista eniten osallistujia keräsivät perhekahvilat, joissa oli 1703 käyntiä. Yhdistykset tekevät laajasti yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa: Kesäkuussa järjestettiin yhteistyössä Salon Lasten Laulukaupungin kanssa yhteinen Wanhanajan toritapahtuma Salon torilla. Kaupungin kanssa puolestaan on toteutettu lasten Peuhukerhoja eri puolilla Saloa. Kunta- ja yhdistysyhteistyön avulla toimintaa on kehitetty niin, että jokaisen paikallisyhdistyksen toiminta on avointa kaikille salolaisille lapsiperheille. Samalla MLL:n näkyvyyttä on kasvatettu laajalla tiedottamisella esimerkiksi hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä toimintaoppaita, joita jaetaan noin 1200 kpl vuodessa lapsiperheille ja yhteistyötahoille. Perhekeskustoiminta Taivassalo MLL:n Taivassalon yhdistyksen ja Taivassalon kunnan sekä Taivassalon seurakunnan kanssa jatkettiin kumppanuutta avoimen varhaiskasvatuksen tiimissä. Perhekahviloihin jalkautui kuusi teemaperhekahvilaa. Yhdistyksen perhekahvilassa oli vuoden aikana kunnan kokoon nähden huikeat 1750 käyntiä, mikä kertoo kynnyksettömän vertaistuen tarpeellisuudesta. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa pidettiin Arjen haasteet -vanhempainilta alle kouluikäisten lasten perheille. Koulutusta nuorille ja vanhemmille Vuonna 2016 vanhempainiltoja järjestettiin erityisesti alakoululaisten vanhemmille. Kiinnostavin aihe oli mediakasvatus ja siinä näkökulmana ristipaine median haasteiden ja positiivisten ilmiöiden välillä. Lisäksi vanhempainilloissa keskusteltiin erilaisista arjen teemoista, rajoista, vanhemman vastuusta ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Koulutustoimintaa tehtiin yhteistyössä OKopintokeskuksen kanssa. Vanhempana kaipaan itseltänikin johdonmukaisuutta. Aina ei arjen kiireessä ehdi olemaan niin valveutunut ja kiinni lasten mediankäytössä, kun ehkä olisi hyvä. Sitten taas aina välillä "aktivoidun" ja olen enemmän sisällä. äiti, vanhempainilta Perhekeskustoiminta Salo Salon perhekahviloissa vieraili vuonna 2016 yhteensä 4996 kävijää. Salon rikkaus on, että alueella toimii 11 aktiivista paikallisyhdistystä, jotka ovat sitoutuneet kehittämään ennaltaehkäisevää lapsiperhetoimintaa yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. Toimintamalli käynnistettiin vuonna 2015, ja se on alueella ainutlaatuinen. Toiminnan tavoitteena on vastata perheiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla, joustavasti ja nopeasti. Tästä esimerkkinä on vuonna 2016 käynnistetty erityislasten perhekerho. 9

10 Nuorisotoiminta MLL:n nuorisotoiminnassa kohdataan nuori ja hänen vanhempansa erilaisissa ympäristöissä. Koulussa on aktiivista tukioppilastoimintaa, ja kouluyhteistyössä tehdään suurin osa ehkäisevästä päihdetyöstä. Paikallisyhdistyksissä toimintaa järjestetään erilaisista näkökulmista. Hyvä paikallistuntemus auttaa reagoimaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. Yhteistyötä tehtiin Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnan sekä Turun kaupungin ehkäisevän päihdetyön Mykyryhmän kanssa. Tukioppilastoiminta Tukioppilas on vapaaehtoinen, luotettava oppilas, joka haluaa edistää hyviä kaverisuhteita sekä parantaa koulun yhteishenkeä. MLL järjestää tukioppilaille perus- ja jatkokoulutuksia sekä tukee koulujen tukioppilasohjaajia. Vuonna 2016 järjestettiin yleisesti tarjottavien koulutusten lisäksi kaksi alueellista tapaamista Kaarinan ja Loimaan seudun tukioppilasohjaajille ja tukioppilaille, tukioppilasohjaajien jatkokoulutus Satakunnan piirin kanssa sekä tukioppilaskouluttajien jatkokoulutus. Yhteistyössä keskusjärjestön kanssa järjestettiin tukioppilasohjaajien peruskoulutus, toinen tukioppilasohjaajien jatkokoulutus, kummioppilasohjaajien koulutus sekä kuusi myönteisen nettikulttuurin edistämiseen liittyvää koulutusta tukioppilaille ja tukioppilasohjaajille. Vuonna 2016 tukioppilastoimintaa oli 44 varsinaissuomalaisessa koulussa. Monet paikallisyhdistykset tekevät monipuolisesti yhteistyötä paikallisten tukioppilaiden kanssa ja avustavat tukioppilaiden peruskoulutusten järjestämisessä. MLL:n Turun paikallisyhdistys avusti Turun tukioppilaiden peruskoulutuksia sekä antoi kesätyöavustusta kymmenelle tukioppilaalle. MLL:n Varsinais-Suomen piiri rekrytoi ja haastatteli kesätyöntekijät ja avusti työnhakuun liittyvissä asioissa. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on yhteistyössä muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä sekä herättää julkista keskustelua lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja siltä suojaavista tekijöistä. MLL järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia ja tilaisuuksia koulujen henkilökunnalle, vanhemmille, oppilaille ja ammattilaisille. Selvä Elämä - koulutus on tarkoitettu tukioppilaille, ja se tuo vertaisohjauksen menetelmiä koulujen ehkäisevään päihdetyöhön. Koulutuksessa käsitellään päihteiden käyttöä eri näkökulmista, ja sen tavoitteena on parantaa oppilaiden itsetuntoa sekä ihmissuhde- ja päätöksentekotaitoja. Koulutetut tukioppilaat toimivat päihteettöminä esimerkkeinä omissa yhteisöissään sekä pitävät aiheeseen liittyviä oppitunteja ja tapahtumia kouluissaan. Toisen asteen opiskelijoille on kehitetty ehkäisevän päihdetyön koulutusmalli yhteistyössä Turun koulujen päihdekasvatuksen kehittämisen hankkeen kanssa. Koulutuksessa käsitellään päihteitä ja niiden vaikutuksia yksilön, lähiyhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Koulutuksen jälkeen opiskelijat pitävät vertaisilleen eli muille opiskelijoille Päihdetietoa ja -taitoa -oppitunteja, joissa käsitellään samoja asioita kuin heidän saamassaan koulutuksessa. Koulutus järjestetään leirinä, koska yhtenä tavoitteena on ryhmäyttää ja tutustuttaa opiskelijat toisiinsa ja siten ehkäistä koulun keskeyttämistä ja lisätä kouluviihtyvyyttä. Vuonna 2016 koulutettiin 28 lähihoitajaopiskelijaa sekä 15 Turun lukioiden tutor -opiskelijaa ohjaamaan päihdekasvatustunteja vertaisilleen. Ehkäisevän päihdetyön puitteissa osallistuttiin myös Pakkatoiminnan kokouksiin, oltiin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa alkoholin ostokokeita sekä osallistuttiin Jos välität, et välitä -tempauksen järjestämiseen. Turussa ehkäisevää päihdetyötä avustaa kaupunki. Pihasoittokeräykseen osallistuneita nuoria kerääjiä. Koulutukset Tukioppilastoiminta Mediakasvatus-oppitunnit Ehkäisevä päihdetyö Kiusaaminen/kaverikerho Yhdenvertaisuus 5 Vanhempainillat

11 Lapsiperheiden tukipalvelut Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitotoiminnan tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. MLL:n lastenhoitoapu on tarkoitettu tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoidon tarpeeseen. Perheet voivat saada hoitajan kotiin kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä omien tarpeidensa mukaan. MLL:n lastenhoitoapua tarvitaan esimerkiksi, kun lapsi, vanhempi tai hoitaja sairastuu, vanhempi opiskelee, harrastaa, käy asioilla tai haluaa hengähtää hetken. Ihana että teillä on tällainen palvelu. Meillä ei ole mitään hoitoapua isovanhemmista. Aika mahtava henkireikä tämä, että saa hetken edes muutaman tunnin keskittyä omiin töihin. satunnainen palaute MLL:n lastenhoitotoimintaa avustavat kunnat. Kuntaavustusten avulla MLL kouluttaa ja ohjaa hoitajia, ylläpitää hoitajavälitystä sekä ohjeistaa perheitä kaikissa lastenhoitotoimintaan liittyvissä asioissa. Vuonna 2016 mukaan toimintaan tuli 3 uuttaa kuntaa; Paimio, Parainen ja Sauvo. Muut kunnat, joissa on MLL:n lastenhoitotoimintaa, olivat Turku, Naantali, Kaarina, Raisio, Rusko, Lieto, Uusikaupunki, Salo, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. MLL:n Varsinais-Suomen piirin alueella saatiin järjestettyä hoitaja perheeseen 94-prosenttisesti. Haasteita lastenhoitotoiminnan välityksessä ovat kauempana olevat asuinalueet sekä perheiden äkillinen hoitajatarve. Haasteena voidaan pitää myös päiväsaikaan vapaana olevien ja vanhempien hoitajien löytämistä kaikkien avustuskuntien alueelle. Pääsääntöisesti saimme järjestettyä hoitajan kuitenkin kaikkiin tilauksiin. Joillain alueilla onnistuimme jopa 99-prosenttisesti. MLL:n hoitajat MLL:n hoitajat ovat vuotiaita. He ovat käyneet MLL:n lastenhoitokurssin (60 h). Henkilöt, jotka ovat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tai näiden alojen viimeisen vaiheen opiskelijoita, perehdytetään tehtävään. 20 vuotta täyttäneille ja henkilöille, joilla on runsaasti lastenhoitokokemusta, järjestetään ajoittain lyhennettyjä lastenhoitokursseja (32 h). Kaikki hoitajat valitaan tehtävään haastattelun perusteella. MLL järjestää hoitajille myös säännöllistä ohjausta sekä lisäkoulutusta. Vuonna 2016 MLL:n Varsinais-Suomen piiri järjesti kolme lastenhoitokurssia (Paraisilla, Turussa ja Paimiossa). Kursseille osallistui yhteensä 50 henkilöä. Lisäksi järjestettiin kaksi Lastenhoitotoiminta lukuina 2016 Järjestyneet lastenhoitotunnit 8330 Käyntikerrat 2120 Perheet 488 Hoidetut lapset 864 perehdytystä, joihin osallistui yhteensä 11 henkilöä. Vuoden aikana piiri järjesti myös 12 hoitajien ohjauksellista pienryhmää, kuusi lisäkoulutusta sekä yhden virkistystapahtuman. Niiden tavoitteena oli tukea, kehittää ja kannustaa hoitajia työssään. Vuoden lopussa piirissä oli yhteensä 117 aktiivisesti toimivaa hoitajaa. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, lapsiperheille, lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää vapaaehtoistoimintaa. Tukihenkilö on valittu ja koulutettu vapaaehtoinen, joka noudattaa vapaaehtoistoiminnan eettisiä periaatteita. Tukihenkilöitä oli toiminnan piirissä vuonna 2016 noin 180. Kaikki tukihenkilöt saavat yhteisen 20 oppitunnin koulutuksen, jonka jälkeen he perehtyvät valitsemaansa osa-alueeseen. Yhteisellä koulutuksella edistetään sitä, että tukihenkilö voi halutessaan siirtyä tehtävästä toiseen. Tukihenkilötoimintaa oli vuonna 2016 Turussa, Raisiossa, Kaarinassa, Salossa, Somerolla, Paraisilla, Paimiossa, Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnattu vuotiaille lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja nuorille. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tai muu kunnan ammattilainen ohjaa lapsen tai nuoren tukihenkilötoimintaan. Tavoitteena on parantaa nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa muun muassa koulunkäyntiin, kaveripiiriin, kotiin, perheeseen, itsenäistymiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kunnan työntekijä määrittelee tuettavan lapsen tai nuoren tuen tarpeen ottaessaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan. Aloituspalaverissa tuen tarvetta vielä tarkennetaan ja tukisuhteelle asetetaan tavoitteet. Voin kysyä ystävältäni neuvoa ja yhdessä olemme kuntoilleet, kokkailleet ja järjestäneet syntymäpäiväjuhlatkin lapselleni. Ystävyys on ilo! äiti Afrikasta Vuoden 2016 aikana tukisuhteita oli 53. Suurin osa lastensuojelusta ohjautuvista tukisuhteista on kestoltaan yli 11

12 vuoden pituisia. Keskimääräinen suhteen kesto oli kaksi vuotta. Tukisuhteissa nousee sisältöä määrittelevänä tekijänä ykkössijalle mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa arvioidaan säännöllisesti tukisuhteiden aikana ja päätöspalaverissa. Tällöin arvioidaan tavoitteiden toteutumista tuettavan, hänen perheensä, ohjaavan tahon ja tukihenkilön kannalta. Kaveritoiminta Kaveritoiminta on ehkäisevää, hyvin varhaisessa vaiheessa annettavaa tukea 6 16-vuotiaalle lapselle tai nuorelle. Opettaja, kuraattori, psykologi, nuorisotyöntekijä tai muu ammattilainen tai vanhempi voi ohjata lapsen tai nuoren kaveritoimintaan. Toimintaan sisältyy myös ryhmämuotoista tukea ja vanhemmille mahdollisuus vanhempainiltoihin ja -ryhmiin. Lapsi tai nuori ei ole lastensuojelun asiakas. Tuen piiriin hakeudutaan silloin, kun lapsesta tai nuoresta herää koulussa huoli, hänellä ei ole kavereita, hän vetäytyy syrjään ryhmästä tai hänellä ei ole harrastuksia. Raha-automaattiyhdistys hyväksyi Kaveritoiminnan vuoden 2013 alusta kohdennetun avustuksen piiriin. Tukisuhteita oli vuoden 2016 aikana 105. Kaverisuhteiden lähtökohtana on yhden vuoden sitoutuminen toimintaan, mutta kaverisuhdetta voidaan jatkaa, jos kaikki osapuolet ovat halukkaita ja jos jatkaminen nähdään edelleen tarpeelliseksi lapsen tai nuoren kannalta. Kaverisuhteiden keskeisin sisältö on tukihenkilön ja tuettavan yhteinen mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua, vapaaehtoisten toteuttamaa ennaltaehkäisevää toimintaa, apua ja tukea perheen arkeen. Se on keskustelua, kuuntelua ja yhdessä tekemistä. Perhekummitoiminta on kohdennettu erityisesti pikkulapsiperheisiin tai odottaviin perheisiin. Perheille toiminta on maksutonta. Ilo auttaa -tapahtumassa mukana vapaaehtoistoiminnan koordinaattorimme Tuomas. Vapaaehtoinen perhekummi on valittu ja koulutettu vapaaehtoinen, joka noudattaa vapaaehtoistyön eettisiä periaatteita. Perhekummi on ensisijaisesti aikuista varten, tukemassa vanhemmuutta. Tukihenkilö saa säännöllistä jatkokoulutusta sekä työnohjausta, ja toiminta on tavoitteellista. Tukisuhteen päätyttyä on tärkeää, että perheellä on jatkossa muita tukiverkostoja sekä tarkkaa tietoa alueensa muista lapsiperheille suunnatuista palveluista. Toiminta täydentää kunnan tarjoamia peruspalveluja osana MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Tukisuhteen tavoitteet ovat aina perhekohtaisia ja niistä sovitaan yhdessä tuettavan ja perhekummin kanssa yhteisessä aloituspalaverissa. Tavoitteita arvioidaan ja tarkistetaan kuuden kuukauden jälkeen tukisuhteen alkamisesta sekä sovitaan tavoitteet viimeiselle puolelle vuodelle. Aloitus -, väli- ja lopetuspalaverissa on aina mukana MLL:n edustaja, tukihenkilö, tuettava sekä lähettävä taho esimerkiksi tervey- Tukihenkilötoiminta 2016 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Kaveritoiminta Perhekummitoiminta Ymä-toiminta Yhteensä Tukisuhteita vuoden aikana Tukihenkilöä odottavia Toiminnassa mukana olevia kuntia 11 12

13 denhoitaja. Tukisuhde on vapaaehtoinen, ja se perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen. Perhe voi hakeutua toiminnan piiriin oman lastenneuvolansa terveydenhoitajan tai muun lasta hoitavan ammattihenkilön kautta tai ilmoittaa tarpeestaan itse. Perhekummitoiminnassa tukisuhteita oli vuonna 2016 yhteensä 21. Meillä perhekummia odotettiin aina ilolla käymään ja sain tapaamisista perhekummin kanssa uutta virtaa itselleni. Myös lapset nauttivat perhekummin huomiosta. lapsiperheen äiti Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan päätavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajaäitien vanhemmuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään. Toiminnalla tuetaan maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista, laajennetaan sosiaalisia verkostoja sekä vähennetään ennakkoluuloja. Toiminnan kautta maahanmuuttajaäidit saavat ystäväkseen suomenkielisen naisen, jonka kanssa he voivat harjoitella suomen kielen puhumista sekä tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin tapoihin. Suomea puhuva vapaaehtoinen puolestaan pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Tähän vapaaehtoistoimintaan voi halutessaan ottaa oman lapset mukaan, sillä tarkoituksena on tavata arkisissa ympyröissä, kuten leikkipuistossa, yhteisellä kävelylenkillä, kauppareissulla tai vaikka jommankumman kotona. Vuonna 2016 tukisuhteita oli yhteensä 32. Maahanmuuttajaäitejä oli mukana 24 eri maasta: Marokosta, Iranista, Irakista, Turkista, Syyriasta, Somaliasta, Uzbekistanista, Egyptistä, Afganistanista, Kongosta, Thaimaasta, Venäjältä, Malesiasta, Sudanista, Syyriasta, Tunisiasta, Virosta, Bangladeshista, Venäjältä, Filippiineiltä, Liettuasta, Gambiasta, Ukrainasta ja Kolumbiasta. Tukihenkilöiden koulutus, ohjaus ja virkistys Tukihenkilöiden peruskoulutuksia järjestettiin yhteensä kymmenen Turun, Salon ja Vakka-Suomen seuduilla. Kaikille tukihenkilöille järjestettiin mahdollisuus osallistua neljään toiminnanohjausiltaan vuoden aikana. Tarjolla oli myös kuusi monipuolista jatkokoulutusta. Lisäksi tukihenkilöille ja tuettaville järjestettiin tapahtumia, joihin heillä oli mahdollisuus osallistua yhdessä. Tukihenkilöiden virkistykseksi risteiltiin saaristossa Ukkopekalla Herrankukkaroon ja ennen joulua järjestettiin kiitostapahtuma Perhetalo Heidekenillä. Vapaaehtoisia Ukkopekan kesäisellä höyrylaivaristeilyllä. 13

14 Ammatilliset perhepalvelut MLL:n Varsinais-Suomen piirin ammatilliset perhepalvelut kattavat perheitä tukevia palveluja arjen ennaltaehkäisevästä tuesta, kuten lapsiperheiden kotipalvelusta, aina haasteellisemmissakin perheen tilanteissa tarvittavaan tukeen, esimerkiksi lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisvalvontoihin. Perhepalvelua toteutetaan asiakkaalle aina yhteistyössä asiakkaan kotikunnan kanssa. Toteutamme palvelujamme Varsinais-Suomessa kaikkina viikonpäivinä ja kaikkina vuorokauden aikoina tarpeen mukaan. Kaikissa palveluissamme pidämme yllä lapsen näkökulman korostamista, arjen arvostusta, perheen kokonaistilanteen huomioimista sekä ratkaisuja tukevaa toimintatapaa. Perhepalvelukokonaisuuteen kuuluvat monipuolinen lapsiperhetyö, tapaamisvalvonnat ja ammatillinen tukihenkilötyö. Lapsiperhetyö Lapsiperhetyöhön kuuluvat lapsiperheiden kotipalvelu, ennaltaehkäisevä perhetyö sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito. Perhetyöntekijä hoitaa ja huolehtii lapsista sekä leikkii ja toimii yhdessä lasten kanssa. Perhetyöntekijä auttaa myös perhettä jokapäiväisissä arjen kotitöissä, kasvatuksessa ja lastenhoidossa. Apua saa silloin, kun perheen lapsella on erityistarve, vanhempien voimavarat eivät riitä, perheellä ei ole riittävää tukiverkostoa tai kun vanhemmat eivät tilapäisesti pysty huolehtimaan lapsesta. Lapsiperhetyön lähtökohtana ovat aina lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Tapaamisvalvonta Tapaamisissa lapsi ja vanhempi viettävät aikaa yhdessä touhuten ja leikkien kahden perhetyöntekijän läsnä ollessa. Tapaamisia voidaan järjestää Perhetalo Heidekenillä tai muussa tapaamiseen soveltuvassa paikassa. Valvottu tapaaminen mahdollistaa lapsen ja hänen biologisen vanhempansa suhteen ylläpitämisen silloinkin, kun lapsi ei asu hänen kanssaan tai tarvitaan tukea vuorovaikutuksen luomiseen. Tapaamisia järjestetään ainoastaan sosiaalityöntekijän tilauksesta. Ammatillinen tukihenkilötyö Tukihenkilö on nuorta varten. Hänen kanssaan nuori voi tutustua harrastuksiin ja keskustella omista asioistaan luottamuksellisesti. Yhteisen tekemisen kautta nuori saa uusia kokemuksia, joiden myötä itsetunto, elämänmyönteisyys sekä elämänhallintataidot vahvistuvat. Ammatillinen tukihenkilötyö on aina tavoitteellista ja yksilöllistä, nuoren tarpeiden mukaan räätälöityä. Tukea tarvitaan esimerkiksi silloin, kun nuorella on haasteita kaverisuhteissa, vapaa-ajan vietossa, koulussa tai kun nuoren perheessä on vaikea tilanne. Nuori voi saada ammatillisen tukihenkilön sosiaalityöntekijän kautta. Yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito MLL:n Varsinais-Suomen piiri tarjoaa lastenhoitoapua palvelusopimuksen tehneen yrityksen henkilökunnalle. Yritysten lastenhoitopalvelussa MLL:n kouluttamat hoitajat huolehtivat sairaana tai toipilaana olevista perheen alle 10-vuotiaista lapsista vanhempien työpäivän ajan. Hoito tapahtuu perheen kotona. Vuonna 2016 MLL:n Varsinais-Suomen piirillä oli sopimus noin 40 yrityksen kanssa ja hoitotunteja tehtiin yhteensä 394. MLL:n Varsinais-Suomen piiri tarjoaa yrityksille ja yhteisöille myös ryhmähoitoa esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Ryhmähoidosta vastaavat koulutetut ryhmähoitajat. Ryhmähoitotunteja tehtiin yhteensä 718. Perhepalvelun tuntimäärät vuonna 2016 Palvelutuote Tunnit vuonna 2016 Ammatillinen tukihenkilötyö 4103 Ennaltaehkäisevä perhetyö 855 Lapsiperheiden kotipalvelu 1077 Valvotut tapaamiset 973 Vammaisen ja pitkäaikaissairaan 589 lapsen hoito Perhehoidon tukipalvelu 327 YHTEENSÄ

15 Vuoden 2016 aikana on jatkettu ryhmätoiminnan muotoja kumppaneiden kanssa, kuten Makuja maailmalta iltoja yhteistyössä käynnistetyssä Raision kulttuurisensitiivisessä Perhekeskus Satelliitissa sekä kielikahvilaa Kaarinan kirjastossa. MLL:n lapsi- ja perhetoiminta on myös pystynyt tarjoamaan vapaaehtoistyön paikkoja kotouttamistoimien piirissä oleville naisille. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta siirtyi kokonaan osaksi tukihenkilötoimintaa. Lukumummi- ja -vaaritoiminta ovat kasvaneet tasaisesti. Kehittämishankkeet Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke ( ) MLL:n lapsi- ja perhetoiminnassa on monia toimintoja, jotka soveltuvat hyvin maahanmuuttajille ja voivat osaltaan toimia osana kotouttavia palveluja. MLL voi myös tarjota mahdollisuuden kahdensuuntaisen kotoutumisen toteutumiseen, kun ihmiset voivat eri toiminnoissa tutustua toisiinsa ja oppia erilaisista kulttuureista. Käytännössä on kuitenkin huomattu, että vain harva maahanmuuttaja tuntee MLL:n. Hanketyössä onkin keskitytty viestinnän kehittämiseen sekä uusien maahanmuuttajia tavoittavien verkostojen vakiinnuttamiseen osaksi piirin toimintaa. Näiden uusien verkostojen kanssa on luotu uusia tapahtumia (esim. tulkein varustettu päihdeinfo vanhemmille) ja vakiinnutettu MLL kumppaniksi vuosittaisiin monikulttuurisiin tapahtumiin (esim. Mahdollisuuksien Tori). Hankkeen viimeisenä vuonna panostimme MLL:n piirien tukemiseen ja kouluttamiseen, jotta hankkeen työ juurtuisi osaksi MLL:n piirien ja yhdistysten toimintaa valtakunnallisesti. Hankkeen koordinaattorit järjestivät kuudessa piirissä yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla kaksiosaisen koulutusseminaarin. Ensimmäisessä osassa verkostoituivat piirien työntekijät ja heidän kumppaninsa. Toisessa osassa perehdytettiin piirien vapaaehtoisia. Näihin seminaareihin osallistui yhteensä 352 ihmistä. MLL:n perhetoiminnan koordinaattoreita koulutettiin sekä keväällä että syksyllä valtakunnallisilla koulutus- ja järjestöpäivillä. Lisäksi heitä pyydettiin käytännössä testaamaan hankkeen luomia uusia viestintämateriaaleja. Kaikki MLL:n perhekeskustoiminnan koordinaattorit kokivat, että omalla paikkakunnalla järjestetty koulutusseminaari tuki hyvin tai osittain piirin monikulttuurisuustyötä. Koulutusten jatkoksi piirien työntekijöitä kutsuttiin säännöllisesti Skype-palavereihin, jotta monikulttuurisen toiminnan jatkuva kehittäminen mahdollistui. Hankkeen luomia erikielisiä viestintämateriaaleja kiiteltiin: niistä on ollut hyvin konkreettista apua ja ne ovat tukeneet myös yhdistysten toimintaa. Lisäksi hanke järjesti luennon val- Hankkeen aikana on etsitty yhteistyön muotoja monikulttuuristen järjestöjen kanssa. Erityisesti viestintä on osoittautunut tehokkaaksi yhteistyön tavaksi. Kumppanijärjestöt ovat ohjanneet perheitä vastavuoroisesti olemassa oleviin toimintoihin, joita on pyritty kehittämään aidosti kynnyksettömiksi. Kumppanijärjestöjä ovat Sondip ry, YHDESSÄ-yhdistys ry, Suomen eestiläiset ja inkeriläiset ry, Albaaniyhdistys Bashkimi ry, Bosnialaisten kulttuurikeskus Suomessa ry, LänsiSuomen Somaliseura ry, MLL:n Varissuon paikallisyhdistys ry, MLL:n Halisten-Kohmon paikallisyhdistys ry, MLL:n Kaarinan paikallisyhdistys ry, MLL:n Turun paikallisyhdistys ry, MLL:n Raision paikallisyhdistys ry sekä MLL:n Uudenmaan piiri ja MLL:n keskusjärjestö. Kesällä vierailtiin Pansion vastaanottokeskuksessa. Mamma Marakatti jakoi jokaiselle keskuksessa asuvalle lapselle oman Onni-nallen. Nallet saatiin lahjoituksena alkuvuoden hyväntekeväisyysgaalan yhteydessä. 15

