henki METSÄÄN INTERNETISTÄ M Metsämaa UPM alvelussa ailma -verkkopa ika Puukaupan aika Korkeakosken saha: Tutustu Tutu METSÄN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki METSÄÄN INTERNETISTÄ M Metsämaa UPM alvelussa ailma -verkkopa ika Puukaupan aika Korkeakosken saha: Tutustu Tutu METSÄN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 henki UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2013 INTERNETISTÄ METSÄÄN Ha a H Hanna Hamina i a viihtyy iihtyy metsässä t ä ä jja UPM M Metsämaa ailma -verkkopa alvelussa Metsämaailma -verkkopalvelussa Puukaupan aika ika Korkeakosken saha: Tutustu Tutu METSÄN NÄKÖKULMASTA ASTA MÄNTYTUKKI LÄHTEE MODERNISTI MAAILMALLE TU TURVALLISESTI METSÄTYÖMAAHAN ME

2 22 KUMPPANUUS UPM METSÄN KANSSA ON MATKA YHTEISEEN TULEVAISUUTEEN Olemme nyt olleet todistamassa poikkeuksellisen pitkää tasaisen tarjonnan jaksoa suomalaisista yksityismetsistä. Ainoastaan joulunajan pitkät vapaat hiljensivät hiukan viikkotason tarjontaa, mutta tämän vuoden alkuviikot ovat taas olleet puukaupoissa ainakin UPM:lle keskimääräistä selvästi vilkkaampia. Hyvä markkina-asemamme on osoitus kilpailukyvystämme sekä puukaupoissa että metsäpalveluissa. Hyvä asiakaspalvelu perustuu niiden onnistuneeseen yhdistelmään. Me haluamme olla hyviä molemmissa ja näin erottua positiivisesti joukosta. UPM:n metsäpalveluasiakkaat tekevät puukaupat kanssam- me yleensä hyvissä ajoin heti alkuvuodesta. Tällä tavoin metsänomistaja varmistaa kaupoilleen hintatakuun, jonka mukaan markkinahinto- jen mahdollinen kohoaminen myöhemmin kauden aikana hyvitetään metsänomistajal- le vuoden lopussa. Sen sijaan markkinahin- tojen mahdollisesti laskiessa kaupanteon jäl- keen kauppasopimuksen alkuperäiset hinnat pysyvät voimassa. Saamamme palautteen mukaan hintatakuu- tamme pidetään reiluna menettelytapana turvata aikaisen puukaupan kanssamme tehneiden metsäpalveluasiakkaidemme asema vaikeasti ennus- tettavilla puumarkkinoilla. Aikaisen neuvotteluajankohdan ansiosta myös tulevan kauden metsäpalvelutöistä voidaan sopia hyvissä ajoin ja metsänhoitotyöt ajoittaa parhaaseen toteutusajankohtaan. Kanssamme Silvametsäpalvelusopimuksen tehneet metsänomistajat saavat tekemistään puukaupoista lisäksi tuntuvan palvelubonuksen, joka käy osasuorituksena toteuttamiemme metsäpalveluiden kustannusten kattamisessa. UPM on edelläkävijä FSC -sertifioinnin käyttöönottajana Suomessa ensi vaiheessa UPM:n omissa metsissä maamme etelä- ja keskiosissa, ja nyt myös yksityismetsissä. Tähänastiset kokemukset ovat rohkaisevia niin yhtiön omissa metsissä kuin ryhmäsertifikaattiimme liittyneiden yksityisten metsänomistajien keskuudessa. FSC:n merkitys ja vetovoima ovat lisääntymässä lopputuotemarkkinoilla. FSC ei myöskään sulje PEFC -sertifioidusta puuraaka-aineesta valmistettujen tuotteiden markkinoille pääsyä, vaan pikemminkin vauhdittaa sitä, sillä nyt kykenemme täydentämään tuotevalikoimaamme myös FSC-sertifioiduilla tuotteilla. Tavoitteenamme on kevään aikana keskustella tehdasintegraattiemme vaikutuspiirissä metsää omistavien ja säännöllisesti puuta myyvien metsäasiakkaiden kanssa FSC-sertifioinnista henkilökohtaisesti. UPM:n omat tehdasintegraatit ja kattava ulkopuolisten tehdasasiakkaiden verkosto varmistavat UPM Metsälle vakaan ja monipuolisen toimintaympäristön, joka on myös metsänomistajan etu. Kaikki puutavaralajit voidaan toimittaa niille sopivimpaan käyttötarkoitukseen. Meillä on kaikille puutavaralajeille useita toimitusosoitteita, mikä tasapainottaa toimintaa sisäisesti, koska varannot ja varastot saadaan kiertämään halutusti. Hankkimamme metsäenergiaraaka-aineen toimitamme suurille voimalaitoksille, mikä takaa poltettavalle metsäraaka-aineelle varman ja tasaisen menekin. Unohtaa ei myöskään sovi UPM:n vahvaa bioenergia-osaamista ja ennakkoluulotonta Biofore-strategiaa. Uskon, että sitä kautta puulle löytyy uusia kasvavia ja kannattavia jalostuskohteita, joiden avulla voimme varmistaa kilpailukykyisen metsäteollisuuden säilymisen ja kehittymisen Suomessa. Toivon lämpimästi, että metsänomistaja-asiakkaamme haluavat nähdä ja kokea tämän matkan yhdessä kanssamme

