Ostajan opas. maalämpöpumppu

Transkriptio

1 Ostajan opas maalämpöpumppu

2

3 Hei, Tämän oppaan avulla nykyisen lämmitysjärjestelmän uusimista suunnitteleva remontoija tai uutta kotia rakentamaan aloittava uudisrakentaja saa tärkeää ja hyödyllistä tietoa maalämmöstä. Oppaassa kerrotaan hieman maalämmön historiasta, kehittymisestä ja toimintaperiaatteesta, sekä maalämmön hankkimisen kannalta tärkeimmistä asioista. Näiden asioiden huomioimisella osaat toteuttaa varsin merkittävän investoinnin parhaimmalla mahdollisella tavalla. Luettuasi oppaan tiedät oleellisen maalämmön eri tekniikoista, järjestelmän suunnittelun ja oikean mitoituksen merkityksestä sekä myös muista tärkeistä seikoista jotka vaikuttavat lopputulokseen maalämpöprojektin toteuttamisessa. Oppaassa on lisäksi kerrottu kolme esimerkkiä oikeasta elämästä, jotka kuvaavat vanhan lämmitysjärjestelmän saneerauksesta saatuja hyötyjä sekä omakotitalon rakentamisen yhteydessä asennetusta maalämpöratkaisusta. Luettuasi tämän oppaan, ymmärrät varmasti paremmin sen, miksi vuosikymmeniä eteenpäin vaikuttava investointi on järkevää toteuttaa mahdollisimman ammattitaitoisten ja luotettavien kumppanien kanssa. Toivotamme sinulle koko LämpöYkkönen Oy:n henkilökunnan puolesta mielenkiintoisia lukuhetkiä kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen maalämpöratkaisuun tutustumisessa!

4 Kuva 1: Maalämmön historia Millainen on maalämmön historia? Lämpöpumpun periaate on hyvin vanha keksintö ja sitä on käytetty jo kauan maailmalla viilennykseen. Tunnetuin lämpöpumpun periaate on jääkaapin toiminta. Lämpöpumppua on käytetty lämmitykseen vasta viime vuosikymmenien aikana. Suomessa lämpöpumput yleistyivät pientalojen lämmitysjärjestelmänä lukujen energiakriisin seurauksena. Vuosikymmenien aikana maalämpötekniikka on kehittynyt erittäin paljon ja kehityksen myötä maalämmöstä on tullut yksi kustannustehokkaimmista ja ekologisimmista lämmitysmuodoista.

5 Ilma talvella -20 C Maakerros +4 C Peruskallio (10 m) Pohjavesi Keruuputket 200 m maan alla +10 C Kuva 2: Lämmön lähteet; aurinko ja geotherminen Mistä maalämpö on peräisin ja paljonko sitä maaperässä on? Maalämpöä on ollut niin kauan, kun aurinko on paistanut ja varastoinut lämpöä luonnon omiin lämmönvaraajiin eli maaperään, kallioon ja vesistöihin. Maalämpöjärjestelmässä hyödynnytetään kustannustehokkaasti ja ekologisesti maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa. Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu Suomessa noin 15 metrin syvyyteen. Useimmiten lämmöntuottajana Suomessakin käytetyistä porakaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääosin kallioperän itsensä tuottamaa lämpöenergiaa. Suomen oloissa maaperän laadusta riippuen geoterminen lämpö tuottaa 6-10 asteen lämpötilan jo noin 200 metrin syvyydessä.

