Palvelutarjoukset ja palveluiden valinta

Transkriptio

1 Hyväksymispäivä arvosana arvostelija Palvelutarjoukset ja palveluiden valinta Aila Koponen Helsinki, lokakuu 2007 Seminaarityö (Yhteistoiminnan hallinta palveluorientoituneissa verkoissa) Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion - Faculty Laitos Institution - Department Luonnontieteellinen tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Tekijä Författare - Author Koponen, Aila Helena Työn nimi Arbetets titel - Title Palveluperustaisten yhteisöjen muodostaminen: palvelutarjoukset ja palveluiden valinta Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level Seminaarityö Tiivistelmä Referat Aika Datum Month and year Lokakuu 2007 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 19 sivua Verkkosovelluksista muodostuvien palveluiden löytäminen ja käyttöönotto on uusi hajautetun tietojenkäsittelyn alueelle muodostunut haasteellinen ongelmakenttä. Heterogeeninen palveluntarjoajien joukko voi aiheuttaa turhaa ja aikaavievää "palvelumeressä vellomista". Palveluiden sekä toimijoiden kuvaamisessa käytettävien termistöjen yhtenäistäminen, laajemmat palvelukuvaukset, palveluiden tehokkaampi julkaiseminen ja haku toimialueiden yli sekä palveluiden ryvästäminen ja kategorisointi helpottavat sekä palveluntarjoajan että käyttäjän työtaakkaa. Seminaarityössä käsitellään joitakin kiinnostavia ratkaisuja edellä esitettyille alueille. Essee esittelee ehdotuksia jotka koskevat palveluiden semanttista julkaisua ja hakua, hakupalveluiden luokittelua, palveluiden käyttäytymismallipohjaista kuvausta sekä "crossdomain"- tyyppiseen hakupalveluun suunnattua viitekehystä. ACM Computing Classification System (CCS): A.1 [Introductory and Survey], C.2.4 [Distributed Systems], D.2.1 [Requirements/Specifications], D.2.4 [Software/Program Verification] Avainsanat Nyckelord Keywords Palvelu, palveluorientoituneet verkot, palvelunhakupalvelu, P2P, ontologia Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 ii Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTAA RATKAISUJA TARJOAMISEEN JA VALINTAAN PALVELUNHAKUPALVELUIDEN LUOKITTELU P2P REKISTERÖIJÄINFRASTRUKTUURI METEOR-S WSDI AVOIN PALVELUNHAKUARKKITEHTUURI OSDA KÄYTTÄYTYMISMALLIT PALVELUKUVAUKSINA YHTEENVETO VIITTEET... 18

4 1 1 Johdanto Eri palveluntarjoajien välillä ei ole käytännössä yhtenäistä käsitteistöä eikä toimivaa yhteistä viitekehystä. Käyttäjät silti tarvitsisivat palveluita jotka voisivat olla edullisimmat hankittuna eri tarjoajien ja toimialueiden (domain) yhdistetystä joukosta. Ilman riittävää käsitystä tarjottujen palveluiden sekä tarjoajien laadusta, määrästä, piirteistä ja velvoitteista palvelun käyttäjä joutuu valitsemaan palvelunsa näennäisen hyvin perustein mutta käytännössä likipitäen sattumanvaraisesti. Palveluiden ja osapalveluiden löytäminen kategorisoimattomien palvelurekisteröijien (service registry) palvelutarjousluetteloista (service directory) on hankalaa ja aikaavievää. Termistön yhtenäistämiseksi on kehitelty erilaisia ontologioita. Tavallisimmin ne määrittelevät palveluiden kuvaukseen liittyvän termistön ja käsitteistön sekä näiden väliset suhteet, joissain tapauksissa myös rekisteröijiin liittyvän termistön sekä suhteet muihin rekisteröijätoimialueisiin (registry domain). Palvelun hakuun ja valintaan liittyy liitty monia aspekteja joita tämänhetkisessä käytännössä ei ole otettu huomioon. Hakumetodeihin ja itse palvelukuvauksiin kohdistuu vaatimuksia jotta ehdokaspalveluiden joukko ei kasvaisi silmämääräisesti rajattomaksi ja lopullisten palveluiden valinta tarkoitukselliseksi. Palvelumassan suodatustekniikat kuitenkin ovat vielä lapsenkengissä. Esseen seuraavassa luvussa 2 Taustaa kerrotaan taustatietoja esseen aiheesta. Luvussa 3 Ratkaisuja tarjoamiseen ja valintaan käsitellään järjestelmiä ja malleja jotka helpottavat yllä mainittuja tehtäviä. Luku 3.1 Palvelunhakupalveluiden luokittelu esittelee taksonomian jolla luokitellaan jo olemassaolevia palvelunhakupalveluita. Luku 3.2 "P2P infrastruktuuri Meteor-WSDI rekisteröijille käsittelee hakuun ja julkaisuun kohdennettua vertaisverkkomaista alusrakennetta (infrastructure) joka käyttää palveluiden semanttista tietoa hyväkseen. Luvussa 3.3 Avoin palvelunhakuarkkitehtuuri OSDA esitellään toimialueidenvälisiä palvelu- ja resurssihakuja toteuttava väliohjelmisto. Luku 3.4 Käyttäytymismallit palvelukuvauksina esittelee OpenModel viitekehystä joka soveltaa käyttäytymisen mallinnusta palvelukuvauksiin. Viimeisessä luvussa suoritetaan yhteenveto esseen aihepiiristä.

5 2 2 Taustaa Palvelu tai asiakas voi otta yhteyden palvelunhakujärjestelmään (service discovery system) kolmella perustavalla [Ahm05]: täsmälähetys (unicast) verkko-osoitteeseen jota rekisteröijän agentti tai tiedonvälittäjä kuuntelee, monilähetys (multicast) asiakkaalta tai palvelulta yleisesti tiedettyyn osoitteeseen rekisteröijien agenteille ja viimeisenä käänteisenä vaihtoehtona on että rekisteröijä tai asiakas kuuntelee tunnettujen rekisteröijien palvelumainoksia (advertisement). Palveluluetteloon talletetaan palvelumainoksesta generoitua tietoa ja ylläpitotietoja [Ahm05]. Seuraavana yhteenveto tiedoista ja esitysmuodoista joita yleisimmin talletetaan luetteloihin sekä esimerkkejä niitä käyttävistä järjestelmistä: Kuva 1: Palveluluettelon sisältöä taulu 1 [Ahm05].

6 3 Kuva 2: Palveluluettelon sisältöä taulut 2-5 [Ahm05]. Palvelun löytäminen vaatii itse palvelun tunnistamisen lisäksi oikean rekisteröijän ja siitä halutun palvelun etsimisen. Palvelun hakemiseen ja rekisteröintiin on kehitetty myös ns.

7 4 kokonaispalveluita mm. Universal Description, Discovery and Integration (UDDI) konsepti [UDD04] ja siihen kuuluva keskusrekisteröijä Universal Business Registry (UBR) joka myös kuvaa rajoitetusti kaikki yleisesti saatavilla olevat (sille ilmoitetut) verkkopalvelut. Alla esimerkkinä kuva toimialueiden välisestä palvelujärjestelmästä jossa käytetään UDDImääritelmien mukaisia solmuja. Tässä kaikki rekisteröijät ovat liittyneet UDDI-järjestelmän yhteistyökumppaneiksi ja voivat halutessaan julkaista palveluita kahdennetulle UBRrekisteröijäparille joka sijaitsee julkisella toimialueella. Kuva 3 UDDI -määritelmän (versio 3) mukainen rekisteröinti [UDD04]. Palvelun julkaiseminen ja palveluntarjousten löytäminen luetteloiden kirjavasta joukosta vaikeutuu kohteiden määrän noustessa jopa tuhansiin. Palvelunhakuongelman sanallinen kuvaus voisikin olla: identifioi palvelut jotka mahdollisesti voisivat suorittaa käyttäjän vaatimusten mukaisen tehtävän [HaZ04a, s166]. Tästä osatehtävinä ovat ehdokasjoukon generointi ja suodatus. Generointivaiheessa tehtävän vaatimusten abstraktiota, esim palvelun nimi tai rajapinta, käytetään luomaan ehdokkaiden joukko. Tähän vaiheeseen kuuluvat rekisteröijien tarjoamat toteutukset, hakupalveluita tarjoavat tietokannat ja esimerkiksi yleislähetysprotokollat (broadcast protocols) joilla voi löytää paikallisia palvelimia vaikka