16 takunnallisella SOSTE:n risteilyllä yhteistyössä SPR:n kanssa. Hankkeelle anottiin jatkoa vuosille , ja anomukselle saatiin myönteinen päätös. Jatkokaudella keskitytään erityisesti maahanmuuttajataustaisten vapaaehtoisten rekrytointiin ja siihen liittyvään osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työkalujen kehittämiseen laajassa kumppaniverkostossa. Koko Suomi Leikkii -hanke ( ) Hankkeen päätavoitteena oli saada jokaiseen kuntaan oma Terhokerho sekä tuoda leikki ja sukupolvien välinen kanssakäyminen osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Vuoden 2016 lopulla tarkasteltaessa jokaisessa Varsinais -Suomen kunnassa Terhokerho on näyttäytynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Terhokerhot ovat vapaaehtoisten ohjaamia kerhoja, joissa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset voivat viettää kiireetöntä aikaa yhdessä leikkien. Ne ovat maksuttomia, kaikille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Toiminta on suunniteltu erityisesti ikäihmisille ja vuotiaille lapsille. Kerhot suunnittelevat oman ohjelmansa itsenäisesti, ja jokaisella kerholaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kerhon toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Terhokerho toimii joko MLL:n paikallisyhdistyksen tai SPR:n paikallisosaston yhteydessä. Yhteistyötä tehdään paikallisesti kunnan, seurakunnan tai eri järjestöjen kanssa. Syksyllä 2016 piiri organisoi paikallisyhdistyksille haastekampanjan. Yhteensä 300 lasta ja 350 aikuista osallistui Leikkipäivään lokakuussa. Viikon aikana paikallisyhdistykset järjestivät 17 eri tapahtumaa, joissa leikittiin yhdessä. Hankkeen toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Hankkeen koordinoinnista vastasi MLL:n keskustoimisto. Valtakunnallisen hankkeen käynnistämisestä ja rahoituksesta vastasi Suomen kulttuurirahasto. Varsinais- Suomen Leikkilähetti työskenteli MLL:n Varsinais- Suomen piirissä, ja yhteistyökumppanina oli SPR Varsinais-Suomen piiri. Hankkeen päätyttyä Terhokerhojen ohjaus siirtyy osaksi piirin yleistä perhekeskustoimintaa. Työllisty järjestöön -hanke Vuodesta 2005 alkaen toiminut Työllisty järjestöön - hanke päättyi vuonna 2016 rahoituksen loputtua. Työllisty järjestöön -hanke tarjosi työkokeilu- ja työpaikkoja pitkään työttöminä olleille henkilöille yhdistyksissä ja järjestöissä koko Varsinais-Suomen alueella. Työmahdollisuuksia tarjottiin pääasiassa työhallinnon tukimuotojen eli palkkatuen ja työkokeilun avulla. Työ- tai työkokeilujakson ja siihen yhdistetyn henkilökohtaisen ohjauksen ja yritysyhteistyön tavoitteena oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hanketta toteutettiin yhteistyössä TEtoimiston kanssa. Hanke tarjosi yhdistyksille apua työllistämiseen ja rekrytointiin sekä vapaaehtoisena esimiehenä toimimiseen liittyvissä asioissa. Asiakastavoitteen toteutuminen Vuosittainen asiakastavoite on ollut 150 asiakasta, joista 50 henkilöä työllistyy yhdistyksiin ja järjestöihin ja joista 100 saa alkuohjausta. Vuonna 2016 toteuma oli 105 asiakasta, joista 38 sai työkokeilu- tai työpaikan ja joista 67 sai alkuohjausta. Syynä tähän oli palkkatuen määrärahojen loppuminen kesken vuoden. Jatkotyöllistyminen Ohjauksen vaikuttavuutta on seurattu jatkotyöllistymisprosentilla. Tieto on kysytty heti jakson päättymisen jälkeen sekä 3 6 kuukauden päästä jakson päättymisestä. Vuosittainen jatkotyöllistämistavoite on vaihdellut % välillä (työllistynyt avoimille markkinoille), ja hanke on aina ylittänyt tavoitteen. Vuonna 2016 hankkeen päättäneistä 32 % oli työssä avoimilla markkinoilla. Hankkeen aikana sen kautta työmahdollisuuksia tarjonneet yhdistykset ja järjestöt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, ml. Perhekeskus Marakatti Turussa ja Perhekeskus Satelliitti Raisiossa MLL:n Mynämäen paikallisyhdistys MLL:n Laitilan paikallisyhdistys MLL:n Halikon paikallisyhdistys MLL:n Varissuon paikallisyhdistys MLL:n Uudenkaupungin paikallisyhdistys MLL:n Turun paikallisyhdistys Turun Seudun Vanhustuki ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Lounais-Suomen Syömishäiriöperheet Syömishäiriöliitto Turun seudun keliakiayhdistys ry Turun Seudun Nivelyhdistys ry Turun mielenterveysyhdistys ITU ry Pro Sinervo ry TIETU ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Naantalin 4H-yhdistys SPR:n Varsinais-Suomen piiri Turun Urheiluliitto, Voimistelu- ja liikuntajaosto Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset FinFami ry 16

