Routing Information Protocol. RIP - Routing Information Protocol on sisäisen reitityksen perusprotokolla
|
|
- Aurora Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Routing Information Protocol istance Vector Routing Principles Routing loops and countermeasures to loops ellman-ford route calculations RIP S8./RKa s-99 - RIP - Routing Information Protocol on sisäisen reitityksen perusprotokolla RIP on etäisyysvektoriprotokolla. 5 simerkkiverkko, jossa solmut,, Tarkastellaan V-protokollien toimintaperiaatetta lkutila: Noodit tuntevat omat osoitteensa ja liitäntänsä, mutta ei muuta Solmu muodostaa reititystaulun: :sta solmuun Linkki Kustannus paikallinen Taulua vastaa etäisyysvektori =. S8./RKa s-99 -
2 Reititystaulujen muodostus käynnistyy, kun kaikki solmut lähettävät toisilleen omat etäisyysvektorinsa kaikista liitännöistä Tarkastellaan vastaaottoa solmussa 5 = :sta solmuun Linkki Kustannus paikallinen. lisää heti etäisyysvektoriin + --> = ja. etsii tulosta omasta taulusta, ei löydy. lisää saamansa tiedon reititystauluunsa, tulos on :sta solmuun Linkki Kustannus paikallinen S8./RKa s-99 - muodostaa oman vektorinsa ja lähettää sen kaikille naapureille =>= :sta Linkki Kustannus paikallinen =, = 5 5 =, = S8./RKa s-99 - :sta Linkki Kustannus - :sta Linkki Kustannus - = == = ei huomioida
3 Solmut, joiden reititystaulut muuttuivat lähettävät uudet etäisyysvektorit naapureille :sta Linkki Kustannus - =, =, = :sta Linkki Kustannus - S8./RKa s =, =, = 5 5 =, =, =, = :sta Linkki Kustannus - 5 Muutokset lähetetään taas... =, =, =, =, = :sta Linkki Kustannus :sta Linkki Kustannus =,=,=,= :sta Linkki Kustannus - 5,, ja muodostavat vielä vektorit, lähettävät ne =,=,=, =,= mutta ne eivät enää aiheuta muutoksia. S8./RKa s-99 -
4 Linkin katkeaminen käynnistää päivityskierroksen :sta Linkki Kustannus - inf. inf. inf. :sta Linkki Kustannus - inf inf =,=inf,=,=inf,=inf =,=inf,=inf,=,= xxxx 5 S8./RKa s-99-7, ja päivittävät reititystaulunsa =,=inf,=,=inf,=inf 5 =,=inf,=,=inf,=inf :sta Linkki Kustannus - inf =,=inf,=inf,=,= :sta Linkki Kustannus xxxx - :sta Linkki Kustannus - inf inf S8./RKa s-99-8
5 ,, generoivat etäisyysvektorinsa... :sta Linkki Kustannus :sta Linkki Kustannus - - inf inf. xxxx. =,=,=inf,=,= 5 =,=,=inf,=,= =,=,=inf,=,= :sta Linkki Kustannus :sta Linkki Kustannus S8./RKa s-99-9,,, generoivat etäisyysvektorinsa :sta Linkki Kustannus -. :sta Linkki Kustannus - :sta Linkki Kustannus =,=inf,=,=,= =,=inf,=,=,= xxxx 5 =,=,=,=,= =,=,=,=,= Tuloksena on, että kaikki voivat taas kommunikoida kaikkien kanssa. S8./RKa s-99 -
6 V-protokolla voi synnyttää transientin reittisilmukan 5 Oletetaan, että linkin 5 kustannus on 8. Stabiili lähtötila reiteillä :hen olisi: :hen x:stä Keskitytään vain kunkin reitin ensimmäiseen linkkiin -> -> -> - -> -> S8./RKa s-99 - =,=,=,=,= V :sta :hen saapuu ensin Linkki vioittuu... =,=,=,=,= xxxxxx 5 :hen x:stä -> -> inf -> - -> -> välitila Kaikki viestit :hen ohjataan :lle, joka lähettää ne :lle, joka lähettää ne :lle... kunnes TTL=. (ouncing effect - pallottelu) :hen x:stä S8./RKa s > -> -> - -> ->
