Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen Ympäristövaikutusten arviointiselostus

2

3

4 Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa selvitetään välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia, joita arvioidaan syntyvän Kristiinankaupungin pohjoispuolelle suunnitellun tuulivoimapuiston rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poistamisen yhteydessä. Arviointiselostuksen on laatinut Etha Wind Oy Ab yhteistyössä Sito Oy:n kanssa Triventus Wind Power AB:n toimeksiannosta. Arviointiselostuksen ja erillisselvitysten laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat yritykset ja henkilöt: Etha Wind Oy Ab Projektipäällikkö: Thomas Bonn YVA-selostus: Antti Tilamaa Ääni-, varjo- ja tuotantomallinnus: Yigit Kolbasi Valokuvasovitteet: Christian Granlund Näkemäalueanalyysi (ZVI): Yigit Kolbasi Sito Oy Tehtäväkoordinaattori: Veli-Markku Uski Luontoselvitykset: Heikki Holmén Maisemavaikutukset: Saara-Kaisa Konttori Sulfaattimaaselvitys: Elina Kerko ja Reijo Pitkäranta Asukaskysely: Taika Tuunanen Ahlman Group Oy Merikotkien kevätseuranta: Santtu Ahlman ja Tapani Lilja Mikroliitti Oy Arkeologinen selvitys: Timo Sepänmaa ja Antti Bilund Ramboll Oy Lintujen syysmuuttoselvitys: Ville Yli-Teevahainen ja Ismo Nousiainen Suomen Luontotieto Oy Lepakkoselvitys: Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen Pesimälinnustoselvitys: Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Lintujen kevätmuuttoselvitys: Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen 1

5 Yhteystiedot Hankkeesta vastaava: Triventus Wind Power AB Postiosoite: Kvarngatan 2, SE Falkenberg, Sverige Yhteyshenkilö: Gunnar Olsson, +46 (0) YVA-konsultti: Sito Oy Postiosoite: Tuulikuja 2, Espoo Yhteyshenkilöt: Veli-Markku Uski, Etha Wind Oy Ab Keilaranta 5, Espoo Thomas Bonn, +358 (0) Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Postiosoite: PL 262, Vaasa Yhteyshenkilö: Esa Ojutkangas,

6 SISÄLLYSLUETTELO Ympäristövaikutusten arviointiselostus tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen 1 JOHDANTO HANKKEESTA VASTAAVA Triventus Wind Power AB YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Arviointimenettelyn sisältö Osallistuminen ja tiedotus Arviointimenettelyn osapuolet Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteensovittaminen Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Arviointimenettelyn aikataulu HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tausta Hankkeen laajuus ja sijainti Tuuliolosuhteet Toteutusaikataulu Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin HANKKEEN TOTEUTTAMISTA VARTEN TARVITTAVAT SUUNNITELMAT JA LUVAT Maankäyttöoikeudet ja sopimukset maanomistajien kanssa YVA-menettely Kaavoitus Ympäristölupa Rakennuslupa Lupa sähköjohtojen rakentamista ja verkkoliityntää varten Tiet ja kuljetukset Poikkeaminen luonnonsuojelulain säännöksistä ym Muinaismuistolain mukainen poikkeuslupa Vesilupa Lentoestelupa Muut mahdolliset luvat ja päätökset Hankkeen yleissuunnittelu TEKNISET OMINAISUUDET Tuulivoimaloiden rakenne Pääkomponentit Perustamistekniikka Tiestö Nosturipaikat ja varastoalueet

7 6.6 Maa-alan tarve Sähkönsiirto Riskit ja turvallisuus HANKKEEN ELINKAARI Raaka-aineiden hankinta ja käsittely Valmistus Rakentaminen Toiminta Käytöstä poistaminen Voimajohdot TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Hankevaihtoehdot Vaihtoehto Vaihtoehto Nollavaihtoehto Sähkönsiirron vaihtoehdot ARVIOINTITYÖN KUVAUS Arviointityössä käytettävät menetelmät Vaikutusalueen rajaus VAIKUTUKSET ILMASTOON Vaikutusmekanismit Arviointimenetelmät Nykytilan kuvaus Tuulivoimapuiston vaikutukset Voimajohdon vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset Suojatoimet VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Kaavoitus Asutus ja elinkeinotoiminta Liikenne VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Maisemakuva ja kulttuuriympäristö VAIKUTUKSET IHMISIIN Ääni Välke Sosiaaliset vaikutukset VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN

8 14.1 Maa- ja kallioperä Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus ja luontoarvot Linnusto Liito-orava Lepakot Suojellut alueet VAIHTOEHTOJEN JA NIIDEN TOTEUTETTAVUUDEN VERTAILU Tuulivoimapuisto Sähkönsiirto EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA OLETUKSET JATKOTUTKIMUKSET VAIKUTUSTEN SEURANTA Muuttava linnusto ja suuret petolinnut Ääni Asukkailta saatava palaute LYHENTEET JA TERMINOLOGIA Lyhenteet ja termit LÄHTEET Kartta-aineisto: Maanmittauslaitos Digitaalinen ympäristö- ja geodata: OIVA, Museovirasto LIITTEET A. Valokuvasovitteet 5

9 Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen Y M P Ä R I S T Ö V A I K U T U S T E N A R V I O I N T I S E L O S T U S Tiivistelmä Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kristiinankaupungin pohjoisosaan Tiukan kylän läheisyyteen, noin 8 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Alue sijaitsee pääosin valtatie 8:n, Närpiön kunnan rajan ja Myrkyntien välissä. Hankealueen sijainti Pohjanmaalla käy ilmi seuraavasta kartasta. 6

10 Hankealueelle suunnitellaan 19 32:tä teholtaan enintään 5 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, nosturipaikkoja, maakaapeleita, ilmajohtoja, kytkinkenttä sekä mahdollisesti huoltorakennuksia. Maa-alueet, joille tuulivoimaloita suunnitellaan, ovat noin sadan maanomistajan omistuksessa. Triventus Wind Power AB on tehnyt heidän kanssaan maankäyttösopimuksen. Hankkeesta vastaava Hanketta kehittää Triventus Wind Power AB, joka vastaa hankkeen toteutuksesta. Yhtiön päätoimipaikka on Falkenbergissä Ruotsissa. Triventus Wind Power AB:llä on monivuotinen kokemus hankekehityksestä Ruotsin markkinoilla, ja se on viime aikoina laajentanut toimintaansa muihin Pohjoismaihin. Yhtiöllä on Suomessa kaksi muuta Pohjanmaalla sijaitsevaa tuulivoimahanketta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-menettely) säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa ( /468). YVA-menettely ei sinänsä ole lupahakemus, suunnitelma tai hankkeen toteuttamispäätös, vaan prosessi, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa ( /713) säädetään, millaisiin hankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan. Asetuksen 2 luvun 6 :n 7 kohdan e alakohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kaksi päävaihetta: arviointiohjelmavaihe ja arviointiselostusvaihe. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ohjelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. Kristiinankaupunki Pohjoisen arviointiohjelmavaihe päättyi lokakuussa Toisessa vaiheessa arvioidaan ympäristövaikutukset ja tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Rinnakkain YVA-menettelyn kanssa on käynnissä osayleiskaavan laadintaprosessi. Hankkeen tausta Yhteiskunnalla on edessään energiahaaste. Tarve siirtyä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin on mittava sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä sekä Suomessa että muualla maailmassa on pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja energiajärjestelmän muuttamista. Tämä on tuulivoiman lisärakentamisen tausta Suomessa ja muualla Euroopassa. Hankkeesta vastaavan toiminta perustuu tuulivoimahankkeiden kehittämiseen alueilla, joiden tuuliolosuhteet ovat hyvät ja joilla maanomistajat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeessa täyttyvät molemmat kriteerit. Hankkeen laajuus ja sijainti Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kristiinankaupungin pohjoisosaan, noin 8 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Alue sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, Närpiön kunnan rajan eteläpuolella ja pääosin Myrkyntien pohjoispuolella. Alueen kokonaispinta-ala on noin 27 km 2. Hankealueelle suunnitellaan 19 32:tä teholtaan noin 2 5 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, nosturipaikkoja, maakaapeleita, ilmajohtoja, kytkinkenttä sekä mahdollisesti huoltorakennuksia. Hankealue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata sekä alavampia kosteikkoalueita. Hankealueen etelä- ja itäpuolella on peltoa, jonka reunoilla on harvaa asutusta. 7