8 5 dynaamisen IP-osoitteen hankkimiseksi. Nimiperustaiset hakupalvelut tarjoavat yksinomaan generointivaiheen suorituksia. Suodatusvaiheessa rajataan joukosta ehdokkaat jotka eivät täytä täysin käyttäjän vaatimustasoa. Tämän vaiheen käyttäjä yleensä vielä joutuu toteuttamaan itse käsipelillä. Nimiperustaiset generoinnit tuottavat helposti vinoutuneen tuloksen johtuen palveluiden vaihtelevista nimeämiskäytännöistä, semanttisesta heterogeenisuudesta ja abstraktion tasosta. Rajapintaperustaiset generoinnit suorittavat vain osan suodatustaakasta. Verkkopalveluita kuvataan usein Web Services Description Language (WSDL) kielellä [Chi07], jolla kuvataan vain palveluiden teknistä käyttöä. Esimerkiksi WSDL ja Jini [Sun99] tukevat rajapintasuodatusta tarkistamalla haun syötteiden ja tulosten määrän ja tyypin sekä palvelunimet. Joissain palvelukuvauksissa on pyritty tarkempiin funktionaalisiin kuvauksiin oikeiden operaatiosekvenssien tai esi- ja jälkiehtojen muodossa.

9 6 3 Ratkaisuja tarjoamiseen ja valintaan Tässä luvussa esitellään erilaisia tekniikoita ja viitemalleja palveluiden tarjoamiseen ja valintaan liittyen sekä selvitetään mitä eri osa-alueita niillä pyritään ratkaisemaan. Sovellusten periaatteista käsitellään pääpiirteet, tekniset tarkennukset ovat lukijan tutkittavissa tämän esseen viitteistä. 3.1 Palvelunhakupalveluiden luokittelu Esiteltävä taksonomia [HJS07] määrittelee palvelunhakupalveluiden yhteisiä sekä erottavia piirteitä ja täten mahdollistaa hakupalveluiden vertailun mielekkäällä tavalla. Luvun lopussa on vertailu eri hakupalveluiden välillä käyttäen esiteltyä luokittelua. Hakupalveluiden valinta on tehty silmälläpitäen ULS (Ultra Large Scale) järjestelmiä koska niissä kulminoituvat tarpeet löytää tarvittavat palvelut sekä luotettavasti että skaalautuvsti. Seuraavissa kappaleissa ovat eriteltyinä tälle taksonomialle suunnitellut palveluiden kategoriat. Pyynnön granulariteetti (request granularity) voi olla joko hieno-(fine grained) tai karkeajakoinen (coarse grained). Hienojakoiseen pyyntöön voi sisällyttää hyvinkin tarkkoja ja jopa dynaamisia tietoja toivottavasta palvelusta. Struktuurien haku (structure discovery) määrittelee, pystyykö palvelu löytämään monimutkaisesti strukturoituja palveluita. Struktuuristen palveluiden käyttäminen monimutkaistaa myös niiden hakupalveluita koska ne joutuvat pitämään kirjaa sekä käsittelemään tietoja kaikista tukemistaan tyypeistä, ja kuinka niihin päästään käsiksi. Resurssirajoitteet (resource constraints) on kahtiajaottelu sen mukaan onko tämän hakupalvelun käyttäjillä tyypillisesti rajoitteita resurssien suhteen. Rajoittamattomia

10 7 resursseja edustavat esimerkiksi serverit ja PC:t kun taas rajoittaviin kuuluvat mm. kämmenmikrot ja kännykät. Palvelunhakustrategia (service lookup strategy) tarkoittaa käyttäjän etsintätavan tunnistamista ja perustuuko etsintä siis palvelun nimeen vai ominaisuuksiin. Nimen käyttämisestä voisi olla esimerkkinä esimerkiksi tulostimen haku verkosta. Verkkotyyppi (nework scope and type) voi olla joko LAN (Local Area Network) tai WAN (Wide Area Network). Jotkut hakupalvelut on suunniteltu tukemaan LAN ympäristöä jolloin räätälöityjä verkkoprotokollia voi käyttää tukemaan palveluiden ja käyttäjien yhteyenpitoa. WAN ympäristöön tarkoitetuissa hakupalveluissa täytyy käyttää monimutkaisempaa osoitteistusta mutta toisaalta se myös tekee niistä skaalautuvampia. Heterogeenisyyden aste (heterogeneity) ilmenee hakupalvelun kyvyssä ymmärtää useampaa hakupalvelutekniikkaa. Jotkin hakupalvelut voivat käyttää palvelun etsintään yhtä teknolgiaa mutta palauttaa käyttäjälle palvelun joka onkin rekisteröitynyt toisen teknologian piiriin. Homogeeniset etsitäpalvelut voivat toisaalta hyötyä paremmin optimoinnista yhteen teknologiaan rajoittumisellaan. Haun palvelunlaatua (discovery QoS) luokittelun ja priorisoinnin suhteen voi täydentää esimerkiksi lupaamalla palvelun löytyvän tietyssä ajassa. Käyttäjän ja hakupalvelun väliseen sopimukseen voisi kuulua ilmoituksen palauttaminen jos palvelua ei löydykään. Suurin osa hakupalveluista ei kuitankaan anna minkäänlaisia QoS-takeita tuloksen etsinnän päättymisajankohdasta. Palveluneuvottelun (service negotiation) tavoitteena on löytää vaihtoehtoinen ratkaisu löytymättömälle palvelulle. Useimmin hakupalvelut palauttavat joko referenssin palveluun tai tiedon että palvelua ei löytynyt. Edellä määritellyt kategoriat ovat seuraavassa taulukossa käytettyinä muutamien yleisten hakupalveluiden luokittelemiseen:

11 8 Taulukko 1 Hakupalveluiden luokittelua [HJS07]. Tuloksesta selvästi käy ilmi että kolme listan luokkaa, heterogeenisyys, QoS ja palveluneuvottelu, eivät juurikaan ole edustettuina tutkituissa palveluissa. Nämä ovat ominaisuuksia, joita perinteiseltä asiakaspalvelulta vaaditaan. Tässä näkyy selkeästi internetpalvelukulttuurin best effort käytäntö. Silti valtaosa hakupalveluista keskittää monimuotoisuutensa teknisen toteutuksen alueelle, vaikka näissä tuloksesta poissaolollaan loistaneissa, toivottavissa ominaisuuksissa olisi paljon tutkittavia ja toteuttamiskelpoisia kohteita. 3.2 P2P rekisteröijäinfrastruktuuri METEOR-S WSDI Kun palveluiden tuottaja haluaa palvelulleen käyttäjiä, se julkaisee palvelunsa palvelurekisteriin. Tällä hetkellä, johtuen rekisteröijien verkoston tilasta, kaikki julkaisut täytyy toistaa kaikkiin rekistereihin jotta ne tavoittaisivat kuluttajan. Hakupalvelut eivät kovin vahvasti tue ominisuuksiin perustuvaa hakua. Vertaisverkkoinfrastruktuuri (peer-topeer infr., P2P-infr.) METEOR-S Web Service Discovery Infrastructure (MWSDI) [Ver05]

12 9 pystyy rajaamaan palveluhakuja ja julkaisua käyttämällä palveluiden semanttista tietoa hyväkseen. MWSDI infrastruktuuri perustuu ontologioiden käyttöön. Ne sisältävät sanastoja ja toimialuemalleja palvelukuvausten käyttöön. Nämä on koostettu sen mukaan, minkälaista sanastoa ja käsitteitä tähän alueeseen kuuluvat palvelut tyypillisesti voisivat käyttää. Ontologiat helpottavat palveluiden vertailua sekä luokittelua, jolloin palvelut voidaan ryhmitellä käytönmukaisiksi toimialueiksi. Rekisteröinnit pystytään ohjaamaan suoraan oikeille rekisteröijille koska myös niille on määrätty toimialueet sen mukaan minkätyyppisiä palveluita ne sisältävät. Ontologiat näkyvät kerrostetun järjestelmän jokaiselle tasolle rekisteröijän operaattoripalveluihin, vertaisverkkoympäristölle ja suoraan rekisteröijille: Kuva 4: MWSDIn kerrostettu arkkitehtuuri [Ver05]. Kaikki MWSDI:in kuuluvat rekisteröijät tukevat näitä ontologioita sekä verkkopalveluiden semanttista hakua ja julkaisemista. Tämä mahdollistaa palveluiden julkaisemisen monella rekisteröijällä samanaikaisesti. Ongelmaksi voivat silti muodostua operaattoreiden autonomiapyrkimykset. Siispä viitekehys määrittelee erilaisten toimijoiden roolit. Se määrittää myös joukon protokollia operaattoreiden ja muiden toimijoiden väliseen kommunikointiin, myös toimijoiden etsimiseen.

13 10 Rekisteröijät voidaan niputtaa ryppäiksi sen mukaan mitä kunkin ontologian solmua ne vastaavat. K.o. solmun määritelmä vastaa yleensä rekisteröijän palveluiden toiminnallista osa-aluetta vaikka yksi rekisteröijä voidaan jakaa myös eri toimialueille. Haku voidaan näin rajoittaa yhdelle rekisteröijälle tai vain yhdelle toimialueelle ja sen edustamille solmuille. Seuraavassa kuvassa esimerkki MWSDI:n ontologiasta: Kuva 5: Esimerkki MWSDIn ontologiasta [Ver05]. MWSDI on viitekehys joka luo skaalautuvan ympäristön erilaisille liiketoimintamalleille. Uuden rekisteröijän liittyessä ympäristöön sitä verrataan viitekehyksessä olemassaolevan rekisteröijäontologian solmujen määritelmiin. Uuden rekisterin operaattori voi tarvittaessa

14 11 luoda ontologiaan uuden toimialueen. Rekisteröijäontologia määrittelee myös rekisteröijien tietojen lisäksi niiden suhteet toisiinsa. Viitekehyksen päätavoitteet ovat monen rekisteröijän saavuttaminen samanaikaisesti, semanttinen rekisteröijäjako toiialueisiin, ja näiden ominisuuksien käyttäminen palvelunhaussa sekä rekisteröinnissä. Palvelunhakuun ja rekisteröintiin saadaan lisäarvoa laittamalla palvelunmääritelmiin tai rekisteröijän palvelukuvauksiin semanttista tietoa. Palvelunhakuun voidaan myös käyttää MWSDIn ontologioita. 3.3 Avoin palvelunhakuarkkitehtuuri OSDA Open Service Discovery Architecture (OSDA) [Lim07] on arkkitehtuuri, jonka tavoitteena on olla avoin, skaalautuva ja vikasietoinen toimielueidenvälisiä palvelu- ja resurssihakuja toteuttava ohjelmisto. Tämä väliohjelmisto toimii rajapintana käyttäjän ja eri tekniikoilla toteutettujen, keskittämättömien ja keskitettyjen, hakupalveluiden välillä. Esimerkkinä tällaisesta ohjelmistosta hyötyvästä tilanteesta olisi vaikka optisen yhteyden luominen kahden yliopistokampuksen välille. Kuvassa 6 Quebecissa oleva palvelin halutaan saatta yhteyteen Waterloossa olevien työasemien kanssa. Lopputulokseen tarvitaan yhteyksiä viiden itsenäisesti hallittun verkon alalla. Päästä-päähän yhteys olisi käytännöllisintä luoda lennosta sellaisen hakumekanismin avulla, joka pystyisi etsimään kaikki mahdolliset optiset tiet kahden pisteen välille. Tällaisen järjestelmän täytyisi osata hyödyntää yhteistyössä paikallisten verkkojen kanssa jo olemassa olevia hakutapoja ja kuvauksia.

15 12 Kuva 6: Toimialueidenvälinen valokaapeliyhteys [Lim07]. Muista olemassaolevista hakujärjestelmistä yksikään ei tällä hetkellä tarjoa toimialueidenvälistä hakupalvelua järjellisellä vaatimustasolla [Lim07, s.548]. Palveluntarjoajat sekä kuluttajat voivat OSDAn avulla käyttää toimialuekohtaisia hakumekanismeja ja löytää palveluita joita on mainostettu niiden oman toimialueen ulkopuolella. Tilattomuus (statelessness), modulaarisuus sekä komponenttien löyhä kytkentä toimiviksi tiedettyjen ja tunnettujen teknologioiden avulla toteutettuna realisoituvat järjestelmän joustavuutena ja skaalautuvuutena. Edellämainitut ominaisuudet saadaan aikaan tarjoamalla yhtenäinen tiedon esitysmuoto, hajautettu toimialueidenvälinen tietovarasto sekä kyselymalli. Palvelut kuvataan Unifed Service Description (USD) kielellä (ks. kuva 7) joka käyttää hyväkseen mm. Extensible Markup Language (XML) [W3C05] -, Universally Unique Identifier (UUID) ja Uniform Resource Identifier (URI) [BFM05] -määritelmiä sekä palveluiden alkuperäisiä mainoksia.

16 13 Kuva 7: USD Unified Service Description [Lim07]. Paikallisen alusrakenteen (infrastructure) lisäksi OSDA muodostaa toimialueiden välisen vertaisvekkotyyppisen P2P indeksoitiverkon joka koostuu palvelutietoa jakavista solmuista. Vakiovarusteena lisätään myös jokaiseen liittyvään toimialueeseen ainakin yksi palvelunvälitin (service broker). Seuraavana yksinkertaistettu kuva arkkitehtuurista:

17 14 Kuva 8: OSDAn arkkitehtuuri korkean tason kuvana [Lim07]. Arkkitehtuuri tukee useampaa palvelunvälitintä toimialuetta kohti. Ne vastaavat toimialueidenvälisestä palveluiden mainostamisesta ja kyselyistä ja toimivat paikallisen hakuteknologian rajapintana. Palvelunvälitin onkin kaksikerroksinen alakerros eli sovitin on riippuvainen paikallisen verkon teknologiasta ja yläkerros eli välitin on teknologiariippumaton ja hoitaa välitinten sekä solmujen ja välitinten välisen kommunikoinnin. OSDAn kaltaisen väliohjelmiston avulla helpottuu palveluiden hakeminen, julkaisu ja koostaminen osapalveluista sekä resurssien etsiminen kun kyseessä on sovellus joka levittäytyy monen heterogeenisen verkon ja toimialueen alalle. Olemassaolevat hakupalvelut

18 15 toimivat itsenäisinä osina jotka voidaan näin liittää yhtenäiseksi haku- ja julkaisuinfrastruktuuriksi. 3.4 Käyttäytymismallit palvelukuvauksina Palveluiden kuvauksina toimivat rajapintakuvaukset esittelevät kohtalaisen yksinkertaista palvelun toiminnallisuutta. Niiden kautta ei pystytä kattavasti kuvaamaan palveluihin liittyvää semantiikkaa. Joitain yrityksiä on tehty komponenttien semanttisten ominaisuuksien hallitsemiseksi mutta käytännössä hyödyt hakupalveluille ovat olleet laihat. OpenModel viitekehys (OpenModel Distributed Modeling Framework) [Hal02, HaZ04b, Haz04c] tukee palveluhakua OpenModel Service Discovery (OMSD) prosessilla [HaZ04a]. Siinä sovelletaan käyttäytymisen mallinnusta palvelukuvauksiin käyttäen valinnaista hajautetun mallin formalismia. Prosessin ideana on ensin esittää tehtävävaatimukset formaaleina ominaisuuksina ja kuvata palvelut käyttäytymismalleina ja lopuksi käyttää kevyitä automatisoituja työkaluja raakkaamaan palveluehdokkaat jotka rikkovat mallia. OpenModel viitekehys käyttää OpenModel Modeling Language (OMML) kieltä [HaZ04b] joka on XML-perustainen käyttäytymismallinnuskieli. Se sisältää ajettavia spesifikaatiomalleja, toimialuekohtaisia ontologioita, solmujenvälisiä yhteysmalleja sekä abstraktia tilatietoa. Solmujen kuvausoliot sekä instanssit ovat OMML-kielellä. Myös palvelut julkaisevat kuvauksensa OMML-muodossa. Viitekehyksellä on OpenModel Distribution Infrastructure (OMDI) alusrakenne joka koostuu protokollista ja ohjelmointirajapinnoista (Application Programming Interface, API) malliesiintymien eli instanssien julkaisuun ja hakuun verkosta. Lisäksi löytyy OpenModel Validator (OMV symbolic simulation engine) joka muodostaa yleistetyn tapahtumapuun (Generalized Scenario Tree, GST) tarvittavalle validointityölle. GST puu edustaa

19 16 vaihtoehtoisia hajautettuja laskentoja. Käyttäjärajapinnassa on OMV:n päälle rakennettu GSTView työkalu käyttäytymisluokkien ja tapahtumapuiden sekä temporaalilogiikan ominaisuuksien tarkastelua varten. Alla yksinkertaistettu kava viitekehyksen pääosista: Kuva 9: OpenModel viitekehys yksinkertaistettuna [HaZ04a]. Prosessin uutuusarvo on todettavissa palvelumassan suodatusvaiheessa. Hylkääminen tulee jokaisen palvelun kohdalle joka ei pysty täyttämään käyttäjän vaatimusjoukon oikeellisuusmääreitä. OMSD ei luota palveluiden tyyppinimiin kuten rajapinta- ja keskusteluperustaiset (conversation-based) hakumenettelyt, vaan ainoastaan solmujenvälisen kommunikoinnin tapahtumanimiin (event names). Koska prosessilla on pääsy semanttiseen käyttäytymistietoon se pystyy siis hylkäämään ehdokkaita myös semanttisten ominaisuuksien perusteella.

20 17 4 Yhteenveto Tällähetkellä käyttäjä etsii verkkopalveluita luetteloista joissa palveluja julkaistaan ja mainostetaan. Luetteloissa palveluista on palvelukuvaukset joiden perusteella asiakkaat voivat päättää haluavatko ottaa palvelun käyttöönsä. Nämä palvelukuvaukset voivat perustua palvelun nimeen, rajapintoihin tai syötteisiin ja tulosteisiin. Tämä tieto on kuitenkin kohtalaisen yksinkertaista jotta sillä voisi mielekkäästi suodattaa suurta joukkoa palvelutarjokkaita. Hakutehtävään sopiva järjestelmä kannattakin valita huolellisesti hakupalveluita vertailemalla. Uusilla tekniikoilla palveluita ja hakuja voitaisiin kuvata käyttäytymismallien kautta sekä niihin pystyttäisiin lisäämään semanttista tietoa nopeuttamaan suoritusta ja vähentämään käsityön määrää. Palveluista tarjottava tieto ei tosin toistaiseksi ole täysin vertailukelpoista johtuen myös siitä tosiseikasta että suurin osa palveluiden rekisteröijistä puhuu eri määrittelykieliä. Palveluontologiat voivat auttaa palveluiden kuvausten määrittelyssä ja siten osaltaan haun järkevän lopputuloksen saamisessa. Myös eri toimialueilla sijaitsevista palveluita ja resursseja voidaan hyödyntää eri tekniikoita ymmärtävien, sopivien väliohjelmistojen avulla.

21 18 Viitteet Ahm05 BFM05 Chi07 Hal02 HaZ04a HaZ04b Haz04c HJS07 Lim07 SEH02 R. Ahmed et al. Service Discovery Protocols: A Comparative Study. In Proceedings of IM 2005 (Application Session) toukokuu 15-18, 2005, Nizza, Ranska. [ discovery.pdf] ( ) T. Berners-Lee, R. Fielding and L. Masinter. RFC 3986: Uniform Resource Identifier (URI): Generic Syntax, ( ) Chinnici, R. el al. Web Services Description Language (WSDL) Version 2.0 Part 1: Core Language, Ladattavissa osoitteesta ( ) R. J. Hall. Open Modeling in multi-stakeholder distributed systems: Model-based requirements engineering for the 21 st century. In Proc ISR Workshop on State of the Art in Automated Software Engineering. UC Irvine ISR, Robert J. Hall and Andrea Zisman. Behavioral models as service descriptions. In ICSOC 04: Proceedings of the 2 nd international conference on Service oriented computing, ss , New York, NY, USA, ACM Press. ( ) R. J. Hall and A. Zisman. Omml: A behavioural model interchange format. In Proc IEEE Intl. Requirements Engineering Conference. IEEE Computer Society, R. J. Hall and A. Zisman. Validating personal requirements by assisted symbolic behavior browsing. In Proc IEEE Intl. Conference on Automated Software Engineering. IEEE Computer Society, Joe Hoffert, Shanshan Jiang, and Douglas C. Schmidt. A taxonomy of discovery services and gap analysis for ultra-large scale systems. In ACM-SE 45: Proceedings of the 45 th annual southeast regional conference, ss , New York, NY, USA, ACM Press. ( ) Limam, N.et al. Osda: Open service discovery architecture for efficient cross-domain service provisioning. Comput. Commun., 30(3): , ( ) Justin O Sullivan, David Edmond, Arthur Ter Hofstede: What s In a Service? Towards Accurate Description of Non-Functional Service Properties. Distributed and Parallel Databases, 12: , 2002 ( ) Sun99 Sun Microsystems, Jini Technology Architectural Overview, ( )

22 19 UDD04 Ver05 W3C05 UDDI OASIS Standards Consortium, Introduction to UDDI: important Features and Functional Concepts, ( ) Verma, K. Et al. Meteor-s wsdi: A scalable p2p infrastructure of registries for semantic publication and discovery of web services. Inf. Tech. and Management, 6(1):17-39, ( ) W3C. Extensible Markup Language (XML), Ladattavissa osoitteesta ( )