LUPAPÄÄTÖS Nro 51/08/2 Dnro Psy-2007-y-147 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 51/08/2 Dnro Psy-2007-y-147 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Oulun väylän kunnossapitoruoppauksen toteuttaminen, Oulu, Oulunsalo, Hailuoto ja Haukipudas Merenkulkulaitos PL Vaasa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO...4 HANKKEEN KUVAUS... 4 Yleiskuvaus hankkeesta... 4 Hankkeen tarkoitus... 4 Väyläsuunnitelma... 4 Väylän sijainti ja linjaus... 4 Väylän mitoitus... 4 Väylän merkintä... 5 Ruoppaus ja Iäjitys... 5 Arvio työajasta... 6 VÄYLÄÄ KOSKEVA AIKAISEMPI LUPA JA KAAVOITUSTILANNE... 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 Yleiskuvaus vesistöstä... 6 Virtaukset ja vedenkorkeudet... 7 Vedenlaatu ja käyttökelpoisuus... 7 Vedenlaatu... 7 Käyttökelpoisuus... 8 Kalastusolot ja kalasto... 8 Kalastus Hailuodon pohjoispuolisella alueella... 8 Kalastus Oulun kaupungin vesialueilla... 9 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 9 Ruoppausmassojen laatu... 9 Vesiliikenne ja sen rakenteet Alueen omistus ja hallinta HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Samentuminen Happitilanne ja rehevyys Metallit ja orgaaniset aineet Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Vaikutus luonnonsuojelualueisiin Melu ja tärinä Vaikutus virkistyskäyttöön Työnaikaiset vaikutukset Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Samentuminen Merialueen vedenlaatu Kalataloustarkkailu Tulosten toimittaminen ja raportointi Ohjelman muutokset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Ruoppaamista ja läjittämistä koskevat määräykset Työaika Työnaikaisten haittojen minimointi Kunnossapitomääräys Tarkkailu- ja raportointimääräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 20

3 RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Merenkulkulaitos on toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen Oulun 10,0 metrin väylän kunnossapitoruoppauksen toteuttamiseksi hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Ruoppauskohteet sijaitsevat Oulun väylällä Hailuodon luoteispuolelta Oulun satama-alueelle ulottuvalla alueella. Kohteista osa ruopataan ja osalla todennäköisesti suoritetaan vain kivien poistoja sukeltajatyönä. Ruopattavia massoja tulee olemaan yhteensä vajaa m 3 ktr ja ruopattavien alueiden yhteispinta-ala on hieman yli m 2 tr. Ruoppausmassat läjitetään kolmelle vesiläjitysalueelle. Hankkeen tarkoitus Kunnostuksen tarve johtuu maankohoamisesta ja sedimenttien siirtymisestä aiheutuneesta väylän madaltumisesta. Tällä hetkellä väylä on tilapäisesti madallettu 9,5 metrin kulkusyvyyteen. Väyläsuunnitelma Väylän sijainti ja linjaus Väylä sijaitsee Perämerellä Oulun edustalla, merikarttojen nro 57, 909, 931 ja 958 alueilla. Väylä on kahdessa osassa, väylänumeroilla 215 (Oulun edusta Hanhikari) ja 220 (Hanhikari Oulu). Väylää käsitellään yhtenä kokonaisuutena ulkoa Perämereltä lähtien satama-alueen rajalle asti. Väylä koostuu kymmenestä linjasta ja yhdeksästä kaarteesta. Linjaus säilyy nykyisellään. Linjauksen suunta on pääosin lännestä itään eli ulkoiselta Perämereltä Oulun satamaan. Väylä alkaa avomereltä täyssyvältä merialueelta. Linjojen yhteispituudeksi muodostuu valtion väyläosuudella noin 85,4 km ja satama-alueella noin 3 km (vastuualueen raja on paalulla 85388,5). Väylän mitoitus Mitoitus perustuu vuoden 1989 suunnitelmaan. Mitoitusaluksen pituus (I) on 210 m, leveys (b) 30 m ja syväys (t) 10 m. Minimileveytenä on käytetty edellisen suunnitelman mukaista minimileveyttä eli 4 x b = 120 m. Kapeimmat kohdat ovat ulko-osalla linjan 4 alussa vajaa 145 m (4,8 x b) ja sisääntulolinjalla vastuualuerajan vaihtumiskohdassa 120 m (4 x b). Sisääntuloväylä Oulun Sataman vastuualueella on kapeimmillaan noin 100 m (3,3 x b) sijaiten kuitenkin tämän suunnitelman ulkopuolella. Väylän suurin leveys on väylän alkupisteessä m.

5 Väylän minimikaarresäde on 5 x I = m. Kaarresäteinä on käytetty m ja m. Lyhin suositeltu kahden kaarteen välinen etäisyys on 5 x I = m. Lyhin suora linjalla 6 alittaa tavoitteen pituudellaan 826,5 m, mutta nykyistä linjausta ei muuteta. Squat-laskelman kannalta mitoittava kohta on satamaan johtava kapeahko linja 10. Satama-alueen rajalla väylän squat-vara riittää noin 10 solmun nopeuteen asti. Väylän varavedeksi on valittu vuonna 1989 ulko-osalla 2,0 m ja sisäosalla 1,5 m. 10,0 metrin kulkusyvyyden väyläosilla tulee haraustasoksi HS MW ,0 m ja sisäosalla MW ,5 m. Haraustason vaihtumiskohta on paalulla 78692,1 turvalaitteen nro sijaintikohdalla. Squat-laskelman avulla tarkasteltuna väylälinja 4 nykyisellä leveydellä riittää noin 12 solmun nopeuksiin mitoitusaluksella. Squat-laskelmien perusteella nykyinen väylätila on riittävä. Syventäminen kasvattaisi ruoppausmääriä olennaisesti tullen huomattavan kalliiksi. 5 Väylän merkintä Merkintä on lateraalinen ja väylä on valaistu. Väylien risteysalueilla on myös kardinaalimerkkejä. Väylällä on kiinteinä turvalaitteina reunamerkkejä, uloimmilla osilla merimajakka ja sektoriloistoja sekä sisemmillä osilla linjatauluja. Uloimmalla osalla on yksi väylän pohjoispuolinen matalikko merkitty viitalla. Merenkulkulaitoksen vastuualueella on väylän kelluvista turvalaitteista viittoja 16 ja poijuja 20 sekä kiinteitä reunamerkkejä 5. Ruoppaus ja Iäjitys Ruoppauksia tehdään 14 kohteessa. Varsinaisia ruoppauskohteita on yhteensä yhdeksän (R5, R12, R13, R14, R15a, b ja c sekä R20 ja erittäin pieni R16). Varsinaiset ruoppauskohteet sijaitsevat pääasiassa Hailuodon pohjoispuolisella väylän osalla. Lisäksi yksi kohteista sijaitsee Hailuodon luoteispuolella ja yksi noin kolme kilometriä Oulujokisuulta luoteeseen. Ruoppaukset ovat pääosin alle yhden metrin syvyisiä ja ne tehdään kauharuoppauksena. Maaleikkauksissa käytetään luiskakaltevuutta 1:3. Kalliota ei hankealueelta ole löydetty. Ruoppauskustannuksiksi on arvioitu noin 1,1 miljoonaa euroa. Ns. 0-kohteet (massoja 0 m 3 ) on tarpeen tutkia sukeltaja+harayksiköllä ja samalla siivota, jos se on sukeltajatyönä mahdollista. Tämä voi alentaa ruoppauskustannuksia huomattavastikin. Vesiläjitysalueita on kolme. Läjitysalueet sijaitsevat Hailuodon luoteispuolella uloimman ruoppauskohteen länsipuolella, Hailuodon pohjoispuolella sekä noin viisi kilometriä Oulujokisuulta luoteeseen. Vesiläjitysten maksimitasoiksi esitetään ulko-osan väyläalueella 17 m, sisäosalla 16 m ja väyläalueen ulkopuolella 8 m. Läjitysaluetilavuudet riittävät hyvin, mutta pitkien kuljetusetäisyyksien takia tarvitaan vaihtoehtoisia läjitysalueita. Väylän ulko-osan linjalle 1 sijoittuu läjitysalue L1, jolla on Iäjitystilavuutta (tasoon 17 m) yli 1,2 miljoonaa m 3. Väylän ulkopuolella Oulu 4:n pohjoispuolella on kaikuluodattu vesiläjitysalue L2, jolla on Iäjitystilavuutta (tasoon 8 m) yli 1,4 miljoonaa m 3. Sisäosan linjan 10 yhteydes-

6 sä olevalle ankkurointialueelle sijoittuvan läjitysalue L4:n läjitystilavuus (tasoon 16 m) on yli 1,3 miljoonaa m 3. 6 Arvio työajasta Ruoppaukset on tarkoitus toteuttaa avovesikaudella Ruopattavat massamäärät ovat pieniä, mutta koska ruoppauskohteet sijaitsevat hajallaan, ja muun muassa kaluston siirtoon kuluu aikaa, arvioidaan töiden kestävän noin kaksi kuukautta. Luvan tulisi olla voimassa koko avovesikauden, jotta työ voidaan ajoittaa mm. säätekijät huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti. VÄYLÄÄ KOSKEVA AIKAISEMPI LUPA JA KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 19/88/III myöntänyt luvan väylän parantamiseen siten, että silloinen 8 metrin väylä on syvennetty 10 metrin väyläksi. Päätös ei kuitenkaan kata nykyistä väylää koko pituudeltaan. Hankealueen itäosassa on voimassa hyväksytty ja vahvistettu Oulun seudun yleiskaava Hankealueen länsiosassa ei ole maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa. Ympäristöministeriö on vahvistanut kyseisen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan Ruoppausalueet on merkitty laivaväyliksi kumpaakin kaavaan. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Siikajoen ja Kiiminkijoen väliin rajautuva Oulun edustan merialue on matalaa vesialuetta, jossa jokivesien vaikutus on suuri etenkin talvella. Hankealue sijaitsee pääasiassa melko kaukana mantereesta Hailuodon pohjoispuolella, jossa syvyydet ovat suurempia kuin rannan tuntumassa. Suurin Oulun edustan merialueelle laskeva joki on Oulujoki (F = km 2 ja MQ = 274 m 3 /s), josta on peräisin 3/4 mereen tulevasta ravinteiden ja happea kuluttavan aineen kokonaismäärästä. Jokivesien vaikutus on havaittavissa selvästi talvella päällimmäisissä vesikerroksessa kohonneina humus-, väri- ja rautapitoisuuksina sekä alentuneina sähkönjohtavuusarvoina. Oulun edustan merialuetta kuormittavat Taskilan jätevedenpuhdistamo, Nuottasaaren tehdasalueen laitokset, Kemira Chemicals Oy, Oulun Energian Toppilan voimalaitokset sekä Leton ja Lakeuden jätevedenpuhdistamot. Alueen pohjoisosaan johdetaan jätevedet Ervastinrannan keskuspuhdistamolta. Vedenlaatuun vaikuttavat lisäksi merivirtaukset, lähialueen hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma sekä suoraan merialueelle tuleva ilmalaskeuma. Vuonna 2005 Taskilan jätevedenpuhdistamolta ja Oulun alueen teollisuuslaitoksista päästettiin jäähdytys- ja jätevesiä yhteensä m 3 ja niiden mukana kuormitteita seuraavasti: BOD kg/d, kok.p 39 kg/d ja kok.n kg/d. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan vuoden keskilämpötila Oulun lentoasemalla on ollut vuosina keskimäärin +2,4 C. Oulun edustan merialueella pysyvä jääpeite muodostuu yleensä marraskuun puo-

7 liväliin mennessä ja kestää huhtikuun lopulle. Jäät lähtevät yleensä kokonaan toukokuun alkupuolella. 7 Virtaukset ja vedenkorkeudet Tuuli on kesäaikana merialueella merkittävin hetkellisiin virtauksiin vaikuttava tekijä. Yleensä virtaus on matalilla alueilla tuulen suuntaista, mutta syvemmissä vesikerroksissa tuulta vastaan suuntautuva paluuvirtaus on hallitseva. Tuuli myös sekoittaa vesimassoja. Tuulet ovat jakautuneet Oulun lentoasemalla vuosina tehtyjen havaintojen mukaan keskimäärin seuraavasti: pohjoinen 10 %, koillinen 8 %, itä 9 %, kaakko 20 %, etelä 15 %, lounas 12 %, länsi 11 %, luode 11 % ja tyyntä 3 %. Talvisin virtauksia aiheuttavat lähinnä alueelle purkautuvat jokivedet, jotka merivettä kevyempinä leviävät omana kerroksenaan jään alla. Talviset virtausnopeudet ovat selvästi kesäisiä pienempiä. Meriveden korkeusvaihtelut aiheuttavat virtauksia muiden tekijöiden ohella ja vaikuttavat merialueen vesien vaihtumiseen. Korkeusvaihteluita aiheuttavat ilmanpainevaihtelut, Perämeren vesimassan ominaisheilahtelut sekä tuulet. Suomen rannikolla merivedenkorkeus vaihtelee eniten Perämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäosassa. Merentutkimuslaitoksen Oulun havaintoasemalla vedenkorkeuden ääriarvot ja niiden keskiarvot vuosina ovat teoreettiseen keskiveteen verrattuna olleet seuraavat: HW (ylin vesi) +183 cm MHW (keskiylivesi) +114 cm MLW (keskialivesi) -84 cm LW (alin vesi) -131 cm Vuoden ylimmän ja alimman vedenkorkeuden kestoaika on yleensä vain muutamia tunteja. Vedenlaatu ja käyttökelpoisuus Vedenlaatu Oulun edustan merialueen vesistötarkkailu toteutetaan Kemira Chemicals Oy:n, Oulun kaupungin (Taskilan jätevedenpuhdistamo, Toppilan voimalaitokset) ja Nuottasaaren tehdasalueen laitosten (Stora Enso Oyj Oulun tehdas, Eka Chemicals Oy, Eka Polymer Latex Oy ja Arizona Chemical Oy) yhteistarkkailuna. Tarkkailualue käsittää Oulusta Hailuodon ulompien osien tasalle ulottuvan merialueen, jota rajoittaa etelässä Siikajoki ja pohjoisessa Kiiminkijoki. Oulun edustan yhteistarkkailupisteiltä otetaan näytteitä kolme kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, kesäkuussa ja elokuussa. Tässä yhteydessä on tarkasteltu Oulun edustan yhteistarkkailuun kuuluvan tarkkailupisteen OE66 (Kattilankalla) sekä ympäristökeskuksen seurantapisteen Ouvy10 (Hailuodon edusta, intensiivipiste) vedenlaatutuloksia vuosilta Kyseiset havaintopisteet sijaitsevat hankealueen ympäristössä Hailuodon pohjoispuolella (Ouvy10) sekä Hailuodon kaakkoispuolella (OE66). Pisteeltä Ouvy10 on otettu näytteitä yleensä 1 2 kertaa kuukaudessa.

8 Oulun edustan merialueella vedenlaatu paranee avomerelle päin mentäessä, kun joki- ja jätevedet laimenevat meriveteen. Havaintopisteet OE66 ja Ouvy10 sijaitsevat kaukana mantereesta, ja vedenlaatu näillä pisteillä on yleensä hyvä. Vuosien vedenlaatutietojen perusteella happitilanne on ollut havaintopaikoilla pääasiassa hyvä, mutta alusveden happitilanne on heikentynyt ajoittain elokuussa pisteellä OE66. Veden ph on vaihdellut neutraalista tai neutraalin tuntumasta emäksiseen. Sameusarvot ovat olleet pääosin alhaista tasoa, ja korkeimmat sameusarvot (10 ja 13 mg/l) on määritetty pohjan läheisyydestä pisteeltä Ouvy10. Jokivesien vaikutus on ollut selvästi havaittavissa talvisin pisteen OE66 pintaveden sähkönjohtavuus- ja väriarvoissa sekä rautapitoisuuksissa. Pisteellä Ouvy10 rautapitoisuudet ovat olleet ajoittain hieman koholla, ja pohjan läheisessä vesikerroksessa on todettu korkeita rautapitoisuuksia. Kokonaisravinnepitoisuudet ovat olleet pääasiassa pieniä kummallakin havaintopaikalla, tosin havaintopaikalla Ouvy10 pohjan läheisyydessä on todettu korkeitakin pitoisuuksia. Vesistön rehevyyttä kuvaava keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus on elokuussa kuvastanut Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan lievää rehevyyttä havaintopisteellä OE66 ja karuutta pisteellä Ouvy10, kun taas pintaveden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (5 ja 6 µg/l) ovat ilmentäneet karuutta kummallakin pisteellä. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella levien kasvua on elokuussa rajoittanut fosfori. Kesäkuussa a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet usein koholla tai melko korkeita ajankohdalle tyypillisen piileväkukinnon vuoksi. Fekaalisten koliformisten bakteerien tiheydet ovat olleet hyvin alhaisia havaintopisteellä OE66, ja vesi on ollut hygieeniseltä laadultaan erinomaista vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella. Vuosien vedenlaatutietojen perusteella maalis-huhtikuun ja elokuun kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa pääasiassa laskua. Tosin viime vuosina havaintopisteen Ouvy10 alusvedessä on todettu korkeita kokonaisfosforipitoisuuksia maalis huhtikuussa. A-klorofyllin pitoisuudet ovat vaihdelleet ilman selvää kehityssuuntaa. 8 Käyttökelpoisuus Hankealueen merialue kuuluu vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääasiassa luokkaan hyvä. Hailuodon ja mantereen välinen merialue kuuluu pääasiassa luokkaan tyydyttävä, kun taas avomeren alue on luokiteltu erinomaiseksi. Kalastusolot ja kalasto Tiedot Hailuodon pohjoispuolisten ruoppauskohteiden lähialueen kalastuksesta on saatu Hailuodon osakaskunnan esimieheltä ja tiedot Oulun kaupungin vesialueiden kalastuksesta Oulun edustan kalataloustarkkailuraportista. Kalastus Hailuodon pohjoispuolisella alueella Ruoppauskohteiden lähialueella ei sijaitse kiinteiden pyydysten pyyntipaikkoja. Lähimmät rysäpaikat ovat useiden kilometrien päässä Oulu 4:lta kaakkoon eli Hailuodon osakaskunnan vesillä Hiidenniemestä Santoseen päin.

9 Verkkokalastusta harjoitetaan aktiivisesti varsinkin Oulu 5:n lähialueella. Verkoilla kalastetaan myös Oulu 4:n ympäristössä. Verkkokalastus on sekä kotitarve- että ammattimaista kalastusta. Verkoilla kalastetaan alkukesällä siikaa ja syksyllä sekä siikaa että maivaa. Keskikesällä heinäkuun puolivälistä elokuun lopulle verkkokalastus on hyvin vähäistä. Troolausta harjoitetaan varsinkin Oulu 4:n, mutta myös Oulu 5:n lähialueella. Keväällä ja alkukesästä pyydetään silakkaa ja syksyllä sekä silakkaa että maivaa. Keskikesällä troolausta ei käytännössä harjoiteta. Kalastus ruoppauskohteiden lähialueilla on vähäisimmillään keskikesällä heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, mitä aikaa osakaskunnan esimies on pitänyt parhaana ruoppausajankohtana. 9 Kalastus Oulun kaupungin vesialueilla Oulun kaupungin merialueella harjoitti kotitarve- ja virkistyskalastusta vuonna 2006 verkoilla noin 65 taloutta. Vetouistelua ja heittovapakalastusta harjoitti jokisuistossa ja merialueella vajaa 700 kalastajaa. Kokonaissaalis oli 17 t, josta ahventa oli 36 %, haukea 27 %, siikaa 11 %, taimenta 6 % ja kuhaa 5 %. Muita merkittäviä saalislajeja olivat lohi ja made. Verkkokalastajien osuus kokonaissaaliista oli viidennes ja loput oli vapakalastussaalista. Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Hankealueen eteläpuolella, Hailuodon pohjoisosassa ja saaren pohjoisenpuoleisella merialueella, sijaitsee Hannuksenrannan-Pohjoisrannan yksityinen suojelualue (YSA ), joka on pinta-alaltaan 24,94 km 2. Suurin osa suojelualueesta kuuluu SPA/SCI-statusta kantaviin Natura kohteisiin (FI ). Suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 2,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Hieman luonnonsuojelualueen pohjoispuolelle ulottuu rantojensuojeluohjelmaan kuuluva alue (Hailuoto RSO ). Harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue (Marjaniemi-Hiidenniemi HSO ) taas ulottuu Hailuodon saaren sisäosista saaren pohjoisenpuoleiselle merialueelle. Hailuoto on kokonaisuudessaan arvokas maisema-alue (MAO110117). Lisäksi Oulun edustalla kuuluu useita pikku saaria Perämeren saarten Natura kohteeseen (FI ). Natura verkostoon kuuluvat Perämeren saaret ovat SPA/SCI-alueita. Lähimmät tällaiset alueet ovat rannikon läheisyydessä sijaitsevat Kyrönkari ja Kraaseli ja Hailuodon pohjoispuolella sijaitsevat Pikkumatala ja Kattilankalla. Kyrönkari sijaitsee noin 700 m ruoppauskohteesta R20 lounaaseen ja Kraaseli noin 1,4 km läjitysalueesta L4 lounaaseen. Pikkumatala ja Kattilankalla sijaitsevat 2,5 3 km itään ruoppauskohteesta R17 ja 4,5 5 km itään varsinaisesta ruoppauskohteesta R16. Ruoppausmassojen laatu Sedimentin kemiallista laatua tutkittiin hankkeeseen liittyen ruoppaus- ja läjitysalueilla helmikuussa Lisäksi sedimenttinäytteille tehtiin maalajimääritykset. Merenkulkulaitos tutki pohjaa 30 havaintopisteellä ja otti sedimenttinäytteitä 29 pisteeltä syvyyksiltä 0 10 cm, cm ja cm. Kaikilta pisteiltä ei saatu syvimpiä näytteitä. Näytteistä määritettiin kuivaainepitoisuus, orgaanisen aineksen pitoisuus (hehkutushäviö) ja kokonaisfosforipitoisuus sekä seuraavien haitta-aineiden pitoisuudet: arseeni, kad-