11 Toteutusaikataulu Hankkeen alustava rakentamis- ja käyttöönottoaikataulu perustuu oletukseen, että YVA-prosessi päättyy kesällä 2015 ja osayleiskaava hyväksytään syksyllä Jos hanke saa rakennusluvan, maatöiden pitäisi alkaa vuonna Käyttöönotto tapahtuu arvion mukaan Alueen muut tuulivoimahankkeet Pohjanmaalla on meneillään lukuisia tuulivoimahankkeita. Arviointiselostusta varten on pyritty selvittämään kaikki hankkeet, jotka sijaitsevat 35 kilometrin säteellä Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeesta pohjoiseteläsuunnassa ja 20 kilometrin säteellä itä-länsisuunnassa. Tälle alueelle sijoittuu noin 30 erilaista hanketta, joihin sisältyy yhteensä lähes 900 tuulivoimalaa. Svalskullan viisi voimalaa on jo rakennettu. Niiden lisäksi erityistä huomioita on kiinnitetty VindIn:n Bölen ja Pjelaxin hankkeisiin, jotka ovat heti Närpiön kunnanrajan toisella puolella. Yhteensä näissä hankkeissa on enintään 74 voimalaa. Pjelaxin YVA-menettely on jo päättynyt, Bölen YVA-menettely on vielä kesken. Kaavoitus on kummassakin hankkeessa kesken. Tekniset ominaisuudet Nykyisten kaupallisessa käytössä olevien uusien maatuulivoimaloiden teho on 3 5 MW, roottorin halkaisija noin metriä ja napakorkeus noin metriä. Mitä suurempi roottorin pyyhkäisypinta-ala on, sitä kauempana tuulivoimaloiden on oltava toisistaan. Tuulivoimala alkaa tuottaa energiaa tuulennopeudella 3 4 m/s, ja voimala pysäytetään, kun tuulennopeus on noin 25 m/s. Kristiinankaupunki Pohjoisen tuulivoimapuisto tulee, rakennettavasta vaihtoehdosta riippuen, käsittämään tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan perustuksia, teitä, nosturipaikkoja, sähköasema sekä maakaapeleita ja ilmajohtoja sähkön siirtoa varten. Jokainen tuulivoimala koostuu perustuksesta, tornista, konehuoneesta ja kolmilapaisesta roottorista. Voimaloiden kokonaiskorkeus tulee olemaan enintään 210 metriä. Perustustekniikkana voidaan käyttää joko gravitaatioperustusta tai kallioon ankkuroitua perustusta. Hankealueen maaston perusteella tullaan käyttämään melkein yksinomaan gravitaatioperustusta, mutta yksittäisillä paikoilla kallioankkuroitu perustus voi tulla ajankohtaiseksi. Gravitaatioperustus pitää tuulivoimalan paikoillaan pelkän painonsa ansiosta. Se koostuu noin m 3 :sta betonia sekä raudoituksesta ja se valetaan paikan päällä. Tuulivoimapuiston rakentamista ja ylläpitoa varten tarvitaan hyvin suunniteltu soratieverkosto. Olemassa olevia teitä käytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta ne voivat olla liian kapeita tai alimitoitettuja. Koska kuljetukset ovat sekä pitkiä että raskaita, teiden on oltava kestäviä ja riittävän leveitä eikä niissä saa olla jyrkkiä mutkia. Jokaisen tuulivoimalan yhteyteen tehdään kivimurskeesta suurehko, kovitettu alue, jonka päällä on kantava sorakerros. Nosturipaikan ympäriltä noin 50 metrin alueelta kaadetaan mahdolliset puut roottorin lapojen nostamisen ja nosturin ohjaamisen helpottamiseksi. Itse tuulivoimalaa varten tarvittava maa-alue on hyvin pieni verrattuna energiantuotantoon, kun taas teitä, nosturipaikkoja ja perustusta varten tarvitaan suurempia maa-alueita. Tuulivoimalan yhteydessä olevan kovitetun alueen (perustus ja nosturipaikka) pinta-ala on m 2, riippuen perustustyypistä ja nosturipaikan koosta. Kallioon ankkuroitua perustusta käytettäessä alue on pienempi. Tuotetun sähkön siirtäminen voimaverkkoon edellyttää tuulivoimapuiston sisäisen verkon rakentamista ja puiston liittämistä siirtoverkkoon. Hankealueella rakennetaan sisäinen sähköverkko maakaapeleilla, jotka syöttävät sähkön sähköasemalle. Sähköasemassa jännite nostetaan tasolle 110 kv ja sähkö johdetaan alueelta joko maakaapelilla tai ilmajohdolla, joka sopivassa paikassa liitetään kanta- tai alueverkkoon. 8

12 Tarkasteltavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointiselostus tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen Tuulivoimapuistolle on laadittu eri vaihtoehtoja, jotka koskevat voimaloiden sijoittelua sekä puiston verkkoon liittämistä varten rakennettavaa voimajohtoa. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia vertaillaan keskenään. Vaikutuksia verrataan myös ns. nollavaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta. YVA-menettelyn aikana on selvitetty voimaloiden eri sijoitusmahdollisuuksia hankealueella. Tässä YVA-selostuksessa esiteltävät vaihtoehdot on laadittu muun muassa aluetta, asutuksen sijaintia ja tuuliolosuhteita koskevien aiempien tietojen ja selvitysten perusteella. Vaihtoehtojen erona on tuulivoimaloiden määrä ja sijoituspaikka. Vaihtoehdossa 1 rakennetaan enintään 32 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 5 MW ja kokonaiskorkeus enintään 210 metriä. Arvioitu sähköntuotanto on noin MWh vuodessa, mikä vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta (sähkönkulutus kwh/ vuosi). Vaihtoehto 1 on mukautettu hankealueella oleviin arvoihin ja on hankkeesta vastaavan hankkeesta vastaavan suosima vaihtoehto. Vaihtoehdossa 2 rakennetaan enintään 19 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 5 MW ja kokonaiskorkeus enintään 210 metriä. Arvioitu sähköntuotanto on noin MWh vuodessa, mikä vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta (sähkönkulutus kwh/vuosi). VE 1 VE 2 VE 0 Enimmäismäärä Teho/voimala (MW) Asennettu kokonaisteho (MW) Arvioitu kokonaistuotanto (GWh/vuosi) Enimmäiskorkeus (m) Uusi tie (km) 11 6,5 0 Tien vahvistaminen/leventäminen (km) Hankealueen ja sähköverkon väliselle sähkönsiirrolle on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 voimajohto vedetään ilmajohtona hankealueen länsinurkasta Kristiinankaupungin ja Närpiön kuntarajaa myötäillen valtatien 8 yli ja sen jälkeen olemassa olevassa voimajohtokäytävässä Storträsketjärven itäpuolella etelään. Voimajohto kääntyy länteen voimajohtokäytävään, joka johtaa sähköasemalle. Reitin pituus on noin 8 kilometriä. Vaihtoehdossa 2 voimajohto vedetään maakaapelina hankealueen lounaisosasta vanhaa ratapengertä ja tiestöä seuraillen Tiukan kylään ja siitä edelleen tiestöä seuraillen länteen valtatien 8 ali samalle sähköasemalle kuin vaihtoehdossa 1. Reitin pituus on noin 9,5 kilometriä. Hankkeesta vastaava pitää tätä sähkönsiirron vaihtoehtoa parhaana. YHTEENVETO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Vaikutukset ilmastoon Hankevaihtoehdossa 1 sähkön tuotanto on suurempi voimaloiden suuremman lukumäärän ansiosta. Vaihtoehdossa 1 päästövähennykset ovat siis suurempia kuin vaihtoehdossa 2. Rakentamisen ja käytöstä poistamisen aikana syntyy puolestaan enemmän päästöjä, koska voimaloita on enemmän. Ilmaston ja päästöjen kannalta hankevaihtoehtoa 1 on täten pidettävä ensisijaisena. 9

13 Kemiallinen yhdiste Vaihtoehto 1* Päästövähennykset (tonnia/vuosi) CO2 (verr. hiililauhdev.) CO2 (verr. kaasukombiv.) NOx (verr. hiililauhdev.) SO2 (verr. hiililauhdev.) * Arvioitu tuotanto: MWh/vuosi ** Arvioitu tuotanto: MWh/vuosi Vaihtoehto 2** Päästövähennykset (tonnia/vuosi) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavoitus Maankäyttöä hankealueella ja tämän ympäristössä ohjaa etupäässä Pohjanmaan maakuntakaava. Mikään hankevaihtoehdoista ei ole ristiriidassa tämän kanssa. Kaavaan merkityt alueet ovat täysin yhteensopivia tuulivoiman kanssa edellyttäen että tarvittavat suojatoimenpiteet toteutetaan. Pohjanmaalla on myös käynnissä tuulivoiman sijoittumista ohjaavan vaihemaakuntakaava 2:n laatiminen. Vaihemaakuntakaava on jo hyväksytty ja se on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Hankealue on hieman laajempi kuin vaihemaakuntakaavassa oleva alue. Vaihtoehdossa 1 kaikki voimalat yhtä lukuun ottamatta ovat vaihemaakuntakaavan rajauksen sisällä. Vaihtoehdossa 2 kaikki voimalat ovat rajauksen sisällä. Molempien hankevaihtoehtojen arvioidaan kuitenkin olevan vaihemaakuntakaavan mukaisia, sillä kaava on yleispiirteinen. Sähkönsiirron vaihtoehtojen katsotaan myös olevan maakuntakaavojen mukaisia. Asutus ja elinkeinoelämä Hankkeen kokoon verrattuna hankkeen läheisyydessä on vain vähän asuntoja. Alle kilometrin etäisyydellä voimaloista ei ole yhtäkään asuntoa. Vaihtoehdossa 1 on 1-1,5 kilometrin etäisyydellä voimaloista runsaat 40 asuntoa ja vaihtoehdossa 2 vain muutama. 1,5-2 kilometrin etäisyydellä asuntoja on noin 110 vaihtoehdossa 1 ja noin 70 vaihtoehdossa 2. Hanke voisi aiheuttaa uudisrakentamisen kiinnostuksen jonkinasteisen hiipumisen alueen lähettyvillä. Tänä päivänä mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että kyseiset alueet kasvaisivat mikäli hanketta ei toteutettaisi. Hanke ei heikennä alueella harjoitettavien elinkeinojen edellytyksiä toiminnan jatkamiseen. Metsä- ja maataloutta voidaan harjoittaa hankealueella myös tuulivoimapuiston valmistuttua, mutta niitä voivat koskea tilapäiset rajoitukset rakentamisen aikana. Hanke voi suosia paikallisia yrittäjiä luomalla kysyntää heidän palveluilleen puiston suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan aikana. Rakentamisen aikana tarvitaan monia urakointipalveluja, jotka voidaan hyvin hankkia paikallisilta yrityksiltä. Hanke voi tuoda merkittäviä tuloja myös alueella olevalle soranottamolle. Rakentamisen aikana tarvitaan lisäksi työntekijöiden ruokahuoltoon ja asumiseen liittyviä palveluja. Suuri osa hankealueen lähellä asuvista on sidoksissa hankkeeseen käyttöoikeussopimusten kautta. Tämä tuo heille lisätuloja, mikä voi helpottaa pienyrittäjän toimeentuloa ja kannustaa jäämään alueelle. Hankealueen ja sen ympäristön elinkeinotoiminnalle arvioidaan syntyvän pelkästään myönteisiä vaikutuksia. Verkkoliityntä on vain hyvin pieni osa hanketta, kun tarkastellaan kajoamista ympäristöön sekä mahdollisia vaikutuksia asutukseen ja elinkeinotoimintaan. Vaihtoehdossa 1 voimajohto kulkee suurelta osin olemassa olevassa johtoaukeassa ja vaihtoehdossa 2 käytetään maakaapelia. Vaikutusten arvioidaan kummassakin vaihtoehdossa olevan maankäytön kannalta erittäin vähäisiä. 10