6 Vesi Maa Kallio Kuva 3: Vesi, maa, kallio maalämmön lähteet Kuva 4: Maapiiri, lämpöpumppu, varaaja, vesikiertoinen lämmitys

7 Miten maalämpö tuottaa lämpöä? Maalämmön idea on lämmön talteenotossa. Maalämpöpumpun toimintaperiaate on jääkaapeista tuttu, kylmän asemasta laite pumppaa lämpöä. Maalämpöjärjestelmä koostuu lämmönkeruupiiristä sekä lämmön tuottamisesta ja siirtämisestä huolehtivasta lämpöpumpusta ja lämpövaraajasta. Lämpö kerätään maasta putkiston avulla. Putkisto voidaan sijoittaa maahan joko kaivamalla horisontaalisesti maaperään tai poraamalla kaivo kallioon. Putkisto voidaan asentaa myös tontin lähellä sijaitsevaan vesistöön. Putkistossa lämpöä keräävänä nesteenä käytetään bioetanolin ja veden seosta. Lämpökaivon etuja vaakapiireihin verrattuna ovat lähes kaksinkertainen energiansaanti putkimetriä kohti ja vähäinen tarvittava pinta-ala, routimattomuus ja järjestelmän helppo ilmaus. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu lämpöenergia siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöpumppu lämmittää perinteisesti lämpövaraajaa, josta lämpö jaetaan tarvittavaan tarkoitukseen joko käyttöveden tai talon lämmitykseen, tai kumpaankin yhtä aikaa. Vaihtoventtiilitekniikkaa käytettäessä lämpö voidaan siirtää myös suoraan lämmönjakoverkkoon ja järjestelmä toimii ilman varaajaa.

8

9 Millaisiin kohteisiin maalämmitys sopii parhaiten? Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto. Vanha lämmitysjärjestelmä, esimerkiksi öljy, sähkövaraaja ja puukattila ovat yleensä vaihdettavissa maalämpöjärjestelmään. Investointikustannus riippuu olemassa olevan järjestelmän toiminnasta, keruupiirin asennuspaikasta ja rakennuksen energiantarpeen määrästä. Vanha lämmitysjärjestelmä voidaan jättää myös lisä- tai varajärjestelmäksi maalämpöjärjestelmän rinnalle. Nykyaikainen maalämmitysjärjestelmä on erittäin suosittu lämmitysmuoto edullisen käytön sekä huolettomuuden vuoksi. Lisäksi kompaktin kokoinen laitteisto ei tarvitse paljon tilaa. Näin uudisrakentamisessa säästetään arvokkaita rakennusneliöitä muuhun käyttöön. Järjestelmä on sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. Maalämpö on erittäin suosittu lämmitysjärjestelmä pientaloissa, mutta sitä käytetään nykyisin suuressa määrin myös kerros- ja rivitaloissa sekä liike- ja toimistorakennusten lämmitysjärjestelmänä.

10 Millaisia kustannussäästöjä maalämpöratkaisuilla on saavutettu? Maalämpötekniikan kehittymisen myötä vanhan lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämmitykseksi sekä uudisrakennuksiin asennettavien maalämpöjärjestelmien takaisinmaksuaika on lyhentynyt huomattavasti aikaisemmasta. Oikein mitoitetulla maalämpöjärjestelmällä voidaan saavuttaa noin 70 % kustannussäästöt energian kulutuksessa. Seuraavat esimerkit ovat todellisista kohteista laskettuja.

11 Esimerkki 1: Sähkölämmityksestä maalämpöön Omakotitalossa on asuinpinta-alaa noin 260 neliötä ja aikaisemmin talossa oli sähköllä lämmitetty massavaraaja sekä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Vuosittainen lämmitysenergiankulutus oli noin Kwh ja lämmitysenergiakustannus yhteensä noin 3840 vuodessa. Massavaraajan rinnalle asennettiin 100 litran käyttövesivaraaja sekä lämpöpumppu ja lämpökaivona on 240 metrin porakaivo. Avaimet käteen maalämpöurakan sisältö: Kohteen tarpeen mukainen kartoitus, mitoitus ja suunnittelu Porakaivon tekeminen ja putkiston asennus Maalämpöpumpun asennus sekä kytkentä Käyttövesivaraajan asennus ja kytkentä massavaraajan rinnalle Maalämpöpumpun ja varaajien säätäminen sekä käyttöohjeistus Järjestelmän kokonaishinta = Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen Arvonlisäverollinen työnosuus urakasta oli Kotitalousvähennykseksi (45 % Arvonverollisesta työnosuudesta) muodostui kahden henkilön taloudessa 4 185, josta vähennetään henkilökohtaiset omavastuut 100 /henkilö. Kotitalousvähennys kahden hengen taloudessa oli yhteensä Huomioi, että vuoden 2014 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kahden henkilön taloudessa on Kokonaisurakan nettokustannus: Energiankulutus: Uudella maalämpöjärjestelmällä sähköä kuluu Kwh. Sähkön kwh hinta on 0,12 ja sähkökustannus vuodessa on yhteensä Vuosittainen kustannussäästö: = ja sähköä kuluu n. 65 % aiempaa vähemmän. Investoinnin takaisinmaksuaika: Takaisinmaksuaika maalämpöjärjestelmällä on n.6,5 vuotta ( /2 472 ).