10 mium, kupari, kromi, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki ja tributyylitina (TBT). Ruoppauskohteesta R15b otettiin lisänäytteitä kohonneiden TBT-pitoisuuksien vuoksi elokuussa 2007 yhteensä seitsemältä pisteeltä. Näytesyvyydet olivat samat kuin vuonna Sedimenttinäytteiden haitta-ainepitoisuudet normalisoitiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje (ympäristöministeriö 2004) mukaisesti normalisointikaavoja käyttäen. Sedimentit luokitellaan siten, että tasojen 1 ja 2 välillä olevat pitoisuudet edustavat mahdollisesti pilaantuneita ruoppausmassoja, joiden haitallisuus ja läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Tason 2 ylittävät pitoisuudet kuvaavat pilaantunutta ruoppausmassaa, joka on pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta. Läjitysalueen L1 sekä ruoppauskohteen R5 lähellä olevilla pisteillä (1 3) maalajit olivat hieta ja hiekka kaikissa syvyyksissä. Idemmäksi mentäessä pohjan laatu muuttui heterogeenisemmäksi, ja maalajeja löytyi kaikista karkeusfraktioista (savi-kivet). Päällimmäisessä sedimenttikerroksessa (0 10 cm) maalajit vaihtelivat pääasiassa hiesusta hiekkaan ja syvemmissä kerroksissa hiesusta hiekkaan tai soraan. Orgaanisen aineksen pitoisuudet olivat suurimmassa osassa näytteitä hyvin alhaisia (< 1 %), ja korkein pitoisuus oli 1,9 % (näyte 16/II). Sedimenttinäytteiden kokonaisfosforipitoisuudet olivat 0,09 1,2 mg/g. Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet olivat yleensä suurimmillaan sedimentin pintakerroksissa, mutta arseenin ja metallien pitoisuudet olivat pääosin Perämeren rannikolla mitattua tasoa tai sitä pienempiä. Ruoppausmassat luokiteltiin pilaantuneiksi kolmessa sedimenttinäytteessä (12/I, 13/I ja 25/I), joissa taso 2 ylittyi kadmiumin, nikkelin tai TBT:n osalta. Kadmiumin normalisoimattomat pitoisuudet näytteessä 12/I olivat mg/kg. Näyte on analysoitu laboratoriossa useaan kertaan. Näytteet 12/I ja 13/I on otettu ruoppauskohteelta R10, joka ei ole varsinainen ruoppauskohde, sekä sen läheisyydestä. Näyte 25/I on otettu Hailuodon pohjoispuolelta ruoppauskohteelta R15b. Tason 1 ylittäviä pitoisuuksia mitattiin TBT:n, kromin, nikkelin ja kuparin kohdalla. Tason 1 ylittävät metallipitoisuudet todettiin pääosin Hailuodon pohjoispuolella alueella, jossa ei sijaitse varsinaisia ruoppauskohteita. Tason 1 ylittäviä TBT-pitoisuuksia havaittiin selvästi laajemmalla alueella, myös Hailuodon pohjoispuolisten varsinaisten ruoppauskohteiden läheisyydessä. Ruoppauskohteesta R15b kesällä 2007 otetuissa lisänäytteissä TBT-pitoisuus ylitti määritysrajan ja 13 näytteessä tason 1. Tason 2 ylittäviä pitoisuuksia ei todettu. Normalisoidut pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/kg kuiva-ainetta. Orgaanisen aineksen määrä oli kaikissa näytteissä hyvin pieni (0,20 0,45 %). Orgaanisen aineksen pieni määrä nostaa normalisoituja pitoisuuksia, koska laskentakaavassa standardisedimentin orgaanisen aineksen osuutena on käytetty 10 %, ja laskentakaavassa käytetään arvoa 2, jos osuus on alle 2 %. Sedimentin haitta-ainepitoisuuksia verrattiin valtioneuvoston asetuksessa nro 217/2007 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuihin kynnys- ja ohjearvoihin niiden haitta-aineiden osalta, joissa näytteen haitta-aineen normalisoitu pitoisuus ylitti sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisen tason 1. 10

11 Kaikki metallien pitoisuudet olivat kynnysarvoa pienempiä lukuun ottamatta yksittäistä pisteen 12 pintakerroksen (0 10 cm) kadmiumpitoisuutta (3 180 mg/kg), joka ylitti ylemmän ohjearvon 20 mg/kg selvästi. Kyseinen näyte on otettu ruoppauskohteelta R10, joka ei ole varsinaisia ruoppauskohteita, ja jossa ruoppaustyöt rajoittuvat todennäköisesti sukeltajan tekemään kivien poistoon. Yhdessä varsinaiselta ruoppausalueelta vuonna 2005 otetussa näytteessä (23/I) TBT-pitoisuus (140 µg/kg) ylitti kynnysarvon 100 µg/kg, mutta oli selvästi alempaa ohjearvoa µg/kg pienempi eli tällaista maaperää ei pidetä pilaantuneena. 11 Vesiliikenne ja sen rakenteet Oulun satama koostuu Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamaalueista, joista tärkein on Oritkarin satama. Tavaraliikenteen määrä on vuosittain noin 3 miljoonaa tonnia ja määrät ovat kasvussa. Vuosittain vieraileva alusmäärä on alusta. Alueen omistus ja hallinta Hailuodon pohjoispuoliset ruoppauskohteet ja läjitysalueet sijaitsevat valtion vesialueella. Ruoppauskohteiden eteläpuoliset vesialueet ovat Hailuodon osakaskunnan vesialuetta. Oulun satama-alueen läheinen ruoppauskohde ja läjitysalue sijaitsevat Oulun kaupungin vesialueella. Kohteiden eteläpuolinen vesialue on Oulunsalon kalastajainseuran hallinnassa olevaa vesialuetta. Hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa Oulun edustan merialue kuuluu Perämeren eteläiseen kalastusalueeseen. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Samentuminen Ruoppaustöiden konkreettisin ja välittömin vaikutus on veden samentuminen, jota tapahtuu jossain määrin kaikissa ruoppauksissa ruoppauspaikalla ja massojen läjityksessä. Samennusta syntyy, kun ruopattavaa massaa liettyy veteen ja alkaa kulkeutua virtauksen mukana laskeutuen samalla pohjaa kohti. Samentuman leviäminen ja laajuus riippuvat massojen laadusta, kaivu- ja työmenetelmistä, työn kestosta sekä työvaiheen aikaisista sääolosuhteista eli lähinnä tuulista ja merivedenkorkeuden vaihteluista. Samentumiseen kytkeytyy muita vesistövaikutuksia. Liettymisen ja kulkeutumisen yhteydessä veteen joutuu ravinteita, kiintoainetta ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Myös haitallisia aineita voi mobilisoitua, jolloin saattaa seurata vaikutuksia ekosysteemissä. Yleensä aineet ovat varsin tiukasti kiintoaineeseen sitoutuneena. Kaivutyöt on suunniteltu tehtäväksi avovesikauden aikana ja tänä aikana myös samentumat ovat mahdollisia. Ruopattavat massamäärät ovat kuitenkin pieniä, joten laaja-alaisia samentumia ei ole odotettavissa. Samentuma-alue muuttuu työ- ja läjityskohteen mukaan ja selkiytyminen ta-

12 pahtuu työvaiheen jälkeen sääolosuhteista riippuen arviolta tunneissa - vuorokausissa. Lähimpänä satamaa sijaitsevalla ruoppauskohteella R20 ruopattava massamäärä on 510 m 3 ktr ja uloimmalla varsinaisella ruoppauskohteella R5 44 m 3 ktr. Kyseiset massamäärät ovat hyvin pieniä, joten samennus tulee olemaan vähäistä. Muut varsinaiset ruoppauskohteet sijoittuvat Hailuodon Hiidenniemen pohjoispuoliselle väylän alueelle, missä ruopattavat massamäärät ovat yhteensä m 3 ktr. Kyseisten ruoppauskohteiden läheisyydessä tulee esiintymään paikallista samentumista. 12 Happitilanne ja rehevyys Ruopattavien massojen orgaanisen aineen pitoisuudet ovat hyvin alhaisia (pääasiassa < 1%) ja ruopattavat massamäärät ovat pieniä, joten ruoppauksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta alueen happitilanteeseen tai rehevyyteen. Metallit ja orgaaniset aineet Varsinaisten ruoppausalueiden läheisyydessä sedimentistä mitatut metallipitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle sedimentin ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisen tason 1. Kolmessa näytteessä, yhdessä nikkeli (19/III) ja kahdessa kromi (16/II ja III), ylitti tason 1, mutta pitoisuudet jäivät kuitenkin selvästi alle tason 2; nikkelin pitoisuus oli aivan tason 1 raja-arvon tuntumassa. Kyseisiltä alueilta ruopattavat massamäärät ovat pieniä: R12 96 m 3 ktr ja R m 3 ktr. Raja-arvon 2 ylittäviä pitoisuuksia mitattiin ruoppauskohteelta 10 ja sen läheisyydestä kahdessa näytteessä (12/I ja 13/I), joista toisessa ylittyi kadmium- ja toisessa nikkelipitoisuus. Tällä alueella tullaan todennäköisesti vain poistamaan kiviä sukeltajatyönä. Näin ollen ruoppausten tai massojen läjityksen ei arvioida aiheuttavan metallien liukenemista sedimentistä veteen haitallisissa määrin. Sedimentin TBT-pitoisuudet ylittivät Hailuodon pohjoispuolisilla varsinaisilla ruoppauskohteilla useissa tapauksissa tason 1 raja-arvon. Ylitykset todettiin lähes poikkeuksetta ruoppauskohteissa R14 ja R15 pisteillä 20, 21, 22, 24 ja 25. Tason 2 raja-arvo ylittyi yhdessä näytteessä ruoppauskohteella R15b pintakerroksessa (R25/I, 700 µg/kg k.a.). Kesällä 2007 kyseisestä kohteesta seitsemältä lisäpisteeltä otetuissa näytteissä ei todettu tason 2 ylityksiä; suurin normalisoitu TBT-pitoisuus oli 140 µg/kg k.a. TBT on sitoutuneena orgaanisen ainekseen, ja normalisoituja pitoisuuksia nostaa erittäin pieni orgaanisen aineksen määrä. Käytännössä kaikki määritysrajaa (vuonna µg/kg ja vuonna µg/kg) suuremmat pitoisuudet ylittävät ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 (3 µg/kg) pienestä orgaanisen aineen määrästä johtuen. Laskentakaavassa standardisedimentin orgaanisen aineen määräksi on oletettu 10 %, kun se ruoppauskohteessa R15b oli 0,20 0,56 %. Alueelta ruopattavat massat ovat hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Orgaanisen aineen osuus koko alueen R15b ruoppausmassasta (6 204 m 3 ktr) on määritystulosten perusteella keskimäärin 0,33 %. Yhtä pitoisuutta lukuun ottamatta kaikki TBT-pitoisuudet olivat selvästi maaperän pilaantuneisuuden arvioimiseksi määrättyä TBT+TPT:n kynnysarvoa (100 µg/kg) pienempiä ja kaikki pitoisuudet selvästi alempaa ohjearvoa (1 000 µg/kg) pienempiä. Massat nostetaan proomuun ja lasketaan läjitysalueella varovasti merenpohjaan siten, että sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Li-

13 kaisimmat massat ruoppauskohteiden 14 ja 15b pintakerroksesta (0 30 cm) läjitetään pohjimmaiseksi ja peitetään puhtaammilla massoilla. Ruoppauskohteessa 15 pisteillä 23, R15b3 ja R15b5 kaikki TBTpitoisuudet olivat määritysrajaa pienempiä ja pääosassa näytteistä pitoisuudet olivat lähempänä tason 1 kuin tason 2 raja-arvoa. TBT:n erittäin pienestä kokonaisainemäärästä johtuen ruoppauksen ja massojen läjityksen ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia vesieliöstölle, kaloille tai ihmisille. 13 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Oulun väylän kunnossapitoruoppauksesta ei arvioida aiheutuvan haittaa merialueen kalastolle. Käytännössä ruoppauksesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat rajoittuvat ruoppauskohteiden välittömässä läheisyydessä ruoppausaikana mahdollisesti tapahtuvaan verkkokalastukseen. Paljolti työvaiheen aikaisista sääolosuhteista eli lähinnä tuulista ja merivedenkorkeuden vaihteluista riippuen ruoppauskohteen lähellä voi esiintyä verkkokalastusta haittaavia samentumia. Samentumaesiintymät ovat siinä määrin paikallisia, että niistä ei arvioida aiheutuvan haittaa troolikalastukselle. Kalastus ruoppauskohteiden läheisyydessä on hyvin vähäistä keskikesällä heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, jolloin kalataloudellisia haittoja ei arvioida aiheutuvan käytännössä lainkaan. Vaikutus luonnonsuojelualueisiin Perämeren pikkusaarten Natura verkostoon kuuluvista pikkusaarista Kyrönkari sijaitsee noin 700 m ruoppauskohteesta R20 lounaaseen ja Kraaseli noin 1,4 km läjitysalueesta L4 lounaaseen. Hankealueen itäpäässä sijaitsevalta ruoppauskohteelta R20 kaivettava ja läjitysalueelle L4 läjitettävä massamäärä on hyvin pieni (510 m 3 ktr), joten ruoppauksen kesto jää lyhytaikaiseksi (noin 8 h) ja aiheutuva samentuma hyvin paikalliseksi. Näin ollen haitallista vaikutusta suojelualueisiin ei arvioida aiheutuvan. Hailuodon pohjoispuoliset ruoppausalueet sijaitsevat lähimmillään noin 2 km:n etäisyydellä Hannuksenranta-Pohjoisrannan yksityisestä suojelualueesta ja Hailuodon pohjoisrannan rantojensuojelualueesta. Varsinaisten ruoppausalueiden etäisyys Natura verkostoon kuuluvista Pikkumatalasta ja Kattilankallasta on lähimmillään 4,5 5 km. Ruopattavien massojen läjitysalue sijaitsee kauempana väylän pohjoispuolella. Koska alueella ruopattavat massamäärät ovat jokseenkin pieniä (noin m 3 ktr) ja alueet hajanaisia, varsinaiset kaivutyöt ovat lyhytaikaisia ja suuri osa ajasta kuluu kaluston siirtoon. Ruoppausten aiheuttaman samentuman voidaan arvioida jäävän paikalliseksi eikä ulottuvan suojelualueille. Melu ja tärinä Ruoppaustöistä aiheutuu aina melua ja mahdollisesti myös tärinää, jonka voimakkuus riippuu ruopattavien massojen laadusta ja ruoppaustavoista. Ruoppauskohteet sijaitsevat etäällä asutuksesta, eivätkä ruoppauksen meluvaikutukset ulotu asutukseen saakka haitallisissa määrin. Ruoppaustöistä aiheutuva melu saattaa häiritä kesäaikana lähimpien pesimäluotojen linnustoa, mutta meluhaitta on kuitenkin lyhytaikainen ja tilapäinen, eikä todennäköisesti vaikuta juurikaan lintujen pesintään, joka tapahtuu alkukesällä.

14 14 Vaikutus virkistyskäyttöön Työt eivät estä veneilyä alueella, ja myös muulle virkistyskäytölle vaikutukset jäänevät vähäisiksi ja ovat ohimeneviä. Työnaikaiset vaikutukset Ruoppauskohteiden läheisyydessä arvioidaan aiheutuvan lyhytaikaista paikallista samentumista. Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista Kokonaisuudessaan Oulun väylän kunnossapitoruoppauksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia vesistöön, kalastukseen tai vesistön käyttöön eikä siitä arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa eikä myöskään pitkäaikaisia seuraaviin vuosiin ulottuvia kalastushaittoja. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailuohjelma käsittää samentumisen päivittäisen seurannan ja kartoituksen sekä vedenlaatuvaikutusten selvittämisen vesinäytteenotoin. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan välillisesti samentumis- ja vedenlaatutarkkailusta saatavien tietojen pohjalta sekä tarvittaessa kalastajakohtaisin selvityksin. Samentuminen Ruoppaus- ja läjitystöiden aiheuttamaa vesialueen samentumista tarkkaillaan töiden käynnissä ollessa jatkuvasti. Samentuman laajuutta ja voimakkuutta seurataan silmämääräisesti ja samentuneen vesialueen laajuus rajataan päivittäin sopivamittakaavaiselle kartalle. Havainnot tehdään klo kunakin päivänä ja tarkoitus on selvittää suurin päivittäinen samentuma-alue. Karttaan merkitään myös ruoppauskohteiden sijainti. Lisäksi täytetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään samentumiseen ja sen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä: tuulen suunta, merivedenkorkeus, kaivupaikat sekä työskentelyaika päivittäin sekä näytteenotot. Tarvittaessa samentumisen voimakkuutta mitataan näkösyvyysmittauksella. Sameus on kohdealueen oloissa normaalisti todettavissa silmämäärin, kun näkösyvyys on noin metrin tai sitä pienempi. Samentuma-aluetarkkailun perusteella voidaan tarkastella muun muassa samentuman pysyvyyttä ja samentuneen alueen laajuutta. Samentumahavainnoinnista vastaa Merenkulkulaitos. Merialueen vedenlaatu Vedenlaadun tarkkailua toteutetaan ruoppaus- ja läjitystöiden aikana joka toinen viikko. Ennakkonäytteet otetaan ruoppauskohteelta, josta työ aloitetaan, ja läjitysalueelta. Jälkikontrollinäytteet otetaan ruoppauskohteelta, jossa on työskennelty viimeksi, ja läjitysalueelta.

