Eläinsuoja sijaitsee Salon kaupungin Ammakon kylässä kiinteistöllä Poukari RN:o 3:19.

Transkriptio

1 1(12) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 68 YLO LOS-2009-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Helena Kuuluvaisen ja Ilkka Iltasen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 40 lypsylehmän, 38 hiehon ja 14 nuorkarjapaikan navetan laajentamista 140 lypsylehmän, 40 hiehon ja 50 nuorkarjapaikan navetaksi. LUVAN HAKIJA Helena Kuuluvainen ja Ilkka Iltanen Ammakontie 131, HALIKKO Puhelinnumero: ja Toimialatunnus: Y-tunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Salon kaupungin Ammakon kylässä kiinteistöllä Poukari RN:o 3:19. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Halikon ympäristö- ja rakennuslautakunta on myöntänyt ympäristöluvan navetan tämänhetkiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kolme pellon vuokrasopimusta, jotka koskevat noin 27 hehtaarin peltoalaa, ja kolme lannan vastaanottosopimusta, jotka koskevat noin 155 hehtaaria peltoalaa. Eläinsuoja sijaitsee Halikon kunnanvaltuuston hyväksymän yleiskaavan (1972) maa- ja metsätalousalueella (M11). Salon seudun maakuntakaavassa alue on kulttuuriympäristön ja maise- Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 2/12 man kannalta tärkeä alue, jossa suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla maiseman voja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee sijoittua olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Alueella tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Navetta sijaitsee Halikonjoen vesistöalueella (26.001). Navetan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Alue kuuluu Halikonjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Navetan sijoituspaikka on tyypillistä maanviljelyaluetta. Talouskeskus sijaitsee peltoaukeaan rajoittuvalla kumpareella, jonka pohjoispuolella maasto lähtee jyrkästi laskemaan kohti Halikonjokea. Lähin naapuri sijaitsee uuden navetan länsipuolella noin 100 metrin päässä. Muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä E18 moottoritien toisella puolella. Halikonjoki sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä. Talouskeskuksen alapuolella, noin 60 metrin päässä, on jokeen laskeva valtaoja. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan navetan laajentamiseen vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa uuteen pihattonavettaan tulee 70 lypsylehmää ja 70 hiehoa. Toisessa vaiheessa, 2 4 vuoden kuluttua, hiehopaikat jäävät lehmille ja lypsykarjan määrä nousee 140 eläimeen. Uusi pihatto sijoittuu olemassa olevien eläinsuojien eteläpuolelle. Vanhat eläinsuojat jäävät hiehojen ja nuorkarjan käyttöön. Laajennusten jälkeen tullaan tuottamaan noin 1,1 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Olemassa olevassa navetassa, jonne vasikat sijoittuvat, on koneellinen alipaineilmastointi, jossa korvausilma otetaan seiniltä ja päädystä ja poistohormit sijaitsevat katon päällä. Hiehokasvattamossa on ja uuteen pihattonavettaan tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto. Rakennettava verhoseinänavetta (yhteensä 140 lehmää) tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan betoninen lietesäiliö, jonka tilavuus on noin m 3. Lietesäiliö täytetään altapäin ja katetaan pressukatteella. Navetan maitohuoneen sekä sosiaalitilojen ja muut jätevedet (noin 200 m 3 vuodessa) johdetaan panospuhdistamoon. Maitohuonevedet johdetaan puhdistamolle neutralointisäiliön kautta, jossa tasataan pesuvesien ph-vaihtelu sekä erotetaan pesuvesistä rasvat. Lypsyrobotin pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Nykyiseen navettaan sijoittuva nuorkarjaosasto (50 vasikkaa) tulee toimimaan kuivikelantajärjestelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Navetan yhteydessä sijaitsee kattamaton 460 m 3 :n kuivalantala, josta nesteet valuvat noin 330 m 3 :n kattamattomaan virtsasäiliöön. Nuorkarjaosaston pesuvedet johdetaan em. lantavarastoon. Nykyisen maitohuoneen pesuvedet tullaan johtamaan rakennettavaan panospuhdistamoon. Hiehokasvattamo (40 hiehoa) toimii kuivikelantajärjestelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivikepohjan lantatilavuus on noin 60 m 3. Kasvattamon päädyssä sijaitsee noin 600 m 3 :n katettu kuivalantala, jonne ruokintakäytävälle kertynyt lanta tyhjennetään viikoittain. Kasvattamon makuualueet tyhjennetään kuusi kertaa vuodessa em. kuivalantalaan. Kasvattamoa ei ole vielä pesty, mutta tarvittaessa pesuvedet johdetaan em. kuivalantaan. Eläimiä laidunnetaan luonnon ja monimuotoisuuslaitumilla. Ummessa oleville lehmille laidunalaa on 9 hehtaaria ja hiehoille 7,6 hehtaaria. Laidunaika on 4 5 kuukautta vuodessa ja

3 3/12 eläimet ovat laitumella myös öisin. Eläinten juottaminen on lehmillä järjestetty kupeilla ja kaikilla on vapaa juontimahdollisuus joesta. Laitumella on tällä hetkellä kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään noin kuukausi. Ruokintapaikan etäisyys valtaojasta on noin 60 metriä ja siinä ruokailee noin 30 eläintä. Uuden pihattonavetan käyttöönoton jälkeen ruokintapaikka jää pois käytöstä. Tilalla on hiehokasvattamon takana laitumesta eristetty noin 50 m 2 :n tarha-alue, jota käytetään noin kuukausi vuodessa. Talvella tarhaa käytetään eläinsuojan tyhjennysten yhteydessä, jolloin tarhassa on hiehoja ja ummessa olevia lehmiä 4 6 kpl ja kesällä juottovasikoiden opetuskäytössä. Tarha-alue on pohjustettu soralla ja nesteet imeytetään kuorikkeeseen, joka vaihdetaan tarvittaessa. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Laajennusten jälkeen navetasta tulee lietelantaa noin m 3 vuodessa ja kuivikelantaa noin 850 m 3 vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (44,3 ha), vuokrapelloille (27,6 ha) ja sopimuspelloille (155 ha) pääsääntöisesti keväällä. Tilalla on litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee vasikkakasvattamon alla betonilaatalla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 200 litraa, joita säilytetään tynnyrissä konehallissa. Navetassa käytettävä vesi otetaan kahdesta omasta porakaivosta ja yhdestä rengaskaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja pesuvedet vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. kattamalla lietesäiliö ja levittämällä liete multaimella varustetulla levittimellä. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maidonkeräilyauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinten kuljetusauto käy 2-3 kertaa kuukaudessa ja rehuauto 1-2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi turverekka käy kerran kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta ajoittaisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 2 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Keräilyä odottaville eläinraadoille ei ole eikä ole suunnitteilla kylmävarastoa. Ongelmajätteet viedään ongelmajätteiden keräykseen. Muovit varastoidaan varastossa ja viedään Salon hyötyjäte Oy:n. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään.

4 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 4/12 Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Salon kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Salon kaupungin ympäristönsuojeluosastolla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Navetan sijaintipaikalla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Salon kaupunginhallitus ( ) yhtyy lausunnossaan rakennus- ja ympäristölautakunnan ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon. Salon kaupunki, terveydensuojeluviranomainen ( ) toteaa lausuntonaan, että talousveden hankinta alueella on järjestetty käyttämällä yksityisiä kaivoja. Lähimmät kaivot sijaitsevat tilan omalla pihalla ja tien toisella puolella. Laajennuksen yhteydessä tilalle on tarkoitus rakentaa uusi lietesäiliö ja sakokaivot muutetaan panospuhdistamoiksi. Tilalle muodostuvaa lietelantaa käytetään omilla pelloilla ja sitä toimitetaan käytettäväksi myös muualle. Ympäristölupaa harkittaessa tulee ottaa huomioon, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä vaaraa talousvedelle (terveydensuojelulaki 763/1994 2, 22 ja vesilaki 264/ luku 15 ). Lannan levityksessä tulee talousveden (myös eläimien juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille jättää maalajista riippuen riittävän suuri suojakaista (vesilaki 264/1961 luku 9 19 ja 20 ). Lietelannan kuljetus tulee toteuttaa siten, ettei yleinen hygienia vaarannu eikä siitä aiheudu hajuhaittaa. Lannan levitys- ja käsittelyaikaa sekä paikkaa valittaessa tulee huomioida ympäristön viihtyvyystekijät ja hajuhaitta. Käsittelyä ja levitystä ei tulisi tehdä yleisinä juhlapäivinä ja muiden yleisten juhlatilaisuuksien aikaan. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Tilalla itsestään kuolleet tai lopetetut eläimet, joita ei voida toimittaa elintarviketeollisuuteen, tulee käsitellä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1022/2000 ja sen muutoksen 6/2001 mukaisesti. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että ruhot suojataan haittaeläimiltä ja mahdolliset valumavedet kerätään talteen. Eläimiä ei saa haudata tilalle. Mahdollisesti käytettävien kemikaalien käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi (kemikaalilaki 744/ ). Kemikaalit on säilytettävä lukitussa tilassa, johon ulkopuolisella ei ole mahdollisuutta päästä. Kemikaaleja ja polttoainetta ei saa päästää valumaan maaperään ja sitä kautta talousvesiin. Mahdollisia valumia varten toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi torjuntakalustoa esim. imeytysainetta.