17 Hallinto ja talous MLL:n Varsinais-Suomen piirin toimintaa ohjasivat suunnitelma vuosille ja toimintasuunnitelma vuodelle Piirin toiminnat oli koottu neljäksi ryhmäksi; lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta, lapsiperheiden tukipalvelut, perhepalvelut ja sisäiset palvelut. Jokaisen ryhmän johdossa toimi päällikkö. Päälliköt muodostivat yhdessä toiminnanjohtajan ja piirin puheenjohtajan kanssa johtoryhmän. Uusi organisaatiomalli astui voimaan vuoden 2016 alusta: JÄRJESTÖ- TOIMINTA PERHE- PALVELUT TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO TOIMINNANJOHTAJA PIIRIHALLITUS YHDISTYKSET TUKIHENKILÖ- TOIMINNAT VARAINHANKINTA JOHTORYHMÄ Luottamuselimet Piirin syyskokous pidettiin ja kevätkokous Piirihallitus kokoontui vuoden aikana virallisesti 9 kertaa ja käsitteli yhteensä 111 asiaa. Piirihallitus nimesi työvaliokunnan, toimikuntia ja ohjausryhmiä. Piirillä aloitti uutena elimenä vaalivaliokunta. Piirin puheenjohtajana toimi ravintolapäällikkö Taina Salmi. Puheenjohtajan lisäksi piirihallitukseen kuului 12 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Piirihallitus Jäsenet Salmi Taina, puheenjohtaja Haapalainen Satu Hakamäki Aila Hämäläinen Tiina Ilmanen Tuija Laakso Tiina Laaksonen Marika Mäkinen Niina Numminen Tiia Nyholm Jaana Reunanen Kristiina, vpj Tuomisto-Lundberg Kati Perttula Samuli Työvaliokunta Taina Salmi Kristiina Reunanen Tiia Numminen Janina Andersson Varajäsenet Takomo Tero Lintula Katja Kavalto Taija Haapanen Hanna Laitila Marja-Liisa Järvilehto Päivi Susi Marita Alikoivisto Juha Rautanen Minna Immaisi Marjukka Suonpää Airi Wiirilinna Tiina Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut -ryhmän vastuulle kuuluivat toimisto-, kokous-, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut, varainkeruu ja toimitilojen siivous. Palvelujen sujuvuutta edistivät muun muassa yhteinen verkkoasema, tilavarausjärjestelmä, Outlook-kalenteri sekä DNA-mobiilivaihde. Taloushallinnon sujuvuutta edistivät käytössä olleet taloushallinnon ohjelmistot: laskujen kierrätysjärjestelmä Circula, laskujen arkistointiohjelma Admina sekä myyntilaskutusohjelmisto Venda. Näiden ohjelmien avulla piirin on mahdollista lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja. Perhepalveluissa on vuodesta 2013 ollut Vetoboxohjelmisto käytössä, jonka avulla perhepalveluihin liittyvä tuntipalkkaisten työntekijöiden palkanmaksu on saatu tehokkaammaksi. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Perhetalo Heideken Perhetalo Heidekenin osakkeista Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry omistaa 54,29 % ja MLL:n Varsinais-Suomen piiri 45,71 %. Kiinteistöosakeyhtiö omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Kiinteistön isännöinnistä vastaa Varsinais-Suomen Isännöintitalo. Piirin kiinteistöön liittyvät lainanhoitokulut vuonna 2016 olivat 5779,18 euroa (sisältää lainan lyhennyksen, koron ja kulut). Vuoden lopulla piirillä oli jäljellä kiinteistöön liittyvää lainaa 42187,50 euroa. Talous Piirin tilinpäätös vuodelta 2016 osoitti ,15 euron ylijäämää. Piirin maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Talouden ylijäämä muodostui mm. hyvin onnistuneesta varainhankintatyöstä. Myös muutamien työntekijöiden irtisanoutumisten jälkeen tehtiin työtehtävien uudelleenjärjestelyjä jäljelle jääneen henkilökunnan kesken, jolloin uutta työvoimaa ei tarvinnut palkata ja henkilöstökuluissa säästettiin arvioituun nähden. Kunnat olivat edelleen piirin suurin rahoittajataho. Kuntien avustukset ja korvaukset olivat yhteensä euroa. Osuus tuloista oli 50 %. Toiseksi suurin toiminnan rahoittaja oli RAY, jonka avustukset olivat euroa. RAY-avustusta siirrettiin keskusjärjestöön yhteensä euroa. Piirille jääneen RAY-avustuksen osuus tuloista oli 27 %. Muiden tulojen osuus oli 23 %. Talouden tunnusluvut vuodelta 2016 Maksuvalmius suhteessa henkilöstömenoihin keskimäärin 2,66 kk Quick Ratio 2,08 Omavaraisuusaste 61,26 Lainojen hoitokate 16,51 17

18 Varainhankinta ja keräykset Piirin varainhankinta koostui jäsenmaksuista, Kevätilo- ja Päivätyö-keräyksestä, kannatustuotteiden myynnistä sekä satunnaisista lahjoituksista, jotka tehtiin sekä rahan, palveluiden että tavaroiden muodossa. Palvelut ja tavarat eivät näy tässä tuottoina. Tukioppilastoimintaan liittyvän Päivätyökeräyksen nettotuotto oli euroa. Keväällä järjestetyn hyväntekeväisyysgaalan tuotto oli noin 8000 euroa. Kaiken kaikkiaan varainhankinnan nettotuotto oli euroa. Piirin kannatustuoteperheeseen hankittiin vuonna 2016 uusina tuotteina kahdenlaisia pehmoheijastimia, karhuja ja kettuja. Eläinheijastimien takapuolella on piirin logo. Toimintaamme tukivat vuoden 2016 aikana Rinta-Joupin Autoliike Oy Someron Säästöpankki Mattilan säätiö Oy Turku Energia Ekokem Oyj Turun Osuuskauppa Kota Siivouspalvelu Viherlassila MacGregor Finland Odd Fellow Lastenrahasäätiö Nordea Vehmaan PK-puu Oy Sicutec Oy Orkla Foods Finland IKEA Kuntec LähiTapiola TOK SSOK Viking Line Muumimaailma Oy Kustantannusosakeyhtiö Sammakko Talouden riskit Merkittävä riski sisältyy siihen, löydämmekö riittävän rahoituksen yleishallintoon ja kiinteistöön liittyvien kiinteiden kulujen kattamiseen sekä korjauskuluihin. Tulevia suurempia korjaustöitä valmisteltiin tekemällä avustushakemus RAY:lle. Kuntien palvelujen ostot perustuvat lähes kokonaan tapauskohtaisiin maksusitoumuksiin. Palvelujen ostot ja avustukset määräytyvät vuosittain, mikä aiheuttaa talouden ennakoimattomuutta. Avustuspäätökset tulevat usein vasta avustusvuoden alussa, jolloin talousarvio on vaikea ennakoida tarkasti. Riski sisältyy myös niihin toimintoihin, jotka ovat sidottuja vapaaehtoisten määrään, kuten tukihenkilötoiminnassa. Mikäli vapaaehtoisia ei saada riittävästi mukaan toimintaan, emme voi tarjota kunnille yhtä paljon palveluita kuin ne olisivat valmiita avustamaan. Perhetalo Heideken sijaitsee vanhassa kiinteistössä. Kiinteistön ikä aiheuttaa sekä säännöllistä kunnostustarvetta että ennakoimattomia kuluja. Henkilöstötilinpäätös Henkilöstömäärä MLL:n Varsinais-Suomen piirissä oli vuoden 2016 lopulla 27 työsopimussuhteista työntekijää. Yksi työntekijä oli äitiyslomalla. Työsopimussuhteisista työntekijöistä 19 teki töitä kokopäiväisesti ja kahdeksan osa-aikaisesti. Kaiken kaikkiaan palkkalistoilla oli vuoden aikana 116 palkansaajaa. Henkilöstön ammattirakenne Työntekijöiden ammattirakenne jakaantui siten, että 78 % työntekijöistä teki työtä pääasiassa toimisto-olosuhteissa ja 22 % teki työtä perhekeskuksessa tai perhetyötä asiakasperheissä. Henkilöstön koulutustaso Työntekijöistä 37 % oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon, 30 % korkeakoulututkinnon, 18 % opistotasoisen tutkinnon ja 15 % koulutasoisen tutkinnon. Henkilöstön vaihtuvuus Piirin työntekijöistä 3 irtisanoutui vuoden 2016 aikana. Yksi työntekijä jäi eläkkeelle. Piirin palveluksessa työskenteli vuoden aikana osa-aikaisena kahdeksan työllistettyä 6 12 kuukautta kerrallaan. Osa heistä työskenteli toimistotyöntekijöinä ja osa perhekeskustyöntekijöinä. Henkilöstön ikärakenne Työsopimussuhteisen henkilöstön ikäjakauma vuoden lopussa oli vuotta. Henkilöstön keski-ikä oli 41,4 vuotta. Poissaolot Sairauspoissaolot kokonaistuntimäärästä ,91 % ,56 % ,94 % ,30 % ,71 % ,50 % Pitempiä, yli 30 työpäivää kestäviä poissaoloja ei ollut yhdelläkään työntekijällä, päivää kestäviä poissaoloja oli yhdellä henkilöllä. Yhdelläkään työntekijällä poissaolojen yhteismäärä ei ollut yli 10 % kokonaistyöajasta. Lapsen sairaudesta johtuvia poissaoloja oli 0,44 % kokonaistuntimäärästä. Palveluksessa oloaika alle vuosi 3 11 % 1-5 vuotta % 6-10 vuotta 8 30 % yli 10 vuotta 5 18 % kpl 18

19 Merikallio-Tepponen Sanna, lastenhoitotoiminnan ohjaaja asti Metsäpalo Rea, perhekeskustoiminnan ohjaaja Mustiala Hanne, leikkilähetti asti Nikunen Tiina, toimistotyöntekijä alkaen Nurminen Jonna, perhekeskustoiminnan koordinaattori Nyfors Sanna, perhetyöntekijä Ohlsson Anna-Maija, koordinaattori Pirdawud Shiraz, perhekeskustyöntekijä Rantanen Juhani, kehittämispäällikkö Raunio Henrika, perhetyöntekijä Rippstein Katja, järjestöpäällikkö Salminen Maarit, viestintäassistentti Stenström Sirpa, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Suominen Kirsi, perhetyöntekijä Tainio Nina, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Tamminen Katja, vapaaehtoistoiminnan vastaava Toivoniemi Johanna, perhetyöntekijä Uusikartano Milla, perhekeskustyöntekijä alkaen Vahalahti Ina, nuorisotoiminnan koordinaattori Vahtera Anneli, lastenhoitotoiminnan ohjaaja asti Viitasaari-Reis Mari, toimistotyöntekijä/assistentti alkaen Vuorela Tuomas, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Waher Essi, perhepalvelupäällikkö Henkilöstökulut Henkilöstökuluja ovat palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja palkkojen oikaisuerät. Piirin henkilöstökulut tilivuonna 2016 olivat yhteensä euroa. Kulut olivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,42 % pienemmät. Muut henkilöstökulut, joihin kuuluvat henkilöstön kehittäminen, työterveyshuolto, työsuojelu, lahjat, muistamiset ja muut henkilöstökulut, olivat kuluneella tilikaudella euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset olivat pienentyneet 25 %. Piirin henkilökunta 2016 Andersson Janina, toiminnanjohtaja Franska Johanna, perhekeskustoiminnan koordinaattori Heliander Sari, toimitilahuoltaja asti Hietanen Marika, toimistotyöntekijä Kallio Anniina, perhekeskustyöntekijä Karilainen Ilona, assistentti asti Koivunen Ulla, projektipäällikkö Kukkonen Tuula, ohjaaja asti Kunnasvirta Sanna, talouspäällikkö Kütük Hatice, koordinaattori Lashkul Tatiana, perhekeskustyöntekijä asti Lempinen Satu, lastenhoitotoiminnan koordinaattori Loimisto Jaana, perhekeskustoiminnan koordinaattori Louhimaa-Hyvölä Maire, assistentti Mattila Rositta, perhekeskustyöntekijä Piirin henkilökuntaa jouluisissa merkeissä. 19