LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA

Transkriptio

1 1 LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Liiketalouden Liitto LTA ry, ruotsiksi käännettynä Företagsekonomiska Förbundet LTA rf. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen toimialueena on koko maa. TARKOITUS 2 Liiton tarkoituksena on jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä ja yhdyssiteenä toimien 2.1 parantaa liiton henkilöjäsenten ammattitaitoa, arvostusta ja asemaa sekä tarjota heille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen 2.2 olla liiton henkilöjäsenten ja jäsenyhdistysten vaikutuskanava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vahvistaa henkilöjäsenten ammatti-identiteettiä 2.3 edistää henkilöjäsentensä aatteellisia ja aineellisia etuja 2.4 työskennellä henkilöjäsentensä keskinäisen vastuuntunnon ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi TOIMINTA 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto 3.1 harjoittaa tiedotus-, koulutus-, julkaisu- sekä tutkimustoimintaa 3.2 edistää jäsenten liittymistä liittoon ja sen jäsenyhdistyksiin 3.3 tukee ja ohjaa jäsenyhdistysten perustamista ja toimintaa 3.4 edustaa jäseniään suhteessa viranomaisiin ja muihin järjestöihin sekä tekee aloitteita ja antaa lausuntoja 3.5 harjoittaa yhteistoimintaa koulutus-, työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen sekä muiden liiton toimialoilla työskentelevien koti- ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa 3.6 edistää liiketaloudellista koulutusta 3.7 harjoittaa muuta samantapaista toimintaa tarkoituksensa toteuttamiseksi

2 2 Toimintansa tukemiseksi liitto voi perustaa rahastoja, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää, hankittuaan tarvittaessa viranomaisen luvan, arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä sekä juhla- ja muita vastaavia yleisötilaisuuksia. Liitto voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää, taikka taloudellisesti vähäarvoista elinkeinoa tai ansiotoimintaa. LIITON KIELI JA PUOLUEETTOMUUS 4 Liiton kielinä ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. II LUKU JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JÄSENLAJIT 5 Liiton jäsenet ovat henkilöjäseniä, kannatusjäseniä ja jäsenyhdistyksiä. Henkilöjäseniä ovat: - varsinaiset jäsenet - yrittäjäjäsenet - seniorijäsenet - opiskelijajäsenet - kunniajäsenet - kunniapuheenjohtajat Kannatusjäsenet voivat olla yksityisiä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä. Jäsenyhdistykset ovat rekisteriin merkittyjä yhdistyksiä. VARSINAINEN JÄSEN 6 Liittohallitus voi hyväksyä liiton varsinaiseksi jäseneksi henkilön, joka on suorittanut liiketaloudellisen tutkinnon tai liiketaloudellisen ammattitutkinnon tai toimii liiketaloudellisissa tehtävissä. Hakiessaan liiton jäsenyyttä hakijan tulee samalla hakea liiton jäsenyhdistyksen jäsenyyttä. Hakijan on jätettävä sitä varten vahvistetulle lomakkeelle kirjoitettu hakemus sekä muut sitä varten määrätyt selvitykset liitolle. Liittohallitus käsittelee hakemuksen seuraavassa kokouksessaan ja ohjaa hakemuksen suosituksineen sille jäsenyhdistykselle, jonka jäsenyyttä hakija on myös hakenut.

