TUKES-julkaisu 1/2001 SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET JA SÄHKÖLAITEPALOJEN SAMMUTTAMINEN. Kokeellinen tutkimus
|
|
- Sanna-Kaisa Mattila
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUKES-julkaisu 1/21 SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET JA SÄHKÖLAITEPALOJEN SAMMUTTAMINEN Kokeellinen tutkimus Veli-Pekka Nurmi Veli-Matti Sääskilahti Mikko Törmänen Jukka Hietaniemi Johan Mangs Tuula Hakkarainen TURVATEKNIIKAN KESKUS HELSINKI 21
2 i SISÄLLYS TIIVISTELMÄ (Nurmi, TUKES)... III ALKUSANAT (Nurmi, TUKES)...V 1. KIRJALLISUUSELVITYS SÄHKÖLAITEPALOISTA (Hietaniemi, Mangs, Hakkarainen, VTT) TELEVISIOT TIETOKONEET Pakattujen tietokonetuotteiden palokokeita Näyttöpäätteiden palokokeita SÄHKÖLAITTEIDEN MATERIAALIVAATIMUKSET (Nurmi, TUKES) POLTTOKOKEET (Hietaniemi, Mangs, Hakkarainen, VTT) LAITTEET KOKEET Mitatut ja määritetyt suureet Kokeiden suoritus POLTTOKOKEIDEN PÖYTÄKIRJAT Televisiot Pyykinpesukoneet Astianpesukoneet Jääkaappi-pakastin -yhdistelmät POLTTOKOKEIDEN VALOKUVAT Televisiot Pyykinpesukoneet Astianpesukoneet Jääkaappi-pakastin -yhdistelmät POLTTOKOKEIDEN TULOKSET KÄYRINÄ Televisiot Pyykinpesukoneet Astianpesukoneet Kylmälaitteet POLTTOKOKEIDEN TULOSTEN TAULUKKOESITYS PALOTEHON KASVUNOPEUDET PALOSSA SYNTYVIÄ KEMIKAALEJA POLTTOKOKEIDEN TULOSTEN YHTEENVETO POLTTOKOKEIDEN TULOSTEN ARVIOINTIA Sähkölaitepalon kehittyminen: yksinkertaisiin malleihin perustuva kvantitatiivinen arviointi Suora liekkikontakti ja säteily Kuuman kerroksen muodostuminen ja yleissyttyminen...52
3 ii 3. SAMMUTUSKOKEET (Nurmi, Sääskilahti, Törmänen, TUKES) LAITTEET KOEJÄRJESTELYT Yleiset koejärjestelyt Sammutuskokeiden yleispiirteet Televisioiden sammutuskokeet Pyykinpesukoneiden sammutuskokeet Astianpesukoneiden sammutuskokeet Kylmälaitteiden sammutuskokeet Lieden virheellinen käyttö SAMMUTUSKOKEIDEN PÖYTÄKIRJAT Pyykinpesukoneet Astianpesukoneet Televisiot Kylmälaitteet Lieden virheellisen käytön kokeilu SAMMUTUSKOKEIDEN TULOSTEN ARVIOINTIA Pesukoneet Televisiot Kylmälaitteet Lieden virheellisen käytön kokeilu Palo- ja häkävaroittimet JOHTOPÄÄTÖKSET (Nurmi, Sääskilahti, Törmänen, TUKES)...73 LÄHDELUETTELO...76 LIITE 1: PALO-OMINAISUUKSISTA...77 LIITE 2: ESIKOKEESSA POLTETUN TELEVISION PALO-OMINAISUUDET...83 LIITE 3: PALAVAN LAITTEEN AIHEUTTAMA UHKA: LASKENTA...84
4 iii TIIVISTELMÄ Alkuun päästyään sähkölaitepalot kehittyvät nopeasti ja luovuttavat paljon lämpöä. Siksi sähkölaitepalon yhteydessä kuuma kerros voi huonetilassa laskeutua hyvinkin nopeasti. Laskelmilla määritettynä suuntaa-antavat aika-arviot kerroksen alareunan laskeutumiselle huoneen puolivälin tasalle ovat lyhyitä, noin 2 sekuntia pyykinpesukoneella, puoli minuuttia astianpesukoneelle, kylmälaitteelle sekä televisioille pienessä huoneessa. Suuressa olohuonetta vastaavassa tilassa aika on noin 1 minuutti. Tutkituista sähkölaitteista kylmälaitteet tuottivat kaikkien suurimman palotehon. Niille havaitut suurimmat palotehot nousivat aina 2 kilowattiin saakka, joka on hyvin suuri paloteho tyypillisen keittiön suuruisessa tilassa. Myös astianpesukoneiden tuottama paloteho nousi varsin suureksi, kw. Pyykinpesukoneiden paloteho oli hieman pienempi astianpesukoneiden (palotehohuiput 3-45 kw). Suhteutettuna pieniin kylpy- ja pesuhuonetiloihin, joissa pyykinpesukonepalot useimmiten tapahtuvat, ko. paloteho on kuitenkin varsin suuri. Televisioiden palotehot olivat suurimmillaan 25-3 kw. Kylmälaitteet sisältävät suurehkoja määriä polyuretaania kylmäeristeenä sekä muovisia pintoja ja lokeroita, mistä koesarjojen suurimmat palotehot johtuvat. Pyykinpesukoneiden, astianpesukoneiden ja kylmälaitteiden palon kehittyminen siihen pisteeseen, että paloteho alkaa nousta voimakkaasti, vie tavallisesti selvästi pitemmän ajan kuin TV-palon: ohjaustaulusta syttyneellä pyykinpesukoneella tämä viive on noin kymmenen minuuttia ja moottoritilasta syttyneellä pyykinpesukoneella jopa parikymmentä minuuttia; astianpesukoneilla ja kylmälaitteilla viiveen havaittiin olevan tyypillisesti 5-1 minuuttia. Yhdessä kokeessa paloteho nousi voimakkaasti jo 2-3 minuutin välillä. Siksi näiden laitteiden paloissa paikalla olevalla henkilöllä on yleensä enemmän aikaa sammutusyrityksiin tai poistumiseen kuin TV-paloissa. Toisaalta kaappiin sijoitettujen laitteiden sammutus voi olla ongelmallista. Jos sammutus ei onnistu viiveajan puitteissa, tilanne voi kehittyä muutamassa minuutissa todella vaaralliseksi. Aivan ensimmäisenä toimenpiteenä sähkölaitepaloissa on syttyvän laitteen irrottaminen sähköverkosta. Tällä toimenpiteellä voidaan jopa sammuttaa alkava palo. Jos sähkölaitepalo havaitaan heti palon alkuvaiheessa, kannattaa yrittää alkusammutustoimia, kuitenkin henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Erityisesti palossa syntyvä savu voi aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia yltiöpäiselle tai tietämättömälle sammuttajalle. Jos palon havaitseminen viivästyy, kannattaa keskittyä muiden pelastamiseen ja omaan pelastautumiseen. Mikäli palo on ehtinyt levitä laitteesta ympäröiviin rakenteisiin ja muihin materiaaleihin tai savua on jo oleskelukorkeudella, on palo edennyt niin pitkälle että sammutustoimissa on vaikea onnistua ja tällöin on keskityttävä pelastautumiseen, palon rajoit-
5 iv tamiseen (mm. ovet ja ikkunat kiinni sekä ilmastointi pois päältä) ja palokunnan hälyttämiseen. Koska kokeissa esille tullut sähkölaitepalojen rajuus oli yllättävää myös asiantuntijoille, tarvitaan asiassa tehokasta tiedotusta, jotta vaaratekijät tiedostettaisiin ja vaaratilanteisiin osattaisiin varautua. Sähkölaitteisiin liittyvän paloriskin vähentämisen kannalta on tärkeää, että laitteita käytetään ja niistä huolehditaan käyttöohjeiden mukaisesti. Laitteiden valmistajien ja kaupan tulisi huolehtia siitä, että laitteissa on aina selkeät käyttöohjeet. Pelastussuunnitelmat, joissa varaudutaan onnettomuustilanteisiin ovat toimitilojen lisäksi erittäin suositeltavia kotiympäristössä. Suunnitelmissa tulisi huomioida sähkölaitteiden mahdollinen syttyminen ja miettiä miten sähkölaitteet tarvittaessa irrotetaan nopeasti sähköverkosta. Kodeissa varautumisen yhteydessä kannattaa myös lapset opastaa sähkölaitteiden oikeaan käyttöön ja toimintaan hätätilanteissa. Perehdytys oikeisiin toimintatapoihin ja alkusammutusvälineiden käytön harjoittelu on tärkeää paloturvallisuuden parantamiselle.
6 v ALKUSANAT Tämä tutkimushanke toteutettiin osana Turvatekniikan keskuksessa vuonna 1996 käynnistettyä sähkön paloturvallisuuden tutkimusohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on hankkia uutta tietoa siitä, miten tulisi toimia, jos sähkölaite syttyy. Hankkeen rahoituksesta vastasivat Turvatekniikan keskuksen lisäksi Palosuojelurahasto ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry. Tutkimus koostui kolmesta osasta: 1) kirjallisuusselvityksestä, 2) polttokokeista sekä 3) sammutuskokeista. Kirjallisuusselvitys (luku 1) ja polttokokeet (luku 2) toteutettiin VTT Rakennustekniikan palotekniikan laboratoriossa Espoossa. Näiden tulosten raportointiosuuden lukuun ottamatta alalukua 1.3. laativat erikoistutkija Jukka Hietaniemi, erikoistutkija Johan Mangs sekä tutkija Tuula Hakkarainen VTT:ltä. Sammutuskokeet (luku 3) tehtiin Pelastusopiston harjoitusalueella Kuopiossa. Sammutuskokeiden raportoinnista sekä koko tutkimushankkeen suunnittelusta ja johtopäätöksistä (luku 4) vastaavat projektijohtaja Veli-Pekka Nurmi, turvallisuusinsinööri Veli-Matti Sääskilahti ja turvallisuusinsinööri Mikko Törmänen Turvatekniikan keskuksesta. Televisioiden materiaalianalyyseihin (SEM/EDS) he saivat arvokasta apua Keskusrikospoliisin rikosteknisestä laboratoriosta rikosinsinööri Lawrence Gunaratnamilta ja rikosinsinööri Kai Sjöholmilta. Panostaminen sähköturvallisuuden kehittämiseen erityisesti sähköpalojen osalta on nähty tärkeäksi myös maan johdossa. Paavo Lipposen 2. hallituksen kuluttajapoliittiseen ohjelmaan vuosille 2 23 on erääksi toimenpiteeksi kirjattu: "Selvitetään sähköturvallisuuden kehittämiseksi sähköisiin palonaiheuttajiin liittyviä riskejä sekä niiden ehkäisytoimia. Parannetaan aktiivisella kehittämistyöllä ja viestinnällä sähköturvallisuutta erityisesti sähkön paloturvallisuuden osalta." Tämä tutkimushanke on osaltaan auttamassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvästä yhteistyöstä Turvatekniikan keskus kiittää Pelastusopistoa, Keskusrikospoliisin rikosteknistä laboratoriota, VTT:tä sekä hankkeen aktiivista ohjausryhmää, jonka jäseninä olivat palotarkastaja Jari Pouta (Vantaan pelastuslaitos), vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen (Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto), opettaja Timo Loponen (Pelastusopisto) ja rikosinsinööri Kai Sjöholm (Keskusrikospoliisi). Helsingissä joulukuussa 2 Veli-Pekka Nurmi
7 1 1. KIRJALLISUUSELVITYS SÄHKÖLAITEPALOISTA Ennen kokeita tehtiin selvitys, jossa luotiin katsaus kirjallisuudessa esitettyihin tietoihin kotitalouksien sähkölaitteiden mahdollisesta syttymisestä ja palon kehittymisestä ajan funktiona. Tietoa haettiin palotekniikka- ja paloturvallisuusalan suuresta tietokannasta FIREDOC:sta televisioihin, kylmälaitteisiin, pyykinja astianpesukoneisiin sekä tietokoneisiin liittyvillä hakusanoilla. Lisäksi on käytetty palotekniikan laboratorion kirjaston aineistoa. Osoittautui, että julkista kvantitatiivista tietoa kotitalouksien sähkölaitteiden palon-kehittymisestä on niukasti. Kylmälaitteista, pyykin- ja astianpesukoneista ei löytynyt ollenkaan viittauksia palon kehittymisen tutkimuksiin. Televisioista ja tietokoneista löytyi muutama viite, joista seuraavassa esitetään keskeisimmät asiat. Televisioiden ja tietokoneiden palavasta materiaalista huomattava osa on niitä ympäröivässä muovikuoressa. Keskeinen asia niiden paloturvallisuuden kannalta on muovien palosuojaus, mikä tuotiin selvästi esille muutamassa kirjallisuusviitteessä Televisiot VTT:ssä vuonna 1984 tehdyissä kokeissa (Ahonen ym. 1984) poltettiin kolme mustavalkoista, 196 luvun alussa valmistettua televisiota huoneessa, jonka lattia-pinta-ala oli 3,6 m 2,4 m ja korkeus 2,4 m (ISO 975, 1993). Laitteiden rungot olivat pääosin puuta, taustalevy ja osa komponenteista sisälsivät muovia. Syttymislähde oli 1 ml isopropanolia matalassa astiassa jonka nestepinta-ala oli 8 cm 2. Astia oli sijoitettu vastaanottimen sisäpuolelle vasempaan alakulmaan. Isopropanolin palamisaika oli noin 1 min ja paloteho noin 4 kw. Kokeissa mitattiin paloteho (RHR) hapenkulutusmenetelmällä, vapautunut kokonaisenergia THR, kaasunlämpötilat 1 cm katon alapuolella suoraan laitteen yläpuolella T max ja katon keskipisteen kohdalla, säteilyvuo lattian keskipisteen tasossa, savun, CO:n ja CO 2 :n tuotto sekä kokonaismassahäviö. Lisäksi laskettiin tehollinen palamislämpö EHC. Kokeiden 1 ja 3 palotehokäyrät esitetään kuvassa 1.1a ja keskeisimmät tulokset taulukossa 1.1. Yhdysvalloissa tehtiin NBS:ssä vuonna 1988 laajahko kokeellinen vertailu erilaisten palosuojattujen ja palosuojaamattomien tuotteiden paloturvallisuudesta (Babrauskas ym. 1988). Tutkimuksessa tehtiin kolme koetta televisioiden iskun-
8 2 kestävästa polystyreeni-pohjaisesta sekoituksesta tehdyillä ulkokuorilla. Kaksi koetta tehtiin palosuojatulla materiaalilla (FR) ja yksi palosuojaamattomalla (NFR). Palosuoja-aineena oli lisätty 12 massa-% dekabromodifenyylioksidia ja 4 massa-% antimonioksidia. Jokaisen kuoren koko oli,36 m x,33 m x,25 m, kuoren paksuus 3 mm ja kuoren toisessa päässä oli teräslevyllä peitetty aukko. Kuoret eivät sisältäneet toimivia osia. Jokaisessa kokeessa oli kaksi televisiokuorta vierekkäin 25 mm etäisyydellä toisistaan. Kokeet tehtiin NBS:n huonekalukalorimetrilla ja sytytyslähteenä oli 5 kw maakaasupoltin,3 m televisiokuoria erottavan raon alapuolella. Poltin oli päällä 2 s ja sen koko oli 18 mm x 15 mm. Kokeiden kokonaiskesto oli 6 s. Mitatut palotehot esitetään kuvassa 1.1b ja keskeiset tulokset taulukossa 1.1. a) b) Kuva 1.1 Televisioiden palotehot VTT:n kokeissa 1984 (Ahonen ym. 1984); syttymishetket on merkitty nuolilla aika-asteikkoon (a). Televisioiden kuorien palotehot (Babrauskas ym. 1998), H= palosuojaamaton (NFR) kuori ja G = palosuojattu (FR) kuori (b). Taulukko 1.1. VTT:n vuoden 1984 (Ahonen ym.) ja NBS:n 1988 (Babrauskas ym.) televisiokokeiden keskeiset tulokset. NFR = palosuojaamaton, FR = palosuojattu. Koe no. Televisio M 1) (kg) M 2) (kg) RHR max (kw) THR (MJ) EHC (MJ/kg) T max ( o C) VTT VTT VTT Tuottot (kg/kg) Y CO2 Y CO NBS 3 Kuori NFR 3,7 3, ,39,12 NBS 4 Kuori FR 3,7 2, ,72,48 NBS 15 Kuori FR 3,7 2, ,75,26 1) M = laitteen massa. 2) M = laitteen massahäviö kokeessa.
9 3 Troitzsch (1999) on käsitellyt palosuojattujen ja palosuojaamattomien televisioiden paloturvallisuutta. Selvityksen tarkoitus oli määrittää vanhojen ja uusien eurooppalaisten, yhdysvaltalaisten ja japanilaisten televisioiden paloturvallisuuden taso, syttymisherkkyys ja käyttäytyminen syttymisen jälkeen eri syttymislähteillä. Televisioiden muovikuoret analysoitiin kemiallisesti muovilaadun ja palosuojauksen laadun määrittämiseksi. Taustalevyjen materiaalit testattiin ja luokiteltiin USA:n ja eurooppalaisten standardien mukaisesti. Taustalevyjen ja koko television käyttäytyminen selvitettiin palokokeissa, joissa vanhempien ja uudempien televisioiden taustalevyt altistettiin eri syttymislähteille. Syttymislähteet ja niiden ominaisuuksia esitetään taulukossa 1.2. Lisäksi tehtiin kaksi huonepalokoetta, joissa selvitettiin palon leviämistä televisiosta huoneen muuhun sisustukseen. Muovien syttyvyystestimenetelmiä ja luokituksia on esitetty standardissa UL94 Tests for flammability of plastic materials for parts in devices and appliances (1996). Jähmeille muovinäytteille luokka UL94 HB edellyttää, että Bunsenpolttimen liekin sytyttämän palon palamisnopeus vaakasuorassa näytteessä ei ylitä tiettyjä maksimiarvoja. Vaativammat luokat UL94 V, V1 ja V2 edellyttävät, että palo pystysuorassa näytteessä sammuu itsestään tietyn ajan kuluttua polttimen liekin sammuttamisesta. Luokka V sallii enintään 5 s liekehtimistä ja V1 enintään 25 s. Jos liekehtimisen kesto on alle 25 s mutta näytteestä tippuu palavia osia jotka sytyttävät puuvillapalasen näytteen alla, materiaalin luokka on UL94 V2.
10 4 Syttymislähde Heksameteenitetramiini tabletti Taulukko 1.2. Saksalaisessa televisioiden palokoesarjassa käytetyt syttymislähteet (Troitzsch 1999). Massa (g) Liekin korkeus (mm) Pieni kynttilä Palamisaika (s) Tehollinen palamislämpö 2) (MJ/kg) Massan häviämisnopeus (g/min) Teho (W), ,,8, ) 1) 46,2,4 3 Kynttilä ,2,8 6 Isopropanolilla 4 kasteltu kangaspala ,4 3,25-3,7 1,6 1,9, 1³ Isopropanoli , , 1³ (2 ml) 1) Altistusaika oli yleensä 5 min 2) Babrauskas & Grayson 1992, s Kokeiden tulokset ovat: Televisioiden taustalevyt ovat polystyreenista ja iskunkestävästa polystyreenista. Televisioissa käytetyt palosuoja-aineet pohjautuvat kaikki bromattuihin palosuoja-aineisiin yhdistettynä antimonioksiditehostusaineeseen. Syttyvyystesteissä havaittiin että palosuojatut muovit yleensä täyttivät pystysuorien testien (UL94 V) korkeat vaatimukset. Palosuojaamattomat muovit täyttivät vain vaakasuorien testien (UL94 HB) lievemmät vaatimukset. Palokokeissa, joissa käytettiin erikokoisia ulkoisia syttymislähteitä havaittiin, että palosuojatut UL94 V muovit eivät yleensä pala, mutta palosuojaamattomat HB-luokitetut muovit syttyvät helposti jo pienitehoisimmasta syttymislähteestä, joka vastaa oikosulkua tai satunnaista avoliekkikosketusta. Vanhempien eurooppalaisten televisioiden ja niiden taustalevyjen paloturvallisuustaso on yleensä korkeampi kuin uudempien Saksassa saatavien televisioiden. Uudet Saksassa hankitut televisiot ja taustalevyt syttyvät useimmissa tapauksissa pienitehoisimmasta syttymislähteestä. Japanissa ja Yhdysvalloissa hankittujen televisioiden paloturvallisuustaso oli korkea tai erittäin korkea.
11 5 Raportin yhteenvedossa todetaan, että televisioiden muovikuorien ja taustalevyjen tulisi täyttää UL94 V vaatimuksia riittävän korkean paloturvallisuustason varmistamiseksi Tietokoneet Pakattujen tietokonetuotteiden palokokeita Hasegawa ym. (1999) on suorittanut pakattujen ja kuormalavoille lastattujen tietokonetuotteiden palokokeita. Alkuselvityksenä tehtiin myös yksittäisten pakattujen tuotteiden (taulukko 1.3) palokokeita. Kokeissa mitattiin paloteho, lämpösäteilyn intensiteetti ja kokonaisenergia. Näytteet sytytettiin 6,4 mm x 152 mm propaanipolttimella teholla 2 kw. Kokeissa mitatut palotehot esitetään kuvassa 1.2. Tietokonetuotteiden ja pakkausmateriaalin yhteenlaskettu paloteho nousee siis kuvan 1.2 mukaan lähes 4 kw:n tasolle. Taulukko 1.3. Hasegawan ym. (1999) alkuselvityskokeissa poltettuja pakattuja tietokonetuotteita. Tuote 1. Näyttöpääte Yksiaaltoinen aaltopahvilaatikko Polystyreenitäyte 2. Softwarepakkaus Näppäimistö Näppäimistön aaltopahvilaatikko Muovipussi 3. Sylimikro Aaltopahvilaatikko Polystyreenivaahtotäyte 4. Pöytätietokone,53 m,24 m,55 m Yksiaaltoinen aaltopahvilaatikko Polystyreenivaahtotäyte Massa (kg) 16,752 1,289,337,561 2,263,278,36 2,476,756,182 4,9,98,125
12 6 Kuva 1.2 Pakattujen tietokonetuotteiden palotehot Hasegawan ym. (1999) palokokeissa Näyttöpäätteiden palokokeita Ruotsalainen Statens provningsanstalt (Simonsson 1999) on tehnyt näyttöpäätteiden palokokeita yhdysvaltalaisen National Association of State Fire Marshalsin tilauksesta. Kokeissa selvitettiin viiden näyttöpäätteen syttyvyyttä kolmella eri syttymislähteellä: Tulitikku, altistuksen kesto noin 3 s Kynttilän liekki, likimäärin samankokoinen syttymislähde kuin tulitikku mutta altistuksen kesto pitempi, 5 min. Paperipallo, jonka liekin korkeus oli noin 1 cm. Altistuksen kesto oli noin 1,5 min. Paperipallo tehtiin kahdesta valkoisesta A4-arkista. Kolmen näyttöpäätteen muovikuori täytti standardin UL94 V vaatimukset, yksi oli UL94 HB luokiteltu ja yksi ei täyttänyt UL94 V vaatimuksia mutta oletettiin täyttävän UL94 HB vaatimukset. Kokeet suoritettiin lasten makuuhuoneeksi kalustetussa 2,4 m x 3,6 m x 2,4 m koehuoneessa (ISO 975, 1993). Kaikki UL94 V luokitellut näyttöpäätteet yritettiin sytyttää kaikilla syttymislähteellä yllä mainitussa järjestyksessä. Mikään syttymislähde ei sytyttänyt eikä saanut aikaan jatkuvaa palamista missään UL94 V luokitellussa kuoressa. Molemmat UL94 HB luokitellut kuoret syttyivät helposti tulitikun liekistä, jatkoivat palamista ja sytyttivät lieskahdukseen johtavan huonepalon.
13 Sähkölaitteiden materiaalivaatimukset Sähköpalojen kannalta keskeisimmät laitevaatimukset on esitetty tietotekniikan laitteita 1, kodin elektroniikkaa 2 sekä kotitaloussähkölaitteita 3 koskevissa eurooppalaisissa standardeissa. Näistä tietotekniikan laitevaatimuksia voidaan pitää selvästi kehittyneimpinä, koska ne sisältävät vaatimuksen tunnistaa ja koteloida syttymisen kannalta vaarallisimmat komponentit. Myös materiaalien palosuojausvaatimukset ovat tiukimmat juuri tietotekniikan laitteiden osalla. Keveimmät vaatimukset koskevat kotitaloussähkölaitteita (mm. kylmälaitteet ja pesukoneet). 2. POLTTOKOKEET 2.1. Laitteet Kokeissa tehtiin 14 palokoetta käyttäen 3 televisiota, 3 pyykinpesukonetta, 4 astianpesukonetta ja 4 jääkaappi-pakastin -yhdistelmäkylmälaitetta. Laitteet on esitetty taulukossa 2.1. Tutkitut laitteet olivat joko uusia tai käytettyjä. Täysin toimivia ne eivät kuitenkaan olleet, vaan ne oli poistettu käytöstä tai myynnistä joidenkin vikojen takia (joissain oli pintavikoja, toisissa sähköt eivät menneet päälle, jne.). Tarkempia tietoja laitteista, kuten niiden mitat sekä tietoja niiden rakenteesta, yms. on esitetty taulukossa 2.2. Taulukossa 2.1 lueteltujen televisioiden lisäksi tehtiin yksi harjoituspoltto pienikokoisella vanhalla televisiolla (Luma LF51M34, lyhenne TV). Tämä laite poltettiin lastulevystä tehdyn TV-tason päällä. Televisiot ja pyykinpesukoneet sekä astianpesukoneet AP1 ja AP2 ja kylmälaitteet KL1 ja KL2 poltettiin palamattoman alustan päällä (vapaana). Astianpesukoneiden AP3 ja AP4 sekä kylmälaitteiden KL3 ja KL4 kokeet tehtiin siten, että laitteet oli sijoitettu kaapin sisään (kaapissa), jotta koetilanne vastaisi laitteen käyttötilannetta, ks. kuva 2.1. Astianpesukoneille käytettyjen kaappien massa oli n. 23 kg ja jääkaappi-pakastin -yhdistelmien lastulevykaappien massa oli n kg. Kaapit oli tehty melamiinipintaisesta lastulevystä. Poltettaessa laitteissa ei ollut kytkettynä virtaa. Pyykin- ja astianpesukoneet sekä kylmälaitteet olivat kokeen aikana tyhjiä. 1 EN EN EN
14 8 Taulukko 2.1 Kokeissa käytetyt laitteet. Laite Lyhenne Polttotapa Televisio 1 (28") TV1 Vapaana Televisio 2 (25") TV2 vapaana Televisio 3 (28") TV3 vapaana Pyykinpesukone 1 PK1 vapaana Pyykinpesukone 2 PK2 vapaana Pyykinpesukone 3 PK3 vapaana Astianpesukone 1 AP1 vapaana Astianpesukone 2 AP2 vapaana Astianpesukone 3 AP3 kaapissa Astianpesukone 4 AP4 kaapissa Jääkaappi-pakastin *) 1 KL1 vapaana Jääkaappi-pakastin 2 KL2 vapaana Jääkaappi-pakastin 3 KL3 kaapissa Jääkaappi-pakastin 4 KL4 kaapissa *) Jatkossa jääkaappi-pakastin -yhdistelmäkaappeja kutsutaan lyhyyden vuoksi kylmälaitteiksi.
15
16 9 Taulukko 2.2. Laitteiden mitat ja muita yksityiskohtia. Laite Leveys (mm) Korkeus (mm) Syvyys (mm) Laitteen massa (kg) Kaapin massa (kg) Rakenne TV ,83 - Muovikuorinen, 28 kuvaputki TV ,42 - Muovikuorinen, 25 kuvaputki TV ,53 - Muovikuorinen, 28 kuvaputki PK ,32 - Ulkovaippa, kansi ja pohjalevy terästä Pesuallas muovia, pesurumpu terästä PK ,91 - Pyykinpesukoneet 1 ja 2 saman malliset PK ,29 - Ulkovaippa ja kansi terästä paitsi takaseinän yläosa muovia, ei pohjalevyä Pesuallas muovia, pesurumpu terästä AP ,58 - Eriste vihreä, huopamainen Sivu-, takaseinät, luukku ja pohjalevy terästä; ei kansilevyä Ohjaustaulusta puuttuu oikea alakulma AP ,5 - Eriste musta, bitumimainen Sivu-, takaseinät, luukku ja pohjalevy terästä; ei kansilevyä AP ,29 22,31 Astianpesukoneet 2 ja 3 samanmalliset AP ,59 22,56 Sivuseinät ja luukku terästä Ei takaseinää, teräksinen sokkeli myös takana Pohjalevy muovia; ei kansilevyä KL ,99 - Sivuseinät terästä, kaikki välitasot muovia Moottoritilan ja pakastimen välillä ei ole metallilevyä Moottorin alla on teräslevy, sen edessä avointa Kylmäaine R134a tetrafluorietaani CF 3 CH 2 F KL ,23 - Sivuseinät terästä, jääkaapin katto muovia, ei metallilevyä Jääkapin ja pakastimen välillä on metallilevy joka putosi kokeen aikana Moottoritilan ja pakastimen välillä ei ole metallilevyä Moottorin alla on teräslevy 16 mm 59 mm, sen edessä avointa Kylmäaine R6a isobutaani C 4 H 1 KL ,89 52,5 Sivuseinät terästä, jääkaapin katossa on teräslevy 52 mm 59 mm Jääkaapin ja pakastimen välillä ei ole metallilevyä Moottoritilan ja pakastimen välillä on teräslevy Moottorin alla on teräslevy 24 mm 59 mm, sen edessä avointa Kylmäaine R12 diklooridifluorimetaani CCl 2 F 2 KL ,56 51,35 Sivuseinät terästä, jääkaapin katto muovia, ei metallilevyä Jääkaapin ja pakastimen välillä ei ole metallilevyä Moottoritilan ja pakastimen välillä ei ole metallilevyä Moottorin alla on teräslevy 245 mm 55 mm, sen edessä avointa Kylmäaine R134a tetrafluorietaani CF 3 CH 2 F
17 1 Astianpesukoneet a) b) Kylmälaitteet c) d) Kuva 2.1 Astianpesukoneiden ja kylmälaitteiden asennus kaappiin: laitevalmistajien ohjepiirrokset (a ja b) ja toteutus (c ja d). poistoputkessa: O 2 => paloteho CO 2 CO savuntiheys lämpötila massavirta pinnan lämpötilaa mitataan 5 termoparilla tutkittava laite palokaasujen keräilykupu sytytyslähde: noin kilowatin propaaniliekki virt.mitt. vaaka havainnointi: - koepöytäkirja: kokeen eteneminen - valokuvaus - videokuvaus Kuva 2.2 Kokeiden järjestely.
18 Kokeet Polttokokeet tehtiin VTT Rakennustekniikka/Palotekniikan suuressa koehallissa Koejärjestely on esitetty kuvassa 2.2. Kokeiden aikaiset tapahtumat tallennettiin pitämällä koepöytäkirjaa sekä valokuvaamalla ja videoimalla. Koepöytäkirjat ja valokuvat on esitetty luvussa 2.3. Mittaukset ja laitteen kalibroinnit tehtiin standardin ISO 975 (1993) mukaisesti Mitatut ja määritetyt suureet Materiaalien ja tuotteiden palo-ominaisuudet kuvaavat tutkittavan tuotteen palamista tietyissä olosuhteissa. Ne kuvaavat sitä, miten tutkittava kohde syttyy, miten nopeasti palaminen kehittyy ja paljonko se tuottaa lämpöä, savua ja kemiallisia yhdisteitä. Tutkittavalle kohteelle ominaisten piirteiden, kuten materiaalit ja rakenne, lisäksi mitattuihin palo-ominaisuuksiin vaikuttaa aina myös ulkoisia tekijöitä, kuten polttotilan koko ja hapensaanti. Palo-ominaisuuksia ja niitä kuvaavia suureita on tarkasteltu liitteellä 1. Tässä tutkimuksessa tarkastellut palo-ominaisuutta kuvaavat suureet ovat seuraavat: Palaessa vapautuva lämpö: - paloteho RHR (kw), - tehollinen lämpöarvo EHC (MJ/kg), Savunmuodostus: - savun muodostumisnopeus RSP (m 2 /s) ja MRSP (g/s), - savun tuotto SEA (m 2 /kg) ja Y smoke (kg/kg). Hiilimonoksidin (CO) ja hiilidioksidin (CO 2 ) muodostuminen: - CO:n ja CO 2 :n muodostumisnopeudet RCO ja RCO 2 (g/s), - CO- ja CO 2 -tuotto Y CO ja Y CO2 (kg/kg). Palamisen kasvunopeus: tälle suureelle saadaan arvio sovittamalla paraabelikäyrä mitattuun palotehokäyrään: mitä jyrkemmin käyrä nousee, sitä suurempi t 2 -mallin kasvunopeus α (kw/m 2 ). Näitä suureita voidaan kuvata lyhyesti seuraavasti: Paloteho on tulipalon ajava voima, se määrää, miten palo kehittyy ja millaisia seurauksia siitä voi olla. EHC on materiaaliin sitoutuneen lämpöenergian mitta, se liittyy siis tilan lämpökuormaan. Savunmuodostus-suureiden RSP ja SEA kuvaavat savun optista tiheyttä: niiden avulla voidaan laskea, miten savuiseksi palotila tulee. Massaperustaiset savusuureet MRSP ja Y smoke kuvaavat, miten savua massana mitattuna syntyy. Kaasujen CO ja CO 2 muodostumisnopeuksien ja tuottoarvojen
19 12 avulla voidaan määrittää, milloin palotilan ilma tulee ihmiselle liian myrkylliseksi. Kokeissa mitattiin myös palamisessa hävinnyt massa ajan funktiona (ML, kg) sekä laitteiden pinta-/sisälämpötiloja. Joissain kokeissa mitattiin savukaasujen poistoputken O 2 -, CO 2 - ja CO-pitoisuutta, savun tiheyttä, lämpötilaa ja massavirtausta Kokeiden suoritus Kokeiden kulku oli yleispiirteissään seuraava: Ensin käynnistettiin poistoputken ja näytteen lämpötilan mittausten ja vaa an tiedonkeruut ja sytytyslähde vietiin paikalleen mahdollisimman tarkkaan kaksi minuuttia tämän jälkeen. Sytytyshetki on kokeen ajan nollahetki. Video käynnistettiin n. 1 sekuntia ennen sytytystä. Valokuvia otettiin palotilanteen mukaisesti siten, että etenkin palon kehittyminen huippuun asti ilmenee havainnollisesti kuvasarjoista. Kuvia otettiin myös ennen koetta, palon hiipumisvaiheessa ja kokeen jälkeen. Poistoputken ja lämpötilojen tiedonkeruu lopetettiin viimeistään tunnin kuluttua tiedonkeruun aloittamisesta. Vaa an tiedonkeruun annettiin olla päällä siihen asti kunnes tuli sammui tai sammutettiin. Kuhunkin laitteeseen kiinnitettiin viisi K-tyypin lämpötila-anturia. Antureiden paikat on lämpötilatulosten lukemisen helpottamiseksi esitetty tuloskäyrien yhteydessä. Joidenkin kokeiden annettiin kestää niin kauan, että tuli sammui itsestään, mutta jotkut kokeet keskeytettiin. Kolmella kylmälaitteella keskeytyksen syynä oli se, että niiden tuottama paloteho nousi niin korkeaksi, että koetta ei voitu jatkaa ilman koelaitteiston vahingoittumisen vaara. Kunkin kokeen yksityiskohtaiset tapahtumat on esitetty luvussa 2.3. Laitteet sytytettiin 1 mm pituisella propaanikaasupolttimella, jonka 7-1 mm korkea liekki kosketti sytytettävää kohtaa. Polttimen liekki on esitetty kuvassa 2.3. Polttimen teho kokeissa oli noin 1 kw, paitsi pyykinpesukoneen PK3 kokeessa, missä teho oli 3 55 W. Laitteet sytytettiin liekillä, koska kokeiden tarkoituksena oli tutkia, miten sähkölaitteiden palaminen etenee sen jälkeen, kun laitteessa oleva vika on edennyt niin pitkälle, että se on laitteeseen aiheuttanut pienen liekin. Eri vikaantumismekanismeja ja niihin liittyvää kytemistä ei tarkasteltu.
20 13 1 mm Kuva 2.3 Sytytysliekki. Televisiokokeissa poltin sijoitettiin noin 1 mm taustalevyn tuuletusaukkojen alle jolloin polttimen liekki työntyi television sisäpuolelle. Pyykinpesukonekokeissa PK1 ja PK2 poltin sijoitettiin muovisen pesualtaan alle takaseinään tehdyn 2 mm 11 mm aukon kautta. Pyykinpesukonekokeessa PK3 poltin sijoitettiin ohjaustaulun sähköjohtonipun alle takaseinän muovisen yläosaan tehdyn 2 mm 11 mm aukon kautta. Teholla 3 W poltin sammui 35 s jälkeen, minkä jälkeen sitä yritettiin sytyttää uudelleen puhalluslampulla. Tällöin takaseinän aukon reuna syttyi puhalluslampun liekistä. Astianpesukonekokeissa poltin sijoitettiin moottoritilan keskelle muoviosien alle. Poltinta varten tehtiin koneen takaseinään aukko, jonka mitat olivat astianpesukonekokeessa AP1 4 mm 15 mm ja astianpesukonekokeissa AP2, AP3 ja AP mm mm. Astianpesukonekokeissa 3 ja 4 tehtiin vastaavasti 15 mm 115 mm aukko mineraalivilla-seinään koneen takana. Jääkaappi-pakastinkokeissa poltin sijoitettiin moottoritilan keskelle etäisyydelle 1-2 mm sen ja pakastimen välitason muovipinnan alle. Polttimen etäisyys takaseinästä oli 1-14 mm. Jääkaappi-pakastinkokeissa KL3 ja KL4 tehtiin vastaavasti 25 mm 14 mm aukko mineraalivillaseinään koneen takana.
21 Polttokokeiden pöytäkirjat Televisiot Televisiokokeiden aikana tehdyt havainnot on esitetty taulukoissa 3.1, 3.2 ja 3.3. Taulukko 3.1. Televisio 1, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto :: Poltin asetetaan taustalevyn tuuletusaukkojen alle, teho 1 kw ::5 Polttimen yläpuolelta putoaa palavaa, sulaa muovia :1:15 Poltin pois :2: Lammikkopalo television taustalevyn alla :2:1 Koko taustalevy tulessa :2:2 Kuvaputki rikkoontui, imploosio (kuva 3.c) :3:3 Kuori kuvaruudun sivujen vieressä palamatta :3:53 Etuosa kaatui taaksepäin vaaka-asentoon (kuva 3.1d) :1:25 Lammikkopalo :13: Palo heikkenee 1:6:11 Palo sammui Kokeen jälkeen Televisio paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt Taulukko 3.2. Televisio 2, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (min:s) Havainto : Poltin asetetaan taustalevyn tuuletusaukkojen alle, teho 1 kw :45 Polttimen yläpuolelta putoaa palavaa, sulaa muovia 1:5 Poltin pois 1:25 Koko taustalevy tulessa 2: Sisusta tulessa 2:4 Koko yläkansi tulessa 2:55 Kuvaputki rikkoontui (imploosio) ja etuosa kaatui eteenpäin vaaka-asentoon 7: Laaja lammikkopalo 12:3 Palo heikkenee 57:5 Palo sammui Kokeen jälkeen Televisio paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt
22 15 Taulukko 3.3. Televisio 3, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (min:s) Havainto : Poltin asetetaan taustalevyn tuuletusaukkojen alle, teho 1 kw :55 Taustalevy palaa (kuva 3.1i) 1:3 Lammikkopalo taustalevyn alla 2:5 Propaanikaasusyöttö keskeytetään 2:2 Poltin pois 3:2 Lammikkopalo koko television alla 3:35 Liekkejä yläkannen läpi 3:45 Sisusta tulessa 3:55 Kuvaputki rikkoontui, imploosio 4:1 Vain kuvaruudun ympäristö palamatta 5:5 Etuosa kaatui eteenpäin vaaka-asentoon 6:2 Iso lammikkopalo, leveys noin 1 m 18:1 Iso lammikkopalo 54:3 Palo sammui Kokeen jälkeen Televisio paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt
23 Pyykinpesukoneet Pyykinpesukonekokeiden aikana tehdyt havainnot on esitetty taulukoissa 3.4, 3.5 ja 3.6. Taulukko 3.4. Pyykinpesukone 1, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto :: Poltin asetetaan moottoritilaan pesualtaan alle, teho 1 kw :2:15 Moottoritilan pohjalle tippuu palavia pisaroita :2:5 Muovisuikaleita sulaa moottoritilan pohjalle :6:4 Poltin on sulaneen muovin peitossa ja on todennäköisesti sammunut :6:5 Propaanikaasusyöttö keskeytetään :8:2 Moottoritilan pohjalla palaa :13: Savua kannen alta edestä ja takaa :15: Vasemman sivun maali ruskistuu :16:5 Liekkejä vasemman sivun yläreunan raosta :18:15 Liekkejä ohjaustaulun ja ulkovaipan raosta :18:4 Jatkuvia liekkejä ohjaustaulusta (kuva 3.2c) :19:1 Kansi irronnut, painuu sisään, koko kone liekeissä :23: Intensiivinen palo (kuva 3.2d) :28:35 Palo heikkenee :48:3 Liekkejä satunnaisesti koneen yläreunan yli 1:59:45 Palo sammui Kokeen jälkeen Kone paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt. Koneen ulkopuolelle ei muodostunut lammikkopaloa koneen suljetun rakenteen vuoksi. Vesiletkut ja sähköjohto paloivat koneen ulkopuolella.