5 Varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen teissa annettuja ohjeita. 5/12 Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä tuhoeläintorjuntaa (terveydensuojelulaki 763/ ). Luonnonvaraisten lintujen ja jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä. Kärpästen torjumiseksi on käytettävä tehokkaita torjuntamenetelmiä. Salon kaupunki, Rakennus- ja ympäristölautakunta ( ) toteaa lausuntonaan, että laitos sijaitsee vesiensuojelun kannalta haasteellisessa paikassa Halikonjoen välittömässä läheisyydessä. Lannan käsittely ja varastointi sekä jätevesien käsittely on suunniteltava siten, että vaikutukset vesistölle ovat mahdollisimman pienet. Eläinten laidunnus ja jaloittelualueet on järjestettävä siten, ettei aiheuteta eroosiota ja vesistön pilaantumista. Varautumiseen häiriöiden, vahinkojen ja onnettomuuksien varalle on kiinnitettävä erityistä huomiota. Talousveden laatu ja riittävyys tulee varmistaa. Asemapiirros on puutteellinen. Sen perusteella ei ole mahdollista muodostaa käsitystä kaivojen sijainnista, liikennejärjestelyistä, etäisyyksistä lähinaapurin rakennuksiin eikä etäisyyksistä valtaojaan tai vesistöön. Kulttuurimaiseman hoidon kannalta karjan laidunnus on erittäin tärkeää. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta annetuissa lausunnoissa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että hakijalta pitäisi pyytää lausunnoista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Helena Kuuluvaiselle ja Ilkka Iltaselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan navetan laajentamiseen 140 lypsylehmän, 40 hiehon ja 50 nuorkarjapaikan navetaksi Salon kaupungin Ammakon kylässä kiinteistöllä Poukari RN:o 3:19. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

6 LUPAMÄÄRÄYKSET 6/12 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 3360 m 3 lietelantatilavuutta ja 850 m 3 kuivikelantatilavuutta. 2. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennuksen ja lietesäiliön salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Käsitellyn jäteveden laatua tulee seurata kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) otettavista vesinäytteistä. Vesinäytteistä on määritettävä ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, biologinen hapenkulutus, kiintoaine, fekaaliset streptokokit ja koliformiset bakteerit. Lisäksi on luotettavalla tavalla mitattava näytteenottohetken virtaama. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Lisäksi valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten perusteella edellyttää myöhemmin käsittelymenetelmää tehostettavaksi, mikäli jätevesistä todetaan aiheutuvan haittoja. 4. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöt tulee tarvittaessa kattaa kelluvalla katteella. Lietesäiliöiden ja jätevesien puhdistusjärjestelmän valmistumisista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lanta sekä pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät sekä naapureille aiheutuva melu- ja hajuhaitta. Lietelannan levitys pelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliössä tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana.

7 9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 11. Eläinten pito, navettarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Laiduntaminen ja jaloittelu 7/ Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Laitumella, sisäänkäyntien edessä, tulee olla tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 laidunta käyttävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alustan kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvesi voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Rakennuksen katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. 13. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka tarvittaessa estää aitauksella. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet 14. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 15. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 16. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

8 17. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 8/ Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 19. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 22. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 23. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 24. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on

9 otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. 9/12 Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 ja 4-6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräyksellä 3 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Puhdistamolta lähtevän jäteveden laadun seurannan avulla voidaan varmistua puhdistusjärjestelmän toimivuudesta. Säännöllinen tarkkailu mahdollistaa myös sen, että voidaan ajoissa estää mahdollisten vahinkojen syntymistä. Lupamääräykset 1 13 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000) koskevassa asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella.

10 10/12 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden rille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 20 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 21 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 22 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 23 ja 24 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle mennessä. Hakemukseen on liitettävä

11 selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto teista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. 11/12 Tämä ympäristölupapäätös korvaa Halikon ympäristö- ja rakennuslautakunnan myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helena Kuuluvainen ja Ilkka Iltanen Ammakontie 131, HALIKKO Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Salon kaupunginhallitus Salon kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto Salon kaupunki, Rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset

12 12/12 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Salon kaupungin ilmoitustaulu Salon Seudun Sanomat Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus