Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA. Liikennevirasto PL KUOPIO KIINTEISTÖ, SEN SIJAINTI JA KÄYTTÖTARKOITUS

Transkriptio

1 PÄÄTÖS POKELY/247/07.00 /2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA Liikennevirasto PL KUOPIO KIINTEISTÖ, SEN SIJAINTI JA KÄYTTÖTARKOITUS Kohde sijaitsee Joensuun kaupungissa, Helsinki-Joensuu-Kajaani valtatie nimisellä kiinteistöllä, jonka rekisterinumero on Kohde sijaitsee tiealueella. KIINTEISTÖN OMISTAJA Joensuun kaupunki PL JOENSUU TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Selvitys pilaantumista aiheuttaneista tapahtumista Ilmoituksessa kerrotaan, että Joensuussa Repokallion eritasoliittymän kohdalla havaittiin öljyisiä maa-aineksia valtatie 6:n reunaojan luiskien kaivun yhteydessä Kohteesta poistettiin öljyllä pilaantuneita maa-aineksia luiskan rakennekerrosten vaatimalta laajuudelta. Kunnostuksen yhteydessä pilaantunei- POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kauppakatu 40 B Joensuu PL Joensuu

2 suuden todettiin jatkuvan kohti ramppikainaloa, joten alueelle tehtiin koekuoppatutkimus pilaantuneisuuden laajuuden selvittämiseksi. 2/16 Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot Maaperätiedot Ilmoituksen mukaan kohteen maa-ainekset, kuten myös pilaantuneet maa-ainekset ovat sekalaisia täyttömaita, kuten hiekkamoreenia, hiekkaa, savea sekä humuspitoisia maa-aineksia. Pohja- ja pintavesitiedot Ilmoituksessa kerrotaan, ettei kohde ei sijaitse luokitella pohjavesialueella. Pintavesiä liikkuu kohteessa aina 3,5-4,0 metrin syvyyteen. Maastohavaintojen perusteella pintavesiä liikkuu pääosin 1,0-2,5 metrin syvyydellä, jossa myös öljyllä pilaantunut kerros sijaitsee. Selvitys pilaantumisen aiheuttaneesta aineesta, pilaantuneen maan määrä ja pilaantuneen alueen pinta-ala Ilmoituksen mukaan kunnostuksen aikana ojaluiskasta poistettiin 5 kasettikuormaa, yhteensä 182,60 t öljyhiilivetypitoisuudeltaan mg/kg olevia maa-aineksia. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetettiin Outokummun kaupungin Jyrin käsittelyasemalle. Ilmoituksessa kerrotaan, että kunnostuksen yhteydessä tehdyn koekuoppatutkimuksen perusteella pilaantu-neisuutta esiintyy ramppikainalossa arviolta 2200 m 2 :n alueella. Pilaantuneen maa-aineksen määräksi arvioidaan 1800 m 3 ktr / 3200 t. Pilaantuneisuus esiintyy keksimäärin 0,8 metrin kerroksessa, joka sijaitsee 0,7-1,5 metrin syvyydellä ole-massa olevasta maanpinnasta. Pitoisuudet pilaantuneessa kerroksessa ovat mg/kg välillä. Kunnostetuissa maaaineksissa ja todetulla pilaantuneella alueella pilaantuneisuuden on aiheuttanut keskiraskaat ja raskaat öljyhiilivedyt. Koekuoppa tutkimuksessa analysoitiin myös raskasmetalleja, mutta niitä ei todettu vertailuarvot ylittäviä määriä SELVITYS PUHDISTUSTYÖN SUORITTAMISESTA Selvitys puhdistustavoitteesta Kunnostuksessa tavoitteena oli poistaa valtatie 6:n reunaojan luiskasta kaikki öljyiset maa-ainekset, jotka olisi muutoinkin kaivettu luiskan rakennekerrosten vaatimalta laajuudelta.

3 3/16 Ilmoituksessa kerrotaan, että pilaantuneen alueen pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeen riskiarvioinista ja riskinhallintatoimista laadittiin erilliset suunnitelmat, jotka on esitetty seuraavassa. Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi Käyttäytyminen maaperässä Poltto- ja voiteluaineina käytettävät mineraaliöljyt ovat vettä kevyempiä orgaanisia kemikaaleja, jotka voivat esiintyä maaperässä omana veteen liukenemattomana faasinaan. Öljyjen esiintymiseen ja kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat öljypäästön luonne ja öljyn ominaisuudet (mm. tiheys ja viskositeetti) sekä maaperäolosuhteet (mm. raekoko, huokoisuus, vesipitoisuus ja kerrosrakenne). Veteen liukenemattoman faasin lisäksi öljyn sisältämät hiilivedyt voivat esiintyä maaperässä maa-ainekseen sitoutuneena (adsorptio), huokos- ja pohjaveteen liuenneena tai haihtuneena huokoskaasussa. Yksittäisten hiilivetyjen molekyylirakenne (fysikaalis-kemialliset ominaisuudet) säätelee aineiden jakautumista eri faasien välillä ja yhdessä maaperän ominaisuuksien kanssa vaikuttaa niiden käyttäytymiseen. (Reinikainen 2007) Päästessään maaperään öljy kulkeutuu painovoiman vaikutuksesta alaspäin, jolloin öljyä imeytyy maaperän huokosiin. Kapillaarivoimien vaikutuksesta osa öljystä pidättyy pisaroina maan huokostilaan ns. jäännösfaasiksi. Hienorakeisissa maalajeissa (esim. savi ja siltti) kapillaarivoimien vaikutus ja maan pidätyskapasiteetti on suurempi kuin karkearakeisissa maalajeissa. Lisäksi maan pidätyskyky kasvaa suhteessa öljyn viskositeettiin. Esimerkiksi hieno hiekka ja siltti voi pidättää vajovesikerroksen jäännösfaasissa kuutiometriä kohti keskimäärin parikymmentä litraa ( mg/kg) bensiiniä ja vajaa 100 litraa ( mg/kg) raskasta polttoöljyä, kun taas sorassa maan pidätyskapasiteetti samoille öljytuotteille on lähes kymmenen kertaa pienempi. (Reinikainen 2007) Terveysriskit Yleisesti polttoaineperäiset hiilivedyt luokitellaan terveydelle haitallisiksi, joskin öljyhiilivetyjen akuutti myrkyllisyys on suhteellisen alhainen. Öljyhiilivetyjen kvantitatiivisessa terveysriskien arvioinnissa tarkastellaan tavallisesti erikseen syöpäriskiä sekä muihin terveysvaikutuksiin perustuvia riskejä. Syöpäriski arvioidaan maaperässä esiintyvien syöpävaarallisten hiilivetyjen, käytännössä bentseenin ja karsinogeenisten PAH-yhdisteiden perusteella. Koska em. yhdisteitä ei tämän kohteen maaperässä merkittävissä määrin ole todettu, arvioidaan maaperän pilaantuneisuuden terveysvaikutuksia kvalitatiivisena altistumisreittejä koskevana tarkasteluna. Polttoaineen haitalliset vaikutukset johtuvat usein polttoaineseoksen yksittäisistä yhdisteistä. Hengittäminen korkeissa pitoisuustasoissa ärsyttää ihoa, keuhkoja ja nieltäessä vatsan limakalvoja. Toistuva ihoaltistuminen voi aiheuttaa ihon kuivumista ja ihottumaa. Työperäisestä altistumisesta arvioidaan aiheutuvan haittaa, mikäli altistumisen määrä ylittää HTP-arvon (haitalliseksi tunnetun pitoisuuden). Työaikana (8 h) öljysumulle altistumisen HTP-arvo on 5 mg/m 3. TEX-yhdisteiden 8 tunnin HTP-arvot