24 17 Taulukko 3.5. Pyykinpesukone 2, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto 1. yritys :: Poltin asetetaan moottoritilaan pesualtaan alle, teho 1 kw 2:15 Sulaa muovia valuu polttimen päälle 3:5 Poltin on sammunut 5:1 Moottoritilassa ei ole paloa 2. yritys :: Poltin asetetaan moottoritilaan pesualtaan alle ::25 Sulaa muovia valuu pesualtaan pohjasta :3:4 Muovi syttyy :4:15 Poltin pois :5:25 Muovi palaa pohjalevyn päällä :1: Palo kasvaa moottoritilassa :15: Lisää savua :18:15 Liekkejä ohjaustaulun etureunasta :19: Puolet ohjaustaulusta liekeissä :2: Koko ohjaustaulu liekeissä :21:25 Liekkejä myös edestä ja vasemmalla :23.4 Liekkejä jatkuvasti edestä (kuva 3.2h) :27: Koko pesukone tulessa :33: Palo heikkenee 1:55:35 Palo sammui Kokeen jälkeen Kone paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt. Kansi pysyi koneen päällä kokeen aikana. Ulkopuolelle ei muodostunut lammikkopaloa koneen suljetun rakenteen vuoksi. Vesiletkut ja sähköjohto paloivat koneen ulkopuolella
25 18 Taulukko 3.6. Pyykinpesukone 3, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto :: Poltin asetetaan ohjaustaulun alle, teho 3 W (kuva 1 a) ::35 Poltin sammui :1:15 Poltin sytytettiin uudelleen puhalluslampulla :1:5 Polttimen teho 55 W :2:25 Propaanikaasusyöttö keskeytetään :2:55 Takaseinän muovisen yläosan poltinreiän reuna syttyi puhalluslampusta (kuva 3.2j) :6:25 Puolet ohjaustaulusta on liekeissä :7:55 Palavia noroja valuu ohjaustaulusta pitkin takaseinää :1:45 Muovinen pohja n. 2 cm ohjaustaulun alla on palanut :11:25 Palo voimistuu (kuva 3.2k) :18:45 Liekkejä kannen etuosan alta :25:25 Kansi putosi koneen sisään :31:15 Lammikkopalo koneen edessä ja vasemmalla (kuva 3.2l) :45:3 Lammikkopalo hiipuu 1:8: Liekkejä satunnaisesti koneen yläreunan yli 1:36: Palo sammui Kokeen jälkeen Kone paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt
26 Astianpesukoneet Astianpesukonekokeiden aikana tehdyt havainnot on esitetty taulukoissa 3.7, 3.8, 3.9 ja 3.1. Taulukko 3.7. Astianpesukone 1, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto Ennen koetta Luukku on 1 cm raollaan yläreunasta ja pohjalevy raollaan 3 cm vasemmasta takanurkasta. Ohjaustaulusta puuttuu oikea alakulma :: Poltin asetetaan moottoritilaan pesualtaan alle, teho 1 kw :1:45 Savua takaa :2:25 Liekkien heijastusta pohjalevystä :2:55 Savua edestä :3:35 Palo kasvaa moottoritilassa :4:2 Liekkejä luukun raosta (kuva 3.3a) :5:15 Eriste pesualtaan päällä savuaa :5:35 Eriste pesualtaan päällä syttyy :5:45 Ohjaustaulu palaa :7:55 Lammikkopalo koneen edessä :8:7 Luukku aukesi 9 asteen kulmaan :8:45 Eriste takana palaa :12: Palo heikkenee :17: Moottoritila kokonaan tulessa :18:3 Liekkejä raosta vasemmalla takana :22: Palo moottoritilassa heikkenee 1:27: Pohjalevyn päällä on vielä hehkupalo Kokeen jälkeen Kone paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt
27 2 Taulukko 3.8. Astianpesukone 2, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto Ennen koetta Luukku on kiinni :: Poltin asetetaan moottoritilaan pesualtaan alle, teho 1 kw :1:4 Liekkejä moottoritilassa :2:25 Poltin pois :4:25 Moottoritila kokonaan tulessa :4:4 Liekkejä pesualtaan päällä :9:25 Pesualtaan päällä palaa, takana kaukalon pohjalla palaa koneen ulkopuolella :16: Ohjaustaulun pinta palaa :18:25 Ohjaustaulu sulanut, putoaa :19: Etuosa liekkien peitossa (kuva 3.3h) :2: Muovia palaa lammikkona koneen edessä :21: Palo heikentynyt 2:2: Palo sammui Kokeen jälkeen Kone paloi loppuun, kaikki palava materiaali on hävinnyt Luukku ei auennut kokeen aikana Taulukko 3.9. Astianpesukone 3, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (min:s) Havainto Ennen koetta Luukku on kiinni : Poltin asetetaan moottoritilaan pesualtaan alle, teho 1 kw 1:15 Savua edestä 3:3 Poltin pois 4:3 Moottoritila tulessa 5:5 Lastulevyn palamisen naksahduksia 5:25 Liekkejä astianpesukoneen ja lastulevytason välissä 6: Savua, ei liekkejä näkyvissä (kuva 3.3j) 6:28 Liekki edestä lastulevytason alta 6:45 Savu tummuu 7:5 Liekkejä jatkuvasti edestä lastulevytason alta 11: Ohjaustaulun yläreuna palaa 13: Palavaa muovia kaukalon pohjalla edessä (kuva 3.3l) 15: Vasen lastulevyseinä palaa, syttyi palavasta muovilammikosta 17:4 Lastulevytason etureuna syttyi 22:24 Mineraalivillalevy takana putosi osittain kaukalon ulkopuolelle 26: Palo on heikentynyt 29:4 Vasen lastulevyseinä putosi kaukalon ulkopuolelle 33:4 Oikea lastulevyseinä putosi kaukalon ulkopuolelle 38:3 Sammutus vedellä Kokeen jälkeen Astianpesukone on tuhoutunut. Luukku ei auennut kokeen aikana
28 21 Taulukko 3.1. Astianpesukone 4, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (min:s) Havainto Ennen koetta Luukku on kiinni : Poltin asetetaan moottoritilaan pesualtaan alle, teho 1 kw 2:35 Poltin pois, moottoritilassa palaa 6: Savua edestä (kuva 3.3n) 7: Lisää savua edestä 8:14 Luukku aukesi noin 45 asteen kulmaan (kuva 3.3o) 8:3 Luukku aukesi 9 asteen kulmaan 8:4 Liekkejä lastulevytason alta 9:35 Alempi astiakori syttyi 11:3 Koko pesutila liekeissä 12:3 Liekkejä takaa 24: Edessä luukun alla on sulaa muovia joka ei ole syttynyt 25:3 Lastulevyt palavat, moottoritilassa palaa 35:2 Muovilammikko edessä syttyi 44:39 Vasen lastulevyseinä putosi kaukalon ulkopuolelle 45:3 Sammutus vedellä Kokeen jälkeen Astianpesukone on tuhoutunut
29 Jääkaappi-pakastin -yhdistelmät Jääkaappi-pakastin -yhdistelmien polttokokeiden aikana tehdyt havainnot on esitetty taulukoissa 3.11, 3.12, 3.13 ja Taulukko Jääkaappi-pakastin 1, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (min:s) Havainto : Poltin asetetaan moottoritilan ja pakastimen välitason muovipinnan alle, teho 1 kw :45 Välitasosta tippuu palavia pisaroita :55 Takaseinän pahvi on syttynyt (kuva 3.4a) 2: 1 m korkuiset liekit takaseinässä 2:15 Liekit kaapin yläreunassa 5: Propaanikaasusyöttö keskeytetään 6: Koko takaseinä tulessa (kuva 3.4b) 7:35 Kylmäaine purkautuu, pistoliekki 8:3 Pakastimen ovi aukeni noin 1 cm 8:55 Liekkivälähdys pakastimesta 9:1 Mustaa savua pakastimesta 11: Liekkejä pakastimesta (kuva 3.4c) 12: Jääkaapin oven tiivisteet palaa 13:35 Jääkaapin ovi raollaan 15:1 Pakastimen ovi putosi 15:17 Jääkaapin ovi putosi 15:25 Sammutus vedellä Kokeen jälkeen Muovinen katto, takaseinä, jääkaapin-pakastimen välinen välitaso, sisävaippa ja eristeet hävinneet. Kaapin pohjalla on näiden jäännöksiä. Kylmäjärjestelmän juotokset ovat ainakin kahdessa kohdassa sulaneet.
30 23 Taulukko Jääkaappi-pakastin 2, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (min:s) Havainto : Poltin asetetaan moottoritilan ja pakastimen välitason muovipinnan alle, teho 1 kw :35 Välitasosta tippuu palavia pisaroita :45 Takaseinän pahvi on syttynyt 1:3 1,2 m liekit takaseinässä 2:5 Propaanikaasusyöttö keskeytetään 2:1 Liekit kaapin yläreunassa 2:45 Koko takaseinä tulessa, palavaa ainetta kaukalon pohjalla 3:3 Puolet kaapin katosta tulessa 4:2 Koko kaapin katto tulessa 5:55 Liekkejä kaapin alta edessä 7:15 Jääkaapin oven tiivisteitä palaa 7:45 Mustaa savua 9:45 Jääkaapin ovi aukesi noin 5 cm 1:15 Jääkaappi kokonaan tulessa 11:1 Pakastimen ovi aukesi 9 asteen kulmaan 11:2 Pakastin kokonaan tulessa (kuva 3.4g) 12:2 Sammutus vedellä Kokeen jälkeen Muovinen katto, takaseinä, jääkaapin-pakastimen välinen välitaso, sisä-vaippa ja eristeet ovat hävinneet. Kaapin pohjalla on näiden jäännöksiä. Jääkaapin oven eriste jäi puolisulaneena roikkumaan sivuseinien väliseen tukilevyyn (kuva 3.4h). Kokeen aikana ei havaittu kaasuvuotoa tai kylmäaineen syttymistä, eikä auenneita putkiliitoksia kokeen jälkeen. Kompressorin kyljessä oleva putki katkaistiin, sieltä tuleva kaasu haisi nestekaasulle ja syttyi puhalluslampun liekistä
31 24 Taulukko Jääkaappi-pakastin 3, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto :: Poltin asetetaan moottoritilan ja pakastimen välitason muovipinnan alle, teho 1 kw 2:3 Poltin pois 3:5 Liekkejä lastulevykaapin pohjan alta jääkaapin yläpuolella (kuva 3.4j) 5: Ohjaustaulu kaapin yläosassa sulaa 5:2 Lastulevykaapin etuseinä palaa 5:45 Villaseinä takana puhki jääkaapin korkeudella 7:15 Jääkaapin ovi putosi kaukalon ulkopuolelle (kuva 3.4k) 8: Puolet jääkaapista palaa 9:5 Koko jääkaappi palaa 12:45 Lastulevykaapin etuseinä putosi (kaukaloon?) 15:3 Jääkaapin ja pakastimen välinen lattia palanut puhki, pakastimessa palaa 16:3 Pakastimen ovi on raollaan 18:2 Pakastimen ovi liikahti 18:27 Pakastimen ovi aukesi 9 kulmaan, putosi eteenpäin, pysyy kaukalossa (kuva 3.4l) 21:15 Lastulevykaapin katto putosi 22:45 Vasemman lastulevyseinän yläosa putosi kaukalon ulkopuolelle 24:45 25:4 Oikea lastulevyseinä putosi kaukalon ulkopuolelle 23:45 Sammutus vedellä Kokeen jälkeen Takaseinä, jääkaapin-pakastimen välinen välitaso, sisävaippa ja eristeet ovat hävinneet. Kaapin pohjalla on näiden jäännöksiä. Teräslevy katossa on osittain painunut sisään. Juotokset kaapin takana sulaneet, moottori-tilassa kompressorien lähellä ehjät. Kokeen aikana ei havaittu kylmä-aineen syttymistä
32 25 Taulukko Jääkaappi-pakastin 4, kokeen aikana tehdyt havainnot. Aika (h:min:s) Havainto :: Poltin asetetaan moottoritilan ja pakastimen välitason muovipinnan alle, teho 1 kw 1:3 Mustaa savua 2:1 Poltin pois 3:3 Villaseinän oikeassa reunassa noin,5 m korkea rako pakastimen kohdalla 4: Noin 1 m korkeat liekit takana (kuva 3.4n) 4:35 Liekkejä pakastimen alta edestä 4:5 Liekkejä pakastimen oven oikeasta reunasta 6:4 Villaseinän rako kasvaa 7: Pakastimen ovi raollaan 7:41 Kylmäaine purkautuu, pistoliekki takana 8:35 Villaseinän oikeassa reunassa rako jääkaapin kohdalla 9:2 Pakastimen ovi irtosi saranoistaan, jäi pystyyn ja peittää osittain pakastinta 9:4 Pakastin kokonaan tulessa 1:2 Koko etuosa liekeissä 1:42 Jääkaapin ovi aukesi 2 3 cm 12:2 Lammikkopalo kaapin edessä (kuva 3.4p) 13: Jääkaapin ovi noin 2 3 astetta raollaan 13:2 Jääkaapin ovi aukeaa lisää 13:25 Jääkaapin ovi putosi 13:4 Sammutus vedellä Kokeen jälkeen Jääkaapin eristeet: takaseinästä n. 5 % hävinnyt, sivuseinät ja katto ovat hiiltyneet vain pinnasta, lattiasta noin 15 % hävinnyt, ovi 1 % hävinnyt Pakastimen eristeet: takaseinä hävinnyt, oikea sivuseinä n. 5 % hävinnyt, vasen sivuseinä n. 7 % hävinnyt, katto noin 3 % hävinnyt, lattia 1 % hävinnyt, ovi n. 7 % hävinnyt. Juotokset moottoritilassa ovat sulaneet
33 Polttokokeiden valokuvat Televisiot Kuvassa 3.1. on esitetty televisioiden polttokokeiden aikana otettuja valokuvia. TV 1 a) :4 b) 1:35 c) 2:2 d) 3:53 TV 2 e) :15 f) 1:35 g) 2:25 h) 3: TV 3 i) :55 j) 2:5 k) 4:45 l) 5:25 Kuva 3.1 Valokuvia televisioiden polttokokeista.
34 Pyykinpesukoneet Kuvassa 3.2. on esitetty pyykinpesukoneiden polttokokeiden aikana otettuja valokuvia. PK 1 a) 7:5 b) 18:25 c) 18:55 d) 22:5 PK 2 e) Ennen koetta f) 17:55 g) 19:25 h) 23:55
35 28 PK 3 i) Ohjaustaulu ennen koetta j) 2:55 k) 11:55 l) 31: Astianpesukoneet Kuva 3.2 Valokuvia pyykinpesukoneiden polttokokeista (jatkoa). Kuvassa 3.3. on esitetty astianpesukoneiden polttokokeiden aikana otettuja valokuvia. AP 1 a) 4:55 b) 6:25 c) 1: d) 28: AP 2 e) Pesutila ennen koetta f) 6: g) 1: h) 19: Kuva 3.3 Valokuvia astianpesukoneiden polttokokeista (jatkuu seuraavalla sivulla).
36 29 AP 3 (kaapissa) i) Ennen koetta j) 6: k) 9:3 l) 13: AP 4 (kaapissa) m) Moottoritila ennen koetta n) 6: o) 8:2 p) 1:1 Kuva 3.3 Valokuvia astianpesukoneiden polttokokeista (jatkoa).
37 Jääkaappi-pakastin -yhdistelmät Kuvassa 3.4. on esitetty jääkaappi-pakastin -yhdistelmien polttokokeiden aikana otettuja valokuvia. KL 1 a) 1:25 b) 5:55 c) 11:1 d) 13:5 KL 2 e) 1:25 f) 5:35 g) 11:2 h) Kokeen jälkeen Kuva 3.4. Valokuvia jääkaappi-pakastin -yhdistelmien polttokokeista (jatkuu seuraavalla sivulla).
38 31 KL 3 (kaapissa) i) Ennen koetta j) 4: k) 7:3 l) 18:5 KL 4 (kaapissa) m) Ennen koetta n) 4: o) 6: p) 12:3 Kuva 3.4. Valokuvia jääkaappi-pakastin -yhdistelmien polttokokeista (jatkoa).
39 Polttokokeiden tulokset käyrinä Televisiot Televisioiden RHR, ML ja EHC on esitetty kuvassa 4.1 (TV: ks. liite 2). Savunmuodostussuureet on esitetty kuvassa 4.2. sekä CO- ja CO 2 -tulokset kuvassa 4.3. Lämpötilamittaustulokset on esitetty kuvassa 4.4. a) RHR (kw) TV1 TV2 TV3 b) RHR (kw) TV1 TV2 TV c) 6 TV d) 5 ML (kg) TV2 TV EHC (MJ/kg) TV1 TV2 TV Kuva 4.1. Televisiot: RHR (aika -3 min) (a), RHR (aika -1 min) (b), ML (c) ja EHC (d). Luvut massanhäviämiskäyriä esittävässä kuvassa osoittavat hävinneen massan kokonaismäärän kokeen lopussa.
40 33 a) 1 8 TV1 TV2 TV3 b) TV1 TV2 TV3 RSP (m2/s) 6 4 MRSP (g/s) c) TV1 TV2 TV3 d).2.15 TV1 TV2 TV3 SEA (m2/kg) Y_smoke (kg/kg) Kuva 4.2. Televisiot, savunmuodostus RSP (a), MRSP (b), SEA (c) ja Y smoke (d). 1.4 a) TV1 b) 1.2 TV2 1. TV TV1 TV2 TV3 CO-tuottonopeus (g/s) CO2-tuottonopeus (g/s)
41 34 c) Y_CO (kg/kg) TV1 TV2 TV3 d) Y_CO2 (kg/kg) TV1 TV2 TV Kuva 4.3. Televisiot, CO- ja CO 2 -muodostus: RCO (a), RCO2 (b), Y CO (c) ja Y CO2 (d). T1 1 8 TV1 TV2 TV3 T2 1 8 TV1 TV2 TV3 T (C) 6 T (C) T TV1 TV2 TV3 T TV1 TV2 8 TV3 T (C) 6 T (C) T (C) T TV1 TV2 TV mittauspisteet T2 T3 (kyljessä) T4 (T3:n vastakkaisella puolella) 2 T1 T5 (sisällä) Kuva 4.4. Televisiot: laitteiden pintalämpötilat eri kokeissa. Lämpötilamittauspisteet on esitetty alhaalla oikealla.
42 Pyykinpesukoneet Pyykinpesukoneiden RHR, ML ja EHC on esitetty kuvassa 4.5. Savunmuodostussuureet on esitetty kuvassa 4.6. sekä CO- ja CO 2 -tulokset kuvassa 4.7. Lämpötilamittaustulokset on esitetty kuvassa 4.8. a) 5 4 PK1 PK2 PK3 b) 5 4 PK1 PK2 PK3 RHR (kw) 3 2 RHR (kw) c) PK PK PK3 1.1 d) ML (kg) 8 6 EHC (MJ(kg) PK1 1 PK2 PK Kuva 4.5. Pyykinpesukoneet: RHR (aika -6 min) (a), RHR (aika -3 min) (b), ML (c) ja EHC (d). Luvut massanhäviämiskäyriä esittävässä kuvassa osoittavat hävinneen massan kokonaismäärän kokeen lopussa.
43 36 a) 3 PK1 b).3 PK1 PK2 PK2 PK3 PK3 RSP (m2/s) 2 MRSP (g/s) c) 15 PK1 d).2 PK1 12 PK2 PK3.15 PK2 PK3 SEA (m2/kg) Y_smoke (kg/kg) Kuva 4.6. Pyykinpesukoneet, savunmuodostus RSP (a), MRSP (b), SEA (c) ja Y smoke (d). a).7 b) PK1 CO-tuottonopeus (g/s).6 PK2 PK CO2-tuottonopeus (g/s) PK1 PK2 PK
44 37 c).3 PK1 d) 5 PK1.25 PK2 PK3 4 PK2 PK3 Y_CO (kg/kg) Y_CO2 (kg/kg) Kuva 4.7. Pyykinpesukoneet, CO- ja CO 2 -muodostus: RCO (a), RCO2 (b), Y CO (c) ja Y CO2 (d). T1 1 8 PK1 PK2 PK3 T2 1 8 PK1 PK2 PK3 T (C) 6 T (C) T PK1 PK2 8 PK3 T PK1 PK2 8 PK3 T (C) 6 T (C) T (C) T PK1 PK2 PK mittauspisteet T2 T3 (kyljessä) T4 (T3:n vastakkaisella puolella) T1 (rummun sisällä) Kuva 4.8. Pyykinpesukoneet: lämpötilat laitteen pinnalla (T2-T5) ja sen sisällä (T1) eri kokeissa. etupuoli takapuoli T5
45 Astianpesukoneet Astianpesukoneiden RHR, ML ja EHC on esitetty kuvassa 4.9. Savunmuodostussuureet on esitetty kuvassa 4.1. sekä CO- ja CO 2 -tulokset kuvassa Lämpötilamittaustulokset on esitetty kuvassa a) 8 6 AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) b) 8 6 AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) RHR (kw) 4 RHR (kw) c) AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) d) 5 4 AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) ML (kg) EHC (MJ/kg) Kuva 4.9. Astianpesukoneet: RHR (aika -6 min) (a), RHR (aika -3 min) (b), ML (c) ja EHC (d). Luvut massanhäviämiskäyriä esittävässä kuvassa osoittavat hävinneen massan kokonaismäärän kokeen lopussa.