14 Liikenne Tuulivoimapuiston rakentaminen tuo mukanaan suuren määrän raskaita kuljetuksia. Alustavat laskelmat osoittavat, että hankevaihtoehto 1 edellyttää noin kuljetusta rakentamisajalle jaoteltuna. Vastaava luku hankevaihtoehdossa 2 on kuljetusta. Tähän kuuluu perustusten, nosturipaikkojen ja teiden rakentaminen sekä tuulivoimaloiden ja nostokurjen toimitukset. Laskelmat huomioivat, että ajoneuvot myös poistuvat alueelta, jolloin ne lasketaan erilliseksi kuljetukseksi. Tuulivoimaloiden ja nostokurjen osien toimitukset luetaan erityiskuljetuksiksi, jotka asettavat erityisen suuria vaatimuksia teille osien pituuden ja leveyden takia. Vain pieni osa hankkeen kokonaiskuljetusmäärästä on erityiskuljetuksia; 9 % vaihtoehdossa 1 ja 7 % vaihtoehdossa 2. Sopiva tuulivoimaloiden tuontisatama on Kristiinankaupungin satama. Etäisyys satamasta hankealueelle on noin 14 km ja valtaosa tiestä on hyvin soveltuva erityiskuljetuksille. Erityiskuljetuksiin käytettävällä tiejaksolla voi normaaliin liikennevirtaan päivisin kohdistua vaikutuksia jonojen muodossa. Erityiskuljetukset tapahtuvat rajoitettuna toimitusajanjaksona kun tiet ja perustukset ovat valmistuneet. Prosentuaalinen liikennemäärän lisäys valtatiellä 8 on hyvin pieni rakennusaikana suhteessa kokonaisliikennemäärään (2 %), ja kohtuullinen suhteessa raskaaseen liikenteeseen (noin 11 %). Suurin liikennemäärien lisäys tulee sen sijaan tapahtumaan hankealuetta ympäröivillä pienillä teillä. Toiminnan aikana kuljetukset tehdään pelkästään henkilöautoilla, ja ne liittyvät tuulivoimaloiden huoltoon ja ylläpitoon. Yhteensä kuljetuksia on todennäköisesti alle 10 päivässä. Ääritilanteet, joissa vaihdelaatikko, generaattori tai jokin muu suuri osa on korjattava tai vaihdettava, voivat vaatia esimerkiksi nosturin kuljettamisen paikalle erikoiskuljetuksena. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisema Hanke vaikuttaa maisemaan sekä paikallisesti lähialueella että kauempana kaukomaisemaan. Vaikutukset ovat hyvin erilaisia, ja ne riippuvat siitä, mistä maisemaa tarkastellaan. Lähimaisemassa huoltotiet ja nosturipaikat muuttavat alueen rakennetta ja luonnetta merkittävästi. Paikallinen maisema pirstoutuu, ja yhtenäiset luontoalueet vähenevät. Maisema muuttuu hieman teollisuusmaiseksi, ja ihmisen kädenjälki näkyy siinä selvästi. Lähietäisyydellä metsä peittää kuitenkin suuren osan tuulivoimaloista, kun niitä tarkastellaan maan pinnalta. Tuulivoimalat näkyvät hankealueella erityisen hyvin korkeimmilta kukkuloilta sekä kokonaan tai osittain puuttomista paikoista eli soilta, avohakkuualueilta, peltoalueilta ja karuilta kallioalueilta. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset kytkeytyvät vahvasti myös voimaloiden väriin, kokoon ja näkyvyyteen. Lisäksi ympäröivän maiseman ominaispiirteillä ja sietokyvyllä on merkitystä vaikutusten merkittävyydelle Näkemäalueanalyysien mukaan tuulivoimalat näkyvät kummassakin vaihtoehdossa selvimmin mereltä, missä ei ole näkymäesteitä. Myös kaikki muut rannikon tuulivoimahankkeet näkyvät hyvin mereltä. Maisemakuvan muutos on suurin parin kilometrin päässä tai kauempana rannikosta oleville veneilijöille. Maalla tuulivoimalat näkyvät selvimmin paikoista, joissa on avoimia alueita, kuten teitä, peltoja ja järviä. Avoimia alueita on tyypillisesti asutuksen ympärillä, minkä vuoksi tuulivoimaloiden voidaan olettaa näkyvän monista asunnoista. Kristiinankaupunki Pohjoisen ympäristön tasainen maisema, jossa on runsaasti metsää ja melko vähän avointa tilaa, on suhteellisen sietokykyinen. Metsä peittää näkyvyyden monissa paikoissa vaikka hankealue rajautuukin Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema-alueeseen. Maisemaan vaikuttavat valtatie 8 ja lukuisat pienemmät maisemaa pirstovat tiet. Kristiinankaupungin pohjoisosan arvioidaan siis maiseman kannalta soveltuvan tuulivoimarakentamiseen. 11

15 Kristiinankaupunki Pohjoisen maisemavaikutukset riippuvat merkittävästi siitä, kuinka moni alueen muista hankkeista toteutuu ja mitkä nämä hankkeet ovat. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeella on yhteisvaikutuksia pääosin Bölen ja Pjelaxin hankkeiden kanssa. 110 kv:n ilmajohto ei monestikaan aiheuta merkittävää muutosta maisemakuvassa. Kun johto vedetään metsän läpi tasaisella alueella, se on tuskin havaittavissa ennen kuin katsoja tulee johtoalueen kohdalle. Jos 110 kv:n johto kulkee avoimen maiseman, kuten viljelyalueen tai niittyjen, läpi, on se hyvin näkyvissä ja voi muodostaa vieraan ja joskus häiritsevän tekijän ympäristössä. Häiritsevyys lisääntyy myös kun useita voimajohtoja rakennetaan rinnakkain samassa johtoaukeassa. Toimenpide maisemassa on silloin suurempi ja johdot näkyvämpiä. Rinnakkaisia johtoja voidaan erityisesti pitää häiritsevinä jos ne ovat erimallisia. Vaihtoehdossa 1 voimajohdon suunnitellaan kulkevan rinnakkain olemassa olevien (ja suunniteltujen) johtojen kanssa suurella osalla linjausta. Rinnakkaisten johtojen etu on taas se, että maisemaa ei pirstota samalla tavalla kuin jos jokainen johto seuraa omaa linjaustaan. Johdon reitille ei juurikaan osu avoimia peltoalueita, vesistöjä tai tiheään asuttuja alueita. Näin ollen johtovaihtoehto 1 aiheuttaa hyvin pienen muutoksen maisemakuvassa. Johtovaihtoehdossa 2 käytetään maakaapelia, joten sillä ei ole maisemavaikutuksia. Muinaisjäännökset Hankealueella on kymmenkunta kiinteää muinaisjäännöstä. Voimaloiden, teiden, kaapeliojien ja nosturipaikkojen rakentaminen on suunniteltava huolellisesti, jotta estetään fyysinen kajoaminen muinaisjäännöksiin. Molemmat vaihtoehdot on suunniteltu niin, että tämä on täysin mahdollista. Alueella tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa tarkistettiin ennestään tiedossa olevat muinaisjäännökset ja löydettiin useita uusia muinaisjäännöksiä. Brändåsenin alueella Kätsträsketin länsipuolella on useita muinaisjäännöksiä. Vaikutukset ihmisiin Ääni Tuulivoiman aiheuttama ääni muodostuu pääosin aerodynaamisesta äänestä joka johtuu roottorilapojen liikkeestä ilman halki. Ympäristöministeriön ohjearvojen mukaan tuulivoimaloista aiheutuva ekvivalentti äänen taso ei saa ylittää 40 dba vakituisten asuntojen, ja 35 dba loma-asuntojen kohdalla. Yksittäisiin vapaa-ajan asuntoihin tai vakituisen asutuksen keskellä oleviin vapaa-ajan asuntoihin ei kuitenkaan sovelleta 35 dba:n rajaa. Hankealueen lähettyvillä on kolme tällaista vapaa-ajan asuntoa. Vuosien 2014 ja 2015 aikana ympäristöministeriö on valmistellut asetusta tuulivoimamelusta. Asiaa valmistellut työryhmä teki luonnoksen, jossa sekä vakituisten että vapaa-ajan asuntojen suurimmaksi sallituksi yöajan äänitasoksi määriteltiin 40 dba. Asetuksen valmistelu on sittemmin viivästynyt. Hankevaihtoehtoja varten tehdyt mallinnukset osoittavat, että ympäristöministeriön ohjearvot eivät ylity yhdenkään asunnon kohdalla. Äänitasot jäävät myös läheiset hankkeet huomioiden ohjearvojen alle. Liikkuvat varjot Auringon ollessa matalalla ja sää on kirkas voivat roottorien lavat aiheuttaa liikkuvia varjoja jopa kahden kilometrin päähän jokaisesta yksittäisestä tuulivoimalasta. Voimaloiden lähellä asuvat voivat pitää tätä välkettä häiritsevänä. Suomessa ei ole annettu raja-arvoja maksimaaliselle välkeajalle asuntojen luona. Tanskassa sovelletaan enintään kymmentä tuntia vuodessa maksimaalisena raja-arvona. Ruotsissa ja Saksassa vastaava arvo on enintään kahdeksan tuntia vuodessa. Laaditut mallinnukset osoittavat, että hankevaihtoehto 1 aiheuttaisi liikkuvaa varjostusta yli 8 tuntia vuodessa 4 asunnon kohdalla. Eniten välkkeelle altistuvan asunnon kohdalla lukema olisi 10 tuntia ja 7 minuuttia. Vaihtoehdossa 2 yhdenkään asunnon kohdalla kahdeksan tunnin suositus ei ylity. Yhteisvaikutukset huomioiden välkkeelle altistuvia asuntoja on viisi vaihtoehdossa 1 ja yksi vaihtoehdossa 2. 12