4 4/16 vaihtelevat mg/m 3. Bentseenille 8 tunnin sitovaksi raja-arvoksi on määritetty 3,25 mg/m 3. Pohjaveden pilaantumisriskit Öljyhiilivetyjen aiheuttamiin pohjaveden pilaantumisriskeihin vaikuttaa merkittävästi se, mitä öljytuotetta maaperässä esiintyy. Raskaiden öljyjakeiden, kuten voiteluöljyn tai raskaan polttoöljyn, sisältämät hiilivedyt pidättyvät voimakkaasti maaperään eivätkä käytännössä liukene lainkaan veteen. Tämän vuoksi niistä ei myöskään voi yleensä aiheutua laaja-alaista pohjaveden pilaantumista. Suurimmillaan pohjaveden pilaantumisriski on yleensä kohteissa, joissa maaperään on päässyt bensiiniä. Tällöin riskinarvioinnissa selvitetään yleensä vähintään BTEX-yhdisteiden ja MTBE:n esiintyminen maaperässä ja pohjavedessä sekä näiden kulkeutumisesta pohjavedelle aiheutuvat riskit. (Reinikainen 2007) Viitearvojen määritykseen käytetyn laskennan perusteella on todettu, että terveysriskejä pohjaveden kautta tapahtuvassa altistuksessa voi aiheutua lähinnä aromaattisista ( EC21) öljyhiilivedyistä. Alifaattisille fraktioille >EC10 lasketut turvalliset juomavesipitoisuudet ylittävät selvästi aineiden teoreettiset enimmäisvesiliukoisuudet, eikä vesiliukoisimpien alifaattisten jakeiden esiintyminen maaperässä riskien kannalta riittävän suurina pitoisuuksina ole yleensä todennäköistä. (Reinikainen 2007) Ekologiset vaikutukset Yleinen käsitys on, että eliöille helpommin saatavilla olevat vesiliukoiset ja kevyet hiilivedyt ovat maaperässä haitallisempia kuin niukkaliukoiset, raskaat öljyhiilivedyt. Toisaalta maaperässä luontaisesti esiintyvät mikrobit pystyvät hajottamaan helpoiten juuri vesiliukoisia ja kevyitä hiilivetyjä, minkä seurauksena raskaiden jakeiden osuus maaperän öljypitoisuudesta kasvaa ja siten öljyn haitallisuus maaperässä pienenee ajan kuluessa. Koska öljyhiilivetyjen oletetaan vaikuttavan eliöissä pääosin samalla tavalla ja niiden biosaatavuus maaperässä vaihtelee mm. molekyylikoon ja - rakenteen sekä vesiliukoisuuden mukaan, fraktiokohtaista tarkastelua voidaan soveltaa ekologisten riskien arvioinnissa. (Reinikainen 2007) Maaperässä tai vedessä olevan kokonaispitoisuuden perusteella vaikutuksia ei voi arvioida, koska yksittäisten yhdisteiden biosaatavuudessa eliöille on suuria eroja. Samaan fraktioon kuuluvilla hiilivedyillä biosaatavuus on puolestaan oletettu samanlaiseksi. Lyhytketjuiset alifaattiset hiilivedyt ovat keskimäärin hieman haitallisempia eliöille, kuin näitä molekyylikooltaan vastaavat aromaattiset yhdisteet. Raskaampien jakeiden (alifaatit >EC12 ja aromaatit >EC21) osalta suuri molekyylikoko ja alhainen vesiliukoisuus puolestaan rajoittavat aineiden biosaatavuutta niin paljon, ettei näille jakeille voi määrittää ekologisia viitearvoja tasapainojakautumislaskennan avulla. Tästä huolimatta maaperässä ja vesistöissä raskaiden öljyhiilivetyjen suuret pitoisuudet saattavat olla haitallisia, mikäli eliöt tahriintuvat öljyyn (esim. öljyvahingot vesistöissä). (Reinikainen 2007) Kasvien potentiaali ottaa orgaanisia yhdisteitä sisälleen on paljolti riippuvainen yhdisteen oktanoli-vesi jakaantumiskertoimesta. Helpoiten kasviin siirtyvät yhdisteet, jotka

5 5/16 ovat kohtalaisen hydrofobisia. Kasvien sisään ottamat orgaaniset yhdisteet voivat käyttäytyä eri tavoin: ne voivat hajota kokonaan tai osittain, muuntua vähemmän vaarallisiksi yhdisteiksi ja sitoutua epäreaktiivisessa muodossa solukoihin tai vapautua kaasujenvaihdon yhteydessä ilmaan. Mahdollisina riskitekijöinä on esitetty hajoamisprosesseissa syntyvien uusien yhdisteiden kasvanut toksisuus tai haitta-aineiden kulkeutuminen ravintoverkoissa eteenpäin. Öljy-yhdisteiden ovat enimmäkseen hyvin rasvaliukoisia, eikä esim. tuoreenkaan diesel-öljyn ole todettu suuressa määrin siirtyvän kasvin sisälle. Kasveille ja maaperäeliöstölle toksisimpia ovat kevyet yhdisteet, koska ne toimivat liuottimina ja vaurioittavat solukalvoja. Öljy-yhdisteiden biohajoamisessa ei kuitenkaan ole havaittu muodostuvan alkuperäisiä yhdisteitä haitallisempia väli- tai lopputuotteita. Haitta-aineiden vähäisen sisäänoton vuoksi öljyhiilivedyillä saastuneen maan fytoremediaation ei tähänastisten tutkimusten valossa pitäisi olla riskitekijä myöskään eläimille, jotka käyttävät kunnostuskasveja ravinnokseen. Haitta-ainepitoisuudet ja haitta-aineiden kokonaismäärät Öljyhiilivetyjen kokonaismääräksi pilaantuneissa maa-aineksissa arvioidaan noin 6400 kg olettamalla keskimääräiseksi öljypitoisuudeksi pilaantuneissa maaaineksissa (3200 t) 1000 mg/kg. Pilaantuneissa maissa esiintyvien hiilivetyjen keskimääräinen koostumus fraktiointianalyysin perusteella on esitetty seuraavassa taulukossa. Alueen maaperässä esiintyvien öljyhiilivetyjen koostumus (näyt. RF4+RF18 fraktiointitulos) Fraktio Pitoisuus (mg/kg) Osuus kokonaispitoisuudesta % Alifaattiset: >C5-C6 <30 <0,1 >C6-C8 <30 <0,1 >C8-C10 <30 <0,1 >C10-C ,2 >C12-C >C16-C Aromaattiset: <C8 <30 <0,1 >C8-C10 <30 <0,1 >C10-C12 <30 <0,1 >C12-C16 <30 <0,1 >C16-C ,0 >C21-C ,2 Kokonaispitoisuus

6 6/16 Fraktioinnin perusteella yli 90 % öljyhiilivedyistä kuuluu alifaatteihin raskaisiin jakeisiin (C21-C40) tai keskiraskaiden alifaattisten jakeiden raskaampaan päähän (C12-C21). Aromaattisten jakeiden osuus öljyhiilivedyistä on erittäin pieni Haitta-aineiden leviämisen arviointi Leviämisreitit Käytännössä kohdealueella esiintyvät haitta-aineet (öljyhiilivedyt) voivat levitä ympäristöön kolmella tavalla: kiintoaineen, johon ne ovat sitoutuneet, mukana; maaperään imeytyvään ja siitä edelleen ympäristöön suotautuvaan veteen liuenneena, tai vapaana öljytuotteena. Kutakin leviämistapaa on tarkasteltu seuraavassa. Leviäminen kiintoaineeseen sitoutuneena Maaperässä esiintyvät haitta-aineet ovat pääosin sitoutuneet kiintoainekseen ja erityisesti humukseen. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollista, mikäli haitta-ainepitoista kiintoainetta pääsee leviämään ympäristöön. Koska kohdealueelle ei ole suunnitteilla toimintaa, mikä edellyttäisin kaivutoimintaa (ja sitä kautta mahdollistaisi kiintoaineen liikkeelle lähdön), mahdolliset kiintoaineen leviämistavat ovat pölyäminen ja kulkeutuminen veden mukana. Koska alue on kokonaisuudessaan peitetty puhtailla maa-aineksilla, ei haittaainepitoisen kiintoaineksen pölyämistä pääse tapahtumaan. Tämän vuoksi myöskään öljyllä pilaantuneen maa-aineksen kulkeutumista kiintoaineena veden mukana ympäristöön ei tapahdu. Leviäminen veteen liuenneena Öljyhiilivetyjen kulkeutumisen veteen liukenemisen kautta ympäristöön arvioidaan olevan vähäistä johtuen kohteen maaperässä esiintyvien öljyhiilifraktioiden ominaisuuksista. Koska alueen maaperässä todetut öljyhiilivedyt ovat pääosin >C16-jakeita, niiden vesiliukoisuus on erittäin alhainen. Vähäistä leviämistä veden mukana voi kuitenkin tapahtua ja mahdollinen leviämissuunta on tällöin etelään kohti vt6:n reunaojaa. Alueen perusmaa on savea, joten kulkeutumista syvempiin maakerroksiin ja edelleen pohjaveteen ei merkittävässä määrin pääse tapahtumaan. Leviäminen vapaana öljytuotteena Kohteessa ei ole tapahtunut varsinaista öljypäästöä, vaan öljyhiilivedyt ovat tiettävästi olleet alueelle sijoitetuissa maa-aineksissa jo ennen niiden sijoittamista kohteeseen. Tutkimuksissa kohdealueen maaperässä ei havaittu öljyä varsinaisesti omana faasinaan. Näin ollen öljyn leviämistä öljytuotteena ympäristöön ei tässä kohteessa tapahdu.

7 7/16 Altistuksen arviointi Ihmisten altistuminen maaperän haitta-aineille arvioidaan kohteen nykyisessä tilanteessa, joka vastaa tilannetta myös tulevaisuudessa, koska alueen maankäyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Altistumisen arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia altistumismahdollisuuksia: Altistuminen ilman kautta Suora ihokosketus Suora tai välillinen altistuminen suun kautta Suora altistuminen pinta- ja pohjaveden välityksellä (juomavesi, pesuvesi, uimavesi) ja vaikutus ulkopuoliseen ympäristöön vesien välityksellä Välillinen altistus talousveden välityksellä (suihkuvesi, kasteluvesi) Altistuminen ilman kautta Kohteen maaperässä esiintyvät haitta-aineet eivät maaperäolosuhteissa merkittävästi haihdu ja kulkeudu siten kaasumaisina ulkoilmaan. Näin ollen pilaantuneesta maakerroksesta ei aiheudu sellaisia päästöjä, jotka aiheuttaisivat alueen ilman laadun huononemista. Haitta-ainepitoinen maa ei myöskään pääse pölyämään, joten sitä kautta ilman laatu ei heikkene. Kohdealueella ei oleskele ihmisiä, joten altistumista ilman kautta ei tapahdu. Suora ihokosketus Pilaantuneiden maiden päällä on puhtaat maakerrokset ja alueella ei oleskele ihmisiä, joten suoraa ihokosketusta haitta-ainepitoisiin maa-aineksiin ei pääse tapahtumaan. Suora tai välillinen altistuminen suun kautta Edellä esitetyin perustein suoraa altistumista kohteen maaperän haitta-aineille suun kautta ei pääse tapahtumaan. Myöskään välillistä altistumista haitta-aineille suun kautta ei tapahdu, sillä kohdealueella ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä ja puhtaan maisemointikerroksen sekä sijainnin vuoksi haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan elintarvikkeina käytettäviin marjoihin, sieniin tai riistaeläimiin. Suora altistuminen pinta- tai pohjaveden välityksellä Kohde ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohja- tai pintavesiä hyödynnetä talousvetenä. Näin ollen maaperän pilaantuneisuudesta ei aiheudu suoraa altistumista talousvesikäytön välityksellä. Etäisyys lähimmälle pohjavesialueelle tai käytössä olevalle talousveden ottamolle on niin suuri, ettei altistumista aiheudu tulevaisuudessakaan.

8 8/16 Välillinen altistuminen pinta- tai pohjaveden välityksellä Edellä esitetyin perustein välillistä altistumista (esim. suihku- tai kasteluvesi) pohjaveden välityksellä ei tapahdu. Alueelta purkautuu vajovesiä vt6:n reunaojaan, jossa olevaa vettä ei hyödynnetä millään tavoin, eikä ojavesiä johdeta uimarantojen, vapaaajankiinteistöjen tms. kohteiden läheisyyteen. Välillistä altistumista pohja- tai pintaveden välityksellä ei siten tapahdu. Vaikutukset ympäristöön ja eliöstöön Aiemmin esitetyn leviämistarkastelun perusteella haitta-aineiden kulkeutuminen pilaantuneelta maa-alueelta ympäristöön on vähäistä, ja mahdolliset ekologiset vaikutukset rajautuvat siten pilaantuneeksi todetulle alueelle. Alue on maisemoitu puhtailla maakerroksilla ja alueelle on muodostunut rehevä pintakasvillisuus. Kohde on valtatien ramppialuetta, joka ei sijainnin puolesta vastaa luonnontilaista aluetta eikä sillä oleskele eläimiä. Näin ollen maaperän pilaantuneisuudesta ei voida katsoa aiheutuvan erityistä ekologista haittaa. Johtopäätökset Edellä esitetyn VNa:n 214/2007 mukaisen riskitarkastelun perusteella, huolimatta siitä, että kohdealueen maaperässä esiintyy ohjearvotasot ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia, ei maaperän pilaantuneisuudesta aiheudu nykyisellään olennaista ympäristö- tai terveyshaittaa. Ainoa mahdollinen haittavaikutus on öljyhiilivetyjen mahdollinen, joskin todennäköisesti vähäinen kulkeutuminen valtatie 6:n reunaojaan ja sitä kautta kauemmas ympäristöön. Pilaantuneiden maa-ainesten poisto tämän vähäisen riskin vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista vaan riskienhallintatoimenpiteeksi esitetään pilaantuneelta alueelta valtatien suuntaan kulkeutuvien vesien hallittua keräystä ja johtamista öljynerotinjärjestelmän kautta ojaan. Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Ilmoituksen mukaan jo suoritetussa kunnostuksessa käytettiin puhdistusmenetelmänä massanvaihtoa, jossa pilaantuneet maa-ainekset kaivettiin pois ja toimitettiin luvan omaavalle vastaanottajalle. Yhteensä ojaluiskasta pilaantuneita maa-aineksia poistettiin maaperästä viisi kasettikuormaa, yhteensä noin 130 m 3 itd / 182,6 t. Kuormien öljyhiilivetypitoisuudet vaihtelivat mg/kg välillä. Pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin Outokummun kaupungin Jyrin käsittelyasemalle. Kunnostyön aikana kaivantoon ei kertynyt merkittävissä määrin maaperästä suoto- tai sadevesiä, joten vesien käsittelylle ei ollut tarvetta. Riskinhallitatoimina tehdyn eristyksen ja vesienkäsittely toimivuuden varmistamiseksi on ilmoituksessa esitetty, että rakennettavia eristysrakenteita sekä öljynerotusjärjestelmää tarkkaillaan vuosittain suoritettavan tarkkailuvesinäytteenoton yhteydessä sekä normaalien tien kunnossapitotöiden ohessa. Öljynerotinjärjestelmän tyhjennys tehdään aina tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa.

9 9/16 Öljynerotuskaivoon tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä otetaan vuosittain keväällä sulamisvesien aikaan (toukokuu) vesinäyte, josta analysoidaan keskiraskaiden >C 10 - C 21 ja raskaiden >C 21 -C 40 öljyhiilivetyjakeiden ja MTBE:n, TAME:n sekä BTEX yhdisteiden pitoisuudet. Tarkkailua esitetään tehtäväksi vuosittain , jonka jälkeen saatujen tulosten perusteella päätetään tarkkailun jatkamisesta ja sen sisällöstä. Kunnostuksen kuvaus ja työn valvonta Ilmoituksen mukaan reunaojan luiskassa pilaantuneiden maiden kunnostustyö suoritettiin Kunnostustyö toteutettiin massanvaihtona. Ramboll Finland Oy, Jukka-Pekka Tervo valvoi maa-ainesten kaivun riittävältä laajuudelta ja syvyydeltä sekä mittasi kuormien ja jäännöspitoisuusnäytteiden pitoisuudet. Pilaantuneita maa-aineksia poistettiin 0 2,2 metrin syvyydeltä ja 700 m 2 alalta. Kunnostuksen yhteydessä maaperän pilaantuneisuuden todettiin jatkuvan koilliseen kohti ns. ramppikainaloa. Pilaantuminen ilmeni ojaluiskassa öljykerroksena 1,0 1,5 metrin syvyydessä olemassa olevasta maanpinnasta mitattuna ja pääosin noin 0,3 metrin paksuisena kerroksena. Ramppikainalon alueelle tehtiin koekuoppatutkimus maaperän pilaantuneisuuden laajuuden selvittämiseksi. Tutkimusalueelle tehtiin yhteensä 28 koekuoppaa (KK1-KK28). Koekuoppien avulla tehtiin aistinvaraisia havaintoja maaperän mahdollisesta pilaantumisesta. Koekuopista otettiin maanäytteitä 6 kpl. Maanäytteet otettiin kaasutiiviisiin Rilsan - näytteenottopusseihin, joiden läpi öljyhiilivedyt eivät pääse poistumaan näytteestä. Näytteenoton jälkeen tutkimuspisteet täytettiin. Tutkimussyvyydet vaihtelivat 1,0-4,0 metrin välillä. Kunnostuksen ja koekuoppatutkimuksien yhteydessä otettiin maanäytteitä yhteensä kaksikymmentä (20) kappaletta. Maanäytteistä tehtiin haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Kaikki näytteet analysoitiin kunnostuksen yhteydessä PetroFLAG-kenttätestillä kokonaisöljyhiilivety-pitoisuuden määrittämiseksi sekä Niton XRF-kenttäanalysaattorilla raskasmetallien (Cu, Pb, Ni ja Zn) havainnoimiseksi. Laboratorioanalyysiin lähetettiin neljä näytettä, joista kaksi oli kunnostetun ojalinjan jäännöspitoisuusnäytteitä (RF14 ja RF15+RF16 kokoomanäyte). Muut kaksi näytettä edustivat maaperään jäänyttä pilaantunutta öljykerrosta (RF13 ja RF4+RF18 kokoomanäyte). Näytteistä analysoitiin kevyiden, keskiraskaiden ja raskaiden öljyhiilivetyjen sekä MTBE:n, TAME:n ja BTEX - yhdisteiden pitoisuudet. Kokoomanäytteestä RF4+RF18 teetettiin öljyhiilivetyjen C 5 -C 40 -fraktiointi aromaattisiin ja alifaattisiin jakeisiin. Lisäksi näytteestä RF13 ja kokoomanäytteestä RF4+RF18 analysoitiin raskasmetallit.