46 39 RSP (m2/s) a) AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) b) MRSP (g/s) AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) c) AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) d).2.15 AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) SEA (m2/kg) Y_smoke (kg/kg) Kuva 4.1. Astianpesukoneet, savunmuodostus RSP (a), MRSP (b), SEA (c) ja Y smoke (d). a) 1.4 b) AP1 1.2 AP2 AP3 (kaappi) 1. AP4 (kaappi) CO-tuottonopeus (g/s) CO2-tuottonopeus (g/s) AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi)
47 4 c) Y_CO (kg/kg) AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) d) Y_CO2 (kg/kg) AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) Kuva Astianpesukoneet, CO- ja CO 2 -muodostus: RCO (a), RCO2 (b), Y CO (c) ja Y CO2 (d). T1 1 8 AP1 AP2 (ei toiminut) AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) T2 1 8 AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) T (C) 6 T (C) T AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) T AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) T (C) 6 T (C) T (C) T AP1 AP2 AP3 (kaappi) AP4 (kaappi) mittauspisteet T2 T3 (kyljessä) 4 T4 (T3:n vastakkaisella puolella) T1 (rummun sisällä) Kuva Astianpesukoneet: lämpötilat pinnalla (T2-T5) ja sisällä (T1) eri kokeissa. etupuoli takapuoli T5
48 Kylmälaitteet Kylmälaitteiden RHR, ML ja EHC on esitetty kuvassa Savunmuodostussuureet on esitetty kuvassa sekä CO- ja CO 2 -tulokset kuvassa Lämpötilamittaustulokset on esitetty kuvassa a) 25 2 KL1 KL2 KL3 (kaappi) KL4 (kaappi) RHR (kw) b) KL1 KL2 KL3 (kaappi) KL4 (kaappi) 33.6 c) 5 4 KL1 KL2 KL3 (kaappi) KL4 (kaappi) ML (kg) EHC (MJ/kg) Kuva Kylmälaitteet: RHR (a), ML (b) ja EHC (c). Kokeet lopetettiin sammuttamalla vedellä. Luvut massanhäviämiskäyriä esittävässä kuvassa osoittavat hävinneen massan kokonaismäärän kokeen lopussa.
PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)
PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotPALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI TIIA RYYNÄNEN. Your industry, our focus
PALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI Your industry, our focus 6.2.2019 TIIA RYYNÄNEN Rakennustuotteiden palokäyttäytymisen luokitus Rakennustuotteiden palokäyttäytymistä koskevassa luokitusstandardissa
LisätiedotEtanoli-vesi seosten palaminen
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Etanoli-vesi seosten palaminen Palotutkimuksen päivät 2017 Timo Korhonen, Tuula Hakkarainen & Jukka Vaari Johdanto Väkevät alkoholijuomat ja Palavien nesteiden säilytys
LisätiedotMikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle
Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Johan Mangs & Anna Matala VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Mikrokalorimetri (Micro-scale Combustion Calorimeter
LisätiedotKodin paloturvallisuus
Kodin paloturvallisuus Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos Palotarkastaja Linnea Kytömäki Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Väkiluku n. 94 000 Seitsemän kuntaa Työntekijöitä n. 180 Asemat, joissa on vakituista henkilökuntaa
LisätiedotAkkukennojen ja akkujen palotutkimus - kooste akkujen palokokeista Kuopion Pelastusopiston harjoitusalueella
Akkukenno- ja akkupalotutkimus 1(8) Kooste akkujen palokokeista Akkukennojen ja akkujen palotutkimus - kooste akkujen palokokeista Kuopion Pelastusopiston harjoitusalueella 7.6.2016 Tutkimushankkeessa
LisätiedotJos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.
Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä
LisätiedotPalofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila
Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja
LisätiedotVarsinais-Suomen Lämpökuvaus
Volvo oikea sivu kopin takakulma 6.4.211 16.6 C 16 14 12 1 8 6 4 2-1.9 Kuva Aika 8:56:55 Maks. lämpötila 1.2 C Volvo kylmänä 211.4.6. IF koepoltto.doc Page 1 (32) 211-4-7 Volvo oikea sivu, kopin takakulma
LisätiedotUUSI LIEKINLEVIÄMISEN TUTKIMUSLAITE
UUSI LIEKINLEVIÄMISEN TUTKIMUSLAITE Johan Mangs Palotutkimuksen päivät 2009 Espoo Hanasaaren kulttuurikeskus 25. 26.8.2009 Johdanto Liekin leviäminen jähmeän aineen pinnalla on keskeinen tutkimusaihe VTT:n
LisätiedotIRTAIMISTON PALAMINEN UNOHDETTU PALOTURVALLISUUSTEKIJÄ? Jukka Hietaniemi VTT
IRTAIMISTON PALAMINEN UNOHDETTU PALOTURVALLISUUSTEKIJÄ? Jukka Hietaniemi VTT MIKÄ KOTONA PALAA SÄHKÖLAITTEET JA ASENNUKSET hellat, jääkaapit, pesukoneet TV:t, tietokoneet, viihde elektroniikka lamput,
LisätiedotPALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU
PALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno 17 17040 7 Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no PALOTEKNINEN SUUNNITELMA 10-97 Rakennuskohde VERMON LÄMPÖKESKUS
LisätiedotSähkölaitteiden palot
Sähkölaitteiden palot 00:40 01:35 02:20 03:53 Kuvasarja television polttokokeesta, kuvattu VTT:n palolaboratoriossa 2000 Palojen vähentämisessä tehtävää!!! noin 2000 sähköpaloa* vuodessa sähköpalot 1/3
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotTOKSET FIRE SAFE JÄTEASTIASUOJAN PALO-OMINAISUUKSIEN SELVITYS
TOKSET FIRE SAFE JÄTEASTIASUOJAN PALO-OMINAISUUKSIEN SELVITYS Sisällysluettelo 1 TYÖN SISÄLTÖ... 3 2 TOKSET -JÄTESÄILIÖIDEN KUVAUS... 3 3 TOKSET-JÄTEASTIA SÄILIÖN SYTTYVYYS, PALON KEHITTYMINEN JA VOIMAKKUUS
LisätiedotPALOTURVALLISUUTTA KOTONA
TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Oma puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä esite näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin kattoon.
LisätiedotJohanna Ahola
4.10.2018 Johanna Ahola Rakennustuotteiden testausohjelma 2016-2018, savupiiput ja tulisijat Yhdysputkien testaus 1. Testaukseen valittiin 4 eri valmistajan/maahantuojan yhdysputkia Yhdysputket ostettiin
LisätiedotJätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa
Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati Tillander, VTT Jarkko Jäntti, Timo Väisänen, Pelastusopisto Pasi Yli-Pirilä, Ilpo Nuutinen, Juhani
LisätiedotRouhepuristetun solumuovin syttyvyyden määrittäminen menetelmän EN ISO :2002 mukaisesti
TESTAUSSELOSTE NRO RTE3488/03 15.10.2003 T018 (EN ISO/IEC 17025) Rouhepuristetun solumuovin syttyvyyden määrittäminen menetelmän EN ISO 11925-2:2002 mukaisesti Tilaaja: Jeven Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotTukesin markkinavalvonta ja asumisen paloturvallisuus
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 29.8.2017 Karoliina Meurman Tukesin markkinavalvonta ja asumisen paloturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2017 1 Palovaroittimet Tukes valvoo markkinoilla olevia
LisätiedotBetonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena
1 (5) Tilaaja: Rakennusteollisuus RT ry Arto Suikka PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki Viite: Tehtävä: Lausuntopyyntö: Rakennusteollisuus RT ry/ Arto Suikka Arvioida toimiiko raudoittamaton 40 mm paksu
LisätiedotPalon leviämistä estävät räystäät
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus
LisätiedotONTELOPALOT SUUREN MITTAKAAVAN KOKEET 2005 JA 2006
ONTELOPLOT SUUREN MITTKVN KOKEET 25 J 26 Rasmus Taneli, Tiitta Paavo ja Ronkainen Juha Pelastusopisto PL 1122 Hulkontie 83, 7821 Kuopio Rinne Tuomo VTT PL 1, 244 VTT KOEJÄRJESTELYT Yleistä Vuosina 25 ja
LisätiedotAsennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R
FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotKynttilätuotteiden turvallisuuden testaaminen
1 (29) Kynttilätuotteiden turvallisuuden testaaminen Sisältö Sisältö... 1 1 Kynttilälyhdyt... 3 1.1 Tarkoitus ja soveltuvuus... 3 1.2 Näytteet... 3 1.3 Koemenetelmä... 3 1.3.1 Periaate... 3 1.3.2 Koeolosuhteet...
LisätiedotPALOTURVALLISUUTTA KOTONA
TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin
LisätiedotKYLMÄLAITTEIDEN ERISTEMATERIAALIEN PALO-OMINAISUUDET
KYLMÄLAITTEIDEN ERISTEMATERIAALIEN PALO-OMINAISUUDET Tutkija, dipl.ins. Juha Mannila, VTT Prosessit juha.mannila@vtt.fi Johtaja, tekn.tri Veli-Pekka Nurmi, Turvatekniikan keskus veli-pekka.nurmi@tukes.fi
LisätiedotPUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900
PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 Asennus- ja käyttöohjeet (Rev. November 2012) 4149933, 4149936, 4149939 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Laitteen osat ja rakenne...3 2.1. Rakenne...4 3. Asennus...5
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008 JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen Tilaaja: Kelosta Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT S 10713 08
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA: Sammuta savuke aina kunnolla, kerää tuhka paloturvalliseen astiaan, älä tupakoi vuoteessa.
Paloturvallisuus Paloturvallisuus Neljästä tulipalosta kolme syttyy asunnoissa. Syynä on usein huolimattomuus, mutta myös tekniset viat ovat yleisiä syttymissyitä. Muista, että tulipalo on aina helpompi
LisätiedotTOKSET FIRE SAFE PALOTURVALLISET JÄTEASTIASUOJAT
TOKSET FIRE SAFE PALOTURVALLISET JÄTEASTIASUOJAT VARMISTA TOKSET FIRE SAFE PALOTURVALLISEN JÄTEASTIASUOJAN AVULLA KIINTEISTÖSI TURVALLISUUS. Automaattisella palosammuttimella varustettu jäteastiasuoja
LisätiedotEye Pal Solo. Käyttöohje
Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.
LisätiedotTulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen
Tulipalot sisustustekstiilit 27.8.2007 Tiia Ryynänen Voidaanko palokuolemia vähentää sisustusmateriaalien oikeilla valinnoilla? Useimmat sisustusmateriaalit syttyvät palamaan liekin kosketuksesta ja osalla
LisätiedotEPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki
EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotTURVALLISEEN HUOMISEEN
TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.
LisätiedotLinja-autopalot Suomessa 2010 1 25.8.2011
Linja-autopalot Suomessa 2010 Esa Kokki Tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto Timo Loponen Suunnittelija Pelastusopisto 1 25.8.2011 Tausta Linja-autopalojen määrä on lisääntynyt vuosittain 2000-luvulla Jos
LisätiedotDiesel-käyttöinen suurteho imurikontti
Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti Käyttöohje Luettava huolellisesti ennen käyttöä Vers.1 8/13 Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti. Sisällys Laitteen esittely ja tekniset tiedot Laite tutuksi Käyttö:
LisätiedotKodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com
Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus www.innohome.com 1 Miksi Tulipalojen vahingot OECD-maissa ovat keskimäärin 1% BKT:stä Kodinkoneet kotien vuotovahinkojen ja sähköpalojen suurin riski Kodinkoneissa käytetyt
LisätiedotTULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO TUTKIMUSSELOSTUS NRO PALO 2115/212 TULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS Tampere 212 1 (72) 72 sivua Rahoittajat Palosuojelurahasto Sisäasiainministeriö
Lisätiedotkerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!
Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava
LisätiedotTC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus
TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva
LisätiedotRetrojasson asennus- ja huolto-ohjeet
Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennusohje 1. Asennuspohjan valinta Laite painaa noin 30 kg. Seinäkiinnitystä varten Retrojasson takaseinässä on kaksi reikää. Kiinnitykseen käytetään
LisätiedotTC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus
TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden
LisätiedotTTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction
TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotOvityypeihin E60 E90 E240 EW60 EI 2 60 EI 2 120
Voimassa alkaen: 04.05.2017 Sivu: 1 SMU-TYYPIN METALLIOVIEN JA SMU-LUUKUN YLEINEN ASENNUSOHJE 1 OVIEN KÄYTTÖ SMU-tyypin ovia voi käyttää alla esitetyn taulukon mukaisen tai matalamman palotorjuntaluokituksen
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS. Huono työturvallisuus maksaa. Onnettomuudet, loukkaantumiset ja sairauspoissaolot aiheuttavat suuria kustannuksia.
TYÖTURVALLISUUS TYÖTURVALLISUUS Huono työturvallisuus maksaa. Onnettomuudet, loukkaantumiset ja sairauspoissaolot aiheuttavat suuria kustannuksia. TYÖTURVALLISUUS Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
TT 93500 TT 93600 TT 93500 PL TT 93600 PL ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE 2 TEKNISET TIEDOT Laitteen mitat korkeus 140 mm leveys 498 mm (TT 93500 ) leveys 598 mm (TT 93600 ) syvyys 480 mm Sähköliitäntä 230V/10A,
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotKINGSTON. Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! NS120504
FI NS120504 KINGSTON Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING!! VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! LUE TURVALLISUUSOHJEET JA VAROITUKSET HUOLELLISESTI ENNEN KUIN ALAT KOOTA GRILLIÄ. TURVALLISUUS!! VAROITUS Hiilimonoksidi
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
LisätiedotPuun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä
Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista
LisätiedotOnnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011
Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Case: Tavaratalo Hong Kong:in tulipalo Rasmus 28.9.2011 1 28.9.2011 2 28.9.2011 3 Hong Kong tavaratalon palo 23.12.2010 kello 16 Vantaa -23 astetta 28.9.2011
LisätiedotMikko Kontiainen Avainnauhojen testaus
Mikko Kontiainen 23.5.2016 Avainnauhojen testaus Tullilaboratorio testasi 10 avainnauhan kestävyyttä Tukesin tutkimuspyyntönä. Tarkoitus oli selvittää kuinka suuren voiman avainnauhat kestäisivät, kun
LisätiedotKirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet
Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti
LisätiedotTURVALLISESTI OMASSA KODISSA
TURVALLISESTI OMASSA KODISSA ASUKKAALLE: Turvallisesti omassa kodissa -oppaasta löydät ohjeita, joiden avulla voit lisätä kotisi paloturvallisuutta. Oppaassa on myös ohjeita, kuinka toimia hätätilanteessa.
LisätiedotTRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä
TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä Palotutkimuksen päivät 2011 Tuula Hakkarainen, Simo Hostikka, Terhi Kling ja Esko Mikkola, VTT 2 Sisältö TRANSFEU-projektin perustiedot Lähtökohdat ja
LisätiedotTiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450
04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc
LisätiedotTekniset tiedot Terveydenhuollon ja tutkimuksen kylmälaitteet
Terveydenhuollon ja tutkimuksen kylmälaitteet Rev 05/2015 Festivo MED lääkejääkaapit Kaapeissa käytetään energiatehokasta ja ympäristöystävällistä R600 kylmäainetta. Kaapin turvahälytykset varmistavat
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS.../... annettu xxx,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2015 C(2015) 4394 final ANNEX 1 LIITE asiakiran KOMISSION DELEGOITU ASETUS.../... annettu xxx, rakennustuotteiden paloteknisen käyttäytymisen luokittelusta Euroopan parlamentin
LisätiedotASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
LisätiedotViitalantie 221, 60640 Isokoski
Venestalon pelastussuunnitelma, joka sisältää sammutus- ym. turvallisuusohjeita Viitalantie 221, 60640 Isokoski TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Venestalo on Veneskoski-Viitala-seura ry:n omistama kylätalo, joka
LisätiedotVanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi
Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Aikoinaan joka kodissa oli Porin Matti - uuni, joka lämmitti huoneen kuin huoneen kovallakin pakkasella. 1980- ja 90-luvuilla moderniuden huumassa Matteja
LisätiedotKoulukärppä - palotarkastus. Rauma
Koulukärppä - palotarkastus Rauma 26.9.2018 Koulukärppä toiminnallinen palotarkastus - Savonlinnan Normaalikoulu 22.11.2017-2-kerroksinen, valmistunut 1978 - Tarkastuksen kesto 45 minuuttia - 2-luokkalaisia
Lisätiedot1.1.2T S1 00.1 UMPIPALO-OVI TIIVISTEELLINEN J-KARMI
1.1.2T S1 1. Kansilevy 2. Pohjalevy 3. Paloluokiteltu eriste 4. Paloluokiteltu eriste (ei vakiotoimituksessa) 5. Sarana 6. Suljinvahvike 7. Lukkosovite 8. Karmi UMPIPALO-PARIOVI 1.1.2T S2 1. Kansilevy
LisätiedotMERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI
MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.
LisätiedotHelsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?
Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä
LisätiedotIlmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE
LisätiedotHAATO Lämminvesivaraajat. Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta. vuoden. takuu. vuoden. takuu
HAATO Lämminvesivaraajat Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta 5 vuoden takuu 5 vuoden takuu Varma valinta Lämminvesivaraajan on toimittava vuosia, riippumatta veden laadusta. Lisäksi sen tulee olla
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotTC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus
TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden
LisätiedotVIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS
VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen
LisätiedotTUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI.
TUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI. Sytytysvastuksen ja jännitteen kontrollointi Sytytysvastus tarkistetaan
LisätiedotJÄTEASTIAN SUOJAETÄISYYDEN MÄÄRITYS KOKEELLISESTI
JÄTEASTIAN SUOJAETÄISYYDEN MÄÄRITYS KOKEELLISESTI VTT Expert Services Oy VTT Kimmo Kaukanen, Ville Heikura, Hanna Hykkyrä, Tuuli Oksanen, Esko Mikkola Palotutkimuksen päivät 2013 11.9.2013 2 Sisällyluettelo
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän
LisätiedotMITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ
MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri
LisätiedotTukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.
Opetusvideoiden tukimateriaali Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetut opetusvideot on tarkoitettu katsottavaksi ohjatusti. Ilman tukimateriaalia saattaa videoiden sanoma jäädä epäselväksi.
LisätiedotValmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi
Asennusohjeet Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi Valmispiippu Kerastar on tarkoitettu lähtemään tulisijan päältä. Siinä on haponkestävä, keraaminen sisähormi.
LisätiedotKODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet
KODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet päällikkö Tomi Honkakunnas 112 Sivu 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN Noin 310 vakinaista ja noin 450 sivutoimista
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10588/15 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. heinäkuuta 2015 Vastaanotta: MI 444 ENT 133 COMPET 333 DELACT 84 Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotVAKOLA. Wrdl Pitäjänmäki. 1960 Koetusselostus 357
VAKOLA AODJV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Wrdl Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 357 Jiljankuivureita varten valmistettujen kuumailmakamiinoiden ryhmäkoetus
LisätiedotPALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA
PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,
LisätiedotIlma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän
LisätiedotTURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.
Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä
LisätiedotSähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia
Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus
LisätiedotTehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät
Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -
LisätiedotSAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa
SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen
LisätiedotKiireellisessä hätätilanteessa soita 112
lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotJää- ja pakastekaapit 650 & 1400 l
Electroluxin HD-Sarjan jää/pakastekaapit tarjoavat suuren valikoiman erilaisia kaappeja kylmäsäilytykseen. Kaapit ovat niin sisältä kuin ulkoa ruostumatonta terästä, teräsovella, ja kapasiteetti alkaen
LisätiedotVahinkokartoittaja: Niko Rantala Danotec Oy. Tarkastusraportti
Vahinkotunnus Vakuutusyhtiö / Käsittelijä Asiakas / Vakuutuksenottaja Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Vahingon havaitsemispäivä VTA-5137433 If / Joona Sandt Vahinkokartoittaja: Tarkastusraportti ITÄLAHTI
LisätiedotVedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
LisätiedotKATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI
KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2
LisätiedotKaasutasoliesi. Elco 700HP
Electrolux 700HP sarja sisältää yli sata mallia, jotka on suunniteltu täyttämään parhaimman suorituskyvyn, luotettavuuden, energian säästön, turvallisuuden sekä ergonomisen käytön vaatimukset. Tuotteiden
Lisätiedot