15 Havaintopaikkojen sijainti ja lukumäärä määräytyvät tilanteen mukaan työkohteesta ja sameuden leviämissuunnasta riippuen. Kauharuoppaajan läheltä (noin 50 m) ja kulloinkin käytössä olevalta vesiläjitysalueelta otetaan joka kerta näytteet. Mikäli vesialue on samentunut, näytteenottoa tarkennetaan tapauskohtaisesti. Lisänäytteet otetaan samentuneelta vesialueelta samentuman leviämissuuntaan metrin välein, kunnes sameutta ei todeta. Näytteenottosyvyydet ovat 1 m ja 1 m pohjan yläpuolelta sekä vesikerroksen puolivälistä. Näytteistä tehdään seuraavat mittaukset ja määritykset: lämpötila sameus kiintoaine sähkönjohtavuus kokonaisfosfori 15 Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys ja tarkastetaan samentumistilanne. Jos näytteenoton yhteydessä todetaan ennakoimattomia vesistövaikutuksia, otetaan näytteet tarpeellisia lisämäärityksiä varten. Kalataloustarkkailu Kunnossapitoruoppauksen kalataloudelliset vaikutukset on arvioitu ruoppauksen pienuudesta ja ruoppauskohteiden sijainnista johtuen hyvin vähäisiksi. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan välillisesti samentumis- ja vedenlaatutarkkailusta saatavien tietojen pohjalta. Ruoppauskohteiden lähialueella ammattimaista kalastusta harjoittavia kalastajia informoidaan ruoppaustöiden aloittamisesta. Kalastajia pyydetään ottamaan yhteyttä ruoppaustyömaan nimettyyn yhteyshenkilöön heti, mikäli he kalastavat ruoppausaikana ja heidän pyyntipaikallaan ilmenee jotakin poikkeuksellista kuten pyydysten tavallista voimakkaampaa likaantumista tai muuta ruoppauksen vaikutuksiin viittaavaa. Mahdolliset kalastushaitat, niiden laatu ja kesto, on tarkoitus todeta ja selvittää tuoreeltaan heti paikan päällä. Tulosten toimittaminen ja raportointi Vedenlaadun tarkkailutulokset toimitetaan niiden valmistuttua Merenkulkulaitokselle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Oulun kaupungin ympäristövirastolle sekä Hailuodon ja Haukiputaan kuntien ympäristötoimille. Tuloksiin liitetään tarvittaessa kuvaus samentumistilanteesta. Ruoppaustöiden tarkkailun päätyttyä tuloksista laaditaan hankkeen vaikutuksia käsittelevä yhteenvetoraportti. Raportoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Oulun edustan merialueen velvoitetarkkailutuloksia. Raportit toimitetaan edellä mainittujen tahojen lisäksi Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Ohjelman muutokset Ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia viranomaisten hyväksymällä tavalla.

16 16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Oulun kaupungissa sekä Oulunsalon, Hailuodon ja Haukiputaan kunnissa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, vaikka siitä aiheutuu veden tilapäistä samentumista. Hankkeen hyödyt ovat huomattavat verrattuna siitä mahdollisesti johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen. Hanketta voidaan pitää yleisen tarpeen vaatimana. Hanke on olemassa olevan väylän kunnostusta ruoppaamalla. Ruoppaus- ja läjitysalueet ovat suojelualueista ja Natura-verkostoon sisältyvistä kohteista niin etäällä, että näiden suojeluarvoihin ei ennalta arvioiden näyttäisi aiheutuvan mainittavaa vaikutusta, eikä asiassa ei ole tarvetta laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Lupa on myönnettävissä hakemussuunnitelman mukaisena. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon, että kalastuksen kannalta haitattomin ruoppausajankohta on heinä elokuussa ja massat on läjitettävä niin, että sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä ja likaisimmat massat ruoppauskohteilta 14 ja 15b läjitetään pohjimmaiseksi ja peitetään puhtaammilla massoilla. Vesistötarkkailu voidaan suorittaa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Yhteenvetoraportti tarkkailusta on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään puolen vuoden kuluessa töiden päättymisestä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että sedimenttitutkimuksissa havaittiin osalla alueista kohonneita metalli- ja TBT-pitoisuuksia. Pitoisuudet ovat kuitenkin pääosin sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa määritettyjen laatukriteerien tasoa 2 alhaisempia. Kun ruopattavat massat ovat lisäksi enimmäkseen karkeita, jolloin haitta-aineiden kokonaismäärät jäävät vähäisiksi, eivät havaitut pitoisuudet työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan estä hakemuksen mukaisia ruoppauksia ja läjityksiä. Ruoppausten aiheuttamasta veden samentumisesta voi kuitenkin aiheutua haittaa etenkin verkko- ja rysäkalastukselle, joskin haitta jäänee pienehköstä massamäärästä johtuen vähäiseksi. Työt tulisi mahdollisuuksien mukaan keskittää keskikesälle, jolloin kalastus on vähimmillään. Eri kohteiden toteuttamisajoista pitäisi myös haitattomimman kokonaisuuden löytämiseksi sopia alueen ammattikalastajien kanssa. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen voidaan tarkkailla esityksen mukaisesti.

17 17 3. Museovirasto Museovirasto on ilmoittanut, että hankealuetta lähimpänä oleva tunnettu vedenalainen muinaisjäännös on Sofia Maria -nimisen aluksen hylky, joka on ollut haaksirikkoutuneena vuodesta 1859 lähtien. Hanke ei käsitä ruoppausta tai muita toimia siten, että muinaisjäännös vaikuttaisi olevan vaarassa. Koska kyseessä on väylän kunnossapitoruoppaus ja jossa väylän linjaus ei muutu, jossa tullaan käyttämään jo aiemmin käytössä olleita läjitysalueita ja jossa ei oteta uutta merenpohjaa käytön piiriin, hanke ei todennäköisesti tule koskemaan entuudestaan tuntemattomia vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Museovirastolla ei siten ole ollut huomautettavaa hankkeesta. 4. Oulun seudun ympäristölautakunta 5. AA Ympäristölautakunnan mielestä suunniteltu kunnostusruoppaus on mahdollista toteuttaa haetun mukaisesti. Ruoppauksesta ei ole odotettavissa sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat esteenä työlle. Ruoppausta toteutettaessa on kuitenkin varmistuttava esimerkiksi analyysein siitä, että pilaantuneita massoja ei sijoiteta hakemuksessa esitetyille vedenalaisille läjitysalueille, vaan niille etsitään muu luvallinen sijoituspaikka. Lisäksi ruoppaus on mahdollisuuksien mukaan syytä ajoittaa siten, että lintuluotoja (esim. Kraaselin länsipuolinen Riitankari) lähimmät ruoppaus- ja läjitystoimet toteutetaan lintujen pesimäajan ulkopuolella. Muistuttaja on ilmoittanut harjoittavansa hankkeen vaikutusalueella rysä- ja verkkokalastusta ja pyytänyt ottamaan haittavaikutukset huomioon sekä vaatinut hankkeesta aiheutuvien haittojen korvaamista. Muistuttaja on huomauttanut, että rantaruoppauksia on ollut jo haitaksi asti useampana vuonna ja että valvonta ei ole ollut riittävän tarkkaa koskien massojen läjitystä. Maat on läjitetty esimerkiksi jäälle, mistä löytyy kuvia todisteeksi. Muistuttaja on toivonut, että tässä tapauksessa ei tapahdu laiminlyöntiä valvonnan suhteen ja jos ongelmia syntyy, niin löytyy myös vastuun kantaja. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistutuksista ja vaatimuksista ja esittänyt siinä seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kalastuksen kannalta ruoppausajankohta pyritään mahdollisuuksien mukaan ajoittamaan keskikesälle. Massojen Iäjitys suoritetaan niin, että sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä ja lyhytaikaista. Likaisimmat massat ruoppauskohteilta 14 ja 15b Iäjitetään pohjimmaiseksi ja peitetään puhtailla massoilla. Vesistötarkkailu suoritetaan hakemussuunnitelmassa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja yhteenvetoraportti tarkkailusta toimitetaan ympäristökeskukselle viimeistään puolen vuoden kuluessa töiden päättymisestä.