3 3 Jos hakija hyväksytään liiton ja sen jäsenyhdistyksen jäseneksi, hänen jäsenyytensä katsotaan alkaneeksi sinä päivänä, kun hakemus on tullut liiton toimistoon. YRITTÄJÄJÄSEN 7 Liittohallitus voi hyväksyä liiton yrittäjäjäseneksi henkilön, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa yksinyrittäjänä tai työskentelee päätoimisesti yrityksessä, josta hän omistaa vähintään 50 %, ja jonka palveluksessa on keskimäärin korkeintaan neljä henkilöä. Hakiessaan liiton jäsenyyttä hakija tulee samalla hakea liiton jäsenyhdistyksen jäsenyyttä. Hakijan on jätettävä sitä varten vahvistetulle lomakkeelle kirjoitettu hakemus sekä muut sitä varten määrätyt selvitykset liitolle. Liittohallitus käsittelee hakemuksen seuraavassa kokouksessaan ja ohjaa hakemuksen suosituksineen sille jäsenyhdistykselle, jonka jäsenyyttä hakija on myös hakenut. Jos hakija hyväksytään liiton ja sen jäsenyhdistyksen jäseneksi, hänen jäsenyytensä katsotaan alkaneeksi sinä päivänä, kun hakemus on tullut liiton toimistoon. SENIORIJÄSEN 8 Liittohallitus voi hyväksyä seniorijäseneksi liiton varsinaisen- tai yrittäjä jäsenen, joka on jäänyt työelämästä eläkkeelle. OPISKELIJAJÄSEN Hakijan on jätettävä sitä varten vahvistetulle lomakkeelle kirjoitettu hakemus sekä muut liittohallituksen määräämät selvitykset. 9 Liittohallitus voi hyväksyä opiskelijajäseneksi henkilön, joka opiskelee suorittaakseen liiketaloudellisen tutkinnon. Hakiessaan liiton jäsenyyttä hänen tulee samalla hakea liiton jäsenyhdistyksen jäsenyyttä. Hakijan on jätettävä sitä varten vahvistetulle lomakkeelle kirjoitettu hakemus sekä muut sitä varten määrätyt selvitykset liitolle. Liittohallitus käsittelee hakemuksen seuraavassa kokouksessaan ja ohjaa hakemuksen suosituksineen sille jäsenyhdistykselle, jonka jäsenyyttä hakija on myös hakenut. Jos jäsen hyväksytään liiton ja sen jäsenyhdistyksen jäseneksi, hänen jäsenyytensä katsotaan alkaneeksi sinä päivänä, kun hakemus on tullut liiton toimistoon.

4 4 KUNNIAJÄSEN 10 Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi liiton henkilöjäsenen, joka on ansioitunut liiton toiminnassa. KUNNIAPUHEENJOHTAJA 11 Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi liiton henkilöjäsenen, joka on pitkäaikaisesti ja erityisen ansiokkaasti työskennellyt liiton toiminnassa. KANNATUSJÄSEN 12 Liittohallitus voi hyväksyä liiton kannatusjäseneksi yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea ja edistää liiton toimintaa. JÄSENYHDISTYS 13 Liittohallitus voi hyväksyä jäsenyhdistykseksi liiton henkilöjäsenten muodostaman rekisteriin merkityn yhdistyksen, joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja liiton toimielinten päätöksiä. Jäsenyhdistykset voivat olla alueellisia, tutkintokohtaisia, oppilaitoskohtaisia tai toimialakohtaisia. Liittohallitus vahvistaa jäsenyhdistyksen toimialueen. Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassa: 13.1 noudattaa liiton päättävien elinten ja hallintoelinten päätöksiä ja edesauttaa niiden toimeenpanoa 13.2 käsitellä välittömästi liittohallituksen sille toimittamat jäsenhakemuksia koskevat suositukset ja ilmoittaa liitolle heti tekemästään päätöksestä 13.3 erottaa viipymättä jäsenyydestään ne henkilöjäsenet, jotka liitto on erottanut omasta jäsenyydestään 13.4 ilmoittaa viipymättä liitolle eronneista ja erotetuista jäsenistään 13.5 tehdä viipymättä sääntöihinsä muutokset, jotka aiheutuvat näihin sääntöihin tehdyistä muutoksista 13.6 toimittaa sääntömuutoksensa välittömästi päätöksen jälkeen liittohallituksen hyväksyttäväksi 13.7 toimittaa liitolle jäljennös toimintakertomuksestaan ja tilinpäätöksestään välittömästi niiden tultua hyväksytyiksi yhdistyksen kokouksessa 13.8 ilmoittaa liitolle omista sellaisista kokouksistaan ja neuvotteluistaan, joissa käsitellään liiton kannalta merkittäviä asioita ja varata liiton edustajalle tilaisuus puheenvuoron käyttämiseen 13.9 toimittaa liitolle pyydettäessä tiedoksi yhdistyksen ja hallituksen kokouksen pöytäkirjat