7 ja lähettävät etäisyysvektorinsa =,=,=,=,= xxxxxx 5 :hen x:stä -> -> 5 -> - -> 5 -> generoi uuden etäisyysvektorin =,=,=,=5,= --> näkemä etäisyys :hen kasvaa :een S8./RKa s-99 - lähettää uuden etäisyysvektorin =,=,=,=,= xxxxxx 5 :hen x:stä -> -> 7 -> - -> -> 7 generoi uuden etäisyysvektorin =,=,=,=7,= --> näkemä etäisyys :hen kasvaa 8:een S8./RKa s-99 -
8 lähettää uuden etäisyysvektorin =,=,=,=8,= xxxxxx 5 :hen x:stä -> -> 8 9 -> - -> -> 9 8 generoi uuden etäisyysvektorin =,=,=,=9,= --> näkemä etäisyys :hen kasvaa :een S8./RKa s-99-5 lähettää uuden etäisyysvektorin :hen x:stä -> =,=,=,=,= xxxxxx -> -> - 5 -> -> 5 8 generoi uuden etäisyysvektorin =,=,=,=,= generoi uuden etäisyysvektorin =,=,=,=,=8 S8./RKa s-99 -
9 lähettää uuden etäisyysvektorin xxxxxx 5 :hen x:stä -> -> 9 -> - -> 9 -> 5 8 =,=,=,=,=8 S8./RKa s-99-7 lähettää V:n, mutta taulut on jo OK :hen x:stä -> -> 9 -> - -> -> =,=,=,=9,= xxxxxx 5 Jokainen päivityskierros korjasi kustannuksia :lla Prosessi etenee satunnaisessa järjestyksessä, koska siinä on aitoa rinnakkaisuutta. Prosessin aikana verkon tila on huono, V-protokollasanomia voi hukkua pallottelevien käyttäjäviestien aiheuttamassa ruuhkassa. S8./RKa s-99-8
10 Irralliset saarekkeet aiheuttavat laskemisen äärettömään Kun linkin vikaantumisesta on toivuttu, myös linkki vikaantuu. Kaikki linkkikustannukset=. =,=,=,=,= xxxxx :sta Linkki Kustannus - inf inf inf 5 xxxxx ei ehdi lähettää V:tään :sta Linkki Kustannus - Tuloksena on silmukka, kustannukset kasvavat :lla joka kierroksella. On sovittava, että max etäisyyttä suurempi kustannus = inf. S8./RKa s-99-9 Silmukoita voidan vähentää karsimalla etäisyysvektoreista tietoa ja generoimalla V:t heti taulun muututtua Karsintasääntö = Jos solmu lähettää solmulle X solmun kautta, :n ei kannata yrittää tavoitella X:ää :n kautta :n ei kannata mainostaa :lle lyhyttä etäisyyttään X:ään. Toteutusvariaatiot:. ei mainosta etäisyyttään X:ään :lle lainkaan edellisen esimerkin silmukkaa ei synny. mainostaa :lle: X=inf. ( split horizon with poisonous reverse ) kahden solmun silmukat kuolee heti. S8./RKa s-99 -
11 Kolmen solmun silmukat ovat silti mahdollisia :hen x:stä -> -> 5 -> inf :hen x:stä -> inf -> 5 -> inf xxxxx X xxxxx =,=,=inf,=inf,= 5 :hen lähetetty vektori hukataan S8./RKa s-99 - On :n aika mainostaa myrkytetyin vektorein :sta Linkki Kustannus - =,=inf,=,=,= xxxxx xxxxx 5 =,=,=inf,=inf,=inf :sta Linkki Kustannus - inf inf i muutu 5 S8./RKa s-99 -
12 Kolmen solmun silmukka on valmis... muodostaa myrkytetyt vektorit =,=,=,=,=inf =,=inf,=inf,=inf,= xxxxx xxxxx 5 :hen x:stä -> -> 5 -> Reitit :hen eivät enää muutu, lasketaan äärettömään, mikä viimein purkaa silmukan: linkillä 5 kerrotaan kustannus, :n käsitys etäisyydestä :hen alkaa kasvaa... S8./RKa s-99 - Received istance Vectors are processed so = estination, d = distance + L = link of reception RT Yes No L=RT(,l) No dd (,L,d) to RT Yes ccept d as RT(,d) Note: this is simplified, shows only the principle! Legend: RT - Routing Table RT(dest) - RT-entry RT(est, x) - x-field of the entry) d< RT(,d) Yes Update (,L,d) to RT(,l,d) S8./RKa s-99 -
13 Milloin V-protokollan kannattaa lähettää lähetyshetki on kompromissi + tiedon välitön päivittäminen + pakettien katoamisesta toipuminen + naapureiden monitorointitarve kaikkien muutosten lähettäminen yhtä aikaa protokollan aiheuttama liikennekuorma + nopeasti - hidastele S8./RKa s-99-5 Tapahtuman laukaisemat päivitykset parantavat RIP:n toimintaa Reititystaulukon riveillä on virkistys- ja vanhenemisajastin RIP lähettää aina virkistysajastimen lauetessa ja heti kun muutos havaitaan Laukaistu päivitys nopeuttaa laskua äärettömään ja vähentää silmukoiden syntyä S8./RKa s-99 -
14 V-protokollat perustuvat ellman-ford algoritmiin Keskitetty versio:. Olkoon N solmujen lukumäärä ja M linkkien lukumäärä.. L on M-rivinen linkkitaulukko, L[l].m - linkin mitta, L[ l].s - linkin alkupää L[ l].d - linkin kohde. on N N matriisi, jossa [i,j] on etäisyys i:stä j:hin. H on N N matriisi, jossa H[i,j] on linkki, jolla i lähettää j:lle.. i.. N : j : N etäisyys i:stä j:hin Linkkitaulussa on molemmat suunnat erikseen! Sarake vastaa solmun etäisyysvektoria! S8./RKa s-99-7 ellman-ford algoritmi on. lustetaan: Jos i=j silloin [i,j] =, muuten [i,j] = inf. lustetaan H[i,j] = -.. l ja kohteille k aseta i = L[l].s, j = L[l].d ja laske d = L[l].m + [j,k]. Jos d < [i,k], aseta [i,k] = d; H[i,k] = l.. Jos edes yksi [i,k] muuttui, toista kohta, muutoin algoritmi päättyy. S8./RKa s-99-8
15 lustetut etäisyys- ja linkkimatriisit ovat.... N : : N H.... N : : N Huom: Linkkivektori sisältää molemmat suunnat erikseen. luksi -matriisissa täyttyvät yhden linkin päässä olevien solmujen väliset etäisyydet, seuraavaksi kahden linkin päässää olevat, jne. S8./RKa s-99-9 RIP protokollan peruspiirteitä ovat RIP versio - RF-58 RIP:iä käytetään autonomisen järjestelmän sisällä Reititystaulun rivi esittää isäntäkonetta, verkkoa tai aliverkkoa (subnet) <netid,subnetid,host> esittää isäntäkonetta <netid,subnetid,> esittää aliverkkoa <netid,,> esittää verkkoa <...> esittää reittiä ulos autonomisesta järjestelmästä täisyys = hop count = polun peräkkäisten linkkien lukumäärä, =inf. S8./RKa s-99 -
16 RIP:n piirteitä ovat myös RIP toimii sekä jaetun median (thernet) että yksipisteverkoissa (pt-to-pt) RIP toimii UP:n ja IP:n päällä. RIP lähettää s välein, yli 8s vanha reititysrivi --> etäisyys asetetaan inf:iin jastimen käynnistämiä lähetyksiä täytyy satunnaistaa, jotta RIP liikenne tasoittuisi. RIP käyttää myrkytettyjä vektoreita Lähetykset naapuri-aliverkkoon aggregoidaan S8./RKa s-99 - RIP sanomaformaatti on 8 8 komento() Versio() täytyy olla nolla () Osoiteperheen tunniste täytyy olla nolla () IP osoite () täytyy olla nolla () täytyy olla nolla () mitta () Pyyntö (), vaste () bittiä S8./RKa s-99 -
17 RIP reititystaulun rivi sisältää Kohteen osoite täisyys kohteeseen Seuraavan reitittimen osoite Äsken päivitetty -lippu Useita ajastimia (virkistys-, vanhenemis-...) S8./RKa s-99 - RIP versio - sanomat RF-88 (87,89) 8 8 komento() Versio() Reititysalue () Osoiteperheen tunniste Reittilippu() IP osoite () liverkon maski () Seuraava linkki () mitta () Monta päällekkäistä S:ta samalla langalla -->autentikointi Ulkoiset reitit merkataan RIP- on rajoitetusti yhteensopiva päivitys (RIP- kone ymmärtää RIP- konetta osittain.) IR S8./RKa s-99 -
18 Reititys aliverkosta toiseen RIP-:n aliverkkomaski ei ole tunnettu aliverkon ulkopuolella, vaan ulos kerrotaan ainostaan netid --> Isäntäkonetta ja aliverkkoa ei voi erottaa toisistaan --> Kaikki aliverkot pitää yhdistää kaikkiin ja ulkoa reititettävä verkon lähimpään reitittemeen aliverkosta riippumatta RIP- korjaa tilannetta kertomalla ulos aliverkon ja aliverkkomaskin S8./RKa s-99-5 Reititysalue ja seuraava linkki S X S Y Reititin, jossa on reititystaulua X ja Y. F Seuraava linkki ==> mainostaa X:ssä, että etäisyys F:ään on f ja seuraava linkki on! S8./RKa s-99 -
19 Huomioita RIP:stä Reitittimillä on spontaani taipumus synkronoida lähetyshetkensä. Tämä lisää virheiden todennäköisyyttä verkossa. Siksi lähetyshetket satunnaistetaan 5s... 5s välille. Syy: lähetysväli = vakio+sanoman pakkausaika+yhtä aikaa tulleiden sanomien käsittelyaika. Kun RIP:ä käytetään ISN linkin yli -->uusi puhelu/s --> kallista. Hidas alusverkko --> jonojen pituudelle rajoituksia. RIP lähettää sanomansa (5 riviä/sanoma) putkeen --> RIP sanomia voi kadota. Korjausehdotus perustuu lähetysten kuittausmoodiin, jossa periodisia lähetyksiä ei tapahdu --> RIP sanomien puuttuessa oletetaan, että naapuri on edelleen tavoitettavissa --> Tieto kaikista vaihtoehtoisista reiteistä talletetaan. S8./RKa s-99-7
Routing Information Protocol
Routing Information Protocol istance Vector Routing Principles Routing loops and countermeasures to loops ellman-ford route calculations RIP S8./RKa s-00 - RIP - Routing Information Protocol on sisäisen
LisätiedotRouting Information Protocol
Routing Information Protocol istance Vector Routing Principles Routing loops and countermeasures to loops ellman-ford route calculations RIP S8./RKa s- - RIP - Routing Information Protocol on sisäisen
LisätiedotEtäisyysvektoriprotokollat
täisyysvektoriprotokollat täisyysvektoriprotokollien periaatteet Reittisilmukat ja niiden poistaminen ellmanford algoritmi RIPprotokolla S8. / S / RKa, N RIP täisyysvektori Reititysalgoritmit täisyysvektoreita
LisätiedotEtäisyysvektoriprotokollat
täisyysvektoriprotokollat täisyysvektoriprotokollien periaatteet Reittisilmukat ja niiden poistaminen ellmanford algoritmi RIPprotokolla S8. / Fall / RKa, N V täisyysvektoriprotokollien periaatteet S8.
LisätiedotEtäisyysvektoriprotokollat
täisyysvektoriprotokollat täisyysvektoriprotokollien periaatteet Reittisilmukat ja niiden poistaminen ellmanford algoritmi RIPprotokolla S8. / S / RKa, N V täisyysvektoriprotokollien periaatteet S8. /
LisätiedotOSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio OSImalli S8.88 Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR.\WNHQWlMUHLWLW\V esitystapakerros yhteysjakso esitystapakerros yhteysjakso
LisätiedotS Tietoliikenneverkot
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan
LisätiedotReititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.
algoritmit Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 45 Sisältö 1 algoritmit 2 3 4 algoritmit 5 6 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 45 Sisältö
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
LisätiedotVerkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
LisätiedotKattava katsaus reititykseen
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2
LisätiedotReititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
LisätiedotIntroduction to Routing in Internet. Luento-ohjelma tästä eteenpäin
Introduction to Routing in Internet Internet basics IPv4 and IMP Internet ddressing RP - ddress Resolution Protocol Routing Information (istance Vector ) Protocol Principles 3- Luento-ohjelma tästä eteenpäin
LisätiedotVerkkokerroksen palvelut
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros peruskerros 2/5/2003 1 Verkkokerroksen palvelut tavoitteet
LisätiedotIntroduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)
Lisätiedotreititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
Lisätiedotreititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
LisätiedotOSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
LisätiedotReititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
LisätiedotIntroduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
LisätiedotIntroduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
Lisätiedot100 % Kaisu Keskinen Diat
100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6
LisätiedotMonilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät
Monilähetysreititys Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät ohjelmistopäivitykset WWW-välimuistien päivitykset etäopetus, virtuaalikoulu videoiden, äänitteiden lähetys
LisätiedotIntroduction to Routing in Internet
Introduction to Routing in Internet Internet basics IPv4 and IMP Internet ddressing RP - ddress Resolution Protocol Routing Information (Distance Vector ) Protocol Principles S38./RKa s-00 3- Internetin
LisätiedotReititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15
Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 16.9.2010 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset
LisätiedotHello-paketin kentät jatkuvat
Hello-paketin kentät jatkuvat Designated router Backup desigated router reititin ilmoittaa haluavansa toimia välittäjäreitittimenä tai varavälittäjäreitittimenä valintaa suoritetaan jatkuvasti ja joka
LisätiedotHello-paketin kentät jatkuvat
Hello-paketin kentät jatkuvat Designated router Backup desigated router reititin ilmoittaa haluavansa toimia välittäjäreitittimenä tai varavälittäjäreitittimenä valintaa suoritetaan jatkuvasti ja joka
Lisätiedot4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
LisätiedotHello-paketin kentät jatkuvat. Tilatietojen vaihto. Linkin tila muuttuu. BGP (jatkuu)
Hello-paketin kentät jatkuvat esignated router ackup desigated router reititin ilmoittaa haluavansa toimia välittäjäreitittimenä tai varavälittäjäreitittimenä valintaa suoritetaan jatkuvasti ja joka hello-sanomassa
LisätiedotIntroduction to exterior routing. Autonomous Systems
Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
Lisätiedot4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa
Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin
Lisätiedotreitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)
Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin
LisätiedotReititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta
Luennon sisältö Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 3 ja 5 Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat
LisätiedotReititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9.
Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat
LisätiedotICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
Lisätiedot3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotVerkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
Lisätiedot4. Verkkokerros. sovelluskerros. kuljetuskerros. verkkokerros. siirtoyhteyskerros peruskerros. asiakas. end-to-end
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros peruskerros 11.2.2002 1 Verkkokerroksen palvelut tavoitteet
LisätiedotAS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)
AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa
LisätiedotAS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4
AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa
LisätiedotJohdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast
LisätiedotMulticast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella
LisätiedotReititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
LisätiedotPikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi
Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää
LisätiedotMalliverkko. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Ja taas OSI /XHQWR5HLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Malliverkko Tietoliikenneverkot /XHQWR5HLWLW\V 30.9.1998 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 30.9.1998 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma
LisätiedotMulticast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
LisätiedotS Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso
LisätiedotHarjoitus 1 (20.3.2014)
Harjoitus 1 (20.3.2014) Tehtävä 1 Piirretään tilanteesta verkko, jossa kaupungeille on annetttu seuraavat numerot: 1 = Turku 2 = Tampere 3 = Hämeenlinna 4 = Imatra 5 = Jyväskylä. 5 2 149(5) 190(4) 113(1)
LisätiedotJa taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area)
Ja taas OSI Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR5HLWLW\V 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 4 kuljetus 4 kuljetus verkkokerros verkko kerros verkkokerros
LisätiedotVerkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla
Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla 5 12 30 19 72 34 Jukka Suomela 15 77 18 4 9. tammikuuta 2012 19 2 68 Verkko 2 Verkko solmu 3 Verkko solmu kaari 4 Hajautettu järjestelmä solmu (tietokone)
LisätiedotLiikkuvien isäntäkoneiden reititys
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
LisätiedotIP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
Lisätiedot4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
Lisätiedot4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
LisätiedotTietoliikenne II Kurssikoe
581363-2 Tietoliikenne II Kurssikoe 20.10. 2005 Kirjoita jokaisen vastauspaperisi alkuun kurssin nimi ja kokeen päivämäärä sekä nimesi, syntymäaikasi tai opiskelijanumerosi ja allekirjoituksesi. Kokeessa
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 9 Ti 7.2.2017 Timo Männikkö Luento 9 Graafit ja verkot Kaaritaulukko, bittimatriisi, pituusmatriisi Verkon lyhimmät polut Floydin menetelmä Lähtevien ja tulevien kaarien listat Forward
LisätiedotReitittimien toiminta
Reitittimien toiminta Alueen sisäll llä kaikilla reitittimillä - sama linkkitilatietokanta - sama lyhimmän n polun algoritmi reititin laskee lyhimm reitittimiin (verkkoihin) reititin laskee lyhimmän n
LisätiedotReititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta
Luennon sisältö eititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 Mitä reititys on eititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat
LisätiedotStabilointi. Marja Hassinen. p.1/48
Stabilointi Marja Hassinen marja.hassinen@cs.helsinki.fi p.1/48 Kertausta ja käsitteitä Sisältö Stabilointi Resynkroninen stabilointi Yleinen stabilointi Tarkkailu Alustus Kysymyksiä / kommentteja saa
LisätiedotYksi puu koko ryhmälle
Monilähetysreititys (multicast routing) Ongelma: Reitittimien on kyettävä rakentamaan optimaaliset reitit ryhmän kaikille vastaanottajille kun mikä tahansa kone voi toimia lähettäjänä ryhmään voi kuulua
Lisätiedot4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
LisätiedotNetemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
LisätiedotJohdatus verkkoteoriaan 4. luento
Johdatus verkkoteoriaan 4. luento 28.11.17 Viikolla 46 läpikäydyt käsitteet Viikolla 47 läpikäydyt käsitteet Verkko eli graafi, tasoverkko, solmut, välit, alueet, suunnatut verkot, isomorfiset verkot,
LisätiedotReititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP
Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 21.2.2017 Kurssin loppuvaiheet Kolme luentoa (ja harjoituskierrosta) jäljellä 21.2. Verkkokerros Ensi viikolla tauko
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 11 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 11 Ti 24.4.2018 Timo Männikkö Luento 11 Rajoitehaku Kapsäkkiongelma Kauppamatkustajan ongelma Paikallinen etsintä Lyhin virittävä puu Vaihtoalgoritmit Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento
LisätiedotMulticast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
LisätiedotPage1. 6. Monilähetysreititys. D-osoitteet. IGMP:n toimintaperiaate. Monilähetyksen
6. Monilähetysreititys Paketti lähetetl hetet n usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyv tyvät - ohjelmistopäivitykset ivitykset - etäopetus opetus, virtuaalikoulu - videoiden, itteiden
LisätiedotVerkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 8: Verkkokerros IP-osoitteet, reititysalgoritmit Syksy 07, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch4 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen
LisätiedotVerkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
LisätiedotHarjoitus 1 (17.3.2015)
Harjoitus 1 (17.3.2015) Tehtävä 1 Piirretään tilanteesta verkko, jossa kaupungeille on annetttu seuraavat numerot: 1 = Turku 2 = Tampere 3 = Helsinki 4 = Kuopio 5 = Joensuu. a) Tehtävänä on ratkaista Bellman
LisätiedotT-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa
T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys
LisätiedotIP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotMS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt QR-hajotelma ja pienimmän neliösumman menetelmä Riikka Kangaslampi Kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto PNS-ongelma PNS-ongelma
Lisätiedot3.7. Internetin reititysprotokollista
3.7. Internetin reititysprotokollista AS (autonomous system) reititys AS:n sisällä (Interior routing protocols) RIP (Routing Information Protocol), RIP2, RIPng etäisryysvektorireititysprotokolla OSPF (Open
LisätiedotMS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt ja pienimmän neliösumman menetelmä Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 18 R. Kangaslampi QR ja PNS PNS-ongelma
LisätiedotT Harjoitustyöluento
29. syyskuuta 2010 Luennon sisältö 1 2 3 Simulaatiopalvelin Moodle Harjoitustyön demoaminen 4 Aikataulu Kysyttävää? Harjoitustyössä toteutetaan ohjelma, joka simuloi reititintä: ohjelma vastaanottaa reititysdataa
Lisätiedot1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI
1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI 1 1.1 Funktion optimointiin perustuvat klusterointialgoritmit Klusteroinnin onnistumista mittaavan funktion J optimointiin perustuvissa klusterointialgoritmeissä
Lisätiedot1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi.
Algoritmien DP ja MF vertaileminen tapahtuu suoraviivaisesti kirjoittamalla kummankin leskimääräinen kustannus eksplisiittisesti todennäköisyyksien avulla. Lause T MF ave = 1 + 2 1 i
LisätiedotKäänteismatriisi 1 / 14
1 / 14 Jokaisella nollasta eroavalla reaaliluvulla on käänteisluku, jolla kerrottaessa tuloksena on 1. Seuraavaksi tarkastellaan vastaavaa ominaisuutta matriiseille ja määritellään käänteismatriisi. Jokaisella
Lisätiedot1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI
1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI 1 1.1 Funktion optimointiin perustuvat klusterointialgoritmit Klusteroinnin onnistumista mittaavan funktion J optimointiin perustuvissa klusterointialgoritmeissä
LisätiedotHarjoitustyö. Jukka Larja T Tietokoneverkot
Harjoitustyö 1 Työn idea Protokollat Etäisyysvektori Linkkitila Harjoitustyö Harjoitustyön käytäntöjä Palvelin Moodle SSH-tunnelit Työn demoaminen Yleistä palautetta suunnitelmista 2 Gallup Osaatko seuraavaa
LisätiedotSisältö. Työn idea Protokollat. Harjoitustyön käytäntöjä. Työn demoaminen. Etäisyysvektori Linkkitila. Palvelin Moodle SSH-tunnelit
Harjoitustyöinfo Sisältö Työn idea Protokollat Etäisyysvektori Linkkitila Harjoitustyön käytäntöjä Palvelin Moodle SSH-tunnelit Työn demoaminen 2 Työn idea Tehdään ohjelma, joka annetun reititysdatan perusteella
LisätiedotKannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:
8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden
LisätiedotItsestabiloivabysanttilainen yhteisymmärrys. Timo Virkkala
Itsestabiloivabysanttilainen yhteisymmärrys Timo Virkkala Ongelma Päätöksenteko Yksi lähettää arvon Kaikki yrittävät päästä yhteisymmärrykseen Transientit virheet Ratkaisu: Itsestabilointi Bysanttilaiset
Lisätiedot6. Monilähetysreititys
6. Monilähetysreititys Paketti lähetetl hetetään n usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyv tyvät - ohjelmistopäivitykset ivitykset - etäopetus opetus, virtuaalikoulu - videoiden, äänitteiden
LisätiedotKonsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä. Niko Välimäki Hajautetut algoritmit -seminaari
Konsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä Niko Välimäki 30.11.2007 Hajautetut algoritmit -seminaari Konsensusongelma Päätöksen muodostaminen hajautetussa järjestelmässä Prosessien välinen viestintä
LisätiedotAVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta
AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja
LisätiedotVapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.
Vapaus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,..., v k R n, missä n {1, 2,... }. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee: jos c 1 v 1 + c 2 v 2 +
LisätiedotDeterminantti 1 / 30
1 / 30 on reaaliluku, joka on määritelty neliömatriiseille Determinantin avulla voidaan esimerkiksi selvittää, onko matriisi kääntyvä a voidaan käyttää käänteismatriisin määräämisessä ja siten lineaarisen
LisätiedotMonilähetysreititys (multicast routing)
Monilähetysreititys (multicast routing) Ongelma: Reitittimien on kyettävä rakentamaan optimaaliset reitit ryhmän kaikille vastaanottajille kun mikä tahansa kone voi toimia lähettäjänä ryhmään voi kuulua
LisätiedotMonilähetysreititys (multicast routing)
Monilähetysreititys (multicast routing) Ongelma: Reitittimien on kyettävä rakentamaan optimaaliset reitit ryhmän kaikille vastaanottajille kun mikä tahansa kone voi toimia lähettäjänä ryhmään voi kuulua
LisätiedotLiikkuvien isäntäkoneiden reititys
5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi
Lisätiedot5. Mobile IP (RFC 3220)
5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi
LisätiedotInternet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
Lisätiedot