18 18 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Ruoppaustyöt pyritään mahdollisuuksien mukaan ajoittamaan keskikesälle. Hakija pyrkii mahdollisuuksien mukaan sopimaan alueen ammattikalastajien kanssa eri kohteiden toteutusajankohdan haitattoman kokonaisuuden löytämiseksi. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen selvitetään hakemussuunnitelmassa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. 3. Oulun seudun ympäristölautakunta Pilaantuneet massat läjitetään esitetyille vanhoille Iäjitysalueille siten, että pilaantuneet massat läjitetään suurta huolellisuutta noudattaen läjitysalueen pohjimmaisiksi ja peitetään puhtailla ruoppausmassoilla. Mahdollisuuksien mukaan ruoppaus ajoitetaan siten, että lintuluotoja (esim. Kraaselin Iänsipuolinen Riitankari) lähimmät ruoppaus- ja Iäjitystoimet toteutetaan lintujen pesimäajan ulkopuolella. 5. AA Ruoppausmassat tullaan Iäjittämään hakemusasiakirjoissa esitetyille vesiläjitysalueille. Kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailu tullaan suorittamaan hakemusasiakirjoissa esitetyn ohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailun perusteella todetaan, että ruoppaustyöt aiheuttavat mahdollisesti haittaa kalastolle ja kalastukselle, hakija tulee korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Merenkulkulaitokselle luvan Oulun 10,0 metrin väylän kunnossapitoruoppaukseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen kolmelle vesiläjitysalueelle Oulun kaupungissa sekä Oulunsalon, Hailuodon ja Haukiputaan kunnissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein kompensoitavaa tai korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

19 19 LUPAMÄÄRÄYKSET Ruoppaamista ja läjittämistä koskevat määräykset 1. Ruoppaukset ja läjitykset saadaan toteuttaa seuraavien hakemukseen liitetyn kunnossapitosuunnitelman piirustusten osoittamalla sekä hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla: Nro Nimi MK Yleiskartta. Osa 1, ote merikartasta 958 1: Yleiskartta. Osa 2, ote merikartasta 57 1: Väyläsuunnitelma. Osa 1/8, linja 1 1: Väyläsuunnitelma. Osa 2/8, linja 1 1: Väyläsuunnitelma. Osa 3/8, linja 1 1: Väyläsuunnitelma. Osa 4/8, linjat 2 ja 3 1: Väyläsuunnitelma. Osa 5/8, linjat 4 6 1: Väyläsuunnitelma. Osa 6/8, linjat 7 ja 8 1: Väyläsuunnitelma. Osa 7/8, linja 9 1: Väyläsuunnitelma. Osa 8/8, linja 10 1: Ruoppauskohteiden 14 ja 15b pintakerroksen massat on läjitettävä pohjimmaiseksi ja peitettävä puhtailla massoilla. Mikäli ruoppauskohteesta 10 poistetaan muutakin maa-ainesta kuin kiviä, on massat läjitettävä maalle Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Kaikki syvyydet on sidottava korkeusjärjestelmään MW Työaika 3. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 4. Työt on tehtävä Syyskuuhun ajoittuvat työt on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Työt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu veden haitallista samentumista tai muuta sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Kunnossapitomääräys 5. Luvan saajan on pidettävä väylä asianmukaisessa kunnossa. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 6. Luvan saajan on tarkkailtava samentumista, merialueen vedenlaatua ja kalataloudellisia vaikutuksia hakemuksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan

20 ympäristökeskus voi tarkentaa samentumista ja vedenlaatua koskevaa tarkkailuohjelmaa ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus kalataloustarkkailuohjelmaa. Vesistötarkkailun tulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin sekä Oulunsalon, Hailuodon ja Haukiputaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tuloksiin on liitettävä kuvaus samentumistilanteesta. Tarkkailussa on käytettävä vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. 7. Ruoppaustöiden päätyttyä on tarkkailun tuloksista laadittava puolen vuoden kuluessa yhteenvetoraportti. Raportissa on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan Oulun edustan merialueen velvoitetarkkailutuloksia. Raportti on toimitettava edellä mainittujen tahojen lisäksi Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Yhteenvetoraportissa on esitettävä tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. 20 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 8. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Oulun kaupungin sekä Oulunsalon, Hailuodon ja Haukiputaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä hankkeen vaikutusalueen osakaskunnille ja kalastajaseuroille. 9. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta ympäristölupavirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Oulun kaupungin sekä Oulunsalon, Hailuodon ja Haukiputaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Väylän ruoppaaminen on tarpeen merialueen laivaliikenteen riittävän kulkusyvyyden turvaamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Selvitysten mukaan niille luonnonarvoille, joiden vuoksi väylän läheisyydessä sijaitsevat alueet on sisällytetty Natura-verkostoon, ei aiheudu ruop-

21 pauksista todennäköisesti merkittävää heikennystä. Asiassa ei siten ole ollut tarvetta tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Ruoppauksista aiheutuu työn aikana paikallista veden samentumista, mutta ei pysyviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ruopattavat massat eivät tutkimusten mukaan sisällä siinä määrin haitallisia aineita, etteikö niitä lupamääräyksissä sanotulla tavalla voitaisi läjittää merialueelle. Kun hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava, täyttyvät luvan myöntämisedellytykset. 21 Lupamääräysten perustelut Luvan saajan noudatettavaksi on annettu määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ruoppausajankohtaa koskeva vaatimus on otettu lupamääräyksestä 4, massojen Iäjitystä koskevat vaatimukset lupamääräyksistä 1 ja 4 sekä tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksistä 6 ja 7 ilmenevästi huomioon. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Ruoppausajankohtaa koskeva vaatimus on otettu lupamääräyksestä 4 ilmenevästi huomioon. 3. Oulun seudun ympäristölautakunta Pilaantuneita massoja koskeva vaatimus on otettu lupamääräyksistä 1 ja 4 sekä ruoppausajankohtaa koskeva vaatimus lupamääräyksestä 4 ilmenevästi huomioon. 5. AA Haittojen korvaamista koskeva vaatimus on otettu huomioon tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä 6 ja 7. Ennakoimattoman vahingon varalta on annettu edellä oleva ohjaus. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

22 22 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 4, 6 2 momentti, 11 ja 14 a 1 momentti sekä 4 luku 6 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen mukaan on vesilain 2 luvun mukaisessa vesitalousasiassa, jossa ruoppausmäärä on m 3, lupa-asian käsittelymaksu euroa. Hakemussuunnitelman mukaan ruoppausmaiden määrä on noin m 3 ktr. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Simo Perkkiö Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh SP/es Liite Valitusosoitus

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv , telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.