5 ilmoittaa liitolle toimihenkilöittensä nimet ja yhteystiedot välittömästi valinnan jälkeen avustaa liittoa tilasto- ja tutkimustoiminnassa JÄSENMAKSUT 14 Varsinainen jäsen, yrittäjäjäsen, seniorijäsen, opiskelijajäsen ja kannatusjäsen maksavat vuosittain liitolle jäsenmaksun. Varsinaisen jäsenen, yrittäjäjäsenen ja opiskelijajäsenen ensimmäisen vuoden jäsenmaksu voi olla suurempi kuin sitä seuraavien vuosien. Kesäkuun viimeisen päivän jälkeen liittynyt jäsen maksaa jäsenmaksua puolet koko kalenterivuoden jäsenmaksusta. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Jäsenmaksujen suuruuden päättää vuosittain liittokokous ja jäsenmaksujen perinnästä huolehtii liittohallitus. Jäsenmaksusta vapautettuja ovat liiton jäsenet, jotka olivat liiton jäsenyhdistyksen kunniajäseniä. Liittohallitus voi antaa hakemuksesta varsinaiselle- ja yrittäjäjäsenelle osittaisen vapautuksen jäsenmaksusta kalenterivuodeksi kerrallaan, mikäli jäsen on tilapäisesti vailla ansiotuloja työttömyyden, äitiysvapaan, vanhempainvapaan hoitovapaan tai asevelvollisuuden suorittamisen tai niihin verrattavan syyn takia. Kunniajäsen, kunniapuheenjohtaja ja jäsenyhdistys eivät maksa jäsenmaksua. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN 15 Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyhdistyksen edustajan tulee esittää eroamispäätöksestä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan ote. Eroaminen astuu voimaan heti. Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut liittoa tai joka ei noudata liiton päättävien- ja hallintoelinten tekemiä päätöksiä. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vedota päätöksestä liittokokoukseen 30 (kolmenkymmenen) päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamisestaan. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai liittokokouksen vahvistettua päätöksen.

6 6 Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi jos tämä ei ole suorittanut kuluvan vuoden jäsenmaksuaan kesäkuun loppuun mennessä. Eronnut tai erotettu jäsen voidaan velvoittaa suorittamaan jäsenmaksu siltä vuodelta, jolloin eroaminen tai erottaminen on tapahtunut. III LUKU LIITON PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO LIITON TOIMIELIMET 16 Liiton toimieliminä ovat liittokokous ja liittohallitus. Liittokokoukset ovat varsinaisia ja ylimääräisiä liittokokouksia. Päätäntävaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanovaltaa liittohallitus. VARSINAINEN LIITTOKOKOUS 17 Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä. Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Varsinaisessa liittokokouksessa: 17.1 valitaan kokoukselle puheenjohtajat, sihteerit, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat 17.2 merkitään kokouksessa läsnä olevat äänivaltaiset edustajat ja heidän äänimääränsä ja muut osanottajat 17.3 todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 17.4 valitaan mahdolliset valiokunnat 17.5 käsitellään liittohallituksen antama kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin se antaa aihetta 17.6 käsitellään edellisen kalenterivuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 17.7 käsitellään liiton hallintosääntö ja tehdään siihen tarvittavat muutokset. Muutos astuu voimaan vain, jos sitä kannattaa vähintään ¾ annetuista äänistä päätetään yhdistyksille maksettavasta toimintarahasta 17.9 päätetään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio päätetään seuraavana kalenterivuonna perittävät jäsenmaksut - varsinaisilta jäseniltä - yrittäjäjäseniltä - seniorijäseniltä - opiskelijajäseniltä - kannatusjäseniltä

7 joka toisessa kokouksessa valitaan liittohallituksen puheenjohtaja näiden sääntöjen 25 pykälässä määrätyllä tavalla päätetään kuinka monta jäsentä liittohallitukseen valitaan erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 24 pykälän mukaan valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsentä erovuoroisten tilalle valitaan joka toisessa kokouksessa neljä varajäsentä liittohallitukseen ja päätetään, missä järjestyksessä heidät kutsutaan hallituksen kokoukseen estyneiden varsinaisten jäsenten tilalle päätätetään valitaanko liiton taloutta ja hallintoa tarkastamaan yksi tilintarkastusyhteisö, vai yksi tilintarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varatilintarkastaja valitaan tilintarkastaja ja mahdollinen varatilintarkastaja seuraavalle tilikaudelle päätetään liittohallituksen puheenjohtajan ja varsinaisten jäsenten sekä tilintarkastajan tai tilin- ja/tai toiminnantarkastajien palkkioista, matkakustannusten korvauksista sekä ansionmenetyksen korvaamisesta käsitellään liittokokoukselle tehdyt aloitteet käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi vähintään ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 :n määräykset. YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS 18 Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Se on myös pidettävä, jos vähintään 1/10 (yksi kymmenesosa) äänioikeutetuista henkilöjäsenistä tai 1/4 (yksi neljäsosa) jäsenyhdistyksistä sitä hallitukselta määrätyn asian käsittelemiseksi vaatii. Tällöin hallituksen on kutsuttava kokous koolle viimeistään 2 (kahden) kuukauden kuluessa tämän vaatimuksen esittämisestä. Ylimääräinen liittokokous pidetään liiton kotipaikkakunnalla. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää liittohallitus. KUTSU LIITTOKOKOUKSEEN 19 Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Varsinaisesta liittokokouksesta annetaan kirjallinen ennakkoilmoitus jäsenyhdistyksille viimeistään 3 (kolme) kuukautta ennen kokousta. Ilmoitus henkilöjäsenille julkaistaan liiton lehdessä viimeistään 3 (kolme) kuukautta ennen kokousta. Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen toimitetaan kirjallisesti vähintään 30 (kolmekymmentä) päivää ennen kokousta jäsenyhdistyksille. Kutsun yhteydessä

8 8 toimitetaan esityslista liitteineen. julkaistaan myös liiton lehdessä viimeistään 30 (kolmekymmentä) päivää ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen toimitetaan samalla tavalla jäsenyhdistyksille kirjallisesti vähintään 7 (seitsemän) päivää ennen kokousta. Kutsun yhteydessä toimitetaan esityslista liitteineen. Kutsu julkaistaan myös valtakunnallisessa sanomalehdessä vähintään 7 (seitsemän) päivää ennen kokousta. ÄÄNI-, PUHE- JA LÄSNÄOLO-OIKEUS LIITTOKOKOUKSESSA 20 Liittokokouksessa äänioikeus on varsinaisella- ja yrittäjäjäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksunsa liittokokousvuonna elokuun loppuun mennessä. Voidakseen käyttää äänioikeuttaan varsinaisessa liittokokouksessa varsinaisen- ja yrittäjäjäsenen on ilmoitettava tästä liitolle viimeistään 30 (kolmekymmentä) päivää ennen liittokokousta. Ylimääräisessä kokouksessa äänioikeuden käyttämisestä on ilmoitettava liitolle viimeistään 3 (kolme) päivää ennen kokousta. Tätä äänioikeutta hän ei voi käyttää asiamiehen välityksellä. Myös jäsenyhdistyksillä on äänioikeus. Jäsenyhdistyksellä on yhtä monta ääntä kuin sillä on äänivaltaisia jäseniä edellisen kalenterivuoden lopussa vähennettynä sillä äänimäärällä, jonka sen jäsenet käyttävät liittokokouksessa liiton henkilöjäseninä. Liittokokouksen pitämisvuotena liittoon liittyneellä yhdistyksellä on yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä liittymishetkellä vähennettynä sillä äänimäärällä, jonka sen jäsenet käyttävät liiton henkilöjäseninä kokouksessa. Jäsenyhdistys voi valita liittokokoukseen tarpeelliseksi katsomansa määrän edustajia, jotka käyttävät jäsenyhdistyksen äänivaltaa sillä tavoin, kuin heidän valtuutuksessaan on mainittu Jäsenyhdistyksen edustajan tulee esittää ennen kokouksen alkamista jäsenyhdistyksen virallisten nimenkirjoittajien allekirjoittama valtakirja, josta käy ilmi hänen edustamansa yhdistys ja äänimäärä. 21 Läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä, seniorijäsenillä, opiskelijajäsenillä, liittohallituksen jäsenillä, liiton toimihenkilöillä sekä muilla, joille kokous sen myöntää. ALOITTEET LIITTOKOKOUKSELLE 22 Aloitteita liittokokoukselle ovat oikeutettuja tekemään jäsenyhdistykset ja liiton varsinaiset- ja yrittäjäjäsenet. Aloite tulee toimittaa liittohallitukselle viimeistään 2 (kaksi) kuukautta ennen kokousta.

9 9 Liittohallituksen tulee saattaa aloite omalla lausunnollaan varustettuna liittokokouksen käsiteltäväksi. PÄÄTÖKSENTEKO LIITTOKOKOUKSESSA 23 Päätökset liittokokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä paitsi näiden sääntöjen 24, 32 ja 33 pykälissä mainituissa asioissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, jos: - kyseessä on asiaäänestys, ja - äänestyksessä on käytetty avointa äänestystapaa, ja - kokouksen puheenjohtaja on äänestänyt yhtä aikaa ja samalla tavalla kuin muut osanottajat Muussa tapauksessa tasatuloksen ratkaisee arpa. Asiaäänestyksissä käytetään avointa äänestystapaa. Jos kuitenkin vähintään kolme äänivaltaista osanottajaa vaatii, käytetään suljettua lippuäänestystä. Henkilövaalissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä, jos ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja. Liittohallituksen puheenjohtajaksi valittavan ehdokkaan tulee saada hyväkseen vaalissa yli puolet annetuista äänistä. LIITTOHALLITUS 24 Liittohallituksen muodostavat liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja ja 4-8 (neljä kahdeksan) varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Liittohallituksen puheenjohtajan, varsinaisen jäsenen ja varajäsenen tulee olla jäsenmaksunsa maksanut liiton varsinainen- tai yrittäjäjäsen. 25 Liittohallituksen puheenjohtajan toimikausi on 2 (kaksi) kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi korkeintaan 2 (kahdeksi) kaudeksi peräkkäin. 26 Liittohallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on 2 (kaksi) kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi korkeintaan 2 (kahdeksi) kaudeksi peräkkäin. Erovuorossa ovat ne varsinaiset jäsenet joilla 2 (kahden) kalenterivuoden toimikausi täyttyy liittokokouksessa.

10 10 Liittohallituksen kokoonpanon tulee olla sellainen, että se, mikäli mahdollista, edustaa tasapuolisesti maan eri osia, erikokoisia jäsenyhdistyksiä ja henkilöjäsenten eri koulutustaustoja. LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT 27 Liittohallituksen tehtävänä on muun muassa: 27.1 panna täytäntöön liittokokouksen tekemät päätökset 27.2 valita vuosittain keskuudestaan ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja 27.3 valita keskuudestaan työvaliokunta sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta muut tarvittavat toimikunnat, antaa niille tehtävät ja valvoa niiden toimintaa 27.4 kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat 27.5 vahvistaa jäsenyhdistysten toiminta-alue 27.6 ohjata ja avustaa jäsenyhdistysten toimintaa 27.7 ilmoittaa jäsenyhdistykselle, kun liitto on erottanut omasta jäsenyydestään jäsenyhdistyksen jäsenen 27.8 antaa yksityiskohtaiset ohjeet jäsenmaksujen perimisestä 27.9 päättää varsinaisten jäsenten osittaisista jäsenmaksuvapautuksista näiden sääntöjen 14. pykälän mukaan huolehtia, että liiton kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja päättää heidän palkkauksestaan ja muista työsuhteen ehdoista päättää liiton varoista jäsenyhdistyksille myönnettävistä avustuksista talousarvion puitteissa edustaa liittoa Liittohallituksen jäsenen velvollisuutena on muun muassa: - pitää säännöllisesti yhteyttä jäsenyhdistyksiin liittohallituksen päättämän aluejaon mukaisesti - ilmoittaa liiton toimistoon esteestään osallistua hallituksen kokoukseen LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET 28 Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta

11 11 Liittohallitus on kutsuttava koolle, jos liiton toiminnanjohtaja tai 2 (kaksi) liittohallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan jompikumpi varapuheenjohtaja mukaan luettuna läsnä on yli puolet liittohallituksen jäsenistä. Päätökset liittohallituksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiaäänestyksessä kokouksen puheenjohtajan ääni ja henkilövaalissa arpa. Varajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus vain, jos hallitus on tehnyt siitä päätöksen. Äänoikeus hänellä on vain ollessaan liittohallituksen kokouksessa estyneen varsinaisen jäsenen tilalla. TOIMINNANJOHTAJA 29 Liitolla on toiminnanjohtaja, joka johtaa liiton toimiston työskentelyä ja vastaa liittohallituksen päätösten toimeenpanosta. IV LUKU YLEISTÄ NIMENKIRJOITUS 30 Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja, aina 2 (kaksi) yhdessä. TILIN- JA/TAI TOIMINNANTARKASTUS 31 Liiton taloutta ja hallintoa tarkastamaan voidaan valita: - yksi tilintarkastusyhteisö - yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja Liiton tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitun tilintarkastajaan tulee toimittaa tilintarkastuskertomuksensa huhtikuun loppuun mennessä. Kertomus annetaan hallitukselle ja se osoitetaan liittokokoukselle. TILI- JA TOIMINTAVUOSI 32 Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

12 12 Tilinpäätöksen tulee olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 33 Liittokokous voi muuttaa näitä sääntöjä, jos sääntöjen muutosesityksestä on erikseen ilmoitettu kokouskutsussa ja muutosta kannattaa vähintään 3/4 (kolme neljäsosaa) äänestyksessä annetuista äänistä. LIITON PURKAMINEN 34 Liittokokous voi päättää liiton purkamisesta, jos siitä on erikseen ilmoitettu kokouskutsussa ja purkamista kannattaa vähintään 3/4 (kolme neljäsosaa) äänestyksessä annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljellä olevat varat käytetään liiton pyrkimyksiä vastaavien tarkoitusten edistämiseen tavalla, jonka viimeinen liittokokous päättää. JÄSENOIKEUKSIEN SÄILYMINEN 35 Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.