Sisällys. Veneilijän Muistio

Transkriptio

1 1

2 Sisällys KoPu Koivusaaren Pursiseura r.y. PL HELSINKI puh. (09) fax (09) käyttäjätunnus: kopu97 salasana: kopu97 pankki: Nordea Kommodori Matti Vuolanen Sihteeri Susanna Niinimäki Veneilijän Muistio 8. huhtikuuta 2002 Toimittaneet Jarmo ja Susanna Niinimäki puh. (09) Koivusaaren Pursiseura r.y Liputusohje... 3 Alusrekisteriohje... 3 KoPun jäsenedut ja oikeudet... 4 Laituri- ja telakkapaikkojen jakojärjestys... 5 Nostot ja laskut... 6 Satama-alueen käyttöperiaatteet... 6 Laiturikäytäntö... 7 Telakkakäytäntö... 7 Ympäristöohje... 8 Jätteidenkäsittelyohje... 9 Sähköturvallisuus... 9 Mastonosturin käyttöohje... 9 Mastovajan käyttöohjeisto Säilytystilat Vuokraehdot Katsastus Katsastajat Talkootoimintat Talkooryhmät Vartiointitoiminta Vartiovuorot Kilpailut ja järjestäjät Tiistaikilpailut Jokatiistainen harjoittelukilpailu Tiistaikilpailujen purjehdusohje Tiistaikilpailujen ratakartta KoPun jäsenet KoPun maksut Laituripaikat Kölivennet, jotka eivät ole satamassa 50 Kevytveneet, jollat ja muut Seuran veneet Telakkapaikat Toimintakalenteri Toimihenkilöt Johtokunta ja toimikunnat

3 Liputusohje KoPun lipputanko 1. Lipunnosto klo aloittaa KoPun purjehduskauden. 2. Purjehduskauden aikana liputetaan joka päivä. 3. KoPun viiri lasketaan ja lippu nostetaan aamulla klo Lippu lasketaan ja viiri nostetaan sen tilalle auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo Juhannusyönä liputetaan läpi yön. 6. Purjehduskauden aikana vartija nostaa ja laskee lipun. 7. Lipputanko ei saa olla tyhjänä purjehduskauden aikana. 8. Lipun lasku klo päättää KoPun purjehduskauden. HUOM. Lipputangon tuulikuormarajoituksen takia lipun tilalle vaihdetaan viiri jos tuuli nousee vartiovuoron aikana yli 12 m/s jos päivällä, vartiovuoron päätyttyä on odotettavissa tuulta yli 12 m/s. KoPun alusrekisteriin merkitty vene Vene voi käyttää KoPun perälippua silloin kun se on KoPun alusrekisterissä se on katsastettu mennessä veneessä on mukana voimassaoleva alustodistus veneen haltija on SPL:n tai SVEL:n alaisen pursiseuran jäsen. KoPun alusrekisterissä oleva vene ei voi käyttää muun pursiseuran lippua. Muut liputusohjeet, katso SPL Purjehtijan Vuosikirja: Liputus. Alusrekisteriohje 1. Veneilijäjäsenen tulee omistaa KoPun alusrekisteriin merkitystä veneestä vähintään tasaosuus, so. 100 % jaettuna veneen omistajien lukumäärällä. 2. Veneen omistuksesta vähintään 50 % tulee olla seuran jäsenillä. 3. Veneellä tulee olla nimi. 3

4 KoPun jäsenedut ja -oikeudet KoPun veneilijäjäsenellä on mahdollista hakea laituripaikkaa seuran satamasta. Veneilijäjäsenellä, kuten myös KoPun jäsenellä (ns. gastijäsen) ja nuorisojäsenellä on mahdollista hakea oikeutta pitää kevytvenettä seuran alueella. Jäsen voi hakea myös telakkapaikkaa, tosin veneilijäjäsenillä on etuoikeus telakkapaikkoihin. Katso tarkemmin kohdista Satama-alueen käyttöperiaatteet, Venepaikan sopimusehdot, Laituripaikkojen jakojärjestys ja Telakkapaikkojen jakojärjestys. KoPun jäsen voi lunastaa käyttöönsä seuran avaimen panttimaksua vastaan. Kullekin jäsenelle luovutetaan vain yksi avain. Avain luovutetaan seuran ulkopuoliselle ainoastaan johtokunnan päätöksellä. Panttimaksun suuruuden näet tästä muistiosta kohdasta Kopun maksut Panttimaksu palautetaan Sinulle kun palautat avaimen seuralle. KoPun jäsenenä saat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän KoPuttaja-lehden ja vuosittain ilmestyvän Veneilijän Muistion. KoPuttajaa postitetaan yksi jokaiseen jäsentalouteen. Jäsen saa kuitenkin halutessaan oman kappaleen KoPuttajaa. Veneilijän Muistio postitetaan kaikille jäsenille. KoPun jäsenenä olet automaattisesti vakuutettu tapaturman varalta Suomen Purjehtijaliiton (SPL) ryhmätapaturmavakuutuksen kautta silloin kun SPL on ottanut kyseisen vakuutuksen. Vuonna 2002 ryhmätapaturmavakuutus on voimassa. KoPun tilaa jäsenistölleen SPL:n Purjehtija-Seglaren lehden. Lehteä tilataan yksi jäsentaloutta kohti. Kun ostat uuden veneen, osoitteesi muuttuu, eroat seurasta jne. Ostaessasi uuden veneen neuvottele satamakapteenin kanssa venepaikasta täytä venepaikkahakemus ja venerekisteri-ilmoitus toimita ne joko seuran postilokeroon tai kerhomajan toimiston oven postiluukkuun tai faksaa ne numeroon (09) Kun osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi muuttuu, ilmoita sihteerille. Osoitteenmuutos menee seuran kautta myös Purjehtija-Seglaren -lehteen, joten erillinen osoitteenmuutos SPL:lle ei ole enää tarpeellinen. 4

5 Jos päätät erota seurasta, yhdistyslain mukaan siihen tarvitaan kirjallinen ilmoitus johtokunnalle. Voit tehdä sen allekirjoittamallasi kirjeellä tai faksilla. Sähköposti ei valitettavasti käy. Lomakkeita, kuten venepaikkahakemus ja venerekisteri-ilmoitus, saat KoPun verkkosivuilta, kerhomajan eteisessä ilmoitustaulun vieressä olevasta lokerikosta tai toimistovuoroilla KoPun toimistosta kerhomajalta. Yhteystietojen muutoksen voit mieluiten ilmoittaa sähköpostilla sihteerille, tai sitten faksilla tai kirjeitse seuran postilokeroon. Sihteerin sähköpostiosoitteen löydät tämän muistion lopusta, ja seuran faksinumeron sekä postilokeron osoitteen tämän muistion sisäkannesta. Laituripaikkojen jakojärjestys 1. veneilijäjäsen, jolla oli laituripaikka edeltävänä kautena 2. veneilijäjäsen, jolla oli laituripaikka edellistä kautta edeltävänä kautena 3. veneilijäjäsen, jolla oli telakkapaikka edeltävänä kautena, muttei laituripaikkaa 4. veneilijäjäsen, jolla on seuran alusrekisteriin merkitty vene 5. veneilijäjäsen 6. gastijäsen, joka hakee jäsenlajin muutosta 7. veneilijäjäsen, jonka hakemus on saapunut varsinaisen jättöajan jälkeen 8. uusi veneilijäjäsen Telakkapaikkojen jakojärjestys Talvitelakointipaikat jaetaan seuraavassa järjestyksessä, kunnes telakka-alue on täysi: 1. veneilijäjäsen, jonka alusrekisterissä olevalla veneellä on ollut telakointipaikka edeltävänä talvena 2. veneilijäjäsen, jonka alusrekisterissä olevalla veneellä on ollut laituripaikka edeltävänä kesänä 3. veneilijäjäsen, jolla on KoPun alusrekisterissä oleva vene 4. veneilijäjäsen 5. gastijäsen 6. veneilijäjäsen, jonka hakemus on saapunut varsinaisen jättöajan jälkeen 7. uusi veneilijäjäsen 8. muut Kohtien 1-7 sisäisen järjestyksen määrää jäsenenäoloaika. 5

6 Nostot ja laskut Nostot ja laskut aloitetaan telakka-alueen pohjois- tai eteläreunasta seuraavasti: parittomina vuosina (2003, 2005 jne.) aloitetaan telakka-alueen pohjoisreunasta parillisiina vuosina (2002, 2004 jne.) aloitetaan telakka-alueen eteläreunasta Nostoihin ja laskuihin osallistuvien veneilijöiden tulee olla paikalla aamulla klo Nostoissa ja laskuissa tarvitaan paljon apua pukkien siirtämisessä, veneiden ohjailussa jne. Veneilijäjäsenen tulee nosto- tai laskupäivänään osallistua muiden veneilijöiden noston tai laskun auttamiseen. Jos et aiokaan nostaa venettäsi ilmoittamassasi laskussa/nostossa, ilmoita ajoissa suunnitelmiesi muutoksesta joko satamakapteenille tai telakkamestarille! Seura perii järjestelymaksun jos muutosilmoituksesi tulee alle viikon varoitusajalla! Satama-alueen käyttöperiaatteet Jokaisella veneellä, joka sijoitetaan seuran laituriin, jolla-alueelle tai telakointialueelle, tulee olla voimassaoleva venepaikkasopimus. Siis myös peräjollilla ja kevytveneillä. Venepaikkaa ei myönnetä jäsenelle, jolla on maksamattomia maksuja seuralle. Seuran venepaikka on vene- ja henkilökohtainen. Sen luovuttaminen toiselle, edes lyhytaikaista käyttöä varten, on kielletty ilman seuran suostumusta. Jollalaituri on tarkoitettu ainoastaan kevytveneiden käyttöön. Köliveneillä ei kiinnitytä jollalaituriin. Seuran sataman rajallisen koon vuoksi laituripaikoille ei oteta veneitä, joiden kokonaispituus (LOA) on yli 12 metriä, tai jotka ovat huomattavan leveitä tai painavia. Jos olet hankkimassa uutta venettä joka saattaa olla tämän käytännön vastainen, ota ajoissa yhteyttä satamakapteeniin! Seuran alueelle ei pysäköidä kuorma-autoja, asuntovaunuja tms. ajoneuvoja, jotka eivät liity veneilyyn. Seuran alueella ei myöskään säilytetä peräkärryjä eikä tyhjiä venetrailereita. Kevytvenettä voi säilyttää rantakärryn päällä. Seuran alueella olevat vesipisteet ovat tarkoitettuja ainoastaan juomaveden ot- 6

7 toon veneisiin ja seuran laitureissa tai telakka-alueella olevien veneiden pesuun. Seuran alueella ei pestä autoja eikä muitakaan ajoneuvoja. Telakka-alueen vieressä olevalla nurmikolla ei säilytetä mitään. Nurmikko on puisto-aluetta eikä kuulu KoPun vuokra-alueeseen. Nurmikkoa kiertämään tehdään lauta-aita. Aidan toisella puolella ei säilytetä telakointitavaroita, jollia eikä muutakaan. Jos veneesi on KoPun telakalla mutta Sinulla ei ole laituripaikkaa KoPussa, voit käytettävissä olevan tilan puitteissa pitää maksutta venettäsi seuran laiturissa kaksi viikkoa ennen nostoa ja kaksi viikkoa noston jälkeen. Laiturikäytäntö Vene kiinnitetään kahdella köydellä laituriin. Laiturikiinnitysköysissä on kunnolliset ja oikein asennetut joustimet. Vene kiinnitetään kahteen poijuun. Poijukiinnitysköydet ovat ristissä. Veneessä on käytössä katsastussäännön mukainen määrä lepuuttajia. Lepuuttajat ovat veneen kokoon nähden oikein mitoitetut. Veneen nimi on luettavissa laiturilta. Kaikissa veneissä ja jollissa on KoPun tarra. Laiturissa olevista veneistä tarra näkyy laiturille. Kevytveneissä ja peräjollissa on tunnistetieto (purjenumero, nimi tai omistajan nimi, peräjollassa käy myös köliveneen nimi). Peräjollat ja kevytveneet säilytetään maalla seuran osoittamassa paikassa. Kumijolla voidaan säilyttää veneen perässä vähintään keula peräpeilin päälle nostettuna, ilman perämoottoria ja airoja, jos se ei häiritse muiden veneiden liikkumista. Muutoin peräjollaa ei säilytetä veneen perässä. Laituriportit pidetään aina lukittuina. Telakkakäytäntö Nostoliinojen paikat tulee merkitä veneeseen. Venepukin tulee olla tarpeeksi vahva ja hyväkuntoinen. Seura voi tarvittaessa vaatia pukin kunnostettavaksi tai vaihdettavaksi annettuun määräaikaan mennessä. Venepukissa on omistajan nimi vähintään keulapuolella. Venepukissa ei ole muita nimiä kuin veneen ja nykyisen omistajan nimi. Venepukissa on keulan puoli merkitty ellei se käy ilmi pukin rakenteesta. Veneen alusta ja ympäristö on siivottu ennen kuin vene nostetaan veteen. Käytettäessä seuran vesiletkuja, sähköjatkojohtoja, työkaluja tms., ne vyyhditään ja palautetaan paikoilleen päivän päätteeksi. 7

8 Seuran alueella säilytettävät venepukit Seuran alueelle säilytettäväksi tuotava venepukki tulee olla kokoontaitettava. Kaikki seuran alueella kesällä säilytettävät venepukit tulee olla kokoontaitettavia lähtien. Kokoontaitettava venepukki = pukin päädyt ja/tai sivut taittuvat pohjakehikon päälle. Kokoontaitetun ja ennen pukkitalkoita seuran osoittamalle paikalle siirretyn ja seuran määrittelemällä tavalla asetetun pukin omistajan ei tarvitse osallistua kevään pukkitalkoisiin. Edellytyksenä on, että pukissa on selkeästi ja näkyvästi merkittynä omistajan nimi. Sama pukkitalkoista vapautus koskee seuran alueelta poisviedyn pukin omistajaa. Ympäristöohje Ongelmajätteeksi luokiteltavan aineen päästäminen maaperään on kielletty Ko- Pun alueella. Tämä tarkoittaa, että esim. veneen pohjan saa puhdistaa vanhasta maalista ainoastaan imurin avulla, ja maaperä veneen alla on suojattava pressuilla käytettäessä moottoria glykooli- tms. seoksella, on pakoputkesta tuleva neste otettava talteen Jätteeksi luokiteltavan aineen päästäminen veteen on kielletty KoPun satamaalueella. KoPun laituripaikalle sijoitettavassa veneessä saa käyttää vain Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) hyväksymiä pohjamaaleja. Linkki SYKEn verkkosivuille löytyy KoPun verkkosivuilta. Pohjaa ei pidä maalata veteenlaskun yhteydessä (ks. maalin valmistajan ohjeet ajasta). Maalaus noston yhteydessä kuluttaa nosturiaikaa ja siten aiheuttaa ylimääräisiä kuluja, sekä hidastaa kokonaisurakkaa. Lisäksi suuri osa maalista huuhtoutuu pois lisäten turhaa ympäristökuormitusta satamassa. Seuralle on hankittu kaksi venetukea. Ne on tarkoitettu veneen hetkelliseen tukemiseen pohjaa maalattaessa, jolloin myös venepukin kohdat voidaan maalata hyvissä ajoin. Samaten ko. tukia voi käyttää telekoinnin yhteydessä pohjan pesuun ja apuna veneen asettamisessa omalle pukilleen. 8

9 Jätteidenkäsittelyohje Mastovajan seinustalle on sijoitettu ongelmajätepiste. Pisteessä on 1. jäteöljyastiat 2. astia öljynsuodattimille 3. astia maaleille 4. astia glykoolille 5. akkujen keräysastia 6. paristojen keräysastia Ongelmajäteastioihin laitetaan vain ongelmajätteitä. Näihin astioihin laitetty jäte on seuralle n. kymmenen kertaa kalliimpaa kuin sekajäte. Sekajätteet laitetaan jätelavalle, joka on mastovajan länsipuolella. Sähköturvallisuus Seuran laitureilla, telakka-alueen vieressä nurmikolla, mastovajan seinässä ja etelälaiturin edustalla olevan sähkötolpan sähkökaapissa olevat sähköpisteet on aina pidettävä lukittuina. Laki vaatii tämän alle 180 cm korkeudella olevista sähköpisteistä (laiturit, telakka-alue, sähkötolppa). Lisäksi havaintojen mukaan telakka-alueen ja mastovajan sähköpisteistä sähkö helposti vuotaa muuhun kuin seuran jäsenten käyttöön mikäli sähköpisteet eivät ole lukossa. Talviaikana ei sähköjohtoja saa pitää jatkuvasti sähköverkkoon kytkettyinä paloturvallisuussyistä. Jos sähköjohto vioittuu tai veneessä pidetään jatkuvasti lämmitintä tai akkulaturia päällä, palovaara on ilmeinen. Lisäksi talviaikana ei sähköjohtoja saa vetää ajoteiden poikki. Sähköjohtojen viottumisriski on todennäköinen kun seuran alueella tehdään lumitöitä aurauskalustolla. Mastonosturin käyttöohje Mastonosturi on KoPun ja VaVK:n yhteisesti omistama, hallinnoima ja huoltama laite. Otaniemen Venekerho (OV) on vuokrannut nosturia jäsentensä käyttöön. Mastonosturissa on kettinki, jossa on sekä KoPun, VaVK:n että OV:n avaimilla avattavat lukot. Tämä tarkoittaa, että nosturin käyttöön ovat oikeutetut vain mainittujen seurojen jäsenet. Nosturi on lukittava jokaisen käyttökerran jälkeen. Jos et tiedä varmasti, että Sinunjälkeesi tuleva veneilijä on mainittujen seurojen jäsen, lukitse nosturi. Hän pystyy joka tapauksessa avaamaan lukon omalla avaimellaan. Jos päästät jälkee- 9

10 si ulkopuolisen käyttämään nosturia, ehkäiset sen käytön joltain muulta jäseneltä jolla on siihen oikeus! Mastokärryissä on samanlainen kettinki lukkoineen. Välittömästi käytön jälkeen mastokärry on palautettava mastonosturille ja lukittava. Mastovajan käyttöohjeisto Näitä ohjeita noudattamalla voimme sijoittaa mastot väljästi vajaan, välttää sekä oman että muiden jäsenten mastojen mahdolliset vauriot ja ylläpitää hyvää järjestystä vajassa. Mastovajassa säilytetään myös seuran tarvikkeita ja sieltä vuokrataan säilytystilaa jäsenille. Edellä mainituista syistä näiden käyttöohjeiden, annettavien määräaikojen ja mastovajan sisältä löytyvien ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Kaikkien telakoivien veneiden mastot mahtuvat mastovajaan, mutta vain jos ne sijoitetaan omille paikoilleen! Mastollesi on joko nimetty hylly tai tietty alue jonne se voidaan sijoittaa. Tarkemmat ohjeet mastosi sijainnille löydät mastovajan sisältä. Maston yläpäähän kiinnitetään lappu jossa on omistajan nimi. Ennen maston laittamista mastohyllyyn poistetaan kaikki irroitettavat osat, kuten saalingit, vantit, antennit, spinnaakkeripuomit yms. Masto laitetaan hyllylle siten, että se vie leveyssuunnassa mahdollisimman vähän tilaa. Puomeille ja spinnaakkeripuomeille on osoitettu omat säilytysalueet vajassa, jollet voi säilyttää niitä veneesi kannella tai sisällä. Mastotöitä varten vajaan on varattu pukkeja, joita säilytetään seinää vasten olevien hyllyjen alla. Työn ajaksi masto nostetaan käytävälle pukkien päälle, jotta työssä syntyvä metallipuru, maston liikkuminen, työkalujen putoaminen tai muu sellainen ei vaurioita ympärillä ja alapuolella olevia mastoja. Suositeltavaa on tehdä mastotyöt mahdollisuuksien mukaan ulkona, mutta kuvatulla tavalla toimien se sujuu hyvin vajan sisälläkin. Keväällä kiinnität syksyllä irroittamasi saalingit, vantit yms. vasta siirrettyäsi maston ulos vajasta. Jos mastossasi on kiinteät saalingit, ilmoita siitä satamakapteenille ennen elokuun loppua! 10

11 Säilytystilat Kaikkeen seuran alueelta tavattavaan nimettömään omaisuuteen, olkoonpa se vene, masto, perämoottori, venepukki tai mikä tahansa, suhtaudutaan kuten seuralle lahjoitettuun omaisuuteen, jonka suhteen seura menettelee parhaaksi katsomallaan tavalla. Kerhomajan ullakko Kerhomajan ullakolla säilytetään veneiden talvipeitteitä sekä seuran omaisuutta. Talvipeitteet taitetaan siististi, niputetaan köydellä sekä merkitään omistajan nimellä ennen ullakolle varastointia. Myös metalli- ja lasikuituputkiset talvipeittotelineet säilytetään ullakolla siististi niputettuina ja omistajan nimellä merkittyinä. Kaikki muu omaisuus siirretään pois ullakolta. Kerhomajan autotalli Kerhomajan autotallissa säilytetään ainoastaan seuran omaisuutta. Muu omaisuus siirretään pois autotallista. Mastovaja Mastovajasta vuokrataan säilytystilaa jäsenille. Säilytystilayksikkö on n. 300 x 80 x 60 cm. Säilytystilan vuokran näet tästä muistiosta kohdasta Kopun maksut Ota yhteys johtokuntaan jos olet kiinnostunut. Mastovajassa ei säilytetä mitään muuta tavaraa. Mastovajaan kuulumaton omaisuus siirretään vajan ulkopuolelle tai roska-astiaan. Mastovajassa säilytetään myös seuran omaisuutta. Veneiden talvipeittotelineet Veneiden talvipeittotelineiden puutavara säilytetään seuran osoittamalla alueella, majalle vievän tien reunassa. Alueen ympäri rakennetaan aitaus purjehduskauden aikana. Kaikki puutavara tulee niputtaa ja merkitä omistajan nimellä. Venepukkien päällä ei säilytetä talvipeittotelinetarpeita. Metalli- ja lasikuituputkiset telineet säilytetään kerhomajan ullakolla niputettuina ja omistajan nimellä merkittyinä, samoin kuin niputetut pressunpainokanisterit yms. 11

12 Vuokraehdot Koivusaaren Pursiseura ry (jäljempänä seura), vuokraehdot: satama ja telakka 1. Nämä vuokraehdot koskevat venepaikkasopimusta joka on voimassa etukäteen sovitun kesä- ja/tai talvikauden kerrallaan. Jäljempänä mainittu panttioikeus on kuitenkin voimassa, kunnes kaikki seuran saatavat veneen omistajalta on suoritettu. Venepaikka tarkoittaa laituri- ja/tai telakkapaikkaa, ja jollan tai kevytveneen paikkaa seuran maa-alueella. 2. Venettä saa pitää seuran osoittamassa paikassa vesillä sulan veden aikana ja telakalla välisenä aikana. Jollaa tai kevytvenettä saa pitää maa-alueella seuran osoittamassa paikassa. 3. Veneen omistaja on velvollinen suorittamaan venepaikastaan seuran vuosikokouksen määräämien perusteiden mukaisen maksun. Venepaikan haltijan on osallistuttava sataman vartiointiin ja/tai vartiointia korvaaviin tehtäviin seuran vuosikokouksen päättämällä tavalla. Venepaikan maksuvelvollisuus ja vartiovelvollisuus seuran vartiosääntöjen mukaisesti syntyy, kun venepaikkahakemus on hyväksytty ja paikka on myönnetty. Venepaikan haltija vastaa venepaikkaan liittyvistä maksuista ja vartiovelvoitteesta sekä mahdollisten laiminlyöntien aiheuttamista laiminlyöntimaksuista riippumatta siitä käyttääkö hän venepaikkaa. Venepaikka on vene- ja henkilökohtainen. 4. Laituripaikkasopimus oikeuttaa venepaikan haltijan laituripaikkaan, jonka leveys on vähintään veneen leveys lisättynä lepuuttajilla, siten että vene mahtuu kiinnittymään laiturin ja poijujen väliin. Sopimus oikeuttaa venepaikan haltijan myös sähkön ja veden saantiin laitureilla olevista pisteistä mikäli se on seuran vaikutusvallassa. Sopimus oikeuttaa yhden peräjollan säilyttämiseen peräjollapaikan sopimusehdoilla. Laituripaikka hyväksytään sijoittamalla vene laituripaikkakaavioon joka on nähtävillä vähintään seuramajan ilmoitustaululla viimeistään ensimmäistä laskua edeltävänä päivänä. 5. Telakkapaikkasopimus oikeuttaa venepaikan haltijan telakkapaikkaan, johon vene mahtuu. Paikan ei tarvitse olla seuran hallitsemalla vuokra-alueella. Se oikeuttaa venepaikan haltijan myös sähkön ja veden saantiin telakointialueella olevista pisteistä mikäli se on seuran vaikutusvallassa. Telakkapaikka oikeuttaa veneen maston säilyttämiseen mastovajassa sille osoitetulla paikalla silloin kun vene on telakoitu tämän sopimuksen mukaisesti, ja venepukin säilyttämiseen telakointia seuraavan kesäkauden seuran osoittamalla alueella. Telakkapaikka hyväksytään sijoittamalla vene telakkapaikkakaavioon joka on nähtävillä vähintään seuran ilmoitustaululla viimeistään ensimmäistä nostoa edeltävänä päivänä. 6. Peräjolla- ja kevytvenesopimus oikeuttaa venepaikan haltijan sijoittamaan jollan tai kevytveneen seuran osoittamaan paikkaan maa-alueella. Se oikeuttaa venepaikan haltijan myös sähkön ja veden saantiin telakointialueella olevista pisteistä mikäli se 12

13 on seuran vaikutusvallassa. Paikka hyväksytään sijoittamalla vene jolla- ja kevytvenelistaan joka on nähtävillä vähintään seuran ilmoitustaululla viimeistään ensimmäistä laskua edeltävänä päivänä. Kevytveneellä tarkoitetaan soutu- tai purjejollaa, soutuvenettä, purjelautaa, kanoottia tms. moottoritonta alusta. Johtokunta ratkaisee viime kädessä mihin kevytvenesopimusta voidaan soveltaa. Peräjolla ja kevytvenesopimus on voimassa purjehduskauden alusta seuraavan kauden alkuun. 7. Maksut on suoritettava seuran johtokunnan määräämänä aikana. Mikäli maksu viivästyy, on veneen omistaja velvollinen suorittamaan viivästysajalta korkeinta lain sallimaa viivästyskorkoa mikäli seura niin vaatii. Maksukehoituksissa velkasaldoa kasvatetaan seuran vuosikokouksen päättämällä perintämaksulla. Seuralla on panttioikeus tämän sopimuksen kohteena olevaan veneeseen kaikista veneen omistajalta olevista saatavistaan. Mikäli seuran saatavien maksu laiminlyödään, eikä saatavia makseta kuukauden kuluessa siitä, kun seura on kirjallisesti vaatinut maksua velalliselta venepaikkasopimukseen merkityllä osoitteella lähetetyllä kirjatulla kirjeellä, on seura oikeutettu myymään nyt pantatun omaisuuden kauppakaaren säädöksiä noudattamatta parhaaksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien huutokaupalla. Seura on oikeutettu saamaan korvauksen perintäkuluineen. 8. Venepaikkamaksut sisältävät vain käsityökalujen ja akun latauksen tarvitseman sähkön. Muusta sähkön käytöstä peritään eri maksu. Sähkökäyttöisen lämmityslaitteen käyttö veneessä ilman valvontaa on kielletty tulipalovaaran vuoksi. 9. Veneiden nosto ja lasku on sallittua vain seuran luvalla. Venepukit ja muut telakointivälineet on sijoitettava purjehduskauden ajaksi seuran osoittamaan paikkaan. Veneen masto/t on sijoitettava telakointikauden ajaksi mastovajaan seuran osoittamaan paikkaan. 10. Ne toimenpiteet, joihin seuran on ryhdyttävä estääkseen vahingon, jonka mahdollisuus on olemassa johtuen veneen omistajan huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, suoritetaan veneen omistajan kustannuksella. 11. Seuran satama-alueella oleviin veneisiin ja jolliin on kiinnitettävä näkyvälle paikalle seuralta saatava Liikuntaviraston venetarra, jos Liikuntavirasto niitä jakaa. Veneen omistajan on noudatettava myös muita Liikuntaviraston antamia ohjeita. 12. Seuran johtokunnan julkaisemat satama-, telakka- ja muut säännöt täydentävät näitä vuokraehtoja ja sitovat venepaikkasopimuksen allekirjoittajaa. 13.Venepaikkasopimus sitoo seuraa ainoastaan edellyttäen, että vene ja sen omistaja täyttävät Helsingin kaupungin ja seuran asettamat ehdot, ja että veneen omistaja on suorittanut kaikki maksut seuralle. 14. Venepaikkasopimusta ei voida siirtää toiselle henkilölle eikä toiseen veneeseen. Johtokunta 13

14 Katsastus KoPun katsastuskäytäntö Veneet tulee katsastaa vuosittain. Vain katsastetulla veneellä on oikeus käyttää seuran perälippua. Katsastus tapahtuu touko-kesäkuussa. Yleiset katsastuspäivät ovat toimintakalenterissa Veneilijän muistiossa ja seuran www-sivuilla. Viimeinen katsastuspäivä on juhannusviikon maanantai. Majan ilmoitustaululle tulee katsastusajan varauslista. Jos vene katsastetaan jossain muussa seurassa, niin kopio katsastustodistuksesta tulee lähettää katsastuspäällikölle 15.8 mennessä. Merkintä katsastuksesta tehdään veneilijän omaan peruskatsastuspöytäkirjaan ja alustodistukseen. Nämä asiakirjat säilytetään veneessä. Alustodistus on voimassa katsastuspäivästä seuraavan vuoden kesäkuun loppuun. Katsastuksesta on vastuussa veneilijäjäsen. Veneen katsastaminen oikeuttaa useimmissa vakuutusyhtiöissä alennettuun vakuutusmaksuun. Katsastamaton vene poistetaan seuran alusrekisteristä, venettä kohdellaan seuran ulkopuolisena veneenä ja omistajalta peritään laiminlyöntimaksu. Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta on veneen omistajalla ja kulussa oltaessa sen päällikkönä toimivalla. Katsastus ei vapauta heitä tästä vastuusta. Katsastaja on veneilijän neuvoja, opastaja ja hänen tärkein tehtävänsä on turvallisuusmyönteisten asenteiden ja ajattelun juurruttaminen veneilijäkuntaan. Köliveneiden peruskatsastus Kaksiosaisessa peruskatsastuksessa tarkastetaan kaikki SPL:n katsastussäännön mukaiset kohdat. Se tehdään seuran uusille veneille ja kaikille veneille joka viides vuosi. Peruskatsastukseen kuuluva runkokatsastus tehdään veneen ollessa telakoituna ja loppuosa veneen ollessa purjehduskunnossa. Alusrekisterissä olevalla veneen omistajana olevalle veneilijäjäsenelle lähetetään kirje peruskatsastuksesta. Seuran uusien veneiden peruskatsastus pyritään hoitamaan sen kauden alussa, jolloin vene tulee seuraan. Jos vene tulee seuraan omalla kölillään tai maakuljetuksesta suoraan veteen, niin runkokatsastus tehdään syksyllä tai viimeistään seuravana kautena. Tällöin KoPussa tehty vuosikatsastus riittää alustodistuksen saantiin ja perälipun käyttöoikeuteen. Veneenomistaja voi noutaa perälipun majalta kesäkuussa kalenteriin merkittynä päivänä esittämällä katsastuspöytäkirjan. Veneilijä voi myös toimittaa tiedon katsastuksesta katsastuspäällikölle joka lähettää alustodistuksen ja saatteen veneenomistajalle. Näitä dokumentteja vastaan omistaja saa perälipun majalta toimistoaikana. 14

15 Köliveneiden vuosikatsastus Vuosikatsastuksessa tarkastetaan turvallisuuteen liittyvät varusteet ja asennukset kuten kelluntavarusteet nestekaasuasennusten asennustodistus ja kunto kulkuvalojen ja ankkurivalon toiminta laskuvarjoraketit ja punasoihdut ovat korkeintaan kuuden vuoden ikäisiä valmistusvuosi mukaan lukien sammuttimissa on kuluvan vuoden tarkastustarra pelastusrengas merkkikuviot ja äänimerkinantolaite sammutuspeite hätätyökalut Puutteet alleviivatuissa kohdissa keskeyttävät katsastuksen. Muut puutteet tulee korjata katsastajan kanssa sovitun menettelyn mukaisesti. Tämän lisäksi tarkistetaan vuosittain vaihtuvia erityiskohteita tai informoidaan veneilijöitä ajankohtaisista asioista. Katsastussäännöt löytyvät SPL:n Purjehtijan Vuosikirjasta tai seuran www-sivulla olevasta linkistä. Jos joku asia askarruttaa niin kysy katsastusmiehiltä. Jos vene on yli yhden purjehduskauden poissa Suomen aluevesiltä, niin veneen katsastusmenettelystä tulee sopia katsastuspäällikön kanssa. Jos katsastuksen hoitamiselle on ylivoimainen este tai et aio laskea venettä vesille, niin ota yhteys katsastuspäällikköön ennen viimeistä toimintakalenteriin merkittyä katsastuspäivää. Tähän mennessä asiat ovat hoituneet. Kevytveneet ja peräjollat Seuran alueella säilytettävät kevytveneet, peräjollat, kanootit ym. merkitään alusrekisteriin. Kevytveneet katsastetaan ja katsastusvaatimuksena on purjehduskelpoisuus. Peräjolla tulee ilmoittaa katsastuksen yhteydessä ja se merkitään köliveneen katsastuspöytäkirjaan. Kaikissa kevytveneissä ja jollissa tulee olla näkyvä tunnistetieto, esim. purjenumero, nimi tms. SPL:n Purjehtijan vuosikirja Alusrekisterissä olevan köliveneen omistaja saa yhden kappaleen SPL:n Purjehtijan vuosikirjaa. Kirja on noudettavissa majan ilmoitustaulun vierestä heti sen ilmestyttyä. Katsastajat Heikki Kosonen, katsastuspäällikkö Juhani Heimsch, Kari Huttunen, Juha Hänninen, Tuomo Karppinen, Mauri Mikkola, Seppo Pakkala, Esa Törmä, Esa T Törmä, Jarmo Virtanen ja Matti Vuolanen. Kilpailutoiminnan käytettävissä on Heikki Hänninen. 15

16 Viimeisimmät uutiset ja ajankohtaisimman tiedon löydät KoPun sivustojen uudesta osoitteesta: Talkootoiminta Yhdessä tekeminen on ollut seuramme toiminnan kantavia periaatteita alusta alkaen. Talkootoiminnan perinne on vaikuttanut suuresti siihen, että seuramme on tänään yksi aktiivisimmin toimivista pursiseuroista koko maassa. Talkootoiminnalla on kaksi päätavoitetta: pitää seuran maksut ja sitä kautta veneilyn kustannukset mahdollisimman alhaisina yhteisen tekemisen kautta lähentää seuran jäseniä toisiinsa sekä itse seuraan Talkootoiminta on organisoitu talkooryhmiin. Talkooryhmäjako perustuu ajatukselle, että jokaisella seuramme veneilijäjäsenellä tulee olla jokin määritelty tehtävä seurassa. Tehtävä voi olla johtokuntatehtävä, toimikunnan vetäminen tai muu kiinteä toimikuntatyö tai se voi olla jokin määritelty erityisvastuualue esimerkiksi satamatoiminnassa. Ne seuran veneilijäjäsenet, joilla ei edellä kuvatun kaltaista tehtävää ole, ovat mukana talkooryhmissä. Talkooryhmillä varmistetaan, että työtehtävät jakaantuvat seurassamme tasaisesti eivätkä kohtuuttomasti rasita vain joitakin jäseniä. Talkootoiminta ei siten ole seurassamme vapaaehtoistoimin- 16

17 taa, vaan seuramme kehittämiseksi tehtävää työtä, joka velvoittaa jokaista jäsentä. Talkootoiminnasta vastaa seurassa satamakapteenit. Talkooajat suunnitellaan purjehduskaudeksi etukäteen ja julkaistaan tässä muistiossa. Satamakapteenit pitävät kirjaa siitä, että talkooryhmien kuormitus säilyy tasapuolisena ja aikatauluttavat talkooryhmät kullekin talkooajankohdalle. Satamakapteenit tai muut johtokunnan jäsenet välittävät annetut talkootehtävät talkooryhmien vetäjille. Talkooryhmän vetäjä (ryhmän ensimmäinen, lihavoidulla kirjasintyypillä merkitty jäsen) huolehtii siitä, että annettu tehtävä tulee asianmukaisesti ja sovitulla tavalla suoritetuksi ja kirjaa ylös talkoisiin osallistuneet. Talkooryhmän jäsenen velvollisuus on osallistua oman ryhmänsä talkootyöhön tästä muistiosta löytyvänä ajankohtana. Vuoden aikana pidettävät vakiotalkoot ovat: majan, sataman ja seuran veneiden kevätkunnostus pukkitalkoot keväällä koskevat tietyin poikkeuksin kaikkia veneilijöitä, jotka telakoivat veneensä seurassa. Katso poikkeukset kohdasta Seuran alueella säilytettävät venepukit. pukkitalkoot syksyllä koskevat poikkeuksetta kaikkia veneilijöitä, jotka telakoivat veneensä seurassa. Pukkitalkoita laajennetaan yleistalkoiksi tekemällä samalla muita seuran kunnostustöitä. majan, sataman ja seuran veneiden talvikuntoon laitto Talkooryhmiin sijoitetaan kaikki veneilijäjäsenet jotka käyttävät sataman palveluja paitsi johtokunta ja toimikuntien vetäjät tilintarkastajat seuran soutu- ja moottoriveneiden hoitaja satama- ja sähkömestarit kaikissa nostoissa ja laskuissa toimivat nosto-organisaattorit telakointisuunnittelija Jos talkooryhmäsi talkooajankohta ei sovi Sinulle, olet itse vastuussa sijaisen hankkimisesta. Sijaisenasi voi toimia joku toinen seuran jäsen tai ruokakuntasi edustaja. Voit myös vaihtaa talkoovuorosi jonkun toisen talkooryhmän jäsenen kanssa. Jos et saa sijaista talkoovuoroosi, ilmoita siitä etukäteen satamakapteeni Eero Riikoselle tai jollekin muulle johtokunnan jäsenelle. Tällöin Sinulle pyritään osoittamaan korvaava talkootyö, tai jos se ei ole mahdollista, vartiointivuoro. Jos et ilmoita etukäteen esteestä talkoovuoronasi, Sinun hoidettavaksesi annetaan ylimääräinen vartiovuoro. 17

18 Talkooryhmät 2002 KOTIPUHELIN KANNYKKA SAHKOPOSTI Talkooryhmä 1, talkoovuoro la klo 10.00, kerhon veneet Ahti Reijo Alanko Arto Andler Pär Andreasen Juha Arponen Matti Autere Jussi Boll Arto Talkooryhmä 2, talkoovuoro su klo 10.00, kerhon veneet Castelli Tino Cande Michael Davidkin Kaj J Flink Kalevi Haakana Markku Halonen Timo Hedman Vesa Hakonen Markku Talkooryhmä 3, talkoovuoro su klo 10.00, kevättalkoot Heinonen Jouko Heikkilä Martti /t Himanen Veli /t Huhtala Matti Huusela Ari Hyytiäinen Reijo Häilä Arto Häkkinen Hannu Talkooryhmä 4, talkoovuoro ma klo 17.00, aitaustalkoot Hölttä Heikki Joutvuo Harri Jumppanen Juha Juvonen Harri Kaivola Jukka Lauroma Aki Kukkula Juha

19 Talkooryhmä 5, talkoovuoro ma klo 17.00, aitaustalkoot Kalervo Hilkka Kannisto Mikko Koski Mika Laakko Jouni Laakso Mauri Laaksonen Aija Lahtomaa Hannu Lukkari Juha Talkooryhmä 6, talkoovuoro ma klo Lahtonen Jori Lindholm Kaj Lumme Pentti I Makkonen Tapani Markkanen Timo Miettinen Markku Moilanen Kari Talkooryhmä 7, talkoovuoro ma klo Niemi Lauri Moisio Reijo Parkatti Tomi Pölönen Pasi Patomo Timo Patrikainen Ismo Pehkonen Seppo Peltonen Hannu Talkooryhmä 8, talkoovuoro ma klo Pesonen Veikko (015) Pesu Juha Peurala Pauli Piipponen Markku Rautkylä Olli Ruoho Kari Saarni Risto Sarasjärvi Harri

20 Talkooryhmä 9, talkoovuoro la klo 10.00, kerhon veneet Siira Seppo Sironen Jukka Sivonen Heikki Suoknuutti Lassi Suomalainen Seppo Tamminen Ville Tavi Kalevi Talkooryhmä 9, talkoovuoro su klo 10.00, syystalkoot Teinilä Tuomas Uusitalo Jukka Vaahtera Pekka Valkama Jorma Verhe Irma Voipio Sonja Voltti Ville Örn Markku /t Talkooryhmä 10, rakentajat kutsutaan erikseen Muroke Olli Henttinen Tomi Huusela Esa Levänen Timo Hakanen Martti Nieminen Jouko Sihvola Eero Toivonen Mika Tuohino Juha Talkooryhmä 11, katsastajat, talkoovuoro H. Kososen ohjauksessa Huttunen Kari Hänninen Juha /t Karppinen Tuomo Virtanen Jarmo Pakkala Seppo Sähkötyöryhmä, kokoontuu tarpeen mukaan Heliste, Mikko Pajunen Pentti Muonitusryhmä, kokoontuu tarpeen mukaan Reittamo Matti

21 Vartiointitoiminta Vartioinnin tarkoituksena on huolehtia sekä seuran että jäsenten omaisuudesta. Vartiointiin liittyy lisäksi joitakin viikonpäiviin sidottuja vakiotehtäviä ja mahdollisesti johtokunnan antamia erityistehtäviä. Vartiomies siis kiertää alueella, pitää portit ja ovet lukittuina sekä raportoi havaitsemistaan puutteista ja vioista vartiopäiväkirjaan. Veneiden kiinnityksen tarkistaminen on luonnollisesti eräs tärkeimmistä tehtävistä. Vartiointi alkaa elokuun loppuun saakka illalla klo ja syyskuusta alkaen klo Vuoro päättyy aamulla lipunnostoon klo Näin pystymme huolehtimaan siitä, että lippu nostetaan ja lasketaan liputussäännösten mukaisesti. Vartioon tultaessa on ensimmäiseksi kuitattava läsnäolo kirjaan ja otettava kannettava puhelin mukaan. Läsnäolokuittaus ja KoPun puhelimeen vastaaminen ovat läsnäolon tunnusmerkkejä. Uutuutena on yhteydenotto Vaskilahden Venekerhon vartiomieheen. Jos sinulle tulee este, olet ensisijaisesti itse vastuussa sijaisen järjestämisestä. Sijaisena saa olla joko joku KoPun jäsen tai samassa taloudessa asuva perheenjäsen. Jos sinulle tulee viime hetken force majeure -tyyppinen este etkä pysty järjestämään sijaista, niin soita vartiopäällikölle tai jos et tavoita häntä, niin satamakapteenille. Halukkaat sijaisvartijat voivat ilmoittautua vartiopäällikölle. Näistä tehdään lista majan ilmoitustaululle. Tarkasta oheinen vartiovuorolista huolellisesti ja merkitse omat vuorosi allakkaasi. Jos sinulle mielestäsi on laitettu liikaa tai liian vähän vuoroja, niin ota pikaisesti yhteyttä vartiopäällikköön. Vartiolista tulee majan ilmoitustaululle myös aakkosjärjestykseen, joten voit varmistaa vuorosi myös sieltä. Vartiointivelvollisuus on kaksi yötä per venepaikka. Vartiointia voi korvata syyskokouksen vuosittain päättämillä muilla toimintasuorituksilla. Vartioinnin laiminlyönti aiheuttaa uuden vuoron sekä sakkomaksun, joka tänä vuonna on 100 eur. Muistakaa erityisesti pukkitalkoiden päivämäärät, jotka ovat toimintakalenterissa. Talkoista poissaolo aiheuttaa lisävuoron joko samana tai seuraavana vuotena. Varsinaiset vartiovuorot hoituivat viime vuonna oikein hyvin, kiitos siitä. Toisaalta pukkitalkoiden osanotossa on runsaasti parantamisen varaa. Jos ette pääse pukkitalkoisiin, niin ilmoittakaa siitä etukäteen joko Esa Kalervolle tai Eero Riikoselle, yhteystiedot johtokunnan jäsenluettelossa. Esa Kalervo vartiointipäällikkö 21

22 Vartiovuorot 2002 La Huusela Esa Su Kalervo Hilkka Ma Hakonen Markku Ti Voipio Sonja Ke Nieminen Jouko To Joutvuo Harri Pe Laakko Jouni La Huusela Esa Su Voltti Ville Ma Juvonen Harri Ti Voipio Sonja Ke Patrikainen Ismo To Patrikainen Ismo Pe Laakko Jouni La Andler Pär Su Moisio Reijo Ma Sivonen Heikki Ti Voipio Sonja Ke Nieminen Jouko To Joutvuo Harri Pe Häkkinen Hannu La Suomalainen Seppo Su Moisio Reijo Ma Lahtomaa Hannu Ti Huhtala Matti Ke Sihvola Eero To Toivonen Mika Pe Laakso Mauri La Hakanen Martti Su Hakanen Martti Ma Vaahtera Pekka Ti Tuohino Juha Ke Huhtala Matti To Hedman Vesa Pe Häkkinen Hannu La Lauroma Aki Su Andreasen Juha Ma Arponen Matti Ti Hedman Vesa Ke Valkama Jorma To Heinonen Jouko Pe Laakso Mauri La Sivonen Heikki Su Andreasen Juha Ma Haakana Markku Ti Kaivola Jukka Ke Valkama Jorma 22 To Lindholm Kaj Pe Haakana Markku La Halonen Timo Su Autere Jussi Ma Pakkala Seppo Ti Heinonen Jouko Ke Kaivola Jukka To Arponen Matti Pe Henttinen Tomi La Halonen Timo Su Autere Jussi Ma Henttinen Tomi Ti Moilanen Kari Ke Lindholm Kaj To Virtanen Jarmo Pe Piipponen Markku La Pehkonen Seppo Su Teinilä Tuomas Ma Tavi Kalevi Ti Alanko Arto Ke Teinilä Tuomas To Mantila Rainer Pe La Su Kukkula Jussi Ma Uusitalo Jukka Ti Alanko Arto Ke Rautkylä Olli To Himanen Veli Pe Pehkonen Seppo La Heliste Mikko Su Koski Mika Ma Cande Mikael Ti Cande Mikael Ke Cande Mikael To Himanen Veli Pe Makkonen Tapani La Su Pajunen Pentti Ma Uusitalo Jukka Ti Ke Castelli Tino To Parkatti Tomi Pe Peurala Pauli La Peurala Pauli Su Lumme Pentti I Ma Halonen Timo

23 Ti Ke Tamminen Ville To Lukkari Juha Pe Boll Arto La Boll Arto Su Kaivola Jukka Ma Levänen Timo Ti Alanko Arto Ke Häilä Arto To Pe Pesu Juha La Heliste Mikko Su Kannisto Mikko Ma Ilvonen Pentti Ti Kukkula Jussi Ke Jumppanen Juha To Ahti Reijo Pe Suoknuuti Lassi La Juvonen Harri Su Hätönen Timo Ma Rautkylä Olli Ti Levänen Timo Ke Markkanen Timo To Koski Mika Pe Hänninen Heikki La Siira Seppo Su Tamminen Ville Ma Sironen Jukka Ti Hölttä Heikki Ke Lahtonen Jori To Laaksonen Aija Pe Piipponen Markku La Makkonen Tapani Su Häilä Arto Ma Sironen Jukka Ti Siira Seppo Ke Muroke Olli To Toivonen Mika Pe Lauroma Aki La Parkatti Tomi Su Parkatti Tomi Ma Suoknuuti Lassi Ti Hakonen Markku Ke Peltonen Hannu To Kannisto Mikko Pe Sivonen Heikki La Verhe Irma Su Reittamo Matti Ma Ruoho Kari Ti Niemi Lauri Ke Huusela Ari To Karpov Dimitri Pe Saarni Risto La Tavi Kalevi Su Davidkin Kaj J Ma Lahtonen Jori Ke Huttunen Kari To Huusela Ari Pe Patomo Timo La Verhe Irma Su Muroke Olli Ma Pajunen Pentti Ti Pajunen Pentti Ke Örn Markku To Reittamo Matti Pe Patomo Timo La Pesonen Veikko Su Flink Kalevi Ma Kalervo Hilkka Ti Jumppanen Juha Ke Lahtomaa Hannu To Hyytiäinen Reijo Pe Lukkari Juha La Markkanen Timo Su Castelli Tino Ma Ruoho Kari Ti Huttunen Kari Ke Lahtonen Jori To Hänninen Juha Pe Andler Per La Tommila Pentti Su Saarni Risto Ma Karppinen Tuomo Ti Davidkin Kaj J Ke Hölttä Heikki To Mikkola Mauri Pe Metso Jarmo La Voltti Ville Su Niemi Lauri Ma Heliste Mikko Ti Tavi Kalevi Ke Caravitis Timoleon To Koski Mika Pe Tamminen Ville La Ahti Reijo 23

24 Kilpailut ja järjestäjät Kilpailu Päällikkö Järjestäjät Huom. Zoom8 ranking Meisalo Timo Pajunen Pentti 2 venettä (10-14) Laaksonen Janne Miettinen Martti Yksinpurjehdus Törmä Esa Metso Jarmo 1 vene (10-16) Su! Moring Kirsikka Helsinki-Tallinna Jarmo Metso Oma organisaatio (19-01) Karvalakkikisa Törmä Esa Vuolanen Matti 2 venettä (10-18) Pajunen Pentti Laakko Jouni Lukkari Juha Tiistaikilpailut (17:20-21:00) 7.5 Vaahtera Pekka Suomalainen Seppo Pajunen Pentti Hannu Peltonen Metso Jarmo Laakko Jouni Moilanen Kari Pesu Juha Lukkari Juuso Suomalainen Seppo Vaahtera Pekka Kukkula Jussi 4.6. Lukkari Juuso Mantila Rainer Moilanen Kari Moilanen Kari Peltonen Hannu Kukkula Jussi 6.8. Lukkari Juuso Laakko Jouni Mantila Rainer Kalervo Esa (2 venettä) Hyytiäinen Reijo Pesonen Mikko Moilanen Kari Kalervo Esa (2 venettä) Juhlatiistaikilpailu Pesonen Mikko Kukkula Jussi Hyytiäinen Reijo Mantila Rainer (2 venettä) Pesonen Mikko Peltonen Hannu Pesu Juha Laakko Jouni (2 venettä) 3.9. Metso Jarmo Vaahtera Pekka Pesu Juha Peltonen Hannu Metso Jarmo Kukkula Jussi 17.9 Suomalainen Seppo Kalervo Esa Hyytiäinen Reijo Kilpailun KELLONAIKA: sisältää ennen kilpailua veneiden saapumisen lähtölinjalle, mutta ei kilpailun jälkeen kotiinpurjehdusta: lautakunnan vesilläoloaika. Tiistaikilpailujen protestilautakunta: Matti Vuolanen, Esa Törmä, Jarmo Metso, Hannu Peltonen Tulosten laskenta ja siirto kotisivulle: Ville Voltti 24

25 Jokatiistainen harjoittelukilpailu Koivusaaren Pursiseuran järjestämistä kilpailuista tiistai-iltaisin järjestettävä LYS-harjoituskilpailu on ollut aina hyvin suosittu. Veneitä on ollut ajankohdasta riippuen Kilpailu on avoin kaikille, jotka ehtivät lähtölinjalle klo kuulemaan 5min paukun. Lauttasaaren luonaispuolella oleva lähtölinja suljetaan 10 min lähdön jälkeen klo Kilpailuun onkin yleensä osallistunut lähikerhojen veneitä, jotka ehtivät sopivasti mukaan. Kilpailu ajetaan melko lyhyillä ( Nm) radoilla Lauttasaaren etelä- ja lounaispuolella. Rata valitaan vasta juuri ennen lähtöä tuuliolosuhteiden mukaan ja ilmoitetaan lipuilla lähtöaluksessa. Rata valitaan siten, että kaikki olisivat maalissa ennen klo Elokuun ajan ajetaan ainoastaan vastatuulilähtöjä, muuten ei. Kilpailut ovat ja Heinäkuussa ei siis ole kilpailuja. Kaikki ohjeet löytyvät nettisivuilta ja ne saa myös lähettämällä mail allekirjoittaneelle tai soittamalla ja pyytämällä postitse. Harjoittelu on tämän kilpailun oleellinen sisältö ja koko toiminta on yleensä pyritty viemään läpi tarkalleen niinkuin olisi tiukkapipoinen oikea kisa. Tässä harjoittelevat siis sekä kilpailijat että järjestäjät. Henki on kuitenkin sellainen että kenen tahansa, jolla ei vielä ole kokemusta kilpailuista, on helppo tulla mukaan katsomaan mitä kilpaileminen mahtaa olla. Tätä helpottaa huomattavasti se, että ennakkoilmoittautumista ei vaadita. Mutta kilpailulautakunnan työtä puolestaan helpottaa, jos käyt ilmoittautumassa nettisivuillamme osoitteessa tai ottamalla minuun yhteyttä. Mukaantulon kynnystä alentaa vielä 18.4 pidettävä kilpailijan alkeiskoulutus HSK:n kerhorakennuksessa klo Tule mukaan kurssille ja sitten baanalle! Veneiden LYS tasoitukset lautakunta katsoo SPL:n kalenterista ottaen käyttöön ns vakio-lys:n. Jos veneelläsi on poikkeava LYS tai aiot ajaa esimerkiksi ilman spinnua, ilmoittaudu hyvissä ajoin ennen kauden alkua. SPL:n nettisivuilta löytyy hyvä selitys siitä, mitä tarkoittaa LYS, vakio ja muut. Huomaa muuten, että purjehdusohjeen maininta ISAF säännöistä tuo mukaan mahdollisesti SPL:n lisäykset ja LYS säännön. Jokaiselle osallistujalle annetaan sijoituksesta riippuen pisteitä ja kauden lopuksi parhaimmillle jaetaan sulka hattuun ja mojovat palkinnot. Pistelaskusysteemi on seuraava: Kaikista kilpailuista lasketaan rankingpisteet. Vene saa pisteitä kaikista voittamistaan veneistä siten, että sijoilla 2-15 olevista veneistä saa yhden pisteen ja tätä huonommin sijoittuneista veneistä saa 0,5 pistettä. Lisäksi kuudesta ensimmäisestä sijasta saa lisäpisteitä seuraavasti: I sija 7 pistettä, II sija 5 pistettä, III 3,3 pistettä, IV sija 2 pistettä, V sija 1 piste, VI sija 0,3 pistettä. Ranking-tulokset lasketaan kunkin veneen viiden parhaan tuloksen mukaan. Tämä menetelmä mahdollistaa sen, että kaikkien ei tarvitse kilpailla aina kullasta, vaan voidaan kavereiden kes- 25

26 ken muodostaa omia porukoita. Koska kaikki saavat pisteitä, voi syksyllä sitten katsoa keskinäiset sijoitukset. LYS järjestelmää ollaan vähitellen korvaamassa uudella paremmalla tasoituslaskennalla: ORC Club. Toiminta veneilijän kannalta on samanlainen kuin nykyinen LYS. KoPu laskee tänä vuonna rinnakkaiset tulokset ORC Clubin mukaan vertailun vuoksi ja kokemusten hankkimiseksi. Itse kilpailu on kuitenkin LYS kisa. Kopun Tiistikset tarjoavat mielekästä tekemistä aika monelle. Mukana on aina ollut tekijämiehiä ja niitä, jotka ovat mukana saadakseen sopivan syyn lähteä merelle tiistaina. Ja tunnetustihan kilpaileminen opettaa purjehtimaan noin 100 kertaa tehokkaamminen kuin leppoisa kesälomapurjehtiminen. Lämpimästi tervetuloa ja paljon antoisia kokemuksia! Esa T Törmä Kilpailupäällikkö Koivusaaren Pursiseura, PL Helsinki esa.torma@nokia.com fax Tiistaikilpailujen purjehdusohje KoPu järjestää LYS-harjoituskilpailut yksirunkoisille köliveneille tiistaisin ja välisinä aikoina. Ilmoittautuminen ei ole välttämätöntä, mutta ilmoittautumalla ennen kauden alkua saat veneellesi varustuksen mukaisen mittaluvun. 1. Säännöt Kilpailuissa noudatetaan ISAF:n Purjehduksen kilpailusääntöjä Suomen Purjehtijaliiton lisäyksin ja muutoksin, LYS-sääntöjä sekä näitä purjehdusohjeita. Auringonlaskun jälkeen veneiden on käytettävä meriteiden sääntöjen mukaisia kulkuvaloja. Veneiden tulee olla vakuutettuja sekä omia että muille aiheutettuja vahinkoja vastaan Katsastus- ja miehistövaatimukset Veneen tulee olla katsastettu kilpailun kalenterivuoden SPL:n vaatimusten mukaiseen katsastusluokkaan. 3. Tiedotukset kilpailijoille ja purjehdusohjeiden muutokset Ilmoittautumisluettelo on nähtävillä ennen ensimmäistä kilpailua edeltävänä maanantaina klo KoPun ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Muutokset purjehdusohjeisiin ovat nähtävänä Ko- Pun ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla viimeistään kutakin kilpailua edeltävänä päivänä.