10 10/16 Riskinhallintatoimet Ilmoituksessa riskienhallintatoimenpiteeksi esitetään pilaantuneelta alueelta valtatien suuntaan kulkeutuvien vesien hallittua keräystä ja johtamista öljynerotinjärjestelmän kautta ojaan. Ojan luiskat eristetään joko bentoniittimatolla tai savikerroksella. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ilmoituksen mukaan tehdyillä kunnostustoimenpiteillä saatiin poistettua kaikki öljyhiilivetyjakeilla pilaantuneet maa-ainekset valtatie 6:n reunaojan luiskasta. Pilaantuneisuus jatkuu luiskan reunasta kohti ramppikainaloa. Kunnostuksella ei ollut normaaliin maarakentamiseen verrattuna poikkeavia ympäristövaikutuksia. Pilaantunut alue kartoitettiin kunnostuksen yhteydessä ja niiden perusteella laadittiin suunnitelmat alueen riskinhallintatoimista. Ilmoituksessa esitetyn VNa:n 214/2007 mukaisen riskitarkastelun perusteella, huolimatta siitä, että kohdealueen maaperässä esiintyy ohjearvotasot ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia, ei maaperän pilaantuneisuudesta aiheudu nykyisellään olennaista ympäristö- tai terveyshaittaa. Ainoa mahdollinen haittavaikutus on öljyhiilivetyjen mahdollinen, joskin todennäköisesti vähäinen kulkeutuminen valtatie 6:n reunaojaan ja sitä kautta kauemmas ympäristöön. Pilaantuneiden maa-ainesten poisto tämän vähäisen riskin vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista vaan riskienhallintatoimenpiteeksi esitetään pilaantuneelta alueelta valtatien suuntaan kulkeutuvien vesien hallittua keräystä ja johtamista öljynerotinjärjestelmän kautta ojaan. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Ilmoituksen täydennys otettiin vastaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä: 1. Riskinhallitatoimina öljyhiilivedyillä pilaantuneelle alueelle rakennettavan eristyksen ja vesienkäsittely toimivuuden varmistamiseksi tulee rakennettavia

11 11/16 eristysrakenteita sekä öljynerotus-järjestelmää tarkkailla säännöllisesti vuosittain. Ellei tarkkailussa käy muuta ilmi, öljynerotuskaivo tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. 2. Järjestelmän toimivuutta tulee tarkkailla vesinäytteiden avulla. Öljynerotuskaivoon tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä tulee ottaa vuosittain keväällä sulamisvesien aikaan vesinäyte, josta analysoidaan keskiraskaiden >C 10 -C 21 ja raskaiden >C 21 - C 40 öljyhiilivetyjakeiden ja MTBE:n, TAME:n sekä BTEX yhdisteiden pitoisuudet. Tarkkailua tulee tehdä vuosittain ajanjaksolla , jonka jälkeen saatujen tulosten perusteella päätetään tarkkailun jatkamisesta tai mahdollisesta maaperän lisäpuhdistamisesta. Tarkkailu tulee toteuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän valvojan kontrolloimana. 3. Mikäli öljynerotusjärjestelmässä tai eristysrakenteen toimivuudessa havaintaan puutteita tai häiriötilanteita, tulee asiasta ilmoittaa heti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 4. Eristysrakenteen ja öljynerotusjärjestelmän kunnon tarkkailusta ja vesinäytteenotosta on pidettävä kirjaa. 5. Öljynerotusjärjestelmän tyhjennyksessä syntynyt jäte on toimitettava sellaiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tällaista toimintaa varten. 6. Alueelta siirrettävien jätteiden määristä, laadusta sekä sijoituskohteista on pidettävä kirjaa. Alueelta lähtevät jätekuormat tulee varustaa siirtoasiakirjoin. Jätteiden siirron yhteydessä on huolehdittava ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisystä. 7. Määräyksien 4 ja 6 tarkoittamien tarkkailun tuloksista, mukaan lukien vesianalyysien tulokset on esitettävä vuosittain raportti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Raportti toimitetaan tiedoksi myös tiedoksi myös Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu tai alueella aiotaan tehdä maanrakennustoimien yhteydessä kaivutoimenpiteitä, tulee maaperän puhdistamistarve arvioida uudelleen. RATKAISUN PERUSTELUT Yleisperustelut Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon;

12 12/16 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen mukaan öljyhiilivetyjen ylempi ohjearvopitoisuus on keskitisleillä 1000 mg/kg ja raskailla jakeilla 2000 mg/kg. Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 2, pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointi: Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Arvioinnissa on otettava huomioon: 1) haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet, sijainti ja taustapitoisuudet maaperässä; taustapitoisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luontaisesti tavanomaisia pitoisuuksia maaperässä tai sellaisia kohonneita pitoisuuksia, jotka esiintyvät pintamaassa laajalla alueella pilaantuneeksi epäillyn alueen ympäristössä; 2) pilaantuneeksi epäillyn alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella; 3) pilaantuneeksi epäillyn alueen ja sen ympäristön tai pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus; 4) mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen lyhyen ja pitkän ajan kuluessa; 5) altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan vakavuus ja todennäköisyys sekä haitallisten aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset, 6) käytettävien tutkimustietojen ja muiden lähtötietojen sekä arviointimenetelmien epävarmuustekijät. Olosuhteiden muuttuessa maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on tarvittaessa arvioitava uudestaan. Ilmoituksen tekijän ilmoitus, sen liitteenä oleva loppuraportti riskinarviointeineen ja kunnostussuunnitelma sekä päätöksessä annetut määräykset voidaan katsoa riittäviksi kohteen maaperän puhdistamiseksi. Ilmoituksen tekijä on ilmoituksessaan kertonut puhdistaneensa öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen maaperän siihen tilaan, josta ei aiheudu suunniteltujen riskinhallintatoimien jälkeen merkittävää haittaa ympäristölle. Kunnostustyöllä on ollut asiantunteva ympäristötekninen valvoja, joka on huolehtinut asianmukaisesta kunnostuksen toteutuksesta ja jätteiden käsittelyn ohjauksesta.

13 13/16 Määräysten perustelut Määräykset 1, 2 ja 3 Kunnostukselle ja tarkkailulle hyväksytty valvoja huolehtii työn asianmukaisesta toteutuksesta. Eristysrakenteiden toimivuuden tarkkailulla varmistetaan riskinhallintatoimien riittävyys. Kunnostuksen jälkeisellä vesinäytteenotolla selvitetään kaivamattoman pilaantuneen maan aiheuttama vaikutus alueen pintaveden laatuun siten, että se voidaan tarvittavissa määrin ohjata asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Samalla näytteenotolla seurataan eritysratkaisun ja öljyn talteenottojärjestelmän toimivuutta. Laboratoriotutkimuksilla tarkistetaan kenttämittausten oikeellisuus. Ennen kuin vesi voidaan johtaa maastoon tai yleiseen viemäriin, on puhdistamisprosessista lähtevän, viemäriin tai ojaan johdettavan veden haitta-ainepitoisuudesta oltava tieto. Öljynerottimen ja eristysrakenteen häiriötilanteista on perusteltua ilmoittaa tieto valvontaviranomaiselle mahdollisten jatkotoimenpiteiden varalta. Määräys 4 Kunnostushankkeen kaikkien työvaiheiden huolellinen ja selkeä dokumentointi on tarpeellinen jätelain mukaisen viranomaisvalvonnan ohella myös puhdistamisprosessin lopputuloksen ja raportoinnin laatimiseksi. Seurantaraporttien pohjalta arvioidaan kunnostuksen lopputuloksen hyväksyttävyys sekä mahdolliset lisätoimenpiteet. Määräykset 5, 6 ja 7 Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentin 3 kohdan mukaista haittaa ei aiheudu, jos jätteet kootaan ja poistetaan tarkoitukseen soveltuvalla kalustolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Annetut määräykset perustuvat jätelain 121 :ään, missä säädetään jätteen haltijan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja mm. rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätelain 122 puolestaan käsittää valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuden jätehuollossa. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Määräys 8 Maaperän kunnostustarve on perusteltua arvioida uudelleen alueen maankäytön muuttuessa. Osakunnostetun kohteen maaperässä olevat öljyhiilivedyt eivät ilmoituksessa esitetyn riskiarvioinnin perusteella aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle alueen nykyisellä maankäytöllä. Alueen käyttötarkoituksen muuttuessa, muuttuvat myös riskiarvioinnin perusteena olevat olennaiset tekijät, jolloin nyt esitettyä arviointia ei enää soveltaa uudelle maankäyttömuodolle. Myös mahdolliset hallitsemattomat kaivutoimet pilaantuneella muuttavat nyt esitetyn riskiarvioinnin lähtökohtia merkittävästi. Ilman valvontaviranomaisen ja ympäristöteknisen asiantuntijan ohjausta voivat

14 14/16 pilaantuneet maa-ainekset päätyä kaivutoimien aikana jätelain vastaisesti paikkaan, jossa ne aiheuttavat ympäristö- ja terveysriskejä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut säädöksien säännökset Jätelaki (JL) 2, 5, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 30, 31, 118, 119, 121 ja 122 Jäteasetus 11 Ympäristönsuojelulaki (YSL) 4, 7, 8, 14, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 53 ja 78 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Tiedoksi Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Joensuun kaupungin ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 300 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista antaman asetuksen 1097/2010 mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (6 tuntia x 50 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vai-

15 kutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. 15/16 Aarne Wahlgren Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue

16 16/16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa - päätös, johon haetaan muutosta ja * miltä kohdin muutosta haetaan * mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä * millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ilmoitusta koskeva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain /701 nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallintooikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: , telekopio Aukioloaika: klo