3 kuutiota sahatavaraa vuodessa. Tavara liikkuu kuljettimilla läpi koko prosessin ja tietokoneet ohjaavat sen kulkua, sanoo Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori (vasemmalla). Oikealla UPM Metsän Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen Ett partnerskap med UPM Skog är en resa Virkesutbudet i de finländska privatskogarna har hållit i sig ovanligt länge och året har också börjat bra åtminstone för UPM med klart livligare virkeshandel än vanligt. Vår goda marknadsposition signalerar att vår konkurrensförmåga är bra både i virkesaffärer och med skogstjänster. Bra kundservice är en lyckad kombination av dessa två funktioner. Vi vill vara bra på bägge och avvika från övriga aktörer på ett positivt sätt. UPM:s skogsservicekunder brukar säkerställa en god virkesaffär med oss genast i början av året. Skogsägaren försäkrar sig då om ett bra garantipris, som eventuellt ger merinkomster också i slutet av året, beroende på virkesmarknadens prisutveckling. Detta system har också fått bra respons från skogsägarna och det ger oss fördelen av att i rätt tid kunna erbjuda våra skogstjänster, planera och verkställa dem. De skogsägare som gjort Silva-skogsserviceavtal får också ytterligare förmåner via servicebonusen. UPM är en föregångare med att utvidga FSC -certifieringen i Finland först i UPM:s egna skogar i landets södra och mellersta delar och senare också i privata skogar. Betydelsen och slagkraften med FSC ökar på produktmarknaden och med våra FSCcertifierade träprodukter kan vi öka intresset också för produkterna med PEFC -certifikat. Under våren kommer skogsägare i närheten av fabriksintegraten och våra regelbundet virkeslevererande skogskunder att få mer information om FSC-certifiering. UPM:s egna fabriksintegrat och ett vidsträckt fabrikskundsnät säkerställer en stabil och mångsidig verksamhetsmiljö för UPM Skog, vilket också gagnar skogsägaren. Alla virkesslag vi anskaffar hittar till rätt förädlingsställe och kraftverken tar hand om skogsenergin. Jag tror, att UPM:s gedigna bioenergi-kunnande och vår fördomsfria Biofore-strategi är framtidens väg för skogsindustrin i Finland. Jag är övertygad om att våra skogsägarkunder också vill fortsätta resan tillsammans med oss. 4 UUTISET 8 METSÄNOMISTAJA Metsää hoidetaan, sitä kaadetaan ja uutta metsää istutetaan tilalle, euralainen Hanna Hamina kiteyttää. 13 VIERASKYNÄ Metsä on minulle hyvin tärkeä, on aina ollut, lappeenrantalainen metsänomistaja Irma Hyvärinen sanoo. 14 PUUKAUPPA Puukauppaa ei kannata lykätä, jos metsä vaatii hakkuuta. 17 KATSE LUONTOON Kuusella on paljon perinnöllistä vaihtelua. 18 METSÄNHOITO Koneellista perkausta nyt myös yksityismetsänomistajille. 22 MAASTOSSA Korkeakosken saha jalostaa mäntytukista korkealaatuista sahatavaraa. 26 TURVALLISUUS Tutustu metsätyömaahan turvallisesti. 29 KALVILA 30 METSÄNHOITO Tuhkatie lisää leimikon arvoa. 31 METSÄTILA tarjoaa varman tuoton. 32 VUOSIRENKAAT Tarkastelussa metsävarantojemme riittävyys. 33 YTIMESSÄ UPM:n uusi luontojuliste esittelee metsiemme harjukasveja. 34 AJASSA Trainee-ohjelman kautta metsäasiakasneuvottelijaksi Mikkeliin. PEKKA RAJALA JOHTAJA, POHJOIS-EUROOPAN PUUNHANKINTA DIREKTÖR, VIRKESANSKAFFNING NORRA EUROPA 3

4 Olethan jo tilannnut emetsämaailman? Pysy ajan tasalla ja tilaa UPM metsän sähköinen uutiskirje emetsämaailma osoitteessa TAALERITEHDAS SIJOITTI METSÄÄN U Taaleritehtaan Metsä on täysin uusi metsän omistamisen malli. PAULA MYÖHÄNEN Luontolaadun tulokset huippuluokkaa UPM:n hakkuiden luontolaadun tulokset yksityismetsien hakkuukohteissa vuonna 2012 olivat huippuluokkaa. Metsäkeskusten Suomessa tekemien luontolaadun tarkastusten mukaan UPM oli onnistunut hakkuissa huomattavasti Suomen keskiarvoa paremmin. Monipuolinen arviointi pitää sisällään eri elementtejä, kuten arvokkaiden elinympäristöjen säästämisen, säästöpuiden laadun, vesiensuojelun ja energiapuun korjuulaadun. Osa-alueet arvioidaan erikseen ja kokonaisarvosana muodostuu kaikkien arvioitavien asioiden summana. Hyvällä luonnonhoidon laaduntasolla varmistamme metsien kestävän käytön niin talouden ja ympäristön kuin virkistysarvojenkin suhteen, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa sanoo. Ensimmäiset tilat liittyivät UPM Yhteismetsiin Ensimmäiset rekisteröinnit yksityisten metsätilojen liittämisestä UPM Yhteismetsiin tehtiin viime vuoden lopulla. Kiinnostus UPM Yhteismetsiä kohtaan näyttää lisääntyvän ja neuvotteluja liittymisestä käydään parastakin aikaa monien metsänomistajien kanssa. Kiinnostuneiden on hyvä aika aloittaa neuvottelut liittymisestä nyt alkukeväästä, jotta myöhemmin keväällä päästään tekemään metsien inventointeja ja maanmittaustoimituksia, UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila sanoo. UPM on perustanut Itä-, Länsi- ja Keski-Suomeen sekä Pohjanmaalle yhteismetsät. Lisätietoa aiheesta: tai numerosta LYHYESTI 4

5 Netistä ajantasaisimmat tiedot UPM Metsän verkkopalvelusta UPM metsämaailmasta löytyy jatkuvasti päivittyvää, ajankohtaista tietoa metsäasioista. NYT ON AIKA... tarkastaa taimikot. Keväällä lumien sulettua kannattaa käydä tarkastamassa onko taimikossa hoidon tarvetta ja tutkia ovatko hiiret ja myyrät tehneet talven aikana tuhojaan. METSÄNOMISTAJILLE KEHITETÄÄN UUSIA SÄHKÖISIÄ PALVELUJA UPM VINKKI U Ajankohtainen metsävaratieto hyödyttää kaikkia. TILAN TIEDOT VALITTUJEN KUMPPANIEN KÄYTTÖÖN Lannoituksella lisätuottoa metsästä Metsän kasvatus- ja terveyslannoitus on kannattava investointi. Metsän lannoittaminen lisää puuston kasvua. Puut järeytyvät nopeammin, mikä tarkoittaa sitä, että arvokasta tukkipuuta syntyy aiempaa enemmän ja puut voidaan hakata useita vuosia aikaisemmin. Tulojen aikaistuminen ja myytävän puun arvon kasvaminen ovat keskeisiä kannattavuuden lisääjiä. Osa metsänlannoitusta tehdään metsän terveyden vaalimiseksi. Ravinteiden puute vähentää puiden kasvua ja aiheuttaa vikoja. Viat vähentävät puun arvoa. Esimerkiksi Itä-Suomessa tyypillinen kivennäismaiden vitsaus boorinpuute näkyy muun muassa monilatvaisuutena. Monilatvaisuudesta syntyy niin sanottuja poikaoksia, jotka eivät ole sahatukissa haluttuja ominaisuuksia. Ravinteiden puutteesta johtuvat viat johtavat toisin sanoen pienempiin tuloihin. Metsän elinvoima on hyvä tarkistaa UPM:n metsäammattilaisten kanssa. UPM tarjoaa metsänomistajille metsän terveyttä ja kasvua edistäviä toimenpiteitä. Kysy UPM:n Metsänlannoitus-palvelusta omalta metsäasiakasvastaavaltasi tai lue lisää: 5

6 UPM Bonvesta -metsätilat ja rantatontit löydät kätevästi Bonvestan nettisivuilta. Skogsservice på svenska Glöm inte vår skogsservice på svenska. LYHYESTI Kaukaalla aloitetaan männyn lisäksi kuusen sahaus UPM:n Kaukaan saha Lappeenrannassa alkaa jälleen sahata kuusitukkia noin kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Pääraaka-aineena sahalla on edelleen mäntytukki. Tuotantolaitoksemme Itä-Suomessa käyttävät monipuolisesti eri puutavaralajeja, joten olemme kiinnostuneita kaikenlaisista lei mi koista paperi-, sellu-, vaneri-, saha- ja energiateollisuutemme tarpeisiin, UPM Metsän Itä- Suomen aluejohtaja Esa Korhonen sanoo. UPM TUKEE TYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARISSA U Koskenmäen koulun oppilaat istutuspuuhissa UPM:n metsuri Teppo Kallion opastamina Nokialla. Metsän tarina -elokuvaa kuvattu UPM:n mailla E Lue Sami Oksan blogi aiheesta - blogit HANNU SIITONEN 6