12 Esimerkki 2: Öljylämmityksestä maalämpöön Omakotitalossa oli aikaisemmin öljylämmitys ja lämmitysöljyn kulutus n litraa vuodessa. Vuosittainen lämmitysöljyn kulutus oli noin 2800 litraa, mikä on 1,05 / litrahinnalla laskettuna vuodessa. Öljylämmitysjärjestelmä purettiin kokonaan pois ja tilalle asennettiin maalämpöjärjestelmä integroidulla käyttövesivaraajalla. Lämmityspuolelle asennettiin 100 litran puskurivaraaja tasaamaan lämmönjakoverkoston lämpötilaa. Energianlähteenä toimii 160 metriä syvä porakaivo. Avaimet käteen maalämpöurakan sisältö: Kohteen tarpeen mukainen kartoitus, mitoitus ja suunnittelu Vanhan järjestelmän purkutyö ja kierrätys Porakaivon tekeminen ja putkiston asennus Maalämpöpumpun asennus sekä kytkentä Maalämpöpumpun ja varaajien säätäminen sekä käyttöohjeistus Järjestelmän kokonaishinta = Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen Arvonlisäverollinen työnosuus urakasta oli Kotitalousvähennykseksi (45 % Arvonverollisesta työnosuudesta) muodostui kahden henkilön taloudessa 3 960, josta vähennetään henkilökohtaiset omavastuut 100 /henkilö. Kotitalousvähennys kahden hengen taloudessa oli yhteensä Huomioi, että vuoden 2014 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kahden henkilön taloudessa on Kokonaisurakan nettokustannus: Energiankulutus: Uudella maalämpöjärjestelmällä sähköä kuluu 6400 Kwh. Sähkön kwh hinta on 0,12 ja sähkökustannus vuodessa on yhteensä 768. Vanhalla öljylämmitysjärjestelmällä lämmitysöljyä kului 2800 litraa vuodessa. Öljyn hinnan ollessa 1,05 /litra, oli öljylämmityksen vuosikustannukset Vuosittainen kustannussäästö: = ja sähköä kuluu n. 70 % aiempaa vähemmän. Investoinnin takaisinmaksuaika: Takaisinmaksuaika maalämpöjärjestelmällä on n.7 vuotta ( /2 172 ).

13 Esimerkki 3: Maalämpö uudisrakennukseen 4 henkinen perhe rakensi uuteen omakotitaloonsa asuinpinta-alaa noin 160 neliötä. Taloon asennettiin maalämpöjärjestelmä integroidulla käyttövesivaraajalla. Energianlähteenä toimii 160 metriä syvä porakaivo. Avaimet käteen maalämpöurakan sisältö: Kohteen tarpeen mukainen kartoitus, mitoitus ja suunnittelu Porakaivon tekeminen ja putkiston asennus Maalämpöpumpun asennus sekä kytkentä Maalämpöpumpun ja varaajien säätäminen sekä käyttöohjeistus Järjestelmän kokonaishinta = Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen Uudisrakentamisessa kotitalousvähennys ei ole hyödynnettävissä. Kokonaisurakan nettokustannus: Energiankulutus: Maalämpöjärjestelmällä toteutettuna sähköä kuluu n Kwh. Sähkön kwh hinta on 0,12 ja sähkökustannus vuodessa on yhteensä 540. Suorasähkölämmityksellä toteutettuna laskennallinen lämmitysenergiankulutus olisi ollut n Kwh vuodessa. Sähkökustannus vuodessa olisi ollut Suorasähkölämmityksen perustamiskulut olisi ollut n Vuosittainen kustannussäästö: = ja sähköä kuluu 74 % vähemmän. Investoinnin takaisinmaksuaika: Takaisinmaksuaika maalämpöjärjestelmällä suorasähkölämmitykseen verrattuna on n.6,5 vuotta (( )/1 716 ).

14

15 Miten eri maalämpötekniikat eroavat ja mitkä vaikuttavat oikean tekniikan valintaan? Toiminnallisesti pumput jaetaan kahteen pääryhmään Vaihtelevalauhdutteinen Lämmittää tarpeen mukaan joko rakennusta tai käyttövettä Varaajassa olevaan käyttöveteen lämmönsiirto tapahtuu tyypillisesti ns. latauskierukan avulla Toiminta yleisesti vaihtoventtiilitekniikkaan perustuva Kiinteälauhdutteinen Lataa ja tuottaa lämpöä varaajaan jossa käyttövesi tyypillisesti lämmitetään kierukassa Rakennukseen siirrettävä lämpö tuotetaan samaan varaajaan ja sekoitetaan lämmönjakoverkolle sopivaksi Toimintaan liittyy monesti myös ns. tulistustekniikka Valintaan vaikuttavia kohdekohtaisia tarpeita Uudiskohde Saneerauskohde Kokonaan uusi järjestelmä Osittain uusi järjestelmä (esim. vanha ns. massavaraaja toimintakuntoinen ja halutaan säilyttää) Rinnalle kytkettävät lisä ja/tai varajärjestelmät (esim. vanha öljy, sähkö tai puukattila) Käyttöveden tarpeet Mitoitukseen vaikuttavia asioita Rakennuksen huipputehontarve (kw, kovimmilla pakkasilla) Käyttövedentarve Vuotuinen energiankulutus (kwh) Mitoitustavoista Osatehomitoitus Lämpöpumppu ja kaivo mitoitetaan kattamaan 70 80% rakennuksen huipputehontarpeesta Vuotuinen energianpeittoaste on tällöin 95 99% Lisäenergiaa (esim. sähkövastus) käytetään vain tarvittaessa ja hetkellisesti lämpöpumpun apuna kovimmilla pakkasilla Täystehomitoitus Lämpöpumppu ja kaivo mitoitetaan kattamaan 100 % rakennuksen huipputehontarpeesta Vuotuinen energianpeittoaste on tällöin 100 % Lisäenergiaa ei tarvita

16 Miten maalämpöjärjestelmän kartoitus, mitoitus, suunnittelu toteutetaan? Mitkä tekijät on huomioitava asennusprojektissa? Mikä vaikuttaa maalämpöjärjestelmän hyödyntämiseen kustannustehokkaimmalla tavalla vuosikymmenten aikana? Maalämpöasennuksen toteuttamiseksi vaaditaan paljon erilaista erityisosaamista. Sitä toteuttamaan lähtiessä on monia asioita jotka kannattaa selvittää huolellisesti. Seuraavassa tärkeitä asioita joilla on merkitystä projektin lopputuloksen. Kuva 6: Prosessikuvaus

17 Kartoitus, mitoitus ja suunnittelu Kohteen perustietojen kartoitus Kohteen pinta-ala ja tilavuus sekä rakennusvuosi Nykyinen lämmitysjärjestelmä ja lämmönjakoverkon vaatimat maksimilämpötilat Järjestelmän jäljellä oleva käyttöikä Nykyisten kulutustietojen kartoitus, kulutustottumukset ja lämpimän käyttöveden tarve Kartoitetaan mahdolliset kulutusta tilapäisesti suurentavat tarpeet, esim. amme Oikea ja todellinen kulutustieto on mitoituksen perusta! Lämmönkeruujärjestelmän kartoitus tontilla Lämpökaivon tai keruuputkiston sijoituspaikan kartoitus Etäisyydet tontin rajoihin, vesikaivoihin, imeytyskenttiin, pienpuhdistamoihin ja muihin huomioitaviin seikkoihin Porauskaluston vaatiman tilan ja reittien kartoitus, istutukset, puusto, pihakivetykset Porauksen yhteydessä tulevan veden johtaminen ja imeytys Rakennuksen sisätilojen kartoitus lämpöpumpun ja varaajan asentamiseksi Laitteiston vaatima tila Laitteiston siirtämiseen käytettävä reitti, mm. huonekorkeudet, oviaukot ja portaikot Laitteiston sijaintipaikka suhteessa lämpökaivon sijaintiin Keruuputkiston läpituonti rakennukseen Laitteiston huollon kannalta huomiotavat asiat Muiden teknisten asioiden huomioiminen, mm. sähköjen riittävyys ja asentaminen Mitoitetaan kohteeseen parhaiten soveltuva maalämmitysratkaisu Mitoitustiedot, laskelmat ja kohteen erityisvaatimukset Lämpöpumpulta vaadittava teho Mahdollisen varaajan koko ja teho Porakaivon optimaalinen syvyys Asiakkaan huomioiminen valittavan tekniikan suhteen, mm. täysi- tai osatehomitoituksen valinta Tehdään laskelma investoinnin kustannuksista ja arvio takaisinmaksuajasta

18 Ammattimainen asennusprosessi Seuraaviin asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota maalämpöjärjestelmän asentamisessa. Näin varmistetaan asennustyön osalta projektin toteuttamiseen ja lopputulokseen vaikuttavat tärkeät asiat. Lupa-asioiden kuntoon saattaminen ja luvan varmistaminen Pohjavesialue Maanalaiset tunnelit Kunnan tai kaupungin yleiset vaatimukset jne. Tarvittavat dokumentit Projektin aikataulutus Poraus Keruuputkiston kaivu, asennus ja läpiviennit Laitetoimitus Asennus Käyttöönotto ja opastus Porakaivon osalta huomioitavat asiat Porauskaluston ja poraustyöhön liittyvien laitteiden vaatima kulkutila kohteessa Porauskaluston ja poraustyöhön liittyvien laitteiden vaatima tilantarve porauspaikalla Porauskaluston ja poraustyöhön liittyvien laitteiden etäisyys toistaan Veden ja sähkön saannin varmistaminen kohteessa Rakennuksen suojaus tarvittaessa Kivituhkan talteenotto Porauksen yhteydessä mahdollisesti tulevan veden laskupaikka ja imeytys Maalämpöpumpun asentamisessa huomioitavat asiat Asennusteknisen kokonaisuuden kartoitus; haasteet, mahdollisuudet ja työjärjestys Aikataulutus; purku-, sähkö- ja muut mahdolliset rakennustekniset työt ja uusien laitteiden asennus Talviajan työsuorituksissa Lämpökatkojen minimointi Väliaikaislämmityksestä huolehtiminen tarvittaessa Oikeiden komponenttien käyttö Määräysten mukaisten turvalaitteiden asentaminen järjestelmään Talokohtainen järjestelmän säätö ja käyttöönotto Riittävä käyttökoulutus

19 Huolto ja tekninen tuki Järjestelmän asentamisen ja käyttöönoton jälkeen on tärkeää, että mahdollisissa vikatilanteissa on saatavilla ammattimainen tekninen tuki ja tarvittava huoltopalvelu. Yleisimpiä asiakkaan tarvitsemia ohjeita ovat mm. seuraavat asiat: Rakennuksen ominaisuuksien ja talouden käyttötottumuksien mukaisesti optimoidut säädöt Oikea ja riittävä huoneilman asetusarvo Riittävä vesitilavuus ja virtaus lämmönjakojärjestelmässä Toimivat lämmönluovutuspinnat. Esimerkiksi alkuperäisten pattereiden vaihtoa kannattaa tapauskohtaisesti harkita maalämpöpumpun hyötysuhteen parantamiseksi Aika- ja lomaohjelmien käyttö talon ja käyttöveden lämmityksessä Maalämpöpumpussa olevan energiaseurantalaskurin ajantasainen seuranta

20 Maalämpöjärjestelmän energiansäästön optimointi Sovituin määräajoin on tärkeää tarkastuttaa maalämpöjärjestelmän toiminta ja optimaaliset säädöt. Palvelu auttaa lämpöpumpun omistajaa varmistumaan siitä, että lämpöpumpun toiminta on parhaalla mahdollisella tasolla. Optimaalinen toiminta mahdollistaa yhä suuremmat säästöt kohteeseen valituilla lämpöpumppujärjestelmillä. Määräaikaistarkastuksessa on hyvä tarkistaa seuraavat asiat: 1. SÄÄTÖJEN JA TILATIETOJEN TARKASTUS JA OPTIMOINTI Antureiden lämpötilatiedot Kuumakaasun lämpötilatiedot Keruunesteen lämpötilatiedot Lämpökäyrät Käyntijaksot Lisäenergian käyttö 2. MUUT TARKASTUKSET Näkölasin tarkastus kylmäainevajauksen tai epäpuhtauksien toteamiseksi Keruunesteen määrän ja paineen tarkastus Lämmityspiirin paineen tarkastus Mahdollisten nestevuotojen silmämääräinen tarkastus laitteen ulko- ja sisäpuolelta 3. HUOLTOTYÖT Lämmitysverkoston likasihdin tarkastus ja puhdistus Keruunesteen tarkistus ja lisääminen tarvittaessa Lämmityspiirin paineen mittaus ja säätäminen 4. PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN Tarkastus- ja optimointipöytäkirjan laatiminen.

21 Miten varmistan maalämpöjärjestelmää tarjoavan yrityksen luotettavuuden? Maalämpöjärjestelmien tarjoajia on monenlaisia. Niitä tarjoavat sähkö- ja putkiurakoitsijat sekä jopa rakennusliikkeet. Suurin osa niistä tekee päätyökseen muuta liiketoimintaa. Heinäkuun 2012 kylmäkoneasetuksen mukaan maalämpöjärjestelmien asentamiseen vaaditaan Turvatekniikkakeskuksen lupa ( Väärin mitoitettu tai asennettu laite ei toimi optimaalisimmalla tavalla ja sillä ei saavuteta maksimaalista säästöä.

22 Muista aina kysyä ja selvittää seuraavat asiat! Tarkista yrityksen referenssit ja taustat Montako maalämmitysjärjestelmää yritys asentaa vuosittain? Milloin yritys on perustettu? Onko yritys keskittynyt maalämpöratkaisuiden asentamiseen vai muuhun liiketoimintaan? Huomioi kaikki maalämpöasennuksessa vaadittavat luvat Onko yritys Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen jäsen? Ovatko yrityksellä Turvatekniikkakeskuksen vaatimat luvat kunnossa? Voit tarkistaa luvat internetistä osoitteesta Onko asennuksesta vastaavilla kaikki muut vaadittavat sertifikaatit? Kuuluuko yritys tilaajavastuu.fi palveluun? Selvitä yrityksen toimintakonsepti Millainen on kartoituksen, mitoituksen ja suunnittelun tekevien henkilöiden pätevyys? Onko hinta ja aikataulu pitäviä? Mitä urakka sisältää ja onko sopimuksessa eritelty kaikki toimenpiteet? Kuka vastaa asennuksesta? Onko myyjä ja asentaja sama henkilö, vai onko yrityksessä erikseen työnjohto? Palveleeko huolto ja tekninen tuki kaikkina vuorokauden aikoina? Tarkistetaanko järjestelmä määräajoin? Millainen takuu järjestelmällä ja työllä on? Voiko hankkeeseen saada yritykseltä valmista rahoitusta? Millainen maksuposti- ja laskutuskäytäntö yrityksellä on? Ovatko työt ja tarvikkeet eritelty jo tarjouksessa?

23 KIITOS KUN JAKSOIT LUKEA TÄMÄN OPPAAN! Nyt tiedät oleellisimmat asiat, jotka huomioimalla onnistut maalämpöjärjestelmän hankinnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjeita noudattamalla ja oikean kumppanin valinnalla vältät myös yleisimmät virheet hankkeen toteutuksessa. Kiinnitit varmasti huomiota suunnittelun ja mitoituksen tärkeyteen. Osaat nyt myös huomioida asioita, joilla varmistat mahdollisimman vaivattoman ja laadukkaan asennusprosessin sekä maalämpöjärjestelmän optimaalisen käytön ja huollattamisen. Maalämpöjärjestelmän hankinta on erityisen hyvä esimerkki projektista, joka voi onnistua jo toteutukseltaan hyvinkin eri tavalla. Haasteellisuutta lisää myös maalämpöjärjestelmän pitkä käyttöikä, jonka aikana investoinnin varsinainen kustannushyöty kokonaisuudessaan ilmenee. Tämän vuoksi suosittelemme sinua valitsemaan ammattitaidostaan tunnetun ja luotettavan kumppanin näin tärkeän hankkeen toteuttajaksi. Vanha sanonta, Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty, pitää varsin hyvin paikkansa maalämpöjärjestelmän osalta ja sen paras mahdollinen hyöty ratkaistaan jo kartoitus- ja suunnitteluvaiheessa. Jos sinulle jäi pieniäkin mieltäsi askarruttavia kysymyksiä maalämpöjärjestelmistä, niin ota rohkeasti yhteyttä meihin LämpöYkkönen Oy:n maalämpöasiantuntijoihin, kysyvä ei tieltä eksy.

24 LämpöYkkönen Oy Maanlaajuista osaamista LämpöYkkönen Oy on maanlaajuisesti toimiva yritys. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä, mahdollisimman kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä talotekniikkaratkaisuja. Yrityksen tuotevalikoima sisältää johtavat tuotemerkit, joissa laatu ja luotettavuus ovat etusijalla. Päätuotteitamme ovat lämmitys- ja viilennysjärjestelmät, vesikiertoiset lattialämmitykset, ilmanvaihtojärjestelmät ja LVI-suunnittelu. Yrityksemme asiantuntijat auttavat asiakasta valitsemaan kohteeseen sopivat ratkaisut, erilaiset tarpeet huomioiden. Palvelemme asiakkaita kokonaisvaltaisesti aina hankkeen suunnittelusta asennukseen - suunnittelusta asennukseen ja huoltoon asti. LämpöYkkösen yksi arvoista on asiakastyytyväisyys. Vuonna 2013 tehdyssä asiakastutkimuksessa 94% asiakkaistamme suosittelisi LämpöYkköstä muillekin. Odotamme yhteydenottoasi, ota siis rohkeasti yhteyttä jo suunnitteluvaiheessa! ETELÄ-SUOMI Jännekuja Vantaa p HÄMEENLINNAN SEUTU Katsastusmiehentie Hämeenlinna p LAHDEN SEUTU Jussilankatu Lahti p PIRKANMAA Koivistontie 1 F Pirkkala p KESKI-SUOMI Sievisenmäentie Jyskä p JOENSUUN SEUTU Länsikatu Joensuu p ETELÄ- JA POHJOIS-SAVO Kylmämäentie 5 A Kuopio p OULUN SEUTU Zatelliitintie Kempele p lampoykkonen.fi facebook.com/lampoykkonen youtube.com/lampoykkonen