16 Välkemallinnus ei huomioi kasvillisuutta. Kasvillisuus huomioiden asuntojen välkeajat ovat edellä mainittua pienempiä. Sosiaaliset vaikutukset Yleisön mielipiteiden ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi on tehty postitse asukaskysely hankkeen lähialueilla. Kyselytutkimuksen tuloksesta on luettavissa, että paikallisväestö suhtautuu hankkeeseen enimmäkseen myönteisesti. Osa väestöstä kuitenkin asennoituu hankkeeseen kokonaisuutena kielteisesti tai on huolissaan tietyistä häiriötekijöistä. Kielteisesti asennoidutaan ensisijaisesti asumisviihtyvyyden heikentymisriskin sekä ulkoiluun ja metsästykseen liittyvien häiriöiden vuoksi. Huolestuneisuus on läheisessä yhteydessä pelkoon äänihaitoista ja maisemakuvan huomattavasta muuttumisesta. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat myös, että ollaan suuresti tietoisia siitä, että hanke voi olla hyödyksi Kristiinankaupungin työllisyydelle, paikalliselle elinkeinoelämälle ja alueen palvelutarjonnalle. On myös toivottu, että paikalliset yritykset saisivat mahdollisuuden osallistua hankkeeseen. Vaikutukset luonnonympäristöön Maa- ja kallioperä Maa- ja kallioperään kohdistuu muutoksia kun maapeite poistetaan rakennuspaikoilla, teitä ja nosturipaikkoja kovetetaan sekä perustuksia valetaan maahan. Kaapeli- ja tielinjauksilla suoritetaan maanrakennustoimenpiteitä. Toimenpiteet ovat kuitenkin pinnallisia, eivätkä aiheuta pitkäkestoisia tai maantieteellisesti laajoja haittavaikutuksia. Hankevaihtoehdossa 2 voimaloita rakennetaan merkittävästi vähemmän kuin hankevaihtoehdossa 1, mikä merkitsee, että nosturipaikat vaikuttavat pienempään pinta-alaan. Samoin uutta tietä ja parannettavaa tietä tarvitaan vähemmän vaihtoehdossa 2 Pohjavesi Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten merkitys riippuu vedenpinnan tasosta ja vedenpaineesta. Jos pohjaveden laatu heikkenee paikallisesti tiettyjen voimaloiden ympärillä, tämä ei ole kovin merkittävää niin kauan kuin pohjaveden tasoon ei kohdistu muita vaikutuksia esim. vedenottamoista otettavien suurten vesimäärien seurauksena. Lähimmät pohjavesialueet ovat usean kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Kankaanmäen pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue on 2,2 kilometrin päässä lähimmästä voimalapaikasta ja Isomäen pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue yli 3 kilometrin päässä. Näin suuret etäisyydet ovat riittävän pitkiä, jotta hankkeella ei ole niihin vaikutuksia. Teiden, nosturipaikkojen, kaapeliojien jne. rakentaminen ei pääsääntöisesti vaikuta pohjavesiin, sillä nämä toimenpiteet tapahtuvat pohjaveden tason yläpuolella. Rakennusaikaisilla maamassojen suurilla siirroilla voi olla tietty vaikutus pohjaveden tasoon ja virtaukseen. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin pieniä ja paikallisia. Pintavedet Tuulivoiman rakentaminen voi vaikuttaa pintaveteen sekä muuttamalla veden luonnollista tasapainoa tilapäisesti että lisäämällä humuksen ym. kulkeutumista vesistöihin. Molemmissa hankevaihtoehdoissa suurimmat pintaveden laatua rakentamisen aikana koskevat riskit ilmenevät Molnån varrella. Molemmissa tapauksissa ojan lähelle rakennetaan tuulivoimaa ja uutta tietä. Tien suunnitellaan myös ylittävän oja yhdessä kohtaa sekä vaihtoehdossa 1 että vaihtoehdossa 2. Molnå on menettänyt luonnontilaisuutensa alavirralta jo aikaisemmin. 13

17 Kasvillisuus ja luontoarvot Vuosina 1977 ja 1988 tehdyissä suoinventoinneissa Kätsträsketin todettiin olevan suojelun arvoinen ja myös linnuston kannalta merkittävä. Lisäksi Svinlidsmossenin todettiin olevan linnuston kannalta merkittävä. Svinlidsmossen on ojitettu suo, Kätsträsket puolestaan umpeen kasvanut lampi. Kätsträsketin historia näkyy edelleen, sillä suo on varsin märkä. Suotyypiltään se edustaa vaarantunutta (VU) saranevaa. Lillträsket on hankealueen länsireunalla sijaitseva vesilain ja metsälain 10 perusteella suojeltu lampi. Molnån puro virtaa Långmarkenin suoalueelta lounaaseen. Puron pohjoisosat ovat osittain luonnontilaisia tai sen kaltaisia. Siten puro täyttää metsälain 10 suojeluperusteet. Pikkujärven läheisyydessä on arvokas mäntyvaltainen ojittamaton suoalue, joka yhdessä järven kanssa muodostaa paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kulopalokalliot hankealueen itäreunalla ja Killbergetin kalliometsäalue hankealueen eteläreunalla ovat myös paikallisesti arvokkaita kohteita. Hankealueelta on aikaisempia havaintoja viitasammakosta. Vuoden 2013 seurannassa lajista ei kuitenkaan tehty havaintoja. Hankealueen länsiosassa on laaja-alue, jolla on havaittu isoristihämähäkkiä. Lajin uhanalaisuusluokitus on aikaisemmin ollut silmälläpidettävä (NT), mutta se on sittemmin muutettu elinvoimaiseksi (LC). Hankevaihtoehdossa 1 luontoarvot on otettu hyvin huomioon vaikka voimaloita onkin paljon. Långmarkenin ja Molnån puron välistä on suunniteltu rakennettavaksi uusi tie. Rakennustyöt saattavat tilapäisesti aiheuttaa samentumaa puron vedessä. Yksi voimala on suunniteltu hankealueen länsiosaan lähelle isoristihämähäkin aluetta. Koska laji on kuitenkin elpymään päin, ei voimala aiheuta lajille merkittävää uhkaa. Kätsträsketin läheisyyteen on suunniteltu useita voimaloita. Voimaloiden kuin myös tiestön sijainti on suunniteltu niin, että niistä kohdistuisi Kätsträsketille mahdollisimman vähäinen kuormitus. Rakentaminen saattaa lyhytaikaisesti häiritä Kätsträsketin luontoa, mutta haitan ei katsota olevan merkittävää. Hankevaihtoehdossa 2 voimaloita on vähemmän ja suojaetäisyydet luontokohteisiin ovat isommat. Myös tässä hankevaihtoehdossa Långmarkenin ja Molnån läheisyyteen on suunniteltu yksi voimala ja uusi tie. Voimajohtovaihtoehdon 1 reitille jää Stormossenin suoalue valtatien 8 läheisyydessä. Voimajohto tulee pyrkiä vetämään suon ojitettujen osien kautta, jotta vaikutukset luonnontilaiseen osaan jäävät vähäisiksi. Voimajohtovaihtoehdossa 2 käytettäisiin maakaapelia. Reitille jää arvokas kallioalue sekä Erisbergin läheisyydessä oleva metsälain 10 mukainen metsäalue. Metsässä on myös tavattu liito-oravia. Voimajohto tulee vetää Kristiinankaupungintien pohjoispuolelta, jolloin arvokohteet eivät vaarannu. Linnusto Linnut ovat yksi niistä eläinryhmistä joiden katsotaan olevan herkimpiä tuulivoimarakentamiselle. Lintujen liikkuessa avoimessa ilmatilassa voivat tuulivoimalat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia törmäysriskin ja estevaikutuksen muodossa. Kun maata otetaan käyttöön rakennuspaikkoja ja teitä varten syntyy elinympäristömenetyksiä. Myös tuulivoimaloista leviävä ääni aiheuttaa käytännössä elinympäristöjen menetyksiä. - Pesimälinnusto Hankealueen metsät ovat valtaosin hoidettuja talousmetsiä, ja alueella on runsaasti hakkuuaukeita. Alueen pesimälinnusto ei tämän takia erityisesti erotu seudun muiden metsäisten alueiden linnustosta. Rakentamisen aikana otetaan käyttöön uusia alueita, metsiä hakataan ja hankealueen halki kulkee runsaasti raskasta liikennettä. Myös ihmisen toiminta lisääntyy huomattavasti. Tämä voi häiritä paikallista linnustoa ja 14

18 etenkin uhanalaisten lajien soidinmenoja ja pesintää. Pesivien lintujen kannalta hankevaihtoehto 2 on parempi, koska voimaloita on vähemmän ja pienempi alue otetaan käyttöön. Käytön aikana häiriöitä syntyy ennen kaikkea tuulivoimaloiden sijoittelusta maastoon ja roottorien lapojen liikkeestä ilmatilassa. Voimala voi muodostaa linnuille estevaikutuksen ja törmäysriskin. Voimaloiden ääni ja välke voivat myös häiritä joitakin lintulajeja. Käytön aikana alueella pesivät ja liikkuvat petolinnut ovat erityisen alttiita törmäyksille. Hankealueella ei pesi merikotkaa eikä kalasääskeä, eikä hankealue ole näille erityisen keskeinen. Hankevaihtoehtojen välillä ei ole kovinkaan merkittäviä eroja. Vaihtoehdossa 2 voimaloita on vähemmän, ja käyttöön otettava alue on pienempi, joten esim. törmäysriski on tässä vaihtoehdossa pienempi kuin vaihtoehdossa 1. - Muuttolinnusto Hankealueen sijainti lähellä rannikkoa merkitsee, että monet linnut muuttavat alueen yli tai sen läheltä. Hankealue sijoittuu metsäiselle alueelle, jossa ei ole erityisen selviä lintujen muuttoa ohjaavia väyliä eikä muuttolintujen ruokailu- ja levähdysalueinaan suosimia laajoja pelto- ja kosteikkoalueita. Sitä vastoin hankealueen itäpuolinen, pohjois-etelä-suuntainen Teuvanjokilaakso keskittää selkeästi alueen läheisyydessä lintujen muuttoa. Suurin riski on suurilla lajeilla, jotka muuttavat suurissa määrin hankealueen kautta. Tällaisia ovat hanhet, joutsenet, kurjet ja kotkat. Hankevaihtoehdossa 1 estevaikutus on suurempi, koska tuulivoimaloita on enemmän, ja koska tuulivoimapuisto kattaa suuremman pinta-alan. Lisäksi sijoitussuunnittelussa ei ole otettu huomioon muodon vaikutusta muuttaviin lintuihin yhtä suuressa määrin kuin vaihtoehdossa 2. Hankevaihtoehdossa 2 voimalat rakennetaan niin pienelle alueelle kuin järkevällä tavalla on mahdollista ottaen muuttava linnusto huomioon tuulivoimapuiston muodossa. Näin ollen hankealueen halki lentävien lintujen törmäysriski on huomattavasti pienempi kuin vaihtoehdossa 1. Voimaloiden tiheä sijoittelu johtaa myös siihen, että puisto koetaan esteeksi. Useammat linnut saattavat siksi lentää hankealueen ympäri eikä sen halki. Muuttolinnuille merkityksellisiä seuraamuksia syntyy, jos useat tai kaikki lähialueille suunnitellut tuulivoimahankkeet rakennetaan. Siinä tapauksessa syntyy kumulatiivisia vaikutuksia linnuille, jotka muuttavat koko rannikkokaistaletta myöten. Tällöinkin potentiaaliset vaikutukset liittyvät lähinnä suuriin muuttaviin lintuihin; hanhet, joutsenet, kurjet ja petolinnut. Tuulivoimapuisto Svalskulla sekä suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet Pjelax, Böle, Gamla Närpesvägen ja Lappfjärd-Dagsmark ovat lähimpänä Kristiinankaupunki Pohjoista sijaitsevat hankkeet jotka voivat aiheuttaa suurimmat yhteisvaikutukset. Mahdollisia yhteisvaikutuksia on lievennetty YVA-menettelyiden aikana mm. niin, että Kristiinankaupunki Pohjoisen vaihtoehdon 2 kokoa pienenennetty ja muotoa on muutettu, ja Pjelaxin hankevaihtoehdossa 2 on jätetty avoin 2,5 kilometrin lentokäytävä Pjelaxin ja Svalskullan välille. Törmäyskuolemien populaatiovaikutus riippuu lajista, mutta suurimmillaankin törmäyskuolemat tuskin johtavat merkittäviin vaikutuksiin minkään muuttavan lajin kannalta. Suurin riski kohdistuu metsähanheen, jonka kanta vähenee Suomessa. Liito-orava Liito-orava kuuluu lajeihin, jotka ovat erityisen herkkiä metsämaiden rakennushankkeille. Laji on mainittu EU:n luontotyyppidirektiivin liitteen IV a kohdassa. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on siksi luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Edellyttäen, että liito-oravan elinympäristöjä ei häiritä fyysisesti, on vaikutus lajiin suurin rakennusaikana. Tuulivoimaloiden rakennusaikana ihmisen toiminta alueella lisääntyy huomattavasti, ja maatöistä sekä kuljetuksista aiheutuu ääntä. Rakentamisesta syntyvä ääni on voimakkaampaa kuin tuulivoimaloista käytön aikana aiheutuva aerodynaaminen ääni. Vaikka liito-orava ei olekaan erityisen altis äänelle, on mahdollista, että lähellä tietöitä sijaitsevia reviirejä vältetään tietöiden aikana. 15

19 Hankealueelta löydettiin merkkejä liito-oravasta vain Lillmossenin suoalueen pohjoispuolelta metsäautotien itäpuolelta. Alueella on muitakin potentiaalisia paikkoja, mutta niillä lajista ei tehty havaintoja. Yksi vanha havainto on tehty tien läheisyydessä, jota on suunniteltu käytettävän rakennustöissä. Jos lajista tehdään alueella havaintoja, niin tietä tulee leventää pellon puolelta siten ettei reviiri vaarannu. Hankevaihtoehdossa 1 on yksi voimala liito-oravareviirin läheisyydessä. Tästä aiheutuu reviirille voimalan käytön aikana ääntä. Mallinnetun äänitason katsotaan kuitenkin olevan hyväksyttävä. Hankevaihtoehdossa 2 äänitasot liito-oravareviireillä ovat pienemmät kuin vaihtoehdossa 1. Erisbergetin läheisyydessä oleva vanha metsä on liito-oraville otollinen alue. Maakaapeli tulee tällä osuudella vetää Kristiinankaupungintien pohjoispuolelta, jotta metsä ei vaarannu. Lepakot Lepakot ovat tuulivoimalle herkkä eläinryhmä, sillä ne lisääntyvät hitaasti, joten jos monet niistä joutuvat onnettomuuksiin ennen kuin ne ehtivät lisääntyä, voi tällä olla kielteinen vaikutus populaatioon. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille haittaa pääasiassa törmäysriskin muodossa. Ei ole olemassa yleisesti sovittuja turvaetäisyyksiä tuulivoimaloiden ja lepakoille tärkeiden alueiden välillä, koska riskit vaihtelevat eri lajien välillä. Hankealueen lepakkomääriä voidaan pitää varsin pienenä. Alueella tavattiin pääasiassa pohjanlepakkoa ja muutamassa paikassa myös vesisiippaa ja viiksi- / isoviiksisiippaa. Yksikään alue ei noussut erityisesti esille lepakoiden suuren määrän tai lajien suuren kirjon vuoksi. Siten arvioidaan että hankealueella ei ole erityisen tärkeitä lepakkoalueita. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ihmisen toiminta alueella lisääntyy voimakkaasti. Tästä aiheutuu ääntä, joka voi häiritä lepakoita. Herkimpiä ovat lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä ruokailumaastot, mutta tällaisia ei alueella havaittu. Teiden rakentaminen edellyttää hakkuita, joka muuttaa jonkin verran metsien ja saalistuspaikkoina käytettävien metsäautoteiden luonnetta mutta ei vähennä paljoakaan niiden arvoa lepakoille. Voimalapaikoilla joudutaan myös tekemään hakkuita. Hakkuut saattavat paikoin pienentää lepakoille sopivaa ympäristöä. Suurin haittavaikutus voi kohdistua lepakkoihin käytön aikana, jolloin on olemassa törmäysriski. Käytön aikana voimaloiden sijoittelulla on huomattavasti suurempi merkitys kuin teillä. Suuremmasta voimalamäärästä johtuen lepakkoihin lajiryhmänä kohdistuvat riskit arvioidaan suuremmiksi hankevaihtoehdossa 1 kuin hankevaihtoehdossa 2, mutta yleisesti ottaen hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen lepakoihin. Suojelualueet Erityyppisen aluesuojelun tavoitteena on säilyttää laaja valikoima luonnonarvoja ja erityisiä lajiryhmiä. Suojeltavasta arvosta riippuen voi tuulivoimalla olla haitallisia vaikutuksia alueiden-suojeluun. Haavoittuvaisimpia ovat ne suojelualueet, jotka sijaitsevat hankealueella tai tämän läheisyydessä, sekä sellaiset alueet joiden tarkoituksena on suojella lajeja jotka liikkuvat laajasti, esim. lintudirektiivin perusteella suojellut Natura alueet (SPA). Hankealueella ei ole suojelualueita, mutta kahdelle Metsähallituksen omistamalle kiinteistölle on jatkossa tarkoitus perustaa luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Hankealueelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen pidetään etäisyyttä vähintään 300 metriä, eikä suunnitellun luonnonsuojelualueen läpi vedetä teitä tai sähköjohtoja. Tämä pätee kummassakin hankevaihtoehdossa. Suunnitelluille luonnonsuojelualueille kohdistuu kuitenkin kummassakin hankevaihtoehdossa noin 45 dba:n äänitaso. 20 kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee 12 joko lintu- tai luontodirektiivin perusteella Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Hankkeen vaikutus näihin alueisiin riippuu ennen kaikkea siitä, mitä lajeja ja luontotyyppejä alueiden on määrä suojella. Lähimpään lintudirektiivin (SPA) perusteella suojeltuun Natura- 16

20 alueeseen on etäisyyttä noin 4 kilometriä, mikä on riittävä etäisyys jotta tuulivoimahankkeesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ei synny. 20 kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee 15 luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvaa aluetta. Lehtojen ja vanhojen metsien luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet ovat hankealuetta lähimpänä. Lähimmät alueet ovat noin kilometrin päässä hankealueen pohjoispuolella. Niille voi kohdistua ainakin äänestä aiheutuvia vaikutuksia. Lajien elinympäristö saattaa paikoin heikentyä hieman. Alueet ovat kuitenkin keskellä Pjelaxin tuulipuistoaluetta. Jos Pjelaxin hanke toteutuu, on Kristiinankaupunki Pohjoisen merkitys näille luonnonsuojeluohjelma-alueille vähäinen. Lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyviin alueisiin (etäisyys vähintään 3,8 km) ei kohdistu haitallisia vaikutuksia siinä mielessä, että habitaatti heikkenisi. Joihinkin alueilla oleskeleviin lintulajeihin voi kohdistua vaikutuksia lisääntyvien muutonaikaisten riskien takia. 20 kilometrin säteellä hankealueesta on useita luonnonsuojelualueita. Lähimmät ovat Limingankallio, Bredmossmyran ja Bredmossen, jotka ovat noin kilometrin päässä hankealueesta. Vaikka Limingankallion luonnonsuojelualue on lähimpänä hankealuetta, ovat voimalat niin kaukana, että alueelle ei kohdistu meluvaikutusta. Bredmossmyranin alueen itäisimpään osaan tulee kuitenkin hieman yli 40 dba:n äänenpaine vaihtoehdossa 1. Hankevaihtoehdossa 2 voimaloita on sen verran vähemmän, että äänenpaine jää alle 40 dba:n. Bredmossenissa jäädään alle 40 dba:n. Kristiinankaupunki Pohjoisen vaikutus jää kuitenkin vielä vähäisemmäksi jos Bölen ja Pjelaxin hankkeet toteutuvat. Nämä hankkeet ympäröivät sekä Bredmossmyranin että Bredmossenin luonnonsuojelualueet kokonaan. Muut luonnonsuojelualueet ovat yli 4 km päässä hankealueesta. Hankealueesta 20 km säteellä sijaitsee useita Birdlife Internationalin kansainvälisesti arvokkaiksi lintualueiksi (Important Bird Area, IBA) luokittelemia alueita tai kansallisesti arvokkaita lintualueita (Finnish Important Bird Areas, FINIBA). IBA ja FINIBA-alueet eivät ole varsinaisia suojelualueita, vaan ne ovat arvokkaiden lintualueiden kartoitus- ja seurantahankkeen tulos. Lähin IBA-alue sijaitsee yli kahdeksan kilometrin päässä hankealueelta etelään, eikä hankkeella siten ole vaikutusta siihen. Hankealue sijaitsee paljon laajemmalla FINIBAalueella Suupohjan metsät. Alueen linnustoa kartoitettiin 1990-luvun alussa. Alueen rajaus on hyvin epätarkka ja karkea. Suupohjan metsät FINIBA-aluetta pidetään pikemminkin maakunnallisesti arvokkaana lintualueena, ei valtakunnallisesti arvokkaana, ja sen eteläosia mahdollisesti ei maakunnallisesti arvokkainakaan tehometsätalouden vaikutusten takia. Hankealue onkin valtaosin tehokkaasti hoidettua talousmetsää, osin hakkuualuetta, eikä näin ollen linnustoltaan erityisen edustavaa. Voimajohtoreittien läheisyydessä on kaksi Natura-aluetta (Tegelbruksbacken ja Pohjoislahden metsä). Suunnitelluilla voimajohtovaihtoehdoilla ei kuitenkaan ole näihin Natura-alueisiin vaikutuksia. Vaihtoehtojen vertailu ja niiden toteutettavuus Tuulivoimapuisto Vaihtoehtojen soveltuvuudesta ja toteutettavuudesta on tehty systemaattinen vertailu. Hankevaihtoehto 1 antaa suuremman uusituvan energian tuotannon verrattuna vaihtoehtoon 2 ja johtaa näin ollen suurempaan päästövähenemään. Hankevaihtoehto 1 tuo lisäksi mukanaan suuremman työllistävän vaikutuksen, ja suuremmat verotulot kunnalle. Tämä saavutetaan kuitenkin suuremmalla voimalamäärällä, ja suuremmalla käyttöön otetulla pinta-alalla ja massojen sekä muiden luonnonvarojen käytöllä. Hankevaihtoehto 1 aiheuttaa potentiaalisesti suurempia haitallisia vaikutuksia muuttavalle linnustolle, ja jossain määrin myös kasvillisuudelle ja lepakoille. Hankevaihtoehto 2 on suotuisampi monin tavoin; pienempi voimaloiden lukumäärä ja käyttöön otettu pinta-ala, pienemmät ääni- ja välkevaikutukset, ja voimaloiden ryhmittelyltään parempi ja kauemmaksi asutuksesta sijoittuva tuulivoimapuisto. Toisaalta ilmastohyöty ja työllistävä sekä verotuloja tuova vaikutus ovat pienempiä kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehto 2 on hieman suotuisampi myös maisemanäkökulmasta, mutta tämä on hyvin subjektiivinen aspekti arvioitavaksi. 17

21 Sähkönsiirto Tarkastellut sähkönsiirron vaihtoehdot ovat teknisiltä ratkaisuiltaan hyvin erilaisia. Sähkönsiirron vaihtoehdossa 1 siirto toteutetaan ilmajohdon kautta, vaihtoehdossa 2 maakaapelin avulla koko matkalla. Vaihtoehtojen reitit ovat erilaisia, ainoastaan viimeinen lyhyt jakso sähköasemalle on yhteinen. Sähkönsiirron vaihtoehto 2 on suositeltavin ympäristönäkökulmasta. Vaikka tämä linjaus on hieman pidempi, on maakaapeliratkaisu näkymätön, eikä sitä varten tässä tapauksessa jouduta avaamaan juurikaan uutta käytävää metsäisessä maastossa. Maisemakuvalle aiheutuva vaikutus jää pieneksi, kun ilmajohdolle ja varsinkin rinnakkaisille ilmajohdoille ei ole tarvetta. Maakaapeliratkaisu on myös asukkaiden ja kaupungin kannalta helpommin hyväksyttävä ratkaisu. Vaihtoehto 2 onkin hankevastaavan ensisijainen ratkaisu. Sähkönsiirron vaihtoehto 1 on huonompi ympäristön kannalta koska ilmajohtoa täytyy vetää osittain uudessa käytävässä metsämaastossa, ja koska ilmajohto on näkyvä elementti maisemakuvassa. Tämä ratkaisu edellyttää myös, että paikallisen verkkoyhtiön kanssa sovitaan rinnakkaisesta johdosta samassa johtokäytävässä. Sähkönsiirron vaihtoehto 1 on kuitenkin ympäristöllisessä mielessä toteutettavissa. 18

22 Osa 1. Tiedot hankkeesta 1 JOHDANTO Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kristiinankaupunkiin Tiukan kylän ja Myrkyn kylän (Karijoki) lähettyville, noin kahdeksan kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Alue sijaitsee pääosin valtatien 8, Närpiön kunnan rajan ja Myrkyntien välissä. Hankealueen sijainti Pohjanmaalla käy ilmi seuraavasta kartasta (Kuva 1). Hankealueelle suunnitellaan 19 32:tä teholtaan enintään 5,0 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, nosturipaikkoja, maakaapeleita, ilmajohtoja, kytkinkenttä sekä mahdollisesti huoltorakennuksia. Maa-alueet, joille tuulivoimaloita suunnitellaan, ovat runsaan sadan maanomistajan omistuksessa. Triventus Wind Power AB on tehnyt heidän kanssaan maankäyttösopimuksen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, millaisiin hankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan. Menettelyä sovelletaan aina tuulivoimahankkeisiin, joissa yksittäisten voimaloiden määrä on vähintään kymmenen tai joissa kokonaisteho on vähintään 30 MW. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hanke täyttää nämä kriteerit, minkä vuoksi siihen sovelletaan YVA-menettelyä. YVA-menettelyn rinnalla on meneillään osayleiskaavan laatiminen hanketta varten. Kuva 1: Hankealueen sijainti Kristiinankaupungissa Pohjanmaalla. 19

23 2 HANKKEESTA VASTAAVA 2.1 Triventus Wind Power AB Hanketta kehittää Triventus Wind Power AB. Yhtiön päätoimipaikka on Falkenbergissä Ruotsissa. Kristinestad-Tjöck Vindpark Ab on Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeen kehittämistä varten perustettu projektiyhtiö, jonka omistaa kokonaan Triventus Wind Power AB. Triventus Wind Power AB:llä on monivuotinen kokemus hankekehityksestä Ruotsin markkinoilla, ja se on viime aikoina laajentanut toimintaansa muihin Pohjoismaihin. Yhtiön päätoimintana on kehittää ja rakentaa tuulivoimahankkeita, jotka myydään eri markkinaosapuolille. Triventus Wind Power AB:llä on meneillään kolme hanketta Pohjanmaalla: Västervik, Kristiinankaupunki Pohjoinen ja Pirttikylä (Pörtom). Hankkeiden sijainti näkyy alla olevassa kartassa. Kuva 2: Triventus Wind Powerin hankkeet Pohjanmaalla. 20

24 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-menettely) säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa ( /468). YVA-menettely ei sinänsä ole lupahakemus, suunnitelma tai hankkeen toteuttamispäätös, vaan prosessi, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa ( /713) säädetään, millaisiin hankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan. Asetuksen 2 luvun 6 :n 7 kohdan e alakohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. 3.1 Arviointimenettelyn sisältö Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kaksi päävaihetta: arviointiohjelmavaihe ja arviointiselostusvaihe Arviointiohjelma Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, kuinka hankkeesta vastaava aikoo toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Ohjelmassa luetellaan, mitä vaikutuksia arvioidaan ja miten arviointi on tarkoitus tehdä. Lisäksi YVA-ohjelmassa esitetään YVA-menettelyn toteuttamisen perusteet sekä kuvataan hankealueen nykytila ja arvioitavat vaihtoehdot. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeen arviointimenettely alkoi, kun ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle kesäkuussa Yhteysviranomaisena toimii alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tässä tapauksessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. ELY-keskus tiedotti arviointiohjelmasta Vasabladet- ja Syd-Österbotten-lehdissä julkaistuin kuulutuksin. Ohjelma asetettiin julkisesti nähtäville Kristiinankaupungin viralliselle ilmoitustaululle, Kristiinankaupungin kaupunginkirjastoon ja ELY-keskuksen verkkosivuille. Yhteysviranomainen lähetti myös kirjallisen lausuntopyynnön noin 45 viranomaiselle ja muulle sidosryhmälle. Yhteysviranomainen laati saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle lokakuussa Tämä päätti arviointiohjelmavaiheen, jonka jälkeen alkoi arviointiselostusvaihe. Taulukko 1: Arviointiohjelmavaiheen aikana toteutetut toimet Ajankohta kevät 2013 kesä 2013 Toimi YVA-ohjelman laatiminen Luontoselvitykset ja arkeologinen selvitys Seurantaryhmän kokous YVA-ohjelma yhteysviranomaiselle YVA-ohjelma nähtävillä Tiedotustilaisuus yleisölle Yhteysviranomaisen lausunto 21

25 3.1.2 Arviointiselostus Arviointitulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, joka on tämä asiakirja. Arviointiselostuksessa esitellään muun muassa hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arviointiaineisto, arviointimenetelmät ja yhteenveto arviointityöstä. Lisäksi siinä käydään läpi arviointiin liittyvät epävarmuustekijät ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot. Valmis arviointiselostus lähetetään yhteysviranomaiselle, joka julkaisee kuulutukset ja kerää mielipiteitä samalla tavoin kuin YVA-ohjelman kohdalla. YVA-menettelyn päätteeksi yhteysviranomainen lähettää lausuntonsa hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville viranomaisille. Arviointiselostus, yhteysviranomaisen lausunto sekä yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä liitetään lupahakemuksiin. 3.2 Osallistuminen ja tiedotus YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua. Vuoropuhelun tarkoituksena on tiedottaa hankkeesta sekä kerätä asianosaisten kannanottoja. YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana järjestettiin avoin tiedotustilaisuus, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua arviointiohjelmaan ja hanketta koskeviin muihin tietoihin sekä esittää kysymyksiä ja mielipiteitä. Tiedotustilaisuuden tärkeänä tavoitteena oli selvittää, mitkä konkreettiset vaikutukset paikallisen väestön ja aluetta käyttävien mielestä tulisi ottaa huomioon arvioinnissa. Tiedotustilaisuuden yhteydessä yleisöllä oli myös mahdollisuus keskustella hankkeesta suoraan hankkeesta vastaavan, YVA-konsultin ja yhteysviranomaisen edustajien kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin 15 henkeä. Useat heistä olivat maanomistajia, jotka ovat osallisina hankkeessa maanvuokrasopimusten kautta. Selvitysvaiheessa lähetettiin myös postikysely hankkeen lähialueen asukkaille. Arviointiselostusvaiheessa järjestetään toinen tiedotustilaisuus yleisölle. Kaikilla hankkeen vaikutuspiirissä olevilla on mahdollisuus lähettää kannanottojaan yhteysviranomaiselle YVA-ohjelman ja arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana. 3.3 Arviointimenettelyn osapuolet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on useita pääosapuolia. Triventus Wind Power AB toimii hankkeesta vastaavana. YVA-konsultti on osittain vaihtunut arviointimenettelyn aikana. YVA-ohjelman laati Triventus Consulting Oy yhdessä Sito Oy:n kanssa, mutta tämän YVA-selostuksen laati Etha Wind Oy yhteistyössä Sito Oy:n kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toimii yhteysviranomaisena. YVA-menettelyä varten on perustettu seurantaryhmä, jonka tarkoituksena on edistää osallistumista ja tehostaa tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä. Seurantaryhmä edustaa kansalaisia ja ryhmiä, joiden oloihin tai etuihin hanke voi vaikuttaa. Ryhmään kuuluu myös järjestöjä, joiden voidaan katsoa edustavan yleistä etua, esimerkiksi luonnonsuojelua. Seurantaryhmän tehtävänä on varmistaa omalta osaltaan, että tarvittavat selvitykset ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä. Seurantaryhmään on kutsuttu edellä mainitut osapuolet sekä sellaisten keskusviranomaisten, yhteisöjen, järjestöjen ja yhdistysten edustajat, joiden etuihin tai toimialaan hanke vaikuttaa (katso Taulukko 2). 22

26 Taulukko 2: Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeen seurantaryhmään kutsutut tahot. Seurantaryhmä Triventus Wind Power AB Triventus Consulting AB, Triventus Oy ( asti) Etha Wind Oy Ab ( alkaen) Sito Oy Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hankealueen maanomistajaryhmä Kristiinankaupungin tekninen keskus Länsirannikon ympäristöyksikkö, Kristiinankaup. osasto Karijoen kunta Kaskisten kunta Närpiön kunta Teuvan kunta Pohjanmaan liitto Museovirasto Pohjanmaan museo Fingrid Oyj Fortum Sähkönsiirto Oy Österbottens svenska producentförbund Metsänhoitoyhdistys Österbotten MTK Etelä-Pohjanmaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri Sydbottens Natur och Miljö rf Suupohjan ympäristöseura Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Ostrobothnia Australis rf Myrkyn Kyläyhdistys ry Myrkyn Vesiosuuskunta Myrkyn Metsänkävijät ry Närpiön Kotiseutuyhdistys ry Lappfjärdsnejdens Jaktvårdsförening rf Närpesnejdens Jaktvårdsförening rf Pjelax Byaråd Viitin Kyläyhdistys Österskogens Byaråd Vindin AB Seurantaryhmä kokoontui arviointiohjelman laatimisen aikana. Arviointiselostuksen luonnos lähetettiin seurantaryhmälle kommentoitavaksi, mutta seurantaryhmä ei kokoontunut selostusvaiheessa. 23

27 Seurantaryhmän kokouksessa keskusteltiin muun muassa verkkoon liitynnän vaihtoehdoista, yhteistyöstä muiden projektien kanssa, maankäyttösopimuksista, lähteistä, hankealueen läheisestä asutuksesta ja kaivoista sekä tuulivoimaloiden havainnollistamisesta. 3.4 Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteensovittaminen YVA-lain periaatteena on hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen. YVA-lain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeen vaikutusten arviointi ja siihen liittyvät selvitykset on suunniteltu ja toteutettu niin, että tavoitteena on täyttää sekä kaavoituksen että YVA-menettelyn vaatimukset. Myös osallistumis- ja tiedotusprosessit on sovitettu yhteen mahdollisimman laajasti. Arviointiohjelma ja kaavoitusprosessin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) olivat nähtävillä samanaikaisesti. Nähtävilläoloaikana järjestetyssä avoimessa tiedotustilaisuudessa käsiteltiin molempia menettelyjä. Tiedotustoimet pyritään sovittamaan yhteen myös, kun arviointiselostus ja kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville sen jälkeen kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta. 3.5 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta Lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa seuraavan taulukon mukaisesti. Siltä osin kuin yhteysviranomaisen esittämiä näkökohtia ei ole otettu täysin huomioon, viranomaisen kanssa on keskusteltu vaihtoehtoisista menettelytavoista. 24

28 Taulukko 3: Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta ja hankekehittäjän huomiot. Näkökohta Hankekuvaus Sisäinen tiesuunnitelma tulee esittää ja arvio siitä kuinka paljon tierakennusmateriaalia tarvitaan ja kuinka se kuljetetaan alueelle. Happamien sulfaattimaiden esiintyminen alueella tulee selvittää. Luonnonsuojelualueet (Metsähallituksen ja yksityisessä omistuksessa olevat) on jätettävä rauhaan. Voimaloiden käyttöikä ja käytöstä poistaminen tulee selvittää. Vaikutukset alueen käyttöön Alueen soveltuvuus virkistyskäyttöön myös tulevaisuudessa on arvioitava. Samoin vaikutukset alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen on arvioitava. Hankevaihtoehdot YVA-ohjelman vaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan voimaloiden määrässä. Olisi hyvä jos tutkittaisiin myös vaihtoehtoa, jossa voimaloita on selvästi vähemmän. EPV alueverkko omistaa voimajohdot, joiden rinnalle on suunniteltu puiston liityntäjohtoa. Yhteistyön tulisi olla mahdollista ja EPV alueverkkoa tulee tiedottaa hankkeen etenemisestä. Vaikutukset maisemaan Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien lisäksi on syytä huomioida myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, erityisesti Teuvanjoen kulttuurimaisema välittömästi hankealueen itäpuolella. Vaikutukset ihmisiin Melumallinnuksen tulokset tulee esittää karttapohjalla siten, että nähdään ylittyvätkö sallitut melutasot asutuksen osalta. Sosiaalisten vaikutusten osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota Myrkyn kylään ja yleisötilaisuuksista ainakin yksi tulee järjestää Myrkyn kylässä. Samoin asukaskysely tulee lähettää niin monelle kylän asukkaalle kun mahdollista. Vaikutukset luontoon Luontokartoitusten inventointityössä on huomioitava ympäristöministeriön ohjeet menetelmien ym. osalta. Arviointiselostuksessa tulee kuvata luontokartoitusten inventointityössä käytetyt menetelmät ja epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin, jotta voidaan arvioida työn riittävyys. Luontoarvojen osalta tulee arvioida vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Läheisten Natura 2000-alueiden osalta tulee arvioida Natura-arvioinnin tarpeellisuus. Lintulajeista erityisesti kuukkeli on huomioitava arviointiselostuksessa. Vaikutukset kalasääskeen ja merikotkaan on selvitettävä. Huomioon ottaminen Sisäinen tiesuunnitelma on esitetty kappaleessa 8.1 ja arviot tierakennusmateriaalien määristä kappaleessa Happamia sulfaattimaita on käsitelty luvussa Niiden riski on arvioitu hyvin pieneksi. Metsähallituksen omistuksessa olevalle alueelle ei ole suunniteltu voimaloita eikä tiestöä. Yksityisessä omistuksessa olevia luonnonsuojelualueita ei ole hankealueella. Käytöstä poistamista on kuvattu luvussa 7.5. Alueella voi jatkossakin patikoida, sienestää ja marjastaa. Myös metsästys onnistuu, kunhan ampumasektoreita määriteltäessä otetaan voimalat huomioon. Alueen virkistyskäyttöä ja luonnonvarojen hyödyntämistä on käsitelty luvussa Vaihtoehdot ovat muuttuneet YVA-ohjelman jälkeen. YVA-selostuksessa vaihtoehdot eroavat toisistaan selkeästi voimaloiden lukumäärässä. Vaihtoehdot on esitelty luvussa 8.1. Ensisijainen voimajohtoyhteys on vaihtoehto 2, eli maakaapeli. Tämä yhteys kulkee muiden johtojen vieressä hyvin lyhyen matkaa. Hankkeen edetessä tullaan olemaan yhteydessä EPV alueverkkoon. Vaikutuksia on arvioitu luvussa Melumallinnuksen tulokset on esitetty luvussa Mallinnusten mukaan melutasot eivät ylity. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa painotettiin erityisesti lähialuetta, johon Myrkynkin kylä kuuluu. Asukaskysely lähetettiin vain lähialueen asukkaille. YVAohjelman jälkeen yleisötilaisuus pidettiin Tiukan kylässä, josta on lyhyt matka Myrkyn kylään. Luontoselvitykset on tehty hyvän käytännön mukaisesti. Menetelmiä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu selostuksessa. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen on arvioitu. Luonnonsuojelulain 65 mukaisen arvioinnin ei katsota olevan tarpeellinen. Tätä harkintaa on kuvattu luvussa Kuukkeli oli yksi lintulajeista, joita erityisesti yritettiin selvittää. Linnustosta on luvussa Tietojen mukaan kalasääsken ja merikotkan pesät ovat yli 2 km päässä voimaloista. Vaikutukset niihin ovat siten pienet. 25

29 Alueen pirstoutumisen vaikutukset linnustoon on selvitettävä. Mikäli alueella tavataan muuttavia lepakkolajeja, tulee selvittää onko alueella lepakoiden muuttoreittejä. Hankkeen vaikutukset alueen hirvikantaan tulisi selvittää. Läheiset luonnonsuojelualueet on huomioitava myös melun kannalta. Pirstoutumisen vaikutuksia on arvioitu. Alueella ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia reittejä kuten jokiuomia tai rantaviivaa. Näin ollen arvioitiin, että hankealue ei sijoitu lepakoiden muuttoreitin varrelle. Vaikutuksia hirvikantaan ei ole selvitetty tarkemmin. Rakentamisesta aiheutuva melu ja liikenne saattaa häiritä ja osa lähimmistä hirvistä saattaa hakeutua rauhallisemmille alueille. Tuulivoimaloiden käytön aikainen ääni ja välke eivät tiettävästi häiritse hirviä suuresti. Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutuksia hirvikantaan tunnetaan kuitenkin verraten vähän. Melutasot myös läheisillä luonnonsuojelualueilla on esitetty kartoilla. Läheisiin luonnonsuojelualueisiin vaikuttaa kuitenkin enemmän Pjelaxiin ja Böleen suunnitellut tuulivoimahankkeet. Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Mikäli alueella tavataan happamia sulfaattimaita, on Happamia sulfaattimaita ja keinoja happamuuden torjumiseksi on käsitelty luvussa Niiden riski arvioi- tämä otettava suunnittelussa huomioon ja selostuksessa on esitettävä keinot happamuuden torjumiseksi. tiin hyvin pieneksi. Alueella olevat lähteet tulee säilyttää. Alueen pintavesiä on käsitelty luvussa Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutuksissa on huomioitava myös lähialueella Lähimmät suojelualueet on huomioitu mm. melumallinnuksessa. sijaitsevat suojelualueet. Yhteisvaikutuksia tulee arvioida myös sähkönsiirron osalta. Sähkönsiirron vaikutuksia on käsitelty useassa kohdassa. Yhteisvaikutuksia sähkönsiirron vaihtoehdossa 1 tulee niukalti, koska johto kulkisi suurelta osin olemassa olevassa johtoaukeassa. Sähkönsiirron vaihtoehdossa 2 käytettäisiin maakaapelia, jolloin yhteisvaikutuksia ei juurikaan tule. 3.6 Arviointimenettelyn aikataulu Arviointiohjelman laatiminen alkoi keväällä Ohjelmavaihe päättyi, kun ELY-keskus antoi lausuntonsa ohjelmasta lokakuussa Tämän jälkeen alkoi hankkeen arviointiselostusvaihe. Arvioinnin pohjaksi on vuonna 2013 tehty luonto- ja linnustoselvitykset sekä muinaisjäännösinventointi. Arviointiselostus asetetaan nähtäville kesällä Määräaika arviointiselostusta koskevien mielipiteiden jättämiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivänä, ja sen pituus on 1 2 kuukautta. Yhteysviranomaisella on sen jälkeen kaksi kuukautta aikaa antaa lausunto arviointiselostuksesta. YVA-menettely päättyy, kun lausunto on vastaanotettu. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on meneillään osayleiskaavan laatimisprosessi. YVA-menettelyn ja osayleiskaavan aikataulu käy ilmi oheisesta kuvasta (Kuva 1). 26

30 Kuva 3: YVA-menettelyn ja kaavoitusprosessin aikataulu. 27

31 4 HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hankkeen tausta Yhteiskunnalla on edessään energiahaaste. Tarve siirtyä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin on mittava sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä sekä Suomessa että muualla maailmassa on pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja energiajärjestelmän muuttamista. Uusiutuvaan luonnonvaraan perustuva tuulivoima ei aiheuta päästöjä sähköntuotannossa. Sähkön tuotanto tuulivoimalla ei edistä kasvihuoneilmiötä eikä lisää happamoitumista tai rehevöitymistä. Valmistus ja rakentaminen aiheuttavat kuitenkin jonkin verran päästöjä. EU on päättänyt, että uusiutuvan energian osuuden on oltava 20 prosenttia vuonna 2020 ja että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (päivitetty ) on määritelty Suomen kansalliset tuulivoiman rakentamistavoitteet. Tavoitteena on, että kotimainen sähköntuotanto tuulivoimalla nousee 9 TWh:iin vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa noin 3750 MW:n tuulivoimakapasiteettia. Tavoitteen saavuttamiseksi uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle myönnetään tällä hetkellä tuotantotukea. Tuulivoiman syöttötariffi takaa, että tuottaja saa tuottamastaan sähköstä 83,5 euroa/mwh 12 vuoden ajan. Nopeat investoijat saavat enintään kolmen vuoden ajaksi myös lisäbonuksen, jonka ansiosta takuuhinta nousee 105,3 euroon/mwh. Bonusta maksetaan vuoden 2015 loppuun asti. Tukijärjestelmään hyväksytään tuulivoimaloita, kunnes voimaloiden yhteenlaskettu teho ylittää MW. Tämä on tuulivoiman lisärakentamisen tausta Suomessa ja muualla Euroopassa. Hankkeesta vastaavan toiminta perustuu tuulivoimahankkeiden kehittämiseen alueilla, joiden tuuliolosuhteet ovat hyvät ja joilla maanomistajat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeessa täyttyvät molemmat kriteerit. Hankkeesta vastaava ja asianomaiset maanomistajat ovat allekirjoittaneet maankäyttösopimuksen. Tuulivoimaloita sijoitetaan ainoastaan niiden maanomistajien maille, jotka hyväksyvät ne. Myös tuulivoimaloiden ympärillä olevan ns. tuulenottamisalueen maanomistajat saavat korvauksen. Maankäyttösopimus on nyt tehty noin sadan maanomistajan kanssa noin kahdesta sadasta kiinteistöstä. 4.2 Hankkeen laajuus ja sijainti Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen sijaitsevalle alueelle Tiukan ja Myrkyn kylien väliin Närpiön kunnan rajan tuntumaan. Alue sijaitsee noin 8 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen valtatien 8 itäpuolella ja Myrkyntien pohjoispuolella. Alueen kokonaispinta-ala on noin 27 km 2. Hankealueen alustava rajaus näkyy ohessa (Kuva 4). Hankealueelle suunnitellaan 19 32:tä teholtaan enintään noin 5,0 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, nosturipaikkoja, maakaapeleita, ilmajohtoja, kytkinkenttä sekä mahdollisesti huoltorakennuksia. Hankealue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata sekä alavampia kosteikkoalueita. Hankealueen etelä- ja itäpuolella on peltoa, jonka reunoilla on harvaa asutusta. Tässä arviointiselostuksessa esitellään kaksi erilaista tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehtoa sekä kaksi sähkönsiirtovaihtoehtoa. Kunkin vaihtoehdon vaikutuksia arvioidaan useiden erilaisten menetelmien avulla. 28

32 Kuva 4: Hankealueen sijainti ja rajaus. 4.3 Tuuliolosuhteet Hankealue sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä rannikosta, joten tuuliolosuhteet ovat hyvät. Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus alueella on 5,9 6,4 m/s 100 metrin korkeudessa. Triventus Wind Power AB teki syksyn 2012 ja kevään 2014 välisenä aikana tuulimittauksia SODAR-laitteistolla, joka mittaa tuuliolosuhteita äänipulssien avulla. Lisäksi marraskuusta 2012 alkaen on tehty mittauksia tuulimittausmaston avulla Närpiön puolella Piolahden (Pjelaxin) alueella. 4.4 Kaavoitustilanne Hankealue kuuluu Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavaan sekä hyväksyttyyn mutta vielä vahvistamattomaan vaihemaakuntakaavaan 2, joka koskee tuulivoiman sijoittumista Pohjanmaalla. Hankealueella ei ole rantayleiskaavaa eikä asemakaavaa. Koko kaavoitustilanne esitellään luvussa

33 Kuva 5: Tuuliruusu ja laskettu keskimääräinen tuulennopeus (m/s) 100 m korkeudella hankealueella sekä sen läheisyydessä Suomen tuuliatlaksen mukaan. 4.5 Toteutusaikataulu Hankkeen alustava rakentamis- ja käyttöönottoaikataulu perustuu oletukseen, että YVA-prosessi päättyy kesällä 2015 ja osayleiskaava hyväksytään syksyllä Jos hanke saa rakennusluvan, maatöiden pitäisi alkaa vuonna Käyttöönotto tapahtuu arvion mukaan Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeeseen liittyy muun muassa kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia suunnitelmia ja ohjelmia. Myös lähialueella meneillään olevat ja suunnitellut tuulivoimahankkeet vaikuttavat hankkeeseen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet EU on päättänyt energia- ja ilmastopaketista, jossa jäsenvaltiot sitoutuvat yhdessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on myös tehostaa energian käyttöä 20 prosentilla ja nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeella voidaan edistää näiden ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 pitkän aikavälin kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jota päivitettiin maaliskuussa Strategiassa määritetään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimia muun muassa energian käytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuotanto 9 TWh:iin vuoteen 2025 mennessä. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeella edistetään tämän tavoitteen toteutumista. 30

34 4.6.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteissa esitetään muun muassa, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia on parannettava. Lisäksi tuulivoimalat on ensisijaisesti sijoitettava mahdollisimman keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Kristiinankaupunki Pohjoinen -hanke on edellä mainittujen tavoitteiden mukainen Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelma Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että sähkön- ja lämmöntuotanto sekä liikenne ovat Pohjanmaalla vuonna 2040 hiilidioksidineutraaleja normaaleissa käyttöoloissa. Yhtenä osatavoitteena on, että Pohjanmaa on täysin energiaomavarainen vuonna Hanke edistää tavoitteen toteutumista myös tältä osin Pohjanmaan maakuntastrategia Pohjanmaan maakuntastrategiassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta. Strategian mukaan tuulivoimalla on keskeinen rooli uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä. Selkeänä päämääränä on myös olla energiaomavarainen vuonna Kristiinankaupunki Pohjoinen -hanke vastaa hyvin maakuntastrategiassa asetettuja tavoitteita Alueen muut tuulivoimahankkeet Pohjanmaalla on meneillään lukuisia tuulivoimahankkeita. Myös Etelä-Pohjanmaalla idässä ja Satakunnassa etelässä tuulivoimarakentaminen herättää suurta kiinnostusta. Arviointiselostusta varten on pyritty selvittämään kaikki hankkeet, jotka sijaitsevat 35 kilometrin säteellä Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeesta pohjois-eteläsuunnassa ja 20 kilometrin säteellä itä-länsisuunnassa. Tälle alueelle sijoittuu noin 30 erilaista hanketta, joihin sisältyy yhteensä vajaat 900 tuulivoimalaa. Seuraavassa taulukossa ja kuvassa (Taulukko 4 ja Kuva 6) näkyvät YVA-menettelyn aikana selvitetyt läheiset hankkeet. Hankkeita on saattanut tulla lisää tämän jälkeen. Taulukossa esitetään viitteelliset tiedot tuulivoimaloiden määrästä, tehosta ja etäisyydestä Kristiinankaupunki Pohjoinen - hankealueeseen. Taulukon ja kartan tiedot ovat suuntaa-antavia. Hankealueet on piirretty karttaan vapaalla kädellä, ja niissä voi olla pieniä virheitä. Hankkeiden kulloinenkin vaihe, laajuus ja tila vaihtelevat jatkuvasti, minkä vuoksi tässä esitetty yhteenveto muuttuu ajan mittaan. 31

35 Taulukko 4: Kristiinankaupunki Pohjoinen -hankkeen lähiympäristön tuulivoimahankkeet. Hanke Hankekehittäjä Tuulivoimaloiden määrä 32 Kokonaisteho (MW) Km Kristiinankaupunki Pohjoisesta Vaihe Pohjanmaa Ömossa/Metsälä EPV Tuulivoima Oy Enint Rakennuslupa myönnetty Mikonkeidas UPM Energia N YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken.. Uttermossa Lappfjärd och/ja Lakiakangas Havsvindparken i Sideby / Siipyyn merituulivoimapuisto Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto Vindkraftspark Ab YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken. CPC Finland Oy Enint YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken. Suomen Merituuli Oy Enint. n YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken. Dagsmark-Lappfjärd OX2 Finland Enint ,5 YVA-menettely päättyy talvella 2014/2015. Kaavoitus kesken. Björnö/Karhusaari Gamla Närpesvägen /Vanha Närpiöntie PVO-Innopower Oy PVO-Innopower Oy 6 N YVA-menettely päättynyt. 6 N YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken. Västervik Triventus Wind Power AB YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken. Svalskulla VindIn AB Rakennettu ja käytössä. Enint Kaavoitus kesken. Kaskö/Kaskinen Kaskisten Tuulivoima Kalax VindIn AB YVA-menettely päättyy talvella 2014/2015. Kaavoitus kesken. Böle VindIn AB Enint 42 Enint YVA-menettely ja kaavoitus kesken. Pjelax VindIn AB Enint 32 Enint YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken. Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto PVO Innopower Oy YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus ei alkanut. Härkmeri OX2 Finland YVA-menettely ja Norrskogen Finnsätret Pirttikylä/Pörtom Öskatan EPV Tuulivoima Oy EPV Tuulivoima Oy VIndIn AB ja/och Triventus Wind Power Öskatan Tuuli Närpiö Oy Ab kaavoitus kesken YVA menettely päättynyt YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken YVA-menettely päättynyt.

36 Brännträsk Tjöck Björkliden-Hedet Etelä-Pohjanmaa Teuva Öskata Vind Närpes SABA Wind Oy Ab Nykarleby Vindpark Ab Prokon Wind Energy Finland Oy EPV Tuulivoima Oy YVA-menettely kesken Kaavoitus kesken YVA-menettely kesken. Kaavoitus kesken YVA-menettely päättynyt. Kaavoitus kesken. Saunamaa Megatuuli Oy YVA-menettelyä ei tarvita. Kaavoitus kesken. Rajamäenkylä OX2 Finland YVA-menettely ja kaavoitus kesken. Kakkori OX2 Finland YVA-menettelyä ei tarvita. Perkiö OX2 Finland YVA-menettelyä ei tarvita. Mustaisneva Lagerway Deployment Oy YVA-menettelyä ei tarvita, kaavoitus kesken. Yhteensä n. 30 hanketta

37 Ympäristövaikutusten arviointiselostus tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen Kuva 6: Kristiinankaupunki Pohjoisen lähellä meneillään olevat tuulivoimahankkeet. 34