7 104&70,6 Puuston vuotuinen kasvu Suomessa: 104 miljoonaa kuutiota. Raakapuun käyttö Suomessa: 70,6 miljoonaa kuutiota. LÄHDE: METLAN METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA UUSIA METSÄASIAKASVASTAAVIA Tuomas Kamula, Kaustinen; Jaakko Rantanen, Lahti; Heikki Moilanen, Teisko-Orivesi; Olavi Lakanen, Keski-Pohjanmaa; Jaakko Moilanen, Haapajärvi-Reisjärvi. UPM ForMille UUSIA KÄYTTÖALUEITA U PUUKAUPPA NYT Otollinen aika Nyt on hyvä hetki selvittää kuluvan vuoden puukauppa- ja metsänhoitotarpeet. Teollisuuden näkymät ovat vakaat, ja me UPM:ssä tahdomme tästä vuodesta puukaupallisesti aktiivisen ja käydä puukauppaa tasaisesti läpi vuoden. Meillä on hyvä valmius tehdä puukauppaa sekä pysty- että hankintakaupoin. Erityisesti uudistushakkuut, jopa vielä kuluvallekin talvelle, ovat ostoslistamme kärjessä. Halutuimpia puutavaralajeja ovat mänty- ja koivutukki, metsäenergiaa unohtamatta. Paikalliset tarpeet vaihtelevat, joten ajankohtaisen tiedon saat parhaiten olemalla yhteydessä paikalliseen UPM:n metsäasiakasvastaavaan. Tiivis yhteydenpito asiakkaisiin sekä tiheä ja osaava asiantuntijaverkosto ovat UPM:n vahvuuksia. Kilpailukykyisestä puukaupasta ja hyvistä metsäpalveluista muodostuu kokonaisuus, jonka takia metsänomistajan kannattaa tehdä yhteistyötä kanssamme. UPM:n metsäpalveluasiakkaiden kannattaa hyödyntää puukaupan avohinnantarkistuksen edut nyt heti alkuvuodesta. Oman metsäasiakasvastaavasi löydät kätevästi verkkopalvelustamme tai soittamalla numeroon

8 Taimikko hyvässä kasvussa. Tämä hyvässä kasvussa oleva kuusitaimikko on jo useamman vuoden ikäistä. Viime keväänä tilalle istutettiin puuntainta. HANNA HAMINAN TULOA VI & 8

9 Hanna Hamina omistaa yhdessä miehensä Raine Rekikosken kanssa maatilan, peltoa ja metsää Panelian kylässä Eurassa. Hannan ja Rainen metsä on talousmetsää. Kuvassa Hannan kanssa taimikkoa tarkastaa UPM:n metsäasiakas vastaava Jussi Vuorenpää. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT KATRI LEHTOLA METSÄ ANTAA KISTYSTÄ UPM:n ammattilaiset hoitavat metsänhoitotyöt 12 9

10 Netistä pystyy helposti hakemaan tietoa, mutta se ei korvaa henkilökohtaista palvelua, joka on tärkeä varsinkin puukauppoja tehdessä. H UPM METSÄMAAILMA ON HYVÄ TIEDONLÄHDE Henkilökohtaista palvelua. Kiireinen maatalousyrittäjä Hanna Hamina luottaa metsäasioissa UPM:n ammattilaisiin. Metsänhoito- ja hakkuutarpeet käydään läpi yhdessä metsäasiakasvastaava Jussi Vuorenpään kanssa. 10

11 UPM METSÄMAAILMA UPM Metsämaailma on UPM Metsän verkkopalvelu. Sieltä löytyy monipuolista tietoa metsäisistä asioista ja UPM:n puukauppa- ja metsäpalveluista. UPM Metsämaailmasta löytyvät myös UPM:n metsäasiakasvastaavien tiedot henkilö- ja paikkakuntahaulla. 11

12 Täällä tie pienenee ja puut suurenevat. 1,5 MILJOONAA KILOA BROILERINLIHAA VUODESSA MINNE PUUT PÄÄTYVÄT? UPM pyrkii hankkimaan puuta tehtaiden läheisyydestä. Rauma ja Eura kuuluvat UPM:n Länsi-Suomen integraattialueeseen. Rauman suunnalla kuusitukki päätyy Seikun sahalle Porissa ja kuitupuu Rauman paperitehtaalle. Energia- puuta taas tarvitaan UPM:n ja Rauman kaupungin yhteisesti i omistamalla Rauman voimalaitoksella. i ll Kuusitukki Seikun sahalle Poriin. Kuusikuitu Rauman paperitehtaalle. Mäntykuitu Korkeakosken sahalle Juupajoelle. Mäntykuitu Metsä Groupin Rauman tehtaalle. Koivukuitu junalla Pietarsaareen tai Kouvolaan. Koivutukki Jyväskylän vaneritehtaalle tai muille puunjalostajille. UPM:N METSÄPALVELUT UPM metsäpalvelut tarjoavat kattavan palveluvalikoiman metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan: Puukauppapalvelut. Metsäsuunnitelman laadinta omia painotuksia kunnioittaen. Metsänhoitoon liittyvät palvelut uudistamistöistä taimikonhoitoon. Luontopalvelut kulotuksesta maisemanhoitotöihin. Kunnostusojitus. Metsäautoteiden rakentaminen ja kunnostus. Laki- ja asiantuntijapalvelut esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen. Metsäveroneuvonta. UPM:n ja metsäpalveluasiakkaiden kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä luodaan edellytykset kannattavaan puukauppaan ja metsätalouden harjoittamiseen. LUE LISÄÄ UPM METSÄN VERKKOPALVELUSTA UPM METSÄMAAILMASTA TAI OTA YHTEYTTÄ OMAAN METSÄASIAKASVASTAAVASI JA KYSY LISÄÄ. 12

13 Metsäpalvelusasiakkuuden hyötyjä Puukaupassa hintatakuu tammi-kesäkuussa tehdyille metsänhakkuusopimuksille. Bonusjärjestelmä, joka hyödyttää metsänomistajaa alennuksina metsänhoitotöistä. Etu on käytettävissä, jos metsäsuunnitelma on siirretty UPM:n järjestelmään. Ajantasainen metsäsuunnitelma UPM:n sähköisessä järjestelmässä luo perustan suunnitelmalliselle metsän käytölle ja hoidolle ja antaa parhaat suuntaviivat kannattavaan metsätalouden harjoittamiseen ja metsän taloudellisen tuoton hyödyntämiseen. Sähköisen MetsäSoppi-palvelun avulla ajantasaiset metsätiedot ovat helposti käytettävissä.(hakkuun ja metsänhoitotöiden vuosisuunnitelma. Metsätalouden tulot ja menot, veromuistiinpanot ja veroilmoitukset.) Oikea-aikaiset ja kustannustehokkaat metsänhoitotoimet erityishintaan. Monipuoliset asiantuntijapalvelut metsäomaisuuden hallintaan. Asioiden sujuva hoito asuinpaikkakunnalla tai metsän sijaintikunnassa asiakkaan valinnan mukaan. Muita erityisetuja. VIERASKYNÄ Minun metsäkokemuksiani IRMA HYVÄRINEN I Irma Hyvärinen lähetti oheisen tekstin Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailuun. Kirjoituskilpailun satoa on luettavissa UPM Metsämaailman metsäkirjastossa. Irma ja Taisto Hyvärinen omistavat Lappeenrannan Simolassa metsää ja ovat UPM:n metsäpalveluasiakkaita. Metsätila on peritty miehen puolelta. Taisto Hyvärinen on metsuri ja hoitaa metsää paljon itse tehden muun muassa harvennukset ja istutukset. Hyväriset hyödyntävät myös metsän marja- ja sieniantimia. Ensi vuonna tulee aukkoon varmasti korvasieniä. Minulla on Parkinsonin tauti, joten en pysty liikkumaan metsässä niin hyvin kuin haluaisin. Olen miettinyt, että voisin ensi kesäksi hankkia varrellisen marjanpoimurin. Metsä on minulle hyvin tärkeä, on aina ollut, Irma Hyvärinen sanoo. 13

14 puukauppa Milloin on puukaupan aika metsän näkökulmasta? PUUKAUPPAA EI KANNATA LYKÄTÄ, JOS METSÄ VAATII HAKKUUTA Hakkuiden siirtäminen tulevaisuuteen aiheuttaa menetyksiä metsänomistajan tilipussiin. Kiertoajan lopulla puuston arvokasvu saattaa kääntyä jopa negatiiviseksi, jolloin tukkia siirtyy kuitutai energiapuuksi. Viivyttely harvennushakkuissa johtaa metsän riukuuntumiseen ja altistaa metsän myrsky- ja lumituhoille. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN U 1. PÄÄTEHAKKUUN AIKA 2. HARVENNUKSET AJALLAAN 1. UUDISTAMISVAIHE 1. TAIMIKONHOITOVAIHE 3. HARVENNUSVAIHE 0 5 vuotta 5 20 vuotta vuotta IKÄJANA VUOSINA

15 Oikein ja ajallaan tehtyjen hakkuiden tuotto Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin, hyvälaatuisiin ja haluttua puulajia oleviin yksilöihin. Harvennushakkuu pitää kasvatettavat puut elinvoimaisina ja nopeuttaa niiden järeytymistä. Siten tulevien hakkuiden taloudellinen tuotto paranee. Oikein ajoitettu harvennus parantaa myös puuston tuhonkestävyyttä. Harvennuksessa voidaan edistää metsien monimuotoisuutta turvaamalla arvokkaat elinympäristöt ja esimerkiksi jättämällä hakkuualueelle säästöpuuryhmiä ja lahopuuta. m³/ha Hakkupoistuma yhteensä = 500 m³/ha Hakkupoistuma 90 m³/ha 400 Hakkupoistuma 350 m³/ha 300 Hakkupoistuma 60 m³/ha Oikein ajoitettu harvennushakkuu ylläpitää puuston kasvuvauhdin ja ohjaa sen samalla aiempaa parempilaatuisiin puihin. Esimerkkinä tuoreen kankaan kuusikko (Etelä-Suomi) PÄÄTEHAKKUU vuotta

16 puukauppa MUISTA! Päätehakkuun yhteydessä kannattaa samalla sopia UPM metsänuudistamis paketista. Näin varmistat uuden, laadukkaan metsän syntymisen. 3. SIEMENPUIDEN POISTO 4. KAKSIJAKSOINEN KOIVU-KUUSIMETSÄ Metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo ja koneenkuljettaja Pasi Järvinen Metsäkonepalvelu Oy:stä vaihtavat talvisavotalla ajatuksia päätehakkuusta ja sen oikeasta ajoituksesta. 16

17 KATSE LUONTOON TEKSTI EERO T VÄISÄNEN TEKSTI EERO ERO T VÄISÄNENÄNEN KEVÄTRETKI OMAAN METSÄÄN Kevättalvi hankikantoineen kannattaa hyödyntää ulkoilun merkeissä ja tehdä kevätretki omaan metsään. Samalla voit kartoittaa metsäsi kunnon sekä hakkuu- ja hoitotarpeet. Tukea omille näkemyksillesi voit aina pyytää meiltä UPM:n metsäasiakasvastaavalta. Meiltä saat asiantuntevat neuvot metsäsi parhaaksi. Huolehditaan yhdessä, että hakkuut ja metsänhoitotyöt tulevat tehtyä oikeaaikaisesti. Lähimmän metsäasiakasvastaavasi yhteystiedot löydät kätevästi www. metsämaailma.fi. Vinkin antoi metsäasi- akasvastaava Kaija Kokkala Hämeenlin- nasta. Huolehditaan yhdessä, että hakkuut ja metsänhoitotyöt tulevat tehtyä oikeaaikaisesti, Kaija Kokkala sanoo. Kummallinen kuusi J EERO T VÄISÄNEN ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 17

18 metsänhoito Taimikon varhaisperkauksessa poistetaan ylimääräinen lehtipuusto, jotta nuoret viljelytaimet saavat kasvutilaa. Työn voi tehdä joko metsurityönä tai koneellisesti. Konetyönä tehtynä vesakko kitketään juurineen maasta, joten usein kohteelle palataan vasta ensiharvennuksen aikaan. UPM tarjoaa koneellista perkausta nyt myös yksityismetsänomistajille. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM TAIMIKON VAR KANNATTAA TE 18

19 U UPM tarjoaa koneellista perkausta nyt myös yksityismetsän omistajille HAISPERKAUS DÄ KONEELLA 19

20 metsänhoito o MUISTA TAIMIKONHOITO Taimikonhoidolla varmistat taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. UPM:n kattavasta metsäpalveluvalikoimasta löydät ratkaisut taimikkosi parhaaksi. Ota ajoissa yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja kysy neuvoa parhaan toteutustavan valintaan ja työn oikeaan ajoitukseen. Pasi Hakkarainen KONE KITKEE VESAKON JUURINEEN Kitkevä perkaaja asennetaan metsäkoneeseen hakkuupään tilalle. Perkaaja puristaa lehtipuuvesat vahvoilla leuoillaan kumien väliin ja kitkee ne juurineen maasta. 20

21 metsänhoito KONEELLINEN PERKAUS NYT UPM:N METSÄPALVELUNA Mika Wahlman Kallein vaihtoehto on jättää varhaisperkaus tekemättä ja tehdä taimikonhoito myöhässä. KONEELLINEN METSÄNHOITO ON TULEVAISUUTTA Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla on käynnissä kehittämishanke, jossa keskitytään koneellisen metsänhoidon työlajeihin: taimikon varhaisperkaus, taimien istutus, kylvö ja varttuneemman taimikon hoito. Koneellisen metsänhoidon etuna on työn tasalaatuisuus ja tuottavuuden nousu. Merkittävää hyötyä tuo myös se, että lisälaitteet tuovat metsäkoneille työllisyyttä ympäri vuoden, projektipäällikkö Mikael Kukkonen kertoo. Metsänhoidon koneellistaminen on sopeutumista tulevaisuuden haasteisiin ja toimintaympäristöön. Verrattaessa konetta ja metsuria keskenään on molemmilla hyvät puolensa. Silti tosiasia on, että metsurityövoima on vähenemässä ja metsänomistajien kaupungistumisen myötä omatoiminen metsätöiden teko myös vähenee. Näin ollen konetyöpalvelun osaajia tullaan tarvitsemaan sekä toimihenkilöissä että kuljettajissa, Kukkonen ennakoi. Hanke käynnistää pioneerina opetuksen koneellisen metsänhoidon työlajeista metsäkoneenkuljettajille Valtimon ammattiopistolla ja metsätalousinsinööreille Joensuun ammattikorkeakoulussa. 21

22 KORKEAKOS maastossa Järeästä männystä laadukkaaksi Mäntytukit saapuvat Korkeakosken sahalle joko maanteitse tai rautateitse. Noin kahden viikon kuluttua nämä tukit ovat jo valmiita jatkamaan matkaansa sahatavarana jatkokäyttäjille. 22

23 KEN SAHA laudaksi UPM:n Korkeakosken saha on yksi Suomen nykyaikaisimmista sahoista. Pirkanmaan Juupajoella sijaitseva laitos jalostaa mäntytukista korkealaatuista sahatavaraa kaikkialle maailmaan. TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT ARI MÄKELÄ K PROSESSI TUKIN VASTAAN- OTOSTA LÄHETYKSEEN Tukkien vastaanotto ja mittaus Tukkien sahaansyöttö Tukkien kuorinta 23

24 maastossa Jokainen sahalle saapuva tukki lajitellaan omaan laatuluokkaansa tukkiröntgenillä. Sen avulla todetaan esimerkiksi tukin oksatiheys ja havaitaan mahdolliset vierasesineet. Tukit annostellaan sahaukseen mahdollisimman lyhyin välein, jotta tuotanto on tehokasta. Saha nielee jopa tuhat tukkia tunnissa. Määrä riippuu siitä, millaista tavaraa tuotetaan. NYKYAIKAINEN SAHA ON KETTERÄ Sahan valtteja ovat toimitusvarmuus ja tasainen laatu. IHMISET TEKEVÄT SAHAN Sahaus Tuorelajittelu Rimoitus Kuivaus 24

25 Sahauksen jälkeen laudat jatkavat matkaansa rimoitukseen ja edelleen kuivaukseen. Lähtevät kuormat punnitaan. Paketointivalmiin tuotteen äärellä ovat Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori ja UPM Metsän Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen. Tästä sahatavara lähtee autolla tai junalla kohti määränpäätään. Ulkomaille menevä tavara rahdataan satamaan ja sieltä maailmalle, Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori kertoo. SAHA SUOSII PAIKALLISTA PUUTA Korkeakosken saha hankkii puunsa keskisestä Suomesta, sillä pyrkimyksenä on paikallisen puun käyttäminen. Se käy luontevasti, koska saha sijaitsee hyvillä mäntymailla. Alueen mäntytukit ovat myös keskimäärin varsin järeitä ja korkealaatuisia, ja se näkyy myös hinnassa. Näin siis sekä lähialueen metsänomistajien että sahan edut kohtaavat, UPM Metsän aluejohtaja Matti Toivakainen kertoo. Aivan oma lukunsa on se, että paikallinen puukauppa työllistää alueen yrittäjiä ja pitää tienoon pyörät pyörimässä. Korkeakosken sahan kautta kulkeva mittava materiaalivirta on tärkeä tekijä paikallisessa taloudessa ja se ulottuu maailmamarkkinoille asti. Muuttoliikkestä huolimatta metsänomistajatkin asuvat edelleen usein sahan hankinta-alueella jos eivät enää aivan metsiensä keskellä, niin kuitenkin keskisen Suomen suuremmissa kaupungeissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Tampereella. Etenkin näitä etämetsänomistajia ajatellen on tärkeää, että pystymme tarjoamaan puukaupassa nopeasti valmiita ratkaisuja ja kattavia palvelupaketteja, Toivakainen toteaa. FAKTA UPM SAHALIIKETOIMINTA eli UPM Timber Sahat Suomessa: Alholma, Kaukas, Korkeakoski ja Seikku. Sahat ulkomailla: Pestovo Venäjällä ja Steyrermühl Itävallassa sekä jatkojalostetehdas Aigrefeuillessa Ranskassa. Vuosittainen tuotanto 2,1 miljoonaa kuutiota mänty- ja kuusisahatavaraa. Henkilöstömäärä noin 750. Päätuotteet: vakio- ja erikoissahatavara, kyllästetyt puutuotteet. Raaka-aine: kuusi ja mänty kestävästi hoidetuista metsistä. Päämarkkina-alueet: Eurooppa, Aasia sekä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Sahatavaran lajittelu Paketointi Varastointi Lähetys 25

26 turvallisuus Metsässä liikkuville useimmiten sattuvia tapaturmia ovat liukastumiset ja silmävauriot. Metsätyömaalla vaaranpaikkoja on useita, mutta turvallisuusohjeet huomioon ottaen vierailu hakkuualalla sujuu turvallisesti. Oleellista on tehdä itsensä näkyväksi ja ilmoittaa liikkeistään. VIERAILE METSÄTYÖMAALLA TURVALLISESTI TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT PENTTI VÄNSKÄ U Tälle kyltille saapuvan tulee pysähtyä ja ottaa puhelin taskusta. Yleensä kyltissä ilmoitetaan useampi puhelinnumero, joista johonkin aina vastataan. Kun tieto tulijasta on mennyt työmaalle, niin matka saa jatkua. Hakkuukoneen kuljettaja Jari Riekkinen on sammuttanut koneen ja vaihtaa kuulumiset hakkuiden edistymisestä. 26

27 MUISTA TURVALLISUUS METSÄTYÖ MAALLA VIERAILLESSASI Ilmoita aina koneenkuljettajalle tulostasi. Käyttämällä heijastavaa huomioliiviä parannat näkyvyyttäsi metsässä. Pidä turvaetäisyyttä hakkuukoneeseen metriä, metsätraktoriin ja puutavara-autoon 20 metriä. Käytä suojakypärää, jos on vaara päähän kohdistuvista iskuista. Älä kiipeä puupinon päälle. Tee itsesi näkyväksi, kun liikut hakkuutyömaalla. Metsäkoneen kuljettajan on kuitattava takaisin, että on huomannut työmaalle saapuvat vieraat. 27

28 turvallisuus Metsässä kävellessä tulee ottaa huomioon perässä tulevat. Pidä kiinni taivutetusta oksasta, kunnes seuraava kävelijä saa kätensä väliin. TURVAETÄISYYS PARI PUUN MITTAA UPM PANOSTAA TURVALLISUUTEEN UPM panostaa työturvallisuuden edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Jokaisessa tehtävässä on omanlaisensa turvallisuusriskit, -varotoimenpiteet ja -varusteet. Esimerkiksi metsureiden työssä suurin tapaturmariski on hakkuutyössä ja sähkölinjojen raivauksissa. Etenkin myrskytuhoalueilla hakkuu on vaativaa, joten metsurit työskentelevät myrskypuiden parissa aina pareittain. UPM Metsä on järjestänyt turvallisuuskoulutusta omalle henkilöstölleen sekä koneyrittäjille ja puutavara-autonkuljettajille. Tärkeää on että kaikilla on tieto ja taito työskennellä turvallisesti. Metsässä liikkuvalle useimmin sattuvia tapaturmia ovat liukastumiset ja silmävauriot. Tukevat, hyväpohjaiset kengät ja varovaisuus liikkuessa suojaavat ikäviltä sattumilta. 28

29 KALVILA Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. Omistan kahden sisarukseni kanssa yhtymänä noin sadan hehtaarin metsätilan, kukin meistä omistaa (1/3) yhden kolmasosan. Saimme verovuonna 2012 yhtymän tekemän metsänhakkuusopimuksen kauppahintamaksuja yhteensä euroa + alv. Miten pääomatulojen progressiivinen verotus määräytyy? Pääomatulojen verotus muuttui vuoden 2012 alusta lukien lievästi progressiiviseksi. Metsätalouden pääomatulon lisäksi pääomatuloja ovat muun muassa luovutusvoitot, osinkotulot (eräin rajauksin), yrittäjätulon pääomatulo-osuus ja vuokratulo. Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia ja siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää kalenterivuonna euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia. Verotettava pääomatulo määräytyy bruttotulon ja siitä tehtävien vähennysten perusteella sekä vähentämällä tämän jälkeen mahdollinen TVL 59 :ssä tarkoitettu tulolähteen tappio ja aikaisemmilta vuosilta vahvistetut pääomatulolajin tappiot. On myös huomattava, että verotusyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan verotusyhtymässä verovelvollisia ovat yhtymän osakkaat. Yhtymä on verotuksessa niin sanottu laskentasubjekti ja yhtymän saamasta euron metsätalouden pääomatulosta voitte ensin vähentää yhtymän metsätalouden veroilmoituksella metsätalouteen kohdistuvat vähennyksenne. Sen jälkeen verottaja jakaa yhtymän metsätalouden nettotulon verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen omistusosuuksienne suhteessa. Yhtymänne osakkaan osalta mahdollinen euron verotettavan pääomatulon määrän ylittyminen edellyttäisi tässä tapauksessa, että osakkaalla on samana verovuonna puun myyntitulon lisäksi riittävästi myös muita verotettavia pääomatuloja. Ostin metsätilan vuonna 1999 ja minulla on vielä siitä käyttämätöntä metsävähennystä jäljellä euroa. Kyseinen tila on puhdas metsätila eikä sisällä muita omaisuuseriä. Tilan käypä arvo on nyt euroa eikä minulla ei ole muita metsätiloja. Tarkoitukseni on myydä kyseinen tila tyttärelleni lahjanluonteisella kaupalla eurolla. Minkä verran tyttäreni saa metsävähennystä? Kyseessä on niin sanottu lahjanluonteinen kauppa, johon verotuksessa liitetään sekä kaupan että lahjan verotusta. Metsävähennyksen osalta metsävähennysoikeutta muodostuu tässä tapauksessa 60 prosenttia koko kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, koska kyseessä on pelkästään metsää sisältävä tila. Hankintamenoon, josta metsävähennysoikeus lasketaan, luetaan lisäksi kiinteistökauppaan välittömästi liittyneet muut menot; varainsiirtovero (neljä prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen määrästä), lainhuudatus- ja lohkomismenot, kaupanvahvistajan palkkio sekä muut kaupasta aiheutuneet suoranaiset kustannukset. Esimerkiksi tässä tilanteessa kauppahinnan ja varansiirtoveron kautta metsävähennyspohjaa muodostuu [0,6 x ( euroa euroa)] yhteensä euroa. Lahjanluonteisessa kaupassa myyjällä käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta siirtyy luovutuksen saajalle se osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta. Tässä tapauksessa luovutuksen vastikkeellinen osuus on 30 prosenttia ( euron kauppahinta euron käyvästä arvosta) ja lahjan osuus 70 prosenttia luovutuksesta. Näin ollen lisäksi teillä (myyjällä) käyttämättä jääneestä metsävähennyksestä siirtyy tyttärenne (luovutuksensaajan) käyttöön euroa (0,7 x ). Voiko kunta käyttää maanhankinnassa etuostolain tarkoittamaa etuosto-oikeuttaa sukulaisten välisessä kiinteistökaupassa, jos myyjänä on jakamaton kuolinpesä? Kunnalla on etuostolain nojalla tietyin edellytyksin etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kunnan etuosto-oikeutta on rajoitettu muun muassa eräissä sukulaisten välisissä kaupoissa. Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (PK) 2- ja 4-luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että PK 2 -luvussa mainittu sukulainen olisi etuostooikeuden aktualisoituessa juuri lähin perimään myyjän. Kunnan etuostooikeutta ei kuitenkaan rajoiteta, milloin kiinteistö luovutetaan edellä tarkoitetulle ja muulle ostajalle yhteisesti. Jakamaton kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan kuolinpesällä tarkoitetaan henkilöpiiriä, joka on oikeutettu osallistumaan kuolinpesän yhteishallintoon. Pesän osakkaista käytetään tavallaan kollektiivinimitystä kuolinpesä. Näin ollen, selvitettäessä onko kunnalla etuostooikeutta kuolinpesän ollessa kiinteistön myyjänä, ostajan ja myyjän välisiä sukulaissuhteita tulee tarkastella (PK) 2- ja 4-luvun valossa kuolinpesän osakkaiden ja ostajan välillä. HEIKKI KALVILA ON UPM:N METSÄLIIKETOIMINNAN LAKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ 13 29

30 metsänhoito TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVA UPM KELIRIKKOKESTÄVÄ TUHKATIE LISÄÄ LEIMIKON ARVOA Tuhka parantaa metsäteiden kantavuutta ja roudankestoa. H TUHKA HYÖTYKÄYTTÖÖN Metsäteissä voidaan tuhkalla korvata luonnon kivaineksia. Tuhkamurskerakenne pysyy pitkään ryhdissään. 30

31 TEKSTI RIITTA VÄISÄNEN Tuhkatien runko MURSKE TUHKA RUNKO Kiinnostuitko kantavasta ja kestävästä tuhkatiestä? Palvelu on tässä vaiheessa tarjolla Jämsän ja Jyväskylän suunnalla. Ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja kysy lisätietoja metsäteiden rakentamisesta ja perusparannuksesta. METSÄTILA SIJOITUSKOHTEENA TARJOAA VARMAN TUOTON 1Metsä tarjoaa omistajalleen erinomaisen mahdollisuuden tasaiseen 3 4 prosentin nettotuottoon suhdanteista ja maailmantalouden heilahteluista huolimatta. Suomessa metsämaan arvonnousu on vuosien saatossa ollut varsin vakaata, ja meidän toimiva puu- ja metsätilamarkkinamme pitää huolen sijoituksen arvon säilymisestä. 2 Metsä on huoleton ja palkitseva sijoitusmuoto. Luonto hoitaa tuotannon, ja metsäammattilaiset voivat niin halutessasi puolestasi huolehtia kaikesta muusta. Solmimalla UPM:n kanssa metsäpalvelusopimuksen saat käyttöösi markkinoiden laajimmat puukaupan, metsänhoidon ja metsäomaisuuden hallinnan palvelut. 6 Metsä on ylisukupolvinen sijoitus suomalaisuuteen. 3 Metsä on pitkäaikaissijoitus, jossa tuotantosykli on vuotta. 4 Metsä on yksi maailman ekologisimmista sijoitusmuodoista, sillä metsän tuotteet ovat kierrätettäviä ja uusiutuvia. Metsä sitoo tehokkaasti ilmakehän hiilidioksidia ja konkreettisesti hillitsee ilmastonmuutosta. 5 Metsä antaa omistajalleen taloudellisen tuoton lisäksi mahdollisuuden saada luonnonantimia, virkistystä ja riistaa omalta maalta. UPM Bonvesta tarjoaa myyntiin ammattimaisesti hoidettuja metsätiloja, joiden tuotantokoneisto ja infra ovat kunnossa. Tarjonta on monipuolinen: tilat sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella, ja niiden koko vaihtelee muutamasta hehtaarista tuhansiin hehtaareihin. Ammattimaisesti valmistellut myyntikohteet löytyvät verkkopalvelusta 31

32 vuosirenkaat METSÄT LOPPUVAT VAI LOPPUVATKO? TEKSTI ESKO PAKKANEN KUVA UPM K G S 32

33 smultron, slåtterfibbla, såpört, mjölon, Bearberry käringtand, mosippa, svinrot, sandnejlika, Sand pink kärleksört, Orpine harmynta, Basil thyme backglim, fjällvedel, sandviol, getrams, liljekonvalj, flockfibbla, Hawkweed klasefibbla, nipsippa, kattfot, Cat s foot blåmunkar, TEKSTI NILLA HIETAMÄKI PIIRROKSET JUHA ILKKA UPM METSÄN UUSI JULISTE ESITTELEE METSIEMME HARJUKASVEJA UPM Metsän suositun luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjukasvien kuvat on piirtänyt Juha Ilkka. H ytimessä NÄIN HARJUT SYNTYIVÄT Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjoet ja reunamuodostumat loivat maisemaan omanlaisensa leiman maan kasautuessa harjuksi. Jäätikköjoet synnyttivät harjut huuhtomalla samanpainoisia maalajeja kerroksiksi. Reunamuodostumat puolestaan syntyivät jäätikön kasatessa maata sen eteen. Syntytavasta riippuen harjun maa-aines muuttuu moreenista lajittuneisiin maalajeihin ja harjuissa voi olla myös erityyppisiä maakerroksia päällekkäin. Syntytavan voikin päätellä harjurinteen suunnasta tai sen sisältämästä maalajista. Yksi tunnetuimmista harjumuodostumistamme lienee Salpausselkä, joka on tyypillinen jäätikön vetäytymissuuntaan nähden poikittainen reunamuodostuma. Jäätikköjokien muodostamat harjut ovat puolestaan muodostuneet jäätikön vetäytymissuuntaisiksi. METSIEMME HARJUKASVEJA AHOMANSIKKA Fragaria vesca, Wild strawberry HÄRÄNSILMÄ Hypochaeris maculata, Spotted cat s ear KANGASRAUNIKKI Gypsophila fastigiata, Baby s breath MASMALO Anthyllis vulneraria, getväppling, Kidney Vetch HARJUKELTAMAITE Lotus corniculatus var. arenosus, Birdsfoot-trefoil SIANPUOLUKKA Arctostaphylos uva-ursi, Åsväxter i våra skogar IDÄNKEULANKÄRKI Oxytropis campestris ssp. sordida, ryssvedel, Yellow beaked milk vetch KANGASVUOKKO Pulsatilla vernalis, Spring Pasqueflower MÄKITERVAKKO Silene viscaria, tjärblomster, Sticky catchfly HIETANEILIKKA Dianthus arenarius, SIKOJUURI Scorzonera humilis, Viper s-grass ISOMAKSARUOHO Hylotelephium telephium, KETOKÄENMINTTU Satureja acinos, NUOKKUKOHOKKI Silene nutans, Nottingham catchfly HIETAORVOKKI Viola rupestris, Teesdale Violet TUNTURIKURJENHERNE Astragalus alpinus, Alpine Milkvetch UPM METSÄ KALLIOKIELO Polygonatum odoratum, Angular Solomon s-seal KIELO Convallaria majalis, Lily-of-the-valley HÄMEENKYLMÄNKUKKA SARJAKELTANO Hieracium umbellata, Pulsatilla patens, Eastern pasque flower VANAKELTTO Crepis praemorsa, Leafless Hawk s-beard KANGASAJURUOHO Thymus serpyllum, backtimjan, Wild thyme KISSANKÄPÄLÄ Antennaria dioica, SARJATALVIKKI Chimaphila umbellata, ryl, Prince s Pine VUORIMUNKKI Jasione montana, Sheep s bit scabious UPM Metsä Piirrokset Juha Ilkka. Paperi UPM Finesse gloss 200 g/m 2. Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere. Monet harjulajit elpyvät, kun harjulta poistetaan ylimääräistä puustoa. Metsiemme harjukasveja on jo 12. juliste UPM Metsän suositussa luontojulistesarjassa. UPM:n luontojulisteita ja niihin liittyviä opasvihkosia voi noutaa UPM:n metsäpalvelutoimistoista. Osan julisteista painos on loppunut, mutta monia julisteita on vielä jäljellä. Metsäpalvelutoimistojen yhteystiedot löytyvät UPM Metsän verkkopalvelusta 33

34 VINKIT Koko perheen metsäpäivä Ellivuoressa UPM Metsä, Pirkanmaan Metsäkeskus ja Hotelli Ellivuori järjestävät yhdessä koko perheen metsäpäivän Ellivuoressa Katso UPM Metsän kevään asiakastapahtumat verkkopalvelustamme RF Plantation Life kertoo kestävästä plantaasimetsätoiminnasta Tiesitkö, että UPM:n puuviljelmillä Uruguayssa on noin 300 yhtiön omaa työntekijää, minkä lisäksi toiminta työllistää yhteistyökumppaneina toimivissa palveluyrityksissä noin henkilöä? Tämän ja paljon muuta tietoa löydät uudelta UPM Plantation Life -sivustolta com. Sivusto on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tietoa kestävästä plantaasimetsänhoidosta, ja se on saatavilla myös suomeksi. LYHYESTI Metsä koetaan levolliseksi ympäristöksi, jossa voi olla rauhassa omine ajatuksineen. METSÄKÄVELY HOITAA MIELENTERVEYTTÄ S Jo viisi minuuttia luonnossa auttaa. Taimet liikkeelle toukokuun alussa Laadukkaat taimet lähtevät liikkelle UPM:n Joroisten taimitarhalta toukokuun alusta. Istutuskausi kestää syyskuun loppuun asti, joten taimitoimitukset kevät-, kesä- ja syysistutuksiin jatkuvat sinne asti. Vuoden 2014 istutuksiin tarkoitettujen taimien tuotanto käynnistyy taimitarhalla maaliskuussa, taimitarhapäällikkö Anne Immonen kertoo. Taimitilauksista ensi vuoden istutuksiin kannattaa sopia hyvissä ajoin oman metsäasiakasvastaavan kanssa. 34

35 sanastoa Raivaus Uudistamista tai puun korjuuta haittaavan alikasvoksen poistaminen, tehdään yleensä raivaussahalla. Kattavan metsäsanaston löydät UPM Metsämaailman metsäkirjastosta. UPM mukana Silva metsänäyttelyssä UPM Metsä ja UPM Bonvesta ovat mukana Silva 2013 metsätalousnäyttelyssä Joensuussa Sari Tiihonen TRAINEE-OHJELMA TOI UUSIA OSAAJIA UPM METSÄLLE METSÄNOMISTAJIEN TALVIPÄIVÄ KERÄSI RUNSAASTI VÄKEÄ Tammikuun lopulla Helsingissä järjestetty Metsänomistajien talvipäivä houkutteli paikale noin 700 metsänomistajaa. UPM Metsän yhteistyökumppaneineen järjestämässä tapahtumassa käsiteltiin laajasti metsänomistamiseen liittyviä asioita ja visioitiin tulevaisuuden puunkäyttöä. UPM metsän ständillä vasemmalta metsäasiakasvastaavat Tony Ahti Karkkilasta ja Markus Männistö Helsingistä, metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila Helsingistä ja metsäasiakasvastaava Jan Kuntsi Mäntsälästä. UPM LUONNON EHDOILLA Metsässä toimiminen metsän, luonnon ja sään ehdoilla on sekä metsänomistajille että metsäammattilaisille arkipäivää. Vuodenajat rytmittävät toimintaamme. Talvella korjataan talvileimikoita, tehdään paperitöitä ja suunnitellaan tulevaa, ja keväällä käynnistyy metsänhoitotyökausi. Kesällä nautitaan metsäretkistä ja syksyllä hyödynnetään metsän antimia. Säät vaikuttavat etenkin puunkorjuuseen. Syksyllä odotellaan talven tuloa ja talvikorjuukelejä. Keväällä seurataan lumien sulamista ja käydään tarkistamassa mahdolliset lumituhot. Hirvi-, myyrä- ja tuholaistilanne kiinnostaa myös. Oli vuodenaika mikä tahansa, yksi ei muutu: metsässä toimitaan aina luonnon ehdoilla. Monimuotoisuuden huomioiminen on nykyajan talousmetsänhoidossa itsestäänselvyys. UPM Metsä on halunnut nostaa luonnon tärkeyden esiin suositussa luontojulistesarjassaan. Tänä keväänä julkaisemme järjestyksessä jo 12. julisteen. Sen aiheena ovat metsiemme harjukasvit. Lue lisää julisteesta sivulta 33. Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti PÄÄTOIMITTAJALTA ALTA METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhtey dessä omaan UPM:n metsäasiakasvastaavaasi. Metsäasiakasvastaavien yhteystiedot löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh Päätoimittaja Nilla Hietamäki, Toimitusneuvosto: UPM; Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Asiakasviestintä; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Katri Lehtola. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy touko kesäkuussa. 35

36 HYVIN HOIDETTU METSÄ TUOTTAA Metsävarallisuus on pääomaa, joka oikein hoidettuna on pitkäaikainen ja turvallinen sijoitus. Metsän hoitaminen nyt on satsaus tulevaisuuteen, sillä hyvin hoidettu metsä kasvaa aina suhdanteista riippumatta. Jotta metsästä saisi jatkossakin parhaan mahdollisen tuoton, on siitä alettava pitää hyvää huolta heti. Helppo ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta on liittää oma metsäalue UPM:n yhteismetsään. Ota yhteyttä osoitteessa TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ UPM METSÄ

METSIEMME HARJUKASVEJA

METSIEMME HARJUKASVEJA METSIEMME HARJUKASVEJA UPM METSÄ Metsiemme harjukasveja UPM Metsän luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjokien

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsälahjavähennyslaskuri

Metsälahjavähennyslaskuri Metsälahjavähennyslaskuri Ohje metsälahjavähennyslaskurin käyttöön 7.4.2017 www.metsakeskus.fi Metsälahjavähennyslaskurin käyttö Metsälahjavähennyslaskuri opastaa metsälahjavähennyksen käytössä ja metsälahjavähennyspohjan

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa Suomi Puukauppaa ja metsäpalveluja metsänomistajille Noin 700 UPM-metsäammattilaista

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena

Lisätiedot

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja 14.11.2017 Konnevesi Juha Leppänen Projektipäällikkö, Biotalouden perusta kuntoon hanke SPV asiantuntija, Mhy Keski-Suomi Käsiteltäviä asioita Mihin sukupolvenvaihdoksella

Lisätiedot

Vastuullisesti tuotettua, aina tasalaatuista sahatavaraa liiketoimintasi tueksi UPM TIMBER

Vastuullisesti tuotettua, aina tasalaatuista sahatavaraa liiketoimintasi tueksi UPM TIMBER Vastuullisesti tuotettua, aina tasalaatuista sahatavaraa liiketoimintasi tueksi UPM TIMBER UPM TIMBER Sinun ykkösvalintasi Nykyaikaiset ja tehokkaat sahamme sekä ammattitaitoinen henkilöstömme ovat avainasemassa,

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100

METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100 Avainluvut 2017 METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST METSÄ WOOD METSÄ FIBRE METSÄ

Lisätiedot

Voit opiskella juuri silloin, kun siihen on sopivin metsäomaisuuden suunnitelmalliseen

Voit opiskella juuri silloin, kun siihen on sopivin metsäomaisuuden suunnitelmalliseen Tuotekuvasto TAPIO ForestKIT Tehokkaat työvälineet metsäpalveluiden tuottamiseen ja metsäomaisuuden hallintaan TAPIO ForestTEST Varmista metsäosaaminen työaikaa säästävillä verkkokursseilla TAPIO ForestKIT

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan

Lisätiedot

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat KANNATTAVA METSÄNHOITO Metsänomistajat Metsänhoito on ekoteko, sillä kasvaessaan metsä sitoo ilmasta hiiltä ja näin hillitsee ilmaston lämpenemistä. METSÄN KIERTOAIKA TAIMESTA TUKKIPUUKSI Metsän keskimääräinen

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot