YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 140/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 270

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 140/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 270 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Tilapäinen poikkeaminen Myllykylänjärven säännöstelyssä noudatettavista lupamääräyksistä, Porvoo Porvoon kaupunki HAKEMUS SUUNNITELMA Porvoon kaupunki on ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa alittaa tilapäisesti Myllykylänjärven säännöstelyn vedenkorkeuden alaraja hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Porvoon kaupungissa. Hakija on pyytänyt, että hakemus käsitellään kiireellisenä. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 22/1992/1 myöntänyt Porvoon kaupungille luvan padon rakentamiseen Ilolanjoen vesistössä sijaitsevan Myllykylänjärven laskupuroon ja järven säännöstelemiseen padon avulla lupaehdoista 1) ja 4) ilmenevällä tavalla. Järven pinta ala on noin 1,03 km 2. Säännöstelyrakenteita on vähäisessä määrin muutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen säännöstelyluvan lupaehdon 6) perusteella antaman lausunnon mukaisesti. Lupaehdot 1) ja 4) ovat seuraavat: 1) Myllykylänjärven säännöstelypato on muutettava suunnitelman mukaiseksi kiinteärakenteiseksi padoksi, jonka harjan korkeus on N ,10 m. Padon virtaama aukon alimman kynnystason leveys on 1,20 m ja korkeus N ,70 m. Edellä mainitun tason molemmilla puolilla on 1,00 metriä leveä ylempi kynnystaso, jonka korkeus on N ,80 m. Padon läpi asennetaan kolme 1,5 metrin mittaista juoksutusputkea, tasolle N ,15 m läpimitaltaan 133,7 mm, tasolle N ,75 m sulkuventtiilillä varustettu läpimitaltaan 110,3 mm ja tasolle N ,75 m umpilaipoin varustettu läpimitaltaan 110,3 mm varaputki. 4) Tasolla N ,75 m olevan halkaisijaltaan 110,3 mm:n putken tulee olla kokonaan suljettuna Myllykylänjärven ollessa korkeudella N ,20 m tai sitä alempana ja putken pitää olla kokonaan auki järven ollessa korkeudella N ,80 m tai sitä ylempänä.

2 2 Porvoon vedenkulutus on tällä hetkellä m³ vuorokaudessa. Saksalan vesilaitokselta pumpataan vettä m³/vrk ja Sannaisten vedenottamolta m³/vrk. Lisäksi vettä otetaan Noriken vedenottamolta noin 150 m³/vrk. Varavedenottamona toimii Linnamäen vedenottamo, jonka käyttöä kuitenkin rajoittaa veden mangaani ja rautapitoisuus. Sannaisten vesilaitos on tekopohjavesilaitos, jonka vesi muodostuu osittain harju ja pohjavesialueen luonnollisesta pohjavedestä ja osittain rantaimeytyksenä Ilolanjoesta. Esiintymän tuottoa lisätään imeyttämällä Myllykylänjärven vettä Bosgårdin imeytysalueelle. Tekopohjaveden raakavettä voidaan lisäksi ottaa Bölen pohjavedenottamolta. Tekopohjaveden osuuden tulee vedenotolla m³/vrk olla noin 60 % eli m³/vrk, jotta pohjavedenpinta ei oleellisesti laskisi. Sannaisten ja Bölen vedenottamoiden varastotilavuus ja toimintamahdollisuus ovat parantuneet Ilolanjokeen keväällä 2006 valmistuneen pohjapadon ansiosta. Poikkeuksellisen vähäsateisen vuoden 2006 takia vedenhankintatilanne on tulevana talvena kuitenkin muuttumassa ongelmalliseksi, ellei sadannassa tapahdu erittäin oleellista käännettä. Sadanta Myllykylässä on Porvoon veden Myllykylän sademäärämittauksen mukaan ollut tammi syyskuun aikana vain noin 54 % kyseisen ajanjakson keskimääräisestä sadannasta. Touko syyskuun aikana sademäärä on ollut 144 mm, kun jakson keskimääräinen sadanta on noin 260 mm. Pitkäaikaisesta kuivuudesta johtuen tulovirtaama valuma alueelta järveen on pitkään ollut nolla. Valuma alueen maasto on nyt niin kuiva, että ilman poikkeuksellisen voimakkaita syyssateita ei ole odotettavissa tulovirtamaa järveen ennen lumen sulamista ensi keväänä. Normaalit syyssateet loka marraskuussa tulevat siten nostamaan järven pintaa ainoastaan sademäärän verran, kuten elo syyskuun sateetkin. Porvoon vesi on vähentänyt jo heinäkuun alussa juoksutusta (=vedenottoa) Myllykylänjärvestä määrään noin m³/vrk. Hakemuksen tekohetkellä juoksutus järvestä ja pumppaus imeytykseen on ollut noin m³/vrk. Bölen vedenottamolta pumpataan lisäksi noin m³/vrk Bosgårdin imeytysalueelle. Myllykylänjärven laskupuron muodon takia virtaus järvestä padolle käytännössä loppuu, kun järven pinta on tasolla noin + 25,22 m. Mikäli vähäsateinen syksy jatkuu, virtaus järvestä loppuu jo nykyisellä juoksutuksella viimeistään joulukuussa. Käytännössä juoksutusta olisi nyt jo nostettava vähintään määrään m³/vrk, jotta eri pohjavesialueiden pintojen ylisuurella laskemisella ei vaarannettaisi pohjaveden laatua eikä aiheutettaisi muitakaan ympäristöriskejä. Tämän suuruisella juoksutuksella virtaus järvestä loppuu jo marraskuun alussa.

3 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN 3 Porvoon veden näkemyksen mukaan ei ole käytännössä muita ratkaisuja vedenhankinnan turvaamiseksi ensi talven aikana kuin ylläpitää tekopohjaveden muodostumista Sannaisten tekopohjavesialueella niin, että imeytettävän raakaveden määrä on vähintään m³/vrk. Bölen raakavedenottamolta voidaan ottaa keskimäärin m³/vrk, jolloin Myllykylänjärvestä tulee ottaa vähintään m³/vrk. Edellä sanotun johdosta hakija on pyytänyt lupaa tilapäisesti poiketa edellä mainitusta Myllykylänjärven säännöstelyluvasta seuraavasti: 1. Myllykylänjärven pinnan laskiessa tasolle N ,22 m vettä saa pumppaamalla johtaa järvestä säännöstelypadolle ja siitä raakavedenpumppaamolle. 2. Johdettava vesimäärä on korkeintaan m³. 3. Lupa on voimassa Johtamisen saa aloittaa välittömästi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vedenpinnan todellista laskua on vaikea määritellä tarkasti. Vedenpumppaus m³ vastaa vedenpinnan laskuna 35 cm edellyttäen, että sadannan, tulovirtaaman ja haihdunnan vaikutus järven vedenpintaan kyseisenä ajanjaksona on 0 cm. Loka marraskuun keskimääräinen sademäärä on noin 140 mm. Maksimissaan vedenpinta voisi teoreettisesti siten laskea noin tasolle +24,90 m ennen kevättulvaa, mutta todennäköisesti se laskisi kuitenkin vain tasoon +25,00 m. Aikaisempien vuosien kokemusten perusteella on arvioitavissa, että vedenpinta kevättulvan aikana normalisoituu. Vertailun vuoksi voi todeta, että padon rakentamisen ajan oli lupa pitää Myllykylänjärven vedenpinta kolme kuukautta tasolla N ,00 m. Ympäristölupavirasto on päivätyllä kirjeellään pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan. Hakija on toimittanut seuraavat lisäselvitykset: 1) Hakija on todennut, ettei Myllykylänjärvellä tai sen lähialueella ole Natura 2000 tai muita suojelualueita. 2) Hankkeen hyödyistä Porvoon vedelle ja sen asiakkaille hakija on todennut, että ensisijaisesti on kysymys siitä, minkälainen riski otetaan, kun pohjavedenpinta kaikilla käytössä olevilla pohjavesialuilla laskee huomattavasti alemmaksi kuin koskaan ennen. Palautuuko varasto ennalleen edes 1 2 vuodessa ja/tai muuttuuko pohjaveden laatu pysyvästi tai vain väliaikaisesti? Kaikilla Porvoon veden pohjavedenottamoilla harju on yhteydessä jokivesistöihin. Pohjavedenpinnan alentuessa huonolaatuisen jokiveden rantaimeytys voimistuu oleellisesti nykyisestään, jolloin maaperän luontainen puhdistuskyky saattaa ylittyä. Ottamoille virtaa silloin myös hapettomia pohjavesiä savikerrosten peittämiltä vettä joh

4 4 tavilta kerroksilta. Happipitoisuuden alentuessa pohjavesissä maaperästä alkaa liueta metalleja, ensin yleensä rautaa. Varsinkin Sannaisten tekopohjavesilaitoksen varsinainen pohjavesivarasto on viimeaikaisten tutkimusten perusteella varsin suppea eikä hyvän vedenlaadun takia vedenottamolla ole muuta käsittelyä kuin alkalointi ja UV desinfiointi. Mikäli vaikutukset jäävät väliaikaisiksi ja lyhytaikaisiksi, selviydytään todennäköisesti vain vesihuoltolain mukaisilla korvauksilla kuluttajille. Vaikutusten jäädessä pysyviksi on kysymys useiden miljoonien investoinneista esimerkiksi vedenkäsittelyyn. Hyötykysymystä voi myös ainakin teoriassa lähestyä niin, että ajatellaan, että vedenmyyntiä rajoitetaan vastaavalla määrällä ( m³). Tällöin Porvoon veden myyntitulojen menetys olisi noin Lisäksi kuluttajille aiheutuisi haittoja ja vahinkoja, joita on vaikea arvioida. Käyttörajoituksia olisi ilmeisesti toteutettava niin, että verkostopainetta alennettaisiin. Tästä taas aiheutuisi työkustannuksia sekä laatuhäiriöitä ja terveydellisiä riskejä kuluttajille verkoston joutuessa eri kulutus ja putkirikkotilanteissa paineettomaan tilaan. Haittojen osalta hakija on todennut, että Myllykylänjärvelle ei tule aiheutumaan mitään haittaa, vaikka vedenpinta talven aikana lasketaan tasolle N ,90 m. Virkistyskäyttöhaittaa ei synny, koska vedenpinta palautuu normaaliksi kesään mennessä. Vedenpinnan aleneminen normaalista on niin vähäinen, että riski esimerkiksi happikadon syntymiseen on erittäin epätodennäköinen. Vedenpinta on aikaisemmin mitä ilmeisimmin alittanut tason +25,00 m. Myllykylänjärven kalastosta tai kalataloudesta ei tiettävästi ole tehty varsinaisia selvityksiä. Järvessä harrastetaan virkistyskalastusta. Alueella toimii Molnby Fiskargille Molnbyn Kalastuskilta r.f, joka on perustettu järven vakinaisten ja kesäasukkaiden toimesta hoitamaan järven kalataloutta. Killan toimesta järveen on istutettu kuhaa ja siikaa. Yhteenvetona hakija on todennut, että mahdolliset haitat Myllykylänjärvelle ovat mitättömät verrattuna hyötyyn. Hankkeella turvataan Sannaisten tekopohjavesilaitoksen raakaveden saantia, jolloin Porvoon kaupungin pohjavesialueiden vedenlaatua tai tilaa ei vaaranneta. Hyödynsaajina ovat kaikki Porvoon veden nykyiset ja tulevat asiakkaat. Myllykylänjärven veden laatua, erityisesti happitilannetta tullaan Porvoon veden toimesta seuraamaan talven aikana. Mahdolliset haitat kalakannalle kompensoidaan lisäistutuksilla kalastuskillan kanssa sovittavalla tavalla. Seurannan ja mahdollisten istutusten kustannukset, arviolta korkeintaan , ovat erittäin pieniä verrattuna hankkeesta saatavaan hyötyyn. 3) Hakemuksen liite korjattuna siten, että vedenkorkeudet on esitetty N 60 korkeusjärjestelmässä.

5 5 4) Myllykylänjärven vedensyvyyksistä ja vesitilavuuksista hakija on todennut, että Myllykylänjärvestä ei ole Porvoon veden toimesta tehty syvyyskartoitusta. Kala ja Vesitutkimus Oy on vuonna 1986 silloisen Molnbyn kartanon omistajan toimeksiannosta tehnyt selvityksen Myllykylänjärven alapuolisen kartanon alueen soveltuvuudesta kalanviljelyyn. Selvityksen sivulla 5 on todettu mm: Molnbyträsketistä ei tiettävästi ole tehty syvyyskarttaa. Eräitä mitattuja syvyyksiä on merkitty kuvassa 1. Vesitutkimusten mukaan suurin syvyys on 9,5 m. Järven keskisyvyys lienee 4 5 m:n luokkaa ja tilavuus yli 4,7 milj. m³. Selvityksessä olevaan karttaan on merkitty seuraavat syvyyspisteet: 8,6 m, 9,5 m, 6,5 m ja 4,9 m. 5) Myllykylänjärven vedenpinnan vaihteluista hakija on lisäksi todennut, että järven säännöstelyoikeus on siirtynyt Porvoon kaupungille vuonna 1992, jonka jälkeen nykyinen säännöstelypato on rakennettu. Sitä ennen järveä on säännöstelty padolla, joka oli varustettu pohjaluukulla. Tällä rakenteella on pystytty juoksuttamaan erittäin suuria vesimääriä järvestä lyhyessä ajassa. Tyypillistä on ollut, että järven vedenpinta on vaihdellut suuresti juoksutustarpeen (teollinen toiminta 1960 luvulle saakka) mukaan. Säännöstelyä on jatkettu samaan tapaan senkin jälkeen ja usein niin, että järven vedenpintaa on laskettu alarajalle ennen kevättulvaa ja syyssateita. Porvoon vesi on seurannut Myllykylänjärven vedenpinnan korkeuksia vuodesta 1981 alkaen. Alimmat havainnot ovat vuosilta 1984 (+25,12 m) ja 1987 (+ 25,20 m). Mittaukset on tehty vain kerran kuukaudessa, joten ne eivät anna täysin luotettavaa kuvaa vedenpinnan vaihteluista. Helsingin vesipiirin vesitoimisto on antanut lausunnon Porvoon maalaiskunnan vesilautakunnalle koskien Myllykylänjärven vedenkorkeuksia. Lausunnossa on todettu mm. että järveä lähinnä, noin 10 m järven luusuasta olevan padon harja oli korkeudella noin N ,50 ja aukon leveys noin 0,85 m. Padon kynnys oli sama kuin uoman pohjapadon edessä eli noin N ,8 25,0. Tästä voitaneen päätellä, että järven pintaa on silloin ollut mahdollista alentaa +25,00 m tason alapuolelle. A. Fabriciuksen lausunnossa vuodelta 1938 on arvioitu mm. saatavissa olevaa vesimäärää ja varastotilavuutta. Lausunto on perustunut suoritettuun maastokäyntiin. Lausunnossa on todettu mm. seuraavaa: Mittausajankohtana 18.X.1938 Molnbyträskin vedenkorkeus oli erittäin alhaalla ja lienee lähinnä edeltävinä päivinä noussut ainoastaan muutamalla senttimetrillä. Paanasen voimalaitoksen koneenkäyttäjän tietämän mukaan Molnbyträsk oli maaliskuussa 1938 ollut vielä noin 10 cm alempana kuin 18.X.1938, joka on alin havaittu arvo.

6 6 Lausunnossa olevien suhteellisten korkeustietojen perusteella voidaan päätellä, että vedenkorkeus on ollut noin 1,25 1,50 m alempana kuin tarkastuksessa todettu ylin vedenkorkeus. Lausunnossa on todettu myös, että käsillä oleva Molnbyträskin varastointikorkeus on noin 29,75 28,75 (suhteellisia korkeuksia) = 1,0 m ja mahdollisesti jopa hiukan enemmän. Todettakoon, että nykyisen säännöstelyn mukaan varaston korkeus on vain noin 70 cm (noin +25,22 m noin +25,90 m). Edellä olevien tietojen perusteella on ilmeistä, että vedenpinta Myllykylänjärvessä on aikaisemmin ollut tason +25,00 m alapuolella. Näin ollen tilapäinen alentaminen tasolle +24,90 m on hakijan mielestä mahdollista. UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastolle sen pyytämän lausunnon asiasta. Ympäristökeskus on tutkinut Myllykylänjärven tilaa talvella 2003, jolloin oli edellinen kuiva vuosi. Tällöin järvessä riitti hyvin happea, vaikkakin pohjalla oli pari metriä hapetonta vettä. Hankkeen alueella tai sen lähistöllä ei ole luonnonsuojelu tai Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen mukainen alarajan lasku väliaikaisesti tasolle N ,90 m on mahdollista. Ympäristökeskus on tehnyt ehdotuksen annettaviksi lupamääräyksiksi. Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Asian kiireellisyyden vuoksi ympäristölupavirasto on ratkaissut asian vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla tiedoksiantoa toimittamatta. Ympäristölupavirasto myöntää Porvoon kaupungille luvan poiketa tilapäisesti alkaen ja saakka Myllykylänjärven säännöstelyluvan muuttamista koskevan Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/1992/1 lupaehdoissa 1) ja 4) määrätystä Myllykylänjärven säännöstelystä hakemussuunnitelman mukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Myllykylänjärven vedenkorkeuden laskettua tasolle N ,22 m saadaan tilapäisesti johtaa pumppaamalla vettä säännöstelypadolle ja siitä edelleen raakavedenpumppaamolle enintään m 3 siten, että järven vedenkorkeus N ,90 m ei alitu. 2) Luvan haltijan on tarkkailtava Myllykylänjärven veden laatua ja erityisesti järven happipitoisuutta Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä järven kalastoa ja kalakantoja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uuden

7 Päätöksen täytäntöönpano 7 maan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3) Luvan haltijan on varauduttava järven happitilanteen parantamiseen ja tarvittaessa suoritettava hapetusta Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Kun vedenkorkeus alittaa tason N ,22 m ja palaa tälle korkeudelle, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava siitä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Luvan haltijan on korvattava tämän päätöksen mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset. Luvan haltijan on tehtävä viipymättä selvitys tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden aiheuttamista vahingollisista vaikutuksista ja pyrittävä sopimaan ja korvaamaan mahdolliset vahingot. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan haltijan on niiltä osin mennessä saatettava vahinkojen korvaamista koskeva asia hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Vesilain 12 luvun 19 :n 5 momentin nojalla tämä päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Perustelut Myllykylänjärven säännöstelyn tarkoituksena on turvata Porvoon kaupungin vedensaanti. Järvestä otettavaa vettä imeytetään tekopohjavedeksi. Tekopohjaveden osuuden tulee olla noin m 3 /vrk, jotta pohjavedenpinta ei oleellisesti laske, mikä vaarantaisi pohjaveden laadun. Poikkeuksellisen vähäsateisen vuoden 2006 takia vedensaanti on tulevana talvena vaikeutumassa, ellei sadannassa tapahdu erittäin oleellista käännettä. Sadanta Myllykylässä on tammi syyskuussa ollut noin 54 % kyseisen ajanjakson keskimääräisestä sadannasta. Porvoon vesi on vähentänyt jo heinäkuun alussa juoksutusta Myllynkylänjärvestä määrään noin m 3 /vrk. Hakemuksen tekohetkellä järven vettä on pumpattu imeytykseen noin m 3 /vrk. Mikäli vähäsateinen syksy jatkuu, virtaus järvestä loppuu nykyisellä juoksutuksella viimeistään joulukuussa. Veden saannin vähyys aiheuttaa suurta vahinkoa yleiselle edulle. Luvan mukaisesti toteutettavista tilapäisistä toimenpiteistä ei ole odotettavissa merkittäviä vahinkoja tai haittoja Myllykylänjärven virkistyskäytölle tai kalakannalle. Hakemukseen liitettyjen selvitysten mukaan järven vedenpinta on jo aiemminkin alittanut tason N ,00 m. Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut Myllykylänjärven tilaa talvella 2003, jolloin oli edellinen kuiva vuosi. Tällöin järvessä riitti hyvin happea, vaikkakin pohjalla oli parin metrin hapeton vesikerros.

8 Lausunto ympäristökeskuksen lausunnosta 8 Hakemuksessa tarkoitetuista tilapäisistä toimenpiteistä saatavat hyödyt ovat etukäteen arvioituna huomattavat niistä mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin, haittoihin ja muihin edunmenetyksiin verrattuna. Ympäristölupavirasto on ottanut Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vesilain 12 luvun 19 :n 3 5 momentit 490 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)

9 9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Pertti Seppänen Esko Vähäsöyrinki Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Pertti Seppänen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ha

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.