TILA S TOINNIN TIETOJENKAS ITTELY
|
|
- Petteri Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 / MERENKULKUHALLITUS Tilastotoimisto TILA S TOINNIN TIETOJENKAS ITTELY LOPPURAPORTTI
2 S ISALLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tybryhmn kokoonpano ja tehtvnm.äritte1y Tietotarpeiden se1vittminen 3 2. NYKYTILANNE Tietojen keruu Tuotettavat tilastot Tilastojen kyttjtt 5 3. TAVOITETILA Yleisiä vaatimuksia tilastoille Kyttjien esittmt tilastotarpeet Eri tilastojen kehittmise11e asetettavat tavoitteet Toiminnalliset ja tekniset tavoitteet 9 4. EDELLYTYKSET MERENKULKULAITOKSELTA TAVOITETILAN SAAVUTTAMISEKSI Merenkulkulaitoksen rooli tilastojen tuottajana Tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat suuntaviivat Tilastojàrjestelmit ja niiden kehittäminen Tekniset edellytykset Resurssikysymykset Hallinnolliset toimenpiteet Liitännt muihin laitoksen kehittämishankkeisiin EDELLYTYKSET SIDOSRYHMILTA ARVIO MERENKULKULAITOKSEN PANOSTUSTARPEESTA LAHIVUOSINA ETENEMISEN VAIHEISTUS JA AIKATAULU ENNAKOIDUT VAIKUTUKSET LAITOKSEN JA SIDOSRYHMIEN KANNALTA 15 LIITE 1 MERENKULKUTILASTOT JA NIIDEN KEHITTAMINEN 16 LIITE 2 ATK:N HYVA}CSIKAYTTO TILASTOINNISSA JA SEN KEHITTAMINEN 23 1i...-' «. t-, -ç'; fr 44
3 1. JOHDANTO 1.1. Työryhmän kokoonpano la tehtävänmäärittely Merenkulkulaitoksen tietohallinnon kehittämisprojektin toisessa vaiheessa perustettiin siihen asti kootun materiaalin perusteella työryhmät laatimaan suunnitelmat johdon valitsemien viiden painopistealueen kehittämiseksi. Yhdelle näistä työryhmistä annettiin tehtäväksi laatia suunnitelma laitoksen tilastoinnin kehittämisestä. Työryhmälle annettiin aikaa elokuun 1992 loppuun. Työryhmän kokoonpano on seuraava: Risto Hytti (Pi) Antti Arkima Harry Federley Sirkka Späd -Jurvanen Saimaan kanavan liikenteen ja sisävesiliikenteen tilastoinnin osalta ollaan yhteydessä Järvi-Suomen merenkulkupiiriin (Seppo Piironen). Työryhmän tehtävänä on pohtia tietojen keruun, tilastojen tietosisältöjen ja tuotettavien tilastojen kehittämistä sekä tilastotietojen hyväksikäytón parantamista Tietotarpeiden selvittäminen Tilastoinnin kehittämisessä on otettava huomioon merenkulkulaitoksen omat tietotarpeet (sisäiset sidosryhmät) sekä ulkopuolisten sidosryhmien tarpeet. Tietotarpeiden selvittämiseksi työryhmä on kuullut eri sidosryhmiä, jotta saadaan selville nykyisten tilastojen puutteet sekä sidosryhmien mandolliset uudet tarpeet tilastojen sisällöstä ja niiden saatavuudesta. Seuraavia tahoja on kuultu: Kyösti Vesterinen Heikki Muttilainen Väyläo sas to Järvi-Suomen merenkulkupiiri Kari Litja, Suomen Kul jetustaloudellinen Yhdistys Suomen Satamaliitto Alpo Naski, Jouko Santala, Teollisuuden Keskusliitto Pär Forsskåhl, Suomen Varustamoyhdistys Lauri Ojala, Merenkulkualan koulutuskeskus Jorma Taina, Turun Kauppakorkeakoulu Martti Lumio, Tilastokeskus Antti Vehviläinen, Enso-Gutzeit Oy Kommentteja ei ole vielä saatu Suomen Varustamoyhdistykselta, Tilastokeskukselta ja Enso-Gutzeit Oy:ltä. Mutta kun nämä kommentit saadaan, ne kirjataan ja tullaan ottamaan huomioon järjestelmien suunnittelussa.
4 ja sen 4 2. NYKYTILANNE 2.1. Tietojen keruu Merenkulkuhallitus laatu tilastoja mm. ulkomaan merikuljetuksista ja kotimaan vesiliikenteestä sekä kauppalaivastosta ansaisemista bruttorandeista (rahtitulot ja kustannukset ulkomaille), tilastoja alus- ja veneonnettomuuksista, merimiesten mäáristä seka merenkulkulaitoksen toimintaan liittyviä hallinollisia tilastoja. Lisäksi merenkulkuhallituksessa laaditaan vuosittain erilaisia merenkulkuun liittyviä tilastokatsauksia. Useat tilastot perustuvat toiminnan yhteydessä syntyviin tietoihin (Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikenne, saariston yhteysalusliikenne, luotsaus, jäänmurtotoiminta jne) tai eri rekisterien hyväksikäyttöön (merimiesrekisteri, alusrekisteri, ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelo, onnettomuusrekisteri ja tulevaisuudessa venerekisteri). Laitoksen ulkopuolelta kerättävistä tilastotiedoista meriliikennetilastot perustuvat alusten (varustamoiden) ja satamien antamiin tietoihin. Alusten rahtitulo- ja kustannustilastot perustuvat varustajilta kerättäviin tietoihin. Kotimaan vesjljjkennetilaston tiedot saadaan satamilta sekä erikseen vuosittain suoritettavalla kyselyllá Tuotettavat tilastot Eri järjestelmistä tuotetaan säännöllisesti tilastoja joko manuualisesti tai atk:ta hyváksikäyttäen. Kuukausittain ja ja vuositasolla julkaistaan tilastoraportteja, -julkaisuja tehdään erillisselvityksiä. Tietopalveluna toimitetaan sidosryhmille tilastotietoja sekä paperitulosteena että konekielisessä muodossa. Seuraavia tilastoja julkaistaan säännöllisesti: Liikennetilastot - Meriliikennetilastot - alusliikenne - tavaraliikenne - matkustajaliikenne - Kotimaan vesiliikennetilastot - Saimaan kanavan tilastot - Sulkukanavien tilastot Alustilastot - Tilastot rekisteröidystä kauppalaivastosta - Ulkomaanliikenteen kauppa-alustilastot - Kauppalaivaston ansaitsemat bruttotulot ja kustannukset ulkomaille(bruttorahtitilastot) - Merimiestilastot - Venetilastot ( suunnitteilla) - Suomalaisten ulkomailla rekisteröimät alukset(selvitys)
5 Onnettomuusti las tot - AlusonnettomuustilaStOt - Veneonnettomuustilastot Hallinnolliset tilastot - MerenkulkulaitokSen toimintakertomus 2.3. Tilastojen kyttjt Merenkulkutilastojen snnbl1isi kyttjiä ovat: - Merenkulkulaitoksen johto ja laitoksen eri yksiköt - Muista valtion laitoksista mm. LM, KTM, VM, Suomen Pankki, Tilastokeskus, Verohallitus, Tullihallitus, Työsuojeluhallitus, MEK - Merenkulkukysymyksi pohtivat komiteat ja työryhmt - Suurimmat varustamot, huolinta- ja ahtausliikkeet - Suomen Satamaliitto ja useimmat satamat - Useimmat merenkulkualan jrjestbt, mm. varustamoyhdistykset, työntekijjrjestöt - Korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista mm. TKK:n Laiva laboratorio, Merenkulkualan Koulutuskeskus, Helsingin kauppakorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu - Opiskelijat - Laajasti lehdistö, Yleisradio ja MTV TAVOITETILA 3.1. Yleisiä vaatimuksia tilastoille - Pyritn tilastotuotannossa kyttmän mandollisimman paljon eri rekistereihin kertty tietoa - Erilliseen tiedonkeruuseen turvaudutaan vain, jos trket tietoa ei muuten ole saatavissa - Pyritään mandollisimman lyhyeen viiveeseen tilastotietojen ja julkaisujen valmistamisessa - Pyritn tilastojen luotettavuuteen - Pyritn tilastolliseen selkeyteen ja tilastojen kytbn vaivattornuuteen 3.2. Kyttàjien esittmàit tilastotarpeet Seuraavia asioita on tilastojen kyttjien kommenteissa esille: tullut YLEISTA - Julkaistava tilastojen perusteet ja tuoteseloste seka luettelo muista olemassaolevista julkaisemattomista tulosteista - Kuukausitilastojen esitystapaa on selkeytettvä, kytettv myös graafista esitystapaa - Tilastotuotannossa huomioitava nopeus ja tarkkuus - Pyrittv tilastolliseen selkeyteen ja käytön vaivattomuuteen - Tilastoaikasarjojen jatkuvuus trket - Tilastojulkaisut oltava havainnollisia ja lukijaystvl - lisiä
6 jossa ja Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilasto-oppaan, jonka sis1tö rrierenkulkutilastojen osalta on kuitenkin melko suppea. Selvitetàn, minkälainen tilasto-opas on syytä tuottaa merenkulkulaitoksen julkaisemista tilastoista. TIETOPALVELU - Tilastotietoja on saatava myös konekielisessä- ja graafisessa muodossa - Tulisi kehittää mandollisuus saada erilaisia satunnaistilastoja kerätystä aineistosta - Laitoksen sisällä oltava mandollisuus eri rekisterien tietojen selaamiseen - Tilastotoimistossa tulisi olla ajantasalla oleva kokoelma tavallisimmista vesililkennetta kuvaavista graafisista kuvioista ja käyttäjiä varten niistä. luettelo - Tilastotietopankkia on monilta tahoilta pidetty tarpeellisena, mutta sen käyttö on oltava kohtuuhintaista MeriliikennetilastOn ja alusrekisterin osalta on nykyisistä järjestelmistä mandollisuus saada tietoja myös konekielisessä muodossa. Kun meriliikennetilastojarjestelma ja alusrekisteri muutetaan tietokantapohjaisiksi, niin tietojen saanti konekielisessä muodossa tulee joustavainmaksi. Tilastotoimistossa on mikrossa ylläpidettävä kuvapankki, on useita kymmeniä graafisia kuvioita useilta merenkulun osa -alueelta. Kuvapankkia tullaan edelleen kehittämään. Tilastotietokannan ulkopuolinen käyttö riippuu käyttäjien aktiivisuudesta. TI ETOS ISALTO - Tarvitaan yksikkö- ja suuryksikkötavaroiden virtatilastoja - Tarvitaan vaarallisten aineiden tilastoja - Tilastoja yhdistetyistä kuljetuksista - MeriliikennetilastoiSsa konttien ym. kuljetusvälineiden sisältö pyrittävä selvittämään - Tiedot kul jetusketjuista tarpeellisia, etenkin syöttöliikenne - Tarvitaan alueellisia tilastoja;esim. EY ja OECD - Pyrittävä vaikuttamaan EY:n tavaraluokituksiin - Kehitettävä vertailtavuutta tullin tilastoihin - Aluksen käyttämä väylä ja syväys - Ulosliputetut alukset Tilastojen tietosisältöön kohdistuvia tietotarpeita on otettu tullaan ottamaan huomioon tilastojärjestelmiä kehitettäessä. Meriliikennetilastojen vertailtavuus tullin tilastoihin paranee tieto jenkeruun kehittyessä. Ulkomaille rekisteröidyistä suomalaisten omistamista aluksista tehdaän vuosittain erillisselvitys.
7 ja 7 TULO- JA KUSTANNUSTIEDOT - BruttorahtitilaStOiSSa merikuijetusten kustannustilastointia on kehitettv - Selkeytettv mkh:n julkaisemien bruttorahtitilastojen ja Tilastokeskuksen julkaisemien kansantulolaskelmien merenkulun osuuden väliset yhteydet - Merenkulun kustannus- ja investointitilastoja - Monipuolisernmin tietoja tonniston arvosta Alusten tulo- ja kustannustiedot ovat luottamuksellisia, jonka vuoksi kovin yksityikohtaista tietoa ei voida julkaista. Alusten tulo- ja kustannusti1astojrjestelm kehitettessä tullaan ottamaan huomioon esitetyt kommentit. KOTIMAANTILASTOT - Kotimaan vesiliikennetilastoissa tulisi kayttaa samaa tavaraluokitusta kuin ulkomaan liikenteen tilastoissa - Kotimaan henkilliikenteen osalta tilastoja selkeytettä - vä Uudessa rakennettavassa meriliikennetilastijärjestelmässä ulkomaan ja kotimaan liikenteen tavararyhmät ovat samoja. MUUT TILASTOT - Tietoja moottorivenekannasta - Alusonnettomuustilastointia kehitettävä - Tuotettava satamien kokonaisliikennettä kuvaavia tilastoja - Saimaan kanavan tilastoja selkeytettävä Moottorivenekanta tulee selviämään perustettavasta venerekisteristä. Alusonnettomuustilastointia tullaan kehittämään yhteispohjoisrnaisesti. MeriliikennetijastojärjeStelmafl kehittämisen yhteydessä ulkomaan ja kotimaan liikenteen tilastointi yhdenmukaistuu, jolloin satamien kokonaisliikenteen tilastointi selkeytyy. Samassa yhteydessä Saimaan kanavan tilastointia kehitetään KANSAINVALISET TILASTOT - Kartoitettava kansainväliset merenkulkutilastot ja tietopankit - Pyrittävä Suomen tilastojen vertailtavuuteen kansainvälisten tilastojen kanssa Hankitaan keskeisimmät kansainväliset merenkulkutilastot ja luodaan yhteydet keskeisiin tietopankkeihin, jolloin voidaan palvella mybs ulkopuolisia tahoja kansainvälisiä merenkulkutilastoja koskevissa kysymyksissä. ERI TIIIASTOISTA SAATAVA PALAUTE Eri tilastoista saadaan jatkuvasti palautetta, joka on otettu otetaan jatkossakin mandollisuuksien mukaan huomioon eri tilastojärjestelmiä kehitettäessä.
8 3.3. Eri tilastojen kehittämiselle asetettavat tavoitteet MeriliikennetilastOt - Tietojen keruuta konekielisessä muodossa pyritään lisäämään. Lopullisena tavoitteena on, että meriliikennetilastoihin tarvittavat tiedot saadaan pääosin erlaisista tietojärjestelmistä konekielisessä muodossa. - Tietosisällön on täytettävä mandollisuuksien mukaan eri tilastojen käyttäjien esittämät tarpeet sekä EY:n määrittelemät tietovaatimukset. - Tilastotietoja voitava hyödyntää myös konekielisessä muodossa mm. mkh:n omissa tietojärjestelmissä Kotimaan vesiliikennetilastot - Tilastotietojen luotettavuutta ja tilastojen kattavuutta on parannettava. - Tietojenkeruumenetelmää on kehitettävä. Saimaan kanavan tilastot - Tilastointia kehitetäan meriliikennetilastojärjestelmän uudistamisen yhteydessä. - Kuukausitilastoa monipuolistetaan. KauppalaivastotilaStot - AlusrekisteriuudiStukSen yhteydessä tietojen käytettävyys paranee. - Kehitetään monipuolisia alus- ja kiinnitystilastoja - Tietoja voitava hyödyntää myös konekielisessä muodossa mkh:n omissa tietojärjestelmissä. BruttorahtitilastOt - Konekielisessä muodossa annettavien tietojen maaraa pyritaan lisaamaan. - Ennakkolukujen laskentaa automatisoidaan. - Lopullisten tilastojen valmistumista pyritään nopeuttamaan. Merimiestilastot - Merimiesrekisterin uudistamisen yhteydessä uudistetaan täysin merimiestilastot. - Kehitetään rinnakkaisrekisteriin merkittyjen alusten miehistöä kuvaavia tilastoja. Alusonnettomuusti lastot - Alusonnettomuustilastoja kehitetään yhteispohjoismaisesti. Veneonnettomuusti las tot - Pyritään kehittämään kattava tiedonkeruujärjestelmä. - Kehitetään tietojenkäsittelymenetelmä ja tilastot. Merenkulkulaitoksen toimintakertomus - Toimintakertomuksen tarve selvitetään. - Toimintakertomuksen esitystapaa ja sisältöä kehitetäan. Tilastotietopankki - Pyritään kehittämään tilastotietopankki, josta voidaan hakea näytölle yksinkertaisesti erilaisia merenkulkua käsitteleviä tilastotietoja joko taulukkomuodossa tai
9 graafisessa muodossa la jotka voidaan edelleen tulostaa. Toiminnalliset ja tekniset tavoitteet - Kehitetään mandollisuutta käsitellä laajemmin tilastoja myös graafisessa muodossa. - Tietoliikenneyhteydet piirien ja xnkh:n välillä on toimittava moitteettomasti. - Laitteistojen ja järjestelmien toimivuus rnkh:ssa varmistettava. - Laitteisto- ja ohjelmistopolitiikka laitoksen sisällä on oltava yhteneväistä. 4. EDELLYTYKSET MERENKULKULAITOKSELTA TAVOITETILAN SAAVUTTAMISEKSI Merenkulkulaitoksen rooli tilastojen tuottajana MerenkulkutilaStoinflin tarkoitus on mandollisimman tehokkaasti palvella merenkulkupolitiikan p töksentekijöitä tuotta - maila heidän käyttöönsä tilastotietoja suunnittelua, seurantaa, valvontaa ja päätöksen tekoa varten. Lisäksi teollisuus, kauppa, tutkimus ja merenkulkuelinkeino tarvitsevat tilastotietoja merenkulusta. Useiimnat merenkulkulaitoksessa laadittavista tilastoista ovat välttämättömiä laitoksen toiminnan johtamisen kannalta. Eräät tilastot perustuvat toiminnan yhteydessä syntyviin tietoihin (Saiman kanavan ja sulkukanavien liikenne,saariston yhteysalusliikenne, luotsaus, jäänmurtotoimiflta jne.) tai eri rekisterien hyväksikäyttöön (alusrekisteri, merimiesrekisteri,onnettomuusrekisteri ja tulevaisuudessa venerekisteri). BruttorahtitietOjefl keruu ja tilastojen tekeminen perustuu lakiin ja tilastotietojen pääasialliset käyttäjät ovat Suomen Pankki ja Tilastokeskus, jotka käyttävät bruttorahtitietoja maksutaselaskelmissa. MeriliikennetilaStOihin ja kotimaan vesiliikennetilastoihin tilastotiedot kerätään varustamoilta,huoiitsijoilta ja sata - muta Tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat suuntaviivat Tilastojärjestelmät ja niiden kehittäminen Liitteessä 1 on esitelty yksityskohtaisesti eri tilastojärjestelmät ja niiden kehittämishankkeet. Meriliikennetilastot MeriliikennetilaStoilia tarkoitetaan tilastoja meritse tapahtuvista tavaroiden ja matkustajien kul jettamisesta ja ulkomaiden satamien välillä sekä aluksilla Suomen tilastoja ulkomaanliikenteessä Suomen satamissa käyneistä aluksista MeriliikennetilaStojarjeStelmä uusitaan pääosin vuoden aikana.vuonna 1993 jatketaan tietojen hyväksikäy tön kehittämistä. Sovellus perustuu ORACLE- tietokan-
10 lo taohjelmistoon ja on mkh:n tietokoneella Tavaraluokitusta laajennetaan 32 luokkaiseksi vastaamaan mm. EY:n tavaraluokitusta IMO-lastien tilastointia kehitetään Tietojen keruumenetelmiä kehitetään. Konekielisessä muodossa annettavien tietojen määrää pyritään lisäämaan EDIFACT ja PORTNET järjestelmiä hyödyntämällä. Tietojen hyväksikäyttöä kehitetään: - mandollisuus tulostaa monipuolisia vakiotilastoja - ennalta rajatusta aineistosta voidaan ajaa vakiotilasto-ohjelmilla valinnaistilastoja - tilastoaineistoa saatavissa joko paperitulosteina tai konekielisessa muodossa - järjestelmä mandollistaa tietokantahaut - luodaan ns. tilastotietopankki, johon mandollisesti myös ulkopuolisilla on pääsy - rakennetaan yhteys suunnitteilla olevaan satamatietokantaan. Kotimaan vesiliikennetilastot - Kotimaan vesiliikennetilastoihin tarvittavat tiedot saadaan osittain meriliikennetilaston tiedonkeruun yhteydessä sataniilta sekä vuosittain suoritettavalla kyselyllä - Tietojen keruuta kehitetään ja käsittely uudistetaan vuonna Tietojen keruuta kehitetään kohdentamalla kysely tarkemmin sekä yhdistämallä rekisteröityjen alusten osalta kotimaan vesiliikennekysely ja bruttorahti -kysely. Sisävesien uiton tilastointi siirretään Järvi- Suomen merenkulkupiirin hoidettavaksi - Tietojen käsittely uusitaan tallentamalla kerätyt tiedot mikroon tietokantaan, joka mandollistaa joustavan tilastoinnin sekä tietokantahakujen tekemisen Saimaan kanavan tilastot - Saimaan kanavan liikennetilastointi hoidetaan Järvi- Suomen merenkulkupiirissä - Tietoja kerätään liikenneilmoituksella, jonka kanavassa kulkeva alus tai sen edustaja antaa. Tulevaisuudessa Järvi-Suomen merenkulkupiiri tulee kehittämään mandollisuutta antaa tarvittavat lastitiedot konekielisessä muodossa. - Saimaan kanavan liikennetiedot tullaan tallentamaan alkaen meriliikennetilastojärjestelmään - Tämä mandollistaa monipuolisen tilastotuotannon ja antaa mandollisuuden tehdä tietokantakyselyjä Sulkukanavien tilastot - Sulkukanavien tilastointi hoidetaan Järvi-Suomen merenkulkupiirissä - Kanavaliikenteestä kerättäviä tietoja pidetään riittävinä eikä niihin kohdistu kehittämistarpeita
11 -fleet ja 11 Kauppalaivastotilastot Maistraattien alusrekisterit lakkautetaan syksyllä 1993 merenkulkuhallitukseen perustetaan keskitetty alusrekisteri, joka aloittaa toimintansa syksyllä Ahvenanmaalaiset alukset rekisteröidään kuitenkin edelleen Ahvenanmaan lääninhallituksessa, josta on atkyhteys merenkulkuhallituksen pitämään alusrekisteriin. Alusrekisteri toteutetaan ORACLE-sovelluksena mkh:n tietokoneessa. Muodostuvaa alustietokantaa hyodynnetäan myös muissa rnkh:n tietojärjestelmissä. Alusrekisterijärjestelmän suunnittelu aloitetaan syksyllä Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloa tullaan myös ylläpitämään alusrekisterijärjestelmässä Tietojen tilastollinen hyväksikäyttö kehittyy - kehitetään monipuolisia alus- ja kiinnityst il a stoj a - antaa mandollisuuden tietokantahakuihin - tilastoaineisto tulostetaan paperitulos konekielisessä muodossa -tema ja - alustilastot liitetään tilastotietopankkiin vuonna 1994 Bruttorahtitilastot Bruttorahtitilastot kattavat kaikki Suomessa rekisteröidyt vähintään 19 nettorekisteritonnin kokoiset alukset sekä ulkomailta Suomeen aikarandatut alukset. Bruttorahtitilastot sisältävät tietoja Suomen kauppalaivaston bruttorahtituloista, ulkomaille maksetuista kustannuksista, arvosta, polttoainekulutuksesta sekä käyttämisestä. Lisäksi tilastoissa on tiedot ulkomailta aikarandattujen alusten bruttorahtituloista ja ulkomaille maksetuista kustannuksista. Bruttorahtilaskelmiin tarvittavien tietojen keruu perustuu lakiin ja Valtioneuvoston päätökseen. Tiedot kerätään varustajilta lomakkeilla osittain vuosineljänneksittäin ja osittain vuositasolla. Kolme suurinta varustamoa antavat bruttorahtitulotiedot konekielisessä muodossa. Tietojen keruu tulee jatkumaan nykyisillä menetelmillä. Konekielisessä muodossa annettavien tietojen määrää pyritään lisäämään. Kyselylomakkeisto on kokonaisuudessaan uusittava. Järjestelmän käyttämat ohjelmatuotteet ovat vanhentu ja siksi järjestelmä on korvattava uudella. Lisäksi kun mkh:n alusrekisteri uusitaan, niin se vaikuttaa bruttorahtijärjestelmään, joka käyttää nykyistä mkh:n alustiedostoa. BruttorahtitilastojarjeStelmä uusitaan vuoden 1994 aikana Uuden järjestelmän tietojen hyväksikäytön kehittamistavoitteita - ennakkolukujen laskentaa on automatisoitava - tilastointia on yksinkertaistettava - tilastot on pyrittävä saamaan valmiiksi kesä-elokuussa
12 12 Merimiestilastot - MerimiestilaStot tuotetaan merirniesrekisterin tiedoista. MerimiesrekiSterisSa on tiedot suomalaisten sekä suomalaisilla aluksilla palvelleiden ulkomaalaisten merimiesten aluspalvelusta. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten osalta ulkomaisten merimiesten määrän seuranta tulee tärkeäksi. MerirniesrekiSteria pidetään nierenkulkuosastolla. Merimiesrekisterifl tietojenkäsittelyjärjestelmä uusitaan vuoden 1993 aikana, jolloin tietosisältöä tarkistetaan. Samassa yhteydessä suunnitellaan tilastoinnin uudistaminen. Venetilastot - Tilastot toteutetaan venerekisterin perustamisen yhteydessä. - Venerekisteriä tullaan pitämään merenkulkuosastolla. AlusonnettomuustilaStOt - AlusonnettomuustilastOt perustuvat merivahinkoilmoituk - sista ja merenkulkupiireistä saataviin tietoihin. Tilastot sisältävät Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille ulkomailla sattuneet onnettomuudet sekä henkil6vahingot näillä aluksilla. - Tilastointia kehitetaan yhteispohjoismaisesti (DANA), minkä seurauksena tietojen anlysointi tulee mybs kehittymään. - AlusonnettomuustilaStojefl kehittämisvastuu on inerenkulkuosastolla. Veneonnettomuustilastot - Veneonnettomuustilastot ovat perustuneet merivartios - tolta, nimismies- ja poliisipiireiltä saatuihin veneonnettomuusilmoituksiin sekä erillisselvityksiin. Veneonnettomuustilastoja on julkaistu vuosittain eri laajuudessa. Kehittämistarpeita - kehitettävä kattava tietojenkeruumenetelmä - kehitettävä tietojenkäsittely- ja tilastointimenetelmät - onnettomuuksien analysointia on kehitettävä Veneonnettomuustilastojen kehittämisvastuu on merenkulkuosastolla. MerenkulkulaitOkSen toimintakertomus - MerenkulkulaitokSen toimintakertomus uudistui vuoden 1991 aikana merenkulkulaitoksen organisaatiomuutoksen seurauksena - Julkaisuun tulevien tietojen keruumenetelmiä ja julkaisun taulukoiden esitystapaa tullaan uudistamaan lähivuosina.
13 on -sa he 13 Ti lastotietopankki Tietojen luottamuksellisuuden takia yksilöityj tilastotietoja ei voi antaa kaikkien käyttöön. Tämän vuoksi perustetaan tilastotietopankki, jossa tiedot on yhdistetty sellaiseen muotoon, ettei esim. märttyyn alukseen, henkilöön tai yhteisöön yksilbitya tietoa esiinny. Erillinen tilastotietopankki on syytä perustaa siksi, että tilastotietoja on tallennettu monenlaisiin erilaisiin jrjestelmiin, joihin ei pystytä rakentamaan kyttjille yhteytt.. Lisäksi eri jrjestelmist haettua tietoa on mandollisuus yhdist tilastotietopankissa. Ensimmisess vaiheessa tilastotietopankkiin tallennetaan ulkomaan meriliikennett koskevia keskeisi. aikasarjatietoja. Myöhemmin sitä laajennetaan mm. alusrekisterin ja kotimaan vesiliikenteen tiedoilla. Tilastotietopankkiin olisi kaikilla halukkailla pääsy ja voisivat hakea nytölle yksinkertaisesti erilaisia merenkulkua koskevia tilastotietoja joko taulukkomuodos tai graafisessa muodossa. Tilastotietopankin käyttö maksullista. TilastotietopankiSta olisi mandollista saada esim. aikasarjoja, muutostietoja, poikkeamatietoja. Yksityiskohtaisempaa tietoa kuin mitä tilastotietopankkun on tallennettu on saatavissa tilastoja tuottavilta yks iköilt Tekniset edellytykset Atk:n h ksikiyttö tehostetaan tilastoinnissa. Liitteess 2 on esitetty atk:n nykyinen hyväksikäyttö tilastoinnissa ja sen kehittäminen mukaanlukien tilastojen painatuksen edellyttmt atk-ratkaisut. Lisaksi - Järvi-Suomen mkp:n ja mkh:n vlist tietoliikenneyhteyt - t on kehitettva, jotta linjaliikenteest johtuva viive saadaan pienenemn. - Tehtv graaf isen tulostamisen edel1yttint laitteistoja ohjelmistohankinnat Resurssikysymykset - Tilastotoimiston henkilökunta koostuu toimistopäällikös - tä, aktuaarista, kandesta tutkijasta, yhdestä osastosihteerist, kolmesta toimistosihteeristä ja yhdestä toimistovirkailijasta. Lisäksi lisätyövoimana on käytetty melko säännöllisesti erilaisia harjoittelijoita ja velvoitetyöllistettyjä. - Eri järjestelmien kehittämisen seurauksena on vuosina henkilökunta vähentynyt kandella henkilöllä. - Suunniteltujen tilastouudistusten seurauksena ei toimiston henkilökuntaa voida enäa vähentää, mutta myöskään lisäresursseja ei tarvita Hallinnolliset toimenpiteet - Päätettävä laitoksen sitoutumisesta sovittuun tilasta-
14 14 tuotannon kehittämis een. - Määriteltävä laitoksen tuottaman tilastotiedon hinnoittelupolitiikka. - Tilastolakien kehittämisessä on otettava huomioon eri tilastoviranomaisten tarpeet tiedonkeruun osalta Liitännät muihin laitoksen kehittämishankkeisiin Tilastojärjestelmiefl kehittäminen tulee suhteuttaa laitoksen muiden tietojärjestelinien kehittämiseen. Tällaisia hankkeita ovat mm. VALNA, satamatietokanta, katsastus- ja tarkastustoiminnan kehittäminen. Satamatietokannasta on liittymä meriliikennetilastojärjestelmään ja siinä on huomioitava satamakoodit. Alusrekisteri tulee olemaan osa laajemmasta alustiedostosta, joka merenkulkulaitoksessa muodostetaan. Tätä alustiedostoa tulee kayttämään useat eri järjestelmät. EDELLYTYKSET S IDOSRYHMILTA - Sitoutuininen eri standardien ja samojen koodistojen käyttöön ja niiden edelleen kehittämiseen. - Laitteistot ja ohjelmistot on oltava yhteensopivia. ARVIO MERENKULKULAITOKSEN PANOSTUSTARPEESTA LAHIVUOSINA Kustannukset ovat suuntaa antavia arvioita tilastojen kehittämisestä ja ne eivat sisällä rekisterien (esim. merimies-, alus- ja venerekisterin) kehittämiskustannuksia. Kustannuksiin ei myöskään sisälly hankittavien laitteiden hankintakustannuksia eikä tilastojen painatuskuluja. Järjestelmä (1000mk) Meriliikennetilastojarj Kotimaan vesiliik.tilastot 20 Saimaan kanavan til Alustilastot 1 50 BruttorahtitilastOt 300 Merimiestilastot 2 50 venetilastot AlusonnettomuustilastOt 50 Veneonnettomuustilastot 50 MKL:n toimintakertomus 10 Tilastotietopankki Kansainväliset tilastot Yhteensä Liittyy alusrekisterin kehittämiseen Liittyy merimiesrekisterin kehittämiseen Liittyy venerekisterin kehittämiseen
15 15 7. ETENEMISEN VAIHEISTUS JA AIKATAULU Projektien karkea ajoitus 1. MeriliikennetilaStO järjestelmä 2. Kotimaan vesiliikennetilastot 3. Saimaan kanavan tilastojärjestelmä 4. Alusrekisteri/tilastOt 5. BruttorahtitilaStO jar jesteirna 6. Merimiesrekisteri/tilastOt 7. Venerekisteri /tilastot 8. Alusonnettomuusti1aStOt 9. Veneonnettomuusti lastot 10. Merenkulkulaitoksen toimintakertomus 11. Tilastotietopankki 12. Kansainväliset merenkulkutilastot ENNAKOIDUT VAIKUTUKSET LAITOKSEN JA SIDOSRYHMIEN KANNALTA - Tilastotietojen hyväksikäyttb laitoksen eri yksiköissä tehostuu. - Tilastot monipuolistuvat ja niiden laatu paranee entisestään. - Tilastotietojen saatavuus helpottuu ja tietoja on saatavissa myös konekielisessä ja graafisessa muodossa. - Sidosryhmät voivat myös itse jalostaa tilastoja haluamaansa muotoon. - Tilastojulkaisujen painatuskustannukset laskevat, kun painoon voidaan siirtää tilastotaulukoita konekielisessä muodossa.
16 1993 ja -le 16 LuTE 1 MERENKULKUTILASTOT JA NIIDEN KEHI11AMINEN MERILI IKENNETILASTOT 1. Tietojen keruu MeriliikennetilastojarjeSteirna uusitaan vuoden 1992 aikana. Uudistus koskee osittain tietojen keruuta, täysin tietojen käsittelyä sekä tietojen hyväksikäyttöä. Meriliikennetilastoilla tarkoitetaan tilastoja meritse tapahtuvista matkustajien ja tavaroiden kul jettamisesta ja ulkomaiden satamien välillä sekä tilastoja ulkomaanliikenteessä Suomen satamissa käyneistä aluksilla Suomen aluksista. Meriliikennetilastoja julkaistaan kuukausittain seka vuositasolla. Aina ulkomaanliikenteessä olevan aluksen saavuttua ja tai lähdettyä suomalaisesta satamasta aluksen päällikön sen edustajan on annettava merenkulkuhallituksel käytännössä tiedot aluksesta ja sen lastista lastaus- ja purkaussatamittain. Tiedot annetaan saapumis-/lähtöilmoituslomakkeella muodossa. Tulevaisuudessa tullaan kehittämään tietojen keruuta satamien PORTNET-järjestelmien kautta, tai konekielisessä jolloin tietojen keruu suoraan aluksilta vahenee. Ensimmäiset PORTNET-järjestelmät otettaneen käyttöön vuosina Tietojen kasittely Uusi meriliikennetilastojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden alusta. Sovellus perustuu ORACLE-tietokantaohjelmistOofl on mkh:n tietokoneella. 3. Tietojen hyväksikäyttö Uudessa järjestelmässä tietojen hyväksikäyttöä kehitetään. - valmiita tilastoja - valinnaisia tilastoja - mandollisuus tietokantahakuihin - luodaan ns. tilastitietopankki, johon myös ulkopuolisilla pääsy - kuukausi- ja vuosijulkaisut tehdään atk:ta hyväks ikäyttäen KOTIMAAN VESILIIKENNE -TILASTO Kotimaan vesiliikennetilasto julkaistaan vuosittain. Tilastossa on tietoja kotimaan vesiliikenteen aluskuijetusten, raakapuun uiton sekä henkilöliikenteen määristä ja suoritteista. Tavarankuljetukset aluksilla on jaettu nestemäisiin polttoaineisiin, hiekkaan, ruoppausmassoihin ja muuhun tavaraan. Henkilöliikenne aluksilla on tilastoitu vesistö-
17 ja 17 alueittain ja liikennelajeittain. Veneilyn osalta tilasto sisältää vain valtion sulkukanavilla sulutettujen veneiden luku äärän sekä vastaavan matkustajamäärän. Tilastossa on ja henkilbliikenne, esitetty erikseen Ahvenanmaan tavaramerenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne sekä Saimaan kanavan muiden sulkukanavien liikenne. Tietoja Saimaan kanavan ja on mybs erillisjulkaisuis - muiden sulkukanavien liikenteestä sa Saimaan kanavan liikenne ja Kanavaliikennetilasto Tietojen keruu Kotimaan vesiliikennetilaston tietoja saadaan sekä satamien kuukausittain lähettämistä satamalistoista että vuosittain suoritettavalla kyselyllä. Satamalistat käsittävät rannikon satamat ja Saimaan alueen suurimmat satamat. Kysely lähetetään varustamoille, randinantajille, uittoyhdistyksille, yksityisuittajille, henkil3liikennettä harjoittaville yrityksille, liikennöitsijbille ja satamille. Lisäksi Ahvenanmaan yhteysalusliikenteen tiedot saadaan Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, merenkulkulaitoksen harjoittaman yhteysalusliikenteen tiedot Saaristomeren merenkulkupiiristä ja Saimaan kanavan sekä muiden valtion sulkukanavien tiedot Järvi-Suomen merenkulkupiiristä. Satamalistoista ja kyselystä saatavat tiedot ovat osittain päällekkäisiä ja saatavat tiedot poikkeavat toisistaan Tietojen keruun kehittäminen - Tavaraliikenne - Henkil3liikenne 2.1. Tietojen käsittely - Bruttorahtikyselyn piiriin kuuluvien alusten osalta kysely yhdistetään bruttorahtikyselyyn - Kyselyn kohdentaminen - Kyselylomakkeet uusitaan - Tietojen keruuta satamalistoilla lisätään - Myös uiton osalta sisävesien tilastointi siirretään Järvi-Suomen merenkulkupiiriin - Bruttorahtikyselyn piiriin kuuluvien alusten osalta kysely yhdistetään bruttorahtikyselyyn - Kyselyn kattavuutta pyritään lisäämään etenkin pienten yritysten osalta. Uusien yritysten mukaansaanti käyttäen piirien ja MEK:n asiantuntemusta seka sanomalehtitietoja - Vastausten luotettavuutta lisätään kyselylomaketta selkeyttämällä - Satamalistojen tiedot tallennetaan meriliikennetilastojärjestelmään - Kyselyn tiedot käsitellään nykyisin manuaalisesti, jolloin samaa tietoa saatetaan käsitellä useampaan kertaan - Käsitellyistä tiedoista laaditaan mikrolla taulukoita ja kuvioita - Julkaisuun tulevat kartat piirretään käsin väyläosastolla
18 ja - Saimaan alueen aluskuljetuksia ja uittoa koskevat tiedot laaditaan Järvi-Suomen merenkulkupiirissä 2.2. Tietojen käsittelyn kehittaminen - Lomaketietojen tallennus tietokantaan - Mandollisuus tietokantahakuihin - Yhteys tilastotietopankkiin ja meriliikennetilastoihin - Karttojen teko atk-pohjaiseksi - Vuosi julkaisun teko julkaisuohjelmalla - Tilastotuotannon nopeutuminen SAIMAAN KANAVAN LIIKENNETILASTO (Vuosi- la kuukausitilasto) Saimaan kanavan liikennetilastointi hoidetaan Järvi-Suomen merenkulkupiirissä. Tilastossa on esitetty Saimaan kanavan kautta tapahtunut kotimaan ja ulkomaan tavaraliikenne, matkustajallikenne ja uitto. Tilastossa on myös Saimaan alueen satamien liikennemäärät tavaralajeittain ja liikenteen jakaantuminen maittain ulkomaan liikenteen osalta. Alusten määriä tilastossa tarkastellaan Mälkiän ja Pällin sulkujen kohdalla, siten että Mälkiän sulun tilasto kuvaa Saimaan alueen Suomen puoleisen osan liikennettä ja Pällin sulun tilasta Saimaan kanavan läpi kulkenutta liikennettä. Saimaan kanavan liikenteestä julkaistaan vuosi- ja kuukausitilasto Tietojen keruu Rahti- ja matkustaja-alusliikenteen tiedot saadaan alusten antamista liikenneilmoituksista, erikseen kanavamatkasta ylös alas. Uittotiedot saadaan uittajien toimittamista rahtikirjoista. Sulkujen alusmäärät saadaan sulkujen huolto -ja liikennepäiväkirjoista Tietojen keruun kehittäminen - Jatketaan toistaiseksi nykyisellä tavalla - Jatkossa Järvi-Suomen merenkulkupiiri tulee kehittämään tietojen keruuta konekielisessä muodossa - Tulevaisuudessa Saimaan kanavan liikennepäivystyksestä ns. Saimaan kanavan Informaatiojärjestelmästä tulisi lähteä perustieto tilastointiin. Sovellus on tehty ORACLE - ohjelmalla Tietojen käsittely - Saimaan kanavan liikennetietojen tallennus suoraan meriliikennetilasto järjestelmään alkaen - Antaa mandollisuuden tietokantakyselyihin - Mandollistaa monipuolisen tilastotuotannon 2.2. Tietojen käsittelyn kehittäminen - Taulukoiden selkeyttä ja viimeistelya parannetaan - Kuvioiden selkeyttä parannetaan - Kuukausitilaston selkeyttä parannetaan - Vuositilastoa kehitetään
19 19 KANAVALI IKENNETILASTO Sulkukanavien tilastointi hoidetaan Järvi-Suomen merenkulkupiirissä. Kanavaliikennetilasto sis.lt tiedot valtion sulkukanavien (Pi. Saimaan kanava) henkii- ja tavaraliikenteest sekä sulutettujen alusten mrist eri väylill sijaitsevilia sulkukanavilla. Tiedoista julkaistaan vuosittain kanavalilkennetilasto. Kanavaliikenteest kerttäviä tilastoja pidetn riittvin eikä niihin kohdistu kehittmis tarpeita. 1. Tietojen keruu Tiedot kootaan Järvi-Suomen merenkulkupiiriss sulutuksen suorittajan pitmien iiikennepivkirjojen perusteella Tietojen ksitteiy Liikennepivkirjojen perusteella tiedot ksiteiiän Järvi- Suomen merenkuikupiirissa manuaalisesti 2.2. Tietojen käsittelyn kehittãminen ALUSTILASTOT - Selvitetn tietojenksittelytarvetta taulukkolaskennalla - Ulkoasun selkeytt parannetaan - Taulukoiden ja kuvioiden ulkoasua parannetaan Alusrekisteriifl kootaan tiedot eri maistraateissa rekistert3idyist aluksista. Alusrekisterilain mukaan rekisteriin on merkittv kaikki suomalaiset kauppamerenkulkuun kytettv.t vhintn 19 nettorekisteritonnin suuruiset alukset. Rekiste omistajan pyynnosta merkittav pienempikin kauppamerenkulkuun kytettv alus, mikäli sen pituus on vhintn 10 -rim on metria. Maistraatit ihettvt tilastotoimistoon kuukausittain tiedot heidän rekistereissn tapahtuneista muutoksista. Nill tiedoilla, mittakirjoista, jmaksuiuokkatodistuksista sekä suoraan aluksen omistajalta saatavilla tiedoilla ylläpidetän merenkuikuhailituksen aiusrekisteri. Mkh:n alusrekisterin atk-ratkaisuna on VTKK:n tietokoneelia ja oleva suorakiyttsoveilus, johon tietojen päivitykset kyselyt tehdään tosiajassa. Joka kuukauden lopussa julkaistaan tiedot kauppalaivastossa kuukauden aikana tapahtuneista muutoksista sekä tilastot kauppalaivaston koosta. Heti vuodenvaihteen jäljeen tehdään kauppa laivaston vuositilastot. Osa aiusrekisteriin rekisterbidyistä aluksista on merkitty mybs ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon (rinnakkaisrekisteriin). Kauppa-alusluetteloa pidetään merenkulkuhailituk Luettelon perusteella julkaistaan kuukausittain tilasto kauppa-alusluetteloofl merkittyjen alusten määrästä. -sessa.
20 ja Alustilastojen kehittaminen Maistraattien alusrekisterit lakkautetaan syksyllä 1993 ja merenkulkuhallitukseen perustetaan keskitetty alusrekisteri, joka aloittaa toimintansa syksyllä Ahvenanmaalaiset alukset rekisterbidään kuitenkin edelleen Ahvenanmaan lääninhallituksessa. Alusrekisteri toteutetaan rakentamalla ORACLE-tietokantasovellus mkh:n tietokoneelle. Samassa yhteydessä on selvitettävä yhteydet Ahvenanmaan alusrekisteriin. Toteuttamisaikataulu valmistuu kesällä Toteutettavasta alusrekisteristä saadaan ainakin - alustilastoja - kiinnitystietotilastoja ja - jarjestelmä antaa mandollisuuden tehdä tietokantakyselyjä Tilastointi selvitetään yksityiskohtaisesti suunnittelun yhteydessä. BRUTTORAHT IT I LAS TOT BruttorahtitilaStot julkaistaan vuosittain. Lisäksi 3-4 kertaa vuodessa lasketaan ennakkolukuja, joita Suomen Pankki Tilastokeskus tarvitsevat Suomen maksutaselaskelmissa. BruttorahtitilaStOt kattavat kaikki Suomessa rekisteráidyt vähintään 19 nettorekisteritonnin kokoiset alukset sekä ulkomailta Suomeen aikarandatut alukset. BruttorahtitilastOt sisältävät tietoja Suomen kauppalaivaston bruttorahtituloista, ulkomaille maksetuista kustannuksista, arvosta, polttoainekulutuksesta sekä käyttämisestä. Lisäksi tilastoissa on tiedot ulkomailta aikarandattujen alusten bruttorahtituloista ja ulkomaille maksetuista kustannuksista. 1.1 Tietojen keruu Bruttorahtilaskelmiifl tarvittavien tietojen keruu perustuu lakiin ja Valtioneuvoston päät3kseen. Tiedot kerätään varustajilta lomakkeilla osittain vuosineljänneksittäin ja osittain vuositasolla. Kolme suurinta varustamoa antavat bruttorahtitulotiedot konekielisessä muodossa. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten avustusten anomisen yhteydessä vaaditaan mybs bruttorahtitiedot, joten näiden alusten osalta bruttorahtitietojen saanti paranee. 1.2 Tietojen keruun kehittäminen - Tietojen keruu tulee jatkumaan nykyisilla menetelmillä.
21 21 - Konekielisessä muodossa annettavien tietojen määrä voi lisääntyä. - KyselylomakkeiStO on kokonaisuudessaan uusittava. 2.1 Tietojen käsittely Kerätyt tiedot tallennetaan suorakäytallä VTKK:n tietokoneeseen. Tietoja tallennettaessa suomalaisia aluksia koskevat tiedot saadaan suoraan inkh:n alusrekisteristä. 2.2 Tietojen käsittelyn kehittäminen - järjestelmän käyttämät ohjelmatuotteet ovat vanhentuneet ja siksi järjestelmä on korvattava uudella - kun mkh:n alusrekisteri uusitaan, niin se vaikuttaa bruttorahti järjestelmään, joka käyttää mich: n alusrekisteriä 3. Tietojen hyväksikäytön kehittäminen MERIMIESTILASTOT - ennakkolukujen laskentaa on kehitettävä - tilastointia on kehitettävä ja yksinkertaistettava - tilastot on pyrittävä saamaan valmiiksi kesäelokuussa MerimiestilastOt tuotetaan merimiesrekisterin tiedoista. MerimiesrekisteriSSä on tiedot suomalaisten sekä suomalaisilla aluksilla palvelleiden ulkomaalaisten merimiesten aluspal - velusta. Merimiestilastot julkaistaan vuosittain ja niissä esitetään tiedot vuoden aikana merimiesammatissa työskennelleistä sekä kahtena ajankohtana ja toimessa olleista merimiehistä. Tilastoluvut sisältävät sekä ulkomaan että kotimaan liikenteen aluksilla työskennelleiden merimiesten määrän. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten osalta ulkomaisten merimiesten määrän seuranta tulee tärkeäksi. 1. Muutokset merimiesrekisterissä Merimiesrekisterin tietojenkäsittelyjärjestelmä uusitaan lähivuosina, jolloin tietosisältöä tarkistetaan. Samassa yhteydessä suunnitellaan tilastoinnin uudistaminen. VENETILASTOT Yhtenäistä venetilastointia ei Suomessa ole. Eri lääninhallitusten moottorivenerekistereihin merkityistä veneistä lienee mandollisuus saada tilastotietoja sekä veneilyjärjestöjen kautta niiden jäsenten veneistä. Valtakunnallinen venerekisteri on suunnitteilla. Tilastointi selvitetään yksityiskohtaisesti suunnittelun yhteydessä.
22 ja -ja 22 ULKOMAILLE REKISTEROIDYT ALUKSET Ulkomaille rekisterbidyist suomalaisten omistamista aluksiata tehdn vuosittain tilastoselvitys. Tiedot perustuvat Tidning - lehden tietoihin. Svenska Sj6farts 1. Tilastoinnin kehittäminen ONNETTONUUST ILASTOT - tietojen kattavuuden ja oikeellisuuden varmentaminen - selvitettv mandollisuus saada tietoja my3s muista lhteist ALUS ONNETTOMUUDET AlusonnettomuuStilastot julkaistaan vuosittain. Tiedot perustuvat merivahinkoilmoituksista ja merenkulkupiireist saataviin tietoihin. Tilastot sisltvt Suomen aluevesill suomalaisille aluksille ulkomailla sattuneet onnettomuudet sekä henkilbvahingot nill aluksilla. 1. Tilastoinnin kehittaminen - tällä hethel1. onnettomuuksien monipuolinen tilastointi puuttuu - tilastointia tullaan kehittmn yhteispohjoismaisesti (DANA) - tietojen anlysointia tullaan mybs kehitettman (DANA) VENEONNETTOMUUDET Veneonnettomuustilastot ovat perustuneet merivartiostolta, nimismies- ja poliisipiireiltä saatuihin veneonnettomuusilmoituksiin sekä erillisselvityksiin. Veneonnettomuustilasto on julkaistu vuosittain eri laajuudessa. 1. Tilastoinnin kehittaminen - kehitettv kattava tietojenkeruumenetelma - kehitettàiv tietojenksittely- ja tilastointimenetelm t - onnettomuuksien analysointia on kehitettv KANSAINVALISET TILASTOT Kansainvälisten merenkulkuun liittyvien tilastojen osalta on on saatavissa eri pyritty selvittmn, mitä tilastoja virastoissa ja laitoksissa. Thin mennessä on selvitetty tilastokeskuksen, merenkulkualan koulutuskeskuksen, liikenneministeribn, Suomen Satamaliiton ja MXH:n tilastotoimiston tarjonta.
23 on 23 LuTE 2 ATK:N HYVAKSIKAYTTO TILASTOINNISSA JA SEN KEHITTANINEN 1.1. ATK-ohjelmat - Oracle (verkkokàyttinen tietokantaohjelma) - S2020 (verkkokyttbinen taulukkolaskentaohjelma) - Lotus-123 (windowsin alla toimiva taulukkolaskentaohj.) - Wordperfect (verkkokäyttöinen tekstinkäsittelyohjelma) - Wordperfect (windowsin alla toimiva tekstinkäsittelyohj. - Freelance (windowsin alla toimiva grafiikkaohjelma) - Pagemaker (windowsin alla toimiva julkaisuohjelma) 1.2. ATK:n hyväksikäyttö Tilastojen perustiedot tallennetaan tietokantaan. Jalostetusta tiedosta laaditaan talukoita ja kuvioita taulukkolaskenta- ja grafiikkaohjelmaa hyväksi käyttäen. Julkaisujen tekstit kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla ja julkaisut kootaan julkaisuohjelmalla Oracle-tietokantaohjellfla Videotex - Meriliikennetilastossa otetaan käyttöön Oracle-pohjainen alkaen ja alusrekisterissä tallennus alkaen. - Järvi-Suomen merenkulkupiirissä Oracle-pohjaiseen tallennukseen siirrytään alkaen. - Oracleen laaditaan tilastotietopankki, johon voidaan suorittaa kyselyjä myös ulkopuolelta. Tilastotietopankissa tietoa taulukoina ja kuvioina, joita voi myös printata paperille. - Oracle -sovellus tulee olemaan merenkulkuhallituksen omalla tietokoneella. - Videotex tiedostojen päivitys Wp:llä tai s2020:lla - Taulukkojen muokkaus tai uusien taulukoiden tarpeellisuus - Videotexin suhde uuteen tilastotietopankkiin S2020:n käytön tehostaminen - Videotex taulukoiden päivittäminen s2020:sta - Taulukkotietopankin luominen s2020:een ikro -ohjelmat - Windows sovelluksilla Lotus-123 ja Freelance numeeriset taulukot ja mustavalko- tai värikuviot. - Numeeristen taulukoiden tulostus personal printterille - Mustavalkoisten kuvioiden tulostus personal printterille - Värikuvioiden ja rasterointeja sisältävien kuvioiden
24 -s 24 tulostus tiedonhallintatoimistossa olevalle vrilaserille - Vrikuvioiden testaukseen kytetn omaa mustesuihkukirjoitinta - Julkaisujen kokoaminen Pagemakerilla VAPK:ssa teetetyt julkaisut - Painossa tehtv ladontatyb pois - Julkaisujen tekstit toimitetaan wordperfect-tiedostoina - Julkaisujen taulukot toimitetaan Lotus-taulukoina (uudet taulukot) - Vtkk:ssa valmiiksi konekielisessà. muodossa oleva taulukkotieto toimitetaan elektronisessa muodossa painoon Julkaisujen kartat Muu atk - Kartat voitava tuottaa jatkossa atk:lla ilman kasin suoritettavaa kartanpiirustusta - Elektronisessa muodossa olevat kartat ovat pivitettvis aivan kuten tekstit ja taulukot - Tiedot atk-kartografiaan toimitetaan elektronisessa muodossa esim. 1evykkee1l - Mikrotietokoneelle tehdyt karttaohjelmistot ovat liian yleis luonteisia yksityiskohtaisten karttoj en valmistukseen - Lomakkeiden laatiminen Freelance tai PageMaker ohjelmilla - Näihin voi listt symboleja tai kuvioita kopioimalla tai skannaamalla (Esim. Mich:n logo tai Suomen leijona) - Levykkeell tehtvt kyselyt (meille tulevat ja meiltä lhtevt) - Toimintakertomuksefl aineiston keruu joko s2020 -taulukkolaskennalla tai WP-tekstink.sittelyll taulukkopohj ía hyväksi kytten
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1982-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Lokakuu 1992 Tilastotoimisto Kauppalaivaston
Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos
Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993 Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992 Merenkullculaitos MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993. Rekisteröidyt pienalukset. vuosina nettovetoisuus alle 19. Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993 Rekisteröidyt pienalukset vuosina 1986-1992 - nettovetoisuus alle 19 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Rekisteröidyt pienalukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 711993 Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna 1993 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä
Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998
Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/1998 Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOS Toukokuu 1998 Tilastotoimisto Ulkomailla rekisteröidyt
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2013, 2. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä väheni vuoden 2013 toisella neljänneksellä Vuoden 2013 toisella neljänneksellä kuorma-autoilla
Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992. Merimiestilasto Aikasarjoja vuosilta Merenkulkulaitos
Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992 Merimiestilasto 1991 Aikasarjoja vuosilta 1983-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Maaliskuu 1992 Tilastotoimisto MERIMIESTILASTO 1991 Aikasarjoja vuosilta 1983-1991
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 1. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät tammi maaliskuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2018 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2018, 1. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu
Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!
Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus
Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen
Ympäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2009 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 2. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät huhti-kesäkuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot 2013
Liikenne ja matkailu 04 Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot 0 Ulkomaan meriliikenteen tulot laskivat vuonna 0 Ulkomaan meriliikenteen bruttotulot vuonna 0 olivat, miljardia euroa, mikä on neljä prosenttia
HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen
PortNetin vaikuttavuuden arviointi
PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli
Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä
1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2009 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 1. neljännes Kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä väheni rajusti tammi-maaliskuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 2011 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 ensirekisteröitiin 184 uutta henkilöautoa Joulukuussa 2010 rekisteröitiin 11 070 uutta ajoneuvoa, joista
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli
Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012
Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/ KANAVIEN AUKIOLOAJAT
Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/8.4.1998 KANAVIEN AUKIOLOAJAT Merenkulkulaitos on 2.4.1998 tekemällään päätöksellä muuttanut valtion sulku- ja avokanavien sekä avattavien siltojen liikennekausista
Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki
Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia
Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskuksen Internetpalvelu Tilastokeskus avasi Internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa Vuonna 1995 palvelussa oli
Tilastokeskus.fi väylä
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa
MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa
MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain
Havaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta. Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni
Havaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain 2017, rannikko Suomenlahti 2 959 672 josta
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu
Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Esko Syrjäkari esko.syrjakari@tilastokeskus.fi Kuntatilastopalvelun uudistaminen on osa Valtionvarainministeriön
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä
Kaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun
Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana
Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi
Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tilastointi nykyaikaan I Tuija Sievänen Luonnonvarakeskus
Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tilastointi nykyaikaan 19.1.2018 I Tuija Sievänen Luonnonvarakeskus Työpaketti 1: Luonnon virkistyskäytön ja luonto-matkailun tilastoinnin ja seurantojen arviointi
Radikaali. vesiliikenne
Radikaali vesiliikenne Vesillä liikkumiseen liittyy useita samoja haasteita kuin maalla liikkumiseen. Navigointi vesiliikenteessä vaatii vielä enemmän paikantamista ja ympäristön tuntemusta kuin maaliikenteessä.
HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2013 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
Toimialan onnettomuudet 2009
Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan
Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015
1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä
Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa
Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden
Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia
Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa
Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Johdanto Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2016 sattuneista onnettomuuksista.
OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari
Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto
Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki
Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua
Moottoriajoneuvokanta 2011
Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa
Teollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2010, 2. vuosineljännes Teollisuuden varastot vähenivät edelleen vuoden 2010 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2010 kesäkuun lopussa
Teollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2009 Teollisuuden varastotilasto Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa 4,6
Teollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
Moottoriajoneuvokanta 2014
Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.
Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta
Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201700349 TIO Saari Kari 27.10.2017 JULKINEN Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta Kokous
Moottoriajoneuvokanta 2013
Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.
Kaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa
Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun
Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä
HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto
Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia
Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa
West Coast VTS Master s Guide
West Coast VTS Master s Guide 23.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Pori VTS sektori... 3 2.2 Rauma VTS sektori... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 4 3.1
Moottoriajoneuvokanta 2017
Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.
Selvitys raskaan liikenteen ecallhätäviestintäjärjestelmästä. Yrityskyselyn ja haastattelujen tulosten esittely
Selvitys raskaan liikenteen ecallhätäviestintäjärjestelmästä Suomessa Yrityskyselyn ja haastattelujen tulosten esittely Yrityshaastattelun ja kyselyn tuloksia Haastateltu viisi yritystä Kyselyyn vastasi
Moottoriajoneuvokanta 2015
Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.
Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes
Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä
Moottoriajoneuvokanta 2016
Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.
Teollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun
Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta
Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla
Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa
Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI
Teollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona
Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010
Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana
Moottoriajoneuvokanta 2009
Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen
Teollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
Moottoriajoneuvokanta 2018
Liikenne ja matkailu 2019 Moottoriajoneuvokanta 2018 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2018 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2018 päättyessä 6 623 990 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 085 796 ajoneuvoa.
Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 4/ MERENKULKUHALLINTO. Merenkulkuhallintoa koskevia säädöksiä on uudistettu lukien seuraavasti:
Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 4/30.1.1998 MERENKULKUHALLINTO Merenkulkuhallintoa koskevia säädöksiä on uudistettu 1.1.1998 lukien seuraavasti: 1) Merenkulkulaitoksesta annettua lakia (13/1990) on
Tilastolaki uudistuu. Tutkimusaineistot etäkäyttöön -seminaari
Tilastolaki uudistuu Tutkimusaineistot etäkäyttöön -seminaari 21.11.2012 Tilastolain uudistamisen tilanne Tilastolakityöryhmä 1.10.2010 31.12.2011 Työryhmän loppuraportti VM:lle 30.12.2011 Lausuntokierros
Merenkulkuhallitus TIEDOTUSLEHTI NRO 3/ Merenkulkuhallitus on 24 päivänä tammikuuta 1992 tehnyt päätöksen. ja itä- ja pohjanmerenliikenteessä
Merenkulkuhallitus TIEDOTUSLEHTI NRO 3/1.2.1992 ALUSTEN RADIOLAITTEET Alusten radiolaitteista on annettu asetus 17 päivänä tammikuuta 1992 (31/92). S Merenkulkuhallitus on 24 päivänä tammikuuta 1992 tehnyt
4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat:
1 RAAHEN KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA 2014 Sataman johtokunta 26.11.2013 Voimassa 1.1.2014 alkaen TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1 Tavaramaksu on suoritettava tämän taksan maksutaulukkojen mukaisesti vesitse
Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi
Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.
Yritysrekisteri ajan saatossa. Kaija Hovi 27.11.2008
Yritysrekisteri ajan saatossa 27.11.2008 Mistä kaikki alkoi...! Valter Lindbergin havainto 1940 -luvulla kansantulo laskelmia tarkastellessaan! Komitean asettaminen 1950! Ensimmäinen liikeyrityslaskenta
Vaikutusarvio - matkustaja-aluksia koskevan henkilöluettelodirektiivin muutos
Vaikutusarvio - matkustaja-aluksia koskevan henkilöluettelodirektiivin muutos Jouni Lappalainen Erityisasiantuntija Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Matkustaja-aluksia koskevan henkilöluettelodirektiivin
RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset
RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi
Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Dnro 1280/090/ VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Sisällysluettelo 1 VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3 2 LIIKENNEVIRASTON VESIVÄYLÄLUOKITUS... 3 2.1 Perusluokitus... 3 2.2 Tekniset määrittelyt (täydennysosio perusluokitukseen)...